OPINTO-OPAS

Transkriptio

1 TIETOLIIKENNETEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA ESPOO 2009 OPINTO-OPAS Toimittanut: Ville Kivimäki Eeva Seppä Opintotoimisto Erilliset laitokset ISSN X ESPOO 2009 Multiprint Oy Teknillinen korkeakoulu Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunta

2 2 Teknillinen korkeakoulu Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunta PL 3000, TKK Käyntiosoite Otakaari 5 A, Otaniemi, Espoo puh. vaihde kanslia fax kanslia sähköposti muodossa: etunimi.sukunimi@tkk.fi kanslia: eta.kanslia@tkk.fi

3 SISÄLLYSLUETTELO 3 1. TIEDEKUNNAN ESITTELY Yleistä Hallinto ja yhteystiedot Toimikunnat ja työryhmät Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation kirjasto TUTKINTOJEN TAVOITTEET JA RAKENNE Tietoliikennetekniikan alemman tutkinto-ohjelman tavoitteet ja rakenne Alemman perustutkinnon tavoitteet Alemman perustutkinnon rakenne Perusopinnot ja perusaineiden laaja oppimäärä Tietoliikennetekniikan ylemmän tutkinto-ohjelman tavoitteet ja rakenne Ylemmän perustutkinnon tavoitteet Ylemmän perustutkinnon rakenne Rakennekaaviot TIETOLIIKENNETEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMIEN MODUULIT JA PÄÄAINEET. 24 ALEMPI PERUSTUTKINTO eli tekniikan kandidaatin tutkinto Perusopintomoduuli S902-P (82 op) Ohjelman yhteiset opinnot S902-O (18 op) Perusmoduuli Tietoliikennetekniikka S114-1 (20 op) Jatkomoduulit ja pääaineet PÄÄAINE Signaalinkäsittely (S3028) Jatkomoduuli Signaalinkäsittely S117-2 (20 op) PÄÄAINE Tietoliikenteen siirtojärjestelmät (S3030) Jatkomoduuli Tietoliikenteen siirtojärjestelmät S114-2 (20 op) PÄÄAINE Tietoverkkotekniikka (S3029) Jatkomoduuli Tietoverkkotekniikka S118-2 (20 op) ALEMMAN PERUSTUTKINNON MUUT MODUULIT Sivuaine (20 op) Vapaasti valittavat opinnot S902-V (10 op) Kandidaatin seminaari- ja työ S902-K (10 op) YLEMPI PERUSTUTKINTO eli diplomi-insinöörin tutkinto Syventävät moduulit ja pääaineet PÄÄAINE Akustiikka ja äänenkäsittely (S3004) Syventävä moduuli Akustiikka ja äänenkäsittelytekniikka S310-3 (20 op) Syventävä moduuli Kieliteknologia S311-3 (20 op) PÄÄAINE Tietoverkkotalous (ETA3003) Syventävä moduuli Tietoverkkoliiketoiminta S231-3 (20 op) Syventävä moduuli Käyttäjäkeskeinen tietoliikenne S318-3 (20 op) PÄÄAINE Signaalinkäsittely (S3013) Syventävä moduuli Signaalinkäsittely S300-3 (20 op) Syventävä moduuli Koodausmenetelmät S271-3 (20 op) PÄÄAINE Tietoverkot (S3022) Syventävä moduuli Tietoverkkotekniikka S232-3 (20 op) Syventävä moduuli Tietoverkko-ohjelmointi S381-3 (20 op) PÄÄAINE Tietoliikenteen matemaattiset menetelmät (S3023)... 43

4 Syventävä moduuli Koodausmenetelmät S271-3 (20 op) Syventävä moduuli Teleliikenneteoria S230-3 (20 op)...45 PÄÄAINE Tietoliikennetekniikka (ETA3002) Syventävä moduuli Radiotietoliikenteen järjestelmät S273-3 (20 op) Syventävä moduuli Tietoliikenteen siirtomediat ja -järjestelmät S372-3 (20 op)...48 ERILLISET MODUULIKOKONAISUUDET PÄÄAINE: Framtidens Industriföretag (FIF) PÄÄAINE: Communications Engineering at Eurecom...51 ERIKOISMODUULIT Akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan erikoismoduuli S310-C (20 op) Kieliteknologian erikoismoduuli S311-C (20 op) Matemaattisten menetelmien erikoismoduuli S230-C (20 op) Mikroelektroniikkasuunnittelun erikoismoduuli (C) (20 op) Radiotekniikan erikoismoduuli S220-C (20 op) Signaalinkäsittelyn erikoismoduuli S300-C (20 op) Tietoliikennetekniikan erikoismoduuli S333-C (20 op) Tietoverkkotekniikan erikoismoduuli S233-C (20 op)...59 YLEMMÄN PERUSTUTKINNON MUUT MODUULIT Tieteen metodiikan opinnot S902-M (10 op) Sivuaine (20 op + 20 op) Erilliset sivuaineet Elektroniikan sivuaine S Tietoliikennetekniikan sivuaine S Talotekniikan sivuaine IA Sähkötekniikan sivuaine S Sähkömarkkinoiden ja energiatalouden sivuaine ETA Vapaasti valittavat opinnot S902-W (20 op) Diplomityö S902-D (30 op) OPISKELUUN LIITTYVÄT KÄYTÄNNÖT Opetus- ja tenttijaksot Luku- ja tenttijärjestykset HOPS Tutkintorakenteen siirtymäkautena huomattavaa Tutkintojen tavoitteelliset ja sallitut suorittamisajat Kurssit ja opintojaksot Tentit ja välikokeet Suoritusmerkinnät ja opintorekisteri Opintosuoritukset, oikeusturva ja kurinpito Toisen vaiheen valinnat Sisällä siirtyjät Maisterivaiheen haku ulkopuolelta Opintohyvitykset muualla suoritetuista opinnoista Tutkintotodistukset ja valmistuminen Alempi perustutkintotodistus - tekniikan kandidaatti Ylempi perustutkintotodistus - diplomi-insinööri Todistustenjakotilaisuus Ura- ja rekrytointipalvelut Alumnitoiminta Kirjastot Teknillisen korkeakoulun kirjasto...83

5 Muut kirjastot OHJAUS JA OPINTONEUVONTA Tuutorointi Opintojen suunnittelu ja HOPS Opinto- ja harjoitteluneuvojat Kanslia Opintososiaaliset asiat sekä muu neuvonta ja ohjaus Opintotoimisto/TKK:n päärakennus Opintotuki Terveydenhoito Esteetön opiskelu TKY:n opintososiaaliset palvelut Muita palveluja OPETUS, ARVIOINTI JA PALAUTE Opetusmenetelmät Arviointi ja arvosanat Opetuksen arviointi ja kehittäminen Hyvän kurssin tunnusmerkit HARJOITTELU Työnhakuun ja harjoitteluun liittyvät palvelut TKK:lla Harjoittelun tavoitteet Harjoittelupaikan hakeminen Kansainvälinen harjoittelu Ulkomaan harjoittelun apurahat Harjoittelun hyväksymistä koskevat ohjeet Harjoitteluraportti Harjoittelun opintopisteet Harjoittelua koskevat tutkinto-ohjelmakohtaiset ohjeet OPINNOT MUISSA YLIOPISTOISSA Valtakunnallinen JOO-sopimus Kansainvälinen opiskelu Opiskelijavaihto Kansainväliset yhteistyöohjelmat ja pääaineet Suomen virtuaaliyliopisto (SVY) KANDIDAATINTYÖ JA KANDIDAATTISEMINAARI Kandidaatintyön ja kandidaattiseminaarin tavoitteet ja sisältö Kandidaatintyön ja kypsyysnäytteen kielivaatimukset Kandidaattiseminaarin toteutus DIPLOMITYÖ Diplomityön aihe ja kieli Diplomityön aiheen hakeminen Diplomityön arviointi ja arvostelu Kypsyysnäyte

6 6 11. AVOIN YLIOPISTO-OPETUS TIETEELLINEN JATKOKOULUTUS Jatkotutkinnot Jatko-opintojen aloittaminen Esitietovaatimukset Päätoiminen ja sivutoiminen jatko-opiskelu Hakuajat jatkokoulutukseen Jatkotutkinnon rakenne ja sisältö Jatko-opintojen rahoitus Lisätietoja jatko-opinnoista ATT STUDERA VID TEKNISKA HÖGSKOLA Examensstruktur och målsättning Lägre grundexamen Högre grundexamen Praktik Studier vid Tekniska högskolan Undervisning, examination och utvärdering Läs- och tentordningar, kurser och studieplanering Att studera på svenska Begränsning av studietiderna Byte av examensprogram Det nya Aalto-universitetet Studier vid andra högskolor Studiehandledning AALTO-YLIOPISTO LIITE 1 Pakollisen vieraan kielen suorituksiin kelpaavat kielten kurssit LIITE 2 Tietoliikennetekniikan alemman perustutkinnon mallilukujärjestys...129

7 7 1. TIEDEKUNNAN ESITTELY 1.1 Yleistä Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunta on yksi Teknillisen korkeakoulun neljästä tiedekunnasta. Opetuksesta ja tutkimuksesta vastaa tiedekunnan 50 professoria. Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunta vastaa automaatio- ja systeemitekniikan, elektroniikan ja sähkötekniikan sekä tietoliikennetekniikan tutkinto-ohjelmista ja verkostomaisen bioinformaatioteknologian tutkinto-ohjelman koordinoinnista ja hallinnoinnista. Lisäksi tiedekunta vastaa myös seuraavista Master s ohjelmista: Master s Degree Programme in Space Science and Technology Master s Programme in Communications Ecosystem Master s programme in Communications Engineering Master s Programme in Electrical Engineering Master s Programme in Micro- and Nanotechnology Master s Programme in Radio Science and Engineering Keväällä 2009 tiedekunnassa oli yhteensä noin 2720 aktiivista perustutkinto-opiskelijaa suorittamassa tekniikan kandidaatin (TkK) tai diplomi-insinöörin (DI) tutkintoa ja 620 aktiivista jatkotutkinto-opiskelijaa suorittamassa tekniikan lisensiaatin (TkL), tekniikan tohtorin (TkT) tai filosofian tohtorin (FT) tutkintoa. Kansainvälistyminen näkyy tiedekunnassa vahvasti, sillä joka kahdeksas ylempää korkeakoulututkintoa tai jatkotutkintoa suorittava on kansallisuudeltaan muu kuin suomalainen. 1.2 Hallinto ja yhteystiedot Teknillisen korkeakoulun yleistä hallintoa hoitavat korkeakoulun hallitus, neuvottelukunnat, rehtori ja vararehtorit sekä hallinto-osasto. Tiedekunnan hallinnosta vastaavat tiedekuntaneuvosto, koulutusneuvostot sekä dekaani ja varadekaanit. Tiedekuntaneuvostoon kuuluu dekaani, 7 laitoksen johtajaa, tiedekuntaan kuuluvan erillisen laitoksen johtaja, 4 muun henkilökunnan edustajaa, 4 opiskelijoiden edustajaa ja 2 yliopiston ulkopuolista edustajaa. Tiedekuntaneuvoston tehtävänä on mm. toimia ehdollepanoviranomaisena täytettäessä professorin virkaa, päätettäessä tällaisen viran täyttämistä koskevan asian raukeamisesta tai päätettäessä kutsumismenettelyyn ryhtymisestä, ja nimittää virkoihin, joihin nimittäminen johtosäännön mukaan kuuluu tiedekuntaneuvoston tehtäviin. Lisäksi tiedekuntaneuvoston tehtävänä on tehdä hallitukselle esitykset mm. tiedekunnan uusien opiskelijoiden määrästä, koulutusta koskevista asioista, tulossopimuksesta ja määrärahojen jakamisesta, määrätä väitöskirjojen ja lisensiaatintutkimusten tarkastajat, arvostella väitöskirjat ja lisensiaatintutkimukset sekä hyväksyä lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot, asettaa koulutusasioita käsittelevät koulutusneuvostot ja vahvistaa tiedekunnan tutkinto-ohjelmien koulutuksen sisällöt. Tiedekuntaneuvoston puheenjohtajana

8 8 toimii dekaani, esittelijöinä hallintopäällikkö ja suunnittelijat. Tiedekuntaneuvoston ja dekaanin toimikausi on kolme vuotta. Tiedekuntaneuvoston ja dekaanin tehtävät ja asema määritellään tarkemmin Teknillisen korkeakoulun hallintojohtosäännössä. Dekaanina toimii professori Jorma Kyyrä (huone I 424, puh ). Tiedekunnan varadekaaneina toimivat professorit Jorma Skyttä (huone G407, puh ) ja Raimo Sepponen (huone St285, puh ). Tiedekunnassa toimii neljä koulutusneuvostoa, joiden tehtävinä on tehdä tiedekuntaneuvostolle ehdotukset tutkinto-ohjelmien opintosuunnitelmista, määrätä kandidaattiseminaarien vastuuopettajat, diplomitöiden valvojat ja ohjaajat sekä arvostella diplomityöt. Lisäksi koulutusneuvostot hyväksyvät ohjelmiinsa suoritetut tekniikan kandidaatin ja diplomi-insinöörin tutkinnot. Koulutusneuvoston puheenjohtajana toimii kyseisen tutkinto-ohjelman vastuuprofessori ja esittelijänä tutkinto-ohjelmasta vastaava suunnittelija. Otakaari 5 A kanslian yhteystiedot Hallintopäällikkö Maaret Djupsjöbacka, huone E423, kanslia, puh Koulutusasiantuntija Perttu Puska, jatko-opintoasiat, huone E417, kanslia, puh. (09) Suunnittelijat Ville Kivimäki ( asti), perusopintoasiat, EST- ja TLT-ohjelmat, JOO-opinnot, kurssipalautejärjestelmä, huone E415, kanslia, puh Eeva Seppä, perusopintoasiat, BIO-ohjelma, OpLaa, tuutorointi huone E415, kanslia puh Kv-suunnittelija Anita Bisi, Master s-ohjelmat, kansainväliset asiat, huone E424, kanslia, puh Kv-koordinaattori Jenni Tulensalo, Master s-ohjelmat, kansainväliset asiat, huone E419, kanslia, puh Osastosihteeri Katrina Nykänen, jatko-opintoasiat, aamupäivisin: huone E425, kanslia, puh , iltapäivisin: huone C 211, puh Opintosihteerit Pia Dahlin, huone E413, kanslia, puh Henna Paananen, huone E413, kanslia, puh Toimistosihteeri Raijaliisa Karhu, huone E425, kanslia, puh Kanslian käyntiosoite Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunta, Otakaari 5A, 4. kerros, huoneet E411, E413 ja E425, Otaniemi, Espoo. Kanslian sähköposti Kanslian postiosoite Kanslian puhelin Kanslian fax eta.kanslia@tkk.fi Teknillinen korkeakoulu, Elektroniikan tietoliikenteen ja automaationtiedekunta, PL 3000, TKK Tiedekunnan kotisivu Opintoneuvola sopinto@cc.hut.fi

9 1.3 Toimikunnat ja työryhmät 9 Tiedekunnassa toimii useita toimikuntia tiedekunnan johdon apuna. Niiden tehtävänä on valmistella asiat tiedekuntaneuvoston, koulutusneuvostojen tai dekaanin päätettäviksi ja kehittää tiedekunnan toimintaa. Useimmissa toimikunnissa on myös opiskelijaedustajia. Jatko-opintotoimikunnissa käsitellään jatko-opintoasioita: tutkintovaatimusten hyväksyttämiseen, opinnäytteisiin ja tutkintojen suorittamiseen liittyviä asioita. Opetuksen laatutoimikunta eli OpLaa keskittyy opetuksen kehittämiseen ja arviointiin mm. vastaamalla kurssipalautejärjestelmästä, järjestämällä kaikille avoimia keskustelutilaisuuksia ja kehittämällä tuutoritoimintaa. Lisäksi tiedekunnassa on muita toimikuntia, joiden tehtävistä ja joihin kuuluvista henkilöistä saa tietoa hallintopäälliköltä, suunnittelijoilta ja opintoneuvolasta. 1.4 Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation kirjasto Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation kirjasto tarjoaa tieto- ja kirjastopalveluja tutkimuksen ja opiskelun tarpeisiin. Kirjasto hankkii käyttöön erityisesti tiedekunnan tutkimusalojen aineistoja. Lainausoikeuden voivat saada kaikki halukkaat. Kirjaston palveluihin kuuluu aikakausjulkaisuja, kirjallisuutta, opinnäytteitä, kurssikirjoja, opetusmonisteita, opinnäytteiden elektroninen arkisto, tietokantoja, lukusali, ryhmätyöhuoneita sekä työasemia. Kirjaston henkilökunta opastaa tietoaineistojen ja muiden palvelujen käytössä. Kaikki elektroniikan ja sähkötekniikan, tietoliikennetekniikan ja bioinformaatioteknologian tutkinto-ohjelmiin sisältyvät kurssikirjat ovat saatavilla tiedekunnan kirjastosta. Kurssikirjat ovat luettavissa kirjastossa, ja niistä on myös lainattavia kappaleita. Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation kirjasto Sähkötekniikan talo G-siipi, toinen kerros, huone G 205 Otakaari 5 A Espoo puh. (09) s-posti sahko.kirjasto@tkk.fi Aukioloajat ma-to klo pe klo Katso kesäajan aukiolo kirjaston www-sivuilta. Informaatikko Marjo Sievänen, SG224, puh Tietopalvelusihteeri Saija Nieminen, SG225, puh Toimistosihteeri Carl-Eric Westman, SG225, puh

10 10 Tietotekniikan talon kirjasto Automaatio- ja systeemitekniikan tutkinto-ohjelmaan sisältyvät kurssikirjat ovat saatavilla Tietotekniikan talon kirjastosta. Tietotekniikan talon kirjasto Konemiehentie Espoo puh. (09)

11 2. TUTKINTOJEN TAVOITTEET JA RAKENNE 11 Teknillinen korkeakoulu on siirtynyt kaksiportaiseen tutkintorakenteeseen. Opiskelijat suorittavat ensin alemman korkeakoulututkinnon eli tekniikan kandidaatin tutkinnon ja sen jälkeen ylemmän korkeakoulututkinnon. Ylempiä tutkintoja ovat diplomi-insinöörin, arkkitehdin tai maisema-arkkitehdin tutkinnot. Opintojen laajuutta mitataan opintopisteillä (op). Yhden vuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä (op). Tekniikan kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä, ja se on mahdollista suorittaa päätoimisesti opiskellen kolmessa lukuvuodessa. Diplomi-insinöörin, arkkitehdin ja maisema-arkkitehdin tutkintojen laajuus on 120 opintopistettä, ja tutkinnot voidaan suorittaa päätoimisesti opiskellen kahdessa lukuvuodessa. Perustutkintoihin johtava koulutus suunnitellaan ja järjestetään teknillis-tieteellistä asiantuntemusta edellyttäviin tehtäväalueisiin suuntautuvina tutkinto-ohjelmina. 2.1 Tietoliikennetekniikan alemman tutkinto-ohjelman tavoitteet ja rakenne Alemman perustutkinnon tavoitteet Alemman perustutkinnon tavoitteet on määritelty Teknillisen korkeakoulun tutkintosäännössä (10 ). Alempaan perustutkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: tutkinto-ohjelmaan kuuluvien opintojen perusteiden tuntemus sekä edellytykset alan kehityksen seuraamiseen valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin tai taiteellisen työn edellyttämät tiedolliset ja taidolliset valmiudet edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen valmiudet ymmärtää ja eritellä tekniikan vaikutuksia ja hyödynnettävyyttä kyky yhteistyöhön ja päämäärätietoiseen ryhmätyöskentelyyn edellytykset soveltaa hankkimaansa tietoa työelämässä tutkintoasetuksen vaatima suomen ja ruotsin kielen sekä vieraan kielen taito sekä työelämässä tarvittavat hyvät viestintätaidot. Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen tai taiteelliseen toimintaan sekä alan käytäntöihin.

12 2.1.2 Alemman perustutkinnon rakenne 12 Jatkomoduuli A2 20 op Perusmoduuli B1 20 op Kandidaatintyö ja seminaari K 10 op Vapaasti valittavat opinnot V 10 op Perusopinnot P op Perusmoduuli A1 20 op Ohjelman yhteiset opinnot O op Kuva 1. Tekniikan kandidaatin tutkinto 180 op Tietoliikennetekniikan alempi perustutkinto koostuu o perusopintomoduulista (P, op), joka on kaikille tutkinto-ohjelman opiskelijoille muutamaa sisällöllistä poikkeusta lukuun ottamatta yhteinen. Perusopintojen moduulin sisältö poikkeaa niiden opiskelijoiden osalta, jotka lukevat perusaineiden laajaa oppimäärää. o ohjelman yhteisten opintojen moduulista (O, op) P- ja O-moduulien yhteenlasketun pistemäärän tulee olla 100 op o perusmoduulista (A1, 20 op) o jatkomoduulista (A2, 20 op), (yksi kolmesta vaihtoehtoisesta jatkomoduulista): Signaalinkäsittely Tietoliikenteen siirtojärjestelmät Tietoverkkotekniikka Nämä ovat samalla myös tietoliikennetekniikan alemman perustutkinnon pääaineiden nimekkeitä ja ne muodostavat alemman perustutkinnon pääaineen yhdessä perusmoduulin kanssa. o sivuaineen perusmoduulista (20 op), joka voi olla oman tai toisen tutkinto-ohjelman perusmoduuli (B1), oman tutkinto-ohjelman jatkomoduuli (B2) tai erityisesti sivuaineeksi luotu moduuli kuten perusaineiden laajan oppimäärän moduuli (B1) o vapaasti valittavien opintojen moduulista (V, 10 op) o kandidaattiseminaarin ja kandidaatin työn moduulista (K, 10 op).

13 Pää- ja sivuaine 13 Alemman perustutkinnon pääaine muodostuu tutkinto-ohjelmaan kuuluvasta perusmoduulista ja sen jatkomoduulista. Sivuaine muodostuu toisesta perusmoduulista tai pääaineen perusmoduuliin pohjautuvasta toisesta jatkomoduulista. Kandidaattiseminaari ja kandidaatintyö Kandidaattiseminaari ja siihen kuuluva kandidaatintyö on opintokokonaisuus, jossa käsitellään tieteellistä ajattelua, tiedonhakua, tiedon jäsentämistä ja käsittelyä sekä kielen ja viestinnän taitoja. Kandidaattiseminaaria ja kandidaatintyötä käsitellään luvussa 9. Kielitaito Opiskelijan tulee alempaan tai ylempään perustutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa (TS 9 ): suomen ja ruotsin kielen taito, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 :n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta, sekä vähintään yhden vieraan kielen sellainen taito, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen. Hyvä äidinkielen ja viestinnän taito. Äidinkielen ja viestinnän pakolliset opinnot toteutetaan kandidaattiseminaarin yhteydessä. Vanhan tutkintosäännön mukaan opiskeleville opiskelijoille viestinnän perusopintojakso on yleensä pakollinen. Toisen kotimaisen kielen (ruotsi tai suomi) taito, joka lain mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikieliseltä viranomaiselta ja joka on tarpeen oman alan kannalta. Opiskelijan äidinkieli on se kieli, jolla hän on saanut koulusivistyksensä eli kirjoittanut ylioppilastutkinnon äidinkielen kokeen. Tämän mukaan määräytyy, onko toinen kotimainen kieli ruotsi vai suomi. Opiskelijan kirjallinen ja suullinen kielitaito toisessa kotimaisessa kielessä arvioidaan erikseen arvosanoilla ht (hyvät tiedot) tai tt (tyydyttävät tiedot). Merkinnän toisen kotimaisen kielen kokeen (ruotsi) suorittamisesta voi saada seuraavien vaihtoehtoisten suoritusten perusteella: 1. TKK:n toisen kotimaisen kielen koe (Kie / Kie /7002) 2. Määrätyt kielikeskuksen ruotsin kurssit 3. Ruotsinkielinen kurssi TKK:ssa (suorituksesta sovittava kielikeskuksessa) 4. Valtion kielitutkintolautakunnan jäsenen antama todistus täydennettynä Teknillisessä korkeakoulussa suoritetulla suullisella kokeella 5. Jonkin muun korkeakoulun tai yliopiston vastaava toisen kotimaisen kielen koe. Vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito osoitetaan suorittamalla yliopiston kielikeskuksen tätä tarkoitusta varten osoittama vieraan kielen kurssi tai kurssit. Näissä opinnoissa painotetaan koulutusalan kielen hallintaa. Mikäli yliopistossa on jossakin vieraassa kielessä käytössä kielitai-

14 14 don osoittamista varten erityinen koe, vaadittu kielitaito voidaan osoittaa joko kokonaan tai osaksi suorittamalla kyseinen koe. Lista kielikeskuksen pakollisen vieraan kielen suorituksiin kelpaavista kursseista löytyy liitteestä 1 opinto-oppaan lopusta. Lisää tietoa toisen kotimaisen kielen sekä vieraan kielen suorittamisesta löydät www-osoitteesta Harjoittelu Alempaan perustutkintoon voi sisältyä tutkinto-ohjelman määräysten mukaista asiantuntijuutta kehittävää harjoittelua. Harjoittelu on suositeltavaa, koska se kehittää osaamista sekä rakentaa ammatti-identiteettiä. Harjoitteluaikana on hyvä luoda yhteyksiä työelämään. Opiskeluaikainen harjoittelu voi myös helpottaa valmistumisen jälkeistä työn löytämistä. Harjoittelusta lisää luvussa Perusopinnot ja perusaineiden laaja oppimäärä Teknillisen korkeakoulun tavoitteena on tuottaa riittävästi sellaisia diplomi-insinöörejä, jotka pystyvät vastaamaan tutkimuksen ja elinkeinoelämän nopeimminkin muuttuviin haasteisiin. Matematiikan ja luonnontieteiden osaaminen on perusta insinööritieteiden osaamiselle. Perusaineiden laajan oppimäärän ohjelmaan kutsutaan vuosittain 10 % uusista opiskelijoista valintamenestyksen perusteella. Ohjelmaan voi lisäksi erikseen hakea. Ks. Laajan oppimäärän opinnot tutkinnossa Suorittamalla perusaineiden laajan oppimäärän opiskelija saa vahvan matemaattisluonnontieteellisen pohjan opinnoille. Tällöin perusaineissa, matematiikassa, fysiikassa ja tietojenkäsittelyssä opiskellaan normaalia laajemmat opintokokonaisuudet. Nämä perusaineiden laajan oppimäärän opinnot korvaavat tällöin tutkinto-ohjelman tavanomaiset perusopinnot. Lisäksi opiskelijalle muodostuu kandidaatin tutkintoon perustieteiden sivuaine. Perustieteiden sivuaine Laajan oppimäärän kokonaisuudessaan lukeneille kirjataan kandidaatin tutkintoon perustieteiden sivuaine. Suoritettuaan laajan perusaineen opiskelija voi halutessaan suorittaa B1- moduulin jatkoksi yksilöllisen, matematiikan ja systeemianalyysin laitoksen hallinnoiman B2- moduulin. Tällöin B1- ja B2-moduulit yhdessä muodostavat perustieteiden sivuaineen myös ylemmässä tutkinnossa. Opintorekisteri Perusaineiden laaja oppimäärä -ohjelman suoritusoikeus näkyy opiskelijan Oodirekisteritiedoissa. Jos laajan suoritusoikeuden saanut opiskelija ei halua suorittaa opintoja laajan

15 15 oppimäärän mukaisesti, on hänen ilmoitettava siitä joko oman tutkinto-ohjelman opintoasioista vastaavalle tai Katriina Korhoselle, puh , Ilmoituksen perusteella laajan suoritusoikeus Oodissa päätetään ja ko. oikeuden näkyminen mm. Oodiotteessa häviää. Merkintä tutkintotodistukseen Laajan perusaineen suorittamisesta opiskelija saa erillisen maininnan sekä kandidaatin että diplomi-insinöörin todistukseensa. Perustieteiden laajan oppimäärän opinnot lk S952-P Perusopinnot laajalla oppimäärällä 82 op Koodi Kurssi Laajuus op AS C-ohjelmoinnin peruskurssi 6 Mat Matematiikan peruskurssi L1 10 Mat Matematiikan peruskurssi L2 10 Mat Matematiikan peruskurssi L3 10 Mat Sovellettu todennäköisyyslaskenta A 5 S Fysiikka I 6 S Fysiikka II 6 S Tietoliikennetekniikan perusteet 2 S Sähkötekniikka ja elektroniikka 4 S Elektroniikan perusteet 3 S Elektroniikan perusteiden työt 2 S Johdatus tietoliikennetekniikan opiskeluun 1 T Johdatus opiskeluun ja tietojärjestelmiin TKK:lla 2 T Tietokone ja käyttöjärjestelmä 3 T Ohjelmoinnin perusteet L 5 Tfy Fysiikan lyhyet laboratoriotyöt 2 Kie /7001 Toisen kotimaisen kielen kokeen kirjallinen osio 1 Kie /7002 Toisen kotimaisen kielen kokeen suullinen osio 1 Kie-98.xxxx Vieraita kieliä 3 Yhteensä 82 op S952-1 Perustieteiden perusmoduuli 20 op Koodi Kurssi Laajuus op Valitse seuraavista 10 opintopistettä matematiikkaa ja loput niin, moduulin laajuudeksi tulee tasan 20 opintopistettä Mat Matematiikan peruskurssi L4 10 Mat Diskreetin matematiikan perusteet 5 Mat Johdatus stokastiikkaan 5 S Fysiikan lisäkurssi I (SFT) 2 S Fysiikan lisäkurssi II (SFT) 2 S Fysiikka III 6 Tfy Fysiikan laboratoriotyöt II 2 T Ohjelmoinnin jatkokurssi L1 6 S Modernin fysiikan tietokoneharjoitukset 2 Yhteensä 20 op

16 2.2 Tietoliikennetekniikan ylemmän tutkinto-ohjelman tavoitteet ja rakenne Ylemmän perustutkinnon tavoitteet 16 Ylemmän perustutkinnon tavoitteet on määritelty Teknillisen korkeakoulun tutkintosäännössä (21 ). Ylempään perustutkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: tutkinto-ohjelmaan kuuluvan pääaineen hyvä tuntemus valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen tai edellytykset itsenäiseen ja vaativaan taiteelliseen työhön sekä valmiudet jatkuvaan ja joustavaan oppimiseen valmiudet ymmärtää oman alansa ongelmat käyttäjien, teknisten ja yhteiskunnallisten järjestelmien sekä ympäristön näkökulmasta valmiudet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä riittävä kielitaito toimia alan kansallisissa ja kansainvälisissä tehtävissä sekä valmiudet tieteelliseen tai taiteelliseen jatkokoulutukseen. Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen tai taiteelliseen toimintaan sekä alan käytäntöihin. Ylemmän perustutkinnon tavoitteena tietoliikennetekniikan tutkinto-ohjelmassa on antaa opiskelijalle teoreettinen pohja ja soveltamisvalmius sellaisiin tehtäviin, joissa edellytetään tekniikkaan, tekniikan sovelluksiin tai tuotantotoimintaan liittyvien tietoliikennetekniikan ongelmien käsittelyä ja itsenäistä ratkaisua, sekä syvällinen valmius vaativienkin tehtävien suorittamiseen jollakin edellä mainituista aloista. Lisäksi ammatillisena tavoitteena on antaa mahdollisuus tietoliikennetekniikan syvälliseen monitieteiseen hyväksikäyttöön. Ylemmän perustutkinnon tieteellisenä tavoitteena on antaa opiskelijalle vahvaan perustieteiden osaamiseen perustuva tietoliikennetekniikan tuntemus sekä jonkin alan syvällinen teoreettinen ja metodinen tuntemus samoin kuin valmius hankkia itsenäisesti tieteellistä tietoa. Tieteellisenä tavoitteena on myös antaa valmius asiantuntijatehtäviin, jatko-opintoihin ja tutkimustyöhön.

17 Ylemmän perustutkinnon rakenne Vapaasti valittavat opinnot W 20 op Tieteen metodiikka M 10 op Diplomityö D 30 op Syventävä moduuli A3 20 op Jatkomoduuli B2 20 op Erikoismoduuli C 20 op Kuva 2. Diplomi-insinöörin tutkinto 120 op A-merkityt moduulit ovat oman tutkinto-ohjelman moduuleja. B-merkityt moduulit voivat olla mitä tahansa HOPSissa omaan tutkintoon hyväksytettyjä moduuleja. Pääaineet Ylemmän perustutkinnon opinnot koostuvat: tieteen metodiikan opinnoista (M, 10 op) vapaasti valittavista opinnoista (W, 20 op) diplomityöstä (D, 30 op) kolmesta moduulista, joista vähintään yhden tulee olla oman tutkinto-ohjelman pääaineen syventävä moduuli ja joista korkeintaan yksi voi olla perusmoduuli ( op). Nämä kolme moduulia voivat olla esim. sivuaineen moduuli (20 op), pääainetta tukeva erikoismoduuli (C, 20 op) ja pääaineen syventävä moduuli. Tieteen metodiikan opintojen moduuli (M, 10 op) sisältää tutkinto-ohjelmaan soveltuvia tieteellisiä menetelmäopintoja, esimerkiksi matemaattis-tilastollisia menetelmiä, sekä pääaineen tieteellisiin käytäntöihin liittyviä menetelmiä. Tietoliikennetekniikan ylempi perustutkinto sisältää seuraavat pääaineet: Tietoliikennetekniikka Tietoverkot Tietoverkkotalous Signaalinkäsittely Akustiikka ja äänenkäsittely Tietoliikenteen matemaattiset menetelmät.

18 18 Lisäksi esitietoja täydentämällä on mahdollista opiskella seuraavia elektroniikan ja sähkötekniikan pääaineita: o Elektroniikka ja sovellukset o Optinen teknologia o Radiotiede ja -tekniikka Erilliset pääainekokonaisuudet o Framtidens Industriföretag (FIF) o Communications Engineering at Eurecom Pääaineet sisältävät vaihtelevan määrän syventäviä moduuleja (A3, 20 op). Sama syventävä moduuli voi esiintyä useammassa pääaineessa, mutta tällöin se pohjautuu eri jatkomoduuleihin ja/tai perusmoduuleihin. Tällöin syventävään moduuliin muodostuu joka pääaineessa erilainen polku, jolloin syventävän moduulin opinnoille muodostuvat poluista riippuen hiukan erilaiset painotukset. Syventäviin moduuleihin johtavat suositellut polut on esitetty oheisissa kaavioissa 1-3. Pää- ja sivuaineen muodostuminen Opiskelijan pääaine muodostuu kolmesta tutkinto-ohjelmaan kuuluvasta moduulista: alemman tai ylemmän perustutkinnon yhteydessä suoritetusta perusmoduulista ja sen jatkomoduulista sekä mainitun jatkomoduulin yhdestä syventävästä moduulista. Vaikka opiskelija suorittaisi useamman samaan jatkomoduuliin perustuvan syventävän moduulin, hänen tutkintoonsa sisältyy ainoastaan yksi pääaine. Pääaineen sisältämän syventävän moduulin pohjautumista tarkoituksenmukaisiin jatko- ja perusmoduuleihin on esitetty kaavioissa 1-3. Opiskelijalle muodostuu sivuaine perusmoduulista ja sen jatkomoduulista tai jatkomoduulista ja sen syventävästä moduulista. Opiskelija voi valita sivuaineen myös muista tutkinto-ohjelmista tai toisesta koti- tai ulkomaisesta yliopistosta edellyttäen, että se hyväksytään opiskelijan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan. Ylempi tutkinto-ohjelma on mahdollista suorittaa myös ilman sivuainetta. Opiskelijan pää- ja sivuaineeseen ei voi kuulua samoja moduuleja. Tutkintosäännön 24 :ssä on määritelty tarkemmin, miten pää- ja sivuaine muodostuvat moduuleista. Opiskelijan ainevalinnat vahvistetaan henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa. Yhteinen jatkomoduuli pää- ja sivuaineissa Jos sekä pää- että sivuaineiden syventävät moduulit pohjautuvat samaan jatkomoduuliin, muodostuu pääaine perusmoduulista, syventävästä moduulista ja elektroniikan, tietoliikennetekniikan ja automaation tiedekunnan osoittamasta erikoismoduulista tai tai muusta syventävästä moduulista, joka luetaan pääaineen syventävän moduulin lisäksi. Sivuaine muodostuu tällöin jatkomoduulista ja syventävästä moduulista. Kaavio 3 selvittää tätä tilannetta. Tällainen tilanne on tietoliikennetekniikan tutkinto-ohjelmassa varsin yleinen ja esiintyy esimerkiksi alla olevassa tapauksessa: Opiskelija on suorittanut tietoliikennetekniikan tutkinto-ohjelmassa tietoliikennetekniikan perusmoduulin, tietoverkkotekniikan jatkomoduulin ja kaksi syventävää moduulia, jotka pohjautuvat tietoverkkotekniikan jatko-

19 19 moduuliin. Pääaine muodostuu tällöin tietoliikennetekniikan perusmoduulista + ensimmäisestä syventävästä moduulista + opiskelijan lisäksi lukemasta erikoismoduulista (tai muusta syventävästä moduulista). Sivuaine muodostuu nyt tietoverkkotekniikan jatkomoduulista ja toisesta syventävästä moduulista, mikäli em. jatkomoduuli vahvistetaan opiskelijan henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa kuuluvaksi sivuaineeseen. Erikoismoduuli Erikoismoduuli (20 op) voi olla tiedekunnan suunnittelema moduuli tai opiskelijan henkilökohtaisista opinnoista koostuva moduuli, jonka sisällön tiedekunta hyväksyy. Tieteen metodiikan opinnot Ylempään perustutkintoon kuuluvat tieteen metodiikan opinnot (10 op) koostuvat tieteellisistä menetelmäopinnoista. Tieteen metodiikan moduulin (M-moduuli) tavoitteena on tukea opiskelijan diplomityön tekemistä. Osassa pääaineista ja syventävistä moduuleista on esitetty pakollisia vaatimuksia M-moduuliin sisällytettävistä opinnoista (maksimissaan 5 op). Samoin osassa pääaineista ja syventävistä moduuleista esitetään suosituksia M-moduuliin soveltuvista kursseista. Suositellut ja pakolliset M- moduulin kurssit löytyvät listattuna luvusta Moduuliin kuuluu myös kaikille tutkinto-ohjelmille yhteinen tieteen filosofiaa, tieteen tekemistä, tieteen etiikkaa ja insinöörietiikkaa käsittelevä osa. Opiskelijan tulee valita vähintään kolme opintopistettä tältä TKK:n yhteiseltä kurssilistalta, joka on esitetty luvussa Diplomityö Opiskelija sopii diplomityön aiheesta sellaisen opettajan (professorin) kanssa, jonka alaan aihe kuuluu. Diplomityö tehdään useimmiten pääaineesta, mutta sen voi tehdä myös sivuaineesta. Diplomityöstä lisää luvussa 10. Laajan oppimäärän opinnot, perustieteiden sivuaine Suoritettuaan laajan perusaineen opiskelija voi halutessaan suorittaa B1-moduulin jatkoksi yksilöllisen, matematiikan ja systeemianalyysin laitoksen hallinnoiman B2-moduulin. Tällöin B1- ja B2-moduulit yhdessä muodostavat perustieteiden sivuaineen ylemmässä tutkinnossa. Lisätietoa perusaineiden laajan oppimäärän opinnoista: Kielitaidon osoittaminen (Tutkintosäännön 9 :n kielitaitovaatimukset, ks. alempi perustutkinto ) Suomen tai ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, osoitetaan kirjoittamalla diplomityöhön liittyvä kypsyysnäyte sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Mikäli opiskelija on osoittanut kielitaitonsa jo tekniikan

20 20 kandidaatin tutkintoa tai muuta alempaa korkeakoulututkintoa varten antamassaan kypsyysnäytteessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää ylempää perustutkintoa varten annettavassa kypsyysnäytteessä. Toisen kotimaisen kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, voidaan osoittaa suorittamalla yliopiston toisen kotimaisen kielen koe, määrätty toisen kotimaisen kielen kurssi tai toisen korkeakoulun vastaava toisen kotimaisen kielen koe. Vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito osoitetaan suorittamalla yliopiston kielikeskuksen tätä tarkoitusta varten osoittama vieraan kielen kurssi tai kurssit. Näissä opinnoissa painotetaan koulutusalan kielen hallintaa. Mikäli yliopistossa on jossakin vieraassa kielessä käytössä kielitaidon osoittamista varten erityinen koe, vaadittu kielitaito voidaan osoittaa joko kokonaan tai osaksi suorittamalla kyseinen koe. Lista kielikeskuksen pakollisen vieraan kielen suorituksiin kelpaavista kursseista löytyy oppaan lopusta liitteestä 1. Mikäli opiskelija on osoittanut toisen kotimaisen kielen ja vieraan kielen taidon jo tekniikan kandidaatin tai muun alemman korkeakoulututkinnon suorittamisen yhteydessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää ylemmän perustutkinnon suorittamisen yhteydessä. Harjoittelu Ylempään perustutkintoon voi sisältyä tutkinto-ohjelman määräysten mukaista asiantuntijuutta syventävää harjoittelua. Harjoittelu voi olla pakollista harjoittelua, jolloin se sisältyy johonkin tutkinto-ohjelman opetussuunnitelmassa määrättyyn moduuliin, tai vapaaehtoista harjoittelua, jolloin se sisältyy vapaasti valittaviin opintoihin. Tietoliikennetekniikan tutkinto-ohjelmassa harjoittelu ei ole pakollista. Harjoittelusta lisää luvussa 7.

21 Rakennekaaviot TEKNIIKAN KANDIDAATIN TUTKINNON PÄÄAINEET JA MODUULIT TIETOLIIKENTEEN SIIRTOJÄRJESTELMÄT (v TIETOLIIKENNETEKNIIKKA) Tietoliikenteen perusmoduuli ja Tietoliikenteen siirtojärjestelmien jatkomoduuli (v Tietoliikennetekniikan jatkomod.) TIETOVERKKOTEKNIIKKA Tietoliikenteen perusmoduuli ja Tietoverkkotekniikan jatkomoduuli SIGNAALINKÄSITTELY Tietoliikenteen perusmoduuli ja Signaalinkäsittelyn jatkomoduuli DIPLOMI-INSINÖÖRIN TUTKINNON PÄÄAINEET JA MODUULIT TIETOLIIKENNETEKNIIKKA Tietoliikenteen siirtomediat ja -järjestelmät Radiotietoliikenteen järjestelmät TIETOVERKOT Tietoverkkotekniikka Tietoverkko-ohjelmointi TIETOVERKKOTALOUS Tietoverkkoliiketoiminta Käyttäjäkeskeinen tietoliikenne TIETOLIIKENTEEN MATEMAATTISET MENETELMÄT Teleliikenneteoria Koodausmenetelmät SIGNAALINKÄSITTELY Signaalinkäsittely AKUSTIIKKA JA ÄÄNENKÄSITTELY Akustiikka ja äänenkäsittelytekniikka Kieliteknologia EST-OHJELMAN PÄÄAINEET Elektroniikka ja sovellukset Optinen teknologia Radiotiede ja -tekniikka ERILLISET MODUULIKOKONAISUUDET Framtidens Industriföretag (FIF) Communications Engineering at Eurecom Kaavio 1: TIETOLIIKENNETEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMAN PÄÄAINEET JA MODUULIT

22 22 W M Diplomityö D Pääaine syventävä moduuli A3 Sivuaine jatkomoduuli B2 Erikois moduuli C Pääaine jatkomoduuli A2 Perusopintomoduuli P Sivuaine perusmoduuli B1 K V Pääaine perusmoduuli A1 Ohjelman yhteiset opinnot O Kaavio 2: Tutkinnon perusrakenne. Pää- ja sivuaineen muodostuminen tapauksessa, jossa pää- ja sivuaineen syventävät moduulit pohjautuvat samaan jatkomoduuliin. Lyhenteiden selitykset: P= Perusopintomoduuli, O= ohjelman yhteiset opinnot moduuli, B1= kandidaatin tutkinnon sivuaine-moduuli, K= kandidaatin työ ja seminaari, V ja W= vapaasti valittavat opinnot, M= tieteen metodiikan opinnot moduuli, D= diplomityö

23 23 W M Diplomityö D Pääaine syventävä moduuli A3 Sivuaine jatkomoduuli A2 Sivuaine syventävä moduuli A3 B1 Pääaine erikois- tai syventävä moduuli C/A3 K V Perusopintomoduuli P Pääaine perusmoduuli A1 Ohjelman yhteiset opinnot O Kaavio 3: Pää- ja sivuaineen muodostuminen tapauksessa, jossa pää- ja sivuaineen syventävät moduulit pohjautuvat samaan jatkomoduuliin. Lyhenteiden selitykset: P= Perusopintomoduuli, O= ohjelman yhteiset opinnot moduuli, B1= kandidaatin tutkinnon sivuaine-moduuli, K= kandidaatin työ ja seminaari, V ja W= vapaasti valittavat opinnot, M= tieteen metodiikan opinnot moduuli, D= diplomityö Esimerkkitapaus: Alemmassa tutkinnossa pääaine koostuu Tietoliikennetekniikan A1 ja Tietoverkkotekniikan A2 moduuleista. Ylemmässä tutkinnossa opiskelija jatkaa Tietoverkkotekniikan A3 moduuliin ja lukee myös Tietoverkkotekniikan erikoismoduulin. Sivuaineeksi hän haluaa opiskella samaan jatkomoduuliin pohjautuvaa Tietoverkko-ohjelmointi A3 moduulin. Ylemmän tutkinnon pääaine Tietoverkot: Tietoliikennetekniikka A1, Tietoverkkotekniikka A3 ja erikoismoduuli Tietoverkotekniikka. Ylemmän tutkinnon sivuaine Tietoverkko-ohjelmointi: Tietoverkkotekniikka A2 ja Tietoverkkoohjelmointi A3. B1-moduuli voi olla jokin toisen osaston tarjoama kandivaiheen sivuaine-moduuli.

24 24 3. TIETOLIIKENNETEKNIIKAN IKENNETEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMIE OHJELMIEN MODUULIT JA PÄÄAINEET Tässä luvussa esitellään tarkemmin tutkinto-ohjelman moduulit ja pääaineet. ALEMPI PERUSTUTKINTO eli tekniikan kandidaatin tutkinto Yhteiset perusopinnot ja perusmoduulit 3.1 Perusopintomoduuli S902-P (82 op) Kuvaus Perusopintomoduuli sisältää tutkinto-ohjelman edellyttämiä matemaattis-luonnontieteellisiä ja muita perusopintoja. Sisältö S902-P Perusopinnot 82 op Koodi Kurssi Laajuus op AS C-ohjelmoinnin peruskurssi 6 Kie / 7001 Toisen kotimaisen kielen kirjallinen osio 1 Kie / 7002 Toisen kotimaisen kielen suullinen osio 1 Kie-xx.yyyy Kielten opintoja # 3 Mat Matematiikan peruskurssi S1 10 Mat Matematiikan peruskurssi S2 10 Mat Matematiikan peruskurssi S3 10 Mat Sovellettu todennäköisyyslaskenta A 5 S Fysiikka I 6 S Fysiikka II 6 S Tietoliikennetekniikan perusteet 2 S Sähkötekniikka ja elektroniikka 4 S Elektroniikan perusteet 3 S Elektroniikan perusteiden työt 2 S Johdatus tietoliikennetekniikan opiskeluun 1 T Tietokone ja käyttöjärjestelmä 3 T Johdatus opiskeluun ja tietojärjestelmiin 2 TKK:lla T Ohjelmoinnin perusteet Y/L 5 Tfy Fysiikan lyhyet laboratoriotyöt 2 Yhteensä 82 op # Katso pakollisen vieraan kielen opintojen vaatimukset Kielikeskuksen www-sivuilta Lisäksi liitteessä 1 on lista kielikeskuksen pakollisen vieraan kielen suorituksiin kelpaavista kursseista.

25 3.2 Ohjelman yhteiset opinnot S902-O (18 op) 25 Kuvaus O-moduuli sisältää ohjelmalle ominaisia opintoja. Se syventää perustietoja tietoliikennetekniikassa. Sisältö S902-O Ohjelman yhteiset opinnot 18 op Koodi Kurssi Laajuus op S Signaalit ja järjestelmät 5 T Digitaalinen signaalinkäsittely ja suodatus 6 S Digitaalitekniikan perusteet 3 Valitse yksi seuraavista: S Staattinen kenttäteoria 5 T Tietojenkäsittelyteorian perusteet T 4 T Tietorakenteet ja algoritmit Y 5 TU Tuotantotalouden peruskurssi 4 Yhteensä 18 op Tietoliikennetekniikan tutkinto-ohjelmassa on tarjolla yksi perusmoduuli ja se on kaikille pakollinen. 3.3 Perusmoduuli Tietoliikennetekniikka S114-1 (20 op) Vastuuhenkilö Prof. Riku Jäntti Kuvaus Moduulin puitteissa perehdytään tiedonsiirtoon tietoliikennejärjestelmissä sekä digitaalisen signaalinkäsittelyn menetelmiin, jotka ovat keskeisessä asemassa näiden järjestelmien toteutuksessa. Toteutuksien osalta painopiste on ohjelmoinnissa. Valinnaisuuden puitteissa opiskelija voi täydentää tietojaan joko tietoliikenteeseen liittyvän fysikaaliseen maailman tai järjestelmien inhimillisen rajapinnan osalta. Tavoite Moduulin suoritettuaan opiskelijalla on perustiedot tiedonsiirtotekniikasta ja digitaalisesta signaalinkäsittelystä sekä menetelmällistä taustatietoa tältä kokonaisalueelta. Sisältö S114-1 Tietoliikennetekniikka 20 op Koodi Kurssi Laajuus op S Transmission Methods in Telecommunications 5 Systems S Introduction to Performance Analysis 5 S Telecommunication Systems 5

26 Valitse yksi seuraavista: S Information Theory L 5 S Dynaaminen kenttäteoria 5 Yhteensä 20 op 26 Tietoliikennetekniikan perusmoduulissa tapahtuneiden muutosten johdosta opiskelijan tulee suorittaa vähintään P-, O- ja A1-moduulit saman opinto-oppaan mukaan. Muutoinkaan opintooppaan vaihtaminen kesken kandidaatin tutkinnon suorittamisen ei ole suositeltavaa. Jatkomoduulit ja pääaineet Tutkinto-ohjelmassa on viisi jatkomoduulia: Käyttäjäkeskeinen tietoliikenneteknologia, Signaalinkäsittely, Tietoliikenteen matemaattiset menetelmät, Tietoliikenteen siirtojärjestelmät ja Tietoverkkotekniikka. Kandidaatin tutkinnon pääaine muodostuu Tietoliikennetekniikan perusmoduulista ja valitusta jatkomoduulista. Jatkomoduulin nimi on samalla pääaineen nimi. Jatkomoduulin mahdollisia valinnaisia kursseja valittaessa kannattaa selvittää myös syventävän moduulin esitieto- vaatimukset. PÄÄAINE Signaalinkäsittely (S3028) Moduuliketju Tietoliikenteen perusmoduuli - signaalinkäsittelyn jatkomoduuli Vastuuhenkilö Prof. Jorma Skyttä Kuvaus Digitaalinen signaalinkäsittely on yksi modernien tietoliikennejärjestelmien avain- teknologioista. Signaalinkäsittelyllä on keskeinen osa niin langallisten kuin langattomien tietoverkkojen toteutuksessa. Signaalinkäsittelyn opinnot antavat perustiedot signaaleista, niitä käsittelevistä järjestelmistä, signaalinkäsittelyn teoriasta ja menetelmistä sekä nykyaikaisista toteutusteknologioista. Tietoliikenteessä signaalinkäsittelyn tärkeimpiä sovellusalueita ovat modernit lähetin- ja vastaanotinrakenteet, kuva- ja äänisignaalien koodaus ja pakkaus, multimedia, kohinan ja häiriöiden vaimennus sekä erilaisten mittaussignaalien analysointi. Signaalinkäsittelyn menetelmiä hyödynnetään myös älykkäissä ja oppivissa tiedonanalysointimenetelmissä. Signaalinkäsittelyn pääaineessa keskitytään digitaalisiin signaalinkäsittelymenetelmiin. Erityisesti syvennytään digitaalisessa tietoliikenteessä sovellettaviin osiin.

27 27 Tavoite Opiskelija hallitsee digitaalisessa tietoliikenteessä sovellettavia signaalinkäsittelymenetelmiä sekä omaa aihealueesta tarvittavat perustiedot myöhempiä opintojaan varten. 3.4 Jatkomoduuli Signaalinkäsittely S117-2 (20 op) Moduuliketju Tietoliikenteen perusmoduuli - signaalinkäsittelyn jatkomoduuli Vastuuhenkilö Prof. Jorma Skyttä Kuvaus ja tavoite Signaalinkäsittelyn moduulin opinnoissa keskitytään digitaalisessa tietoliikenteessä käytettäviin keskeisiin signaalinkäsittelymenetelmiin sekä äänisignaalien käsittelyn perusteisiin. Lisäksi opiskelija voi moduulin puitteissa täydentää opintojaan perehtyen joko äänenkäsittelytekniikkaan tai vaihtoehtoisesti informaatioteoriaan. Sisältö S117-2 Signaalinkäsittely 20 op Koodi Kurssi Laajuus op S Satunnaisprosessit tietoliikenteessä 4 S Signal Processing in Telecommunications I 3 S Signaaliprosessorit ja äänenkäsittely 5 S Mobile Communication Systems and Services 4 Valitse seuraavista niin, että 20 opintopistettä täyttyy S Ääniteknologian perusteet 5 S VLSI-piirien suunnittelu 4 S Information theory 5 Yhteensä 20 op Jos aiot suorittaa syventävän moduulin S310-3 Akustiikka ja äänenkäsittelytekniikka, valitse kurssi S Ääniteknologian perusteet. PÄÄAINE Tietoliikenteen siirtojärjestelmät (S3030) Moduuliketju Tietoliikenteen perusmoduuli - tietoliikenteen siirtojärjestelmien jatkomoduuli Vastuuhenkilö Prof. Riku Jäntti

28 28 Kuvaus Siirtojärjestelmän tehtävänä on tiedon siirtäminen paikasta toiseen häiriöllisen ja signaalia vääristävän kanavan läpi siten, että vastaanotin pystyy rekonstruoimaan alkuperäisen tiedon niin hyvin, että loppukäyttäjän kokema palvelun laatu tyydyttää häntä. Siirtomenetelmiä sovelletaan niin, että tämä tavoite saavutetaan mahdollisimman taloudellisella tavalla. Siirtojärjestelmät voivat olla langattomia (radiojärjestelmät, infrapunajärjestelmät) tai langallisia (metalliset kaapelijärjestelmät, optiset kuitujärjestelmät). Käyttäjien kokeman palvelun laadun tavoitteista johdetaan teknisen suorituskyvyn vaatimuksia. Siirtojärjestelmien suunnittelussa valitaan lähteen koodausmenetelmät, kanavakoodausmenetelmät, modulaatiomenetelmät, kanavan korjausmenetelmät jne. Teknologian mahdollistamilla ja valituilla ratkaisuilla täytetään asetetut suorituskykyvaatimukset. Pääaineen ja jatkomoduulin nimet muutetaan lukuvuodeksi muotoon tietoliikennetekniikka. Tavoite Tietoliikenteen siirtojärjestelmien pääaineen suorittamisen jälkeen opiskelija tuntee siirron peruslait kohisevassa ja kaistanrajoitetussa kanavassa. Hän tuntee langallisissa ja langattomissa järjestelmissä käytettävät siirtomenetelmät ja kykenee arvioimaan niiden suorituskykyä kohisevassa siirtokanavassa. Hän tietää siirtojärjestelmien perusstandardeja, niiden verkkoarkkitehtuuria ja liityntämenetelmiä. Hänellä on perustiedot eri järjestelmien suorituskykyvaatimuksista ja siitä, minkälaisia siirtomenetelmiä tulee soveltaa vaatimusten täyttämiseksi. 3.5 Jatkomoduuli Tietoliikenteen siirtojärjestelmät S114-2 (20 op) Moduuliketju Tietoliikenteen perusmoduuli - tietoliikenteen siirtojärjestelmien jatkomoduuli Vastuuhenkilö Prof. Riku Jäntti Kuvaus ja tavoite Moduulin pakollisissa kursseissa annetaan teoreettista ja käytännöllistä tietoa radiotietoliikenneverkoista ja -siirtojärjestelmistä sekä signaalien satunnaisesta luonteesta. Sovelluksena käydään läpi matkaviestinjärjestelmien fyysisen kerroksen siirtomenetelmien toteutustapoja. Valinnaisissa kursseissa voidaan syventyä siirtomenetelmiin tai toteutustekniikoihin ja käyttäjäkeskeiseen suunnitteluun. Sisältö S114-2 Tietoliikenteen siirtojärjestelmät 20 op Koodi Kurssi Laajuus op S Digital Transmission Methods 4 S Laboratory Course in Wired Communications 2-5 S Mobile Communication Systems and Services 3

29 S Satunnaisprosessit tietoliikenteessä 4 Valitse seuraavista niin, että 20 opintopistettä täyttyy: S Tietoliikennepalveluiden käyttäjäkeskeinen suunnittelu 5 S Radiotekniikan perusteet 5 S Tietoliikenneverkot 5 S Information theory 5 S Optiikka 5 Yhteensä 20 op 29 Jos aiot suorittaa syventävän moduuli S220-3 Radiotekniikka, valitse kurssi S Radiotekniikan perusteet. PÄÄAINE Tietoverkkotekniikka (S3029) Moduuliketju Tietoliikenteen perusmoduuli - tietoverkkotekniikan jatkomoduuli Vastuuhenkilö Prof. Raimo Kantola Kuvaus Tietoverkkotekniikan kandidaatin pääaine antaa vahvan tiedollisen ja taidollisen perustan ymmärtää, käyttää ja suunnitella tekniikoita, joista tietoverkot rakentuvat. Tietoverkkoja lähestytään sekä tarkastelemalla tiedon siirtoa eri medioissa ja sitä määrittäviä lainalaisuuksia että tutustumalla tekniikoihin, joilla rakennetaan tietoverkkojen toiminnallisuutta. Tietoverkkojen ylemmän tason toimintoja rakennetaan keskeisesti ohjelmistolla ja lähinnä fyysistä tasoa taas painottuu signaalin käsittelyn merkitys. Tietoverkot koostuvat käytännössä monenlaisista elektronisista laitteista, joten sähkötekniikan ja elektroniikan perusteiden ymmärrys on myös tarpeen. Opetus sisältää luentoja, laskuharjoituksia ja laboratoriotöitä sekä itsenäisesti tehtäviä tutkielmia. Kandidaatin pääaine sisältää aivan perusasiat Internet -tekniikasta, joten hankittua osaamista voi soveltaa hyödyllisesti myös käytännön työelämässä esim. missä tahansa yrityksessä, jolla on oma tietoverkko. Kandidaatin tutkinnon pääaineesta voi jatkaa ylemmän tutkinnon Tietoverkkojen pääaineen kaikkiin moduuleihin sekä Tietoliikennejärjestelmät ja Radiotietoliikenne -pääaineisiin. Tavoite Antaa opiskelijalle valmiudet tekniikoista, joista tietoverkot rakentuvat ja ymmärtää niistä lainalaisuuksista, jotka määrittelevät tiedon siirtoa ja verkkojen rakennetta. Tavoitteena on tutustua järjestelmiin, joista tietoverkot rakentuvat ja perehdyttää opiskelija Internet -verkon perustekniikkaan ja rakenteeseen sekä toiminnallisella että käytännöllisellä tasolla laboratoriotöiden avulla. Lisäksi tarkoitus on antaa valmiudet syventäviin alan opintoihin ja työn ohessa oppimiseen.