OPINTO-OPAS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OPINTO-OPAS 2007-2008"

Transkriptio

1 Tuotantotalouden tutkinto-ohjelma Espoo 2007 OPINTO-OPAS Toimittanut: Tuotantotalouden osaston kanslia Opintoimisto

2 Hyvä Tuotantotalouden Opiskelija, Tuotantotalouden opinnot palvelevat kolmea tavoitteiltaan erilaista opiskelijaryhmää: pääaineopiskelijat, sivuaineopiskelijat ja täydentäjät. Tuotantotalouteen syventyy kultakin TKK:n vuosikurssilta pari sataa opiskelijaa suorittaen pää- tai sivuaineen Tutalla. Valtaosalla tuotantotaloutta opiskelevista on kuitenkin pää- tai sivuaineet muualla. Tehtävämme on palvella kaikkia teitä, noin tuhatta opiskelijaa siten, että kukin mahdollisimman hyvin pääsee tavoitteisiinsa. Tätä varten meillä on opintojaksojen portfolio, josta voitte valita sekä syvyyttä että laajuutta. Syvyyssuunnassa osa opintojaksoista on rakennettu kaksitasoisiksi - laaja ja suppeampi versio, toinen erikoistujille ja toinen perustietojen hakijoille. Samoin useimmista teemoista tarjotaan perus- ja jatko-opintojaksoa. Laajuussuunnassa tuotantotalouden tietämystä tarjotaan kolmentoista professorin ja vielä laajemman muun opettajajoukon voimin. Tiedeyliopiston periaatteiden mukaisesti opetamme mitä olemme tutkineet. Perustamme opetuksen omaan, kansainvälistä huipputasoa edustavaan tutkimukseemme, jota harjoitetaan noin 200 tutkijaopettajan voimin. Opetuksemme on elävästi yhteydessä elinkeinoelämään. Useimmilla opintojaksoillamme tehdään harjoitustöitä yritysten ja organisaatioiden todellisista ongelmista ja haasteista, useimmiten suoraan yritysten toimeksiannoista. Tällaisesta opetuksesta on tullut erittäin positiivista palautetta sekä opiskelijoilta että yrityksiltä. Harjoitamme tiivistä opetusyhteistyötä maailman johtavien alan opetusyksiköiden kanssa sekä tutkinto-opetuksessa että yritysjohdon kompetenssien kehitysohjelmissa. Teekkareille tämä yhteistyö näkyy parhaiten uusien, ajankohtaisten teemojen nopeana esille tuomisena opintojaksoillamme. Elinkeinoelämä kehittyy nopeasti ja sen mukana oppimistarpeet muuttuvat jatkuvasti. Suhtaudumme nöyrästi oppimisen ja opettamisen haasteisiin. Pyrimme pysymään muutoksen tahdissa mieluummin sen edellä. Onnistumisesta toivomme saavamme edelleenkin jatkuvaa palautetta teiltä ja teidän tulevilta työnantajiltanne. Tervetuloa tuotantotalouden opiskelijaksi! Teemme parhaamme, että oppisit huippuammattilaiseksi ja pystyisit tehokkaasti ja viisaasti kartuttamaan varallisuutta, missä roolissa sitten jatkossa toimitkaan! Paul Lillrank Tuotantotalouden osastonjohtaja

3 1. OSASTON ESITTELY Yleistä Toimikunnat, työryhmät ja henkilöstö Laboratoriot Muut yksiköt ja ohjelmat Osaston kirjasto Osaston hallinto ja yhteystiedot TUTKINTOJEN TAVOITTEET JA RAKENNE Alempi perustutkinto Alemman perustutkinnon tavoitteet Alemman perustutkinnon rakenne Ylempi perustutkinto Ylemmän perustutkinnon tavoitteet Ylemmän perustutkinnon rakenne TUOTANTOTALOUDEN TUTKINTO-OHJELMA Tavoitteet Pääaineet Tekniikan kandidaatin tutkinnon opinnot Perusopinnot Ohjelman yhteiset opinnot Tuotantotalous- perusmoduuli Tuotantotalous -jatkomoduuli Vapaasti valittavat opinnot ja harjoittelu Kandidaatintyö ja kandidaattiseminaari Malliohjelma Diplomi-insinöörin tutkinnon opinnot Pääaineet Tieteen metodiikan opinnot Vapaasti valittavat opinnot ja harjoittelu Diplomityö Muut opintokokonaisuudet Kansantaloustiede Creative Entrepreneurship European Business Adminstration O-moduulit ja tekniset sivuaineet OPISKELUUN LIITTYVÄT KÄYTÄNNÖT Opetus- ja tenttijaksot Luku- ja tenttijärjestykset HOPS Tutkintorakenteen siirtymäkautena huomattavaa Kurssit ja opintojaksot Tentit ja välikokeet Suoritusmerkinnät ja opintorekisteri Opintosuoritukset, oikeusturva ja kurinpito Opintohyvitykset muualla suoritetuista opinnoista Tutkintojen tavoitteelliset ja sallitut suoritusajat Tutkintotodistukset ja valmistuminen Tekniikan kandidaatin tutkintotodistus Diplomi-insinöörin tutkintotodistus Todistuksenjakotilaisuus... 60

4 Ura- ja rekrytointipalvelut Alumnitoiminta Kirjastot Teknillisen korkeakoulun kirjasto Tutkinto-ohjelman vaihtaminen eli sisäinen siirtyminen OHJAUS JA OPINTONEUVONTA Tuutorointi Opintojen suunnittelu ja HOPS Opintososiaaliset asiat sekä muu neuvonta ja ohjaus Opintotuki Terveydenhoito TKY:n opintososiaaliset palvelut Muita palveluja OPETUS, ARVIOINTI JA PALAUTE Opetusmenetelmät Arviointi ja arvostelu Palaute HARJOITTELU Työnhakuun ja harjoitteluun liittyvät palvelut TKK:lla Harjoittelun tavoitteet Harjoittelua koskevat ohjeet Harjoitteluraportti Harjoittelupaikan hakeminen Kansainvälinen harjoittelu Ulkomaan harjoittelun apurahat OPINNOT MUISSA YLIOPISTOISSA Valtakunnallinen JOO-sopimus Kansainvälinen opiskelu Suomen virtuaaliyliopisto TÄYDENTÄVÄT OPINNOT JA AVOIN YLIOPISTO-OPETUS STUDIERÅDGIVNING Avdelningen för produktionsekonomi Examensstruktur och målsättning Lägre grundexamen Högre grundexamen - målsättning och uppbyggnad Praktik Studier vid Tekniska högskolan Undervisning, examination och utvärdering Läs- och tentordningar, kurser och studieplanering Värt att notera gällande övergångsbestämmelserna Byte av examensprogram Att studera på svenska Studier vid andra högskolor Studiehandledning Liitteet Perusaineiden laaja oppimäärä tuotantotalouden tutkinto-ohjelmassa Kandidaatintutkinnon ohjeellinen mallilukujärjestys Tutkintosäännön mukaiset pakolliset vieraan kielen kurssit Anojan opas...99

5 1. OSASTON ESITTELY 1.1 Yleistä Tuotantotalouden osasto on yksi Teknillisen korkeakoulun kahdestatoista osastosta. Osasto suorittaa tutkimusta ja antaa opetusta tuotantotalouden alalla. Osasto vastaa tuotantotalouden tutkinto-ohjelmasta sekä informaatioverkostojen tutkinto-ohjelmasta yhdessä tietotekniikan osaston sekä automaatio- ja systeemitekniikan osaston kanssa. Osasto on jaettu neljä vastuualueeseen, joista kukin muodostaa oman yksikkönsä. Osaston yksiköt ovat: Teollisuustalouden laboratorio, Työpsykologian ja johtamisen laboratorio, Yritysstrategian ja kansainvälisen liiketoiminnan laboratorio ja Teollisuuden kehittämisen ja johtamisen laboratorio. Tuotantotalouden osasto toimii läheisessä yhteistyössä BIT- Tutkimuskeskuksen kanssa. Tuotantotalouden osaston visiona on kuulua globaalisti johtavien akateemisten asiantuntijaorganisaatioiden joukkoon osaamisalueellaan. Osaston missiona on myötävaikuttaa siihen, että Suomi kehittyy varallisuuden luontiyhteiskuntana globaalisti menestyvän elinkeinoelämän siivittämänä. Tuotantotalouden osaston strategiana on tutkia arvoa tuottavia prosesseja ja organisaatioita erityisesti tekniseen, taloudelliseen, yksilölliseen ja sosiaaliseen käyttäytymiseen paneutuen. Arvoa tuottavat prosessit voivat olla teollista tuotantoa, palveluja ja erilaisia arvoa lisääviä tukitoimia, kuten suunnittelua, kuljetusta ja hallintoa. Tuotantotalouden tieteenala on laaja. TKK:n tuotantotalouden osaston toiminta täsmentyykin sen yksiköiden tutkimus- ja opetusalojen ympärille. Asiakkaita ovat elinkeinoelämä ja opiskelijat. Asiakkaiden tarpeita tyydytetään opetus- ja tutkimuspalveluilla. Tuotantotalouden tutkinto-ohjelmassa on perusopiskelijoita noin 480, joiden lisäksi noin 300 jatko-opiskelijaa. Lisäksi osastolla opiskelee vuosittain suuri joukko ulkomaalaisia opiskelijoita osaston sopimusyliopistoista. Tuotantotalouden alan opinnot ovat suosittuja myös muiden tutkinto-ohjelmien ja yliopistojen opiskelijoiden keskuudessa. Vuonna 2006 tuotantotalouden osastolta valmistui seitsemän tohtoria, kuusi tekniikan lisensiaattia ja 70 diplomi-insinööriä. Lisäksi vuoden 2006 aikana diplomitöitä valvottiin muille osastolle yhteensä 28 kappaletta. 1.2 Toimikunnat, työryhmät ja henkilöstö Osastolla toimii neljä toimikuntaa, joiden tehtävänä on valmistella asioita osastoneuvostolle ja osastonjohtajalle päätettäväksi sekä kehittää osaston toimintaa. Toimikunnat ovat seuraavat: Osaston johtoryhmä puheenjohtajana osastonjohtaja Paul Lillrank Jatko-opintotoimikunta - puheenjohtaja professori Markku Maula Opintotoimikunta - puheenjohtaja professori Kari Tanskanen Osaston kansainvälisten asioiden toimikunta 1

6 Osaston johtoryhmään kuuluvat osastonjohtajan lisäksi kunkin laboratorion esimies, hallintopäällikkö sekä BIT tutkimuskeskuksen johtaja. Johtoryhmän tehtävänä on tehdä päätöksiä osaston kaikkia toimijoita koskettavissa, pääsääntöisesti hallinnollisissa asioissa. Johtoryhmä pyytää kokouksiinsa asiantuntijoita, mikäli käsiteltävät asiat tätä edellyttävät. Kokoonpano: Paul Lillrank (osastonjohtaja, pj), Hannele Wallenius (varaosastonjohtaja, yritysstrategian ja kansainvälisen liiketoiminnan laboratorion esimies, vpj), Veikko Teikari (työpsykologian ja johtamisen laboratorion esimies), Kari Tanskanen (teollisuustalouden laboratorion esimies), Tuula Pohjola (teollisuuden kehittämisen ja johtamisen esimies), Hannu Yrjölä (BIT-tutkimuskeskuksen johtaja) ja Minna Tevä (hallintopäällikkö). Tuotantotalouden osastolla on 19 professuuria, joista 15 on täytetty. Osaston hallintohenkilökuntaan kuuluvat hallintopäällikkö, opintojen suunnittelija, kaksi opintosihteeriä, osastosihteeri, opinto-, harjoittelu- ja kv-neuvoja, laboratorioiden sihteerit ja hankinta-asiainvastaava sekä mikrotukihenkilöt. 1.3 Laboratoriot Teollisuustalouden laboratorio Teollisuustalouden laboratorion missiona on suomalaisten organisaatioiden tehokkuuden, laadun, tuottavuuden ja kannattavuuden parantaminen. Organisaatiot voivat olla teollisia yrityksiä, palveluyrityksiä tai julkisorganisaatioita. Teollisuustalouden laboratorio tähtää sekä opetuksessaan että tutkimuksessaan organisaatioiden johtamisen, prosessien ja toimintatapojen kehittämiseen yhdistämällä talouden, tekniikan ja johtamisen näkökulmat. Teollisuustalouden laboratoriolla on neljä professuuria: teollisuustalous, logistiikka, laadunohjaus ja projektiliiketoiminta. Laboratorion strategian mukaisesti painopiste on nykyisillä kansantaloudelle tärkeillä toimialoilla sekä tulevaisuuden kasvualoilla. Laboratorion professuurit katsovat eri näkökulmista painopistealojen keskeisiä haasteita: miten kehitetään kilpailukykyisesti toimivia globaaleja yritysverkostoja, miten näiden verkostojen kysyntä- ja toimitusketjuja johdetaan ja ohjataan, ja miten liiketoimintaa ja tuotteita kehitetään tällaisissa verkostoissa. Vastaisuudessa palveluliiketoiminnan ja erilaisten teollisten palveluiden merkitys korostuu. Teollisuustalouden laboratorion tutkimustoiminta kanavoidaan yleensä BIT-Tutkimuskeskuksen kautta. BIT:n tutkimus rahoitetaan ulkopuolisella, pääosin projektikohtaisella rahoituksella. Tutkimusprojektit tuottavat uutta tietoa tärkeiltä toimialoilta myös opetuksen käyttöön. Yritysten ongelmiin liittyvät harjoitustyöt syventävät teollisuustalouden opetusta. Lisäksi projektien tarjoamat työpaikat antavat opiskelijoille mahdollisuuden tutustua yritysmaailmaan. Teollisuustalouden laboratoriossa on neljä professoria, kolme opettavaa tutkijaa, assistentti, toimistosihteeri sekä noin 60 tutkijaa. 2

7 Työpsykologian ja johtamisen laboratorio Työpsykologian ja johtamisen laboratorion opetus- ja tutkimustoiminta keskittyy tarkastelemaan organisaatioiden toiminnan inhimillisiä ja sosiaalisia piirteitä. Johtamistyössä yritysten tekniset, taloudelliset ja inhimilliset osajärjestelmät ovat voimakkaasti kytkeytyneitä toisiinsa, eikä niitä voi erottaa tai johtaa toisistaan irrallisina. Laboratoriossa tutkitaan tätä systeemien kokonaisuutta ja sitä kuinka inhimilliset tekijät vaikuttavat organisaatioissa. Tärkeä osa laboratoriossa tehtävää työtä on myös tutkimuksen ja käytännön kokemusten kautta syntyneen tiedon hyödyntäminen ja soveltaminen organisaatioiden kehittämisessä ja johtamisessa. Tällä hetkellä Työpsykologian ja johtamisen laboratorion keskeisiä tutkimusaiheita ovat inhimillinen pääoma, palkitseminen, tietojohtaminen, yhteistoiminta organisaatioissa ja niiden verkostoissa, muutos organisaatioissa, strategian toteuttaminen organisaatioissa sekä hajautuneet organisaatio- ja tiimiratkaisut ja niiden johtaminen. Laboratorion tutkimus- ja opetustoiminnan välillä on vahva yhteys: useat laboratorion tutkijat osallistuvat opetustyöhön ja laboratorion perus- ja jatko-opiskelijat kytkeytyvät laboratoriossa tehtävään tutkimukseen harjoitustöiden, opinnäytetöiden ja tutkimusprojektitehtävien kautta. Laboratoriossa on kolme professuuria, joiden opetusaloja ovat johtajuus ja organisaation kehittäminen, tiedon ja osaamisen johtaminen sekä sosiotekniset työjärjestelmät. Kolmen professorin lisäksi laboratoriossa työskentelee lehtori, kaksi assistenttia, kaksi puolipäiväistä toimistosihteeriä sekä noin 60 projektitutkijaa. Osa laboratorion tutkimushankkeista on organisoitu TKK:n BIT-Tutkimuskeskuksen kautta. Yritysstrategian ja kansainvälisen liiketoiminnan laboratorio Yritysstrategian ja kansainvälisen liiketoiminnan laboratorio keskittyy strategian, yrittäjyyden ja kansainvälisen liiketoiminnan ohella teknologian hallinnan, uuden liiketoiminnan kehittämisen, pääomasijoittamisen, kansantaloustieteen ja markkinoinnin opetukseen sekä tutkimukseen. Kansainvälisen ulottuvuuden ohella yritysstrategian ja kansainvälisen liiketoiminnan laboratorion toiminnassa tulee vahvasti esille vuorovaikutus opiskelijoiden ja yritysmaailman välillä. Yritysedustajien osallistuminen opetukseen sekä yrityksille tehtävät käytännön harjoitustyöt uudistavat opetusta jatkuvasti yritysten strategisen suunnittelun ja kansainvälisten toimintojen tarpeiden mukaisesti. Toisaalta korkeakoulun puolelta tuleva asioiden syvällisempi systemaattinen tarkastelu on arvokasta yrityksille. Opetuksessa strategisen suunnittelun puolella yritysten teknologisten osaamisalueiden dynaamisen kehittämisen tutkimus kytkee laboratorion toiminnan tiiviisti Teknillisen korkeakoulun vahvimpiin osaamisalueisiin. Tutkimuksessaan laboratorio pyrkii kansainväliseen huippulaatuun, ja tekee tutkimusta yhteistyössä tutkimus-painopistealueiden johtavien tutkimusinstituutioiden ja tutkijoiden kanssa. Laboratorion tutkimusalojen uusimmat löydökset otetaan myös mahdollisimman varhaisessa vaiheessa mukaan opetukseen. Yritysstrategian ja kansainvälisen liiketoiminnan laboratoriossa työskentelee kuusi professoria, kaksi opettavaa tutkijaa, assistentti, suunnittelija, toimistosihteeri sekä muuta tutkimus- ja opetushenkilökuntaa. 3

8 1.4 Muut yksiköt ja ohjelmat Graduate School (Tuotantotalouden valtakunnallinen tohtoriohjelma) Tuotantotalouden tohtoriohjelma on valtakunnallinen tutkijankoulutusohjelma, jossa ovat mukana Suomen viisi tuotantotalouden yksikköä. Tohtoriohjelmalla on kiinteä yhteys korkeakoulujen jatkokoulutukseen ja tutkimustyöhön. Tohtoriohjelman johtoryhmä on määritellyt kaikkien tuotantotaloutta pääaineenaan opiskelevien jatko-opiskelijoiden kuuluvan Tuotantotalouden valtakunnallisen tohtoriohjelman piiriin. Tohtoriohjelman ydinjoukon muodostavat Opetusministeriön ja Suomen Akatemian rahoituksella palkatut jatko-opiskelijat. Kiinteästi tohtoriohjelmassa ovat mukana myös korkeakoulujen rahoituksella palkatut assistentit ja maksullisen palvelutoiminnan varoilla (TEKES, SITRA, EU-tutkimusohjelmat ja teollisuus) palkatut tutkijat sekä ExIMAn InPhD -ohjelmassa opiskelevat tohtoriopiskelijat. BIT-Tutkimuskeskus Osaston kanssa läheisessä yhteistyössä toimii vuonna 1987 perustettu BIT-Tutkimuskeskus (entinen TAI Tutkimuslaitos), joka on TKK:n suurin tutkimusyksikkö. Se toteuttaa suuren osan Tuotantotalouden ja Tietotekniikan osastojen tutkimusprojekteista. BIT:n toimitilat ovat pääosin yhdessä Tuotantotalouden osaston kanssa TUAS-talossa, mutta osa projekteista toimii Tietotekniikan talossa ja Lahdessa. BIT- Tutkimuskeskus kehittää suomalaisen teollisuuden kilpailukykyä ja tuottavuutta parantavia toimintamalleja, menetelmiä ja teknologiaa. Kehitystyön kohteena ovat tuotantojärjestelmät, joissa inhimillinen toiminta yhdistyy tietotekniikkaan ja tuotantotalouteen. BIT toimii pääosin ulkoisen rahoituksen varassa. Suurimmat rahoittajat ovat TEKES, Suomen Akatemia, yritykset sekä EU-komissio, ESR, Työministeriö ja Työsuojelurahasto. BIT-Tutkimuskeskuksessa työskentelee noin 130 tutkimushenkilöstöön kuuluvaa, johtaja, sekä 4 talous- ja henkilöstöhallinnon hoitajaa. 1.5 Osaston kirjasto Tuotantotalouden osaston kirjasto sijaitsee TUAS-talossa, Otaniementie 17, (PL 5500), TKK. Kirjasto on avoinna lukukausien aikana ma-to 9-16 ja pe 9-15 ja kesäaikana ma-pe Kirjaston puhelinnumerot ovat: ja Tuotantotalouden kirjastossa on voimassa rajoitettu lainausoikeus, mikä tarkoittaa sitä, että vain osaston henkilökunnalla ja opiskelijoilla (myös jatko- ja sivuaine-opiskelijoilla) on oikeus lainata tuotantotalouden kirjastosta. Opiskeluoikeudesta vaaditaan todistus, esim. opintosuoritusote, josta näkyy sivuaineoikeutesi tai JOO-/erillisopiskelijaoikeutesi. Lukuoikeus on kaikilla. Samoin tuotantotalouden omia raportteja ja väitöskirjoja lainataan kuitti-lainana kaikille. Diplomitöitä ja lehtiä ei lainata. Tuotantotalouden kirjastoon tulevien paperilehtien lista löytyy kirjaston kotisivulta Pääkirjasto pitää yllä e-lehtiä. Tuotantotalouteen liittyvää kirjallisuutta on näiden kirjastojen lisäksi Helsingin yliopistolla ja Helsingin kauppakorkeakoululla. Niistä saa tietoa Linda-tietokannasta, TKK:n pääkirjaston henkilökunnalta ja teekkarikalenterista. 4

9 1.6 Osaston hallinto ja yhteystiedot Osoite: Otaniementie 17, Espoo (PL 5500, TKK) (TUAS-talo) Sähköpostiosoitteet: Verkkosivut: Faksinumero: Osaston johto osastonjohtaja, professori Paul Lillrank, , osaston varajohtaja, professori Hannele Wallenius, , osaston hallintopäällikkö Minna Tevä - yleishallinto, virantäytöt, talous- ja henkilöstöhallinto, , Opintopalvelut opintojen suunnittelija Tarja Timonen - perus- ja jatko-opinnot, kansainväliset asiat, , opintosihteeri Johanna Bovéllan - yleinen opintoneuvonta, opintorekisteri, tutkinnon rakenteet ja tutkintotodistukset, , (tuta.kanslia@tkk.fi) opintosihteeri Mari Riihiaho - yleinen opintoneuvonta, opintorekisteri, JOO/erillisopinnot, tenttijärjestyksen koordinointi, väitösprosessi, , (tuta.kanslia@tkk.fi) opintoneuvoja Lauri Tolvas - tuotantotalouden tutkinto-ohjelma, kv-neuvoja Jarno Lappalainen - kansainvälisten asioiden opintoneuvonta, harjoitteluneuvoja Taneli Hirvola - harjoitteluneuvonta, Kirjastopalvelut kirjastoamanuenssi Jaana Vuopala - osaston kirjaston toiminnan kehittäminen, asiakaspalvelu, kirjojen ja lehtien hankinta, , kirjastoamanuenssi Annikki Huttunen - osaston kirjaston asiakaspalvelu, kirjojen luettelointi, julkaisuyhdyshenkilö, , kirjastosihteeri Leena Mellavuo-Aarnio - osaston kirjaston asiakaspalvelu, julkaisurekisterin ylläpito, , (osa-aikainen) Vahtimestaripalvelut vahtimestari Mervi Sillman - vahtimestaripalvelut, , virastomestari Leena Kadenius - vahtimestaripalvelut, , toimistosihteeri Taina Liukkonen - vahtimestaripalvelut, , Tietoa osaston muusta henkilöstöstä löytyy osaston verkkosivuilta osoitteesta 5

10 2. TUTKINTOJEN TAVOITTEET JA RAKENNE Teknillinen korkeakoulu on siirtynyt kaksiportaiseen tutkintorakenteeseen. Opiskelijat suorittavat ensin tekniikan kandidaatin tutkinnon ja sen jälkeen diplomi-insinöörin, arkkitehdin tai maisema-arkkitehdin tutkinnon. Opintojen laajuutta mitataan opintopisteillä (op). Yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä (op). Tekniikan kandidaatin tutkintoon (alempaan perustutkintoon) vaadittavien opintojen laajuus on 180 opintopistettä. Opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen kolmessa lukuvuodessa. Diplomi-insinöörin, arkkitehdin ja maisema-arkkitehdin tutkintoon (ylempään perustutkintoon) vaadittavien opintojen laajuus on 120 opintopistettä. Opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen kahdessa lukuvuodessa. Perustutkintoihin johtava koulutus suunnitellaan ja järjestetään teknillistieteellistä asiantuntemusta edellyttäviin tehtäväalueisiin suuntautuvina tutkinto-ohjelmina. 2.1 Alempi perustutkinto Alemman perustutkinnon tavoitteet Alemman perustutkinnon tavoitteet on määritelty Teknillisen korkeakoulun tutkintosäännössä (10 ). Alempaan perustutkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: tutkinto-ohjelmaan kuuluvien opintojen perusteiden tuntemus sekä edellytykset alan kehityksen seuraamiseen; valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin tai taiteellisen työn edellyttämät tiedolliset ja taidolliset valmiudet; edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen; valmiudet ymmärtää ja eritellä tekniikan vaikutuksia ja hyödynnettävyyttä; kyky yhteistyöhön ja päämäärätietoiseen ryhmätyöskentelyyn; edellytykset soveltaa hankkimaansa tietoa työelämässä ja riittävä viestintä- ja kielitaito. Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen tai taiteelliseen toimintaan sekä alan käytäntöihin. 6

11 2.1.2 Alemman perustutkinnon rakenne Jatkomoduuli A2 20 op Perusmoduuli B1 20 op Kandidaatintyö ja seminaari K 10 op Vapaasti valittavat opinnot V 10 op Perusopinnot P 80 op Perusmoduuli A1 20 op Ohjelman yhteiset opinnot O 20 op Kuva 1. Tekniikan kandidaatin tutkinto 180 op Alemman perustutkinnon opinnot koostuvat: perusopintojen moduulista (80 op), joka sisältää tutkinto-ohjelman edellyttämiä matemaattisluonnontieteellisiä ja muita perusopintoja; ohjelman yhteisten opintojen moduulista (20 op); kolmesta moduulista, joista vähintään yhden tulee olla omaan tutkinto-ohjelmaan kuuluva jatkomoduuli ( op); vapaasti valittavista opinnoista (vähintään 10 op); sekä kandidaattiseminaarista ja siihen kuuluvastasta kandidaatintyöstä (yhteensä 10 op). Arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin tutkinto-ohjelmissa alempaan perustutkintoon johtaviin opintoihin kuuluu kolme laaja-alaista perusmoduulia, jolloin tutkinnossa ei eritellä pää- ja sivuainetta. Pää- ja sivuaine Alemman perustutkinnon pääaine muodostuu tutkinto-ohjelmaan kuuluvasta perusmoduulista ja sen jatkomoduulista. Sivuaine muodostuu toisesta perusmoduulista tai pääaineen perusmoduuliin pohjautuvasta toisesta jatkomoduulista. 7

12 Kandidaattiseminaari ja kandidaatintyö Kandidaattiseminaari ja siihen kuuluva kandidaatintyö on opintokokonaisuus, jossa käsitellään tieteellistä ajattelua, tiedonhakua, tiedon jäsentämistä ja käsittelyä sekä kielen ja viestinnän taitoja. Kandidaattiseminaaria ja kandidaatintyötä käsitellään luvussa 3. Kielitaito Opiskelijan tulee alempaan tai ylempään perustutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa (TS 9 ): 1) suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 :n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä 2) vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen. Lisäksi opiskelijan tulee osoittaa hyvä äidinkielen ja viestinnän taito. Äidinkielen ja viestinnän pakolliset opinnot toteutetaan kandidaattiseminaarin yhteydessä. Vanhan tutkintosäännön mukaan opiskeleville teekkareille viestinnän perusopintojakso on yleensä pakollinen. Toinen kotimainen kieli Toisen kotimaisen kielen (ruotsi tai suomi) taito, joka lain mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikieliseltä viranomaiselta ja joka on tarpeen oman alan kannalta. Opiskelijan äidinkieli on se kieli, jolla hän on saanut koulusivistyksensä eli kirjoittanut ylioppilastutkinnon äidinkielen kokeen. Tämän mukaan määräytyy, onko toinen kotimainen kieli ruotsi vai suomi. Opiskelijan kirjallinen ja suullinen kielitaito toisessa kotimaisessa kielessä arvioidaan erikseen arvosanoilla ht (hyvät tiedot) tai tt (tyydyttävät tiedot). Merkinnän toisen kotimaisen kielen kokeen (ruotsi) suorittamisesta voi saada seuraavien vaihtoehtoisten suoritusten perusteella: 1. TKK:n toisen kotimaisen kielen koe (Kie Kie ) 2. Suorittamalla jonkin TKK:n ruotsin kursseista 3. Ruotsinkielinen kurssi TKK:ssa. 4. Valtion kielitutkintolautakunnan jäsenen antama todistus täydennettynä Teknillisessä korkeakoulussa suoritetulla suullisella kokeella. 5. Jonkin muun korkeakoulun tai yliopiston vastaava toisen kotimaisen kielen koe. Pakollinen vieras kieli Tutkintosäännön mukaiseen alempaan korkeakoulututkintoon sisältyy vähintään kolmen opintopisteen laajuiset vieraan kielen opinnot, joilla opiskelijan tulee osoittaa ammatin harjoittamisen kannalta tarpeellinen yhden vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito. Opinnoissa painotetaan koulutusalan kielen hallintaa. Kurssin arvosanan tulee olla vähintään 3 tai hyväksytty (arvostelussa hyväksytty/hylätty), jotta suoritus hyväksytään pakollisen vieraan kielen suoritukseksi tai osaksi sitä. 8

13 Opiskelijan, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla, on alempaan tai ylempään perustutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoitettava saavuttaneensa ainoastaan tutkintosäännön 9 :n edellyttämän vieraan kielen taidon. Mikäli tällainen opiskelija on hyväksytty suorittamaan alempaa ja ylempää perustutkintoa, tulee hänen lisäksi suorittaa alemman perustutkinnon suorittamisen yhteydessä vähintään 2 opintopisteen laajuiset kieliopinnot valitsemassaan vieraassa kielessä. Näitä opintoja ei voi suorittaa opiskelijan omassa koulusivistyskielessä. Lista tutkintosäännön vaatimukset täyttävistä pakollisista vieraan kielen kursseista liitteessä 3. Harjoittelu Alempaan perustutkintoon voi sisältyä tutkinto-ohjelman määräysten mukaista asiantuntijuutta kehittävää harjoittelua. Pakollinen harjoittelu sisältyy perusopintoihin ja vapaaehtoinen harjoittelu vapaasti valittaviin opintoihin. Harjoittelusta lisää luvussa Ylempi perustutkinto Ylemmän perustutkinnon tavoitteet Ylemmän perustutkinnon tavoitteet on määritelty Teknillisen korkeakoulun tutkintosäännössä (21 ). Ylempään perustutkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: tutkinto-ohjelmaan kuuluvan pääaineen hyvä tuntemus; valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen tai edellytykset itsenäiseen ja vaativaan taiteelliseen työhön sekä valmiudet jatkuvaan ja joustavaan oppimiseen; valmiudet ymmärtää oman alansa ongelmat käyttäjien, teknisten ja yhteiskunnallisten järjestelmien sekä ympäristön näkökulmasta; valmiudet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä; hyvä viestintä- ja kielitaito; sekä valmiudet tieteelliseen tai taiteelliseen jatkokoulutukseen. Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen tai taiteelliseen toimintaan sekä alan käytäntöihin Ylemmän perustutkinnon rakenne Ylemmän perustutkinnon opinnot koostuvat: tieteen metodiikan opinnoista (10 op); kolmesta moduulista, joista vähintään yhden tulee olla oman tutkinto-ohjelman pääaineen syventävä moduuli ja joista korkeintaan yksi voi olla perusmoduuli ( op); vapaasti valittavista opinnoista (vähintään 20 op); sekä diplomityöstä (30 op). Aine- ja syventävät opinnot sisältyvät moduuleihin. 9 Erikoismoduuli (20 op) voi olla osaston suunnittelema moduuli tai opiskelijan henkilökohtaisista opinnoista koostuva moduuli, jonka sisällön osasto hyväksyy.

14 Vapaasti valittavat opinnot W 20 op Tieteen metodiikka M 10 op Diplomityö D 30 op Syventävä moduuli A3 20 op Jatkomoduuli B2 20 op Erikoismoduuli C 20 op Kuva 2. Diplomi-insinöörin tutkinto 120 op Pää- ja sivuaine Ylemmän perustutkinnon pääaine pohjautuu sisällöltään tarkoituksenmukaisesti suunnattuihin aineopintoihin. Opiskelijan pääaine muodostuu kolmesta tutkinto-ohjelmaan kuuluvasta moduulista: alemman tai ylemmän perustutkinnon yhteydessä suoritetusta perusmoduulista ja sen jatkomoduulista sekä mainitun jatkomoduulin yhdestä syventävästä moduulista. Vaikka opiskelija suorittaisi useamman samaan jatkomoduuliin perustuvan syventävän moduulin, hänen tutkintoonsa sisältyy ainoastaan yksi pääaine. Opiskelijalle muodostuu sivuaine perusmoduulista ja sen jatkomoduulista tai jatkomoduulista ja sen syventävästä moduulista. Tutkintosäännön 24 :ssä on määritelty tarkemmin miten pää- ja sivuaine muodostuvat. Opiskelijan ainevalinnat vahvistetaan henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa. Ylempi tutkinto-ohjelma on mahdollista suorittaa myös ilman sivuainetta. Opiskelija voi valita sivuaineen myös muista tutkintoohjelmista tai toisesta koti- tai ulkomaisesta yliopistosta edellyttäen, että se hyväksytään opiskelijan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan. Opiskelijan pää- ja sivuaineeseen ei voi kuulua samoja moduuleja. Diplomityö Diplomityö tehdään pääaineeseen liittyvästä aiheesta, josta se opettaja, jonka alaan aihe kuuluu, ja opiskelija keskenään sopivat. Perustellusta syystä osasto voi antaa luvan diplomityön laatimiseen myös sivuaineeseen liittyvästä aiheesta. Diplomityöstä lisää luvussa 3. Kielitaidon osoittaminen (Tutkintosäännön 9 :n kielitaitovaatimukset, ks. alempi perustutkinto ) Suomen tai ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, osoitetaan kirjoittamalla diplomityöhön liittyvä kypsyysnäyte sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Mikäli opiskelija on osoittanut kielitaitonsa jo tekniikan kandidaatin tutkintoa tai muuta alempaa korkeakoulututkintoa varten 10

15 antamassaan kypsyysnäytteessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää ylempää perustutkintoa varten annettavassa kypsyysnäytteessä. Toisen kotimaisen kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, voidaan osoittaa suorittamalla yliopiston toisen kotimaisen kielen koe, määrätty toisen kotimaisen kielen kurssi tai toisen korkeakoulun vastaava toisen kotimaisen kielen koe. Vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito osoitetaan suorittamalla yliopiston kielikeskuksen tätä tarkoitusta varten osoittama vieraan kielen kurssi tai kurssit. Näissä opinnoissa painotetaan koulutusalan kielen hallintaa. Mikäli yliopistossa on jossakin vieraassa kielessä käytössä kielitaidon osoittamista varten erityinen koe, vaadittu kielitaito voidaan osoittaa joko kokonaan tai osaksi suorittamalla kyseinen koe. Mikäli opiskelija on osoittanut toisen kotimaisen kielen ja vieraan kielen taitonsa jo tekniikan kandidaatin tai muun alemman korkeakoulututkinnon suorittamisen yhteydessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää ylemmän perustutkinnon suorittamisen yhteydessä. Harjoittelu Ylempään perustutkintoon voi sisältyä tutkinto-ohjelman määräysten mukaista asiantuntijuutta syventävää harjoittelua. Harjoittelu voi olla pakollista harjoittelua, jolloin se sisältyy johonkin tutkinto-ohjelman opetussuunnitelmassa määrättyyn moduuliin, tai vapaaehtoista harjoittelua, jolloin se sisältyy vapaasti valittaviin opintoihin. Harjoittelusta lisää kappaleessa 7. 11

16 3. TUOTANTOTALOUDEN TUTKINTO-OHJELMA 3.1 Tavoitteet Tuotantotalous on liiketaloustieteen osa-alue, joka korostaa teknisen, taloudellisen ja sosiaalisen osaamisen yhdistämistä. Opintojen ensimmäisessä vaiheessa korostuukin tuotantotalouden ja sitä tukevien oppiaineiden keskeisten käsitteiden ja menetelmien hallinta, mikä antaa edellytykset ymmärtää liiketoimintaa, sen osaprosesseja sekä vaikutuksia yksilöihin ja yhteiskuntaan. Viimeistään kandidaatintyöstä alkaen opiskelijan pitäisi myös järjestelmällisesti kehittää taitojaan tiedon itsenäisessä hankinnassa, kriittisessä arvioimisessa sekä soveltamisessa relevanttien ongelmien määrittelemiseen ja ratkaisuun. Tätä tavoitetta tukevat syventävien opintojen laajat harjoitustyöt ja erikoistyöt. Tuotantotalouden diplomi-insinöörit pääsevät usein jo uransa alussa vaativiin asiantuntijatehtäviin ja mahdollisesti esimiesasemaan. Tehtävänimikkeestä riippumatta tuleva rooli edellyttää kykyä monimutkaisten kokonaisuuksien jäsentämiseen, kykyä vastuulliseen toimintaan ja päätöksentekoon sekä kykyä yhteistyöhön erilaisten ihmisten kanssa. Menestyminen tulevissa työtehtävissä edellyttää koko opiskeluajan kestävää määrätietoista muutosta ajattelua ja oppimista vaativissa taidoissa. Opintojen lähestyessä loppua opiskelijan omat valinnat (pää- ja sivuaine, harjoitus- ja erikoistyöt sekä diplomityö) määrittelevät, mistä muodostuu hänen asiantuntemuksensa keihäänkärki työuran alussa. Hyvät akateemiset valmiudet tekevät kuitenkin mahdolliseksi tietojen ja taitojen jatkuvan kehittämisen. Nopea ja päättäväinen reagointi kilpailutilanteen muutoksiin tekee usein johtajista ihailtuja. Taustalla vaikuttavat kuitenkin vankka osaaminen ja ongelmanratkaisutaito. Niiden avulla tuotantotalouden asiantuntija pystyy yhdistämään tietoa ja arvioimaan kriittisesti myös omia intuitiivisia ratkaisujaan. Keskeistä on erityisesti uusien ongelmien ratkaisutaitojen kehittyminen. Tehokas ongelmanratkaisu vaatii laajan ja jäsentyneen tietopohjan liittyen sekä fakta- että menetelmätietoihin. Tieteellinen lähestymistapa ja tieteellisten menetelmien tuntemus ovat tällöin erittäin tärkeitä. Diplomi-insinöörin on osattava soveltaa tieteellistä tietoa teknis-taloudellis-sosiaalisten käytännön ongelmien ratkaisuun. Menestyksekäs liiketoiminta vaatii monien yksilöiden osaamisen yhdistämistä, joten tuotantotalouden diplomi-insinöörin on kyettävä toimimaan paitsi yhdessä muiden asiantuntijoiden kanssa myös jakamaan osaamistaan organisaatiossa. Todellinen ammattilainen sitoutuu yhteisön tavoitteisiin ja on valmis ottamaan vastuuta yhteisön kannalta tärkeistä asioista, vaikka niitä ei olisikaan määritelty yksilön työnkuvauksessa tai toimeksiannossa. Vaikka oppiminen on henkilökohtainen prosessi, niin yhteistyö ja kontaktiverkostojen luominen auttavat saavuttamaan opiskelussakin tuloksia, joihin olisi yksin äärimmäisen vaikea päästä. Opintojen aikana luodut kontaktit ovat myös arvokasta sosiaalista pääomaa tulevaisuudessa. Oma opintosuunnitelma ei ole pelkkä muodollisuus tai kurssien luettelo, vaan sen taustalla ovat sinun itsellesi asettamat kehittymistavoitteet. Ainoastaan laadukas harjoittelu vie huipulle. Siksi tärkeää ei ole vain opiskeltava asiasisältö vaan myös se, miten opiskellaan. Vaikka valmistumisajat tuotantotalouden osastolla ovat korkeakoulun lyhyimpiä ja arvosanat korkeita, 12

17 niin opiskeluajan minimointi tai suoritettujen opintopisteiden ja arvosanojen maksimointi eivät ole tutkinnon tavoitteita. 3.2 Pääaineet Tuotantotalouden tekniikan kandidaatin tutkinnossa pääaine muodostuu tuotantotalouden perus- ja jatkomoduulista. Pääaineen tavoitteena on tarjota syvempää tietoa tutkinto-ohjelman keskeisistä aihealueista. Diplomi-insinöörin tutkinnossa pääainevaihtoehtoja on kuusi. Tekniikan kandidaatin tutkinnon pääaine Diplomi-insinöörin tutkinnon pääaineet perusmoduuli A1 jatkomoduuli A2 syventävät moduulit A3 Teollisuustalous Työpsykologia ja johtaminen Tuotantotalous Tuotantotalous Yritysstrategia ja kansainvälinen liiketoiminta Teollisuuden kehittäminen ja johtaminen* International Design Business Management (IDBM) Framtidens Industriföretag (FIF) * Ei valittavissa lukuvuonna

18 3.3 Tekniikan kandidaatin tutkinnon opinnot Tekniikan kandidaatin tutkintoon sisältyvät seuraavat opinnot: perusopinnot moduuli (P), ohjelman yhteiset opinnot moduuli (O), perusmoduuli (A1), jatkomoduuli (A2), sivuaineen perusmoduuli (B1), kandidaattiseminaari ja kandidaatintyö (K) sekä vapaasti valittavat opinnot (V) Perusopinnot Perusopinnot P (80 op) TU901-P Opintopisteet Mat Matematiikan peruskurssi C1 10 Mat Matematiikan peruskurssi C2 10 Mat /1132 Matematiikan peruskurssi C3-I/C3-II 5 Mat /2620 Sovellettu todennäköisyyslaskenta A/B 5 Tfy-x.xxxx Fysiikka I A (tai S Fysiikka I) 3-4 * Tfy-x.xxxx Fysiikka I B (tai S Fysiikka I) 3-4 * Tfy-x.xxxx Fysiikka II A (tai S Fysiikka II) 3-5 * Tfy-x.xxxx Fysiikka II B (tai S Fysiikka II) 3-5 * Tfy Fysiikan laboratoriotyöt I 3 Kie-98.xxxx Vieraan kielen opintoja 3 *** Kie / Kie- Toisen kotimaisen kielen kokeen kirjallinen osio (ruotsi/suomi) Kie / Kie- Toisen kotimaisen kokeen suullinen osio (ruotsi/suomi) T Tietokone työvälineenä 2 T Ohjelmoinnin perusteet L 5 Tai T Ohjelmoinnin perusteet Y 5 T Tietotekniikan peruskurssi 3 Tai T Tietotekniikan työkurssi 3 Eri Johdatus opiskeluun 0 TU Johdatus tuotantotalouden opiskeluun 1 TU Johdatus tuotantotalouden tutkimukseen 1 TU Tuotantotalouden peruskurssi 4 tai TU Grundkurs i industriell ekonomi 4 TU Tuotantotalouden harjoitustyö 1 TU Työpsykologian ja johtamisen perusteet 4 Puu Ympäristöjohtaminen 2 TU Markkinointi 3 TU Laskentatoimi ja kannattavuus 4 Yhteensä 80 op 14

19 Opiskelijan on suoritettava yksi seuraavista fysiikan kokonaisuuksista. On suositeltavaa, että opiskelija suorittaa fysiikan kurssien kokonaisuuden samalta alalta kuin lukee O- moduulin teknisen kokonaisuuden. Kokonaisuuksia ei tule sekoittaa keskenään eli Fysiikka I A ja B (tai S Fysiikka I) ja Fysiikka II A ja B (tai S Fysiikka II) tulee suorittaa samasta kokonaisuudesta. Joko Opintopisteet Tfy Fysiikka IA (KON, ENE, RYT, RRT, YYT) 3 Tfy Fysiikka IB (KON, ENE, RYT, RRT, YYT) 3 Tfy Fysiikka IIA (KON, ENE, RYT, RRT, YYT) 3 Tfy Fysiikka IIB (KON, ENE, RYT, RRT, YYT) 3 Tai Tfy Fysiikka IA (KEM, GMA, MTE, PUU, TIK) 3 Tfy Fysiikka IB (KEM, GMA, MTE, PUU, TIK) 3 Tfy Fysiikka IIA (KEM, GMA, MTE, PUU, TIK) 3 Tfy Fysiikka IIB (KEM, GMA, MTE, PUU, TIK) 3 Tai S Fysiikka I (AUT, BIO, EST, TLT) 6 S Fysiikka II (AUT, BIO, EST, TLT) 6 Tai Tfy Fysiikka IA 4 Tfy Fysiikka IB 4 Tfy Fysiikka IIA 5 Tfy Fysiikka IIB 5 Tfy Fysiikka IIIA*** 5 Tfy Fysiikka IIIB *** 5 Tai Tfy Fysik IA 3 Tfy Fysik IB 3 Tfy Fysik IIA 3 Tfy Fysik IIB 3 Tai Tfy Physics IA 3 Tfy Physics IB 3 Tfy Physics IIA 3 Tfy Physics IIB 3 *** Nämä kieliopinnot on valittava tutkintosäännön vaatimukset pakollisesta kielestä täyttävistä kursseista 15

20 3.3.2 Ohjelman yhteiset opinnot TU901-O Ohjelman yhteiset opinnot (20 op) Vastuuprofessori: Paul Lillrank Ohjelman yhteisissä opinnoissa suoritetaan teknistä sivuainetta pohjustavia ja tukevia opintoja. Moduuli valitaan sivuaineen mukaan. Luvussa 3.6 esitellään O-moduulit sekä tekniset sivuaineet Perusaineiden laaja oppimäärä Perusopinnot antavat kaikissa insinöörialojen tutkinto-ohjelmissa vahvan matemaattisluonnontieteellisen pohjan opinnoille. Teknillisessä korkeakoulussa voi suorittaa matematiikassa, fysiikassa ja tietojenkäsittelyssä normaalia laajemmat opintokokonaisuudet. Nämä perusaineiden laajan oppimäärän opinnot korvaavat tällöin tutkinto-ohjelman tavanomaiset perusopinnot. Ohjelmaan kutsutaan vuosittain 10% uusista opiskelijoista valintakoemenestyksen perusteella. Ohjelmaan voi lisäksi hakea. Lisätietoja saa verkkoosoitteesta Perusaineiden laajan oppimäärän rakennekaaviot liitteessä Tuotantotalous- perusmoduuli Vastuuprofessori Karlos Artto Koodi Kurssin nimi Opintopisteet TU Yrityksen rahoitus 3 TU Projektien suunnittelu ja ohjaus 3 TU Johtaminen organisaatiossa 3 TU Logistiikka 3 TU Quality Management 3 TU Kansantaloustieteen perusteet 5 Yhteensä Tuotantotalous -jatkomoduuli Vastuuprofessori: Kari Tanskanen Koodi Kurssin nimi Opintopisteet TU Design of Production Systems A 6 TU Principles of Strategic Management 4 TU Markkinatutkimusseminaari 5 TU Knowledge and Competence Management 3 TU Business Game 2 Yhteensä 20 16

21 3.3.5 Vapaasti valittavat opinnot ja harjoittelu Tekniikan kandidaatin tutkintoon sisältyy vapaasti valittavia opintoja vähintään 10 opintopistettä. Esimerkiksi kieliopinnot, talousoikeus ja tekniikan opintojen täydentäminen ovat suositeltavia vaihtoehtoja. Vapaasti valittavat opinnot voivat olla mitä tahansa TKK:n opetusohjelmassa olevia kursseja. Vapaasti valittaviin opintoihin on mahdollista sisällyttää myös muissa korkeakouluissa Suomessa (mm. JOO-sopimuksen puitteissa) tai ulkomailla suoritettuja opintoja. Vapaasti valittaviin opintoihin voi sisällyttää asiantuntijuutta kehittävää harjoittelua enintään 5 opintopistettä Kandidaatintyö ja kandidaattiseminaari Tekniikan kandidaatin tutkintoon kuuluu opinnäytetyönä kandidaatintyö, joka laaditaan tutkinto-ohjelman alaan liittyvästä aiheesta. Tuotantotalouden osaston kandidaattiseminaarin vastuuopettajana toimii professori Eila Järvenpää Kandidaatintyön ja kandidaattiseminaarin tavoitteet, sisältö ja suorittaminen Kandidaatintyö on osa 10 opintopisteen opintokokonaisuutta, johon kuluu lisäksi kandidaattiseminaari ja kypsyysnäyte. Kandidaatintyön ja kandidaattiseminaarin opintokokonaisuuden tavoitteena on: luoda tiedonhaun tieteellisen ajattelun tiedon jäsentämisen ja käsittelyn sekä kielen ja viestinnän taitoja. Kandidaatintyön aiheesta sovitaan kandidaatintyön ohjaajan kanssa, joka seuraa kandidaatintyön etenemistä ja tukee opiskelijaa työn tekemisessä. Kandidaatintyön ohjaajana voi toimia TKK:ssa päätoimisesti työskentelevä, vähintään ylemmän perustutkinnon suorittanut opettaja tai tutkija. Kandidaattiseminaarin aloittamisen edellytyksenä on, että opiskelijan HOPS on vahvistettu. Opiskelija laatii kandidaattiseminaarin aikana kandidaatintyön, esittelee sen julkisesti yleisölle ja opponenteille, puolustaa työtään sekä opponoi muiden opiskelijoiden kandidaatintöitä. Kandidaattiseminaarin edetessä opiskelija osallistuu lisäksi tieteellistä ajattelua ja tieteen etiikkaa, tiedonhakua, tiedon jäsentämistä ja käsittelyä sekä kielen ja viestinnän taitoja käsitteleviin luentoihin ja harjoituksiin, jotka tukevat tekeillä olevaa kandidaatintyötä. Kandidaatintyön rakenteen tulee olla hyvän tieteellisen kirjoittamisen käytänteiden mukainen, esitystavaltaan hyvin jäsennelty sekä tyylillisesti ja kielellisesti viimeistelty. Kandidaatintyön arvostelee vastuuopettaja ohjaajan esityksestä. Kandidaatintyön arvostelussa käytetään arvosanoja kiittäen hyväksytty, hyväksytty ja hylätty. Kandidaatintyö on julkinen opinnäyte, joka on pidettävä nähtävissä osastolla. Kandidaattiseminaari järjestetään kaksi kertaa lukuvuodessa. Tuotantotalouden osaston kandidaattiseminaarin aikataulu ja tarkemmat ohjeet kandidaattiseminaarin suorittamiseksi 17

22 julkaistaan elokuun aikana verkko-osoitteessa TKK:n ruotsinkielisille opiskelijoille järjestetään yhteinen kandidaattiseminaari kerran lukukaudessa. Opiskelija voi valita, osallistuuko hän tutkinto-ohjelman omaan suomenkieliseen seminaariin vai TKK:n yhteiseen ruotsinkieliseen seminaariin. Suositellaan, että opiskelija osallistuu koulusivistyskielensä mukaiseen kandidaattiseminaariin. Lisätietoja ruotsinkielisestä kandidaattiseminaarista löytyy verkko-osoitteesta Kandidaattiseminaarin ja kandidaatintyön väliaikaista suoritustapaa koskevaa ohjetta ( ) voidaan edelleen soveltaa vuoden 2005 tutkintosääntöön siirtyvien opiskelijoiden aikaisempia opintoja tekniikan kandidaatin tutkintoon hyväksi luettaessa Kandidaatintyön ja kypsyysnäytteen kielivaatimukset Kandidaattiseminaarin opetuskielenä on joko suomi tai ruotsi ja kandidaatintyö kirjoitetaan seminaarin opetuskielellä. Kandidaattiseminaarin yhteydessä laaditaan kypsyysnäyte, joka kirjoitetaan aina sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Kypsyysnäytteen tarkoituksena on tarkistaa opiskelijan perehtyneisyys hänen kandidaatintyönsä alaan sekä sen kotimaisen kielen erinomainen taito, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Kypsyysnäytteen suoritettuaan opiskelija on osoittanut omaavansa suullisen ja kirjallisen kielitaidon, joka on vaatimuksena julkishallinnollisissa työtehtävissä. Kypsyysnäyte kirjoitetaan kandidaatintyön ohjaajan tai vastuuopettajan antamasta aiheesta. Kypsyysnäyte järjestetään valvotussa kirjoitustilaisuudessa tai tenttitilaisuudessa. Kypsyysnäytteen kielen tarkastaa kielikeskuksen suomen tai ruotsin kielen opettaja ja sisällön työn ohjaaja tai vastuuopettaja. Kypsyysnäytteen arvostelussa käytetään arvosanoja hyväksytty ja hylätty. Opiskelija, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla, osallistuu suomen- tai ruotsinkieliseen kandidaattiseminaariin. Edellä mainittu opiskelija voi kandidaattiseminaarin vastuuopettajan suostumuksella laatia kandidaatintyönsä ja kirjoittaa kypsyysnäytteen myös muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä Malliohjelma Täsmällisen mallilukujärjestyksen esittäminen kandidaatti tutkinnon osalta on tuotantotalouden koulutusohjelmassa hankalaa monestakin syystä: Pakolliset fysiikan kurssit voi valita eri kokonaisuuksista, ja näiden luennointiajat vaihtelevat. O-moduuliin valitaan sivuainetta tukeva opintopaketti, jolloin tekniseen kokonaisuuteen kuuluvien opintojen suoritusaika voi vaihdella suurestikin. Lisäksi sivuainemoduuli B1 voidaan valita useasta vaihtoehdosta ja eri vaihtoehtojen suoritusaika vaihtelee. Edellä mainituista syistä johtuen on päädytty seuraavanlaiseen esitystapaan: lukujärjestysrungossa on esitetty kaikki yhteiset kandidaatin tutkinnon kurssit. O-moduulin opintoja 18

23 kannattaa yhdistellä ensimmäisen ja toisen vuoden opintoihin. O-moduuli suositellaan suoritettavaksi ennen sivuainemoduulin kursseja. Kurssit ovat kahden ensimmäisen vuoden kohdalla lajiteltu erittäin suositeltaviin ja suositeltaviin. Erittäin suositeltavat kurssit on syytä suorittaa ohjeen mukaisesta, suositeltavilla kursseilla täydennetään omaa lukujärjestystä. Suositeltavat kurssit ovat kuitenkin myös pakollisia ja ne on suoritettava osana kandidaatin tutkintoa. Liitteessä esitelty mallilukujärjestys ei sovi kaikkien opintosuunnitelmaksi, mutta sen tarkoitus on antaa suuntaviivoja omien opintojen suunnitteluun. Mallilukujärjestys liitteessä Diplomi-insinöörin tutkinnon opinnot Diplomi-insinöörin tutkinnon opintoihin sisältyy vähintään yksi tuotantotalouden kuudesta syventävästä moduulista (A3), sivuaineen jatkomoduuli (B2), sekä kolmas 20 opintopisteen moduuli sekä tieteen metodiikan opinnot (M), diplomityö (D) ja vapaasti valittavat opinnot (W). Tuotantotalouden osastolla suositellaan, että opiskelijat sisällyttävät diplomi-insinöörin tutkintoon toisen tuotantotalouden syventävän moduulin (A3), pääainetta tukevan C-moduulin, opintoja ulkomailla tai teknistä sivuainetta syventäviä opintoja. C-moduulit esitellään pääaineiden yhteydessä Pääaineet Teollisuustalous Vastuuprofessorit: Karlos Artto, Eero Eloranta, Paul Lillrank, Kari Tanskanen Teollisuustalouden syventävät opinnot antavat opiskelijalle valmiudet johtaa ja kehittää organisaatioiden toimintaa tehokkaammaksi, laadukkaammaksi, tuottavammaksi ja kannattavammaksi. Teollisuustalouden opinnot antavat opiskelijalle konkreettisia valmiuksia tunnistaa organisaation operaatioiden kehittämistarpeita ja tehostamispotentiaaleja, sekä tarjoavat tietoa ja käytännön työkaluja toiminnan kehittämiseen ja johtamiseen. Tarve teollisuustalouden osaajille on tästä syystä erittäin suuri kaikentyyppisissä organisaatioissa niin nousu- kuin laskusuhdanteenkin aikana. Teollisuustalouden DI toimii tyypillisesti suunnittelu-, kehittämis- ja johtotehtävissä organisaation eri päätoiminnoissa, kuten tuotannossa tai tuotekehityksessä, sekä päätoimintojen rajat ylittävissä liiketoiminnan kehittämistoiminnoissa.. Opetuksessa korostetaan erityisesti käytännön valmiuksia ymmärtää yrityksen ja yritysten muodostamien arvoketjujen toimintaa, arvoa tuottavia liiketoimintaprosesseja ja erilaisia toiminnan organisointitapoja. Teollisuustalouden diplomi-insinöörin on kyettävä viemään läpi muutoksia; niin laatimalla laadukkaita suunnitelmia kuin sitoutumalla hyväksyttyjen suunnitelmien toimeenpanoon. Yrityksen toimintaa on ymmärrettävä operaatioiden tasolta alkaen unohtamatta operaatioita ohjaavaa strategiaa. Vankan käytännön kokemuksen turvin nuoren diplomi-insinöörin on helppo siirtyä kohtuullisen nopeasti vaativiin johto- tai asiantuntijatehtäviin. Opinnoissa yhdistyvät yritystaloudellinen kokonaisnäkemys ja liiketoimintaprosessien perusteellinen hallinta. Teollisuustalouden syventävät opinnot koostuvat kaikille yhteisistä kursseista ja valinnaisista kursseista. Kaikille yhteiset kurssit luovat perustavan lähestymistavan 19

24 teollisuustalouden ongelmiin. Tätä lähestymistapaa on osattava soveltaa erilaisissa ongelmakentissä, kuten massatuotannossa, monimutkaisissa projekteissa, palvelujen tuotannossa tai kuluttajille ulottuvissa jakeluketjuissa. Valinnaiset kurssit keskittyvätkin rajatummalle sovellusalueelle. Yhdessä erikoismoduulin kanssa opiskelija saa halutessaan erittäin kattavan kuvan teollisuustalouden kentästä. Opiskelijan on mahdollista saada ohjausta aina alaa ja sen kyseessä olevaa osa-aluetta parhaiten tuntevalta professorilta kursseilla, seminaareissa, erikoistöissä ja diplomitöissä. TU122-3 Teollisuustalous (A3) Koodi Kurssin nimi Opintopisteet Kaikille pakolliset kurssit: TU Advanced Management Accounting 5 TU Production and Operations Management 5 Valitse seuraavista siten, että laajuus täyttyy: TU Hankintojen johtaminen 5 TU Demand-supply-chain management 5 TU Advanced project-based management II 5 TU Project marketing and customer management II 5 TU Management of Uncertainty 5 Yhteensä 20 op TU122-C Teollisuustalouden erikoismoduuli (C) Valitse seuraavista siten, että laajuus täyttyy: Opintopisteet Suorittamatta olevia A3-moduulin kursseja 5-15 TU ERP- ja APS-järjestelmien erikoiskurssi 5 TU Erikseen sovittavat harjoitustyöt 1-10 TU Quality - a theoretical approach 3 TU Laadunohjauksen vaihtuva opintojakso 1-8 TU Project Finance 5 TU Teollisuustalouden kvantitatiiviset menetelmät 5 Yhteensä 20 op 20

PERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ

PERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ 608 PERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ TKK:ssa on vuodesta 1995 voinut suorittaa erityisen perusaineiden laajan oppimäärän. Ohjelmassa opiskeleville matematiikan, fysiikan ja tietotekniikan opetus on laajempaa

Lisätiedot

Tärkeää huomioitavaa:

Tärkeää huomioitavaa: Siirtymäohjeistus tuotantotalouden kandidaattivaiheen opiskelijoille 2005 tutkintorakenteesta 2013 Teknistieteellisen kandidaattiohjelman tuotantotalouden pääaineeseen Tärkeää huomioitavaa: Pääsääntöisesti

Lisätiedot

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013 1 SIIRTYMÄSÄÄNNÖT AALTO-YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULUN KTK- JA KTM-TUTKINTOJA SUORITTAVILLE Nämä siirtymäsäännöt sisältävät periaatteet, joita sovelletaan, kun ennen 1.8.2013 opintooikeuden saanut opiskelija

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Visualisointi informaatio- verkostojen opinto-oppaasta Informaatioverkostojen kilta Athene ry Opintovastaava Janne Käki 19.9.

Visualisointi informaatio- verkostojen opinto-oppaasta Informaatioverkostojen kilta Athene ry Opintovastaava Janne Käki 19.9. Visualisointi informaatio- verkostojen opinto-oppaasta 2005-2006 Informaatioverkostojen kilta Athene ry Opintovastaava Janne Käki 19.9.2006 Diplomi-insinöörin tutkinto (DI, 120 op) Diplomityö (30 op) Tieteen

Lisätiedot

1 OSASTON ESITTELY...

1 OSASTON ESITTELY... 1 1 OSASTON ESITTELY... 1 1.1 Yleistä... 1 1.2 Hallinto ja yhteystiedot... 1 1.3 Osastoneuvosto... 1 1.4 Opintotoimikunta... 2 1.5 Laboratoriot... 2 1.6 Tietotekniikan kirjasto... 3 2. TUTKINTOJEN TAVOITTEET

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

PERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2007 informaatiotilaisuudet: MA 3.9. klo G-salissa/ TI 4.9. klo G-salissa TERVETULOA!

PERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2007 informaatiotilaisuudet: MA 3.9. klo G-salissa/ TI 4.9. klo G-salissa TERVETULOA! PERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2007 informaatiotilaisuudet: MA 3.9. klo 14-15 G-salissa/ TI 4.9. klo 15-16 G-salissa TERVETULOA! Prof. Juhani Pitkäranta (mat.) Prof. Juhani von Boehm (fys.) suunn.

Lisätiedot

Visualisointi informaatioverkostojen Opintoneuvoja Teemu Meronen (päivitys Janne Käen visualisoinnin pohjalta)

Visualisointi informaatioverkostojen Opintoneuvoja Teemu Meronen (päivitys Janne Käen visualisoinnin pohjalta) Visualisointi informaatioverkostojen opinto-oppaasta 2008-2009 Opintoneuvoja Teemu Meronen 29.10.2008 (päivitys Janne Käen visualisoinnin pohjalta) Diplomi-insinöörin tutkinto (DI, 120 op) Diplomityö (30

Lisätiedot

Visualisointi informaatioverkostojen Opintoneuvoja Janne Käki

Visualisointi informaatioverkostojen Opintoneuvoja Janne Käki Visualisointi informaatioverkostojen opinto-oppaasta 2007-2008 Opintoneuvoja Janne Käki 7.5.2007 Diplomi-insinöörin tutkinto (DI, 120 op) Diplomityö (30 op) Tieteen metodiikka M (10 op) Vapaasti valittavat

Lisätiedot

OPINTO-OPAS

OPINTO-OPAS Tuotantotalouden tutkinto-ohjelma Espoo 2008 OPINTO-OPAS 2008-2009 Toimittanut: Tuotantotalouden tutkinto-ohjelman kanslia Opintotoimisto Rakkaat fuksit, Tervetuloa Teknilliseen korkeakouluun! Tervetuloa

Lisätiedot

Visualisointi informaatio- verkostojen opinto-oppaasta Opintoneuvoja Teemu Meronen (päivitys Janne Käen visualisoinnin pohjalta)

Visualisointi informaatio- verkostojen opinto-oppaasta Opintoneuvoja Teemu Meronen (päivitys Janne Käen visualisoinnin pohjalta) Visualisointi informaatio- verkostojen opinto-oppaasta 2009-2010 Opintoneuvoja Teemu Meronen 10.9.2009 (päivitys Janne Käen visualisoinnin pohjalta) Diplomi-insinöörin tutkinto (DI, 120 op) Diplomityö

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2006-2007

OPINTO-OPAS 2006-2007 Tuotantotalouden tutkinto-ohjelma Espoo 2006 OPINTO-OPAS 2006-2007 Toimittanut: Tuotantotalouden osaston kanslia Opintoimisto 1 1. OSASTON ESITTELY... 1 1.1 Yleistä... 1 1.2 Toimikunnat, työryhmät ja henkilöstö...

Lisätiedot

Visualisointi informaatioverkostojen 2011-2012. Opintoneuvoja Pekka Siika-aho 24.11.2011 (päivitys mm. Janne Käen visualisoinnin pohjalta)

Visualisointi informaatioverkostojen 2011-2012. Opintoneuvoja Pekka Siika-aho 24.11.2011 (päivitys mm. Janne Käen visualisoinnin pohjalta) Visualisointi informaatioverkostojen opinto-oppaasta 2011-2012 Opintoneuvoja Pekka Siika-aho 24.11.2011 (päivitys mm. Janne Käen visualisoinnin pohjalta) Diplomi-insinöörin tutkinto (DI, 120 op) Diplomityö

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2010 2011

OPINTO-OPAS 2010 2011 Tuotantotalouden tutkinto-ohjelma Espoo 2010 OPINTO-OPAS 2010 2011 Toimittanut: Tuotantotalouden tutkinto-ohjelman kanslia Opintotoimisto Rakkaat fuksit, Tervetuloa opiskelmaan Aalto-yliopiston Tuotantotalouden

Lisätiedot

PERUSTIETEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2012 informaatiotilaisuudet: TO 6.9. klo L-salissa TERVETULOA!

PERUSTIETEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2012 informaatiotilaisuudet: TO 6.9. klo L-salissa TERVETULOA! PERUSTIETEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2012 informaatiotilaisuudet: TO 6.9. klo 14.15-16 L-salissa TERVETULOA! prof. Juhani Pitkäranta (mat.) tutk. Antti Hakola(fys.) suunn. Linda Havola Guru ry. 1 Valintaperusteet

Lisätiedot

1. Montako diplomi-insinööriä, tekniikan lisensiaattia ja tekniikan tohtoria valmistui osastolta v. 2001?

1. Montako diplomi-insinööriä, tekniikan lisensiaattia ja tekniikan tohtoria valmistui osastolta v. 2001? Seppo Saastamoinen 25.9.2003 Sivu 1/5 SÄHKÖ- JA TIETOLIIKENNETEKNIIKAN OPINTO-OPAS 2003-2004, luvut 1 10 ( (http://www.sahko.hut.fi/opiskelijat/opinto-opas2003-2004/estopas2003/index.htm) (http://www.sahko.hut.fi/opiskelijat/opinto-opas2003-2004/tltopas2003/index.htm)

Lisätiedot

Alkuorientaation tavoitteet

Alkuorientaation tavoitteet Informaatiotieteiden yksikkö School of Information Sciences SIS Alkuorientaatio Orientoivat opinnot 1 2014 Alkuorientaation tavoitteet tutustuttaa yliopisto-opiskeluun tutustuttaa opiskelijoita Tampereen

Lisätiedot

Teologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa.

Teologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa. Asetus teologisista tutkinnoista 7.4.1995/517 1 LUKU Yleisiä säännöksiä 1 Koulutusvastuu Teologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa. 2 Tutkinnot

Lisätiedot

VERO-OIKEUS Tax Law. Ammatillisten ja tieteellisten tavoitteiden saavuttamiseksi opinnoissa tulevat esille erityisesti seuraavat asiat:

VERO-OIKEUS Tax Law. Ammatillisten ja tieteellisten tavoitteiden saavuttamiseksi opinnoissa tulevat esille erityisesti seuraavat asiat: VERO-OIKEUS Tax Law Hallintotieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintojen tavoitteet Vero-oikeus pääaineena suoritettavan hallintotieteiden kandidaatin tutkinnon (120 ov) ja maisterin tutkinnon (160 ov)

Lisätiedot

Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset

Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset Filosofinen tiedekunta / Hallintotieteet Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset Tutkintojen järjestämistä ja suorittamista koskevat määräykset tarkentavat opetusta ja tutkintoja sääteleviä lakeja,

Lisätiedot

Tärkeää huomioitavaa:

Tärkeää huomioitavaa: Siirtymäohjeistus tietotekniikan kandivaiheen opiskelijoille 2005 tutkintorakenteesta 2013 Teknistieteellisen kandidaattiohjelman tietotekniikan pääaineeseen Tärkeää huomioitavaa: Yli 7 vuotta vanhoilla

Lisätiedot

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset 3 TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT Kielipalvelut-yksikkö Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset Valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (794/2004) 6 määrätään kielitaidosta, että opiskelijan

Lisätiedot

OPINTO-OPAS

OPINTO-OPAS Tuotantotalouden tutkinto-ohjelma Espoo 2009 OPINTO-OPAS 2009-2010 Toimittanut: Tuotantotalouden tutkinto-ohjelman kanslia Opintotoimisto Rakkaat fuksit, Tervetuloa Teknilliseen korkeakouluun! Tervetuloa

Lisätiedot

1 INFORMAATIO- JA LUONNONTIETEIDEN TIEDEKUNTA... 1 1.1 Yleistä... 1 1.2 Hallinto ja yhteystiedot... 1

1 INFORMAATIO- JA LUONNONTIETEIDEN TIEDEKUNTA... 1 1.1 Yleistä... 1 1.2 Hallinto ja yhteystiedot... 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 INFORMAATIO- JA LUONNONTIETEIDEN TIEDEKUNTA... 1 1.1 Yleistä... 1 1.2 Hallinto ja yhteystiedot... 1 2 PERUSTUTKINTOJEN TAVOITTEET JA RAKENNE... 4 2.1 Alempi perustutkinto... 4 2.1.1

Lisätiedot

Ohjeita opinnäytetöiden tekijöille, ohjaajille ja tarkastajille 1. Kandidaatintutkielma

Ohjeita opinnäytetöiden tekijöille, ohjaajille ja tarkastajille 1. Kandidaatintutkielma Ohjeita opinnäytetöiden tekijöille, ohjaajille ja tarkastajille 1. Kandidaatintutkielma Tutkintoja koskevan asetuksen (794/2004) 7 :n mukaan alempaan korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa

Lisätiedot

Tuotantotalouden tutkinto-ohjelma Korvavuusluettelo, päivitetty TU-22 TEOLLISUUSTALOUS

Tuotantotalouden tutkinto-ohjelma Korvavuusluettelo, päivitetty TU-22 TEOLLISUUSTALOUS Tuotantotalouden tutkinto-ohjelma Korvavuusluettelo, päivitetty 8.8.2011 TU-22 TEOLLISUUSTALOUS Korvattava Korvaava Korvaava Korvaava Korvaava Korvaava 1 TU-0.1100 Johdatus tieteenfilosofiaan 3op TU-0.3100

Lisätiedot

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset 3 TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT Kielipalvelut-yksikkö Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset Valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (794/2004) 6 määrätään kielitaidosta, että opiskelijan

Lisätiedot

PERUSTIETEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2011 informaatiotilaisuudet: PE 2.9. klo L-salissa TERVETULOA!

PERUSTIETEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2011 informaatiotilaisuudet: PE 2.9. klo L-salissa TERVETULOA! PERUSTIETEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2011 informaatiotilaisuudet: PE 2.9. klo 13.15-15 L-salissa TERVETULOA! prof. Juhani Pitkäranta (mat.) tutk. Antti Hakola(fys.) suunn. Katriina Korhonen Guru ry. 1

Lisätiedot

14. TIETOJOHTAMINEN. Rakennustekniikka. Tietojohtaminen. 14.1. Tavoitteet. 14.2. Koulutusohjelman yhteiset perusopinnot

14. TIETOJOHTAMINEN. Rakennustekniikka. Tietojohtaminen. 14.1. Tavoitteet. 14.2. Koulutusohjelman yhteiset perusopinnot Rakennustekniikka 14. TIETOJOHTAMINEN 14.1. Tavoitteet 163 on koulutusohjelma, joka on suunniteltu vastaamaan tietoteknisen, taloudellisen sekä viestinnällisen johtamisen haasteisiin. Tietojohtamisen opinnot

Lisätiedot

HAKU AVOIMEN YLIOPISTON DI-VÄYLÄOPINTOIHIN 2016. Hakuohjeet Avoimen yliopiston DI-väylälle. Haku tutkinto-opiskelijaksi DI-väylältä

HAKU AVOIMEN YLIOPISTON DI-VÄYLÄOPINTOIHIN 2016. Hakuohjeet Avoimen yliopiston DI-väylälle. Haku tutkinto-opiskelijaksi DI-väylältä HAKU AVOIMEN YLIOPISTON DI-VÄYLÄOPINTOIHIN 2016 Opiskelu avoimen yliopiston väylällä Opiskelu avoimen yliopiston väylällä on pääosin päiväsaikaan tapahtuvaa opiskelua, joitain opintojaksoja saattaa olla

Lisätiedot

Arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin koulutusohjelmissa käsitellään lisäksi taiteellisia ilmaisukeinoja

Arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin koulutusohjelmissa käsitellään lisäksi taiteellisia ilmaisukeinoja KANDIDAATINTYÖ JA KANDIDAATTISEMINAARI Yleistä Kandidaattiseminaari ja siihen liittyvä kandidaatintyö on opintokokonaisuus, jonka tavoitteena on kehittää: tieteellisen ajattelun tiedonhaun tiedon jäsentämisen

Lisätiedot

PERUSTIETEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2010 informaatiotilaisuudet: to 2.9. klo L-salissa / pe 3.9. klo F-salissa TERVETULOA!

PERUSTIETEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2010 informaatiotilaisuudet: to 2.9. klo L-salissa / pe 3.9. klo F-salissa TERVETULOA! PERUSTIETEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2010 informaatiotilaisuudet: to 2.9. klo 14.15-15 L-salissa / pe 3.9. klo 12.15-13 F-salissa TERVETULOA! prof. Juhani Pitkäranta (mat.) tutk. Antti Hakola(fys.) suunn.

Lisätiedot

KIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Orientoivat opinnot, syksy 2011. Tampereen yliopiston organisaatio

KIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Orientoivat opinnot, syksy 2011. Tampereen yliopiston organisaatio 1 Tampereen yliopiston organisaatio 2 Tieteenalayksiköt (9 kpl) Biolääketieteellisen teknologian yksikkö Informaatiotieteiden yksikkö Johtamiskorkeakoulu Kasvatustieteiden yksikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden

Lisätiedot

Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosäännön päätöksentekijät

Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosäännön päätöksentekijät Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosäännön päätöksentekijät Hyväksytty sähkötekniikan akateemisessa komiteassa 7. päivänä kesäkuuta 2011. Niissä kohdissa, joissa päättäjä johtuu jostain muusta säännöstä

Lisätiedot

TERVEYSTIETEIDEN PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET

TERVEYSTIETEIDEN PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET TERVEYSTIETEIDEN PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET 1. Terveystieteiden tutkinto-ohjelman yleisrakenne ja vaadittavat opintosuoritukset Terveystieteiden tutkinto-ohjelmassa kandidaatin tutkinto

Lisätiedot

TUTKINTO vm. 1995. TF-koulutusohjelma. o Suoritusaika. o 3 suuntaa o yhteensä 9 pääainetta VALINNAISET OPINNOT HARJOITTELU DIPLOMITYÖ 20 OV 20 OV

TUTKINTO vm. 1995. TF-koulutusohjelma. o Suoritusaika. o 3 suuntaa o yhteensä 9 pääainetta VALINNAISET OPINNOT HARJOITTELU DIPLOMITYÖ 20 OV 20 OV VALINNAISET OPINNOT HARJOITTELU DIPLOMITYÖ TUTKINTO vm. 1995 PÄÄAINE SIVUAINE o DI-tutkinto o 1 ov o Suoritusaika 180 ov 40 h 5 v SUUNNAN OPINNOT 30 OV TUTKINNON I OSA 70 OV TF-koulutusohjelma o 3 suuntaa

Lisätiedot

Kotimaisten kielten kandidaattiohjelma

Kotimaisten kielten kandidaattiohjelma ssa opiskellaan suomea ja ruotsia aidosti kaksikielisessä ympäristössä. Ohjelmaan sisältyy kolme pääainetta: suomenkieliset opiskelevat pääaineenaan ruotsia, ruotsinkieliset joko ruotsia äidinkielenä tai

Lisätiedot

AIKAISEMPIEN OPINTOJEN TUNNUSTAMINEN YLEISET HAKUOHJEET

AIKAISEMPIEN OPINTOJEN TUNNUSTAMINEN YLEISET HAKUOHJEET 1 AIKAISEMPIEN OPINTOJEN TUNNUSTAMINEN YLEISET HAKUOHJEET Opiskelija täyttää itse hakemansa opintojakson tiedot eli mitä opintojaksoa tai opintojakson osaa hän hakee tunnustettavaksi. Samoin opiskelija

Lisätiedot

4. Diplomi-insinöörin tutkinto ja koulutusohjelmien tutkintovaatimukset

4. Diplomi-insinöörin tutkinto ja koulutusohjelmien tutkintovaatimukset 34 4. Diplomi-insinöörin tutkinto ja koulutusohjelmien tutkintovaatimukset 4.1. DI-koulutusohjelmien rakenne ja tutkinnon suorittaminen Koulutusohjelman opintojen yleinen rakenne on Tampereen teknillisessä

Lisätiedot

Miten suunnittelen opintoni?

Miten suunnittelen opintoni? Humanistinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitos Miten suunnittelen opintoni? PL 35, 40014 Jyväskylän yliopisto 2 SISÄLLYSLUETTELO Opintojen suunnittelu... 3 Tärkeitä

Lisätiedot

Tutkinnon rakenne. Kemian tekniikan korkeakoulu CHEM-A1000 Korkeakouluopiskelijan ABC Heli Järvelä

Tutkinnon rakenne. Kemian tekniikan korkeakoulu CHEM-A1000 Korkeakouluopiskelijan ABC Heli Järvelä Tutkinnon rakenne Kemian tekniikan korkeakoulu CHEM-A1000 Korkeakouluopiskelijan ABC 5.9.2017 Heli Järvelä Ohjelma 5.9.2017 9:00 9:30 Tavoitteet /Jouni 9:30 10:15 Tutkinnon rakenne & sisältö 10:30 11:15

Lisätiedot

Teollisuustalouden sivuaineopiskelijoille tarkoitettujen jatkomoduulien suorittaminen vuoden 2005 tutkintosäännön mukaisesti

Teollisuustalouden sivuaineopiskelijoille tarkoitettujen jatkomoduulien suorittaminen vuoden 2005 tutkintosäännön mukaisesti Teollisuustalouden sivuaineopiskelijoille tarkoitettujen jatkomoduulien suorittaminen vuoden 2005 tutkintosäännön mukaisesti Ohjeita moduuleja suorittaville opiskelijoille opintotilanteen mukaan: 1. Opiskelija

Lisätiedot

PERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2008 informaatiotilaisuudet: to 4.9. klo L-salissa/ pe 5.9. klo L-salissa TERVETULOA!

PERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2008 informaatiotilaisuudet: to 4.9. klo L-salissa/ pe 5.9. klo L-salissa TERVETULOA! PERUSAINEIDEN LAAJA OPPIMÄÄRÄ Syksyn 2008 informaatiotilaisuudet: to 4.9. klo 14-15 L-salissa/ pe 5.9. klo 12-13 L-salissa TERVETULOA! Prof. Juhani Pitkäranta (mat.) Leht. Petri Salo (fys.) suunn. Katriina

Lisätiedot

KONETEKNIIKAN SEKÄ ENERGIA- JA LVI-TEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMIEN OPISKELIJOILLE

KONETEKNIIKAN SEKÄ ENERGIA- JA LVI-TEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMIEN OPISKELIJOILLE T E K N I L L I N E N K O R K E A K O U L U Konetekniikan osasto 1 O P I N T O - O P A S 2 0 0 5-2 0 0 6 KONETEKNIIKAN SEKÄ ENERGIA- JA LVI-TEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMIEN OPISKELIJOILLE VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN

Lisätiedot

Matematiikka. Orientoivat opinnot /

Matematiikka. Orientoivat opinnot / Matematiikka Orientoivat opinnot / 30.8.2011 Tutkinnot Kaksi erillistä ja peräkkäistä tutkintoa: LuK + FM Laajuudet 180 op + 120 op = 300 op Ohjeellinen suoritusaika 3 v + 2 v = 5 v Tutkinnot erillisiä

Lisätiedot

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella Jyväskylän yliopisto 28.4.2016 Humanistinen tiedekunta 31.12.2016 asti Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 1.1.2017 alkaen HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty

Lisätiedot

lymenetelmät ja kommunikaatiotavat vaihtelevat, aivan kuten tulevissa työtehtävissäsi. Erilaisuus ei tarkoita laiskuutta saati tyhmyyttä.

lymenetelmät ja kommunikaatiotavat vaihtelevat, aivan kuten tulevissa työtehtävissäsi. Erilaisuus ei tarkoita laiskuutta saati tyhmyyttä. Tuotantotalouden koulutusohjelma Espoo 2012 OPINTO-OPAS 2012-2013 Toimittanut: Suunnittelija Tarja Timonen Tuotantotalouden koulutusohjelman opinto-opas 2012-2013 Tervetuloa tuotantotalouden maailmaan

Lisätiedot

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne Eija Heinonen-Özdemir

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne Eija Heinonen-Özdemir Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma sisältö ja rakenne 26.8.2016 Eija Heinonen-Özdemir Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi korkeakoulututkinto,

Lisätiedot

Mikkelin ammattikorkeakoululla on toimipisteet Mikkelissä, Savonlinnassa ja Pieksämäellä.

Mikkelin ammattikorkeakoululla on toimipisteet Mikkelissä, Savonlinnassa ja Pieksämäellä. Ohjeen nimi MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUN TUTKINTOSÄÄNTÖ Vastuuhenkilö Opetusjohtaja Tuija Vänttinen Voimaantulo 1.8.2011 Päätös Koulutustiimi 17.5.2011 76 Johtoryhmä 24.5.2011 74 AMK-hallitus 14.6.2011

Lisätiedot

10. TUTKINTO-OHJELMIIN KUULUVIEN MODUULIEN SISÄLLÖT INNEHÅLLET TILL MODULERNA I EXAMENSPROGRAMMEN

10. TUTKINTO-OHJELMIIN KUULUVIEN MODUULIEN SISÄLLÖT INNEHÅLLET TILL MODULERNA I EXAMENSPROGRAMMEN 80 10. TUTKINTO-OHJELMIIN KUULUVIEN MODUULIEN SISÄLLÖT INNEHÅLLET TILL MODULERNA I EXAMENSPROGRAMMEN Teknillisen korkeakoulun tutkinto-ohjelmat esittelevät tässä luvussa moduulit siltä osin, kuin ne ovat

Lisätiedot

AMK-tutkinto. 210 opintopistettä

AMK-tutkinto. 210 opintopistettä Liiketalouden koulut tusohjelma, Porvoo, aikuiset Liiketalouden koulutusohjelma pähkinänkuoressa Liiketalouden koulutusohjelman profiili Koulutuksen tavoitteet Ammatillinenn kasvu Opetussuunnitelma Liiketalouden

Lisätiedot

KONETEKNIIKAN SEKÄ ENERGIA- JA LVI-TEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMIEN OPISKELIJOILLE

KONETEKNIIKAN SEKÄ ENERGIA- JA LVI-TEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMIEN OPISKELIJOILLE 1 T E K N I L L I N E N K O R K E A K O U L U Konetekniikan osasto O P I N T O - O P A S 2 0 0 6-2 0 0 7 KONETEKNIIKAN SEKÄ ENERGIA- JA LVI-TEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMIEN OPISKELIJOILLE VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN

Lisätiedot

LENTOTEKNIIKAN JATKO OPINTO OHJE VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAAN OPISKELEVILLE

LENTOTEKNIIKAN JATKO OPINTO OHJE VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAAN OPISKELEVILLE Sivu 1 TEKNILLINEN KORKEAKOULU Konetekniikan osasto 22.10.2006 LENTOTEKNIIKAN JATKO OPINTO OHJE VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAAN OPISKELEVILLE 1. OHJEEN TARKOITUS Ohjeen tarkoituksena on antaa jatko

Lisätiedot

HOPS ja opintojen suunnittelu

HOPS ja opintojen suunnittelu HOPS ja opintojen suunnittelu Hanna-Mari Kivinen, 8.12.2010 Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Fysiikan laitos Mikä ihmeen HOPS? HOPS eli Henkilökohtainen OPintoSuunnitelma HOPS kuuluu 1.8.2005

Lisätiedot

PL 4600, Oulun yliopisto p HOPS

PL 4600, Oulun yliopisto p HOPS PL 4600, 90014 Oulun yliopisto p. 029 448 2920 http://www.oulu.fi/kauppakorkeakoulu/ HOPS henkilökohtainen opintosuunnitelma Pelkkää KTM-tutkintoa suorittamaan siirtyvät opiskelijat Nimi: Opiskelijanumero:

Lisätiedot

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne - 27.8.2015 Hanna Korpela

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne - 27.8.2015 Hanna Korpela Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma - tutkinnon sisältö ja rakenne - 27.8.2015 Hanna Korpela Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi

Lisätiedot

Tutkinnon uudistus. Tekniikan kandidaatin ja diplomiinsinöörin. rakenne

Tutkinnon uudistus. Tekniikan kandidaatin ja diplomiinsinöörin. rakenne Tutkinnon uudistus Tekniikan kandidaatin ja diplomiinsinöörin tutkintojen tavoitteet ja rakenne HUOM: tämä kalvosarja ei edusta mitään virallista kantaa. Se perustuu Nevanlinnan vetämässä tavoitetyöryhmässä

Lisätiedot

GEOMATIIKAN TUTKINTO-OHJELMA JA KIINTEISTÖTALOUDEN TUTKINTO-OHJELMA

GEOMATIIKAN TUTKINTO-OHJELMA JA KIINTEISTÖTALOUDEN TUTKINTO-OHJELMA TEKNILLINEN KORKEAKOULU MAANMITTAUSOSASTO GEOMATIIKAN TUTKINTO-OHJELMA JA KIINTEISTÖTALOUDEN TUTKINTO-OHJELMA OPINTO-OPAS 2005-2006 OTANIEMI 2005 ISSN 1795-8318 SISÄLLYSLUETTELO 2 1. OSASTON ESITTELY...5

Lisätiedot

Kauppatieteiden maisteri KTM. 31.8.2015 Vaasan yliopisto Teknillinen tiedekunta. Kaisu Säilä

Kauppatieteiden maisteri KTM. 31.8.2015 Vaasan yliopisto Teknillinen tiedekunta. Kaisu Säilä Kauppatieteiden maisteri KTM Vaasan yliopisto Teknillinen tiedekunta Kaisu Säilä Luennon sisältö Kauppatieteiden maisterin (KTM) tutkinto tutkinnon rakenne Tutkinto-ohjelman osaamistavoitteet Täydentävät

Lisätiedot

Tervetuloa opiskelemaan sosiaalityötä Tampereen yliopistossa. Tervetulotilaisuus uusille opiskelijoille 3.9.2014 ma. professori Arja Jokinen

Tervetuloa opiskelemaan sosiaalityötä Tampereen yliopistossa. Tervetulotilaisuus uusille opiskelijoille 3.9.2014 ma. professori Arja Jokinen Tervetuloa opiskelemaan sosiaalityötä Tampereen yliopistossa Tervetulotilaisuus uusille opiskelijoille 3.9.2014 ma. professori Arja Jokinen Onnittelut valinnoistasi Ensinnäkin siitä, että olet valinnut

Lisätiedot

1 luku Tehtävät. Professorin tehtävät

1 luku Tehtävät. Professorin tehtävät Sibelius-Akatemian hallinnointiohjeen liite 9 Hallitus 25.1.2012 Päivitysvastuu: hallintojohtaja OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN REKRYTOINTISÄÄNTÖ 1 luku Tehtävät 1 Professorin tehtävät Professorin tehtävistä

Lisätiedot

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne Hanna Korpela

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne Hanna Korpela Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma - tutkinnon sisältö ja rakenne - 25.8.2016 Hanna Korpela Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi

Lisätiedot

Infotilaisuus koulutusuudistuksen siirtymäajan päättymisestä

Infotilaisuus koulutusuudistuksen siirtymäajan päättymisestä 8.10.2014 Infotilaisuus koulutusuudistuksen siirtymäajan päättymisestä 8.10.2014 Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö 2 Koulutusuudistuksen siirtymäaika Tampereen

Lisätiedot

VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAISET JATKO-OPINNOT

VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAISET JATKO-OPINNOT TEKNILLINEN KORKEAKOULU REHTORIN PÄÄTÖS 15.6.2005 VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAISET JATKO-OPINNOT Teknillisen korkeakoulun rehtori on tänään tekemällään päätöksellä hyväksynyt liitteenä olevan tutkintorakennetyöryhmän

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO. Tietotekniikan tutkinto-ohjelman opinto-opas 2007-2008

SISÄLLYSLUETTELO. Tietotekniikan tutkinto-ohjelman opinto-opas 2007-2008 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. OSASTON ESITTELY...5 1.1 Yleistä...5 1.2 Hallinto ja yhteystiedot...7 1.3 Toimikunnat ja työryhmät...7 1.4 Laboratoriot...8 1.5 Tietotekniikan osaston kirjasto...9 2. TUTKINTOJEN

Lisätiedot

Viestintätieteiden kandidaattiohjelma

Viestintätieteiden kandidaattiohjelma Viestintätieteiden kandidaattiohjelma - tutkinnon sisältö ja rakenne - 30.8.2018 Hanna Korpela Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi korkeakoulututkinto,

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2011-2012

OPINTO-OPAS 2011-2012 AALTO-YLIOPISTON INSINÖÖRITIETEIDEN KORKEAKOULU OPINTO-OPAS 2011-2012 KONETEKNIIKAN SEKÄ ENERGIA- JA LVI-TEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMIEN OPISKELIJOILLE Toimittanut: Pertti Jokela Ville Kivimäki Karoliina Parhiala

Lisätiedot

Orientoivat opinnot osa III opintojen suunnittelu ja HOPS

Orientoivat opinnot osa III opintojen suunnittelu ja HOPS Orientoivat opinnot osa III opintojen suunnittelu ja HOPS Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö 21.10.2013 YKYY0 Orientoivat opinnot ja HOPS 2 op 1. Orientoivat I: Tutkinto- ja opintoasiat Ma 2.9

Lisätiedot

Vastaavuudet ja siirtymäsäännöt opetussuunnitelmien sekä välillä

Vastaavuudet ja siirtymäsäännöt opetussuunnitelmien sekä välillä Vastaavuudet ja siirtymäsäännöt opetussuunnitelmien 2012 2015 sekä 2015 2018 välillä PERUS- JA AINEOPINNOT Perus- ja aineopintojen suurin muutos on se, että jaksot Suomen kielen ja sen tutkimuksen historia

Lisätiedot

Vaihto-opinnot ulkomailla. Mari Trinidad & opintojen ohjaajat Info

Vaihto-opinnot ulkomailla. Mari Trinidad & opintojen ohjaajat Info Vaihto-opinnot ulkomailla Mari Trinidad & opintojen ohjaajat Info 10.4.2019 Vaihto-opinnoista yleisesti Vaihdossa suoritetut opinnot hyväksytään joko kandidaatin tai maisterin tutkintoihin (ainakin vähintään

Lisätiedot

1 INFORMAATIOVERKOSTOJEN TUTKINTO-OHJELMASTA VASTAAVAT OSASTOT...1 1.1 Tietotekniikan osasto...1 1.1.1 Yleistä...1 1.1.2 Hallinto ja yhteystiedot...

1 INFORMAATIOVERKOSTOJEN TUTKINTO-OHJELMASTA VASTAAVAT OSASTOT...1 1.1 Tietotekniikan osasto...1 1.1.1 Yleistä...1 1.1.2 Hallinto ja yhteystiedot... 1 INFORMAATIOVERKOSTOJEN TUTKINTO-OHJELMASTA VASTAAVAT OSASTOT...1 1.1 Tietotekniikan osasto...1 1.1.1 Yleistä...1 1.1.2 Hallinto ja yhteystiedot...1 1.1.3 Laboratoriot...2 1.2 Automaatio- ja systeemitekniikan

Lisätiedot

AHOT-käytännöt. Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa

AHOT-käytännöt. Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa AHOT-käytännöt Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa 2 Sisältö Reunaehtoja Aiempien tutkintojen hyväksilukeminen Aiempien / muualla suoritettujen opintojen hyväksilukeminen Muun osaamisen tunnustaminen

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMAN KANDIDAATINTYÖOHJE Ohje hyväksytty osastoneuvostossa 17.8.2005 1 Sisällys 1. Kandidaatintyö ja sen tarkoitus...2 2. Kandidaatintyön aihe ja tarkastaja...3 3. Kandidaatintyön

Lisätiedot

Alkuorientaatio Orientoivat opinnot Yliopisto, yksikkö, tutkinnot SIS-uuden opiskelijan opas (s. 8-18)

Alkuorientaatio Orientoivat opinnot Yliopisto, yksikkö, tutkinnot SIS-uuden opiskelijan opas (s. 8-18) Alkuorientaatio Orientoivat opinnot 1 24.8.2015 Yliopisto, yksikkö, tutkinnot SIS-uuden opiskelijan opas 2015-2016 (s. 8-18) Informaatiotieteiden yksikkö School of Information Sciences - SIS Opintopäällikkö

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN KANDIDAATIN TUTKINTO

KASVATUSTIETEIDEN KANDIDAATIN TUTKINTO ERITYISKASVATUKSEN ASIANTUNTIJAKOULUTUS (EA) (Opetussuunnitelma 2009-2010) OPINTONSA 2008 ALOITTANEIDEN VASTAAVUUDET 2009-2010 OPETUSSUUNNITELMAAN. Opetussuunnitelman 2009-2010 muutokset näkyvät vahvennetulla

Lisätiedot

HAKIJAN OPAS. AMK-INSINÖÖRISTÄ KONETEKNIIKAN (Koneteollisuuden tuotantotekniikka) DIPLOMI-INSINÖÖRIKSI. Seinäjoella toteutettava koulutus

HAKIJAN OPAS. AMK-INSINÖÖRISTÄ KONETEKNIIKAN (Koneteollisuuden tuotantotekniikka) DIPLOMI-INSINÖÖRIKSI. Seinäjoella toteutettava koulutus HAKIJAN OPAS AMK-INSINÖÖRISTÄ KONETEKNIIKAN (Koneteollisuuden tuotantotekniikka) DIPLOMI-INSINÖÖRIKSI Seinäjoella toteutettava koulutus Seinäjoen ammattikorkeakoulun tekniikan yksikössä järjestetään avoimet

Lisätiedot

Jatkotutkinnon tutkimusalan ja täydentävän aihealueen koodaus. Päivitys Anna-Kaarina Hakala

Jatkotutkinnon tutkimusalan ja täydentävän aihealueen koodaus. Päivitys Anna-Kaarina Hakala Jatkotutkinnon tutkimusalan ja täydentävän aihealueen koodaus Päivitys 24.5.2006 Anna-Kaarina Hakala Jatkokoulutuksen opinnot, moduulirakenne Tutkimusala Osastoneuvosto vahvistaa opiskelijan omalta tutkimusalalta

Lisätiedot

PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT OHJEET KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA

PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT OHJEET KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT OHJEET KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA LV 2013 2014 1 Sisällysluettelo OPISKELU KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA... 3 KOULUTUSOHJELMAN

Lisätiedot

Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM)

Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM) Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010 Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM) Virt@ -koulutuksen opinnot johtavat taiteen maisterin tutkintoon

Lisätiedot

Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulun tutkintosääntö

Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty Perustieteiden akateemisessa komiteassa 14. päivänä kesäkuuta 2011. 1 luku Yleisiä määräyksiä 1 Tehtävä Aalto-yliopiston perustieteiden

Lisätiedot

Viestintätieteiden kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne Hanna Korpela

Viestintätieteiden kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne Hanna Korpela Viestintätieteiden kandidaattiohjelma - tutkinnon sisältö ja rakenne - 31.8.2017 Hanna Korpela Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi korkeakoulututkinto,

Lisätiedot

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne. 27.8.2015 Eija Heinonen-Özdemir

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne. 27.8.2015 Eija Heinonen-Özdemir Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma sisältö ja rakenne 27.8.2015 Eija Heinonen-Özdemir Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi korkeakoulututkinto,

Lisätiedot

Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosääntö

Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosääntö Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty sähkötekniikan akateemisessa komiteassa 17.6.2013. (Muutokset 4.11.2013 ja 18.5.2015 mukaan lukien) I Yleisiä säännöksiä 1 Tehtävä Aalto-korkeakoulusäätiön

Lisätiedot

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö 1 Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty Insinööritieteiden korkeakoulun akateemisessa komiteassa 27.5.2013. Täydennetty 9.9.2013 ja 2.2.2015 1 Yleisiä säännöksiä 1

Lisätiedot

Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan?

Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan? Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan? Ritva Jakku-Sihvonen projektinjohtaja, Vokke-projekti, Helsingin yliopisto Maisterin tutkinto voimassa olevan asetuksen mukaan Pääaineen hyvä tuntemus, sivuaineiden

Lisätiedot

TERVETULOA OPISKELEMAAN! Informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median tutkinto-ohjelman infotilaisuus 27.8.2013

TERVETULOA OPISKELEMAAN! Informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median tutkinto-ohjelman infotilaisuus 27.8.2013 TERVETULOA OPISKELEMAAN! Informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median tutkinto-ohjelman infotilaisuus 27.8.2013 Päivän ohjelma 12.00 Opiskelukäytännöt INFIMissä 13.30 Kahvitauko 14.00 Tutkintokohtaiset

Lisätiedot

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty Insinööritieteiden akateemisessa komiteassa 6. päivänä kesäkuuta 2011. 1 LUKU Yleisiä määräyksiä 1 Tehtävä Aalto-yliopiston insinööritieteiden

Lisätiedot

KAUPPATIETEELLISEN ALAN TUTKINTOMÄÄRÄYKSET

KAUPPATIETEELLISEN ALAN TUTKINTOMÄÄRÄYKSET KAUPPATIETEELLISEN ALAN TUTKINTOMÄÄRÄYKSET 1.10.2010 Sivu 1 / 7 Kauppatieteellisessä ja teknillisessä tiedekunnassa suoritettavista kauppatieteellisen alan tutkinnoista ja opinnoista sekä opetuksesta ja

Lisätiedot

OPINTO-OPAS

OPINTO-OPAS Tuotantotalouden koulutusohjelma Espoo 2011 OPINTO-OPAS 2011-2012 Toimittanut: Suunnittelija Tarja Timonen Tuotantotalouden koulutusohjelman opinto-opas 2011-2012 Tervetuloa tuotantotalouden maailmaan

Lisätiedot

Automaatio- ja systeemitekniikan tutkinto-ohjelman opinto-opas 2009-2010

Automaatio- ja systeemitekniikan tutkinto-ohjelman opinto-opas 2009-2010 1 1 TUTKINTO-OHJELMAN JA TIEDEKUNNAN ESITTELY... 1 1.1 Tutkinto-ohjelmasta yleistä... 1 1.2 Tiedekunta... 1 1.2.1 Tiedekunnan hallinto ja yhteystiedot... 2 1.3 Tutkinto-ohjelman koulutusneuvosto... 3 1.4

Lisätiedot

1 INFORMAATIOVERKOSTOJEN TUTKINTO-OHJELMASTA VASTAAVAT OSASTOT

1 INFORMAATIOVERKOSTOJEN TUTKINTO-OHJELMASTA VASTAAVAT OSASTOT SISÄLLYSLUETTELO 1 INFORMAATIOVERKOSTOJEN TUTKINTO-OHJELMASTA VASTAAVAT OSASTOT...1 1.1 Tietotekniikan osasto...1 1.1.1 Yleistä...1 1.1.2 Hallinto ja yhteystiedot...1 1.1.3 Laboratoriot...2 1.2 Automaatio-

Lisätiedot

Teknillistieteellisen alan kieliopinnot

Teknillistieteellisen alan kieliopinnot Teknillistieteellisen alan kieliopinnot 30.8.2018 HANNA SNELLMAN / OPINTOASIAT KIELIKESKUS Kielikeskus Linginno KIELTEN OPETUSTA KAIKILLE AKATEEMISILLE YKSIKÖILLE suunnittelee ja toteuttaa tutkintoon vaadittavat

Lisätiedot

PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT OHJEET KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA

PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT OHJEET KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT OHJEET KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA LV 2013 2014 1 Sisällysluettelo OPISKELU KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA... 3 KOULUTUSOHJELMAN

Lisätiedot

Aalto-yliopiston Insinööritieteiden koulutusalan vuoden 2016 jatko-opiskelijavalintojen perusteet

Aalto-yliopiston Insinööritieteiden koulutusalan vuoden 2016 jatko-opiskelijavalintojen perusteet Aalto-yliopiston Insinööritieteiden koulutusalan vuoden 2016 jatko-opiskelijavalintojen perusteet VALINTA JATKOKOULUTUKSEEN 1. Yleinen hakukelpoisuus Yleinen hakukelpoisuus määritellään yliopistolaissa

Lisätiedot

Vaihto-opinnot ulkomailla. Mari Trinidad Info

Vaihto-opinnot ulkomailla. Mari Trinidad Info Vaihto-opinnot ulkomailla Mari Trinidad Info 20.4.2017 Vaihto-opinnoista yleisesti Vaihdossa suoritetut opinnot hyväksytään joko kandidaatin tai maisterin tutkintoihin (ainakin vähintään vapaasti valittaviin

Lisätiedot

Opintoihin orientointi

Opintoihin orientointi Opintoihin orientointi Tervetuloa opiskelemaan fysiikkaa Helsingin yliopiston Avoimeen yliopistoon! 2.9.2014 1 Ennen opintojen alkua Tutustu huolellisesti ja hyvin opinto-ohjelmaan. Tee HOPS eli henkilökohtainen

Lisätiedot

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT) KORKEAKOULUISSA

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT) KORKEAKOULUISSA AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT) KORKEAKOULUISSA INSSI-seminaari 30.03.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulujen vastuu 1) Aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisessa korkeakouluissa

Lisätiedot

YLEISTIEDOT OPINNOT KOULUTUS TOTEUTUSAIKA 2013-2016 LAAJUUS KUVAUS OPISKELUKIELI KOODI TUTKINTO

YLEISTIEDOT OPINNOT KOULUTUS TOTEUTUSAIKA 2013-2016 LAAJUUS KUVAUS OPISKELUKIELI KOODI TUTKINTO Opetussuunnitelma 1 (6) YLEISTIEDOT KOULUTUS TOTEUTUSAIKA 2013-2016 LAAJUUS KUVAUS OPISKELUKIELI KOODI TUTKINTO Palveluliiketoiminnan koulutusohjelma Opintojen laajuus on 90 opintopistettä, ja ohjeaika

Lisätiedot

Tuotantotalouden tutkinto-ohjelma Korvavuusluettelo, päivitetty

Tuotantotalouden tutkinto-ohjelma Korvavuusluettelo, päivitetty Tuotantotalouden tutkinto-ohjelma Korvavuusluettelo, päivitetty 8.8.2011 1(7) TU-91 STRATEGINEN JOHTAMINEN Korvattava Korvaava Korvaava Korvaava Korvaava TU-91.100C Avoin koodi strategian ja kansainvälisen

Lisätiedot