OPINTO-OPAS

Transkriptio

1 ELEKTRONIIKAN JA SÄHKÖTEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA ESPOO 2005 OPINTO-OPAS Toimittanut: Kati Voutilainen Perttu Puska Johanna Mattila Opintotoimisto Erilliset laitokset ISSN HELSINKI 2005 Picaset Oy Teknillinen korkeakoulu Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto

2 2 Teknillinen korkeakoulu Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto PL 3000, TKK Käyntiosoite Otakaari 5 A, Otaniemi, Espoo, Puh. vaihde kanslia fax kanslia sähköposti muodossa: etunimi.sukunimi@tkk.fi

3 SISÄLLYSLUETTELO 3 1. OSASTON ESITTELY Yleistä Hallinto ja yhteystiedot Toimikunnat ja työryhmät Laboratoriot (henkilökunta) Osaston kirjasto TUTKINTOJEN TAVOITTEET JA RAKENNE Alempi perustutkinto Alemman perustutkinnon tavoitteet Alemman perustutkinnon rakenne Ylempi perustutkinto Ylemmän perustutkinnon tavoitteet Ylemmän perustutkinnon rakenne Jatkotutkinto Jatkotutkinnon tavoitteet Jatkotutkinnon rakenne Elektroniikan ja sähkötekniikan tutkinto-ohjelman tavoitteet ja rakenne Alempi perustutkinto Alemman perustutkinnon tavoitteet Alemman perustutkinnon rakenne...19 Perusopinnot ja perusaineiden laaja oppimäärä Ylempi perustutkinto Ylemmän perustutkinnon tavoitteet Ylemmän perustutkinnon rakenne Tutkinto-ohjelman moduulien ja pääaineiden kuvaukset ja sisällöt Alempi perustutkinto...23 Perusopintomoduuli P (80 op)...23 Ohjelman yhteiset opinnot O (20 op)...24 Bioniikan perusmoduuli (20 op)...24 Elektroniikan ja sähkötekniikan perusmoduuli (20 op)...25 ALEMMAN PERUSTUTKINNON JATKOMODUULIT JA PÄÄAINEET...26 Pääaine Automaatio- ja systeemitekniikka...26 Automaatio- ja systeemitekniikan jatkomoduuli (20 op)...26 Pääaine Bioniikka...27 Bioniikan jatkomoduuli (20 op)...28 Pääaine Elektroniikka...28 Elektroniikan jatkomoduuli (20 op)...29 Pääaine Sähköfysiikka...30 Sähköfysiikan jatkomoduuli (20 op)...31 Pääaine Sähkötekniikka...31 Sähkötekniikan jatkomoduuli (20 op)...32 Kandidaatin seminaari- ja työ K (10 op)...33 Sivuaine (20 op)...33 Vapaasti valittavat opinnot V (10 op)...33

4 4 YLEMMÄN PERUSTUTKINNON PÄÄAINEET JA SYVENTÄVÄT MODUULIT PÄÄAINE Bioniikka Syventävä moduuli Bioadaptiivinen tekniikka (20 op) Syventävä moduuli Bioelektroniikka ja laitetekniikka (20 op) PÄÄAINE Tietoliikennesovellukset Syventävä moduuli Langalliset tietoliikennejärjestelmät (20 op) Syventävä moduuli Optinen tietoliikenne (20 op) Syventävä moduuli Radiotietoliikenteen järjestelmät (20 op) PÄÄAINE Elektroniikka ja sovellukset Syventävä moduuli Elektroniikan integrointi ja luotettavuus (20 op) Syventävä moduuli Elektroniikka ja mittaustekniikka (20 op) Syventävä moduuli Mikroelektroniikkasuunnittelu (20 op) Syventävä moduuli Puolijohdeteknologia (20 op) Syventävä moduuli Teollisuuselektroniikka (20 op) PÄÄAINE Akustiikka ja äänenkäsittely Syventävä moduuli Akustiikka ja äänenkäsittelytekniikka (20 op) PÄÄAINE Avaruustekniikka Syventävä moduuli Avaruustekniikka (20 op) PÄÄAINE Radiotiede ja tekniikka Syventävä moduuli Radiotekniikka (20 op) Syventävä moduuli Piirisimulointi ja teoria (20 op) Syventävä moduuli Sähkömagnetiikka (20 op) PÄÄAINE Signaalinkäsittely Syventävä moduuli Signaalinkäsittely (20 op) PÄÄAINE Mikro- ja nanotekniikka Syventävä moduuli Elektroniikan luotettavuus ja integrointi (20 op) Syventävä moduuli Mikro- ja nanosysteemit (20 op) Syventävä moduuli Mikroelektroniikkasuunnittelu (20 op) Syventävä moduuli Nanotekniikka (20 op) Syventävä moduuli Optoelektroniikka (20 op) Syventävä moduuli Puolijohdeteknologia (20 op) PÄÄAINE Optinen teknologia Syventävä moduuli Optinen teknologia (20 op) PÄÄAINE Sähköfysiikka Syventävä moduuli Sähköfysiikka (20 p) PÄÄAINE Kognitiivinen tiede Syventävä moduuli Kognitiivinen teknologia (20 p) PÄÄAINE Laskennallinen tiede Syventävä moduuli Laskennallinen tiede ja tekniikka PÄÄAINE Sähköjärjestelmät Syventävä moduuli Sähköjärjestelmät (20 op) Syventävä moduuli Sähköjärjestelmien tietotekniikka (20 op) Syventävä moduuli Sähköverkot ja suurjännitetekniikka (20 op) Syventävä moduuli Valaistustekniikka ja sähköinen talotekniikka (20 op) PÄÄAINE Sähkökäytöt Syventävä moduuli Sähkömekaniikka (20 op)... 73

5 5 Syventävä moduuli Tehoelektroniikka ja sähkökäytöt (20 op)...74 Sisältö...75 Tieteen metodiikan opinnot M (10 op) S901-M...75 Sivuaine (20 op + 20 op)...75 Vapaasti valittavat opinnot W (20 op)...76 ERILLISET MODUULIKOKONAISUUDET...76 Moduulikokonaisuus Framtidens Industriföretag (FIF)...76 Sisältö...77 Communications Engineering at Eurecom...78 ERIKOISMODUULIT...79 Erikoismoduuli Akustiikka ja äänenkäsittelytekniikka C (20 op)...79 Erikoismoduuli Avaruustekniikka C (20 op)...80 Erikoismoduuli Bioadaptiivinen tekniikka C (20 op)...82 Erikoismoduuli Elektroniikka ja Mittaustekniikka C (20 op)...82 Erikoismoduuli Mikroelektroniikkasuunnittelu C (20 op)...83 Erikoismoduuli Optoelektroniikka ja nanotekniikka C (20 op)...84 Erikoismoduuli Piirisimulointi ja teoria C (20 op)...85 Erikoismoduuli Puolijohdeteknologia C (20 op)...86 Vastuuhenkilö...86 Erikoismoduuli Radiotekniikka C (20 op)...86 Erikoismoduuli Signaalinkäsittely C (20 op) S300-C...87 Erikoismoduuli Sähköjärjestelmät C (20 op)...87 Erikoismoduuli Sähkömagnetiikka C (20 op)...88 Erikoismoduuli Sähkömekaniikka C (20 op)...89 Erikoismoduuli Tehoelektroniikja ja sähkökäyttöt C (20 op)...89 Erikoismoduuli Teollisuuselektroniikka C (20 op)...90 Tieteen metodiikan opinnot M (10 op) S903-M...91 Sivuaine (20 op + 20 op)...91 Vapaasti valittavat opinnot W (20 op) OPISKELUUN LIITTYVÄT KÄYTÄNNÖT Opetus- ja tenttijaksot Luku- ja tenttijärjestykset Tutkintorakenteen siirtymäkautena huomattavaa...93 Teknillinen korkeakoulun uusi tutkintosääntö tuli voimaan Uuden tutkintosäännön mukaan tutkintorakenne muuttuu kaksiportaiseksi, jolloin opiskelijat suorittavat ensin tekniikan kandidaatin tutkinnon ja sen jälkeen diplomi-insinöörin, arkkitehdin tai maisemaarkkitehdin tutkinnon Kurssit ja opintojaksot Tentit ja välikokeet Suoritusmerkinnät ja opintorekisteri Opintosuoritukset, oikeusturva ja kurinpito Tutkinto-ohjelman vaihto ja koulutusohjelman vaihto Opintohyvitykset muualla suoritetuista opinnoista Tutkintotodistukset ja valmistuminen Alempi perustutkintotodistus - tekniikan kandidaatti Ylempi perustutkintotodistus - diplomi-insinööri...97

6 Todistuksenjakotilaisuus Ura- ja rekrytointipalvelut Alumnitoiminta Kirjastot Teknillisen korkeakoulun kirjasto Muut kirjasto OHJAUS JA OPINTONEUVONTA Tuutorointi Opintojen suunnittelu ja HOPS Opinto- ja harjoitteluneuvojat Kanslia Opintososiaaliset asiat sekä muu neuvonta ja ohjaus Opintotuki Terveydenhoito TKY:n opintososiaaliset palvelut Muita palveluja Opetusmenetelmät Arviointi ja arvostelu Palaute HARJOITTELU Työnhakuun ja harjoitteluun liittyvät palvelut TKK:lla Harjoittelun tavoitteet Harjoittelua koskevat ohjeet Harjoittelupaikan hakeminen Kansainvälinen harjoittelu Ulkomaan harjoittelun apurahat Valtakunnallinen JOO-sopimus Kansainvälinen opiskelu Suomen virtuaaliyliopisto KANDIDAATINTYÖ JA KANDIDAATTISEMINAARI Kandidaatintyön ja kandidaattiseminaarin tavoitteet ja sisältö Kandidaatintyön ja kypsyysnäytteen kielivaatimukset Kandidaattiseminaarin toteutus DIPLOMITYÖ Diplomityön aihe ja kieli Diplomityön aiheen hakeminen Diplomityön arviointi ja arvostelu Kypsyysnäyte TÄYDENTÄVÄT OPINNOT JA AVOIN YLIOPISTO-OPETUS TIETEELLINEN JATKOKOULUTUS Jatko-opintojen aloittaminen Jatkotutkintoon kuuluvat opinnot Lisätietoja jatko-opinnoista STUDIERÅDGIVNING Avdelningen för elektro- och telekommunikationsteknik Examensstruktur och målsättning

7 Lägre grundexamen Högre grundexamen - målsättning och uppbyggnad Praktik Att studera vid Tekniska högskolan Läs- och tentordningar, kurser och studieplanering Värt att notera gällande övergångsbestämmelserna Undervisning, examination och utvärdering Att studera på svenska Studier vid andra högskolor Studiehandledning Perusopinnot ja perusaineiden laaja oppimäärä:...130

8 8 1. OSASTON ESITTELY 1.1 Yleistä Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto on suurin Teknillisen korkeakoulun 12 osastosta. Sähkö- ja tietoliikennetekniikan, silloinen sähköteknillinen osasto perustettiin vuonna 1941 antamaan ylintä opetusta ja harjoittamaan teknistieteellistä tutkimustyötä sähkötekniikan eri aloilla. Nykyisin opetuksesta ja tutkimuksesta vastaavat osaston 48 professoria. Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto vastaa elektroniikan ja sähkötekniikan ja tietoliikennetekniikan tutkinto-ohjelmista sekä yhdessä neljän muun osaston kanssa bioinformaatioteknologian tutkinto-ohjelman koordinoinnista ja hallinnoinnista. Lisäksi osasto vastaa myös seuraavista Master s ohjelmista: Master's Programme in Electrical Engineering Master's Programme in Micro- and Nanotechnology Master s programme in Communications Engineering Yhteistyössä tietotekniikan osaston kanssa toteutetaan myös International Master's Programme in Telecommunication ohjelmaa. Lukuvuoden lopussa osastolla oli yhteensä noin 3000 aktiivista * tutkinto-opiskelijaa suorittamassa perustutkintoa eli diplomi-insinöörin (DI) tutkintoa ja 650 * aktiivista tutkintoopiskelijaa suorittamassa jatkotutkintoa eli tekniikan lisensiaatin (TkL), tekniikan tohtorin (TkT) tai filosofian tohtorin (FT) tutkintoa. * ilmoittautunut läsnä- tai poissaolevaksi

9 1.2 Hallinto ja yhteystiedot 9 Teknillisen korkeakoulun yleistä hallintoa hoitavat korkeakoulun hallitus, tieteelliset neuvostot, rehtori ja hallinto-osasto. Osaston hallinnosta vastaavat osastoneuvosto ja osastonjohtaja. Osastoneuvostoon valitaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan 12 jäsentä osastolta ja yksi korkeakoulun ulkopuolinen jäsen. Ylioppilaskunnan edustajisto valitsee opiskelijaedustajat, joita tällä hetkellä osastoneuvostossa on kolme. Lisäksi osastoneuvosto kutsuu ulkopuolisen jäsenen ja hänen varajäsenensä. Osastoneuvoston tehtävänä on mm. tehdä ehdotukset toiminta- ja taloussuunnitelmaksi, hyväksyä osaston opetussuunnitelmat, määrätä väitöskirjojen, lisensiaatintutkimusten ja diplomitöiden esitarkastajat, tarkastajat ja vastaväittäjät sekä arvostella nämä opintosuoritukset. Osastoneuvoston puheenjohtajana toimii osastonjohtaja. Osastoneuvoston ja osastonjohtajan toimikausi on kolme vuotta. Osastoneuvoston ja osastonjohtajan tehtävät ja asema määritellään tarkemmin Teknillisen korkeakoulun hallintojohtosäännössä. Osastonjohtajana toimii professori Pekka Wallin (huone SI 430, puh ). Osaston varajohtaja on professori Jorma Luomi (huone SI 323, puh ). Korkeakoulussa on myös viisi tieteellistä neuvostoa, yksi kutakin osastoryhmää kohti. Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto muodostaa yksin sähkötekniikan osastoryhmän, ja sen tieteellisen neuvoston jäseninä ovat osaston kaikki professorin virkaan nimitetyt henkilöt sekä kaksi opettajien, tutkijoiden ja muun henkilöstön muodostaman ryhmän edustajaa. TKYn edustajisto valitsee opiskelijoiden keskuudesta kaksi jäsentä. Tieteelliset neuvostot toimivat virantäyttöelimenä professorin virkoja täytettäessä. Ne voivat tehdä hallitukselle esityksiä laajakantoisista, korkeakoulun opetusta ja tutkimusta koskevista kysymyksistä. Osastonjohtaja professori Pekka Wallin, puh. (09) Osaston varajohtaja professori Jorma Luomi, puh. (09) Hallintopäällikkö Maaret Djupsjöbacka, puh. (09) Suunnittelijat Kati Voutilainen, perus- ja jatko-opintoasiat, puh. (09) Anita Bisi, Master s -ohjelmat, kansainväliset asiat, puh. (09) Johanna Mattila, Osastosihteeri Katriina Nykänen, puh. (09) (aamupäivisin) Toimistosihteerit Brita Vuoristo, puh. (09) Lea Fehrmann, puh. (09) Raijaliisa Karhu, puh. (09) (iltapäivisin) Kanslian käyntiosoite Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto, Otakaari 5A, 4. kerros, huoneet SE411, SE413 ja SE425, Otaniemi, Espoo. Kanslian postiosoite Teknillinen korkeakoulu, Sähkö ja tietoliikennetekniikan osasto, PL 3000, TKK Kanslian puhelin (09) Kanslian telefax (09) Osaston kotisivu

10 1.3 Toimikunnat ja työryhmät 10 Osastolla toimii useita toimikuntia osastonjohtajan apuna. Niiden tehtävänä on valmistella asiat osastoneuvoston tai osastonjohtajan päätettäväksi ja kehittää osaston toimintaa. Useimmissa toimikunnissa on myös opiskelijaedustajia. Perusopintoja koskevia asioita käsitellään lähinnä koulutusohjelma- ja tutkintotoimikunnissa. Koulutusohjelmatoimikunnat (EST & TLT ja BIO) keskittyvät koulutuksen rakenteen suunnitteluun ja kehittämiseen, kun tutkintotoimikunnassa puolestaan käsitellään opinnäytteitä ja tutkintojen suorittamiseen liittyviä asioita. Opetuksen laatutoimikunta eli OpLaa keskittyy opetuksen kehittämiseen ja arviointiin mm. järjestämällä kaikille avoimia keskustelutilaisuuksia ja kehittämällä tutor-toimintaa. Lisäksi osastolla on muita toimikuntia, joiden tehtävistä ja niihin kuuluvista henkilöistä saa tietoa hallintopäälliköltä, suunnittelijoilta ja opintoneuvolasta. 1.4 Laboratoriot (henkilökunta) Osaston tutkimuksesta ja opetuksesta vastaavat 20 laboratoriota, joissa henkilökuntaa on yhteensä n Yksiköt toimivat pääosin Otakaari 5:ssä ja 7:ssä, lisäksi toimipisteitä on Mikronovassa (Tietotie 3) ja Innopoli 2:ssa (Tekniikantie 14). Laboratoriot vastaavat myös opetuksen järjestämisestä oman tutkimusalansa pohjalta. Akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan laboratorio esimies professori Matti Karjalainen S-89 -alkuiset kurssit Avaruustekniikan laboratorio esimies professori Martti Hallikainen S-92 -alkuiset kurssit Elektronifysiikan laboratorio esimies professori Juha Sinkkonen S-69 -alkuiset kurssit Elektroniikan valmistustekniikan laboratorio esimies professori Jorma Kivilahti S-113 -alkuiset kurssit Laskennallisen tekniikan laboratorio esimies professori Jouko Lampinen S-114 -alkuiset kurssit Mittaustekniikan laboratorio esimies professori Erkki Ikonen S-108 -alkuiset kurssit Optoelektroniikan laboratorio esimies professori Harri Lipsanen S-104 -alkuiset kurssit Optiikan ja molekyylimateriaalien laboratorio esimies professori Ilkka Tittonen S-129 -alkuiset kurssit Piiritekniikan laboratorio

11 esimies professori Kari Halonen S-87 -alkuiset kurssit Radiolaboratorio esimies professori Antti Räisänen S-26 -alkuiset kurssit Signaalinkäsittelytekniikan laboratorio esimies professori Iiro Hartimo S-88 -alkuiset kurssit Sovelletun elektroniikan laboratorio esimies professori Raimo Sepponen S-66 -alkuiset kurssit Sähkömagnetiikan laboratorio esimies professori Keijo Nikoskinen S-96 -alkuiset kurssit Sähkömekaniikan laboratorio esimies Asko Niemenmaa S-17 -alkuiset kurssit Sähköverkkojen ja suurjännitekniika Osaston kirjasto 11 esimies professori Matti Lehtonen S-18-alkuiset kurssit Tehoelektroniikan laboratorio esimies professori Jorma Kyyrä S-81 -alkuiset kurssit Teoreettinen sähkötekniikka esimies professori Martti Valtonen S-55 -alkuiset kurssit Tietoliikennelaboratorio esimies professori Sven-Gustav Häggman S-72 -alkuiset kurssit Tietoverkkolaboratorio esimies professori Raimo Kantola S-38 -alkuiset kurssit Valaistuslaboratorio esimies professori Liisa Halonen S-118 -alkuiset kurssit Sähkö- ja tietoliikennetekniikan kirjasto toimii tutkija- ja opiskelijakirjastona. Kokoelmiin hankitaan aineistoa osaston tutkimusalalta. Kirjastossa on sekä lainattavaa aineistoa että käsikirjastokokoelmia. Lainausoikeuden voivat saada kaikki. Osaston opetusohjelman kurssien kurssikirjat ovat kirjastossa. Kurssikirjoista on myös lainattavia kappaleita. Kirjastoon tilataan noin 200 tieteellistä aikakauslehteä. Useimmat lehdet ovat luettavissa myös elektronisena versiona. Osaston diplomi- ja lisensiaatintyöt ovat pääsääntöisesti lainattavissa kirjastosta. Kirjasto lainaa myös opetusmonisteita. Kokoelmista on tietoa www-sivulla Kirjaston tilat sijaitsevat Sähkötalon G-siivessä, Valotalossa. Valotalon palveluita opiskelijoille ovat kirjasto, lukusali, ryhmätyöhuoneet, tietokoneluokat ja Nettikahvila. Kirjaston informaatikko ja sihteerit neuvovat opiskelijoita tiedon hankinnassa.

12 12 Sähkö- ja tietoliikennetekniikan kirjasto, SG205, puh Informaatikko Marjo Sievänen, SG224, puh Tietopalvelusihteeri Laura Mikkola, SG224, puh Toimistosihteeri Carl-Eric Westman, SG225, puh Osaston kirjasto on avoinna seuraavasti: Lukukausien aikana: ma-to pe Kesäaikana: katso kirjaston www-sivulta

13 2. TUTKINTOJEN TAVOITTEET JA RAKENNE 13 Teknillinen korkeakoulu on siirtynyt kaksiportaiseen tutkintorakenteeseen. Opiskelijat suorittavat ensin tekniikan kandidaatin tutkinnon ja sen jälkeen diplomi-insinöörin, arkkitehdin tai maisema-arkkitehdin tutkinnon. Opintojen laajuutta mitataan opintopisteillä (op). Yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä (op). Tekniikan kandidaatin tutkintoon (alempaan perustutkintoon) vaadittavien opintojen laajuus on 180 opintopistettä. Opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen kolmessa lukuvuodessa. Diplomiinsinöörin, arkkitehdin ja maisema-arkkitehdin tutkintoon (ylempään perustutkintoon) vaadittavien opintojen laajuus on 120 opintopistettä. Opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen kahdessa lukuvuodessa. Perustutkintoihin johtava koulutus suunnitellaan ja järjestetään teknillistieteellistä asiantuntemusta edellyttäviin tehtäväalueisiin suuntautuvina tutkinto-ohjelmina. 2.1 Alempi perustutkinto Alemman perustutkinnon tavoitteet Alemman perustutkinnon tavoitteet on määritelty Teknillisen korkeakoulun tutkintosäännössä (10 ). Alempaan perustutkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: tutkinto-ohjelmaan kuuluvien opintojen perusteiden tuntemus sekä edellytykset alan kehityksen seuraamiseen; valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin tai taiteellisen työn edellyttämät tiedolliset ja taidolliset valmiudet; edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen; valmiudet ymmärtää ja eritellä tekniikan vaikutuksia ja hyödynnettävyyttä; kyky yhteistyöhön ja päämäärätietoiseen ryhmätyöskentelyyn; edellytykset soveltaa hankkimaansa tietoa työelämässä; tutkintoasetuksen vaatima suomen ja ruotsin kielen sekä vieraan kielen taito; sekä työelämässä tarvittavat hyvät viestintätaidot. Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen tai taiteelliseen toimintaan sekä alan käytäntöihin Alemman perustutkinnon rakenne

14 14 Jatkomoduuli A2 20 op Perusmoduuli B1 20 op Kandidaatintyö ja seminaari K Vapaasti valittavat opinnot V Perusopinnot P 80 op Perusmoduuli A1 20 op Ohjelman yhteiset opinnot O 20 op Kuva 1. Tekniikan kandidaatin tutkinto 180 op Alemman perustutkinnon opinnot koostuvat: perusopintojen moduulista (80 op), joka sisältää tutkinto-ohjelman edellyttämiä matemaattisluonnontieteellisiä ja muita perusopintoja; ohjelman yhteisten opintojen moduulista (20 op); kolmesta moduulista, joista vähintään yhden tulee olla omaan tutkinto-ohjelmaan kuuluva jatkomoduuli ( op); vapaasti valittavista opinnoista (vähintään 10 op); sekä kandidaattiseminaarista ja siihen kuuluvastasta kandidaatintyöstä (yhteensä 10 op). Arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin tutkinto-ohjelmissa alempaan perustutkintoon johtaviin opintoihin kuuluu kolme laaja-alaista perusmoduulia, jolloin tutkinnossa ei eritellä pää- ja sivuainetta. Pää- ja sivuaine Alemman perustutkinnon pääaine muodostuu tutkinto-ohjelmaan kuuluvasta perusmoduulista ja sen jatkomoduulista. Sivuaine muodostuu toisesta perusmoduulista tai pääaineen perusmoduuliin pohjautuvasta toisesta jatkomoduulista. Kandidaattiseminaari ja kandidaatintyö Kandidaattiseminaari ja siihen kuuluva kandidaatintyö on opintokokonaisuus, jossa käsitellään tieteellistä ajattelua, tiedonhakua, tiedon jäsentämistä ja käsittelyä sekä kielen ja viestinnän taitoja. Kandidaattiseminaaria ja kandidaatintyötä käsitellään luvussa 8.

15 15 Kielitaito Opiskelijan tulee alempaan tai ylempään perustutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa (TS 9 ): 1) suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 :n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä 2) vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen. Opiskelijan, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla, on alempaan tai ylempään perustutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoitettava saavuttaneensa ainoastaan tutkintosäännön 9 :n edellyttämän vieraan kielen taidon. Mikäli tällainen opiskelija on hyväksytty suorittamaan alempaa ja ylempää perustutkintoa, tulee hänen lisäksi suorittaa alemman perustutkinnon suorittamisen yhteydessä vähintään 2 opintopisteen laajuiset kieliopinnot valitsemassaan vieraassa kielessä. Näitä opintoja ei voi suorittaa opiskelijan omassa koulusivistyskielessä. Suomen tai ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, osoitetaan kirjoittamalla kandidaatintyöhön liittyvä kypsyysnäyte sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Toisen kotimaisen kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, voidaan osoittaa suorittamalla yliopiston toisen kotimaisen kielen koe, määrätty toisen kotimaisen kielen kurssi tai toisen korkeakoulun vastaava toisen kotimaisen kielen koe. Vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito osoitetaan suorittamalla yliopiston kielikeskuksen tätä tarkoitusta varten osoittama vieraan kielen kurssi tai kurssit. Näissä opinnoissa painotetaan koulutusalan kielen hallintaa. Mikäli yliopistossa on jossakin vieraassa kielessä käytössä kielitaidon osoittamista varten erityinen koe, vaadittu kielitaito voidaan osoittaa joko kokonaan tai osaksi suorittamalla kyseinen koe. Lisää tietoa toisen kotimaisen kielen suorittamisesta löydät osoitteesta ja vieraan kielen suorittamisesta osoitteesta Harjoittelu Alempaan perustutkintoon voi sisältyä tutkinto-ohjelman määräysten mukaista asiantuntijuutta kehittävää harjoittelua. Pakollinen harjoittelu sisältyy perusopintoihin ja vapaaehtoinen harjoittelu vapaasti valittaviin opintoihin. Harjoittelusta lisää luvussa Ylempi perustutkinto Ylemmän perustutkinnon tavoitteet Ylemmän perustutkinnon tavoitteet on määritelty Teknillisen korkeakoulun tutkintosäännössä (21 ). Ylempään perustutkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: -tutkinto-ohjelmaan kuuluvan pääaineen hyvä tuntemus;

16 16 -valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen tai edellytykset itsenäiseen ja vaativaan taiteelliseen työhön sekä valmiudet jatkuvaan ja joustavaan oppimiseen; -valmiudet ymmärtää oman alansa ongelmat käyttäjien, teknisten ja yhteiskunnallisten järjestelmien sekä ympäristön näkökulmasta; -valmiudet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä; -riittävä kielitaito toimia alan kansallisissa ja kansainvälisissä tehtävissä; sekä -valmiudet tieteelliseen tai taiteelliseen jatkokoulutukseen. Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen tai taiteelliseen toimintaan sekä alan käytäntöihin Ylemmän perustutkinnon rakenne Ylemmän perustutkinnon opinnot koostuvat: tieteen metodiikan opinnoista (10 op); kolmesta moduulista, joista vähintään yhden tulee olla oman tutkinto-ohjelman pääaineen syventävä moduuli ja joista korkeintaan yksi voi olla perusmoduuli ( op); vapaasti valittavista opinnoista (vähintään 20 op); sekä diplomityöstä (30 op). Aine- ja syventävät opinnot sisältyvät moduuleihin. Erikoismoduuli (20 op) voi olla osaston suunnittelema moduuli tai opiskelijan henkilökohtaisista opinnoista koostuva moduuli, jonka sisällön osasto hyväksyy. Vapaasti valittavat opinnot W 20 op Tieteen metodiikka M 10 op Diplomityö 30 op D Syventävä moduuli A3 20 op Jatkomoduuli B2 20 op Erikoismoduuli C 20 op Kuva 2. Diplomi-insinöörin tutkinto 120 op Pää- ja sivuaine Ylemmän perustutkinnon pääaine pohjautuu sisällöltään tarkoituksenmukaisesti suunnattuihin aineopintoihin.

17 17 Opiskelijan pääaine muodostuu kolmesta tutkinto-ohjelmaan kuuluvasta moduulista: alemman tai ylemmän perustutkinnon yhteydessä suoritetusta perusmoduulista ja sen jatkomoduulista sekä mainitun jatkomoduulin yhdestä syventävästä moduulista. Vaikka opiskelija suorittaisi useamman samaan jatkomoduuliin perustuvan syventävän moduulin, hänen tutkintoonsa sisältyy ainoastaan yksi pääaine. Opiskelijalle muodostuu sivuaine perusmoduulista ja sen jatkomoduulista tai jatkomoduulista ja sen syventävästä moduulista. Tutkintosäännön 24 :ssä on määritelty tarkemmin, miten pää- ja sivuaine muodostuvat moduuleista. Opiskelijan ainevalinnat vahvistetaan henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa. Ylempi tutkinto-ohjelma on mahdollista suorittaa myös ilman sivuainetta. Opiskelija voi valita sivuaineen myös muista tutkinto-ohjelmista tai toisesta koti- tai ulkomaisesta yliopistosta edellyttäen, että se hyväksytään opiskelijan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan. Opiskelijan pää- ja sivuaineeseen ei voi kuulua samoja moduuleja. Diplomityö Diplomityö tehdään pääaineeseen liittyvästä aiheesta, josta se opettaja, jonka alaan aihe kuuluu, ja opiskelija keskenään sopivat. Perustellusta syystä osasto voi antaa luvan diplomityön laatimiseen myös sivuaineeseen liittyvästä aiheesta. Diplomityöstä lisää luvussa 9. Kielitaidon osoittaminen (Tutkintosäännön 9 :n kielitaitovaatimukset, ks. alempi perustutkinto ) Suomen tai ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, osoitetaan kirjoittamalla diplomityöhön liittyvä kypsyysnäyte sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Mikäli opiskelija on osoittanut kielitaitonsa jo tekniikan kandidaatin tutkintoa tai muuta alempaa korkeakoulututkintoa varten antamassaan kypsyysnäytteessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää ylempää perustutkintoa varten annettavassa kypsyysnäytteessä. Toisen kotimaisen kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, voidaan osoittaa suorittamalla yliopiston toisen kotimaisen kielen koe, määrätty toisen kotimaisen kielen kurssi tai toisen korkeakoulun vastaava toisen kotimaisen kielen koe. Vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito osoitetaan suorittamalla yliopiston kielikeskuksen tätä tarkoitusta varten osoittama vieraan kielen kurssi tai kurssit. Näissä opinnoissa painotetaan koulutusalan kielen hallintaa. Mikäli yliopistossa on jossakin vieraassa kielessä käytössä kielitaidon osoittamista varten erityinen koe, vaadittu kielitaito voidaan osoittaa joko kokonaan tai osaksi suorittamalla kyseinen koe. Mikäli opiskelija on osoittanut toisen kotimaisen kielen ja vieraan kielen taitonsa jo tekniikan kandidaatin tai muun alemman korkeakoulu tutkinnon suorittamisen yhteydessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää ylemmän perustutkinnon suorittamisen yhteydessä. Harjoittelu Ylempään perustutkintoon voi sisältyä tutkinto-ohjelman määräysten mukaista asiantuntijuutta syventävää harjoittelua. Harjoittelu voi olla pakollista harjoittelua, jolloin se sisältyy johonkin

18 18 tutkinto-ohjelman opetussuunnitelmassa määrättyyn moduuliin, tai vapaaehtoista harjoittelua, jolloin se sisältyy vapaasti valittaviin opintoihin. Harjoittelusta lisää kappaleessa Jatkotutkinto Teknillisessä korkeakoulussa suoritetaan jatkotutkintoina pääsääntöisesti tekniikan lisensiaatin ja tekniikan tohtorin tutkintoja. Tohtorin tutkinnon voi suorittaa suoraan ylemmän perustutkinnon jälkeen suorittamatta ensin tekniikan lisensiaatin tutkintoa. Erityisin perustein voidaan suorittaa filosofian tohtorin tutkinto. Teknillisessä korkeakoulussa ei ole mahdollista suorittaa filosofian lisensiaatin tutkintoa Jatkotutkinnon tavoitteet Jatkokoulutuksen tavoitteet on määritelty Teknillisen korkeakoulun tutkintosäännössä (34 ). Jatkokoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija: perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen sekä saavuttaa valmiudet tutkimusalansa piirissä itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luoda uutta tieteellistä tietoa; perehtyy hyvin oman alansa kehitykseen, perusongelmiin ja tutkimusmenetelmiin; sekä saavuttaa sellaisen yleisen tieteenteorian ja tutkimusalaansa liittyvien muiden tieteenalojen tuntemuksen, joka mahdollistaa niiden kehityksen seuraamisen. Arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin kohdalla jatkokoulutuksen tavoitteena on lisäksi, että opiskelija kykenee syvällisesti ymmärtämään taiteellisen ilmaisun aseman tutkimusaiheensa tavoittelussa Jatkotutkinnon rakenne Jatkotutkinto koostuu teoreettisista opinnoista ja tutkimustyöstä. Pääpaino on tieteellisellä tutkimustyöllä. Teoreettiset opinnot Jatko-opintoihin kuuluvat teoreettiset opinnot, yhteensä 70 opintopistettä, suoritetaan moduuleina. Tutkimusalan moduuli on 40 op. Opiskelija valitsee tutkimusalansa jatkokoulutuksen tutkimusaloista, jotka vahvistetaan vuosittain. Tutkimusalan lisäksi suoritetaan toinen moduuli, laajuudeltaan 20 op, jonka tarkoituksena on tukea opiskelijan tutkimusalan opintoja ja tutkimustyön tekemistä. Teoreettisiin opintoihin kuuluu myös jatko-opintoihin johdattava moduuli, 10 op. Tähän moduuliin hyväksyttävissä opinnoissa on osastokohtaisia, eri tutkimusalojen tarpeista johtuvia eroavaisuuksia. Tutkimusalat löytyvät TKK:n opetusohjelmasta (

19 19 Osana jatkotutkintoon voidaan hyväksyä myös sellaisia ennen perustutkintoa suoritettuja jatkoopintotasoisia kursseja, jotka eivät sisälly perustutkintoon. Myös muissa yliopistoissa suoritettuja jatko-opintotasoisia kursseja voidaan hyväksyä osasuorituksena jatkotutkintoon. Osasto voi asettaa jatko-opinnoille esitietovaatimuksia ja ylemmän korkeakoulututkinnon arvosanoille vähimmäisvaatimuksia. Opinnäytetyö Jatkotutkinnon tärkein osuus on tutkimustyö. Lisensiaatintutkintoon tehdään lisensiaatintutkimus. Tohtorintutkinnon suorittamiseksi opiskelijan on laadittava ja julkaistava väitöskirja sekä puolustettava sitä julkisesti. Mikäli teoreettiset opinnot on suoritettu lisensiaatintutkinnon yhteydessä, tohtoriopintoihin kuuluu ainoastaan väitöskirjatyö. Osasto hyväksyy jatkotutkintoon kuuluvan opinnäytetyön aiheen, määrää työlle valvojan, yhden tai useamman ohjaajan sekä päättää työn kielestä, tarkastamisesta ja hyväksymisestä. 2.4 Elektroniikan ja sähkötekniikan tutkinto-ohjelman tavoitteet ja rakenne Tutkinto-ohjelman alemman ja ylemmän perustutkinnon tavoitteille ja rakenteille pätevät ne yleiset seikat mitä aikaisemmin on esitetty luvussa 2. "Tutkintojen tavoitteet ja rakenne." Alla tarkennetaan tutkinnon ammatillisia ja tieteellisiä tavoitteita ja rakennetta elektroniikan ja sähkötekniikan tutkinto-ohjelmassa Alempi perustutkinto Alemman perustutkinnon tavoitteet Elektroniikan ja sähkötekniikan tutkinto-ohjelman alemman perustutkinnon yleisenä tavoitteena on antaa opiskelijalle sähkötekniikan ja elektroniikan perustiedot, jotta opiskelijalla olisi edellytykset ylempään elektroniikan ja sähkötekniikan korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen. Tieteellisenä tavoitteena on antaa opiskelijalle teknistieteellisen ajattelun sekä teknistieteellisten lainalaisuuksien ja käytäntöjen tiedollinen ja taidollinen pohja, joka perustuu vahvaan perustieteiden osaamiseen ja jonka varaan voidaan rakentaa vaativa sähkötekniikan ja elektroniikan alan tieteellinen työskentely ja asiantuntijaksi kehittyminen Alemman perustutkinnon rakenne Elektroniikan ja sähkötekniikan alempi perustutkinto koostuu - perusopintojen moduulista (P, 80 op), joka on kaikille tutkinto-ohjelman opiskelijoille muutamaa sisällöllistä poikkeusta lukuunottamatta yhteinen. Perusopintojen moduulin sisältö poikkeaa niiden opiskelijoiden osalta, jotka lukevat perusaineiden laajaa oppimäärää. Perusaineiden laajan oppimäärän lukijat korvaavat matematiikan peruskurssit S1-S3 matematiikan laajoilla peruskursseilla L1-L3 ja suorittavat sovelletusta todennäköisyyslaskennasta A-kurssin.

20 20 - tutkinto-ohjelman yhteisten opintojen moduulista (O, 20 op), jossa on kaikille pakollinen 14 opintopisteen osuus ja 6 opintopisteen vaihtoehtoisten kurssien osuus. Vaihtoehtoisten kurssien valinnassa on opiskelijan hyvä huomioida opintojen myöhempi suuntautuminen ja myöhempien opintojen esitiedot. Tietyt vaihtoehtoisten listassa esiintyvät kurssit on suunniteltu tukemaan tiettyjä kandidaatin tutkinnon pääaineita: automaatio- ja systeemitekniikan pääaineen valitseville suositellaan ohjelmoinnin kursseja bioniikan pääaineen valitseville suositellaan ohjelmoinnin kursseja elektroniikan pääaineen valitseville suositellaan digitaalisen signaalinkäsittelyn ja suodatuksen kurssia sähköfysiikan pääaineen valitseville suositellaan fysiikan kursseja sähkötekniikan pääaineen valitseville suositellaan sähkövoimatekniikan kurssia - kahdesta vaihtoehtoisesta perusmoduulista (A1, 20 op), joista ensimmäinen on elektroniikkaja sähkötekniikkapainotteinen ja toinen on bioniikkapainotteinen. Näistä bioniikkapainotteinen perusmoduuli muodostaa perustan bioniikan myöhemmille opinnoille. - viidestä vaihtoehtoisesta jatkomoduulista (A2, 20 op): Automaatio- ja systeemitekniikka Bioniikka Elektroniikka Sähköfysiikka Sähkötekniikka Nämä ovat samalla myös elektroniikan ja sähkötekniikan alemman perustutkinnon pääaineiden nimekkeitä ja ne muodostavat alemman perustutkinnon pääaineen yhdessä perusmoduulin kanssa. Erityisesti bioniikan jatkomoduuli on suunniteltu muodostamaan yhdessä bioniikkapainotteisen perusmoduulin kanssa bioniikan pääaine. Muut jatkomoduulit muodostavat mielekkäimmän kokonaisuuden elektroniikan ja sähkötekniikan perusmoduulin kanssa. - sivuaineen perusmoduulista (20 op), joka voi olla toisen tutkinto-ohjelman perusmoduuli (B1), oman tutkinto-ohjelman jatko-moduuli (B2) tai erityisesti sivuaineeksi luotu moduuli kuten perusaineiden laajan oppimäärän moduuli (B1). - vapaasti valittavien opintojen moduulista (V, 10 op) - kandidaattiseminaarin ja kandidaatin työn moduulista (K, 20 op) Perusopinnot ja perusaineiden laaja oppimäärä Perusopinnot (80 op) antavat kaikissa insinöörialojen tutkinto-ohjelmissa vahvan matemaattisluonnontieteellisen pohjan opinnoille. Teknillisessä korkeakoulussa voi myös suorittaa perusaineissa, matematiikassa, fysiikassa ja tietojenkäsittelyssä normaalia laajemmat opintokokonaisuudet. Nämä perusaineiden laajan oppimäärän opinnot korvaavat tällöin tutkinto-ohjelman tavanomaiset perusopinnot. Ohjelmaan kutsutaan vuosittain 10 % uusista

21 21 opiskelijoista valintamenestyksen perusteella. Ohjelmaan voi lisäksi erikseen hakea. Ks Ylempi perustutkinto Ylemmän perustutkinnon tavoitteet Ylemmän perustutkinnon tavoitteena elektroniikan ja sähkötekniikan tutkinto-ohjelmassa on antaa opiskelijalle teoreettinen pohja ja soveltamisvalmius sellaisiin tehtäviin, joissa edellytetään tekniikkaan, tekniikan sovelluksiin tai tuotantotoimintaan liittyvien elektroniikan ja sähkötekniikan ongelmien käsittelyä ja itsenäistä ratkaisua, sekä syvällinen valmius vaativienkin tehtävien suorittamiseen jollakin edellä mainituista aloista. Lisäksi ammatillisena tavoitteena on antaa mahdollisuus elektroniikan ja sähkötekniikan syvälliseen monitieteiseen hyväksikäyttöön. Ylemmän perustutkinnon tieteellisenä tavoitteena on antaa opiskelijalle vahvaan perustieteiden osaamiseen perustuva elektroniikan ja sähkötekniikan tuntemus sekä jonkin alan syvällinen teoreettinen ja metodinen tuntemus samoin kuin valmius hankkia itsenäisesti tieteellistä tietoa. Tieteellisenä tavoitteena on myös antaa valmius asiantuntijatehtäviin, jatko-opintoihin ja tutkimustyöhön Ylemmän perustutkinnon rakenne Pää- ja sivuaineen muodostuminen Opiskelijan pääaine muodostuu tavallisesti kolmesta tutkinto-ohjelmaan kuuluvasta moduulista: perusmoduulista ja sen jatkomoduulista sekä mainitun jatkomoduulin yhdestä syventävästä moduulista. Perus- ja jatkomoduulit voivat olla suoritettu joko alemman tai ylemmän perustutkinnon yhteydessä. Vaikka opiskelija suorittaisi useamman samaan jatkomoduuliin perustuvan syventävän moduulin, hänen tutkintoonsa sisältyy ainoastaan yksi pääaine. Ylemmän perustutkinnon pääaine pohjautuu sisällöltään tarkoituksenmukaisesti suunnattuihin aineopintoihin. Pääaineen sisältämän syventävän moduulin pohjautumista tarkoituksenmukaisiin jatko- ja perusmoduuleihin on esitetty kaavioissa 1-5. Sivuaine voi muodostua perusmoduulista ja sen jatkomoduulista tai jatkomoduulista ja sen syventävästä moduulista. Opiskelijan pää- ja sivuaineeseen ei voi kuulua samoja moduuleja. Yhteinen jatkomoduuli pää- ja sivuaineissa Jos sekä pää- että sivuaineiden syventävät moduulit pohjautuvat samaan jatkomoduuliin, muodostuu pääaine perusmoduulista, syventävästä moduulista ja sähkö- ja tietoliikennetekniikan osaston osoittamasta erikoismoduulista tai muusta syventävästä

22 22 moduulista, joka luetaan pääaineen syventävän moduulin lisäksi. Sivuaine muodostuu tällöin jatkomoduulista ja syventävästä moduulista. Kaavio 6 selvittää tätä tilannetta. Tällainen tilanne on elektroniikan ja sähkötekniikan tutkinto-ohjelmassa varsin yleinen ja esiintyy esimerkiksi alla olevassa tapauksessa: Opiskelija on suorittanut elektroniikan ja sähkötekniikan ttkinto-ohjelmassa elektroniikan ja sähkötekniikan perusmoduulin, elektroniikan jatko-moduulin ja kaksi syventävää moduulia, jotka pohjautuvat elektroniikan jatko-moduuliin. Pääaine muodostuu tällöin elektroniikan ja sähkötekniikan perusmoduulista + ensimmäisestä syventävästä moduulista + opiskelijan lisäksi lukemasta erikoismoduulista (tai muusta syventävästä moduulista). Sivuaine muodostuu nyt elektroniikan jatkomoduulista ja toisesta syventävästä moduulista, mikäli em. jatkomoduuli vahvistetaan opiskelijan henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa kuuluvaksi sivuaineeseen. Pääaineet Elektroniikan ja sähkötekniikan ylempi perustutkinto sisältää seuraavat pääaineet: Akustiikka ja äänenkäsittely Avaruustekniikka Bioniikka Elektroniikka ja sovellukset Kognitiivinen tiede Laskennallinen tiede Mikro- ja nanotekniikka Optinen teknologia Radiotiede ja -tekniikka Sähköfysiikka Sähköjärjestelmät Sähkökäytöt Signaalinkäsittely Tietoliikennesovellukset, jotka edelleen sisältävät vaihtelevan määrän syventäviä moduuleja (A3, 20 op). Sama syventävä moduuli voi esiintyä useammassa pääaineessa mutta tällöin se pohjautuu eri jatkomoduuleihin ja/tai perusmoduuleihin. Tällöin syventävään moduuliin muodostuu joka pääaineessa erilainen polku, jolloin syventävän moduulin opinnoille muodostuu poluista riippuen hiukan erilaiset painotukset. Syventäviin moduuleihin johtavat suositellut polut on esitetty kaavioissa 1-5. Lisäksi ylempään perustutkintoon sisältyy myös: - sivuaineen jatko-moduuli (B2 tai B3, 20 op) - erikoismoduuli (C, 20 op), joka suositellaan valittavaksi siten, että se tukee pääainetta. - tieteen metodiikan opintojen moduuli (M, 10 op), joka sisältää tutkinto-ohjelmaan soveltuvia tieteellisiä menetelmäopintoja esimerkiksi matemaattis-tilastollisia menetelmiä pääaineen tieteellisiin käytäntöihin liittyviämenetelmiä.

23 23 Tutkinto-ohjelmaan on määritelty tällä hetkellä tieteen metodiikan opintojen moduuli, mutta jatkossa määritellään pääaineisiin sisällöllisesti sopivat moduulit. Lukuvuonna opiskelija voi tarvittaessa neuvotella pääaineen professorin kanssa moduulin sisällöstä. - vapaasti valittavien opintojen moduuli (W, 20 op) - diplomityömoduuli (D, 30 op) Perusopinnot ja perusaineiden laaja oppimäärä Perusopinnot (80 op) antavat kaikissa insinöörialojen tutkinto-ohjelmissa vahvan matemaattisluonnontieteellisen pohjan opinnoille. Teknillisessä korkeakoulussa voi myös suorittaa perusaineissa, matematiikassa, fysiikassa ja tietojenkäsittelyssä normaalia laajemmat opintokokonaisuudet. Nämä perusaineiden laajan oppimäärän opinnot korvaavat tällöin tutkinto-ohjelman tavanomaiset perusopinnot. Ohjelmaan kutsutaan vuosittain 10 % uusista opiskelijoista valintamenestyksen perusteella. Ohjelmaan voi lisäksi erikseen hakea. Ks Tutkinto-ohjelman moduulien ja pääaineiden kuvaukset ja sisällöt Tässä luvussa esitellään tarkemmin tutkinto-ohjelman moduulit Alempi perustutkinto Perusopintomoduuli P (80 op) Perusopintomoduuli sisältää tutkinto-ohjelman edellyttämiä matemaattisluonnontieteellisiä ja muita perusopintoja. Sisältö S901-P Perusopinnot 80 op Koodi Kurssi Laajuus op AS C-ohjelmoinnin perukurssi 4 Mat Matematiikan peruskurssi S1 10 Mat Matematiikan peruskurssi S2 10 Mat Matematiikan peruskurssi S3 10 Mat / Sovellettu todennäköisyyslasku (A) S Fysiikka I 6 S Fysiikka II 6 S Fysiikka III 6 S Piirianalyysi I 5 S Johdatus elektroniikan ja sähkötekniikan opiskeluun 1 Eri Johdatus opiskeluun 0

24 S Digitaalitekniikan perusteet 3 T Tietokone työvälineenä 2 T Ohjelmoinnin perusteet Y * 5 Tfy Fysiikan lyhyet laboratoriotyöt 2 Kie / Toisen kotimaisen kielen kokeen kirjallinen osio Kie / Toisen kotimaisen kielen kokeen suullinen osio Kie-98.xxxx Vieras kieli 3 Yhteensä 80 op * Tai T Ohjelmoinnin perusteet L Ohjelman yhteiset opinnot O (20 op) 24 O-moduuli sisältää ohjelmalle ominaisia opintoja. Se syventää perustietoja mm. sähkötekniikan ja elektroniikan sekä ohjelmoinnin osalta. Myös tietoliikennetekniikan perusteisiin on mahdollista tutustua moduulissa. Sisältö S901-O Ohjelman yhteiset opinnot 20 op Koodi Kurssi Laajuus op S Mittaustekniikan perusteet A 4 S Piirianalyysi 2 5 S Signaalit ja järjestelmät 5 Valitse seuraavista 6 opintopistettä: AS C/C++-ohjelmoinnin jatkokurssi 4 S Modernin fysiikan tietokoneharjoitukset 4 S Sähkövoimatekniikka 4 S Tietoliikennetekniikan perusteet 2 T Digitaalinen signaalin käsittely 6 Yhteensä 20 op Jos aiot suorittaa syventävän moduulin S310-3 Akustiikka ja äänenkäsittelytekniikka, valitse kurssi T Digitaalinen signaalinkäsittely ja suodatus. Bioniikan perusmoduuli (20 op) Bioniikan perusmoduulissa jatketaan elektroniikan perusopintoja ja aloitetaan bioniikkaa tukevien aineiden opiskelu. Perusmoduulin suorittaminen antaa opiskelijalle valmiudet elektronisten piirien analysointiin ja suunnitteluun sekä edellytykset ratkoa ja kuvata matemaattisesti kenttäteoriaan liittyviä ongelmia. Opinnoissa perehdytään elektroniikan materiaaleihin ja niiden yhteensopivuushaasteisiin, bio- ja mikroelektroniikan suunnitteluun ja valmistustekniikoihin sekä elektroniikkatuotteen materiaaliteknisen luotettavuustestauksen perusteisiin. Moduulissa hankitut perustiedot luovat hyvän pohjan siirtyä bioniikan jatkomoduuliin.

25 25 Bioniikan perusmoduulin kurssit perustuvat teorialuentoihin, joiden opetusta tukevat soveltavat harjoitus- ja kirjallisuustyöt. Harjoitustöiden tavoitteena on syventää teoriaopintoja ja harjaannuttaa raportointitaitoja. Opetus toteutetaan yhteistyössä Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osaston eri laboratorioiden sekä Suomen johtavan mikro- ja nanotekniikan tutkimukseen keskittyvän mikroelektroniikkakeskus Micronovan opettajien ja tutkijoiden kanssa. Tavoite Bioniikan perusmoduulin tavoite on johdattaa opiskelija bioniikan opintoihin ja antaa opiskelijalle riittävät perusteet sujuvaan opiskeluun bioniikan jatko- ja syventävissä moduuleissa. Tavoitteena on, että bioniikan opiskelijoille annetaan tässä moduulissa riittävät tiedolliset ja taidolliset valmiudet elektronisten piirien analysointiin ja suunnitteluun sekä työkalut kenttäteoriaan liittyvien ongelmien ratkaisemiseen. Sisältö S111-1 Bioniikka 20 op Koodi Kurssi Laajuus op S Elektroniikka I 5 S Sovellettu kenttäteoria 5 S Elektroniikan materiaali- ja valmistustekniikka 5 S Mikrosysteemitekniikka 5 Yhteensä 20 op Elektroniikan ja sähkötekniikan perusmoduuli (20 op) Moduuliketju Moduulista voi jatkaa Automaatio- ja systeemitekniikan, Elektroniikan, Sähköfysiikan ja Sähkötekniikan jatkomoduuleihin. Elekroniikan ja sähkötekniikan perusmoduulissa annetaan vahva sähkötekniikan ja elektroniikan opinnoissa tarvittava teoreettinen perusta. Kenttäteorian kurssit opettavat ymmärtämään sähkön ja magnetismin ilmiöinä sekä niitä hallitsevat peruslait, harjoittavat niiden soveltamiseen kvantitatiivisesti, sekä kertovat niiden tärkeimmistä ilmenemismuodoista luonnossa ja tekniikassa. Säätötekniikan kurssi antaa elektroniikassa ja sähkötekniikassa välttämättömät säätötekniikan perustiedot ja opettaa säätäjien analyysin ja suunnittelun perusteet. Opetus sisältää luentoja, laskuharjoituksia ja laboratoriotöitä, sekä itsenäisesti tehtäviä tutkielmia. Tavoite Elektroniikan, kenttäteorian ja piirianalyysin perustiedot ja taidot. Sisältö S110-1 Elektroniikka ja sähkötekniikka 20 op

26 Koodi Kurssi Laajuus op S Elektroniikka I 5 S Elektroniikan laboratoriotyöt 2 AS Analoginen säätö (1 3 S Staattinen kenttäteoria 5 S Dynaaminen kenttäteoria 5 Yhteensä 20 op (1 Jos valitaan Automaatio- ja systeemitekniikan jatkomoduuli, on AS Analoginen säätö kurssin tilalla luettava AS Tietokonesimulaatiot. 26 ALEMMAN PERUSTUTKINNON JATKOMODUULIT JA PÄÄAINEET Tekniikan kandidaatin tutkinnon pääaine muodostuu tutkinto-ohjelmaan kuuluvasta perusmoduulista ja sen jatkomoduulista (Tutkintosääntö 12 ). Elektroniikan ja sähkötekniikan kandidaatin tutkinto-ohjelmassa on viisi (5) jatkomoduuli, joista valitsemalla opiskelijalle muodostuu kandidaatin tutkinnon pääaine. Pääaine Automaatio- ja systeemitekniikka Moduuliketju Elektroniikan ja sähkötekniikan perusmoduuli Automaatio- ja systeemitekniikan jatkomoduuli Automaatio- ja systeemitekniikka on luonteeltaan järjestelmätekniikkaa, jossa kokonaisuuksien hallinnalla on keskeinen osuus. Ohjauksen ja säädön menetelmät ovat yleiskäyttöisiä, ja niitä sovelletaan hyvin erityyppisillä sovellusalueilla. Automaatiojärjestelmät ja niiden käyttö prosessien ohjauksessa, simulointi prosessisuunnittelussa sekä automaation tietotekniikka järjestelmien välisessä kommunikaatiossa ovat keskeisiä elementtejä modernissa automaatiossa. Perinteisen prosessiautomaation ohella ovat koneautomaation ja kappaletavara-automaation sovelluskohteet tärkeitä; niiden myötä mekatroniikka, robotiikka ja elektroniikka ovat keskeisiä käsitteitä. Automaatio- ja systeemitekniikan jatkomoduuli (20 op) Vastuuprofessorit: Aarne Halme, Arto Visala, Heikki Koivo, Heikki Hyötyniemi ja Kari Koskinen. Koordinoiva professori: Arto Visala Jatkomoduuli sisältää kaikille automaatio- ja systeemitekniikan insinööreille tarpeelliset tiedot säätötekniikasta, automaation signaalinkäsittelystä ja automaation tietotekniikasta. Menetelmäkurssit ovat teoreettisempia kuin perusmoduulissa, mutta ne antavat teoreettiset valmiudet suunnitella, analysoida ja toteuttaa kompleksisia teknisiä järjestelmiä ja

27 27 järjestelmäkokonaisuuksia. Automaation tietotekniikan menetelmät liittävät systeemien välisen viestinnän osaksi yksikköprosessien hallintaa. Menetelmien kokeilua käytännössä harjoitellaan laboratoriotöillä, joissa kaikki esitellyt automaation ja säädön osa-alueet ovat esillä. Sisältö AS200-2 Automaatio- ja systeemitekniikka 20 op Koodi Kurssi Laajuus op AS Analoginen säätö 3 AS Digitaalinen säätö 3 AS Automaatio- ja systeemitekniikan laboratoriotyöt 4 AS Automaation tietotekniset järjestelmät 5 AS Automaation signaalinkäsittelymenetelmät 5 Yhteensä 20 op Pääaine Bioniikka Moduuliketju Bioniikan perusmoduuli Suomen edistyksellisten lääketieteellisten tutkimus- ja hoitomenetelmien tuotekehityksen ja elektroniikan materiaalitiedelähtöisen luotettavuustutkimuksen tulokset ovat kansainvälisesti tunnettuja. Tätä saavutettua tietotaitoa voidaan ja pitääkin soveltaa bioniikan eri osa-alueilla, esimerkiksi bioelektroniikan lääketieteellisten laitteiden ja lääketieteen biomateriaalien kehittämisessä. Bioniikan kandidaattitason pääaine tarjoaa edellä mainittujen sovellusten kehittämiseen perusteet ja hyvät edellytykset syventää alan tiedollisia ja taidollisia valmiuksia elektroniikan ja bioniikan syventävissä moduuleissa. Bioniikan kandidaattitason pääaineen opetus painottuu elektroniikkajärjestelmien suunnitteluun, valmistukseen ja testaukseen sekä (bio)materiaalien yhteensopivuus- ja luotettavuustekijöihin. Luennoilla perehdytään myös vierasesineen ja solujen välisten reaktioiden tutkimuksessa käytettäviin menetelmiin ja solubiologian perusteisiin. Tämä opetus toteutetaan yhteistyössä Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan opettajien ja tutkijoiden kanssa. Bioniikan kandidaatin pääaine antaa opiskelijalle edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon sekä tiedolliset ja taidolliset valmiudet ymmärtää ja eritellä bioniikan varsin poikkitieteellisen alan eri teknologioiden yhteiskunnallisia vaikutuksia. Tavoite Bioniikan kandidaatin pääaineessa on tavoitteena antaa tiedolliset ja taidolliset perusteet bioelektroniikan ja biomateriaalien suunnitteluun, valmistukseen ja testaukseen. Kandidaatin tutkinto antaa valmiudet ymmärtää ja eritellä alan teknologioiden yhteiskunnallisia vaikutuksia ja sovellettavuutta sekä edellytykset jatkuvaan oppimiseen ja ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen. Bioniikan kandidaatteina valmistuville annetaan hyvät tiedolliset ja