OPINTO-OPAS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OPINTO-OPAS"

Transkriptio

1 ELEKTRONIIKAN JA SÄHKÖTEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA ESPOO 2008 OPINTO-OPAS Toimittanut: Johanna Mattila Perttu Puska Ville Kivimäki Opintotoimisto Erilliset laitokset ISSN HELSINKI 2008 Edita Prima Oy Teknillinen korkeakoulu Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunta

2 2 Teknillinen korkeakoulu Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunta PL 3000, TKK Käyntiosoite Otakaari 5 A, Otaniemi, Espoo puh. vaihde kanslia fax kanslia sähköposti muodossa: kanslia:

3 SISÄLLYSLUETTELO 3 1. TIEDEKUNNAN ESITTELY Yleistä Hallinto ja yhteystiedot Toimikunnat ja työryhmät Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation kirjasto TUTKINTOJEN TAVOITTEET JA RAKENNE Alempi perustutkinto Alemman perustutkinnon tavoitteet Alemman perustutkinnon rakenne Elektroniikan ja sähkötekniikan alemman tutkinto-ohjelman tavoitteet ja rakenne Alemman perustutkinnon tavoitteet Alemman perustutkinnon rakenne Perusopinnot ja perusaineiden laaja oppimäärä Ylempi perustutkinto Ylemmän perustutkinnon tavoitteet Ylemmän perustutkinnon rakenne Elektroniikan ja sähkötekniikan ylemmän tutkinto-ohjelman tavoitteet ja rakenne Ylemmän perustutkinnon tavoitteet Ylemmän perustutkinnon rakenne Rakennekaaviot Elektroniikan ja sähkötekniikan tutkinto-ohjelman moduulit ja pääaineet ALEMPI PERUSTUTKINTO eli tekniikan kandidaatin tutkinto Perusopinnot ja perusmoduulit Perusopintomoduuli S901-P (80 op) Ohjelman yhteiset opinnot S901-O (20 op) Perusmoduuli Bioniikka S111-1 (20 op) Perusmoduuli Elektroniikka ja sähkötekniikka S110-1 (20 op) Jatkomoduulit ja pääaineet PÄÄAINE Automaatio- ja systeemitekniikka (AS3001) Jatkomoduuli Automaatio- ja systeemitekniikka AS200-2 (20 op) PÄÄAINE Bioniikka (S3024) Jatkomoduuli Bioniikka S111-2 (20 op) PÄÄAINE Elektroniikka (S3027) Jatkomoduuli Elektroniikka S110-2 (20 op) PÄÄAINE Sähköfysiikka (S3025) Jatkomoduuli Sähköfysiikka S112-2 (20 op) PÄÄAINE Sähkötekniikka (S3026) Jatkomoduuli Sähkötekniikka S113-2 (20 op) ALEMMAN PERUSTUTKINNON MUUT MODUULIT Sivuaine (20 op) Vapaasti valittavat opinnot S901-V (10 op) Kandidaatin seminaari- ja työ S901-K (10 op) YLEMPI PERUSTUTKINTO eli diplomi-insinöörin tutkinto Syventävät moduulit ja pääaineet... 41

4 4 PÄÄAINE Akustiikka ja äänenkäsittely (S3004) Syventävä moduuli Akustiikka ja äänenkäsittelytekniikka S310-3 (20 op) PÄÄAINE Avaruustekniikka ja -tiede (S3005) Syventävä moduuli Avaruustekniikka S320-3 (20 op) PÄÄAINE Bioniikka (S3006) Syventävä moduuli Bioadaptiivinen tekniikka S360-3 (20 op) Syventävä moduuli Bioelektroniikka ja laitetekniikka S250-3 (20 op) PÄÄAINE Elektroniikka ja sovellukset (S3007) Syventävä moduuli Elektroniikan integrointi ja luotettavuus S361-3 (20 op) Syventävä moduuli Elektroniikka ja mittaustekniikka S350-3 (20 op) Syventävä moduuli Mikroelektroniikkasuunnittelu S290-3 (20 op) Syventävä moduuli Integroitujen elektronisten systeemien suunnittelu S291-3 (20 op) Syventävä moduuli Puolijohdeteknologia S260-3 (20 op) Syventävä moduuli Teollisuuselektroniikka S281-3 (20 op) PÄÄAINE Laskennallinen tiede (S3009) Syventävä moduuli Laskennallinen tiede ja tekniikka S357-3 (20 op) PÄÄAINE Mikro- ja nanotekniikka (S3010) Syventävä moduuli Elektroniikan integrointi ja luotettavuus S361-3 (20 op) Syventävä moduuli Mikro- ja nanosysteemit S351-3 (20 op) Syventävä moduuli Mikroelektroniikkasuunnittelu S290-3 (20 op) Syventävä moduuli Nanotekniikka S341-3 (20 op) Syventävä moduuli Optoelektroniikka S340-3 (20 op) Syventävä moduuli Puolijohdeteknologia (20 op) PÄÄAINE Optinen teknologia (S3011) Syventävä moduuli Optinen teknologia S352-3 (20 op) PÄÄAINE Radiotiede ja tekniikka (S3012) Syventävä moduuli Radiotekniikka S220-3(20 op) Syventävä moduuli Piirisimulointi ja teoria S240-3 (20 op) Syventävä moduuli Sähkömagnetiikka S330-3 (20 op) PÄÄAINE Signaalinkäsittely (S3013) Syventävä moduuli Signaalinkäsittely S300-3 (20 op) PÄÄAINE Sähköfysiikka (S3014) Syventävä moduuli Sähköfysiikka S353-3 (20 op) PÄÄAINE Sähköjärjestelmät (S3015) Syventävä moduuli Sähköjärjestelmät S210-3 (20 op) Syventävä moduuli Sähköverkot ja suurjännitetekniikka S212-3 (20 op) Syventävä moduuli Valaistustekniikka ja sähköinen talotekniikka S380-3 (20 op) PÄÄAINE Sähkökäytöt (S3016) Syventävä moduuli Sähkömekaniikka S200-3 (20 op) Syventävä moduuli Tehoelektroniikka ja sähkökäytöt S280-3 (20 op) PÄÄAINE Tietoliikennesovellukset (S3017) Syventävä moduuli Langalliset tietoliikennejärjestelmät S272-3 (20 op) Syventävä moduuli Optinen tietoliikenne S354-3 (20 op) Syventävä moduuli Radiotietoliikenteen järjestelmät S273-3 (20 op) ERILLISET MODUULIKOKONAISUUDET PÄÄAINE: Framtidens Industriföretag (FIF)... 86

5 PÄÄAINE: Communications Engineering at Eurecom SIVUAINE: Mekatroniikka Perusmoduuli Mekatroniikka I K150-1 (20 op) Jatkomoduuli Mekatroniikka II K150-2 (20 op) ERIKOISMODUULIT Erikoismoduuli Akustiikka ja äänenkäsittelytekniikka S310-C (20 op) Erikoismoduuli Avaruustekniikka S320-C (20 op) Erikoismoduuli Bioadaptiivinen tekniikka S360-C (20 op) Erikoismoduuli Elektroniikka ja Mittaustekniikka S350-C (20 op) Erikoismoduuli Magneettikuvaus 351-C (20 op) Erikoismoduuli Mikroelektroniikkasuunnittelu S290-C (20 op) Erikoismoduuli Optoelektroniikka ja nanotekniikka S340-C (20 op) Erikoismoduuli Piirisimulointi ja teoria S240-C (20 op) Erikoismoduuli Puolijohdeteknologia S260-C (20 op) Erikoismoduuli Radiotekniikka S220-C (20 op) Erikoismoduuli Signaalinkäsittely S300-C (20 op) Erikoismoduuli Sähköjärjestelmät S210-C (20 op) Erikoismoduuli Sähkömagnetiikka S330-C (20 op) Erikoismoduuli Sähkömarkkinat ja energiatalous Erikoismoduuli Sähkömekaniikka S200-C (20 op) Erikoismoduuli Tehoelektroniikka ja sähkökäytöt S280-C (20 op) Erikoismoduuli Teollisuuselektroniikka S281-C (20 op) YLEMMÄN PERUSTUTKINNON MUUT MODUULIT Tieteen metodiikan opinnot M (10 op) S901-M LINKKILISTA TKK:N ULKOPUOLISESTA KURSSITARJONNASTA Pääaine Radiotekniikka ja tiede S Pääaine Laskennallinen tiede S Pääaine/syventävä moduuli Signaalinkäsittely S3013/S Pääaine Sähkökäytöt S Sivuaine (20 op + 20 op) Erilliset sivuaineet Vapaasti valittavat opinnot S901-W (20 op) Diplomityö S901-D (30 op) Elektroniikan ja sähkötekniikan alemman perustutkinnon mallilukujärjestys OPISKELUUN LIITTYVÄT KÄYTÄNNÖT Opetus- ja tenttijaksot Luku- ja tenttijärjestykset HOPS Tutkintorakenteen siirtymäkautena huomattavaa Tutkintojen tavoitteelliset ja sallitut suorittamisajat Kurssit ja opintojaksot Tentit ja välikokeet Suoritusmerkinnät ja opintorekisteri Opintosuoritukset, oikeusturva ja kurinpito Toisen vaiheen valinnat Sisäiset siirtyjät

6 Maisterivaiheen haku ulkopuolelta Opintohyvitykset muualla suoritetuista opinnoista Tutkintotodistukset ja valmistuminen Alempi perustutkintotodistus - tekniikan kandidaatti Ylempi perustutkintotodistus - diplomi-insinööri Todistuksenjakotilaisuus Ura- ja rekrytointipalvelut Alumnitoiminta Kirjastot Teknillisen korkeakoulun kirjasto Muut kirjasto OHJAUS JA OPINTONEUVONTA Tuutorointi Opintojen suunnittelu ja HOPS Opinto- ja harjoitteluneuvojat Kanslia Opintososiaaliset asiat sekä muu neuvonta ja ohjaus Opintotoimisto/TKK-päärakennus Opintotuki Terveydenhoito Esteetön opiskelu TKY:n opintososiaaliset palvelut Muita palveluja OPETUS, ARVIOINTI JA PALAUTE Opetusmenetelmät Arviointi ja arvosanat Opetuksen arviointi ja kehittäminen Hyvän kurssin tunnusmerkit HARJOITTELU Työnhakuun ja harjoitteluun liittyvät palvelut TKK:lla Harjoittelun tavoitteet Harjoittelupaikan hakeminen Kansainvälinen harjoittelu Ulkomaan harjoittelun apurahat Harjoittelun hyväksymistä koskevat ohjeet Harjoitteluraportti Harjoittelun opintopisteet Harjoittelua koskevat tutkinto-ohjelmakohtaiset ohjeet OPINNOT MUISSA YLIOPISTOISSA Valtakunnallinen JOO-sopimus Kansainvälinen opiskelu Suomen virtuaaliyliopisto (SVY) KANDIDAATINTYÖ JA KANDIDAATTISEMINAARI Kandidaatintyön ja kandidaattiseminaarin tavoitteet ja sisältö Kandidaatintyön ja kypsyysnäytteen kielivaatimukset Kandidaattiseminaarin toteutus

7 7 9. DIPLOMITYÖ Diplomityön aihe ja kieli Diplomityön aiheen hakeminen Diplomityön arviointi ja arvostelu Kypsyysnäyte AVOIN YLIOPISTO-OPETUS TIETEELLINEN JATKOKOULUTUS Jatkotutkinto Jatkotutkinnon tavoitteet Jatkotutkinnon rakenne Jatko-opintojen aloittaminen Lisätietoja jatko-opinnoista STUDIERÅDGIVNING Examensstruktur och målsättning Lägre grundexamen - målsättning och uppbyggnad Högre grundexamen - målsättning och uppbyggnad Praktik Studier vid Tekniska högskolan Undervisning, examination och utvärdering Läs- och tentordningar, kurser och studieplanering Värt att notera gällande övergångsbestämmelserna Att studera på svenska Målsatta studietider Byte av examensprogram Studier vid andra högskolor Studiehandledning LIITE 1, Pakollisen vieraan kielen suorituksiin kelpaavat kielten kurssit

8 8 1. TIEDEKUNNAN ESITTELY 1.1 Yleistä Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunta on yksi Teknillisen korkeakoulun nekljästä tiedekunnasta. Nykyisin opetuksesta ja tutkimuksesta vastaavat tiedekunnan 51 professoria. Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunta vastaa automaatio- ja systeemitekniikan, elektroniikan ja sähkötekniikan sekä tietoliikennetekniikan tutkintoohjelmista ja verkostomaisen bioinformaatioteknologian tutkinto-ohjelman koordinoinnista ja hallinnoinnista. Lisäksi tiedekunta vastaa myös seuraavista Master s ohjelmista: Master s Programme in Electrical Engineering Master s Programme in Micro- and Nanotechnology Master s programme in Communications Engineering Master s Degree Programme in Space Science and Technology Yhteistyössä informaatio- ja luonnontieteiden tiedekunnan kanssa toteutetaan myös International Master s Programme in Telecommunication -ohjelmaa. Vuoden 2008 alussa tiedekunnassa oli yhteensä noin 2700 aktiivista tutkinto-opiskelijaa suorittamassa perustutkintoa eli diplomi-insinöörin (DI) tutkintoa ja 600 aktiivista tutkintoopiskelijaa suorittamassa jatkotutkintoa eli tekniikan lisensiaatin (TkL), tekniikan tohtorin (TkT) tai filosofian tohtorin (FT) tutkintoa. Kansainvälisiä opiskelijoita tiedekunnassa oli vuoden 2008 alussa n. 11%. 1.2 Hallinto ja yhteystiedot Teknillisen korkeakoulun yleistä hallintoa hoitavat korkeakoulun hallitus, tiedekuntaneuvostot, rehtori ja hallinto-osasto. Tiedekunnan hallinnosta vastaavat tiedekuntaneuvosto ja dekaani. Tiedekuntaneuvostoon kuuluu dekaani, 7 laitoksen johtajaa, tiedekuntaan kuuluvan erillisen laitoksen johtaja, 4 muun henkilökunnan edustajaa, 4 opiskelijoiden edustajaa ja 2 yliopiston ulkopuolista edustajaa. Tiedekuntaneuvoston tehtävänä on mm. toimia ehdollepanoviranomaisena täytettäessä professorin virkaa, päätettäessä tällaisen viran täyttämistä, koskevan asian raukeamisesta tai päätettäessä kutsumismenettelyyn ryhtymisestä nimittää virkoihin, joihin nimittäminen johtosäännön mukaan kuuluu tiedekuntaneuvoston tehtäviin. Lisäksi tiedekuntaneuvoston tehtävänä on tehdä hallitukselle esitykset mm. tiedekunnan uusien opiskelijoiden määrästä, koulutusta koskevista asioista, tulossopimuksesta ja määrärahojen jakamisesta, määrätä väitöskirjojen ja lisensiaatintutkimusten tarkastajat, arvostella väitöskirjat ja lisensiaatintutkimukset sekä hyväksyä lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot, asettaa koulutusasioita käsittelevät koulutusneuvostot ja vahvistaa tiedekunnan tutkinto-ohjelmien koulutuksen sisällöt.

9 9 Tiedekuntaneuvoston puheenjohtajana toimii dekaani, esittelijöinä hallintopäällikkö ja suunnittelijat. Tiedekuntaneuvoston ja dekaanin toimikausi on kolme vuotta. Tiedekuntaneuvoston ja dekaanin tehtävät ja asema määritellään tarkemmin Teknillisen korkeakoulun hallintojohtosäännössä. Dekaanina toimii professori Jorma Kyyrä (huone I 424, puh ). Tiedekunnan varadekaaneina ovat professorit Jorma Skyttä (huone G407, puh ) ja Raimo Sepponen (huone G309, puh ). Hallintopäällikkö Maaret Djupsjöbacka, Huone E423, kanslia, puh. (09) Koulutusasiantuntija Perttu Puska, puh. (09) Suunnittelijat Johanna Mattila, perus- ja jatko-opintoasiat, BIO-ohjelma, OpLaa, Huone E 415, kanslia puh. (09) Ville Kivimäki, perusopintoasiat, JOO-opinnot, kurssipalautejärjestelmä Huone E 415, kanslia, puh. (09) Anita Bisi, Master s -ohjelmat, kansainväliset asiat, Huone E 419, kanslia, puh. (09) Osastosihteeri Katrina Nykänen, aamupäivisin: huoneessa E 413, puh iltapäivisin: huoneessa C 211, puh Opintosihteeri Pia Dahlin, puh. (09) , huone E411 Toimistosihteerit Lea Fehrmann, huone E 425, kanslia, puh. (09) Raijaliisa Karhu, puh. (09) (iltapäivisin) Kanslian käyntiosoite Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunta, Otakaari 5A, 4. kerros, huoneet E411, E413 ja E425, Otaniemi, Espoo. Kanslian sähköposti Kanslian postiosoite Teknillinen korkeakoulu, Elektroniikan tietoliikenteen ja automaation tiedekunta, PL 3000, TKK Kanslian puhelin (09) Kanslian telefax (09) Osaston kotisivu Opintoneuvola 1.3 Toimikunnat ja työryhmät Tiedekunnassa toimii useita toimikuntia tiedekunnan johdon apuna. Niiden tehtävänä on valmistella asiat tiedekuntaneuvoston, koulutusneuvostojen tai dekaanin päätettäväksi ja kehittää tiedekunnan toimintaa. Useimmissa toimikunnissa on myös opiskelijaedustajia. Tutkintotoimikunnassa puolestaan käsitellään jatko-opintoasioita: tutkintovaatimusten hyväksyttämiseen, opinnäytteisiin ja tutkintojen suorittamiseen liittyviä asioita. Opetuksen laatutoimikunta eli OpLaa keskittyy opetuksen kehittämiseen ja arviointiin mm. vastaamalla kurssipalautejärjestelmästä, järjestämällä kaikille avoimia keskustelutilaisuuksia ja kehittämällä tutor-toimintaa. Lisäksi tiedekunnassa on muita toimikuntia, joiden tehtävistä ja niihin kuuluvista henkilöistä saa tietoa hallintopäälliköltä, suunnittelijoilta ja opintoneuvolasta.

10 1.4 Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation kirjasto 10 Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation kirjasto tarjoaa tieto- ja kirjastopalveluja tutkimuksen ja opiskelun tarpeisiin. Kirjasto hankkii käyttöön erityisesti tiedekunnan tutkimusalojen aineistoja. Lainausoikeuden voivat saada kaikki halukkaat. Kirjaston palveluluihin kuuluu aikakausjulkaisuja, kirjallisuutta, opinnäytteitä, kurssikirjoja, opetusmonisteita, opinnäytteiden elektroninen arkisto, tietokantoja, lukusali, ryhmätyöhuoneita, työasemia Kirjaston henkilökunta opastaa tietoaineistojen ja muiden palvelujen käytössä. Kaikki elektroniikan ja sähkötekniikan, tietoliikennetekniikan ja bioinformaatioteknologian tutkinto-ohjelmiin sisältyvät kurssikirjat ovat saatavilla tiedekunnan kirjastossa. Kurssikirjat ovat luettavissa kirjastossa, ja niistä on myös lainattavia kappaleita. Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation kirjasto Sähkötekniikan talo G-siipi, toinen kerros, huone G 205 Otakaari 5 A Espoo puh. (09) s-posti Aukioloajat ma-to klo pe klo Katso kesäajan aukiolo kirjaston www-sivuilta. Informaatikko Marjo Sievänen, SG224, puh Tietopalvelusihteeri Anne Pänkäläinen, SG225, puh Toimistosihteeri Carl-Eric Westman, SG225, puh Tietotekniikan talon kirjasto Automaatio- ja systeemitekniikan tutkinto-ohjelmaan sisältyvät kurssikirjat ovat saatavilla Tietotekniikan talon kirjastossa. Tietotekniikan talon kirjasto Konemiehentie Espoo puh. (09)

11 2. TUTKINTOJEN TAVOITTEET JA RAKENNE 11 Teknillinen korkeakoulu on siirtynyt kaksiportaiseen tutkintorakenteeseen. Opiskelijat suorittavat ensin alemman korkeakoulututkinnon, tekniikan kandidaatin tutkinnon ja sen jälkeen ylemmän korkeakoulututkinnon. Ylempiä tutkintoja ovat diplomi-insinöörin, arkkitehdin tai maisema-arkkitehdin tutkinnot. Opintojen laajuutta mitataan opintopisteillä (op). Yhden vuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä (op). Tekniikan kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä ja se on mahdollista suorittaa päätoimisesti opiskellen kolmessa lukuvuodessa. Diplomi-insinöörin, arkkitehdin ja maisema-arkkitehdin tutkintojen laajuus on 120 opintopistettä ja tutkinnot voidaan suorittaa päätoimisesti opiskellen kahdessa lukuvuodessa. Perustutkintoihin johtava koulutus suunnitellaan ja järjestetään teknillistieteellistä asiantuntemusta edellyttäviin tehtäväalueisiin suuntautuvina tutkinto-ohjelmina. 2.1 Alempi perustutkinto Alemman perustutkinnon tavoitteet Alemman perustutkinnon tavoitteet on määritelty Teknillisen korkeakoulun tutkintosäännössä (10 ). Alempaan perustutkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: tutkinto-ohjelmaan kuuluvien opintojen perusteiden tuntemus sekä edellytykset alan kehityksen seuraamiseen; valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin tai taiteellisen työn edellyttämät tiedolliset ja taidolliset valmiudet; edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen; valmiudet ymmärtää ja eritellä tekniikan vaikutuksia ja hyödynnettävyyttä; kyky yhteistyöhön ja päämäärätietoiseen ryhmätyöskentelyyn; edellytykset soveltaa hankkimaansa tietoa työelämässä; tutkintoasetuksen vaatima suomen ja ruotsin kielen sekä vieraan kielen taito; sekä työelämässä tarvittavat hyvät viestintätaidot. Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen tai taiteelliseen toimintaan sekä alan käytäntöihin.

12 Alemman perustutkinnon rakenne Jatkomoduuli A2 20 op Perusmoduuli B1 20 op Kandidaatintyö ja seminaari K 10 op Vapaasti valittavat opinnot V 10 op Perusopinnot P 80 op Perusmoduuli A1 20 op Ohjelman yhteiset opinnot O 20 op Kuva 1. Tekniikan kandidaatin tutkinto 180 op Alemman perustutkinnon opinnot koostuvat: - perusopintojen moduulista (80 op), joka sisältää tutkinto-ohjelman edellyttämiä matemaattisluonnontieteellisiä ja muita perusopintoja; - ohjelman yhteisten opintojen moduulista (20 op); - kolmesta moduulista, joista vähintään yhden tulee olla omaan tutkinto-ohjelmaan kuuluva perusmoduuli ja yhden omaan tutkinto-ohjelmaan kuuluva jatkomoduuli ( op); - vapaasti valittavista opinnoista (vähintään 10 op); sekä - kandidaattiseminaarista ja siihen kuuluvastasta kandidaatintyöstä (yhteensä 10 op). Pää- ja sivuaine Alemman perustutkinnon pääaine muodostuu tutkinto-ohjelmaan kuuluvasta perusmoduulista ja sen jatkomoduulista. Sivuaine muodostuu toisesta perusmoduulista tai pääaineen perusmoduuliin pohjautuvasta toisesta jatkomoduulista. Kandidaattiseminaari ja kandidaatintyö Kandidaattiseminaari ja siihen kuuluva kandidaatintyö on opintokokonaisuus, jossa käsitellään tieteellistä ajattelua, tiedonhakua, tiedon jäsentämistä ja käsittelyä sekä kielen ja viestinnän taitoja. Kandidaattiseminaaria ja kandidaatintyötä käsitellään luvussa 8.

13 Kielitaito 13 Opiskelijan tulee alempaan tai ylempään perustutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa (TS 9 ): 1) suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 :n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä 2) vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen. Hyvä äidinkielen ja viestinnän taito. Äidinkielen ja viestinnän pakolliset opinnot toteutetaan kandidaattiseminaarin yhteydessä. Vanhan tutkintosäännön mukaan opiskeleville teekkareille viestinnän perusopintojakso on yleensä pakollinen. Toisen kotimaisen kielen (ruotsi tai suomi) taito, joka lain mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikieliseltä viranomaiselta ja joka on tarpeen oman alan kannalta. Opiskelijan äidinkieli on se kieli, jolla hän on saanut koulusivistyksensä eli kirjoittanut ylioppilastutkinnon äidinkielen kokeen. Tämän mukaan määräytyy, onko toinen kotimainen kieli ruotsi vai suomi. Opiskelijan kirjallinen ja suullinen kielitaito toisessa kotimaisessa kielessä arvioidaan erikseen arvosanoilla ht (hyvät tiedot) tai tt (tyydyttävät tiedot). Merkinnän toisen kotimaisen kielen kokeen (ruotsi) suorittamisesta voi saada seuraavien vaihtoehtoisten suoritusten perusteella: 1. TKK:n toisen kotimaisen kielen koe (Kie Kie ) 2. Suorittamalla jonkin TKK:n ruotsin kursseista 3. Ruotsinkielinen kurssi TKK:ssa (suorituksesta sovittava kielikeskuksessa) 4. Valtion kielitutkintolautakunnan jäsenen antama todistus täydennettynä Teknillisessä korkeakoulussa suoritetulla suullisella kokeella 5. Jonkin muun korkeakoulun tai yliopiston vastaava toisen kotimaisen kielen koe. Vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito osoitetaan suorittamalla yliopiston kielikeskuksen tätä tarkoitusta varten osoittama vieraan kielen kurssi tai kurssit. Näissä opinnoissa painotetaan koulutusalan kielen hallintaa. Mikäli yliopistossa on jossakin vieraassa kielessä käytössä kielitaidon osoittamista varten erityinen koe, vaadittu kielitaito voidaan osoittaa joko kokonaan tai osaksi suorittamalla kyseinen koe. Lista kielikeskuksen pakollisen vieraan kielen suorituksiin kelpaavista kursseista löytyy liitteestä 1 sivulta 175 oppaan lopusta ja kielikeskuksen sivuilta osoitteesta Lisää tietoa toisen kotimaisen kielen suorittamisesta löydät osoitteesta ja vieraan kielen suorittamisesta osoitteesta

14 14 Harjoittelu Alempaan perustutkintoon voi sisältyä tutkinto-ohjelman määräysten mukaista asiantuntijuutta kehittävää harjoittelua. Pakollinen harjoittelu sisältyy perusopintoihin ja vapaaehtoinen harjoittelu vapaasti valittaviin opintoihin. Elektroniikan ja sähkötekniikan tutkinto-ohjelmassa harjoittelu ei ole pakollista. Harjoittelusta lisää luvussa Elektroniikan ja sähkötekniikan alemman tutkinto-ohjelman tavoitteet ja rakenne Tutkinto-ohjelman alemman perustutkinnon tavoitteille ja rakenteille pätevät ne yleiset seikat mitä aikaisemmin on esitetty tässä luvussa. Alla tarkennetaan tutkinnon ammatillisia ja tieteellisiä tavoitteita ja rakennetta elektroniikan ja sähkötekniikan alemmassa tutkintoohjelmassa Alemman perustutkinnon tavoitteet Elektroniikan ja sähkötekniikan tutkinto-ohjelman alemman perustutkinnon yleisenä tavoitteena on antaa opiskelijalle elektroniikan ja sähkötekniikan perustiedot, jotta opiskelijalla olisi edellytykset ylempään elektroniikan ja sähkötekniikan korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen. Tieteellisenä tavoitteena on antaa opiskelijalle teknistieteellisen ajattelun sekä teknistieteellisten lainalaisuuksien ja käytäntöjen tiedollinen ja taidollinen pohja, joka perustuu vahvaan perustieteiden osaamiseen ja jonka varaan voidaan rakentaa vaativa elektroniikan ja sähkötekniikan alan tieteellinen työskentely ja asiantuntijaksi kehittyminen Alemman perustutkinnon rakenne Elektroniikan ja sähkötekniikan alempi perustutkinto koostuu o perusopintomoduulista (P, 80 op), joka on kaikille tutkinto-ohjelman opiskelijoille muutamaa sisällöllistä poikkeusta lukuun ottamatta yhteinen. Perusopintojen moduulin sisältö poikkeaa niiden opiskelijoiden osalta, jotka lukevat perusaineiden laajaa oppimäärää o ohjelman yhteisten opintojen moduulista (O, 20 op) o perusmoduulista (A1, 20 op) o jatkomoduulista (A2, 20 op), (yksi viidestä vaihtoehtoisesta jatkomoduulista): Automaatio- ja systeemitekniikka Bioniikka Elektroniikka Sähköfysiikka Sähkötekniikka Nämä ovat samalla elektroniikan ja sähkötekniikan alemman perustutkinnon pääaineiden nimekkeitä ja ne muodostavat alemman perustutkinnon pääaineen yhdessä perusmoduulin

15 15 kanssa. Erityisesti bioniikan jatkomoduuli on suunniteltu muodostamaan yhdessä bioniikkapainotteisen perusmoduulin kanssa bioniikan pääaine. Muut jatkomoduulit muodostavat mielekkäimmän kokonaisuuden elektroniikan ja sähkötekniikan perusmoduulin kanssa. sivuaineen perusmoduulista (20 op), joka voi olla oman tai toisen tutkinto-ohjelman perusmoduuli (B1), oman tutkinto-ohjelman jatkomoduuli (B2) tai erityisesti sivuaineeksi luotu moduuli kuten perusaineiden laajan oppimäärän moduuli (B1) vapaasti valittavien opintojen moduulista (V, 10 op) kandidaattiseminaarin ja kandidaatin työn moduulista (K, 20 op) Perusopinnot ja perusaineiden laaja oppimäärä Teknillisen korkeakoulun tavoitteena on tuottaa riittävästi sellaisia diplomi-insinöörejä, jotka pystyvät vastaamaan tutkimuksen ja elinkeinoelämän nopeimminkin muuttuviin haasteisiin. Matematiikan ja luonnontieteiden osaaminen on perusta insinööritieteiden osaamiselle. Perusaineiden laajan oppimäärän ohjelmaan kutsutaan vuosittain 10 % uusista opiskelijoista valintamenestyksen perusteella. Ohjelmaan voi lisäksi erikseen hakea. Ks. Laajan oppimäärän opinnot tutkinnossa Suorittamalla perusaineiden laajan oppimäärän opiskelija saa vahvan matemaattisluonnontieteellisen pohjan opinnoille. Tällöin perusaineissa, matematiikassa, fysiikassa ja tietojenkäsittelyssä opiskellaan normaalia laajemmat opintokokonaisuudet. Nämä perusaineiden laajan oppimäärän opinnot korvaavat tällöin tutkinto-ohjelman tavanomaiset perusopinnot. Lisäksi opiskelijalle muodostuu kandidaatin tutkintoon perustieteiden sivuaine. Perustieteiden sivuaine Laajan oppimäärän kokonaisuudessaan lukeneille kirjataan kandidaatin tutkintoon perustieteiden sivuaine. Suoritettuaan laajan perusaineen opiskelija voi halutessaan suorittaa B1-moduulin jatkoksi yksilöllisen, matematiikan laitoksen hallinnoiman B2-moduulin. Tällöin B1- ja B2-moduulit yhdessä muodostavat perustieteiden sivuaineen myös ylemmässä tutkinnossa. Opintorekisteri Perusaineiden laaja oppimäärä -ohjelman suoritusoikeus näkyy opiskelijan Oodirekisteritiedoissa. Jos laajan suoritusoikeuden saanut opiskelija ei halua suorittaa opintoja laajan oppimäärän mukaisesti, on hänen ilmoitettava siitä joko oman tutkinto-ohjelman opintoasioista vastaavalle tai Katriina Korhoselle, puh , Ilmoituksen perusteella laajan suoritusoikeus Oodissa päätetään ja ko. oikeuden näkyminen mm. Oodi-otteessa häviää. Merkintä tutkintotodistukseen Laajan perusaineen suorittamisesta opiskelija saa erillisen maininnan sekä kandidaatin että diplomi-insinöörin todistukseensa.

16 16 Perustieteiden laajan oppimäärän opinnot lk S951-P Perusopinnot laajalla oppimäärällä 80 op Koodi Kurssi Laajuus op AS C-ohjelmoinnin peruskurssi 4 Kie /7001 Toisen kotimaisen kielen kokeen kirjallinen osio 1 Kie /7002 Toisen kotimaisen kielen kokeen suullinen osio 1 Kie-xx.yyyy Kielten opintoja 3 Mat Matematiikan peruskurssi L1 10 Mat Matematiikan peruskurssi L2 10 Mat Matematiikan peruskurssi L3 10 Mat Sovellettu todennäköisyyslasku A/B 5 S Fysiikka I 6 S Fysiikka II 6 S Fysiikka III 6 S Piirianalyysi 1 5 S Johdatus elektroniikan ja sähkötekniikan opiskeluun 1 S Digitaalitekniikan perusteet 3 T Johdatus opiskeluun ja tietojärjestelmiin TKK:lla 2 T Tietokone työvälineenä 2 T Ohjelmoinnin perusteet L 5 Tfy Fysiikan lyhyet laboratoriotyöt 2 Yhteensä 80 op S951-1 Perustieteiden perusmoduuli 20 op Koodi Kurssi Laajuus op Valitse seuraavista 10 opintopistettä matematiikkaa ja loput niin, että 20 opintopistettä täyttyy. Mat Matematiikan peruskurssi L4 10 Mat Diskreetin matematiikan perusteet 5 Mat Johdatus stokastiikkaan 5 S Fysiikan lisäkurssi I (SFT) 2 S Fysiikan lisäkurssi II (SFT) 2 S Modernin fysiikan tietokoneharjoitukset 2 T Ohjelmoinnin jatkokurssi L1 6 Tfy Fysiikan laboratoriotyöt II 2 AS C/C++ -ohjelmointi 4 Yhteensä 20 op

17 Ylempi perustutkinto Ylemmän perustutkinnon tavoitteet Ylemmän perustutkinnon tavoitteet on määritelty Teknillisen korkeakoulun tutkintosäännössä (21 ). Ylempään perustutkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: - tutkinto-ohjelmaan kuuluvan pääaineen hyvä tuntemus; - valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen tai edellytykset itsenäiseen ja vaativaan taiteelliseen työhön sekä valmiudet jatkuvaan ja joustavaan oppimiseen; - valmiudet ymmärtää oman alansa ongelmat käyttäjien, teknisten ja yhteiskunnallisten järjestelmien sekä ympäristön näkökulmasta; - valmiudet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä; - riittävä kielitaito toimia alan kansallisissa ja kansainvälisissä tehtävissä; sekä - valmiudet tieteelliseen tai taiteelliseen jatkokoulutukseen. Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen tai taiteelliseen toimintaan sekä alan käytäntöihin Ylemmän perustutkinnon rakenne Ylemmän perustutkinnon opinnot koostuvat: - tieteen metodiikan opinnoista (10 op); - kolmesta moduulista, joista vähintään yhden tulee olla oman tutkinto-ohjelman pääaineen - syventävä moduuli ja joista korkeintaan yksi voi olla perusmoduuli ( op); - vapaasti valittavista opinnoista (vähintään 20 op); sekä - diplomityöstä (30 op). Pääaine- ja syventävät opinnot sisältyvät moduuleihin. Vapaasti valittavat opinnot W 20 op Tieteen metodiikka M 10 op Diplomityö D 30 op Syventävä moduuli A3 20 op Jatkomoduuli B2 20 op Erikoismoduuli C 20 op Kuva 2. Diplomi-insinöörin tutkinto 120 op A-merkityt moduulit ovat oman tutkinto-ohjelman moduuleja. B-merkityt voivat moduulit voivat olla mitä tahansa HOPSissa omaan tutkintoon hyväksytettyjä moduuleja.

18 18 Pää- ja sivuaine Ylemmän perustutkinnon pääaine pohjautuu sisällöltään tarkoituksenmukaisesti suunnattuihin pääaineopintoihin. Opiskelijan pääaine muodostuu kolmesta tutkinto-ohjelmaan kuuluvasta moduulista: alemman tai ylemmän perustutkinnon yhteydessä suoritetusta perusmoduulista ja sen jatkomoduulista sekä mainitun jatkomoduulin yhdestä syventävästä moduulista. Vaikka opiskelija suorittaisi useamman samaan jatkomoduuliin perustuvan syventävän moduulin, hänen tutkintoonsa sisältyy ainoastaan yksi pääaine. Opiskelijalle muodostuu sivuaine perusmoduulista ja sen jatkomoduulista tai jatkomoduulista ja sen syventävästä moduulista. Opiskelijan pää- ja sivuaineeseen ei voi kuulua samoja moduuleja. Tutkintosäännön 24 :ssä on määritelty tarkemmin miten pää- ja sivuaine muodostuvat moduuleista. Opiskelijan ainevalinnat vahvistetaan henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa. Opiskelija voi valita sivuaineen myös muista tutkinto-ohjelmista tai toisesta koti- tai ulkomaisesta yliopistosta edellyttäen, että se hyväksytään opiskelijan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan. Ylempi tutkinto-ohjelma on mahdollista suorittaa myös ilman sivuainetta. Laajan oppimäärän opinnot, perustieteiden sivuaine Suoritettuaan laajan perusaineen opiskelija voi halutessaan suorittaa B1-moduulin jatkoksi yksilöllisen, matematiikan ja systeemianalyysin laitoksen hallinnoiman B2-moduulin. Tällöin B1- ja B2-moduulit yhdessä muodostavat perustieteiden sivuaineen ylemmässä tutkinnossa. Lisätietoa perusaineiden laajan oppimäärän opinnoista www-osoitteessa Erikoismoduuli Erikoismoduuli (20 op) voi olla tiedekunnan suunnittelema moduuli tai opiskelijan henkilökohtaisista opinnoista koostuva moduuli, jonka sisällön tiedekunta hyväksyy. Tieteen metodiikan opinnot Ylempään perustutkintoon kuuluvat tieteen metodiikan opinnot (10 op) koostuvat tieteellisistä menetelmäopinnoista. Tieteen metodiikan moduulin (M-moduuli) tavoitteena on tukea opiskelijan diplomityön tekemistä. Osassa pääaineista ja syventävistä moduuleista on esitetty pakollisia vaatimuksia M-moduuliin sisällytettävistä opinnoista (maksimissaan 5 op). Samoin osassa pääaineista ja syventävistä moduuleista esitetään suosituksia M-moduuliin soveltuvista kursseista (maksimissaan 5 op). Suositellut ja pakolliset M-moduulin kurssit löytyvät listattuna luvusta Tieteen metodiikan opinnot S902-M. Moduuliin kuuluu myös kaikille tutkinto-ohjelmille yhteinen tieteen filosofiaa, tieteen tekemistä, tieteen etiikkaa ja insinöörietiikkaa käsittelevä osa. Opiskelijan tulee valita vähintään

19 19 kolme opintopistettä tältä TKK:n yhteiseltä kurssilistalta, joka on esitetty luvussa Tieteen metodiikan opinnot S902-M. Diplomityö Diplomityö tehdään pääaineeseen liittyvästä aiheesta, josta se opettaja (professori), jonka alaan aihe kuuluu, ja opiskelija keskenään sopivat. Diplomityöstä lisää luvussa 9. Kielitaidon osoittaminen (Tutkintosäännön 9 :n kielitaitovaatimukset, ks. alempi perustutkinto ) Suomen tai ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, osoitetaan kirjoittamalla diplomityöhön liittyvä kypsyysnäyte sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Mikäli opiskelija on osoittanut kielitaitonsa jo tekniikan kandidaatin tutkintoa tai muuta alempaa korkeakoulututkintoa varten antamassaan kypsyysnäytteessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää ylempää perustutkintoa varten annettavassa kypsyysnäytteessä. Toisen kotimaisen kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, voidaan osoittaa suorittamalla yliopiston toisen kotimaisen kielen koe, määrätty toisen kotimaisen kielen kurssi tai toisen korkeakoulun vastaava toisen kotimaisen kielen koe. Vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito osoitetaan suorittamalla yliopiston kielikeskuksen tätä tarkoitusta varten osoittama vieraan kielen kurssi tai kurssit. Näissä opinnoissa painotetaan koulutusalan kielen hallintaa. Mikäli yliopistossa on jossakin vieraassa kielessä käytössä kielitaidon osoittamista varten erityinen koe, vaadittu kielitaito voidaan osoittaa joko kokonaan tai osaksi suorittamalla kyseinen koe. Lista kielikeskuksen pakollisen vieraan kielen suorituksiin kelpaavista kursseista löytyy oppaan lopusta liitteestä 1. Mikäli opiskelija on osoittanut toisen kotimaisen kielen ja vieraan kielen taitonsa jo tekniikan kandidaatin tai muun alemman korkeakoulututkinnon suorittamisen yhteydessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää ylemmän perustutkinnon suorittamisen yhteydessä. Harjoittelu Ylempään perustutkintoon voi sisältyä tutkinto-ohjelman määräysten mukaista asiantuntijuutta syventävää harjoittelua. Harjoittelu voi olla pakollista harjoittelua, jolloin se sisältyy johonkin tutkinto-ohjelman opetussuunnitelmassa määrättyyn moduuliin, tai vapaaehtoista harjoittelua, jolloin se sisältyy vapaasti valittaviin opintoihin. Elektroniikan ja sähkötekniikan tutkintoohjelmassa harjoittelu ei ole pakollista. Harjoittelusta lisää kappaleessa Elektroniikan ja sähkötekniikan ylemmän tutkinto-ohjelman tavoitteet ja rakenne Tutkinto-ohjelman ylemmän perustutkinnon tavoitteille ja rakenteille pätevät ne yleiset seikat jotka on aikaisemmin tässä luvussa esitetty. Alla tarkennetaan tutkinnon ammatillisia ja

20 Pääaineet Elektroniikan ja sähkötekniikan ylempi perustutkinto sisältää seuraavat pääaineet: Akustiikka ja äänenkäsittely Avaruustekniikka ja -tiede Bioniikka Elektroniikka ja sovellukset Laskennallinen tiede (siirtyy IL-tiedekuntaan ) Mikro- ja nanotekniikka Optinen teknologia Radiotiede ja -tekniikka Sähköfysiikka 20 tieteellisiä tavoitteita sekä rakennetta elektroniikan ja sähkötekniikan ylemmässä tutkintoohjelmassa Ylemmän perustutkinnon tavoitteet Ylemmän perustutkinnon tavoitteena elektroniikan ja sähkötekniikan tutkinto-ohjelmassa on antaa opiskelijalle teoreettinen pohja ja soveltamisvalmius sellaisiin tehtäviin, joissa edellytetään tekniikkaan, tekniikan sovelluksiin tai tuotantotoimintaan liittyvien elektroniikan ja sähkötekniikan ongelmien käsittelyä ja itsenäistä ratkaisua, sekä syvällinen valmius vaativienkin tehtävien suorittamiseen jollakin edellä mainituista aloista. Lisäksi ammatillisena tavoitteena on antaa mahdollisuus elektroniikan ja sähkötekniikan syvälliseen monitieteiseen hyväksikäyttöön. Ylemmän perustutkinnon tieteellisenä tavoitteena on antaa opiskelijalle vahvaan perustieteiden osaamiseen perustuva elektroniikan ja sähkötekniikan tuntemus sekä jonkin alan syvällinen teoreettinen ja metodinen tuntemus samoin kuin valmius hankkia itsenäisesti tieteellistä tietoa. Tieteellisenä tavoitteena on myös antaa valmius asiantuntijatehtäviin, jatko-opintoihin ja tutkimustyöhön Ylemmän perustutkinnon rakenne Ylemmän perustutkinnon opinnot koostuvat seuraavista moduuleista: - tieteen metodiikan opinnoista (10 op) - vapaasti valittavista opinnoista (vähintään 20 op) - diplomityöstä (30 op) - kolmesta moduulista, joista vähintään yhden tulee olla oman tutkinto-ohjelman pääaineen syventävä moduuli ja joista korkeintaan yksi voi olla perusmoduuli ( op). Nämä kolme voivat olla esimerkiksi sivuaineen moduuli (20 op), pääainetta tukeva erikoismoduuli (C, 20 op) ja pääaineen syventävä moduuli. Tieteen metodiikan opintojen moduuli (M, 10 op) sisältää tutkinto-ohjelmaan soveltuvia tieteellisiä menetelmäopintoja esimerkiksi matemaattis-tilastollisia menetelmiä pääaineen tieteellisiin käytäntöihin liittyviä menetelmiä.

21 21 Sähköjärjestelmät Sähkökäytöt Signaalinkäsittely Tietoliikennesovellukset, jotka edelleen sisältävät vaihtelevan määrän syventäviä moduuleja (A3, 20 op). Sama syventävä moduuli voi esiintyä useammassa pääaineessa mutta tällöin se pohjautuu eri jatkomoduuleihin ja/tai perusmoduuleihin. Tällöin syventävään moduuliin muodostuu joka pääaineessa erilainen polku, jolloin syventävän moduulin opinnoille muodostuu poluista riippuen hiukan erilaiset painotukset. Syventäviin moduuleihin johtavat suositellut polut on esitetty kaavioissa 1-5. Pää- ja sivuaineen muodostuminen Opiskelijan pääaine muodostuu tavallisesti kolmesta tutkinto-ohjelmaan kuuluvasta moduulista: perusmoduulista ja sen jatkomoduulista sekä mainitun jatkomoduulin yhdestä syventävästä moduulista. Perus- ja jatkomoduulit voivat olla suoritettu joko alemman tai ylemmän perustutkinnon yhteydessä. Vaikka opiskelija suorittaisi useamman samaan jatkomoduuliin perustuvan syventävän moduulin, hänen tutkintoonsa sisältyy ainoastaan yksi pääaine. Ylemmän perustutkinnon pääaine pohjautuu sisällöltään tarkoituksenmukaisesti suunnattuihin pääaineopintoihin. Pääaineen sisältämän syventävän moduulin pohjautumista tarkoituksenmukaisiin jatko- ja perusmoduuleihin on esitetty kaavioissa 1-5. Sivuaine voi muodostua perusmoduulista ja sen jatkomoduulista tai jatkomoduulista ja sen syventävästä moduulista. Opiskelijan pää- ja sivuaineeseen ei voi kuulua samoja moduuleja. Yhteinen jatkomoduuli pää- ja sivuaineissa Jos sekä pää- että sivuaineiden syventävät moduulit pohjautuvat samaan jatkomoduuliin, muodostuu pääaine perusmoduulista, syventävästä moduulista ja erikoismoduulista tai muusta syventävästä moduulista, joka luetaan pääaineen syventävän moduulin lisäksi. Sivuaine muodostuu tällöin jatkomoduulista ja syventävästä moduulista. Kaavio 7 selvittää tätä tilannetta. Tällainen tilanne on elektroniikan ja sähkötekniikan tutkinto-ohjelmassa varsin yleinen ja esiintyy esimerkiksi alla olevassa tapauksessa: Opiskelija on suorittanut elektroniikan ja sähkötekniikan tutkinto-ohjelmassa elektroniikan ja sähkötekniikan perusmoduulin, elektroniikan jatko-moduulin ja kaksi syventävää moduulia, jotka pohjautuvat elektroniikan jatko-moduuliin. Pääaine muodostuu tällöin elektroniikan ja sähkötekniikan perusmoduulista + ensimmäisestä syventävästä moduulista + opiskelijan lisäksi lukemasta erikoismoduulista (tai muusta syventävästä moduulista). Sivuaine muodostuu nyt elektroniikan jatkomoduulista ja toisesta syventävästä moduulista, mikäli em. jatkomoduuli vahvistetaan opiskelijan henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa kuuluvaksi sivuaineeseen.

22 2.4.3 Rakennekaaviot 22 Elektroniikka ja sähkötekniikka A1 Automaatio- ja systeemitekniikka A2 Elektroniikka A2 Automaatio- ja systeemitekniikan pääaineen syventävät moduulit automaatio- ja systeemitekniikan osastolla Bioadaptiivinen tekniikka * A3 Bioelektroniikka ja laitetekniikka * A3 Sähköfysiikka A2 Signaalinkäsittely * A3 P+O Bioniikka A1 Sähkötekniikka A2 Bioniikka A2 Tehoelektroniikka ja sähkökäytöt * A3 Kaavio 1: Elektroniikka ja sähkötekniikka A1 + Automaatio- ja systeemitekniikka A2 + suositeltavat syventävät moduulit. Yläindeksillä * merkityt moduulit voivat vaatia esitietojen täydentämistä. Lyhenteiden selitykset: P= perusopintomoduuli, O= ohjelman yhteiset opinnot, A1= perumoduuli, A2= jatkomoduuli, A3= syventävä moduuli.

23 23 P+O Elektroniikka ja sähkötekniikka A1 Bioniikka A1 Automaatio ja systeemitekniikka A2 Elektroniikka A2 Sähköfysiikka A2 Sähkötekniikka A2 Bioniikka A2 - Akustiikka ja äänenkäsittelytekniikka A3 - Avaruustekniikka A3 - Bioadaptiivinen tekniikka A3 - Bioelektroniikka ja laitetekniikka A3 - Elektroniikan integrointi ja luotettavuus A3 - Elektroniikka ja mittaustekniikka A3 - Langalliset tietoliikennejärjestelmät A3 - Mikro- ja nanosysteemit A3 - Mikroelektroniikkasuunnittelu A3 - Integroitujen elektronisten systeemien suunnittelu A3 - Optinen teknologia A3 - Optinen tietoliikenne A3 - Optoelektroniikka A3 * - Piirisimulointi- ja teoria A3 - Puolijohdeteknologia A3 - Radiotekniikka A3 - Radiotietoliikenteen järjestelmät A3 - Signaalinkäsittely A3 - Sähköfysiikka A3 - Sähkömagnetiikka A3 - Teollisuuselektroniikka A3 Kaavio 2: Elektroniikka ja sähkötekniikka A1 + Elektroniikka A2 + suositeltavat syventävät moduulit. Yläindeksillä * merkityt moduulit voivat vaatia esitietojen täydentämistä.

24 24 P+O Elektroniikka ja sähkötekniikka A1 Bioniikka A1 Bioniikka A2 Automaatio ja systeemitekniikka A2 Elektroniikka A2 Sähköfysiikka A2 Sähkötekniikka A2 - Avaruustekniikka A3 - Elektroniikan integrointi ja luotettavuus A3 - Elektroniikka ja mittaustekniikka A3 - Laskennallinen tiede ja tekniikka A3 - Mikro- ja nanosysteemit A3 - Mikroelektroniikkasuunnittelu A3 - Nanotekniikka A3 - Optinen teknologia A3 - Optinen tietoliikenne A3 - Optoelektroniikka A3 - Piirisimulointi- ja teoria A3 - Puolijohdeteknologia A3 - Radiotekniikka A3 - Signaalinkäsittely A3 - Sähköfysiikka A3 - Sähkömagnetiikka A3 Kaavio 3: Elektroniikka ja sähkötekniikka A1 + Sähköfysiikka A2 + suositeltavat syventävät moduulit. Yläindeksillä * merkityt moduulit voivat vaatia esitietojen täydentämistä.

25 25 Elektroniikka ja sähkötekniikka A1 Automaatio ja systeemitekniikka A2 Elektroniikka A2 Sähköfysiikka A2 Sähköjärjestelmie n tietotekniikka A3 Sähköjärjestelmät A3 Sähkömekaniikka A3 Sähköverkot ja suurjännitetekniikka A3 P+O Sähkötekniikka A2 Tehoelektroniikka ja sähkökäytöt A3 Bioniikka A1 Bioniikka A2 Valaistustekniikka ja sähköinen talotekniikka A3 Kaavio 4: Elektroniikka ja sähkötekniikka A1 + Sähkötekniikka A2 + suositeltavat syventävät moduulit.

26 26 Automaatio ja systeemitekniikka A2 P+O Elektroniikka ja sähkötekniikka A1 Bioniikka A1 Elektroniikka A2 Sähköfysiikka A2 Sähkötekniikka A2 Bioniikka A2 Bioadaptiivinen tekniikka A3 Bioelektroniikka ja laitetekniikka A3 Elektroniikan integrointi ja luotettavuus A3 Mikro- ja nanosysteemit A3 Optoelektroniikka A3 Kaavio 5: Bioniikka A1 + Bioniikka A2 + suositeltavat syventävät moduulit.

27 27 W M Diplomityö D Pääaine syventävä moduuli A3 Sivuaine jatkomoduuli B2 Erikois moduuli C Pääaine jatkomoduuli A2 Perusopintomoduuli P Sivuaine perusmoduuli B1 K V Pääaine perusmoduuli A1 Ohjelman yhteiset opinnot O Kaavio 6: Tutkinnon perusrakenne. Lyhenteiden selitykset: P= Perusopintomoduuli, O= ohjelman yhteiset opinnot moduuli, B1= kandidaatin tutkinnon sivuaine-moduuli, K= kandidaatin työ ja seminaari, V ja W= vapaasti valittavat opinnot, M= tieteen metodiikan opinnot moduuli, D= diplomityö

28 28 W M Diplomityö D Pääaine syventävä moduuli A3 Sivuaine jatkomoduuli A2 Perusopintomoduuli P Sivuaine syventävä moduuli A3 B1 Pääaine erikois- tai syventävä moduuli C/A3 K V Pääaine perusmoduuli A1 Ohjelman yhteiset opinnot O Kaavio 7: Pää- ja sivuaineen muodostuminen tapauksessa, jossa pää- ja sivuaineen syventävät moduulit pohjautuvat samaan jatkomoduuliin. Lyhenteiden selitykset: P= Perusopintomoduuli, O= ohjelman yhteiset opinnot moduuli, B1= kandidaatin tutkinnon sivuaine-moduuli, K= kandidaatin työ ja seminaari, V ja W= vapaasti valittavat opinnot, M= tieteen metodiikan opinnot moduuli, D= diplomityö Esimerkkitapaus: Alemmassa tutkinnossa pääaine koostuu Elektroniikan ja sähkötekniikan A1 ja Elektroniikan A2 moduuleista. Ylemmässä tutkinnossa opiskelija jatkaa Elektroniikka ja mittaustekniikka A3 moduuliin ja lukee myös Elektroniikan ja mittaustekniikan erikoismoduulin. Sivuaineeksi hän haluaa opiskella samaan jatkomoduuliin pohjautuvaa Elektroniikan luotettavuus ja integrointi A3 moduulin. Ylemmän tutkinnon pääaine Elektroniikka ja sovellukset: Elektroniikka ja sähkötekniikka A1, Elektroniikka ja mittaustekniikka A3, erikoismoduuli Elektroniikka ja mittaustekniikka A3 ja erikoismoduuli Elektroniikka ja mittaustekniikka. Ylemmän tutkinnon sivuaine Elektroniikan integrointi ja luotettavuus: Elektroniikka A2 ja Elektroniikan integrointi ja luotettavuus A3. B1-moduuli voi olla jokin toisen ohjelman tarjoama kandivaiheen sivuaine-moduuli.

29 Elektroniikan ja sähkötekniikan tutkinto-ohjelman moduulit ja pääaineet Tässä luvussa esitellään tarkemmin tutkinto-ohjelman moduulit ja pääaineet. ALEMPI PERUSTUTKINTO eli tekniikan kandidaatin tutkinto Perusopinnot ja perusmoduulit Perusopintomoduuli S901-P (80 op) Kuvaus Perusopintomoduuli sisältää tutkinto-ohjelman edellyttämiä matemaattis-luonnontieteellisiä ja muita perusopintoja. Sisältö S901-P Perusopinnot 80 op Koodi Kurssi Laajuus op AS C-ohjelmoinnin peruskurssi 4 Kie / 7001 Toisen kotimaisen kielen kokeen kirjallinen osio 1 Kie / 7002 Toisen kotimaisen kielen kokeen suullinen osio 1 Kie-xx.yyyy Kielten opintoja # 3 Mat Matematiikan peruskurssi S1 10 Mat Matematiikan peruskurssi S2 10 Mat Matematiikan peruskurssi S3 10 Mat Sovellettu todennäköisyyslaskenta A/B 5 S Fysiikka I 6 S Fysiikka II 6 S Fysiikka III 6 S Piirianalyysi I 5 S Johdatus elektroniikan ja sähkötekniikan opiskeluun 1 S Digitaalitekniikan perusteet 3 T Johdatus opiskeluun ja tietojärjestelmiin TKK:lla 2 T Ohjelmoinnin perusteet L 5 Tfy Fysiikan lyhyet laboratoriotyöt 2 Yhteensä 80 op # Katso pakollisen vieraan kielen opintojen vaatimukset Kielikeskuksen www-sivuilta Lisäksi oppaan lopussa sivulla 175 liitteessä 1 on lista kielikeskuksen pakollisen vieraan kielen suorituksiin kelpaavista kursseista.

30 2.5.2 Ohjelman yhteiset opinnot S901-O (20 op) 30 Kuvaus O-moduuli sisältää ohjelmalle ominaisia opintoja. Se syventää perustietoja mm. elektroniikan ja sähkötekniikan sekä ohjelmoinnin osalta. Myös tietoliikennetekniikan perusteisiin on mahdollista tutustua moduulissa. Vaihtoehtoisten kurssien valinnassa on opiskelijan hyvä huomioida opintojen myöhempi suuntautuminen ja myöhempien opintojen esitiedot. Tietyt vaihtoehtoisten listassa esiintyvät kurssit on suunniteltu tukemaan tiettyjä pääaineita: automaatio- ja systeemitekniikan pääaineen valitseville suositellaan ohjelmoinnin kursseja bioniikan pääaineen valitseville suositellaan ohjelmoinnin kursseja elektroniikan pääaineen valitseville suositellaan digitaalisen signaalinkäsittelyn ja suodatuksen kurssia sähköfysiikan pääaineen valitseville suositellaan fysiikan kursseja sähkötekniikan pääaineen valitseville suositellaan sähkövoimatekniikan kurssia Lisäksi: # Jos aiot suorittaa syventävän moduulin S310-3 Akustiikka ja äänenkäsittelytekniikka, valitse kurssi T Digitaalinen signaalinkäsittely ja suodatus. * Suositellaan vain Bioniikka-pääaineen valitseville. Sisältö S901-O Ohjelman yhteiset opinnot 20 op Koodi Kurssi Laajuus op S Mittaustekniikan perusteet A 4 S Piirianalyysi 2 5 S Signaalit ja järjestelmät 5 Valitse seuraavista 6 opintopistettä: AS C/C++-ohjelmointi 4 S Fysiikan lisäkurssi I (SFT) 2 S Fysiikan lisäkurssi II (SFT) 2 S Modernin fysiikan tietokoneharjoitukset 2 S Sähkövoimatekniikka 4 S Tietoliikennetekniikan perusteet 2 T Digitaalinen signaalinkäsittely ja suodatus # 6 S Johdatus bioniikkaan * 2 Yhteensä 20 op

OPINTO-OPAS 2006-2007

OPINTO-OPAS 2006-2007 TIETOLIIKENNETEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA ESPOO 2006 OPINTO-OPAS 2006-2007 Toimittanut: Kati Voutilainen Perttu Puska Opintotoimisto Erilliset laitokset ISSN 1795-844X HELSINKI Picaset Oy Teknillinen korkeakoulu

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset

Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset Filosofinen tiedekunta / Hallintotieteet Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset Tutkintojen järjestämistä ja suorittamista koskevat määräykset tarkentavat opetusta ja tutkintoja sääteleviä lakeja,

Lisätiedot

Automaatio- ja systeemitekniikan tutkinto-ohjelman opinto-opas 2009-2010

Automaatio- ja systeemitekniikan tutkinto-ohjelman opinto-opas 2009-2010 1 1 TUTKINTO-OHJELMAN JA TIEDEKUNNAN ESITTELY... 1 1.1 Tutkinto-ohjelmasta yleistä... 1 1.2 Tiedekunta... 1 1.2.1 Tiedekunnan hallinto ja yhteystiedot... 2 1.3 Tutkinto-ohjelman koulutusneuvosto... 3 1.4

Lisätiedot

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulututkintojen sijoittaminen kansalliseen viitekehykseen

Lisätiedot

Tutkintovaatimukset suoraan DI-vaiheeseen valituille

Tutkintovaatimukset suoraan DI-vaiheeseen valituille 1 / 10 Tutkintovaatimukset suoraan DI-vaiheeseen valituille Tutkintovaatimukset määräytyvät suoraan DI-vaiheeseen valituilla opiskelijoilla pääsääntöisesti samoin kuin muillakin DI-tutkintoa suorittavilla

Lisätiedot

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne - 27.8.2015 Hanna Korpela

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne - 27.8.2015 Hanna Korpela Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma - tutkinnon sisältö ja rakenne - 27.8.2015 Hanna Korpela Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi

Lisätiedot

Kemian tekniikan koulutusohjelma Siirtymävaiheen info 7.3.2014

Kemian tekniikan koulutusohjelma Siirtymävaiheen info 7.3.2014 Kemian tekniikan koulutusohjelma Siirtymävaiheen info 7.3.2014 Katrina Nordström, professori (BK laitos) Kemian tekniikan koulutusohjelman johtaja 2014-2016 (tutkintosääntö 2005) Huone C304b katrina.nordstrom@aalto.fi

Lisätiedot

KAUPPATIETEELLISEN ALAN TUTKINTOMÄÄRÄYKSET

KAUPPATIETEELLISEN ALAN TUTKINTOMÄÄRÄYKSET KAUPPATIETEELLISEN ALAN TUTKINTOMÄÄRÄYKSET 1.10.2010 Sivu 1 / 7 Kauppatieteellisessä ja teknillisessä tiedekunnassa suoritettavista kauppatieteellisen alan tutkinnoista ja opinnoista sekä opetuksesta ja

Lisätiedot

Kauppatieteiden maisteri KTM. 31.8.2015 Vaasan yliopisto Teknillinen tiedekunta. Kaisu Säilä

Kauppatieteiden maisteri KTM. 31.8.2015 Vaasan yliopisto Teknillinen tiedekunta. Kaisu Säilä Kauppatieteiden maisteri KTM Vaasan yliopisto Teknillinen tiedekunta Kaisu Säilä Luennon sisältö Kauppatieteiden maisterin (KTM) tutkinto tutkinnon rakenne Tutkinto-ohjelman osaamistavoitteet Täydentävät

Lisätiedot

1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan koulutusohjelman opintosuunnat?

1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan koulutusohjelman opintosuunnat? Seppo Saastamoinen 25.9.2003 Sivu 1/6 TEKNILLISEN KORKEAKOULUN TUTKINTOSÄÄNTÖ (http://www.hut.fi/yksikot/opintotoimisto/lait/tutkintosaanto_111200_voimassaoleva.htm) 1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan

Lisätiedot

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne. 27.8.2015 Eija Heinonen-Özdemir

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne. 27.8.2015 Eija Heinonen-Özdemir Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma sisältö ja rakenne 27.8.2015 Eija Heinonen-Özdemir Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi korkeakoulututkinto,

Lisätiedot

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013 1 SIIRTYMÄSÄÄNNÖT AALTO-YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULUN KTK- JA KTM-TUTKINTOJA SUORITTAVILLE Nämä siirtymäsäännöt sisältävät periaatteet, joita sovelletaan, kun ennen 1.8.2013 opintooikeuden saanut opiskelija

Lisätiedot

1 OSASTON ESITTELY...

1 OSASTON ESITTELY... 1 1 OSASTON ESITTELY... 1 1.1 Yleistä... 1 1.2 Hallinto ja yhteystiedot... 1 1.3 Osastoneuvosto... 1 1.4 Opintotoimikunta... 2 1.5 Laboratoriot... 2 1.6 Tietotekniikan kirjasto... 3 2. TUTKINTOJEN TAVOITTEET

Lisätiedot

RAKENNE- JA RAKENNUSTUOTANTOTEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA YHDYSKUNTA- JA YMPÄRISTÖTEKNIIKAN TUTKINTO- OHJELMA

RAKENNE- JA RAKENNUSTUOTANTOTEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA YHDYSKUNTA- JA YMPÄRISTÖTEKNIIKAN TUTKINTO- OHJELMA RAKENNE- JA RAKENNUSTUOTANTOTEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA JA YHDYSKUNTA- JA YMPÄRISTÖTEKNIIKAN TUTKINTO- OHJELMA OPINTO-OPAS Toimittanut Seppo Hänninen Otaniemi 2009 ISSN 1797-6901 TEKNILLINEN KORKEAKOULU

Lisätiedot

Perustutkintojen suorittamista koskevat määräykset

Perustutkintojen suorittamista koskevat määräykset 109 Hallintotieteiden tiedekunta Hyväksytty hallintotieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 5.6.2007. 1. Tutkintoja ja opiskelua koskevat määräykset Tutkintojen suorittamisessa noudatetaan

Lisätiedot

1. Montako diplomi-insinööriä, tekniikan lisensiaattia ja tekniikan tohtoria valmistui osastolta v. 2001?

1. Montako diplomi-insinööriä, tekniikan lisensiaattia ja tekniikan tohtoria valmistui osastolta v. 2001? Seppo Saastamoinen 25.9.2003 Sivu 1/5 SÄHKÖ- JA TIETOLIIKENNETEKNIIKAN OPINTO-OPAS 2003-2004, luvut 1 10 ( (http://www.sahko.hut.fi/opiskelijat/opinto-opas2003-2004/estopas2003/index.htm) (http://www.sahko.hut.fi/opiskelijat/opinto-opas2003-2004/tltopas2003/index.htm)

Lisätiedot

Opintosuunnitelma. Suunta: Tietoliikenneohjelmistot ja -sovellukset Pääaine: Tietoliikenneohjelmistot Sivuaine: Yritysturvallisuus

Opintosuunnitelma. Suunta: Tietoliikenneohjelmistot ja -sovellukset Pääaine: Tietoliikenneohjelmistot Sivuaine: Yritysturvallisuus Opintosuunnitelma Janne Paalijärvi Koulutusohjelma ja vuosikurssi: T II Opiskelijanumero: 57375S Sähköpostiosoite: jpaalija cc hut fi Opinto-opas: 2003-2004 Kirjastonkäyttöharjoitus suoritettu: 27.09.2004

Lisätiedot

O P I N T O - O P A S 2 0 0 9-2 0 10

O P I N T O - O P A S 2 0 0 9-2 0 10 T E K N I L L I N E N K O R K E A K O U L U O P I N T O - O P A S 2 0 0 9-2 0 10 KONETEKNIIKAN SEKÄ ENERGIA- JA LVI-TEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMIEN OPIS- KELIJOILLE VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAAN Toimittanut:

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2011-2012

OPINTO-OPAS 2011-2012 ELEKTRONIIKAN JA SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA TIETOLIIKENNETEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA ESPOO 2011 OPINTO-OPAS 2011-2012 Toimittanut Kati Voutilainen Eeva Seppä Annika Salama ISSN 1797-6731 ESPOO 2011 Multiprint

Lisätiedot

O P I N T O - O P A S 2 0 0 8-2 0 0 9

O P I N T O - O P A S 2 0 0 8-2 0 0 9 TEKNILLINEN KORKEAKOULU O P I N T O - O P A S 2 0 0 8-2 0 0 9 KONETEKNIIKAN SEKÄ ENERGIA- JA LVI-TEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMIEN OPISKE- LIJOILLE VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAAN Toimittanut: Leila Kuusela

Lisätiedot

1 OSASTON ESITTELY...1 1.1 Yleistä...1 1.2 Hallinto ja yhteystiedot... 1 1.3 Osastoneuvosto...1 1.4 Opintotoimikunta...2 1.5 Laboratoriot...2 1.

1 OSASTON ESITTELY...1 1.1 Yleistä...1 1.2 Hallinto ja yhteystiedot... 1 1.3 Osastoneuvosto...1 1.4 Opintotoimikunta...2 1.5 Laboratoriot...2 1. 1 OSASTON ESITTELY...1 1.1 Yleistä...1 1.2 Hallinto ja yhteystiedot... 1 1.3 Osastoneuvosto...1 1.4 Opintotoimikunta...2 1.5 Laboratoriot...2 1.6 Tietotekniikan kirjasto...3 2. TUTKINTOJEN TAVOITTEET JA

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2012-2013

OPINTO-OPAS 2012-2013 AALTO-YLIOPISTON INSINÖÖRITIETEIDEN KORKEAKOULU OPINTO-OPAS 2012-2013 KONETEKNIIKAN SEKÄ ENERGIA- JA LVI-TEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMIEN OPISKELIJOILLE Toimittanut: Pertti Jokela Ville Kivimäki Anna Kuparinen

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2011-2012

OPINTO-OPAS 2011-2012 AUTOMAATIO- JA SYSTEEMITEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA OPINTO-OPAS 2011-2012 Toimittanut: Annika Salama Multiprint Espoo 2011 Aalto-yliopisto Sähkötekniikan korkeakoulu KOULUTUSOHJELMAN VASTUUPROFESSORIN TERVEHDYS

Lisätiedot

MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka

MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka Haku maisterikoulutukseen (Oulun yliopisto) ( 15.12.2014 klo 08:00 30.1.2015 klo 15:00 ) Hakija voi hakea vain yhteen teknillisen tiedekunnan maisteriohjelmaan

Lisätiedot

Sähköalan koulutus. Ammattikorkeakoulut ja yliopistot. STUL Sähköurakoitsijapäivät 22.4.2010 Mitä ajattelee ja odottaa opiskeleva nuoriso

Sähköalan koulutus. Ammattikorkeakoulut ja yliopistot. STUL Sähköurakoitsijapäivät 22.4.2010 Mitä ajattelee ja odottaa opiskeleva nuoriso Sähköalan koulutus Ammattikorkeakoulut ja yliopistot STUL Sähköurakoitsijapäivät 22.4.2010 Mitä ajattelee ja odottaa opiskeleva nuoriso Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka P Harsia 22.04.2010

Lisätiedot

5. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA

5. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA 5. ARKKITEHDIN TUTKINTO JA KOULUTUSOHJELMAN OPETUSSUUNNITELMA Arkkitehtuurin osaston ja koulutusohjelman johtaja, professori Juhani Katainen, huone RJ308, puhelin 3115 3234 juhani.katainen@tut.fi Osaston

Lisätiedot

TIEDEKUNTA JA TIETOTEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMAN OPETUKSESTA VASTAAVAT LAITOKSET

TIEDEKUNTA JA TIETOTEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMAN OPETUKSESTA VASTAAVAT LAITOKSET SISÄLLYSLUETTELO 1 1. TIEDEKUNTA JA TIETOTEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMAN OPETUKSESTA VASTAAVAT LAITOKSET... 1.1 Informaatio- ja luonnontieteiden tiedekunnan esittely... 1.2 Mediatekniikan, tietojenkäsittelytieteen,

Lisätiedot

Hallintotieteellisen alan kieliopinnot

Hallintotieteellisen alan kieliopinnot Hallintotieteellisen alan kieliopinnot 26.8.2015 Susanna Mäenpää Kielipalvelutkielten opetusta kaikille tiedekunnille Suunnittelee ja toteuttaa tutkintoon vaadittavat kotimaisten ja vieraiden kielten opinnot

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 2014. 282/2014 Valtioneuvoston asetus. Poliisiammattikorkeakoulusta

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 2014. 282/2014 Valtioneuvoston asetus. Poliisiammattikorkeakoulusta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 2014 282/2014 Valtioneuvoston asetus Poliisiammattikorkeakoulusta Annettu Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 2014 Valtioneuvoston päätöksen

Lisätiedot

HOPS ja opintojen suunnittelu

HOPS ja opintojen suunnittelu HOPS ja opintojen suunnittelu Hanna-Mari Kivinen, 8.12.2010 Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Fysiikan laitos Mikä ihmeen HOPS? HOPS eli Henkilökohtainen OPintoSuunnitelma HOPS kuuluu 1.8.2005

Lisätiedot

Alkuorientaation tavoitteet

Alkuorientaation tavoitteet Informaatiotieteiden yksikkö School of Information Sciences SIS Alkuorientaatio Orientoivat opinnot 1 2014 Alkuorientaation tavoitteet tutustuttaa yliopisto-opiskeluun tutustuttaa opiskelijoita Tampereen

Lisätiedot

20. TUTKINTOSÄÄNTÖ. TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO (muutos 1.1.2003) PÄÄTÖS Hallitus/14.6.1993 (myöhemmin tehtyine muutoksineen 2003)

20. TUTKINTOSÄÄNTÖ. TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO (muutos 1.1.2003) PÄÄTÖS Hallitus/14.6.1993 (myöhemmin tehtyine muutoksineen 2003) 243 TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO (muutos 1.1.2003) PÄÄTÖS Hallitus/14.6.1993 (myöhemmin tehtyine muutoksineen 2003) 20. TUTKINTOSÄÄNTÖ PERUSTUTKINNOT 1 Arkkitehdin tutkinto suoritetaan arkkitehtuurin

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2010 2011

OPINTO-OPAS 2010 2011 Tuotantotalouden tutkinto-ohjelma Espoo 2010 OPINTO-OPAS 2010 2011 Toimittanut: Tuotantotalouden tutkinto-ohjelman kanslia Opintotoimisto Rakkaat fuksit, Tervetuloa opiskelmaan Aalto-yliopiston Tuotantotalouden

Lisätiedot

HAKU AVOIMEN YLIOPISTON DI-VÄYLÄOPINTOIHIN 2015

HAKU AVOIMEN YLIOPISTON DI-VÄYLÄOPINTOIHIN 2015 HAKU AVOIMEN YLIOPISTON DI-VÄYLÄOPINTOIHIN 2015 Opiskelu avoimen yliopiston väylällä Opiskelu avoimen yliopiston väylällä on pääosin päiväsaikaan tapahtuvaa opiskelua, joitain opintojaksoja saattaa olla

Lisätiedot

TERVEYSTIETEIDEN PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET

TERVEYSTIETEIDEN PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET TERVEYSTIETEIDEN PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET 1. Terveystieteiden tutkinto-ohjelman yleisrakenne ja vaadittavat opintosuoritukset Terveystieteiden tutkinto-ohjelmassa kandidaatin tutkinto

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2011-2012

OPINTO-OPAS 2011-2012 AALTO-YLIOPISTON INSINÖÖRITIETEIDEN KORKEAKOULU OPINTO-OPAS 2011-2012 KONETEKNIIKAN SEKÄ ENERGIA- JA LVI-TEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMIEN OPISKELIJOILLE Toimittanut: Pertti Jokela Ville Kivimäki Karoliina Parhiala

Lisätiedot

LENTOTEKNIIKAN JATKO OPINTO OHJE VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAAN OPISKELEVILLE

LENTOTEKNIIKAN JATKO OPINTO OHJE VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAAN OPISKELEVILLE Sivu 1 TEKNILLINEN KORKEAKOULU Konetekniikan osasto 22.10.2006 LENTOTEKNIIKAN JATKO OPINTO OHJE VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAAN OPISKELEVILLE 1. OHJEEN TARKOITUS Ohjeen tarkoituksena on antaa jatko

Lisätiedot

Kukin kurssi voi sisältyä vain yhteen alemman tai ylemmän perustutkinnon moduuliin.

Kukin kurssi voi sisältyä vain yhteen alemman tai ylemmän perustutkinnon moduuliin. Teknillisen fysiikan ja matematiikan tutkinto-ohjelma Johanna Bovellán/6.3.2009 LPM-listojen (tfm:n lista kn 24.2., tdk 10.3.) perusteella tehdyt muutokset moduuleihin on merkitty viivaamalla yli vanhat

Lisätiedot

Vahvistettu eli hyväksytty moduulitasoinen HOPS. Anna Kaarina Hakala 1.2.2007

Vahvistettu eli hyväksytty moduulitasoinen HOPS. Anna Kaarina Hakala 1.2.2007 Vahvistettu eli hyväksytty moduulitasoinen HOPS Anna Kaarina Hakala 1.2.2007 Moduulitasoinen HOPS Vahvistettu HOPS tehdään ja tallennetaan Oodin ehopstyökalulla. Työkalu ei ole vielä valmis. Tällä hetkellä

Lisätiedot

1 INFORMAATIOVERKOSTOJEN TUTKINTO-OHJELMASTA VASTAAVAT OSASTOT...1 1.1 Tietotekniikan osasto...1 1.1.1 Yleistä...1 1.1.2 Hallinto ja yhteystiedot...

1 INFORMAATIOVERKOSTOJEN TUTKINTO-OHJELMASTA VASTAAVAT OSASTOT...1 1.1 Tietotekniikan osasto...1 1.1.1 Yleistä...1 1.1.2 Hallinto ja yhteystiedot... 1 INFORMAATIOVERKOSTOJEN TUTKINTO-OHJELMASTA VASTAAVAT OSASTOT...1 1.1 Tietotekniikan osasto...1 1.1.1 Yleistä...1 1.1.2 Hallinto ja yhteystiedot...1 1.1.3 Laboratoriot...2 1.2 Automaatio- ja systeemitekniikan

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO. Rakenne- ja rakennustuotantotekniikan ja yhdyskunta- ja ympäristötekniikan tutkinto-ohjelmien opinto opas 2010-2011

SISÄLLYSLUETTELO. Rakenne- ja rakennustuotantotekniikan ja yhdyskunta- ja ympäristötekniikan tutkinto-ohjelmien opinto opas 2010-2011 SISÄLLYSLUETTELO 1 1. AALTO-YLIOPISTO 4 2. INSINÖÖRITIETEIDEN JA ARKKITEHTUURIN TIEDEKUNTA 5 2.1 Yleistä 5 2.2 Hallinto ja yhteystiedot 5 2.3 Laitokset ja opetusyksiköt 6 3 TUTKINTOJEN TAVOITTEET JA RAKENNE

Lisätiedot

14. TIETOJOHTAMINEN. Rakennustekniikka. Tietojohtaminen. 14.1. Tavoitteet. 14.2. Koulutusohjelman yhteiset perusopinnot

14. TIETOJOHTAMINEN. Rakennustekniikka. Tietojohtaminen. 14.1. Tavoitteet. 14.2. Koulutusohjelman yhteiset perusopinnot Rakennustekniikka 14. TIETOJOHTAMINEN 14.1. Tavoitteet 163 on koulutusohjelma, joka on suunniteltu vastaamaan tietoteknisen, taloudellisen sekä viestinnällisen johtamisen haasteisiin. Tietojohtamisen opinnot

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2007-2008

OPINTO-OPAS 2007-2008 Tuotantotalouden tutkinto-ohjelma Espoo 2007 OPINTO-OPAS 2007-2008 Toimittanut: Tuotantotalouden osaston kanslia Opintoimisto Hyvä Tuotantotalouden Opiskelija, Tuotantotalouden opinnot palvelevat kolmea

Lisätiedot

Tampereen teknillinen yliopisto (TTY)

Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) Tekniikkaa ihmisen ja ympäristön hyväksi TTY:n opintotarjonta 24.9.2014 Kaisa Niskanen TTY Opiskelijapalvelut Perustettu vuonna 1965 Toiminut säätiömuotoisena vuoden

Lisätiedot

O P I N T O - O P A S 2 0 0 7-2 0 0 8

O P I N T O - O P A S 2 0 0 7-2 0 0 8 1 T E K N I L L I N E N K O R K E A K O U L U Konetekniikan osasto O P I N T O - O P A S 2 0 0 7-2 0 0 8 KONETEKNIIKAN SEKÄ ENERGIA- JA LVI-TEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMIEN OPISKELIJOILLE VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN

Lisätiedot

1 INFORMAATIOVERKOSTOJEN TUTKINTO-OHJELMASTA VASTAAVAT OSASTOT

1 INFORMAATIOVERKOSTOJEN TUTKINTO-OHJELMASTA VASTAAVAT OSASTOT SISÄLLYSLUETTELO 1 INFORMAATIOVERKOSTOJEN TUTKINTO-OHJELMASTA VASTAAVAT OSASTOT...1 1.1 Tietotekniikan osasto...1 1.1.1 Yleistä...1 1.1.2 Hallinto ja yhteystiedot...1 1.1.3 Laboratoriot...2 1.2 Automaatio-

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO. Tietotekniikan tutkinto-ohjelman opinto-opas 2007-2008

SISÄLLYSLUETTELO. Tietotekniikan tutkinto-ohjelman opinto-opas 2007-2008 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. OSASTON ESITTELY...5 1.1 Yleistä...5 1.2 Hallinto ja yhteystiedot...7 1.3 Toimikunnat ja työryhmät...7 1.4 Laboratoriot...8 1.5 Tietotekniikan osaston kirjasto...9 2. TUTKINTOJEN

Lisätiedot

KANSANTERVEYSTIETEEN KOULUTUS

KANSANTERVEYSTIETEEN KOULUTUS KANSANTERVEYSTIETEEN KOULUTUS KANSANTERVEYSTIETEEN TUTKINTOJEN TAVOITTEET Koulutus tähtää terveystieteiden kandidaatin (TtK, alempi korkeakoulututkinto) ja terveystieteiden maisterin (TtM, ylempi korkeakoulututkinto)

Lisätiedot

KONETEKNIIKAN SEKÄ ENERGIA- JA LVI-TEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMIEN OPISKELIJOILLE

KONETEKNIIKAN SEKÄ ENERGIA- JA LVI-TEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMIEN OPISKELIJOILLE T E K N I L L I N E N K O R K E A K O U L U Konetekniikan osasto 1 O P I N T O - O P A S 2 0 0 5-2 0 0 6 KONETEKNIIKAN SEKÄ ENERGIA- JA LVI-TEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMIEN OPISKELIJOILLE VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN

Lisätiedot

TEKNILLINEN TIEDEKUNTA KAUPPATIETEEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINTO Ohjeita teknisen viestinnän opiskelijoille tutkintojen suorittamiseen

TEKNILLINEN TIEDEKUNTA KAUPPATIETEEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINTO Ohjeita teknisen viestinnän opiskelijoille tutkintojen suorittamiseen 7.3.2014 LL TEKNILLINEN TIEDEKUNTA KAUPPATIETEEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINTO Ohjeita teknisen viestinnän opiskelijoille tutkintojen suorittamiseen SISÄLTÖ 1. KTK Giga - kandidaatintutkinnon suorittaminen

Lisätiedot

RAKENNE- JA RAKENNUSTUOTANTOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA YHDYSKUNTA- JA YMPÄRISTÖTEKNIIKAN KOULU- TUSOHJELMA

RAKENNE- JA RAKENNUSTUOTANTOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA YHDYSKUNTA- JA YMPÄRISTÖTEKNIIKAN KOULU- TUSOHJELMA RAKENNE- JA RAKENNUSTUOTANTOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA JA YHDYSKUNTA- JA YMPÄRISTÖTEKNIIKAN KOULU- TUSOHJELMA OPINTO-OPAS Toimittanut Seppo Hänninen Otaniemi 2012 AALTO-YLIOPISTO INSINÖÖRITIETEIDEN KORKEAKOULU

Lisätiedot

Aalto-yliopiston Insinööritieteiden koulutusalan vuoden 2016 jatko-opiskelijavalintojen perusteet

Aalto-yliopiston Insinööritieteiden koulutusalan vuoden 2016 jatko-opiskelijavalintojen perusteet Aalto-yliopiston Insinööritieteiden koulutusalan vuoden 2016 jatko-opiskelijavalintojen perusteet VALINTA JATKOKOULUTUKSEEN 1. Yleinen hakukelpoisuus Yleinen hakukelpoisuus määritellään yliopistolaissa

Lisätiedot

PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT OHJEET KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA

PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT OHJEET KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT OHJEET KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA LV 2013 2014 1 Sisällysluettelo OPISKELU KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA... 3 KOULUTUSOHJELMAN

Lisätiedot

HAKIJAN OPAS. AMK-INSINÖÖRISTÄ KONETEKNIIKAN (Koneteollisuuden tuotantotekniikka) DIPLOMI-INSINÖÖRIKSI. Seinäjoella toteutettava koulutus

HAKIJAN OPAS. AMK-INSINÖÖRISTÄ KONETEKNIIKAN (Koneteollisuuden tuotantotekniikka) DIPLOMI-INSINÖÖRIKSI. Seinäjoella toteutettava koulutus HAKIJAN OPAS AMK-INSINÖÖRISTÄ KONETEKNIIKAN (Koneteollisuuden tuotantotekniikka) DIPLOMI-INSINÖÖRIKSI Seinäjoella toteutettava koulutus Seinäjoen ammattikorkeakoulun tekniikan yksikössä järjestetään avoimet

Lisätiedot

LUONNONTIETEIDEN KANDIDAATIN JA FILOSOFIAN MAISTERIN TUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET

LUONNONTIETEIDEN KANDIDAATIN JA FILOSOFIAN MAISTERIN TUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET Johtokunta 7/2013, Asia4 Korjattu liite 1 LUONNONTIETEIDEN KANDIDAATIN JA FILOSOFIAN MAISTERIN TUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET 1. Tutkintojen yleisrakenne, vaadittavat opintosuoritukset ja mitoitus

Lisätiedot

Mikkelin ammattikorkeakoululla on toimipisteet Mikkelissä, Savonlinnassa ja Pieksämäellä.

Mikkelin ammattikorkeakoululla on toimipisteet Mikkelissä, Savonlinnassa ja Pieksämäellä. Ohjeen nimi MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUN TUTKINTOSÄÄNTÖ Vastuuhenkilö Opetusjohtaja Tuija Vänttinen Voimaantulo 1.8.2011 Päätös Koulutustiimi 17.5.2011 76 Johtoryhmä 24.5.2011 74 AMK-hallitus 14.6.2011

Lisätiedot

OPINTO OPAS 2007 2008

OPINTO OPAS 2007 2008 Teknillisen fysiikan ja matematiikan tutkinto ohjelma Espoo 2007 OPINTO OPAS 2007 2008 Teknillinen korkeakoulu Teknillisen fysiikan ja matematiikan osasto Teknillisen fysiikan ja matematiikan tutkinto

Lisätiedot

Opintoihin orientointi

Opintoihin orientointi Opintoihin orientointi Tervetuloa opiskelemaan fysiikkaa Helsingin yliopiston Avoimeen yliopistoon! 2.9.2014 1 Ennen opintojen alkua Tutustu huolellisesti ja hyvin opinto-ohjelmaan. Tee HOPS eli henkilökohtainen

Lisätiedot

Miten suunnittelen opintoni?

Miten suunnittelen opintoni? Humanistinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitos Miten suunnittelen opintoni? PL 35, 40014 Jyväskylän yliopisto 2 SISÄLLYSLUETTELO Opintojen suunnittelu... 3 Tärkeitä

Lisätiedot

Ohjeita opinnäytetöiden tekijöille, ohjaajille ja tarkastajille 1. Kandidaatintutkielma

Ohjeita opinnäytetöiden tekijöille, ohjaajille ja tarkastajille 1. Kandidaatintutkielma Ohjeita opinnäytetöiden tekijöille, ohjaajille ja tarkastajille 1. Kandidaatintutkielma Tutkintoja koskevan asetuksen (794/2004) 7 :n mukaan alempaan korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa

Lisätiedot

VERO-OIKEUS Tax Law. Ammatillisten ja tieteellisten tavoitteiden saavuttamiseksi opinnoissa tulevat esille erityisesti seuraavat asiat:

VERO-OIKEUS Tax Law. Ammatillisten ja tieteellisten tavoitteiden saavuttamiseksi opinnoissa tulevat esille erityisesti seuraavat asiat: VERO-OIKEUS Tax Law Hallintotieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintojen tavoitteet Vero-oikeus pääaineena suoritettavan hallintotieteiden kandidaatin tutkinnon (120 ov) ja maisterin tutkinnon (160 ov)

Lisätiedot

Teknillinen fysiikka ja matematiikka (TFM) Moduulit lv 2010-2011

Teknillinen fysiikka ja matematiikka (TFM) Moduulit lv 2010-2011 Teknillinen fysiikka ja matematiikka (TFM) Moduulit lv 2010-2011 TEKNIIKAN KANDIDAATIN TUTKINTO (180 op) F901-P Perusopinnot P (80 op) Vastuuopettaja: professori Martti Puska Matematiikka (30 op) Mat-1.1010

Lisätiedot

RAKENNE- JA RAKENNUSTUOTANTOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA YHDYSKUNTA- JA YMPÄRISTÖTEKNIIKAN KOULU- TUSOHJELMA

RAKENNE- JA RAKENNUSTUOTANTOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA YHDYSKUNTA- JA YMPÄRISTÖTEKNIIKAN KOULU- TUSOHJELMA RAKENNE- JA RAKENNUSTUOTANTOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA JA YHDYSKUNTA- JA YMPÄRISTÖTEKNIIKAN KOULU- TUSOHJELMA OPINTO-OPAS Toimittanut Seppo Hänninen Otaniemi 2011 AALTO-YLIOPISTO INSINÖÖRITIETEIDEN KORKEAKOULU

Lisätiedot

KONETEKNIIKAN SEKÄ ENERGIA- JA LVI-TEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMIEN OPISKELIJOILLE

KONETEKNIIKAN SEKÄ ENERGIA- JA LVI-TEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMIEN OPISKELIJOILLE 1 T E K N I L L I N E N K O R K E A K O U L U Konetekniikan osasto O P I N T O - O P A S 2 0 0 6-2 0 0 7 KONETEKNIIKAN SEKÄ ENERGIA- JA LVI-TEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMIEN OPISKELIJOILLE VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN

Lisätiedot

SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET OPINTO-OPPAIDEN 2012 2015 ja 2008 2012 VÄLILLÄ

SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET OPINTO-OPPAIDEN 2012 2015 ja 2008 2012 VÄLILLÄ 1 (9) JOHTAMISKORKEAKOULU Huom.! Päivitetty 19.12.2013 SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET OPINTO-OPPAIDEN 2012 2015 ja 2008 2012 VÄLILLÄ talousjohtamisen opintosuunta (oppiaineet finanssihallinto ja julkisyhteisöjen laskentatoimi

Lisätiedot

AIKAISEMPIEN OPINTOJEN TUNNUSTAMINEN YLEISET HAKUOHJEET

AIKAISEMPIEN OPINTOJEN TUNNUSTAMINEN YLEISET HAKUOHJEET 1 AIKAISEMPIEN OPINTOJEN TUNNUSTAMINEN YLEISET HAKUOHJEET Opiskelija täyttää itse hakemansa opintojakson tiedot eli mitä opintojaksoa tai opintojakson osaa hän hakee tunnustettavaksi. Samoin opiskelija

Lisätiedot

1 INFORMAATIO- JA LUONNONTIETEIDEN TIEDEKUNTA... 1 1.1 Yleistä... 1 1.2 Hallinto ja yhteystiedot... 1

1 INFORMAATIO- JA LUONNONTIETEIDEN TIEDEKUNTA... 1 1.1 Yleistä... 1 1.2 Hallinto ja yhteystiedot... 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 INFORMAATIO- JA LUONNONTIETEIDEN TIEDEKUNTA... 1 1.1 Yleistä... 1 1.2 Hallinto ja yhteystiedot... 1 2 PERUSTUTKINTOJEN TAVOITTEET JA RAKENNE... 4 2.1 Alempi perustutkinto... 4 2.1.1

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2006-2007

OPINTO-OPAS 2006-2007 Tuotantotalouden tutkinto-ohjelma Espoo 2006 OPINTO-OPAS 2006-2007 Toimittanut: Tuotantotalouden osaston kanslia Opintoimisto 1 1. OSASTON ESITTELY... 1 1.1 Yleistä... 1 1.2 Toimikunnat, työryhmät ja henkilöstö...

Lisätiedot

HUMANISTISEN ALAN JATKOTUTKINTO-OPAS

HUMANISTISEN ALAN JATKOTUTKINTO-OPAS TAMPEREEN YLIOPISTO HUMANISTINEN TIEDEKUNTA HUMANISTISEN ALAN JATKOTUTKINTO-OPAS TOIMITTANUT TERTTU ORPANA SISÄLLYS Lukijalle 1. TIETEELLINEN JATKOKOULUTUS HUMANISTISESSA TIEDEKUNNASSA Filosofian tohtorin

Lisätiedot

GEOMATIIKAN TUTKINTO-OHJELMA JA KIINTEISTÖTALOUDEN TUTKINTO-OHJELMA

GEOMATIIKAN TUTKINTO-OHJELMA JA KIINTEISTÖTALOUDEN TUTKINTO-OHJELMA TEKNILLINEN KORKEAKOULU MAANMITTAUSOSASTO GEOMATIIKAN TUTKINTO-OHJELMA JA KIINTEISTÖTALOUDEN TUTKINTO-OHJELMA OPINTO-OPAS 2005-2006 OTANIEMI 2005 ISSN 1795-8318 SISÄLLYSLUETTELO 2 1. OSASTON ESITTELY...5

Lisätiedot

Tutkintoja ja opintoja koskevat pysyväismääräykset Hyväksytty terveystieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 30.1.2013.

Tutkintoja ja opintoja koskevat pysyväismääräykset Hyväksytty terveystieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 30.1.2013. Tutkintoja ja opintoja koskevat pysyväismääräykset Hyväksytty terveystieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 30.1.2013. Tämä sääntö sisältää tiedekunnassa suoritettaviin tutkintoihin ja opintoihin

Lisätiedot

4.5. MATEMAATTISTEN AINEIDEN OPETTAJANKOULUTUS. 4.5.1. Tutkinnon rakenne. Matemaattisten aineiden koulutusohjelma

4.5. MATEMAATTISTEN AINEIDEN OPETTAJANKOULUTUS. 4.5.1. Tutkinnon rakenne. Matemaattisten aineiden koulutusohjelma Matemaattisten aineiden 82 4.5. MATEMAATTISTEN AINEIDEN OPETTAJANKOULUTUS Koulutuksesta vastaa professori Seppo Pohjolainen, Matematiikan laitos, huone Sg207, puhelin 365 2424 email: seppo.pohjolainen@tut.fi.

Lisätiedot

308 Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista

308 Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista 308 Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista N:o 794/2004 Annettu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2004 Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS YLIOPISTOJEN TUTKINNOISTA (794/2004)

VALTIONEUVOSTON ASETUS YLIOPISTOJEN TUTKINNOISTA (794/2004) VALTIONEUVOSTON ASETUS YLIOPISTOJEN TUTKINNOISTA (794/2004) Annettu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2004 Valtioneuvoston asetusyliopistojen tutkinnoista Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty

Lisätiedot

Visualisointi informaatioverkostojen 2011-2012. Opintoneuvoja Pekka Siika-aho 24.11.2011 (päivitys mm. Janne Käen visualisoinnin pohjalta)

Visualisointi informaatioverkostojen 2011-2012. Opintoneuvoja Pekka Siika-aho 24.11.2011 (päivitys mm. Janne Käen visualisoinnin pohjalta) Visualisointi informaatioverkostojen opinto-oppaasta 2011-2012 Opintoneuvoja Pekka Siika-aho 24.11.2011 (päivitys mm. Janne Käen visualisoinnin pohjalta) Diplomi-insinöörin tutkinto (DI, 120 op) Diplomityö

Lisätiedot

TIETOJENKÄSITTELYTIEDE

TIETOJENKÄSITTELYTIEDE TIETOJENKÄSITTELYTIEDE Tietojenkäsittelytieteen laitos Exactum (Kumpulan kampus) PL 68 (Gustaf Hällströmin katu 2b) 00014 Helsingin yliopisto Puhelinnumero 02941 911 (vaihde), ohivalinta 02941... http://www.cs.helsinki.fi/

Lisätiedot

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTON TEKNILLISEN TIEDEKUNNAN TUTKINTOSÄÄNTÖ. 1 LUKU Yleistä

OULUN YLIOPISTON TEKNILLISEN TIEDEKUNNAN TUTKINTOSÄÄNTÖ. 1 LUKU Yleistä OULUN YLIOPISTON TEKNILLISEN TIEDEKUNNAN TUTKINTOSÄÄNTÖ 1 LUKU Yleistä 1 Oulun yliopiston teknillisen tiedekunnan tehtävänä on edistää vapaata tieteellistä tutkimusta, antaa siihen perustuvaa ylintä tekniikan

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTON MAATALOUS-METSÄTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN TUTKINTOJA KOSKEVAT PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET Tiedekuntaneuvoston 19.5.2005 ( A3) hyväksymä

HELSINGIN YLIOPISTON MAATALOUS-METSÄTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN TUTKINTOJA KOSKEVAT PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET Tiedekuntaneuvoston 19.5.2005 ( A3) hyväksymä 1 (7) HELSINGIN YLIOPISTON MAATALOUS-METSÄTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN TUTKINTOJA KOSKEVAT PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET Tiedekuntaneuvoston 19.5.2005 ( A3) hyväksymä 5, 13 ja 32 muutokset hyväksytty tiedekuntaneuvostossa

Lisätiedot

Infotilaisuus koulutusuudistuksen siirtymäajan päättymisestä

Infotilaisuus koulutusuudistuksen siirtymäajan päättymisestä 8.10.2014 Infotilaisuus koulutusuudistuksen siirtymäajan päättymisestä 8.10.2014 Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö 2 Koulutusuudistuksen siirtymäaika Tampereen

Lisätiedot

Diplomi-insinöörin tutkinto

Diplomi-insinöörin tutkinto Helena Varmajoki Diplomi-insinöörin tutkinto 31.8.2015 Teknillinen tiedekunta Materiaali verkossa: Opiskelijat -> Opinnot ja opiskelu -> Uudelle opiskelijalle -> Orientaatiopäivät -> Teknillinen tiedekunta

Lisätiedot

Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa (TaM) vaadittavat opinnot / Tutkintovaatimukset 2013-2014

Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa (TaM) vaadittavat opinnot / Tutkintovaatimukset 2013-2014 1 (5) Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Median laitos Graafisen suunnittelun koulutusohjelma (TaM) Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa

Lisätiedot

KEMIAN TEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA MATERIAALITEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA PUUNJALOSTUSTEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA OPINTO-OPAS 2009 2010

KEMIAN TEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA MATERIAALITEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA PUUNJALOSTUSTEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA OPINTO-OPAS 2009 2010 Kemian ja materiaalitieteiden tiedekunta KEMIAN TEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA MATERIAALITEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA PUUNJALOSTUSTEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA OPINTO-OPAS 2009 2010 Toimittanut: Leena Hauhio Sirje

Lisätiedot

Kaisu Säilä. KTK- ja KTM-tutkinnot Pääaineen ja ohjelman valinta 13.4.2015. Teknillinen tiedekunta

Kaisu Säilä. KTK- ja KTM-tutkinnot Pääaineen ja ohjelman valinta 13.4.2015. Teknillinen tiedekunta Kaisu Säilä KTK- ja KTM-tutkinnot Pääaineen ja ohjelman valinta 13.4.2015 Teknillinen tiedekunta Ohjelmat ja pääaineet Kauppatieteiden kandidaatti Tietotekniikan ja tuotantotalouden ohjelma Pääaine tietotekniikka

Lisätiedot

Laaja-alainen, opiskelijalähtöinen ja projektiperusteinen opetussuunnitelma, case Monitori

Laaja-alainen, opiskelijalähtöinen ja projektiperusteinen opetussuunnitelma, case Monitori Laaja-alainen, opiskelijalähtöinen ja projektiperusteinen opetussuunnitelma, case Monitori Insinöörikoulutuksen Foorumi 2012 Seminaariesitelmä Timo Turunen ja Matti Welin Monitori koulutusalarajat ylittävä

Lisätiedot

Siirtymäsäännökset Uudesta tutkintoasetuksesta johtuvia muutoksia

Siirtymäsäännökset Uudesta tutkintoasetuksesta johtuvia muutoksia 1 Siirtymäsäännökset Uusi tutkintoasetus (794/2004) tulee voimaan 1.8.2005. Tätä ennen oikeustieteelliseen tiedekuntaan tutkinnonsuoritusoikeuden saaneet ja opintonsa aloittaneet opiskelijat voivat valita,

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA HOPS RANSKAN KIELI

HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA HOPS RANSKAN KIELI HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA HOPS RANSKAN KIELI Nimi: Opiskelijanumero: Sähköpostiosoite: Puh: Pääaine: Yo-tutkinnon suoritusvuosi: Sivuaine(et): Minut valittiin ranskan kielen opiskelijaksi vuonna.

Lisätiedot

Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnan tutkintoja koskevat pysyväismääräykset

Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnan tutkintoja koskevat pysyväismääräykset Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnan tutkintoja koskevat pysyväismääräykset Hyväksytty farmasian tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 3.5.2011. I YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ Tutkintojen ja opintojen

Lisätiedot

OPINT O-OP A S STUDIEHANDBOK. Filosofian maisterin tutkinto

OPINT O-OP A S STUDIEHANDBOK. Filosofian maisterin tutkinto VAAS A N Y L I O P I S TO 2 0 1 2 2013 OPINT O-OP A S STUDIEHANDBOK Filosofian maisterin tutkinto Vaasan yliopisto Filosofinen tiedekunta Postiosoite: PL 700, 65101 VAASA Käyntiosoite: Fabriikki, Yliopistonranta

Lisätiedot

Tavoitteena tutkinto

Tavoitteena tutkinto Tavoitteena tutkinto Helsingin yliopiston Opintojen suunnittelu Opintoja suunnitellessa on hyvä pohtia mitä ja miksi haluat opiskella millaisia tavoitteita sinulla on millainen olet opiskelijana miten

Lisätiedot

GEOMATIIKAN TUTKINTO-OHJELMAN JA KIINTEISTÖTALOUDEN TUTKINTO-OHJELMAN

GEOMATIIKAN TUTKINTO-OHJELMAN JA KIINTEISTÖTALOUDEN TUTKINTO-OHJELMAN TEKNILLINEN KORKEAKOULU INSINÖÖRITIETEIDEN JA ARKKITEHTUURIN TIEDEKUNTA MAANMITTAUSTIETEIDEN LAITOS GEOMATIIKAN TUTKINTO-OHJELMAN JA KIINTEISTÖTALOUDEN TUTKINTO-OHJELMAN OPINTO-OPAS 2008-2009 Toimittanut

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2010-2011

OPINTO-OPAS 2010-2011 Teknillisen fysiikan ja matematiikan tutkinto-ohjelma Espoo 2010 OPINTO-OPAS 2010-2011 Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu Informaatio- ja luonnontieteiden tiedekunta Teknillisen fysiikan ja matematiikan

Lisätiedot

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä

Lisätiedot

lymenetelmät ja kommunikaatiotavat vaihtelevat, aivan kuten tulevissa työtehtävissäsi. Erilaisuus ei tarkoita laiskuutta saati tyhmyyttä.

lymenetelmät ja kommunikaatiotavat vaihtelevat, aivan kuten tulevissa työtehtävissäsi. Erilaisuus ei tarkoita laiskuutta saati tyhmyyttä. Tuotantotalouden koulutusohjelma Espoo 2012 OPINTO-OPAS 2012-2013 Toimittanut: Suunnittelija Tarja Timonen Tuotantotalouden koulutusohjelman opinto-opas 2012-2013 Tervetuloa tuotantotalouden maailmaan

Lisätiedot

Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM)

Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM) Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010 Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM) Virt@ -koulutuksen opinnot johtavat taiteen maisterin tutkintoon

Lisätiedot

Matematiikka tai tilastotiede sivuaineena

Matematiikka tai tilastotiede sivuaineena Matematiikka tai tilastotiede sivuaineena Matematiikan sivuainekokonaisuudet Matematiikasta voi suorittaa 25, 60 ja 120 opintopisteen opintokokonaisuudet. Matematiikan 25 op:n opintokokonaisuus Pakolliset

Lisätiedot

Tutkinnonuudistus Diplomi-insinöörikoulutuksen uudistuminen 2015

Tutkinnonuudistus Diplomi-insinöörikoulutuksen uudistuminen 2015 Tutkinnonuudistus Diplomi-insinöörikoulutuksen uudistuminen 2015 Infotilaisuus Uudet DI-ohjelmat ELECissä Ylemmät tutkinnot 1.8.2015 alkaen Master s Programme in Automation and Electrical Engineering Master

Lisätiedot

Laitosten FL-jatko-opiskelijat kartoitetaan vuosittain ja heidän jatko-opintosuunnitelmansa ajanmukaistetaan tarvittaessa. Ajanmukaistamista (esim.

Laitosten FL-jatko-opiskelijat kartoitetaan vuosittain ja heidän jatko-opintosuunnitelmansa ajanmukaistetaan tarvittaessa. Ajanmukaistamista (esim. O U L U N Y L I O P I S T O L u o n n o n t i e t e e l l i n e n t i e d e k u n t a F L - t u t k i n n o n s u o r i t t a m i n e n 1. Opinto-oikeus Jatko-opinto-oikeuden saaminen. Tieteellisen, taiteellisen

Lisätiedot

Matematiikka ja tilastotiede. Orientoivat opinnot / 25.8.2015

Matematiikka ja tilastotiede. Orientoivat opinnot / 25.8.2015 Matematiikka ja tilastotiede Orientoivat opinnot / 25.8.2015 Tutkinnot Kaksi erillistä ja peräkkäistä tutkintoa: LuK + FM Laajuudet 180 op + 120 op = 300 op Ohjeellinen suoritusaika 3 v + 2 v = 5 v Tutkinnot

Lisätiedot