OPINTO-OPAS

Transkriptio

1 ELEKTRONIIKAN JA SÄHKÖTEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMA ESPOO 2009 OPINTO-OPAS Toimittanut: Ville Kivimäki Eeva Seppä Opintotoimisto Erilliset laitokset ISSN ESPOO 2009 Multiprint Oy Teknillinen korkeakoulu Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunta

2 2 Teknillinen korkeakoulu Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunta PL 3000, TKK Käyntiosoite Otakaari 5 A, Otaniemi, Espoo puh. vaihde kanslia fax kanslia sähköposti muodossa: [email protected] kanslia: [email protected]

3 SISÄLLYSLUETTELO 3 1. TIEDEKUNNAN ESITTELY Yleistä Hallinto ja yhteystiedot Toimikunnat ja työryhmät Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation kirjasto TUTKINTOJEN TAVOITTEET JA RAKENNE Elektroniikan ja sähkötekniikan alemman tutkinto-ohjelman tavoitteet ja rakenne Alemman perustutkinnon tavoitteet Alemman perustutkinnon rakenne Perusopinnot ja perusaineiden laaja oppimäärä Elektroniikan ja sähkötekniikan ylemmän tutkinto-ohjelman tavoitteet ja rakenne Ylemmän perustutkinnon tavoitteet Ylemmän perustutkinnon rakenne Rakennekaaviot ELEKTRONIIKAN JA SÄHKÖTEKNIIKAN TUTKINTO-OHJELMIEN MODUULIT JA PÄÄAINEET ALEMPI PERUSTUTKINTO eli tekniikan kandidaatin tutkinto Perusopinnot ja perusmoduulit Perusopintomoduuli S901-P (82 op) Ohjelman yhteiset opinnot S901-O (18 op) Perusmoduuli Bioniikka S111-1 (20 op) Perusmoduuli Elektroniikka ja sähkötekniikka S110-1 (20 op) Jatkomoduulit ja pääaineet PÄÄAINE Automaatio- ja systeemitekniikka (AS3001) Jatkomoduuli Automaatio- ja systeemitekniikka AS200-2 (20 op) PÄÄAINE Bioniikka (S3024) Jatkomoduuli Bioniikka S111-2 (20 op) PÄÄAINE Elektroniikka (S3027) Jatkomoduuli Elektroniikka S110-2 (20 op) PÄÄAINE Sähköfysiikka (S3025) Jatkomoduuli Sähköfysiikka S112-2 (20 op) PÄÄAINE Sähkötekniikka (S3026) Jatkomoduuli Sähkötekniikka S113-2 (20 op) ALEMMAN PERUSTUTKINNON MUUT MODUULIT Sivuaine (20 op) Vapaasti valittavat opinnot S901-V (10 op) Kandidaatin seminaari- ja työ S901-K (10 op) YLEMPI PERUSTUTKINTO eli diplomi-insinöörin tutkinto Syventävät moduulit ja pääaineet PÄÄAINE Akustiikka ja äänenkäsittely (S3004) Syventävä moduuli Akustiikka ja äänenkäsittelytekniikka S310-3 (20 op) PÄÄAINE Avaruustekniikka ja -tiede (S3005) Syventävä moduuli Avaruustekniikka S320-3 (20 op) PÄÄAINE Bioniikka (S3006) Syventävä moduuli Bioadaptiivinen tekniikka S360-3 (20 op)... 47

4 Syventävä moduuli Bioelektroniikka ja laitetekniikka S250-3 (20 op) PÄÄAINE Elektroniikka ja sovellukset (S3007) Syventävä moduuli Elektroniikan integrointi ja luotettavuus S361-3 (20 op) Syventävä moduuli Elektroniikka ja mittaustekniikka S350-3 (20 op) Syventävä moduuli Mikroelektroniikkasuunnittelu S290-3 (20 op) Syventävä moduuli Integroitujen elektronisten systeemien suunnittelu S291-3 (20 op) Syventävä moduuli Puolijohdeteknologia S260-3 (20 op) Syventävä moduuli Teollisuuselektroniikka S281-3 (20 op) PÄÄAINE Mikro- ja nanotekniikka (S3010) Syventävä moduuli Elektroniikan integrointi ja luotettavuus S361-3 (20 op) Syventävä moduuli Mikro- ja nanosysteemit S351-3 (20 op) Syventävä moduuli Mikroelektroniikkasuunnittelu S290-3 (20 op) Syventävä moduuli Nanotekniikka S341-3 (20 op) Syventävä moduuli Optoelektroniikka S340-3 (20 op) Syventävä moduuli Puolijohdeteknologia (20 op) PÄÄAINE Optinen teknologia (S3011) Syventävä moduuli Optinen teknologia S352-3 (20 op) PÄÄAINE Radiotiede ja tekniikka (S3012) Syventävä moduuli Radiotekniikka S220-3 (20 op) Syventävä moduuli Piirisimulointi ja teoria S240-3 (20 op) Syventävä moduuli Sähkömagnetiikka S330-3 (20 op) PÄÄAINE Signaalinkäsittely (S3013) Syventävä moduuli Signaalinkäsittely S300-3 (20 op) PÄÄAINE Sähköfysiikka (S3014) Syventävä moduuli Sähköfysiikka S353-3 (20 op) PÄÄAINE Sähköjärjestelmät (S3015) Syventävä moduuli Sähköjärjestelmät S210-3 (20 op) Syventävä moduuli Sähköverkot ja suurjännitetekniikka S212-3 (20 op) Syventävä moduuli Valaistustekniikka ja sähköinen talotekniikka S380-3 (20 op) PÄÄAINE Sähkökäytöt (S3016) Syventävä moduuli Sähkömekaniikka S200-3 (20 op) Syventävä moduuli Tehoelektroniikka ja sähkökäytöt S280-3 (20 op) PÄÄAINE Tietoliikennetekniikka (ETA3002) Syventävä moduuli Radiotietoliikenteen järjestelmät S273-3 (20 op) Syventävä moduuli Tietoliikenteen siirtomediat ja -järjestelmät S372-3 (20 op) ERILLISET MODUULIKOKONAISUUDET PÄÄAINE: Framtidens Industriföretag (FIF) PÄÄAINE: Communications Engineering at Eurecom SIVUAINE: Mekatroniikka Perusmoduuli Mekatroniikka I K150-1 (20 op) Jatkomoduuli Mekatroniikka II K150-2 (20 op) ERIKOISMODUULIT Erikoismoduuli Akustiikka ja äänenkäsittelytekniikka S310-C (20 op) Erikoismoduuli Avaruustekniikka S320-C (20 op) Erikoismoduuli Bioadaptiivinen tekniikka S360-C (20 op) Erikoismoduuli Elektroniikan integrointi ja luotettavuus S361-C (20 op) Erikoismoduuli Elektroniikka ja mittaustekniikka S350-C (20 op) Erikoismoduuli Magneettikuvaus 351-C (20 op) Erikoismoduuli Mikroelektroniikkasuunnittelu S290-C (20 op) Erikoismoduuli Optoelektroniikka ja nanotekniikka S340-C (20 op) Erikoismoduuli Piirisimulointi ja teoria S240-C (20 op)... 98

5 Erikoismoduuli Puolijohdeteknologia S260-C (20 op) Erikoismoduuli Radiotekniikka S220-C (20 op) Erikoismoduuli Signaalinkäsittely S300-C (20 op) Erikoismoduuli Sähköjärjestelmät S210-C (20 op) Erikoismoduuli Sähkömagnetiikka S330-C (20 op) Erikoismoduuli Sähkömarkkinat ja energiatalous Erikoismoduuli Sähkömekaniikka S200-C (20 op) Erikoismoduuli Tehoelektroniikka ja sähkökäytöt S280-C (20 op) Erikoismoduuli Teollisuuselektroniikka S281-C (20 op) YLEMMÄN PERUSTUTKINNON MUUT MODUULIT Tieteen metodiikan opinnot M (10 op) S901-M Sivuaine (20 op + 20 op) Erilliset sivuaineet Elektroniikan sivuaine S Tietoliikennetekniikan sivuaine S Talotekniikan sivuaine IA Sähkötekniikan sivuaine S Sähkömarkkinoiden ja energiatalouden sivuaine ETA Vapaasti valittavat opinnot S901-W (20 op) Diplomityö S901-D (30 op) OPISKELUUN LIITTYVÄT KÄYTÄNNÖT Opetus- ja tenttijaksot Luku- ja tenttijärjestykset HOPS Tutkintorakenteen siirtymäkautena huomattavaa Tutkintojen tavoitteelliset ja sallitut suorittamisajat Kurssit ja opintojaksot Tentit ja välikokeet Suoritusmerkinnät ja opintorekisteri Opintosuoritukset, oikeusturva ja kurinpito Toisen vaiheen valinnat Sisäiset siirtyjät Maisterivaiheen haku ulkopuolelta Opintohyvitykset muualla suoritetuista opinnoista Tutkintotodistukset ja valmistuminen Alempi perustutkintotodistus - tekniikan kandidaatti Ylempi perustutkintotodistus - diplomi-insinööri Todistuksenjakotilaisuus Ura- ja rekrytointipalvelut Alumnitoiminta Kirjastot Teknillisen korkeakoulun kirjasto Muut kirjastot OHJAUS JA OPINTONEUVONTA Tuutorointi Opintojen suunnittelu ja HOPS Opinto- ja harjoitteluneuvojat Kanslia Opintososiaaliset asiat sekä muu neuvonta ja ohjaus

6 Opintotoimisto/TKK-päärakennus Opintotuki Terveydenhoito Esteetön opiskelu TKY:n opintososiaaliset palvelut Muita palveluja OPETUS, ARVIOINTI JA PALAUTE Opetusmenetelmät Arviointi ja arvosanat Opetuksen arviointi ja kehittäminen Hyvän kurssin tunnusmerkit HARJOITTELU Työnhakuun ja harjoitteluun liittyvät palvelut TKK:lla Harjoittelun tavoitteet Harjoittelupaikan hakeminen Kansainvälinen harjoittelu Ulkomaan harjoittelun apurahat Harjoittelun hyväksymistä koskevat ohjeet Harjoitteluraportti Harjoittelun opintopisteet Harjoittelua koskevat tutkinto-ohjelmakohtaiset ohjeet OPINNOT MUISSA YLIOPISTOISSA Valtakunnallinen JOO-sopimus Kansainvälinen opiskelu Opiskelijavaihto Kansainväliset yhteistyöohjelmat ja pääaineet Suomen virtuaaliyliopisto (SVY) KANDIDAATINTYÖ JA KANDIDAATTISEMINAARI Kandidaatintyön ja kandidaattiseminaarin tavoitteet ja sisältö Kandidaatintyön ja kypsyysnäytteen kielivaatimukset Kandidaattiseminaarin toteutus DIPLOMITYÖ Diplomityön aihe ja kieli Diplomityön aiheen hakeminen Diplomityön arviointi ja arvostelu Kypsyysnäyte AVOIN YLIOPISTO-OPETUS TIETEELLINEN JATKOKOULUTUS Jatkotutkinnot Jatko-opintojen aloittaminen Esitietovaatimukset Päätoiminen ja sivutoiminen jatko-opiskelu Hakuajat jatkokoulutukseen

7 Jatkotutkinnon rakenne ja sisältö Jatko-opintojen rahoitus Lisätietoja jatko-opinnoista ATT STUDERA VID TEKNISKA HÖGSKOLA Examensstruktur och målsättning Lägre grundexamen Högre grundexamen Praktik Studier vid Tekniska högskolan Undervisning, examination och utvärdering Läs- och tentordningar, kurser och studieplanering Att studera på svenska Begränsning av studietiderna Byte av examensprogram Det nya Aalto-universitetet Studier vid andra högskolor Studiehandledning AALTO-YLIOPISTO LIITE 1 Pakollisen vieraan kielen suorituksiin kelpaavat kielten kurssit LIITE 2 Elektroniikan ja sähkötekniikan alemman perustutkinnon mallilukujärjestys

8 8 1. TIEDEKUNNAN ESITTELY 1.1 Yleistä Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunta on yksi Teknillisen korkeakoulun neljästä tiedekunnasta. Opetuksesta ja tutkimuksesta vastaa tiedekunnan 50 professoria. Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunta vastaa automaatio- ja systeemitekniikan, elektroniikan ja sähkötekniikan sekä tietoliikennetekniikan tutkinto-ohjelmista ja verkostomaisen bioinformaatioteknologian tutkinto-ohjelman koordinoinnista ja hallinnoinnista. Lisäksi tiedekunta vastaa myös seuraavista Master s ohjelmista: Master s Degree Programme in Space Science and Technology Master s Programme in Communications Ecosystem Master s programme in Communications Engineering Master s Programme in Electrical Engineering Master s Programme in Micro- and Nanotechnology Master s Programme in Radio Science and Engineering Keväällä 2009 tiedekunnassa oli yhteensä noin 2720 aktiivista perustutkinto-opiskelijaa suorittamassa tekniikan kandidaatin (TkK) tai diplomi-insinöörin (DI) tutkintoa ja 620 aktiivista jatkotutkinto-opiskelijaa suorittamassa tekniikan lisensiaatin (TkL), tekniikan tohtorin (TkT) tai filosofian tohtorin (FT) tutkintoa. Kansainvälistyminen näkyy tiedekunnassa vahvasti, sillä joka kahdeksas ylempää korkeakoulututkintoa tai jatkotutkintoa suorittava on kansallisuudeltaan muu kuin suomalainen. 1.2 Hallinto ja yhteystiedot Teknillisen korkeakoulun yleistä hallintoa hoitavat korkeakoulun hallitus, neuvottelukunnat, rehtori ja vararehtorit sekä hallinto-osasto. Tiedekunnan hallinnosta vastaavat tiedekuntaneuvosto, koulutusneuvostot sekä dekaani ja varadekaanit. Tiedekuntaneuvostoon kuuluu dekaani, 7 laitoksen johtajaa, tiedekuntaan kuuluvan erillisen laitoksen johtaja, 4 muun henkilökunnan edustajaa, 4 opiskelijoiden edustajaa ja 2 yliopiston ulkopuolista edustajaa. Tiedekuntaneuvoston tehtävänä on mm. toimia ehdollepanoviranomaisena täytettäessä professorin virkaa, päätettäessä tällaisen viran täyttämistä koskevan asian raukeamisesta tai päätettäessä kutsumismenettelyyn ryhtymisestä, ja nimittää virkoihin, joihin nimittäminen johtosäännön mukaan kuuluu tiedekuntaneuvoston tehtäviin. Lisäksi tiedekuntaneuvoston tehtävänä on tehdä hallitukselle esitykset mm. tiedekunnan uusien opiskelijoiden määrästä, koulutusta koskevista asioista, tulossopimuksesta ja määrärahojen jakamisesta, määrätä väitöskirjojen ja lisensiaatintutkimusten tarkastajat, arvostella väitöskirjat ja lisensiaatintutkimukset sekä hyväksyä lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot, asettaa koulutusasioita käsittelevät koulutusneuvostot ja vahvistaa tiedekunnan tutkinto-ohjelmien koulutuksen sisällöt. Tiedekuntaneuvoston puheenjohtajana toimii dekaani, esittelijöinä hallintopäällikkö ja suunnittelijat. Tiedekuntaneuvoston ja dekaanin toimikausi on kolme vuotta.

9 9 Tiedekuntaneuvoston ja dekaanin tehtävät ja asema määritellään tarkemmin Teknillisen korkeakoulun hallintojohtosäännössä. Dekaanina toimii professori Jorma Kyyrä (huone I 424, puh ). Tiedekunnan varadekaaneina toimivat professorit Jorma Skyttä (huone G407, puh ) ja Raimo Sepponen (huone St285, puh ). Tiedekunnassa toimii neljä koulutusneuvostoa, joiden tehtävinä on tehdä tiedekuntaneuvostolle ehdotukset tutkinto-ohjelmien opintosuunnitelmista, määrätä kandidaattiseminaarien vastuuopettajat, diplomitöiden valvojat ja ohjaajat sekä arvostella diplomityöt. Lisäksi koulutusneuvostot hyväksyvät ohjelmiinsa suoritetut tekniikan kandidaatin ja diplomi-insinöörin tutkinnot. Koulutusneuvoston puheenjohtajana toimii kyseisen tutkinto-ohjelman vastuuprofessori ja esittelijänä tutkinto-ohjelmasta vastaava suunnittelija. Otakaari 5 A kanslian yhteystiedot Hallintopäällikkö Maaret Djupsjöbacka, huone E423, kanslia, puh Koulutusasiantuntija Perttu Puska, jatko-opintoasiat, huone E417, kanslia, puh. (09) Suunnittelijat Ville Kivimäki ( asti), perusopintoasiat, EST- ja TLT-ohjelmat, JOO-opinnot, kurssipalautejärjestelmä, huone E415, kanslia, puh Eeva Seppä, perusopintoasiat, BIO-ohjelma, OpLaa, tuutorointi, huone E415, kanslia, puh Kv-suunnittelija Anita Bisi, Master s-ohjelmat, kansainväliset asiat, huone E424, kanslia, puh Kv-koordinaattori Jenni Tulensalo, Master s-ohjelmat, kansainväliset asiat, huone E419, kanslia, puh Osastosihteeri Katrina Nykänen, jatko-opintoasiat, aamupäivisin: huone E425, kanslia, puh , iltapäivisin: huone C 211, puh Opintosihteerit Pia Dahlin, huone E413, kanslia, puh Henna Paananen, huone E413, kanslia, puh Toimistosihteeri Raijaliisa Karhu, huone E425, kanslia, puh Kanslian käyntiosoite Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunta, Otakaari 5A, 4. kerros, huoneet E411, E413 ja E425, Otaniemi, Espoo. Kanslian sähköposti Kanslian postiosoite Kanslian puhelin Kanslian fax [email protected] Teknillinen korkeakoulu, Elektroniikan tietoliikenteen ja automaatio tiedekunta, PL 3000, TKK Tiedekunnan kotisivu Opintoneuvola [email protected]

10 Toimikunnat ja työryhmät Tiedekunnassa toimii useita toimikuntia tiedekunnan johdon apuna. Niiden tehtävänä on valmistella asiat tiedekuntaneuvoston, koulutusneuvostojen tai dekaanin päätettäviksi ja kehittää tiedekunnan toimintaa. Useimmissa toimikunnissa on myös opiskelijaedustajia. Jatko-opintotoimikunnissa käsitellään jatko-opintoasioita: tutkintovaatimusten hyväksyttämiseen, opinnäytteisiin ja tutkintojen suorittamiseen liittyviä asioita. Opetuksen laatutoimikunta eli OpLaa keskittyy opetuksen kehittämiseen ja arviointiin mm. vastaamalla kurssipalautejärjestelmästä, järjestämällä kaikille avoimia keskustelutilaisuuksia ja kehittämällä tuutoritoimintaa. Lisäksi tiedekunnassa on muita toimikuntia, joiden tehtävistä ja joihin kuuluvista henkilöistä saa tietoa hallintopäälliköltä, suunnittelijoilta ja opintoneuvolasta. 1.4 Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation kirjasto Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation kirjasto tarjoaa tieto- ja kirjastopalveluja tutkimuksen ja opiskelun tarpeisiin. Kirjasto hankkii käyttöön erityisesti tiedekunnan tutkimusalojen aineistoja. Lainausoikeuden voivat saada kaikki halukkaat. Kirjaston palveluihin kuuluu aikakausjulkaisuja, kirjallisuutta, opinnäytteitä, kurssikirjoja, opetusmonisteita, opinnäytteiden elektroninen arkisto, tietokantoja, lukusali, ryhmätyöhuoneita sekä työasemia. Kirjaston henkilökunta opastaa tietoaineistojen ja muiden palvelujen käytössä. Kaikki elektroniikan ja sähkötekniikan, tietoliikennetekniikan ja bioinformaatioteknologian tutkinto-ohjelmiin sisältyvät kurssikirjat ovat saatavilla tiedekunnan kirjastosta. Kurssikirjat ovat luettavissa kirjastossa, ja niistä on myös lainattavia kappaleita. Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation kirjasto Sähkötekniikan talo G-siipi, toinen kerros, huone G 205 Otakaari 5 A Espoo puh. (09) s-posti [email protected] Aukioloajat ma-to klo pe klo Katso kesäajan aukiolo kirjaston www-sivuilta. Informaatikko Marjo Sievänen, SG224, puh Tietopalvelusihteeri Saija Nieminen, SG225, puh Toimistosihteeri Carl-Eric Westman, SG225, puh

11 Tietotekniikan talon kirjasto 11 Automaatio- ja systeemitekniikan tutkinto-ohjelmaan sisältyvät kurssikirjat ovat saatavilla Tietotekniikan talon kirjastosta. Tietotekniikan talon kirjasto Konemiehentie Espoo puh. (09)

12 2. TUTKINTOJEN TAVOITTEET JA RAKENNE 12 Teknillinen korkeakoulu on siirtynyt kaksiportaiseen tutkintorakenteeseen. Opiskelijat suorittavat ensin alemman korkeakoulututkinnon, tekniikan kandidaatin tutkinnon ja sen jälkeen ylemmän korkeakoulututkinnon. Ylempiä tutkintoja ovat diplomi-insinöörin, arkkitehdin tai maisema-arkkitehdin tutkinnot. Opintojen laajuutta mitataan opintopisteillä (op). Yhden vuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä (op). Tekniikan kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä ja se on mahdollista suorittaa päätoimisesti opiskellen kolmessa lukuvuodessa. Diplomi-insinöörin, arkkitehdin ja maisema-arkkitehdin tutkintojen laajuus on 120 opintopistettä ja tutkinnot voidaan suorittaa päätoimisesti opiskellen kahdessa lukuvuodessa. Perustutkintoihin johtava koulutus suunnitellaan ja järjestetään teknillistieteellistä asiantuntemusta edellyttäviin tehtäväalueisiin suuntautuvina tutkinto-ohjelmina. 2.1 Elektroniikan ja sähkötekniikan alemman tutkinto-ohjelman tavoitteet ja rakenne Alemman perustutkinnon tavoitteet Alemman perustutkinnon tavoitteet on määritelty Teknillisen korkeakoulun tutkintosäännössä (10 ). Alempaan perustutkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: tutkinto-ohjelmaan kuuluvien opintojen perusteiden tuntemus sekä edellytykset alan kehityksen seuraamiseen valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin tai taiteellisen työn edellyttämät tiedolliset ja taidolliset valmiudet edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen valmiudet ymmärtää ja eritellä tekniikan vaikutuksia ja hyödynnettävyyttä kyky yhteistyöhön ja päämäärätietoiseen ryhmätyöskentelyyn edellytykset soveltaa hankkimaansa tietoa työelämässä tutkintoasetuksen vaatima suomen ja ruotsin kielen sekä vieraan kielen taito sekä työelämässä tarvittavat hyvät viestintätaidot. Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen tai taiteelliseen toimintaan sekä alan käytäntöihin. Elektroniikan ja sähkötekniikan tutkinto-ohjelman alemman perustutkinnon yleisenä tavoitteena on antaa opiskelijalle elektroniikan ja sähkötekniikan perustiedot, jotta opiskelijalla olisi edellytykset ylempään elektroniikan ja sähkötekniikan korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen. Tieteellisenä tavoitteena on antaa opiskelijalle teknistieteellisen ajattelun sekä

13 13 teknistieteellisten lainalaisuuksien ja käytäntöjen tiedollinen ja taidollinen pohja, joka perustuu vahvaan perustieteiden osaamiseen ja jonka varaan voidaan rakentaa vaativa elektroniikan ja sähkötekniikan alan tieteellinen työskentely ja asiantuntijaksi kehittyminen Alemman perustutkinnon rakenne Jatkomoduuli A2 20 op Perusmoduuli B1 20 op Kandidaatintyö ja seminaari K 10 op Vapaasti valittavat opinnot V 10 op Perusopinnot P op Perusmoduuli A1 20 op Ohjelman yhteiset opinnot O op Kuva 1. Tekniikan kandidaatin tutkinto 180 op Elektroniikan ja sähkötekniikan alempi perustutkinto koostuu o perusopintomoduulista (P, op), joka on kaikille tutkinto-ohjelman opiskelijoille muutamaa sisällöllistä poikkeusta lukuun ottamatta yhteinen. Perusopintojen moduulin sisältö poikkeaa niiden opiskelijoiden osalta, jotka lukevat perusaineiden laajaa oppimäärää o ohjelman yhteisten opintojen moduulista (O, op) o perusmoduulista (A1, 20 op) o jatkomoduulista (A2, 20 op), (yksi viidestä vaihtoehtoisesta jatkomoduulista): Automaatio- ja systeemitekniikka Bioniikka Elektroniikka Sähköfysiikka Sähkötekniikka Nämä ovat samalla elektroniikan ja sähkötekniikan alemman perustutkinnon pääaineiden nimekkeitä ja ne muodostavat alemman perustutkinnon pääaineen yhdessä perusmoduulin

14 14 kanssa. Erityisesti bioniikan jatkomoduuli on suunniteltu muodostamaan yhdessä bioniikkapainotteisen perusmoduulin kanssa bioniikan pääaine. Muut jatkomoduulit muodostavat mielekkäimmän kokonaisuuden elektroniikan ja sähkötekniikan perusmoduulin kanssa. o sivuaineen perusmoduulista (20 op), joka voi olla oman tai toisen tutkinto-ohjelman perusmoduuli (B1), oman tutkinto-ohjelman jatkomoduuli (B2) tai erityisesti sivuaineeksi luotu moduuli kuten perusaineiden laajan oppimäärän moduuli (B1) o vapaasti valittavien opintojen moduulista (V, 10 op) o kandidaattiseminaarin ja kandidaatin työn moduulista (K, 10 op). Pää- ja sivuaine Alemman perustutkinnon pääaine muodostuu tutkinto-ohjelmaan kuuluvasta perusmoduulista ja sen jatkomoduulista. Sivuaine muodostuu toisesta perusmoduulista tai pääaineen perusmoduuliin pohjautuvasta toisesta jatkomoduulista. Kandidaattiseminaari ja kandidaatintyö Kandidaattiseminaari ja siihen kuuluva kandidaatintyö on opintokokonaisuus, jossa käsitellään tieteellistä ajattelua, tiedonhakua, tiedon jäsentämistä ja käsittelyä sekä kielen ja viestinnän taitoja. Kandidaattiseminaaria ja kandidaatintyötä käsitellään luvussa 9. Kielitaito Opiskelijan tulee alempaan tai ylempään perustutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa (TS 9 ): suomen ja ruotsin kielen taito, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 :n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta, sekä vähintään yhden vieraan kielen sellainen taito, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen. Hyvä äidinkielen ja viestinnän taito. Äidinkielen ja viestinnän pakolliset opinnot toteutetaan kandidaattiseminaarin yhteydessä. Vanhan tutkintosäännön mukaan opiskeleville opiskelijoille viestinnän perusopintojakso on yleensä pakollinen. Toisen kotimaisen kielen (ruotsi tai suomi) taito, joka lain mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikieliseltä viranomaiselta ja joka on tarpeen oman alan kannalta. Opiskelijan äidinkieli on se kieli, jolla hän on saanut koulusivistyksensä eli kirjoittanut ylioppilastutkinnon äidinkielen kokeen. Tämän mukaan määräytyy, onko toinen kotimainen kieli ruotsi vai suomi. Opiskelijan kirjallinen ja suullinen kielitaito toisessa kotimaisessa kielessä arvioidaan erikseen arvosanoilla ht (hyvät tiedot) tai tt (tyydyttävät tiedot). Merkinnän toisen kotimaisen kielen kokeen (ruotsi) suorittamisesta voi saada seuraavien vaihtoehtoisten suoritusten perusteella:

15 15 1. TKK:n toisen kotimaisen kielen koe (Kie / Kie /7002) 2. Määrätyt kielikeskuksen ruotsin kurssit 3. Ruotsinkielinen kurssi TKK:ssa (suorituksesta sovittava kielikeskuksessa) 4. Valtion kielitutkintolautakunnan jäsenen antama todistus täydennettynä Teknillisessä korkeakoulussa suoritetulla suullisella kokeella 5. Jonkin muun korkeakoulun tai yliopiston vastaava toisen kotimaisen kielen koe. Vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito osoitetaan suorittamalla yliopiston kielikeskuksen tätä tarkoitusta varten osoittama vieraan kielen kurssi tai kurssit. Näissä opinnoissa painotetaan koulutusalan kielen hallintaa. Mikäli yliopistossa on jossakin vieraassa kielessä käytössä kielitaidon osoittamista varten erityinen koe, vaadittu kielitaito voidaan osoittaa joko kokonaan tai osaksi suorittamalla kyseinen koe. Lista kielikeskuksen pakollisen vieraan kielen suorituksiin kelpaavista kursseista löytyy liitteestä 1 opinto-oppaan lopusta. Lisää tietoa toisen kotimaisen kielen sekä vieraan kielen suorittamisesta löydät www-osoitteesta Harjoittelu Alempaan perustutkintoon voi sisältyä tutkinto-ohjelman määräysten mukaista asiantuntijuutta kehittävää harjoittelua. Harjoittelu on suositeltavaa, koska se kehittää osaamista sekä rakentaa ammatti-identiteettiä. Harjoitteluaikana on hyvä luoda yhteyksiä työelämään. Opiskeluaikainen harjoittelu voi myös helpottaa valmistumisen jälkeistä työn löytämistä. Harjoittelusta lisää luvussa Perusopinnot ja perusaineiden laaja oppimäärä Teknillisen korkeakoulun tavoitteena on tuottaa riittävästi sellaisia diplomi-insinöörejä, jotka pystyvät vastaamaan tutkimuksen ja elinkeinoelämän nopeimminkin muuttuviin haasteisiin. Matematiikan ja luonnontieteiden osaaminen on perusta insinööritieteiden osaamiselle. Perusaineiden laajan oppimäärän ohjelmaan kutsutaan vuosittain 10 % uusista opiskelijoista valintamenestyksen perusteella. Ohjelmaan voi lisäksi erikseen hakea. Ks. Laajan oppimäärän opinnot tutkinnossa Suorittamalla perusaineiden laajan oppimäärän opiskelija saa vahvan matemaattisluonnontieteellisen pohjan opinnoille. Tällöin perusaineissa, matematiikassa, fysiikassa ja tietojenkäsittelyssä opiskellaan normaalia laajemmat opintokokonaisuudet. Nämä perusaineiden laajan oppimäärän opinnot korvaavat tällöin tutkinto-ohjelman tavanomaiset perusopinnot. Lisäksi opiskelijalle muodostuu kandidaatin tutkintoon perustieteiden sivuaine.

16 Perustieteiden sivuaine 16 Laajan oppimäärän kokonaisuudessaan lukeneille kirjataan kandidaatin tutkintoon perustieteiden sivuaine. Suoritettuaan laajan perusaineen opiskelija voi halutessaan suorittaa B1- moduulin jatkoksi yksilöllisen, matematiikan ja systeemianalyysin laitoksen hallinnoiman B2- moduulin. Tällöin B1- ja B2-moduulit yhdessä muodostavat perustieteiden sivuaineen myös ylemmässä tutkinnossa. Opintorekisteri Perusaineiden laaja oppimäärä -ohjelman suoritusoikeus näkyy opiskelijan Oodirekisteritiedoissa. Jos laajan suoritusoikeuden saanut opiskelija ei halua suorittaa opintoja laajan oppimäärän mukaisesti, on hänen ilmoitettava siitä joko oman tutkinto-ohjelman opintoasioista vastaavalle tai Katriina Korhoselle, puh , Ilmoituksen perusteella laajan suoritusoikeus Oodissa päätetään ja ko. oikeuden näkyminen mm. Oodiotteessa häviää. Merkintä tutkintotodistukseen Laajan perusaineen suorittamisesta opiskelija saa erillisen maininnan sekä kandidaatin että diplomi-insinöörin todistukseensa.

17 17 Perustieteiden laajan oppimäärän opinnot lk S951-P Perusopinnot laajalla oppimäärällä 82 op Koodi Kurssi Laajuus op AS C-ohjelmoinnin peruskurssi 6 Kie /7001 Toisen kotimaisen kielen kokeen kirjallinen osio 1 Kie /7002 Toisen kotimaisen kielen kokeen suullinen osio 1 Kie-xx.yyyy Kielten opintoja 3 Mat Matematiikan peruskurssi L1 10 Mat Matematiikan peruskurssi L2 10 Mat Matematiikan peruskurssi L3 10 Mat Sovellettu todennäköisyyslasku A/B 5 S Fysiikka I 6 S Fysiikka II 6 S Fysiikka III 6 S Piirianalyysi 1 5 S Johdatus elektroniikan ja sähkötekniikan opiskeluun 1 S Digitaalitekniikan perusteet 3 T Johdatus opiskeluun ja tietojärjestelmiin TKK:lla 2 T Tietokone työvälineenä 2 T Ohjelmoinnin perusteet L 5 Tfy Fysiikan lyhyet laboratoriotyöt 2 Yhteensä 82 op S951-1 Perustieteiden perusmoduuli 20 op Koodi Kurssi Laajuus op Valitse seuraavista 10 opintopistettä matematiikkaa ja loput niin, että 20 opintopistettä täyttyy. Mat Matematiikan peruskurssi L4 10 Mat Diskreetin matematiikan perusteet 5 Mat Johdatus stokastiikkaan 5 S Fysiikan lisäkurssi I (SFT) 2 S Fysiikan lisäkurssi II (SFT) 2 S Modernin fysiikan tietokoneharjoitukset 2 T Ohjelmoinnin jatkokurssi L1 6 Tfy Fysiikan laboratoriotyöt II 2 AS C++ -ohjelmointi 4 Yhteensä 20 op

18 Elektroniikan ja sähkötekniikan ylemmän tutkinto-ohjelman tavoitteet ja rakenne Ylemmän perustutkinnon tavoitteet Ylemmän perustutkinnon tavoitteet on määritelty Teknillisen korkeakoulun tutkintosäännössä (21 ). Ylempään perustutkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: tutkinto-ohjelmaan kuuluvan pääaineen hyvä tuntemus valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen tai edellytykset itsenäiseen ja vaativaan taiteelliseen työhön sekä valmiudet jatkuvaan ja joustavaan oppimiseen valmiudet ymmärtää oman alansa ongelmat käyttäjien, teknisten ja yhteiskunnallisten järjestelmien sekä ympäristön näkökulmasta valmiudet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä riittävä kielitaito toimia alan kansallisissa ja kansainvälisissä tehtävissä sekä valmiudet tieteelliseen tai taiteelliseen jatkokoulutukseen. Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen tai taiteelliseen toimintaan sekä alan käytäntöihin. Ylemmän perustutkinnon tavoitteena elektroniikan ja sähkötekniikan tutkinto-ohjelmassa on antaa opiskelijalle teoreettinen pohja ja soveltamisvalmius sellaisiin tehtäviin, joissa edellytetään tekniikkaan, tekniikan sovelluksiin tai tuotantotoimintaan liittyvien elektroniikan ja sähkötekniikan ongelmien käsittelyä ja itsenäistä ratkaisua, sekä syvällinen valmius vaativienkin tehtävien suorittamiseen jollakin edellä mainituista aloista. Lisäksi ammatillisena tavoitteena on antaa mahdollisuus elektroniikan ja sähkötekniikan syvälliseen monitieteiseen hyväksikäyttöön. Ylemmän perustutkinnon tieteellisenä tavoitteena on antaa opiskelijalle vahvaan perustieteiden osaamiseen perustuva elektroniikan ja sähkötekniikan tuntemus sekä jonkin alan syvällinen teoreettinen ja metodinen tuntemus samoin kuin valmius hankkia itsenäisesti tieteellistä tietoa. Tieteellisenä tavoitteena on myös antaa valmius asiantuntijatehtäviin, jatko-opintoihin ja tutkimustyöhön.

19 Ylemmän perustutkinnon rakenne Vapaasti valittavat opinnot W 20 op Tieteen metodiikka M 10 op Diplomityö D 30 op Syventävä moduuli A3 20 op Jatkomoduuli B2 20 op Erikoismoduuli C 20 op Kuva 2. Diplomi-insinöörin tutkinto 120 op A-merkityt moduulit ovat oman tutkinto-ohjelman moduuleja. B-merkityt moduulit voivat olla mitä tahansa HOPSissa omaan tutkintoon hyväksytettyjä moduuleja. Ylemmän perustutkinnon opinnot koostuvat seuraavista moduuleista: tieteen metodiikan opinnoista (M, 10 op) vapaasti valittavista opinnoista (W, 20 op) diplomityöstä (D, 30 op) kolmesta moduulista, joista vähintään yhden tulee olla oman tutkinto-ohjelman pääaineen syventävä moduuli ja joista korkeintaan yksi voi olla perusmoduuli ( op). Nämä kolme moduulia voivat olla esimerkiksi sivuaineen moduuli (20 op), pääainetta tukeva erikoismoduuli (C, 20 op) ja pääaineen syventävä moduuli. Tieteen metodiikan opintojen moduuli (M, 10 op) sisältää tutkinto-ohjelmaan soveltuvia tieteellisiä menetelmäopintoja, esimerkiksi matemaattis-tilastollisia menetelmiä, sekä pääaineen tieteellisiin käytäntöihin liittyviä menetelmiä. Pääaineet Elektroniikan ja sähkötekniikan ylempi perustutkinto sisältää seuraavat pääaineet: o Akustiikka ja äänenkäsittely o Avaruustekniikka ja -tiede o Bioniikka o Elektroniikka ja sovellukset o Mikro- ja nanotekniikka o Optinen teknologia o Radiotiede ja -tekniikka

20 20 o Sähköfysiikka o Sähköjärjestelmät o Sähkökäytöt o Signaalinkäsittely o Tietoliikennetekniikka, jotka edelleen sisältävät vaihtelevan määrän syventäviä moduuleja (A3, 20 op). Sama syventävä moduuli voi esiintyä useammassa pääaineessa mutta tällöin se pohjautuu eri jatkomoduuleihin ja/tai perusmoduuleihin. Tällöin syventävään moduuliin muodostuu joka pääaineessa erilainen polku, jolloin syventävän moduulin opinnoille muodostuu poluista riippuen hiukan erilaiset painotukset. Syventäviin moduuleihin johtavat suositellut polut on esitetty kaavioissa 2-4. Pää- ja sivuaineen muodostuminen Opiskelijan pääaine muodostuu tavallisesti kolmesta tutkinto-ohjelmaan kuuluvasta moduulista: perusmoduulista ja sen jatkomoduulista sekä mainitun jatkomoduulin yhdestä syventävästä moduulista. Perus- ja jatkomoduulit voivat olla suoritettu joko alemman tai ylemmän perustutkinnon yhteydessä. Vaikka opiskelija suorittaisi useamman samaan jatkomoduuliin perustuvan syventävän moduulin, hänen tutkintoonsa sisältyy ainoastaan yksi pääaine. Ylemmän perustutkinnon pääaine pohjautuu sisällöltään tarkoituksenmukaisesti suunnattuihin pääaineopintoihin. Pääaineen sisältämän syventävän moduulin pohjautumista tarkoituksenmukaisiin jatko- ja perusmoduuleihin on esitetty kaavioissa 1-4. Sivuaine voi muodostua perusmoduulista ja sen jatkomoduulista tai jatkomoduulista ja sen syventävästä moduulista. Opiskelijan pää- ja sivuaineeseen ei voi kuulua samoja moduuleja. Yhteinen jatkomoduuli pää- ja sivuaineissa Jos sekä pää- että sivuaineiden syventävät moduulit pohjautuvat samaan jatkomoduuliin, muodostuu pääaine perusmoduulista, syventävästä moduulista ja erikoismoduulista tai muusta syventävästä moduulista, joka luetaan pääaineen syventävän moduulin lisäksi. Sivuaine muodostuu tällöin jatkomoduulista ja syventävästä moduulista. Kaavio 6 selvittää tätä tilannetta. Tällainen tilanne on elektroniikan ja sähkötekniikan tutkinto-ohjelmassa varsin yleinen ja esiintyy esimerkiksi alla olevassa tapauksessa: Opiskelija on suorittanut elektroniikan ja sähkötekniikan tutkinto-ohjelmassa elektroniikan ja sähkötekniikan perusmoduulin, elektroniikan jatko-moduulin ja kaksi syventävää moduulia, jotka pohjautuvat elektroniikan jatko-moduuliin. Pääaine muodostuu tällöin elektroniikan ja sähkötekniikan perusmoduulista + ensimmäisestä syventävästä moduulista + opiskelijan lisäksi lukemasta erikoismoduulista (tai muusta syventävästä moduulista). Sivuaine muodostuu nyt elektroniikan jatkomoduulista ja toisesta syventävästä moduulista, mikäli em. jatkomoduuli vahvistetaan opiskelijan henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa kuuluvaksi sivuaineeseen.

21 21 Erikoismoduuli Erikoismoduuli (20 op) voi olla tiedekunnan suunnittelema moduuli tai opiskelijan henkilökohtaisista opinnoista koostuva moduuli, jonka sisällön tiedekunta hyväksyy. Tieteen metodiikan opinnot Ylempään perustutkintoon kuuluvat tieteen metodiikan opinnot (10 op) koostuvat tieteellisistä menetelmäopinnoista. Tieteen metodiikan moduulin (M-moduuli) tavoitteena on tukea opiskelijan diplomityön tekemistä. Osassa pääaineista ja syventävistä moduuleista on esitetty pakollisia vaatimuksia M-moduuliin sisällytettävistä opinnoista (maksimissaan 5 op). Samoin osassa pääaineista ja syventävistä moduuleista esitetään suosituksia M-moduuliin soveltuvista kursseista. Suositellut ja pakolliset M- moduulin kurssit löytyvät listattuna luvusta Moduuliin kuuluu myös kaikille tutkinto-ohjelmille yhteinen tieteen filosofiaa, tieteen tekemistä, tieteen etiikkaa ja insinöörietiikkaa käsittelevä osa. Opiskelijan tulee valita vähintään kolme opintopistettä tältä TKK:n yhteiseltä kurssilistalta, joka on esitetty luvussa Diplomityö Opiskelija sopii diplomityön aiheesta sellaisen opettajan (professorin) kanssa, jonka alaan aihe kuuluu. Diplomityö tehdään useimmiten pääaineesta, mutta sen voi tehdä myös sivuaineesta. Diplomityöstä lisää luvussa 10. Laajan oppimäärän opinnot, perustieteiden sivuaine Suoritettuaan laajan perusaineen opiskelija voi halutessaan suorittaa B1-moduulin jatkoksi yksilöllisen, matematiikan ja systeemianalyysin laitoksen hallinnoiman B2-moduulin. Tällöin B1- ja B2-moduulit yhdessä muodostavat perustieteiden sivuaineen ylemmässä tutkinnossa. Lisätietoa perusaineiden laajan oppimäärän opinnoista: Kielitaidon osoittaminen (Tutkintosäännön 9 :n kielitaitovaatimukset, ks. alempi perustutkinto ) Suomen tai ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, osoitetaan kirjoittamalla diplomityöhön liittyvä kypsyysnäyte sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Mikäli opiskelija on osoittanut kielitaitonsa jo tekniikan kandidaatin tutkintoa tai muuta alempaa korkeakoulututkintoa varten antamassaan kypsyysnäytteessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää ylempää perustutkintoa varten annettavassa kypsyysnäytteessä.

22 22 Toisen kotimaisen kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, voidaan osoittaa suorittamalla yliopiston toisen kotimaisen kielen koe, määrätty toisen kotimaisen kielen kurssi tai toisen korkeakoulun vastaava toisen kotimaisen kielen koe. Vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito osoitetaan suorittamalla yliopiston kielikeskuksen tätä tarkoitusta varten osoittama vieraan kielen kurssi tai kurssit. Näissä opinnoissa painotetaan koulutusalan kielen hallintaa. Mikäli yliopistossa on jossakin vieraassa kielessä käytössä kielitaidon osoittamista varten erityinen koe, vaadittu kielitaito voidaan osoittaa joko kokonaan tai osaksi suorittamalla kyseinen koe. Lista kielikeskuksen pakollisen vieraan kielen suorituksiin kelpaavista kursseista löytyy oppaan lopusta liitteestä 1. Mikäli opiskelija on osoittanut toisen kotimaisen kielen ja vieraan kielen taidon jo tekniikan kandidaatin tai muun alemman korkeakoulututkinnon suorittamisen yhteydessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää ylemmän perustutkinnon suorittamisen yhteydessä. Harjoittelu Ylempään perustutkintoon voi sisältyä tutkinto-ohjelman määräysten mukaista asiantuntijuutta syventävää harjoittelua. Harjoittelu voi olla pakollista harjoittelua, jolloin se sisältyy johonkin tutkinto-ohjelman opetussuunnitelmassa määrättyyn moduuliin, tai vapaaehtoista harjoittelua, jolloin se sisältyy vapaasti valittaviin opintoihin. Elektroniikan ja sähkötekniikan tutkinto-ohjelmassa harjoittelu ei ole pakollista. Harjoittelusta lisää luvussa 7.

23 Rakennekaaviot Kandidaatin tutkinnon moduulien etenemiskaavio: P+O -moduulit Elektroniikka ja sähkötekniikka A1 Bioniikka A1 Automaatio- ja systeemitekniikka A2 Elektroniikka A2 Bioniikka A2 Sähköfysiikka A2 Sähkötekniikka A2 Kaavio 1: Kandidaatin tutkinnon pääaine määräytyy valitun A2-moduulin mukaan. Pääaineet ovat: automaatio- ja systeemitekniikka (AS3001), bioniikka (S3027), elektroniikka (S3025), sähköfysiikka (S3025), sähkötekniikka (S3026)

24 24 Kandidaatin tutkinnossa suoritettu pääaineen jatkomoduuli Automaatio- ja systeemitekniikka A2 Eteneminen on mahdollista seuraaviin ylemmän tutkinnon syventäviin moduuleihin A3 Automaatio- ja systeemitekniikan pääaineessa AUT-tutkinto-ohjelmassa tarjottavat syventävät A3-moduulit Signaalinkäsittely A3 Tehoelektroniikka ja sähkökäytöt A3 Syventävästä moduulista muodostuu pääaineeksi ei muodostu pääainetta* Signaalinkäsittely S3013 Sähkökäytöt S3016 Bioelektroniikka ja laitetekniikka A3 Bioniikka S3006 Bioniikka A2 Bioadaptiivinen tekniikka A3 Elektroniikan integrointi ja luotettavuus A3 Bioniikka S3006 Elektroniikka ja sovellukset S3007 tai S3010 Mikro- ja nanosysteemit A3 Optoelektroniikka A3 Mikro- ja nanotekniikka S3010 Mikro- ja nanotekniikka S3010 * Automaatio- ja systeemitekniikan voi suorittaa EST:ssä vain sivuaineena. Tällöin on valittava lisäksi EST:n pääaine. Automaatio- ja systeemitekniikan A3-moduulin suorittamisen esitietona suositellaan AUT-ohjelman A1-moduulia tai vastaavia tietoja. Myös tutkinto-ohjelman vaihto EST:stä AUT:iin on mahdollista. Lisätietoja saa EST- ja AUT-tutkinto-ohjelmien suunnittelijoilta. Kaavio 2

25 Kandidaatin tutkinnossa suoritettu pääaineen jatkomoduuli Elektroniikka A2 Sähköfysiikka A2 25 Eteneminen on mahdollista seuraaviin ylemmän tutkinnon syventäviin moduuleihin A3 Akustiikka ja äänenkäsittelytekniikka A3 Bioadaptiivinen tekniikka A3 Bioelektroniikka ja laitetekniikka A3 Integroitujen elektronisten systeemien suunnittelu A3 Teollisuuselektroniikka A3 Puolijohdeteknologia A3 Elektroniikan integrointi ja luotettavuus A3 Elektroniikka ja mittaustekniikka A3 Mikro- ja nanosysteemit A3 Mikroelektroniikkasuunnittelu A3 Optoelektroniikka A3 Optinen teknologia A3 Piirisimulointi- ja teoria A3 Sähkömagnetiikka A3 Radiotekniikka A3 Radiotietoliikenteen järjestelmät A3 Signaalinkäsittely A3 Sähköfysiikka A3 Avaruustekniikka A3 Nanotekniikka A3 Syventävästä moduulista muodostuu pääaineeksi (koodi) S3004 S3006 S3006 S3007 S3007 S3007 tai S3010 S3007 tai S3010 S3007 tai S3010 S3010 S3007 tai S3010 S3010 S3011 S3012 S3012 S3012 ETA3002 S3013 S3014 S3006 S3010 Kaavio 3

26 26 Kandidaatin tutkinnossa suoritettu pääaineen jatkomoduuli Eteneminen on mahdollista seuraaviin ylemmän tutkinnon syventäviin moduuleihin A3 Syventävästä moduulista muodostuu pääaineeksi Sähköjärjestelmät A3 Sähkömekaniikka A3 Sähköjärjestelmät S3015 Sähkökäytöt S3016 Sähkötekniikka A2 Sähköverkot ja suurjännitetekniikka A3 Tehoelektroniikka ja sähkökäytöt A3 Sähköjärjestelmät S3015 Sähkökäytöt S3016 Valaistustekniikka ja sähköinen talotekniikka A3 Sähköjärjestelmät S3015 Kaavio 4

27 27 W M Diplomityö D Pääaine syventävä moduuli A3 Sivuaine jatkomoduuli B2 Erikois moduuli C Pääaine jatkomoduuli A2 Perusopintomoduuli P Sivuaine perusmoduuli B1 K V Pääaine perusmoduuli A1 Ohjelman yhteiset opinnot O Kaavio 5: Tutkinnon perusrakenne. Lyhenteiden selitykset: P= Perusopintomoduuli, O= ohjelman yhteiset opinnot moduuli, B1= kandidaatin tutkinnon sivuaine-moduuli, K= kandidaatin työ ja seminaari, V ja W= vapaasti valittavat opinnot, M= tieteen metodiikan opinnot moduuli, D= diplomityö

28 28 W M Diplomityö D Pääaine syventävä moduuli A3 Sivuaine jatkomoduuli A2 Sivuaine syventävä moduuli A3 B1 Pääaine erikois- tai syventävä moduuli C/A3 K V Perusopintomoduuli P Pääaine perusmoduuli A1 Ohjelman yhteiset opinnot O Kaavio 6: Pää- ja sivuaineen muodostuminen tapauksessa, jossa pää- ja sivuaineen syventävät moduulit pohjautuvat samaan jatkomoduuliin. Lyhenteiden selitykset: P= Perusopintomoduuli, O= ohjelman yhteiset opinnot moduuli, B1= kandidaatin tutkinnon sivuaine-moduuli, K= kandidaatin työ ja seminaari, V ja W= vapaasti valittavat opinnot, M= tieteen metodiikan opinnot moduuli, D= diplomityö Esimerkkitapaus: Alemmassa tutkinnossa pääaine koostuu Elektroniikan ja sähkötekniikan A1 ja Elektroniikan A2 moduuleista. Ylemmässä tutkinnossa opiskelija jatkaa Elektroniikka ja mittaustekniikka A3 moduuliin ja lukee myös Elektroniikan ja mittaustekniikan erikoismoduulin. Sivuaineeksi hän haluaa opiskella samaan jatkomoduuliin pohjautuvaa Elektroniikan luotettavuus ja integrointi A3 moduulin. Ylemmän tutkinnon pääaine Elektroniikka ja sovellukset: Elektroniikka ja sähkötekniikka A1, Elektroniikka ja mittaustekniikka A3, erikoismoduuli Elektroniikka ja mittaustekniikka A3 ja erikoismoduuli Elektroniikka ja mittaustekniikka. Ylemmän tutkinnon sivuaine Elektroniikan integrointi ja luotettavuus: Elektroniikka A2 ja Elektroniikan integrointi ja luotettavuus A3. B1-moduuli voi olla jokin toisen ohjelman tarjoama kandivaiheen sivuaine-moduuli.

29 29 3. ELEKTRONIIKAN JA SÄHKÖTEKNIIKAN TUTKINTO- OHJELMIEN MODUULIT JA PÄÄAINEET Tässä luvussa esitellään tarkemmin tutkinto-ohjelman moduulit ja pääaineet. ALEMPI PERUSTUTKINTO eli tekniikan kandidaatin tutkinto Perusopinnot ja perusmoduulit 3.1 Perusopintomoduuli S901-P (82 op) Kuvaus Perusopintomoduuli sisältää tutkinto-ohjelman edellyttämiä matemaattis-luonnontieteellisiä ja muita perusopintoja. Sisältö S901-P Perusopinnot 82 op Koodi Kurssi Laajuus op AS C-ohjelmoinnin peruskurssi 6 Kie / 7001 Toisen kotimaisen kielen kokeen kirjallinen osio 1 Kie / 7002 Toisen kotimaisen kielen kokeen suullinen osio 1 Kie-xx.yyyy Kielten opintoja # 3 Mat Matematiikan peruskurssi S1 10 Mat Matematiikan peruskurssi S2 10 Mat Matematiikan peruskurssi S3 10 Mat Sovellettu todennäköisyyslaskenta A/B 5 S Fysiikka I 6 S Fysiikka II 6 S Fysiikka III 6 S Piirianalyysi I 5 S Johdatus elektroniikan ja sähkötekniikan opiskeluun 1 S Digitaalitekniikan perusteet 3 T Johdatus opiskeluun ja tietojärjestelmiin TKK:lla 2 T / Ohjelmoinnin perusteet Y/L Tfy Fysiikan lyhyet laboratoriotyöt 2 Yhteensä 82 op # Katso pakollisen vieraan kielen opintojen vaatimukset Kielikeskuksen www-sivuilta Lisäksi oppaan lopussa liitteessä 1 on lista kielikeskuksen pakollisen vieraan kielen suorituksiin kelpaavista kursseista.

30 3.2 Ohjelman yhteiset opinnot S901-O (18 op) 30 Kuvaus O-moduuli sisältää ohjelmalle ominaisia opintoja. Se syventää perustietoja mm. elektroniikan ja sähkötekniikan sekä ohjelmoinnin osalta. Myös tietoliikennetekniikan perusteisiin on mahdollista tutustua moduulissa. Vaihtoehtoisten kurssien valinnassa on opiskelijan hyvä huomioida opintojen myöhempi suuntautuminen ja myöhempien opintojen esitiedot. Tietyt vaihtoehtoisten listassa esiintyvät kurssit on suunniteltu tukemaan tiettyjä pääaineita: automaatio- ja systeemitekniikan pääaineen valitseville suositellaan ohjelmoinnin kursseja bioniikan pääaineen valitseville suositellaan ohjelmoinnin kursseja elektroniikan pääaineen valitseville suositellaan digitaalisen signaalinkäsittelyn ja suodatuksen kurssia sähköfysiikan pääaineen valitseville suositellaan fysiikan kursseja sähkötekniikan pääaineen valitseville suositellaan sähkövoimatekniikan kurssia Lisäksi: # Jos aiot suorittaa syventävän moduulin S310-3 Akustiikka ja äänenkäsittelytekniikka, valitse kurssi T Digitaalinen signaalinkäsittely ja suodatus. * Suositellaan vain Bioniikka-pääaineen valitseville. Sisältö S901-O Ohjelman yhteiset opinnot 18 op Koodi Kurssi Laajuus op S Piirianalyysi 2 5 S Signaalit ja järjestelmät 5 S Mittaustekniikan perusteet A 4 Valitse seuraavista vähintään 4 opintopistettä: AS C++ -ohjelmointi 4 S Fysiikan lisäkurssi I (SFT) 2 S Fysiikan lisäkurssi II (SFT) 2 S Modernin fysiikan tietokoneharjoitukset 2 S Sähkövoimatekniikka 4 S Tietoliikennetekniikan perusteet 2 T Digitaalinen signaalinkäsittely ja suodatus # 6 S Johdatus bioniikkaan * 2 Yhteensä 18 op

31 3.3 Perusmoduuli Bioniikka S111-1 (20 op) Moduuliketju Moduulista voi jatkaa bioniikan jatkomoduuliin. Vastuuhenkilöt Prof. Mervi Paulasto-Kröckel ja TkT Markus Turunen 31 Kuvaus Bioniikan perusmoduulissa jatketaan P- ja O-moduuleissa alkaneita elektroniikan perusopintoja sekä tutustutaan bioniikkaa tukevista aineista materiaalitieteeseen. Perusmoduulin suorittaminen antaa opiskelijalle valmiudet elektronisten piirien analysointiin ja suunnitteluun sekä edellytykset ratkoa ja kuvata matemaattisesti kenttäteoriaan liittyviä ongelmia. Lisäksi opinnoissa perehdytään elektroniikan materiaaleihin. Moduulissa hankitut perustiedot luovat hyvän pohjan edetä bioniikan jatkomoduuliin ja mahdollistavat joustavan siirtymisen elektroniikan jatkomoduuliin. Bioniikan perusmoduulin kurssit perustuvat teorialuentoihin, joiden opetusta tukevat soveltavat harjoitus- ja kirjallisuustyöt. Harjoitustöiden tavoitteena on syventää teoriaopintoja ja harjaannuttaa raportointitaitoja. Opetus toteutetaan yhteistyössä elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunnan eri laitosten sekä Suomen johtavan mikro- ja nanotekniikan tutkimukseen keskittyvän mikroelektroniikkakeskus Micronovan opettajien ja tutkijoiden kanssa. Tavoite Bioniikan perusmoduulin tavoite on johdattaa opiskelija bioniikan opintoihin ja antaa opiskelijalle riittävät perusteet sujuvaan opiskeluun bioniikan jatko- ja syventävissä moduuleissa. Tavoitteena on, että bioniikan opiskelijoille annetaan tässä moduulissa riittävät tiedolliset ja taidolliset valmiudet elektronisten piirien analysointiin ja suunnitteluun sekä työkalut kenttäteoriaan liittyvien ongelmien ratkaisemiseen. Sisältö S111-1 Bioniikka 20 op Koodi Kurssi Laajuus op S Puolijohdeteknologian perusteet 5 S Elektroniikka I 5 S Dynaaminen kenttäteoria 5 S Materiaalitieteen perusteet 5 Yhteensä 20 op

32 3.4 Perusmoduuli Elektroniikka ja sähkötekniikka S110-1 (20 op) 32 Moduuliketju Moduulista voi jatkaa automaatio- ja systeemitekniikan, elektroniikan, sähköfysiikan ja sähkötekniikan jatkomoduuleihin. Vastuuhenkilö Prof. Jussi Ryynänen Kuvaus Elekroniikan ja sähkötekniikan perusmoduulissa annetaan vahva sähkötekniikan ja elektroniikan opinnoissa tarvittava teoreettinen perusta. Kenttäteorian kurssit opettavat ymmärtämään sähkön ja magnetismin ilmiöinä sekä niitä hallitsevat peruslait, harjoittavat niiden soveltamiseen kvantitatiivisesti, sekä kertovat niiden tärkeimmistä ilmenemismuodoista luonnossa ja tekniikassa. Säätötekniikan kurssi antaa elektroniikassa ja sähkötekniikassa välttämättömät säätötekniikan perustiedot ja opettaa säätäjien analyysin ja suunnittelun perusteet. Opetus sisältää luentoja, laskuharjoituksia ja laboratoriotöitä, sekä itsenäisesti tehtäviä tutkielmia. Tavoite Elektroniikan, kenttäteorian ja piirianalyysin perustiedot ja taidot. Sisältö S110-1 Elektroniikka ja sähkötekniikka 20 op Koodi Kurssi Laajuus op S Elektroniikka I 5 S Elektroniikan laboratoriotyöt 2 AS Analoginen säätö (1 3 S Staattinen kenttäteoria 5 S Dynaaminen kenttäteoria 5 Yhteensä 20 op (1 Jos valitaan Automaatio- ja systeemitekniikan jatkomoduuli, on AS Analoginen säätö -kurssin tilalla luettava AS Tietokonesimulointi.

33 33 Jatkomoduulit ja pääaineet Tekniikan kandidaatin tutkinnon pääaine muodostuu tutkinto-ohjelmaan kuuluvasta perusmoduulista ja sen jatkomoduulista (Tutkintosääntö 12 ). Elektroniikan ja sähkötekniikan kandidaatin tutkinto-ohjelmassa on viisi (5) jatkomoduuli, joista valitsemalla opiskelijalle muodostuu kandidaatin tutkinnon pääaine. PÄÄAINE Automaatio- ja systeemitekniikka (AS3001) Vastuuhenkilöt Professorit Aarne Halme, Arto Visala, Heikki Koivo, Heikki Hyötyniemi ja Kari Koskinen Kuvaus Automaatio- ja systeemitekniikka on luonteeltaan järjestelmätekniikkaa, jossa kokonaisuuksien hallinnalla on keskeinen osuus. Ohjauksen ja säädön menetelmät ovat yleiskäyttöisiä, ja niitä sovelletaan hyvin erityyppisillä sovellusalueilla. Automaatiojärjestelmät ja niiden käyttö prosessien ohjauksessa, simulointi prosessisuunnittelussa sekä automaation tietotekniikka järjestelmien välisessä kommunikaatiossa ovat keskeisiä elementtejä modernissa automaatiossa. Perinteisen prosessiautomaation ohella ovat koneautomaation ja kappaletavara-automaation sovelluskohteet tärkeitä; niiden myötä mekatroniikka, robotiikka ja elektroniikka ovat keskeisiä käsitteitä. 3.5 Jatkomoduuli Automaatio- ja systeemitekniikka AS200-2 (20 op) Moduuliketju Elektroniikan ja sähkötekniikan perusmoduuli automaatio- ja systeemitekniikan jatkomoduuli Vastuuhenkilöt Professorit Aarne Halme, Arto Visala, Heikki Koivo, Heikki Hyötyniemi ja Kari Koskinen. Koordinoiva professori: Arto Visala Kuvaus Jatkomoduuli sisältää kaikille automaatio- ja systeemitekniikan insinööreille tarpeelliset tiedot säätötekniikasta, automaation signaalinkäsittelystä ja automaation tietotekniikasta. Menetelmäkurssit ovat teoreettisempia kuin perusmoduulissa, mutta ne antavat teoreettiset valmiudet suunnitella, analysoida ja toteuttaa kompleksisia teknisiä järjestelmiä ja järjestelmäkokonaisuuksia. Automaation tietotekniikan menetelmät liittävät systeemien välisen viestinnän osaksi yksikköprosessien hallintaa. Menetelmien kokeilua käytännössä harjoitellaan laboratoriotöillä, joissa kaikki esitellyt automaation ja säädön osa-alueet ovat esillä.

34 Sisältö AS200-2 Automaatio- ja systeemitekniikka 20 op Koodi Kurssi Laajuus op AS Analoginen säätö 3 AS Digitaalinen säätö 3 AS Automaatio- ja systeemitekniikan laboratoriotyöt 4 AS Automaation tietotekniset järjestelmät 5 AS Automaation signaalinkäsittelymenetelmät 5 Yhteensä 20 op Automaatio- ja systeemitekniikan opiskelun jatkaminen ylemmässä tutkinnossa 34 Mikäli opiskelija haluaa jatkaa automaatio- ja systeemitekniikan opiskelua A3-moduuliin saakka ylemmän tutkinnon sivuaineena, suositellaan automaation esitietojen täydentämistä suorittamalla automaatio- ja systeemitekniikan perusmoduuli AS Tällöin elektroniikan ja sähkötekniikan perusmoduulissa AS Tietokonesimulointi -kurssin suorittaneet täydentävät automaatio- ja systeemitekniikan perusmoduulin kurssilla AS Kuvatekniikan perusteet. Automaatio- ja systeemitekniikan valitseminen ylemmän tutkinnon pitkäksi sivuaineeksi tarjoaa yhdessä elektroniikan ja sähkötekniikan alaan kuuluvan pääaineen kanssa vahvan elektroniikkaan ja automaatioon keskittyvän tutkinnon. Diplomityön voi tehdä ylemmässä tutkinnossa päätai sivuaineeseen. PÄÄAINE Bioniikka (S3024) Vastuuhenkilöt Professorit Mervi Paulasto-Kröckel ja Raimo Sepponen Kuvaus Suomen edistyksellisten lääketieteellisten tutkimus- ja hoitomenetelmien tuotekehityksen ja elektroniikan materiaalitiedelähtöisen luotettavuustutkimuksen tulokset ovat kansainvälisesti tunnettuja. Tätä saavutettua tietotaitoa voidaan ja pitääkin soveltaa bioniikan eri osa-alueilla, esimerkiksi bioelektroniikan, lääketieteellisten laitteiden ja lääketieteellisen tekniikan biomateriaalien kehittämisessä. Bioniikan kandidaattitason pääaine tarjoaa edellä mainittujen sovellusten kehittämiseen perusteet ja hyvät edellytykset syventää alan tiedollisia ja taidollisia valmiuksia elektroniikan ja bioniikan syventävissä moduuleissa. Bioniikan kandidaattitason pääaineen opetus painottuu elektroniikkajärjestelmien suunnitteluun, valmistukseen ja testaukseen sekä (bio)materiaalien yhteensopivuus- ja luotettavuustekijöihin. Luennoilla perehdytään myös vierasesineen ja solujen välisten reaktioiden tutkimuksessa käytettäviin menetelmiin ja solubiologian perusteisiin. Tämä opetus toteutetaan yhteistyössä Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan opettajien ja tutkijoiden kanssa. Bioniikan kandidaatin pääaine antaa opiskelijalle edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon sekä tiedolliset ja taidolliset valmiudet ymmärtää ja eritellä bioniikan varsin poikkitieteellisen alan eri teknologioiden yhteiskunnallisia vaikutuksia.

35 35 Tavoite Bioniikan kandidaatin pääaineessa on tavoitteena antaa tiedolliset ja taidolliset perusteet bioelektroniikan ja biomateriaalien suunnitteluun, valmistukseen ja testaukseen. Kandidaatin tutkinto antaa valmiudet ymmärtää ja eritellä alan teknologioiden yhteiskunnallisia vaikutuksia ja sovellettavuutta sekä edellytykset jatkuvaan oppimiseen ja ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen. Bioniikan kandidaatteina valmistuville annetaan hyvät tiedolliset ja taidolliset perusvalmiudet elektroniikasta ja (bio)materiaaleista, ja näitä valmiuksia voidaan hyödyntää useissa tieteiden välisissä työtehtävissä. 3.6 Jatkomoduuli Bioniikka S111-2 (20 op) Moduuliketju Bioniikan perusmoduuli bioniikan jatkomoduuli Vastuuhenkilöt Prof. Mervi Paulasto-Kröckel ja TkT Markus Turunen Kuvaus Bioniikan jatkomoduulin suorittaminen antaa opiskelijalle perusteet bioelektroniikan lääketieteellisten laitteiden ja biomateriaalien suunnitteluun, valmistamiseen ja testaamiseen. Opinnoissa perehdytään biomateriaalien yhteensopivuuteen vaikuttaviin tekijöihin, (bio)elektroniikan suunnitteluun ja valmistustekniikoihin sekä elektroniikkatuotteen luotettavuuteen vaikuttaviin tekijöihin. Tietojen soveltaminen mahdollistaa bioelektronisten laitteiden fysikaalisten ja biologisten luotettavuuteen ja biotoiminnallisuuteen vaikuttavien tekijöiden ymmärtämisen. Bioniikan jatkomoduulin kurssit perustuvat teorialuentoihin ja sisältävät opintoja tukevia harjoitustöitä, laboratoriotyödemonstraatioita sekä tiedonhakuun ja tieteelliseen ilmaisuun valmentavia seminaaritöitä. Solubiologian perusteet kurssi suositellaan suorittamaan toisena lukuvuonna. Opetus toteutetaan yhteistyössä Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan ja Elektroniikan laitoksen opettajien ja tutkijoiden kanssa. Tavoite Bioniikan jatkomoduuli antaa hyvät edellytykset bioniikan alan kehityksen seuraamiseen, jatkuvaan oppimiseen ja toimimiseen tutkimus- ja tuotekehitystehtävissä niin bioelektroniikan kuin biomateriaalitekniikan aloilla. Tavoitteena on antaa valmiudet bionisten laitteiden suunnitteluun, valmistukseen ja testaukseen sekä taata sujuva siirtyminen ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseen erityisesti bioniikan syventävien moduulien puitteissa. Alan tiedollisia ja taidollisia valmiuksia kehittävillä kursseilla on tavoitteena antaa perusteet ymmärtää ja eritellä alan tekniikoiden hyödynnettävyyttä ja valmentaa kandidaatin työn laatimiseen ja käytännön työelämään.

36 Sisältö S111-2 Bioniikka 20 op Koodi Kurssi Laajuus op S Biotekniikan instrumentointi 5 AS Bioniikka 3 S Biomateriaalitiede 6 S Solubiologian perusteet 6 Yhteensä 20 op 36 PÄÄAINE Elektroniikka (S3027) Vastuuhenkilö Prof. Jussi Ryynänen Kuvaus Elektroniikan kandidaatin pääaine antaa vahvan tiedollisen ja taidollisen perustan sähkötekniikan ja elektroniikan alueilta. Pääaineessa opitaan ymmärtämään sähkömagnetismia hallitsevat peruslait sekä soveltamaan niitä kvantitatiivisesti tekniikassa. Sähköisten piirien käsittelyyn annetaan teoreettisia työkaluja, joilla sähkömagnetiikan ilmiöitä voidaan yksinkertaistaa. Pääaineessa opitaan myös menetelmiä elektronisten piirien epälineaarisuuden käsittelyyn sekä keskeisiä yksinkertaisiin elektronisiin systeemeihin liittyviä periaatteita. Myös suurtaajuiseen sähkötekniikkaan ja elektroniikkaan liittyviin erityiskysymyksiin ja menetelmiin perehdytään. Kursseihin liittyvissä laboratorioharjoituksissa sekä erillisissä elektroniikan mittauksiin liittyvissä kursseissa annetaan käytännön taitoja liittyen elektronisten piirien suunnitteluun ja mittaamiseen. Pääaineesta voi jatkaa useimpiin tutkinto-ohjelman syventäviin moduuleihin poikkeuksena kognitiivinen tiede, sähköjärjestelmät ja sähkökäytöt. Pääaineeseen kuuluu neljä vaihtoehtoista kurssia, joista valitsemalla voi eriyttää opintoja maisteri-tasoa silmällä pitäen joko puolijohdefysiikkaan, mikroelektroniikkaan, bioniikkaan, elektroniikan materiaali- ja valmistustekniikkaan, akustiikkaan ja äänenkäsittelyyn tai tietoliikennesovelluksiin. Elektroniikan pääaineesta tekniikan kandidaatiksi valmistuneet voivat sijoittua suunnittelun, testauksen ja valmistuksen teknisiin työtehtäviin elektroniikkaa soveltavilla aloilla. Tavoite Antaa opiskelijalle valmiudet soveltaa sähkötekniikan ja elektroniikan perustietoja yksinkertaisten elektronisten systeemien analysointiin, suunnitteluun ja niiden ominaisuuksien mittaamiseen. 3.7 Jatkomoduuli Elektroniikka S110-2 (20 op) Moduuliketju Elektroniikan ja sähkötekniikan perusmoduuli elektroniikan jatkomoduuli

37 Vastuuhenkilö Prof. Jussi Ryynänen 37 Kuvaus Elektroniikan jatkomoduulissa syvennetään elektroniikkaan liittyviä perustaitoja ja tietoja sekä laajennetaan aihealuetta käsittämään yksinkertaisia elektronisia systeemejä, suuritaajuiseen elektroniikkaan liittyvää tekniikkaa ja elektroniikan mittaustekniikkaa. Opetus sisältää luentoja, laskuharjoituksia ja laboratoriotöitä, sekä itsenäisesti tehtäviä tutkielmia. Moduulista voi jatkaa useimpiin tutkinto-ohjelman syventäviin moduuleihin poikkeuksena sähköjärjestelmät sekä sähkökäytöt. Moduuli on jatkotasoinen ja siihen kuuluu neljä vaihtoehtoista kurssia, joista valitaan haluttuun maisteritason pääaineeseen eriyttävä kurssi. Tavoite Antaa opiskelijalle valmiudet soveltaa sähkötekniikan ja elektroniikan perustietoja yksinkertaisten elektronisten systeemien analysointiin, suunnitteluun ja niiden ominaisuuksien mittaamiseen. Sisältö S110-2 Elektroniikka 20 op Koodi Kurssi Laajuus op S Elektroniikka II 5 S Radiotekniikan perusteet 5 S Elektroniset mittaukset 3 S Suurtaajuusmittaukset 2 Valitse seuraavista 5 opintopistettä: S Puolijohdetekniikan perusteet 5 S Materiaalitieteen perusteet 5-8 S Ääniteknologian perusteet 5 S Transmission Methods in Telecommunication Systems 5 Yhteensä 20 op Huomioi kurssien valinnassa seuraavat syventävien moduulien esitietovaatimukset: S Puolijohdetekniikan perusteet (5 op) Esitieto puolijohdeteknologian, mikroelektroniikkasuunnittelun, mikro- ja nanosysteeien ja sähköfysiikan syventäviin moduuleihin. S Elektroniikan materiaali ja valmistustekniikka (5 op) Esitieto bioniikka-pääaineeseen ja elektroniikan integrointi ja luotettavuus A3-moduuliin. S Ääniteknologian perusteet (5 op) Esitieto akustiikka ja äänenkäsittelytekniikan syventävään moduuliin / pääaineeseen. S Transmission methods in telecommunication systems (5 op)

38 PÄÄAINE Sähköfysiikka (S3025) 38 Vastuuhenkilö Prof. Ilkka Tittonen Kuvaus Sähköfysiikan tavoitteena on antaa laaja ja monipuolinen matemaattis-luonnontieteellinen pohja etenkin niille opiskelijoille, jotka tähtäävät vaativiin tuotekehitystehtäviin, tutkijoiksi, jatkokoulutukseen tai haluavat muutoin perehtyä syvällisesti fysiikkaan ja sitä lähellä oleviin soveltaviin aloihin kuten nanotekniikkaan. Sähköfysiikan opinnot on tarkoitettu kokonaisuudeksi, joka helpottaa tutkimuspainotteisen uran valintaa. Sähköfysiikan pääaineesta opiskelija voi siirtyä useimpiin elektroniikan ja sähkötekniikan tutkinto-ohjelman pääaineisiin sekä tiedekuntien välisiin yhteistyöpääaineisiin optiikan, bioniikan ja nanotekniikan aloille. Sähköfysiikan kandidaatin pääainetta tukee hyvin luonnontieteiden ja matematiikan laajan oppimäärän perusmoduuli. Laajojen kurssien valitseminen ei ole kuitenkaan ole pakollista, vaan sivuaineeksi voi valita myös muita perusmoduuleja. Tavoite Sähköfysiikan kandidaatin pääaine antaa varsin kilpailukykyisen teoreettisen matemaattisluonnontieteellisen pohjan jatkaa opintoja erityisesti elektroniikan, fysiikan, materiaalitieteiden ja nanotekniikan jatkokursseille. 3.8 Jatkomoduuli Sähköfysiikka S112-2 (20 op) Moduuliketju Elektroniikan ja sähkötekniikan perusmoduuli sähköfysiikan jatkomoduuli Vastuuhenkilö Prof. Ilkka Tittonen Kuvaus Sähköfysiikan jatkomoduuli koostuu valinnaisista kursseista, jolloin opiskelijalla on mahdollisuus painottaa joko enemmän fysiikan soveltamiseen liittyviä kursseja tai vahvistaa teoreettisia ja metodisia valmiuksia. Lisäksi moduulissa voidaan suorittaa sellaisia fysiikan alan opintojaksoja, joista on sovittava erikseen ohjaavan professorin kanssa. Tavoite Sähköfysiikan jatkomoduuli mahdollistaa sellaisten tarpeellisten teoreettisten pohjatietojen hankkimisen, jotka ovat lähes välttämättömiä opiskelijan jatkaessa joko sähköfysiikan, mikro- ja nanotekniikan, bioniikan tai sähkömagnetiikan suuntaan.

39 Sisältö S112-2 Sähköfysiikka 20 op Koodi Kurssi Laajuus op Valitse seuraavista 20 opintopistettä: S Puolijohdeteknologian perusteet 5 S Optiikka 5 S Radiotekniikan perusteet 5 S Laskennallinen tiede 5 S Sähkömagnetiikka 5 Tfy Statistical Physics 5 Tfy Materiaalifysiikka I 5 Tfy Kvanttimekaniikka 5 Yhteensä 20 op 39 PÄÄAINE Sähkötekniikka (S3026) Vastuuhenkilö Prof. Jorma Kyyrä Kuvaus Pääaineessa opiskellaan sähkötekniikkaa, jota tarvitaan toisaalta sähkö- ja elektroniikkalaitteita valmistavassa ja hyödyntävässä teollisuudessa ja toisaalta sähkön tuotannossa, siirrossa, jakelussa ja käytössä. Monissa tuoteryhmissä ja sähkömarkkinoilla suomalaisilla on teknologiajohtajan ja edelläkävijän asema. Sähköteollisuus on kasvanut nopeasti, ja työtilanne alalla on erinomainen. Kandidaatin pääaine tarjoaa laajat perusvalmiudet sähkötekniikan osa-alueista. Pääaine antaa valmiudet jatkaa opintoja erityisesti diplomi-insinööritutkinnon pääaineissa sähkökäytöt ja sähköjärjestelmät. Diplomi-insinööritutkinnon pääaineen ja sen syventävän moduulin valinnalla suuntaudutaan eri alueille. Kandidaatin tutkinnon sivuaine valitaan usein elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelmasta tai talousaineiden piiristä. Suositeltavaa on myös automaatio-, informaatio- ja energiatekniikan opintojen yhdistäminen sähkötekniikan opintoihin. Yhä suurempi osuus tulevaisuuden teknologioista perustuu monitieteellisyyteen. 3.9 Jatkomoduuli Sähkötekniikka S113-2 (20 op) Moduuliketju Elektroniikan ja sähkötekniikan perusmoduuli - sähkötekniikan jatkomoduuli Vastuuhenkilö Prof. Jorma Kyyrä

40 40 Kuvaus Moduulin opinnot keskittyvät sähköenergian tuotannossa, siirrossa, jakelussa ja käytössä tarvittavaan tekniikkaan ja menetelmiin. Tärkeimpiä alan työnantajia ovat sähkö- ja elektroniikkalaitteita valmistava ja käyttävä teollisuus sekä sähköyhtiöt. Monissa tuoteryhmissä ja sähkömarkkinoilla suomalaisilla on teknologiajohtajan ja edelläkävijän asema. Moduulin opinnoissa tarjotaan laajat perusvalmiudet sähkötekniikan eri alueilla: sähkömekaniikka, sähkökäytöt, tehoelektroniikka, teollisuuselektroniikka, sähköverkot, valaistustekniikka, sähköinen talotekniikka. Osassa kursseista käsitellään yksittäisiä komponentteja, niiden toimintaperiaatteita ja mitoitusta, ja osassa pääpaino on järjestelmissä. Diplomi-insinööritutkinnon syventävän moduulin valinnalla suuntaudutaan sähkötekniikan eri osa-alueille. Moduulin opetuksessa korostuvat pienryhmät. Osa moduulin kursseista luennoidaan rinnakkaisena myös englanniksi. Tavoite Jatkomoduulin tavoite on antaa kattavat pohjatiedot sähkötekniikan eri osa-alueista. Kurssien sisältö on suunniteltu niin, että ne antavat välttämättömät esitiedot moduuliin perustuville syventäville moduuleille. Moduuli sopii hyvin sivuainemoduuliksi mm. elektroniikan ja automaatiotekniikan opiskelijoille. Sisältö S113-2 Sähkötekniikka 20 op Koodi Kurssi Laajuus op S Sähkömekaniikka ja sähkökäytöt 6 S Sähköverkot 4 S Sulautetut mikroprosessorijärjestelmät 3 S Valaistustekniikka ja sähköturvallisuus 3 S Tehoelektroniikka 4 Yhteensä 20 op ALEMMAN PERUSTUTKINNON MUUT MODUULIT 3.10 Sivuaine (20 op) Sivuaine muodostuu perusmoduulista tai pääaineen perusmoduuliin pohjautuvasta toisesta jatkomoduulista. Myös toisessa korkeakoulussa suoritettu opintokokonaisuus voidaan sisällyttää sivuaineeksi, jos se on hyväksytty opiskelijan HOPSissa. Sivuaineeksi suositellaan oman tutkinto-ohjelman toista jatkomoduulia.

41 3.11 Vapaasti valittavat opinnot S901-V (10 op) 41 Vapaasti vapaasti valittavien opintojen moduuliin voi sisällyttää korkeakoulutasoisia opintoja vapaasti. Alempaan perustutkintoon tulee sisältyä vapaasti valittavia opintoja vähintään 10 opintopistettä. Myös pääaineeseen tai sivuaineeseen kuulumattomat moduulit voivat muodostaa vapaasti valittavat opinnot Kandidaatin seminaari- ja työ S901-K (10 op) Kandidaattiseminaari ja siihen kuuluva kandidaatintyö on opintokokonaisuus, jossa käsitellään tieteellistä ajattelua, tiedonhakua, tiedon jäsentämistä ja käsittelyä sekä kielen ja viestinnän taitoja. Kandidaattiseminaaria ja kandidaatintyötä käsitellään luvussa 9.

42 YLEMPI PERUSTUTKINTO eli diplomi-insinöörin tutkinto Syventävät moduulit ja pääaineet 42 Diplomi-insinöörin tutkinnon pääaine pohjautuu sisällöltään tarkoituksenmukaisesti suunnattuihin pääaineopintoihin. Opiskelijan pääaine muodostuu kolmesta tutkinto-ohjelmaan kuuluvasta moduulista: alemman tai ylemmän perustutkinnon yhteydessä suoritetusta perusmoduulista ja sen jatkomoduulista sekä mainitun jatkomoduulin yhdestä syventävästä moduulista. Vaikka opiskelija suorittaisi useamman samaan jatkomoduuliin perustuvan syventävän moduulin, hänen tutkintoonsa sisältyy ainoastaan yksi pääaine. (Tutkintosääntö 24 ) Elektroniikan ja sähkötekniikan ylemmässä tutkinto-ohjelmassa pääaineen voi valita 12 vaihtoehdosta: akustiikka ja äänenkäsittely, avaruustekniikka ja -tiede, bioniikka, elektroniikka ja sovellukset, mikro- ja nanotekniikka, optinen teknologia, radiotiede ja -tekniikka, signaalinkäsittely, sähköfysiikka, sähköjärjestelmät, sähkökäytöt ja tietoliikennetekniikka. Pääaineiden alle sijoittuu 29 syventävää moduulia. Lisäksi valittavana on kaksi erillistä moduulikokonaisuutta, joista muodostuu ylemmän tutkinnon pääaine: Framtidens Industriföretag ja Communications Engineering at Eurecom. PÄÄAINE Akustiikka ja äänenkäsittely (S3004) Tähän pääaineeseen sisältyvät seuraavat syventävät moduulit: Akustiikka ja äänenkäsittelytekniikka Vastuuhenkilöt Professorit Matti Karjalainen, Paavo Alku, Unto K. Laine ja Vesa Välimäki Tavoitteet Akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan aineopintojen tavoitteena on tarjota perustiedot akustisista ilmiöistä, niiden kuulemisesta ja äänenkäsittelytekniikasta sekä valmiudet näiden soveltamiseen eri osa-alueilla kuten audiotekniikassa, puheenkäsittelyssä, akustisissa mittauksissa jne. Kuvaus Perinteisiä akustiikan osa-alueita ovat mm. sähköakustiikka, huone- ja rakennusakustiikka, meluakustiikka, musiikkiakustiikka jne. Keskeinen osa-alue on myös tekninen psykoakustiikka, joka perustuu kuulon toiminnan ymmärtämiseen ja jonka tuntemusta tarvitaan äänitekniikan sovelluksissa laidasta laitaan. Näillä alueillla on tärkeää ymmärtää fysikaalisia ilmiöitä sekä sitä, miten ihminen havaitsee ääntä. Nykyisin tarvitaan kuitenkin yhä useammin myös signaalinkäsittelyn taitoja. Digitaalinen signaalinkäsittely onkin nykyaikaisen äänitekniikan diplomi-insinöörin työkalu. Äänenkäsittelytekniikan opetuksessa painotetaan signaalinkäsittelyn yleisosaamista, signaaliprosessoreiden ohjelmointia ja signaalinkäsittelyalgoritmien hallintaa. Audiotekniikassa sovelletaan signaalinkäsittelyä mm. äänentoistoon, audiokoodaukseen, musiikkiteknologiaan, aktiiviseen meluntorjuntaan, multimediaan ja virtuaalitodellisuuteen, puheenkäsittelyssä vastaavasti puheen analyysiin, synteesiin, tunnistukseen ja koodaukseen.

43 43 Akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan sovelluksia ovat esimerkiksi matkapuhelintekniikka, puheen ja äänen siirto verkossa, tietokoneen äänikäyttöliittymät, kaiuttimien ja äänentoistojärjestelmien sekä akustisten tilojen suunnittelu, soittimiin ja musiikkiin liittyvät sovellukset, multimedia, meluntorjunta ja erilaiset akustiset mittaukset sekä ihmisäänen ja kuulon toiminnan lääketieteellinen tutkimus. Akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan tutkimuksen merkittävimmät painopistealueet ovat viime aikoina olleet soittimien mallintaminen ja luonnonmukainen synteesi, audiokoodaus ja kuuloa mallintava signaalinkäsittely, kolmiulotteinen ja monikanavainen äänentoisto, puhesynteesi, puheen tunnistus sekä puheentuottamisen analyysi. Laitoksella on käytössään monipuoliset erikoistilat erilaisia akustisia mittauksia ja kokeita varten. Näitä ovat mm. suuri kaiuton huone sekä standardien mukainen kuunteluhuone. Akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan soveltamismahdollisuudet ulottuvat laajalle sähkö- ja tietotekniikan piiriin. Lähialoja ovat tietoliikennetekniikka, signaalinkäsittely, elektroniikka, informaatiotekniikka, mittaustekniikka, laskennallinen tekniikka, tietojenkäsittely ja multimedia. Akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan pääaine tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet myös jatkoopintoihin Syventävä moduuli Akustiikka ja äänenkäsittelytekniikka S310-3 (20 op) Moduuliketju Elektroniikka ja sähkötekniikka perusmoduuli - elektroniikka jatkomoduuli - akustiikka ja äänenkäsittelytekniikan syventävä moduuli Vastuuhenkilöt Professorit Matti Karjalainen, Paavo Alku, Unto K. Laine ja Vesa Välimäki Tavoite Tarjoaa perustiedot akustisista ilmiöistä, niiden kuulemisesta ja äänenkäsittelytekniikasta sekä valmiudet näiden soveltamiseen ääniteknologian eri osa-alueilla. Kuvaus Moduuli antaa perustiedot akustisista ilmiöistä sekä siitä miten ihminen havaitsee ääntä. Vaikkakin yhdessä esitietojen kanssa moduuli muodostaa laajan kuvan akustiikasta ja äänenkäsittelytekniikasta, tarjoaa se kuitenkin lähinnä välttämättömät tiedot ja taidot näiden soveltamiseksi eri osa-alueilla. Sovellusalueiden hallinta edellyttää lisää syventäviä opintoja esimerkiksi C- moduulin tai valinnaisten kurssien muodossa.

44 Sisältö S310-3 Akustiikka ja äänenkäsittelytekniikka 20 op Koodi Kurssi Laajuus op Esitiedot Pää / sivuaine S Ääniteknologian perusteet 5 T Digitaalinen signaalinkäsittely ja suodatus 6 T / Ohjelmoinnin perusteet L/Y tai vastaava ohjelmoinnin peruskurssi Pakolliset S Akustiikka ja äänen fysiikka 4 S Kommunikaatioakustiikka 5 S Akustisen mittauksen harjoitustyö 1 Valitse seuraavista niin, että 20 opintopistettä täyttyy: (valitse korkeintaan kaksi seminaarikurssia) S Sähköakustiikka 4 S Huone- ja saliakustiikka 5 S Akustinen mittaustekniikka 5 S Meluntorjunta 3 S Signaaliprossesorit ja äänenkäsittely 5 S Audio Signal Processing 5 S Puheenkäsittely 5 Korkeintaan kaksi seminaarikursseista: S Akustiikan seminaari (vaihtuva-aiheinen) 3 S Äänenkäsittelyn seminaari (vaihtuva-aiheinen) 3 S Puheenkäsittelytekniikan seminaari (vaihtuvaaiheinen) 3 Yhteensä 20 op 44 PÄÄAINE Avaruustekniikka ja -tiede (S3005) Tähän pääaineeseen sisältyvät seuraavat syventävät moduulit: Avaruustekniikka Vastuuhenkilö: Prof. Martti Hallikainen, huone SC 228b, puh , [email protected] Kuvaus Yleistä Teknillinen korkeakoulu on Suomen ainoa korkeakoulu, jossa ovat avaruustekniikan perus- ja jatkokoulutusalat. Avaruustekniikka on varsin kansainvälinen ala; Suomi on ollut Euroopan avaruusjärjestön ESA:n liitännäisjäsen vuodesta 1987 ja täysjäsen vuoden 1995 alusta. Myös Euroopan unioni (EU) on huomattava avaruusalan soveltaja. Nämä jäsenyydet ovat tuoneet Suomeen monia ESA:n ja EU:n rahoittamia avaruusalan projekteja. Lisäksi valtion ja yritysten panostaminen avaruustoimintaan avaa työmahdollisuuksia avaruusalan koulutusta saaneille in-

45 45 sinööreille. Heitä tarvitaan avaruussovelluksia kehittävissä tutkimus- ja teollisuuslaitoksissa, avaruustutkimusryhmissä sekä teollisuuden laiterakennustehtävissä. Avaruustekniikan opetus painottuu Suomen avaruustoiminnan kannalta tärkeisiin aloihin: (1) kaukokartoitus ja (2) avaruuslaitetekniikka. Avaruustekniikan opiskelija voi painottaa opintonsa jompaan kumpaan alaan. Avaruustekniikan laboratorion tärkein tutkimusala on kaukokartoitus. Opetus Kaukokartoituksen opetuksessa käsitellään havaintolaitteiden rakenteita ja toimintaperiaatteita ja mittaustulosten analysointia. Pääpaino on mikroaaltokaukokartoituksessa (esim. tutka), mutta myös optisen (laser, spektrometria) kaukokartoituksen perusteita käydään läpi. Avaruuslaitetekniikan opetus sisältää satelliittien yleisen rakenteen ja ratamekaniikan perusteet, avaruuslaitteen systeemisuunnittelun ja avaruudessa käytettävien komponenttien ja materiaalien ominaisuudet. Lisäksi annetaan opetusta satelliittitietoliikenteestä, avaruuden fysikaalisista olosuhteista ja radioastronomiasta. Avaruustekniikan pääaineen rinnalle sivuaineena sopivat useimmat elektroniikan tai sähköfysiikan jatkomoduulin jälkeen valittavissa olevat syventävät moduulit. Myös jotkut tietotekniikan laitoksen, koneenrakennustekniikan laitoksen, maanmittaustieteiden laitoksen sekä teknillisen fysiikan laitoksen ja matematiikan ja systeemianalyysin laitoksen syventävät moduulit sopivat avaruustekniikan rinnalle. Tavoite Perustietojen oppiminen avaruuslaitetekniikasta: satelliittien rakenne, ratamekaniikka, avaruuslaitteen systeemisuunnittelu. Lisäksi syventäviä opintoja yleensä avaruustekniikasta (esim. avaruusfysiikka, satelliittitietoliikenne) tai perusopinnot kaukokartoituksesta Syventävä moduuli Avaruustekniikka S320-3 (20 op) Moduuliketju Elektroniikan ja sähkötekniikan perusmoduuli elektroniikan tai sähköfysiikan jatkomoduuli avaruustekniikan syventävä moduuli Vastuuhenkilö Prof. Martti Hallikainen Kuvaus Avaruustekniikan syventävässä moduulissa opetus painottuu Suomen avaruustoiminnan kannalta tärkeisiin aloihin, joita ovat kaukokartoitus ja avaruuslaitetekniikka. Avaruustekniikan opiskelija voi painottaa opintonsa jompaan kumpaan alaan. Lisäksi opetusta annetaan avaruuden fysikaalisista olosuhteista, satelliittitietoliikenteestä, avaruus-tutkimuksesta sekä radioastronomian perusteista. Kaukokartoituksen perusteisiin kuuluvat eri havaintolaitteet ja menetelmät sekä mittaustulosten käsittely (kohteina meret, maa-aluet ja ilmakehä). Avaruuslaitetekniikassa opiskellaan satelliittien perusrakenne ja ratamekaniikan perusteet, sekä perusteet avaruuslaitteen systeemisuunnittelusta ja avaruudessa käytettävien materiaalien ja komponenttien ominaisuuksista. Avaruustekniikan kurssit ovat melko teoriapainotteisia ja sisältävät alalla tarvittavan perustiedon. Yhdessä laboratoriotyökurssissa sovelletaan sitten opittua teoriaa käytännössä. Pakolliset kurssit

46 46 sisältävät perusasiat avaruuslaite-tekniikasta ja valinnan mukaan myös joko kaukokartoituksesta tai avaruusfysiikasta eli avaruuden olosuhteista. Valinnaiset kurssit käsittävät lisäopintoja joko kaukokartoituksesta tai avaruuslaitetekniikasta. Tavoite Perustietojen oppiminen avaruuslaitetekniikasta, syventäen opinnot joko kaukokartoitukseen tai yleensä avaruustekniikkaan. Sisältö S320-3 Avaruustekniikka 20 op Kaukokartoitus Koodi Kurssi Laajuus op Pakolliset kurssit: S Avaruusfysiikka 5 x S Avaruuslaitetekniikka 6 x x S Kaukokartoitus 6 x Yhteensä Valitse niin, että 20 opintopistettä täyttyy: S Radio Science for Space and Environmental 2 Applications S Avaruusfysiikka 5 S Satelliittitietoliikenne 3 S Kaukokartoitus 6 S Radioastronomia 4 S Avaruustekniikan erikoistyö 5 S Radiotieteen ja tekniikan tutkijaseminaari 1 S Kaukokartoituksen jatkokurssi 6 S Kaukokartoitushavaintojen mallinnus- ja tulkintamenetelmät 5 Yhteensä 20 op Avaruuslaitetekn. painot. PÄÄAINE Bioniikka (S3006) Tähän pääaineeseen sisältyvät seuraavat syventävät moduulit: Bioelektroniikka ja laitetekniikka Bioadaptiivinen tekniikka Vastuuhenkilöt Professorit Mervi Paulasto-Kröckel ja Raimo Sepponen Kuvaus Suomen edistyksellisten lääketieteellisten tutkimus- ja hoitomenetelmien tuotekehityksen, elektroniikan materiaalitiedelähtöisen luotettavuustutkimuksen ja biomateriaalitutkimuksen tulokset ovat kansainvälisesti tunnettuja. Tätä saavutettua tietotaitoa voidaan ja pitääkin soveltaa bioniikan eri osa-alueilla, esimerkiksi bioelektroniikan lääketieteellisten laitteiden ja lääketie-

47 47 teen biomateriaalien suunnittelussa, valmistamisessa, testaamisessa ja kehittämisessä. Bioniikan ylemmän tutkinnon pääaine tarjoaa edellä mainittujen sovellusten kehittämiseen ja alan asiantuntijatehtävissä toimimiseen hyvät valmiudet sekä edellytykset siirtyä syventämään alan tiedollisia ja taidollisia valmiuksia edelleen tekniikan tohtorin tutkintoon tähtäävissä jatko-opinnoissa. Bioniikan pääaineessa on mahdollista suuntautua joko bioelektroniikkaan ja laitetekniikkaan tai bioadaptiiviseen tekniikkaan. Pääaineen opetus on luonteva jatko bioniikan tai elektroniikan alemman tutkinnon opinnoille. Opiskelijan kurssivalinnoista riippuen bioniikan pääaineessa painottuvat elektroniikan suunnittelu ja laitetekniset tai bioadaptiivisten laitteiden ja biomateriaalien tutkimusta ja kehittämistä edellyttävät tiedolliset ja taidolliset työelämävalmiudet. Pääaineen opetus painottuu bioelektroniikan lääketieteellisiin sovelluksiin, jotka edellyttävät erilaisten laitteiden ja materiaalien syvällistä tuntemusta. Luennoilla ja laboratoriotöissä perehdytään ihmisen lääketieteellisessä tutkimuksessa, testauksessa ja hoidossa käytettäviin laitteisiin ja biomateriaaleihin sekä niiden toimintaperiaatteisiin, ominaisuuksiin ja valmistukseen. Opetuksessa käsitellään elollisen ja elottoman järjestelmän biosähköisten rajapintojen mallintamis-, analysointi- ja kuvantamismenetelmiä. Pääaine antaa valmiudet kehittää uusia lääketieteellisiä menetelmiä ihmisen terveydentilan lähitestaukseen ja reaaliaikaiseen seurantaan. Bioniikan pääaineen hyvä tuntemus antaa valmiudet soveltaa tieteellisiä menetelmiä työelämässä tai siirtyä suorittamaan tohtorin tutkintoon johtavia jatko-opintoja. Opetus ja tutkimus toteutetaan yhteistyössä Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan opettajien ja tutkijoiden kanssa. Tavoite Bioniikan pääaineen tavoite on kouluttaa diplomi-insinöörejä, joilla on tiedolliset ja taidolliset valmiudet toimia lääketieteellisten bioelektroniikkalaitteiden ja biomateriaalien suunnittelun, valmistuksen ja luotettavuustestauksen vaativissa asiantuntijatehtävissä. Syventävissä bioniikan opinnoissa tarjotaan teknistieteellisiä teoria-, laboratoriotyö- ja erikoistyökursseja, joiden tavoitteena on valmentaa opiskelijat diplomityön menestykselliseen suorittamiseen ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen työelämässä Syventävä moduuli Bioadaptiivinen tekniikka S360-3 (20 op) Moduuliketju Bioniikan perusmoduuli bioniikan jatkomoduuli bioadaptiivisen tekniikan syventävä moduuli Esitietoja täydentämällä myös seuraavat polut käyvät: Elektroniikan ja sähkötekniikan perusmoduuli bioniikan jatkomoduuli bioadaptiivisen tekniikan syventävä moduuli Elektroniikan ja sähkötekniikan perusmoduuli elektroniikan jatkomoduuli bioadaptiivisen tekniikan syventävä moduuli Vastuuhenkilöt Prof. Mervi Paulasto-Kröckel ja TkT Markus Turunen

48 48 Kuvaus Bioadaptiivisessa tekniikassa (BAT) keskitytään bioelektroniikan lääketieteellisten sovellusten ja biomateriaalien suunnitteluun, valmistukseen ja testaukseen. Luontevimmin BAT -syventävän moduulin opiskelu pohjautuu Bioniikan jatkomoduulille (soveltuvin lisäkurssisuorituksin myös elektroniikan jatkomoduulista voi siirtyä BAT opintoihin). Syventävän moduulin opetuksessa käsitellään ihmisen lääketieteellisessä tutkimuksessa, testauksessa ja hoidossa käytettäviä biomateriaaleja ja laitteita sekä näiden ominaisuuksia, toimintaperiaatteita ja valmistusta. Pääaineen opetus painottuu antureiden, bionisten laitteiden ja lääketieteellisten istutteiden valmistusmenetelmiin ja biotoiminnallisuuden tutkimus- ja mallinnusmenetelmiin. Lisäksi perehdytään istutteiden pitkäaikaisluotettavuuteen vaikuttaviin biologisiin, fysikaalisiin ja kemiallisiin vikaantumismekanismeihin. Biotoiminnallisuuden saavuttamiseksi on erityisen tärkeää ymmärtää ja hallita istutteiden ja ihmissolujen välisiä reaktioita. Näitä asioita opetetaan yhteistyössä Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan opettajien ja tutkijoiden kanssa ja käytännössä niihin perehdytään laboratoriotöissä. Bioadaptiivisen tekniikan syventävän moduulin opinnot antavat tiedolliset ja taidolliset valmiudet toimia tieteidenvälisissä tehtävissä perinteisten teknologioiden ja tieteiden kuten elektroniikan ja lääketieteen leikkausalueilla. Elektroniikan ja sähkötekniikan tutkinto-ohjelmassa bioniikan pääaineen opinnot painottuvat soveltavaan bioelektroniikkaan ja biomateriaalisovelluksiin. Tavoite Bioadaptiivisen tekniikan syventävässä moduuli antaa valmistuville diplomi-insinööreille valmiudet toimia tieteidenvälisissä tehtävissä perinteisten teknologioiden ja tieteiden kuten elektroniikan ja lääketieteen leikkausalueilla. Tämän vuoksi opiskelijoiden perus- ja kandidaattiopintoja pyritään syventämään pääaineessa eloperäisiä ja elottomia materiaaleja sekä näiden välisiä vuorovaikutuksia käsittelevillä teoriapainotteisilla luentokursseilla, lääketieteessä käytettävien laitteiden ja biomateriaalien valmistus- ja tutkimusmenetelmiin perehdyttävillä kursseilla, ammatillisia taitoja syventävillä tutkielmilla ja kokeellisilla laboratorio- ja erikoistöillä. Kurssien tarkoitus on valmentaa opiskelijat diplomityön menestykselliseen suorittamiseen ja kehittää ensisijaisesti tiedollisia mutta myös taidollisia työelämävalmiuksia. Sisältö S360-3 Bioadaptiivinen tekniikka 20 op Koodi Kurssi Laajuus op Pakolliset: S Bioadaptiivisen tekniikan tutkimusmenetelmät 6 S Bioadaptiivinen tekniikka 7 Valitse seuraavista niin, että 20 opintopistettä täyttyy KE Polymeeriteknologian lyhyet laboratoriotyöt 3 S Elektroniikkalaitteiden suunnittelu 4 S Elektroniikan luotettavuuden perusteet 6 S Rajapintailmiöt kudoksen ja vierasesineen välillä 6 S Bioadaptiivisen tekniikan laboratoriotyöt 1 5 Yhteensä 20 op

49 3.16 Syventävä moduuli Bioelektroniikka ja laitetekniikka S250-3 (20 op) 49 Moduuliketju Elektroniikan ja sähkötekniikan perusmoduuli elektroniikan tai bioniikan jatkomoduuli bioelektroniikka ja laitetekniikan syventävä moduuli Vastuuhenkilö Prof. Raimo Sepponen Kuvaus Opetus: Opetukseen kuuluvat luennot ja harjoitukset sekä pienehköt tutkielmatehtävät. Erikoistyönä tehdään projekti, jossa opiskellaan bioelektronisen laitteen tai tuotteen suunnittelu- ja toteutusmenetelmien käyttöä teollisuudessa noudatettavien toimintatapojen mukaan. Tavoitteeseen pyritään toimimalla ryhmässä sovitun työnjaon mukaan tekemällä selvityksiä ja materiaalihakuja sekä esittämällä tuloksia suunnittelupalavereissa. Opetettavia taitoja tarvitaan lääketieteellisen elektroniikan lisäksi kaikilla aloilla, joissa tarvitaan korkeatasoista instrumentointia. Sovellusalueille on luonteenomaista monitieteellisyys; uusien mittausmenetelmien ja tuotteiden kehittäminen edellyttää perusteellista syventymistä sovellusalueen problematiikkaan. Sovellusten painopisteitä ovat usein anturi- ja mittauselektroniikka, käyttäjäliityntä sekä sulautetut järjestelmät. Tavoite Moduulin tavoitteena on kouluttaa asiantuntijoita, jotka hallitsevat eläviin organismeihin liittyvät mittausongelmat sekä kliinisen laitetekniikan jota tarvitaan lääketieteellisten laitteiden suunnittelussa sekä ekologiset mittausmenetelmät, joita tarvitaan ympäristön tilan ja ympäristövaikutusten entistä luotettavampaan mittaamiseen. Asiantuntijat toimivat lääketieteellisen ja ympäristöelektroniikan suunnittelu- ja valmistusprosesseissa, tai oman alansa asiantuntijana vaihtelevissa tehtävissä, esimerkiksi eri alojen tutkimuslaitoksissa ja yrityksissä. Valmistuneella on edellytykset toimia esimerkiksi tutkijana, projektipäällikkönä, sairaala-insinöörinä tai tuotepäällikkönä. Koulutus antaa perusvalmiudet myös tieteelliselle uralle tai itsenäiseksi yrittäjäksi ryhtyvälle. Sisältö S250-3 Bioelektroniikka ja laitetekniikka 20 op Koodi Kurssi Laajuus op Pakolliset kurssit: Tfy Fysiologia 5 S Biotekniikan instrumentointi * 5 S Biosähköiset ilmiöt 4 S Bioelektroniikan erikoistyö 5-8 Valitse seuraavista tarvittaessa niin, että 20 opintopistettä täyttyy S Elektroniikan luotettavuus 3 S Elektroniikkalaitteiden suunnittelu 4 S Tuotekehitys 5 S Tuotesuunnittelu 5

50 S NMR-perusteet 5 S Magneettikuvauksen perusteet 5 S Magneettikuvauksen instrumentointi 5 S Magneettikuvauksen sovellukset 5 S Ekologiset mittausmenetelmät ja instrumentointi 5 S Sovelletun elektroniikan erikoiskurssi 2-5 S Sovelletun elektroniikan erikoistyö 4-8 S Kvantitatiivinen MRI L 6 Tfy Elollisen aineen fysiikka I (biofysiikka) 5 Tfy Elollisen aineen fysiikka II (elektrofysiologia) L 4-5 Tfy Biosignal Processing 5 Tfy Lääketieteelliset kuvantamismenetelmät L 5 S Elektroniikan häiriökysymykset 2 S Mittauselektroniikka 5 S Sähkömagneettisten kenttien ja optisen säteilyn biologiset vaikutukset ja mittaukset L 4 Yhteensä 20 op * Jos sisältyy muuhun moduuliin, valitse tilalle valinnaisten listasta muita kursseja. 50 PÄÄAINE Elektroniikka ja sovellukset (S3007) Tähän pääaineeseen sisältyvät seuraavat syventävät moduulit: Elektroniikan luotettavuus ja integrointi Elektroniikka ja mittaustekniikka Integroitujen elektronisten systeemien suunnittelu Mikroelektroniikkasuunnittelu Puolijohdeteknologia Teollisuuselektroniikka Vastuuhenkilöt Professorit Seppo Ovaska, Raimo Sepponen, Pekka Kuivalainen, Kari Halonen, Jussi Ryynänen, Mervi Paulasto-Kröckel ja Erkki Ikonen. Kuvaus Pääaineen tavoitteena on kouluttaa teollisuuden ja tutkimuslaitosten tarvitsemia asiantuntijoita ja suunnittelijoita, joilla on vahvat perustiedot ja joustavat valmiudet työskennellä jollakin elektroniikan osa-alueista. Nämä valmiudet luodaan monipuolisella valikoimalla syventäviä moduuleja, joista kukin tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden perehtyä alan teoriaan, haastaviin ongelmiin ja niiden mielenkiintoisiin ratkaisuvaihtoehtoihin. Syventyminen Elektroniikan ja sovellusten pääaineessa opiskelija voi syventyä johonkin elektroniikan osaalueista: puolijohdetekniikasta, toteutusteknologioiden ja -prosessien kautta teollisiin sovelluksiin. Kunkin osa-alueen syventävät kurssit sisältävät monipuolisia harjoitus- ja laboratoriotöitä, joissa opiskelija pääsee kosketuksiin uusimpien simulointi-, suunnittelu-, analysointi- ja mittaustyökalujen kanssa.

51 51 Työllistyminen Elektroniikka ja sovellukset on ajankohtainen ja dynaaminen pääaine, joka vastaa alan teollisuuden jatkuvasti uudistuviin tarpeisiin, joissa elektroniikka, tietoliikennetekniikka, tietotekniikka ja sähkötekniikka muodostavat toisiaan täydentävän kokonaisuuden. Elektroniikan vahva osaaminen mahdollistaa työskentelyn kansainvälisen teknologia-teollisuuden aallonharjalla. Tavoite Keskeisenä tavoitteena on myös, että opiskelijat oppivat näkemään elektroniikan eri alueet osana laajempaa tuotetason kokonaisuutta Syventävä moduuli Elektroniikan integrointi ja luotettavuus S361-3 (20 op) Moduuliketju Elektroniikan ja sähkötekniikan tai bioniikan perusmoduuli elektroniikan tai bioniikan jatkomoduuli elektroniikan integrointi ja luotettavuus syventävä moduuli Vastuuhenkilö Professori Mervi Paulasto-Kröckel Kuvaus Elektroniikan integroinnin ja luotettavuuden syventävä moduuli on osa sekä Elektroniikka ja sovellukset- että Mikro ja nanotekniikka- pääainetta. Moduulissa annetaan opetusta, joka painottuu elektroniikan luotettavuuteen sekä luotettavuussuunnittelussa, valmistuksessa ja testauksessa käytettävien teoreettisten että kokeellisten menetelmien hallintaan. Uusimpien elektroniikkatuotteiden luotettavuuteen vaikuttavien tekijöiden ymmärtämiseksi on tärkeätä tuntea myös komponenttien kehittyneimmät integrointitekniikat. Lisäksi moduulissa perehdytään luotettavuuden ennustamisessa käytettyihin menetelmiin sekä tutustutaan elektroniikkatuotteiden yleisimpiin fysikaalisiin vauriomekanismeihin (PoF) ja niiden karakterisointimenetelmiin. Tavoite Moduulin tavoitteena on antaa hyvät perustiedot elektroniikkatuotteen luotettavuuteen vaikuttavista tekijöistä: suunnittelusta, komponenttien integrointitekniikoista ja testauksesta. Käytännön kokemusta elektroniikkatuotteen luotettavuuden hallinnasta saa osallistumalla laboratorion tutkimushankkeisiin, joita toteutetaan yhteistyössä alan yritysten kanssa. Moduuli antaa valmiudet myös bioadaptiivisten materiaalien ja anturien suunnitteluun ja valmistamiseen toiminnan luotettavuuden näkökulmasta. Sisältö S361-3 Elektroniikan integrointi ja luotettavuus 20 op Koodi Kurssi Laajuus op S Elektroniikan luotettavuuden perusteet 6 S Tuotantotekniikan laboratoriotyöt 4 S Elektroniikan luotettavuus 6 S Tuotantotekniikan seminaari 4 Yhteensä 20 op

52 3.18 Syventävä moduuli Elektroniikka ja mittaustekniikka S350-3 (20 op) 52 Moduuliketju Elektroniikan ja sähkötekniikan perusmoduuli - elektroniikan tai sähköfysiikan jatkomoduuli elektroniikan ja mittaustekniikan syventävä moduuli Vastuuhenkilö Prof. Raimo Sepponen Kuvaus Moduulin opetukseen kuuluvat ryhmätyönä tehtävät kurssikohtaiset projektit, kuten liiketoimintasuunnitelman laatiminen, elektronisen järjestelmän suunnittelu ja tuotantoonvientisuunnitelman laatiminen. Erikoistyönä tehdään projekti, jossa opiskellaan elektronisen laitteen tai tuotteen suunnittelu- ja toteutusmenetelmien käyttöä teollisuudessa noudatettavien toimintatapojen mukaan. Tavoitteeseen pyritään toimimalla ryhmässä sovitun työnjaon mukaan tekemällä selvityksiä ja materiaalihakuja sekä esittämällä tuloksia suunnittelupalavereissa. Lisäksi opetus sisältää erilaisiin mittausmenetelmiin, mittausten taustalla oleviin fysikaalisiin ilmiöihin ja mittaustekniikan erityiskysymyksiin perehtymistä luennoilla ja erikoistöissä. Sovellukset Opetettavia taitoja tarvitaan aloilla, joissa tarvitaan korkeatasoista instrumentointia, esimerkiksi lääketieteellisessä elektroniikassa. Sovellusalueille on luonteenomaista monitieteellisyys; uusien mittausmenetelmien ja tuotteiden kehittäminen edellyttää perusteellista syventymistä sovellusalueen problematiikkaan. Mittaukset ovat myös olennainen osa lähes kaikessa ihmisen toiminnassa. Mittausjärjestelmiä suunniteltaessa avainasemassa ovat anturi- ja mittaus-elektroniikka sekä järjestelmien tietokoneohjaus. Tavoite Moduulin tavoitteena on kouluttaa asiantuntijoita elektroniikan ja mittaustekniikan osaalueille. Asiantuntijat toimivat elektroniikan suunnittelu- ja valmistusprosesseissa, tai oman alansa asiantuntijana vaihtelevissa ympäristöissä, esimerkiksi eri alojen tutkimuslaitoksissa ja yrityksissä. Tavoitteena on, että valmistuvat opiskelijat kykenevät näkemään tuotekehityksen osana laajempaa kokonaisuutta, jossa toimintaa säätelevät tekniikan taitamisen ohella usein myös muut reunaehdot. Valmistuneella on edellytykset toimia esimerkiksi tutkijana, projektipäällikkönä tai tuotepäällikkönä. Koulutus antaa perusvalmiudet myös tieteelliselle uralle tai itsenäiseksi yrittäjäksi ryhtymiseen. Sisältö S350-3 Elektroniikka ja mittaustekniikka 20 op Koodi Kurssi Laajuus op Pakolliset kurssit S Elektroniikkalaitteiden suunnittelu 4 S Tuotekehitys 5 S Anturit ja mittausmenetelmät 5 Pakollinen erikoistyö. Valitse toinen kursseista: S Mittaustekniikan erikoistyö 2-10

53 S Sovelletun elektroniikan erikoistyö 4-8 Valitse seuraavista niin, että 20 opintopistettä täyttyy S Äänitaajuustekniikka 3 S Videotekniikka 3 S Biotekniikan instrumentointi 5 S Biosähköiset ilmiöt 4 S Elektroniikan luotettavuus 3 S Tuotesuunnittelu 5 S Sovelletun elektroniikan erikoistyö 4-8 S Bioelektroniikan erikoistyö 5-8 S Ekologiset mittausmenetelmät ja instrumentointi 5 S Sovelletun elektroniikan erikoiskurssi 2-5 S Elektroniikan häiriökysymykset 2 S Virtuaali-instrumentointi 5 S Erikoistyö 2-8 S Mittaustekniikan erikoistyö 2-10 S Sähkömagneettisten kenttien ja optisen säteilyn biologiset vaikutukset ja mittaukset L 4 Yhteensä 20 op Syventävä moduuli Mikroelektroniikkasuunnittelu S290-3 (20 op) Moduuliketju Elektroniikan ja sähkötekniikan perusmoduuli elektroniikan jatkomoduuli mikroelektroniikkasuunnittelun syventävä moduuli Vastuuhenkilö Prof. Kari Halonen Kuvaus Piiritekniikan laboratorion opetus keskittyy integroitujen piirien suunnittelun opetukseen. Opetus jakautuu kolmeen osa-alueeseen, analogiapiirien, digitaalipiirien ja radiotaajuuspiirien suunnitteluun. Nämä eivät ole erillisiä suuntia vaan integroitujen piirien toteutus on tyypillisesti yhdistelmä näistä ja systeemin toteutuksen optimointi edellyttää useampien osa-alueiden hyvää tuntemusta. Opetuksessa tarkastellaan sekä piirirakenteita että laajempia toiminnallisia kokonaisuuksia. Opetus tukeutuu viimeisimpien teollisuusstandardien mukaisten suunnitteluohjelmistojen sekä mikropiiriteknologioiden käyttöön. Jotta opiskelija saa riittävät valmiudet työskennellä alan teollisuudessa on suositeltavaa että hän täydentää opintoja mikroelektroniikkasuunnittelun erikoismoduulilla. Analogia ja radiotaajuisten piirien integroinnin opetus auttaa opiskelijoita ymmärtämään nykyaikaisten telekommunikaatiolaitteissa olevien mikropiirien toimintaa sekä teoriaa. Integroitujen RF-piirien suunnittelussa tarvitaan hyvää teoreettista että käytännön läheistä tietoa käytetyistä piirirakenteista sekä mikropiirien integroinnissa käytetyistä teknologioista. Lisäksi nykyaikaiset lähetin-vastaanottimet ovat isoja kokonaisuuksia jotka sisältävät monia toiminnallisia lohkoja. Tästä syystä RF-piirien suunnittelun opinnoissa annetaan perusteita radio lähetin-

54 54 vastaanottimen partitioinnille. Modernien IC-piirien mittaukset vaativat useiden erilaisten suunnittelu ja mittalaitteiden hallintaa, joiden hallintaan laboratorion kursseilla saadaan alkeet. Puolijohdeteknologioiden kehityksen johtaessa yhä pienempiin transistoreihin ja siten suurempaan transistoritiheyteen pinta-alayksikköä kohden, kasvavat digitaalisen tiedonkäsittelyn mahdollisuudet mikroelektronisten piirien avulla. Digitaalisesta mikroelektroniikka- suunnittelusta on tulossa yhä tärkeämpi osa-alue kantataajuisen signaalinkäsittelyn lisäksi myös langattomien tietoliikennejärjestelmien radiotaajuisten piirien suunnittelussa, niin lähettimissä kuin vastaanottoimissakin. Toisaalta kehittyvät teknologiat asettavat jatkuvasti uusia haasteita mikroelektroniikkasuunnittelijalle. Tavoite Piiritekniikan laboratorion digitaalisen mikroelektroniikan suunnittelun opintokokonaisuuden tavoitteena on opettaa opiskelijalle digitaalisen mikroelektroniikkasuunnittelun peruskäsitteistö, käytännön suunnittelumenetelmien perusteet ja algoritmien toteutusmenetelmien perusteet siten, että opiskelijalla on kurssien jälkeen valmiudet itsenäiseen digitaalisen mikroelektroniikan suunnitteluun nykyaikaisin suunnittelutyökaluin, joko teollisuudessa tai jatko-opiskelijana Sisältö S290-3 Mikroelektroniikkasuunnittelu 20 op Koodi Kurssi Laajuus op S Integeroitujen piirien suunnittelun perusteet 3 S Analogiapiirien integrointi 3 S Tietokoneavusteinen piirisuunnittelu 3 S Piiritekniikan erikoistyö 5 S Piiritekniikan tutkimus- ja diplomityöseminaari 1 Valitse seuraavista niin, että 20 opintopistettä täyttyy: S Elektroniikka II 5 S Analogiasysteemien integrointi 5 S RF-piirien integrointi 5 S Digitaalisen mikroelektroniikan suunnittelu I: Järjestelmien sähköinen suunnittelu 5 Yhteensä 20 op 3.20 Syventävä moduuli Integroitujen elektronisten systeemien suunnittelu S291-3 (20 op) Moduuliketju Elektroniikan ja sähkötekniikan perusmoduuli elektroniikan jatkomoduuli integroitujen elektronisten systeemien suunnittelun syventävä moduuli Vastuuhenkilö Prof. Jussi Ryynänen

55 55 Kuvaus Integroitujen elektronisten systeemien monimutkaisuus on kasvanut niin suureksi, että niiden suunnittelua on pakko lähestyä systemaattisesti. Yhdellä piisirulla toteutetaan laajoja järjestelmiä, joissa voi olla yhdistettynä kiinteää logiikkaa, suorittimia ja muistia. Usein varsinaisen elektroniikan yhteydessä suunnitellaan myös järjestelmässä sen osana toimiva ohjelma. Tällaisen kokonaisuuden suunnittelu eroaa perinteisestä digitaalisuunnittelusta monella eri tavalla. Moderneilla integroitujen piirien toteutusteknologioilla järjestelmän eri osien rinnakkaisen toiminnan organisointi rajoittaa usein saavutettavissa olevaa laskentakapasiteettia. Esimerkiksi lohkojen väliseen tiedonsiirtoon liittyvät ratkaisut voivat vaihdella yksinkertaisesta väylästä piirin sisällä toteutettavaan verkkoarkkitehtuuriin. Useimmiten korkeamman tason arkkitehtoonisilla ratkaisuilla voidaan saavuttaa suurempia suorituskyvyn parannuksia kuin optimoimalla yksittäisiä piirilohkoja. Jotta järjestelmätason ratkaisuja pystytään tehokkaasti vertaamaan, täytyy käytetyn suunnittelumenetelmän mahdollistaa toimintojen esittäminen korkealla abstraktiotasolla. Esimerkiksi, osa toiminnallisuudesta voidaan toteuttaa ohjelmallisesti ja osa kiinteällä logiikalla, jolloin on tarpeellista pystyä arvioimaan erilaisia jakoja toteutustapojen välillä. Laajoja integroituja elektronisia järjestelmiä suunniteltaessa ei ole kannattavaa tai aina mahdollistakaan tehdä itse kaikkea alusta lähtien. Yksittäisiä piirilohkoja voidaan ostaa valmiina ja koostaa niistä haluttu kokonaisuus yhdistettynä itse suunniteltuun osuuteen. Joissain tapauksissa saatetaan jopa keskittyä vain kokonaisuuteen ja teettää tarvittavat lohkot alihankkijoilla. Tällaisessa toimintatavassa haasteeksi muodostuu valmiiden lohkojen toiminnan verifiointi ja integrointi kokonaisuuteen, eikä niinkään varsinainen piirisuunnittelu. Tavoite Moduulin tavoitteena on tehdä läpileikkaus integroitujen elektronisten järjestelmien suunnittelussa käytettävistä menetelmistä ja työkaluista sekä antaa valmiudet niiden soveltamiseen käytännössä. Moduuli kattaa digitaalisten piirien toteuttamiseen teknologiatasolla liittyvät kysymykset, signaalinkäsittelyalgoritmien toteuttamisen integroidulla piirillä laitteistokuvauskielen avulla, sulautettujen prosessorien perusteet digitaalisissa järjestelmissä sekä integroitujen elektronisten kokonaisuuksien suunnittelun systeemitasolla. Sisältö S291-3 Elektronisten integroitujen systeemien suunnittelu 20 op Koodi Kurssi Laajuus op S Digitaalinen mikroelektroniikkasuunnittelu I 5 S Digitaalinen mikroelektroniikkasuunnittelu II 5 S Tietokoneen arkkitehtuuri 5 S Integroitujen elektronisten systeemien suunnittelumenetelmät 5 Yhteensä 20 op

56 3.21 Syventävä moduuli Puolijohdeteknologia S260-3 (20 op) 56 Moduuliketju Elektroniikan ja sähkötekniikan perusmoduuli elektroniikan jatkomoduuli puolijohdeteknologian syventävä moduuli Vastuuhenkilö Prof. Pekka Kuivalainen Kuvaus Puolijohdeteknologia muodostaa pohjan, jolle maailman liikevaihdoltaan 1000 miljardin euron/vuosi elektroniikkateollisuus rakentuu. Varsinaisen puolijohdeteknologian osuus (IC-piirit, puolijohdemateriaalit ja prosessointilaitteet) liikevaihdosta on noin 20 %. Suomessa puolijohdealan teollisuuden volyymi on n. 100 miljoonaa euroa/vuosi, ja työpaikkojen määrä liki Tämän lisäksi alan työpaikkoja tarjoavat tutkimuslaitokset ja korkeakoulut. Lisäksi on huomattava, että puolijohdeala tarjoaa hyvät mahdollisuudet kansainvälisen uran luomiseen. Puolijohdeteknologian moduuli sisältää alan keskeiset kurssit. Siihen kuuluu komponenttifysiikan ja valmistustekniikan kursseja. Teoreettisia opintoja täydennetään laboratoriotöillä, joissa opiskelijat valmistavat itse ajanmukaisissa puhdastiloissa MOS-transistoreita. Näin opiskelijoille annetaan mahdollisuus perehtyä puhdastilatyöskentelyyn ja tutustua mikrovalmistustekniikan menetelmiin ja laitteisiin. Tavoite Moduulin tavoitteena on antaa opiskelijalla hyvät valmiudet mikroelektroniikan, erityisesti puolijohdetekniikan, soveltamiseen ja kehittämiseen. Sisältö S260-3 Puolijohdeteknologia 20 op Koodi Kurssi Laajuus op S Puolijohdeteknologia I 5 S Puolijohdeteknologia II 5 S Puolijohdeteknologian erikoistyö 5 S Puolijohdeteknologian laboratoriotyöt II 5 Yhteensä 20 op 3.22 Syventävä moduuli Teollisuuselektroniikka S281-3 (20 op) Moduuliketju Elektroniikan ja sähkötekniikan perusmoduuli elektroniikan jatkomoduuli teollisuuselektroniikan syventävä moduuli Vastuuhenkilö Prof. Seppo Ovaska

57 57 Syventyminen Pakollisten ydinopintojen jälkeen opiskelija voi suuntautua valinnaisissa opinnoissaan joustavasti esim. seuraaville teollisuuselektroniikan osa-alueille: - sulautettujen ohjausjärjestelmien suunnittelu - sähkömoottorikäyttöjen ohjausmenetelmät - tehoelektroniikan komponentit ja häiriökysymykset. Teollisuuselektroniikan valinnaiset kurssit sisältävät monipuolisia harjoitus- ja laboratoriotöitä. Niissä opiskelija pääsee kosketukseen mm. kehittyneiden mittalaitteiden sekä uusimpien simulointi- ja suunnitteluohjelmistojen kanssa. Työskentely tapahtuu pääasiasssa pienissä tiimeissä ja läheisessä vuorovaikutuksessa opetushenkilökunnan kanssa. Työllistyminen Teollisuuselektroniikka on haastava ja mielenkiintoinen syventävä moduuli, joka vastaa alan teollisuuden jatkuvasti uudistuviin tarpeisiin, joissa elektroniikka, tietotekniikka ja sähkö-tekniikka muodostavat toisiaan täydentävän, älykkään kokonaisuuden. Työskentely näiden osa-alueiden rajapinnoissa on erityisen haastavaa ja kysyttyä. Tavoite Moduulin tavoitteena on kouluttaa teollisuuden tarvitsemia asiantuntijoita, joilla on valmiudet erilaisten ohjausjärjestelmien, sähkökäyttöjen ja teholähteiden suunnitteluun, soveltamiseen ja hankintaan. Nämä valmiudet luodaan sulautettujen mikroprosessorijärjärjestelmien, tehoelektroniikan ja elektroniikan laitesuunnittelun ydinopinnoilla sekä niitä täydentävillä teollisuuselektroniikan eri osa-alueiden syventävillä kursseilla. Sisältö S281-3 Teollisuuselektroniikka 20 op Koodi Kurssi Laajuus op Pakolliset kurssit: S Tehoelektroniikka 4 S Sulautetut mikroprosessorijärjestelmät 3 S Elektroniikkalaitteiden suunnittelu 4 Valitse seuraavista niin, että 20 opintopistettä täyttyy: S Suuntaajatekniikka 5 S Hakkuriteholähteet 5 S Tehoelektroniikan komponentit 5 S EMC tehoelektroniikassa L 5 S Reaaliaikaisten järjestelmien suunnittelu 3 S Sulautettujen järjestelmien työkurssi 5 S Teollisuuselektroniikan erikoiskurssi I L V 5 S Teollisuuselektroniikan erikoiskurssi II L V 5 S Sähkökäyttöjen ohjaus L 5 S Sähkökäyttöjen suunnittelu L 5 S Teollisuuselektroniikan ja sähkökäyttöjen erikoistyö 2-10 AS Digitaalinen säätö 3 Yhteensä 20 op

58 PÄÄAINE Mikro- ja nanotekniikka (S3010) Tähän pääaineeseen sisältyvät seuraavat syventävät moduulit: Elektroniikan luotettavuus ja integrointi Mikro- ja nanosysteemit Mikroelektroniikkasuunnittelu Nanotekniikka (ETA, IL, KM) Optoelektroniikka Puolijohdeteknologia 58 Vastuuhenkilöt Professorit Harri Lipsanen, Markku Sopanen, Pekka Kuivalainen, Kari Halonen, Jussi Ryynänen, Ilkka Tittonen ja Mervi Paulasto-Kröckel Kuvaus Mikro- ja nanoteknologiat ovat pääasiallisesti puolijohde- ja elektroniikkateollisuudessa kehittyneitä valmistusmenetelmiä. Näitä menetelmiä sovelletaan ja tullaan kasvavassa määrin soveltamaan myös muilla teollisuuden aloilla tuotteiden miniatyrisoimiseksi. Esimerkkeinä voidaan mainita tietoliikennetuotteet, automaatio, ympäristömittaukset ja lääketieteeteen sovellutukset. Mikro- ja nanotekniikan pääaineen opiskelussa oleellisen osan muodostaa mikro- ja nanoskaalan laitteiden toimintaan vaikuttavien mekaanisten, sähköisten, optisten, kemiallisten ja biologisten prosessien ymmärtäminen. Tämän vuoksi vahvat tiedot fysiikasta ja matematiikasta sekä sovellusalasta riippuen elektroniikasta, kemiasta ja biologiasta. Pääaineen opetus koostuu luento-, työ- ja seminaarikursseista. Oleellisena osana pääaineen opetukseen kuuluu yhteinen M-moduuli, johon on koottu pääaineen laboratoriotyökurssit. Pääaineen syventävä moduuli antaa kattavat perustiedot joltakin mikro- ja nanotekniikkaan kuuluvalta alalta. Erikoismoduuli suositellaan myös valittavaksi pääaineen sisältä mikro- ja nanoteknologioiden kokonaisuuden osaamisen vahvistamiseksi. Osa luento-opetuksesta saattaa olla englanniksi, silloin kun kurssilla on mukana TKK:n Mikro- ja nanoteknologian kansainvälisen maisteriohjelman opiskelijoita. Pääaine antaa opiskelijalle valmiudet mikro- ja nanoteknologioiden soveltamiseen ja kehittämiseen teollisuuden eri aloilla. Valmistuvat diplomi-insinöörit sijoittuvat monipuolisiin tutkimus-, kehitys- ja tuotantotehtäviin teollisuudessa ja tutkimuslaitoksissa. Pääaine antaa erinomaisen pohjan jatko-opinnoille. Huomioi pääaineen eri syventävien moduulien erilaiset esitietovaatimukset. Tavoite Mikro- ja nanotekniikka -pääaineen tavoitteena on antaa opiskelijoille valmiudet toimia mikroja nanoskaalan teknologioiden soveltamiseen ja kehittämiseen liittyvissä tehtävissä. Pääaineen opiskelijat saavat myös valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen mikro- ja nanotekniikan alalla.

59 Syventävä moduuli Elektroniikan integrointi ja luotettavuus S361-3 (20 op) Moduuliketju Elektroniikan ja sähkötekniikan perusmoduuli sähköfysiikan jatkomoduuli elektroniikan integrointi ja luotettavuus syventävä moduuli Vastuuhenkilö Prof. Mervi Paulasto-Kröckel Kuvaus Elektroniikan integroinnin ja luotettavuuden syventävä moduuli on osa sekä Elektroniikka ja sovellukset- että Mikro ja nanotekniikka- pääainetta. Moduulissa annetaan opetusta, joka painottuu elektroniikan luotettavuuteen sekä luotettavuussuunnittelussa, valmistuksessa ja testauksessa käytettävien teoreettisten että kokeellisten menetelmien hallintaan. Uusimpien elektroniikkatuotteiden luotettavuuteen vaikuttavien tekijöiden ymmärtämiseksi on tärkeätä tuntea myös komponenttien kehittyneimmät integrointitekniikat. Lisäksi moduulissa perehdytään luotettavuuden ennustamisessa käytettyihin menetelmiin sekä tutustutaan elektroniikkatuotteiden yleisimpiin fysikaalisiin vauriomekanismeihin (PoF) ja niiden karakterisointimenetelmiin. Tavoite Moduulin tavoitteena on antaa hyvät perustiedot elektroniikkatuotteen luotettavuuteen vaikuttavista tekijöistä: suunnittelusta, komponenttien integrointitekniikoista ja testauksesta. Käytännön kokemusta elektroniikkatuotteen luotettavuuden hallinnasta saa osallistumalla laitoksen tutkimushankkeisiin, joita toteutetaan yhteistyössä alan yritysten kanssa. Moduuli antaa valmiudet myös bioadaptiivisten materiaalien ja anturien suunnitteluun ja valmistamiseen toiminnan luotettavuuden näkökulmasta. Sisältö S361-3 Elektroniikan integrointi ja luotettavuus 20 op Koodi Kurssi Laajuus op S Elektroniikan luotettavuuden perusteet 6 S Tuotantotekniikan laboratoriotyöt 4 S Elektroniikan luotettavuus 6 S Tuotantotekniikan seminaari 4 Yhteensä 20 op 3.24 Syventävä moduuli Mikro- ja nanosysteemit S351-3 (20 op) Moduuliketju Elektroniikan ja sähkötekniikan perusmoduuli sähköfysiikan jatkomoduuli mikro- ja nanosysteemien syventävä moduuli Vastuuhenkilöt Professorit Ilkka Tittonen ja Harri Lipsanen

60 60 Kuvaus Moduuli antaa hyvät valmiudet elektroniikkainsinööreille toimia nopeasti kehittyvillä puolijohde- ja mikrosysteemialoilla ja sen lisäksi myös hyvän pohjan luoda aivan uusia nanotekniikan ratkaisuja. Pääaineeseen kuuluu sekä valmistustekniikkaan liittyviä että alaa tukevia teoreettisia kursseja. Mikro- ja nanosysteemien syventävän moduulin valinneiden odotetaan sijoittuvan kansainvälisen elektroniikkateollisuuden palvelukseen erityisesti vaativiin tuotekehitys- ja johtotehtäviin. Pääaine antaa myös hyvät valmiudet jatkaa opintoja tutkijan uralle. Mikro- ja nanosysteemien moduulille ei ole erityisiä esitietovaatimuksia, mutta käytännössä opintojen menestyksellinen suorittaminen edellyttää hyviä fysiikan peruskurssien tietoja. Moduuli antaa myös mahdollisuuden syventää fysiikan osaamista kvanttimekaniikan suuntaan. Se on erityisen monitieteinen, elektroniikan mikro-ja nanosysteemit lähestyvät biologisia ja biokemiallisia järjestelmiä. Tavoite Moduulin tavoitteena on antaa opiskelijalle syvällinen perusosaaminen mikro- ja nanosysteemeistä sekä niiden valmistustekniikosta. Lisäksi opiskelija perehtyy johonkin osa-alueeseen tarkemmin itsenäisen projektityön kautta. Sisältö S351-3 Mikro- ja nanosysteemit 20 op Koodi Kurssi Laajuus op Pakolliset kurssit: S Microsystems Technology 5 S Nanotechnology 5 Valitse seuraavista siten, että 20 opintopistettä täyttyy: S Nanotekniikan laboratoriotyöt 5 S Laboratory Course on Microsystems 5 S Semiconductor Technology II 5 S Optoelektroniikan ja nanotekniikan erikoistyö 8 S Nanoscience I: Introduction to Nanoscience 3 S Nanoscience II: Nanostructures 5 S Mikrofluidistiikka ja BioMEMS 5 S Nanoscience III: Molecular Nanoscience 5 S Nanoscience IV: Bionanoscience 5 Tfy Elollisen aineen fysiikka II (elektrofysiologia) 5 Tfy Methods in Modern Biophysics 5 Yhteensä 20 op 3.25 Syventävä moduuli Mikroelektroniikkasuunnittelu S290-3 (20 op) Moduuliketju Elektroniikan ja sähkötekniikan perusmoduuli sähköfysiikan jatkomoduuli mikroelektroniikkasuunnittelun syventävä moduuli

61 61 Vastuuhenkilö Prof. Kari Halonen Kuvaus Piiritekniikan opetus keskittyy integroitujen piirien suunnittelun opetukseen. Opetus jakautuu kolmeen osa-alueeseen, analogiapiirien, digitaalipiirien ja radiotaajuuspiirien suunnitteluun. Nämä eivät ole erillisiä suuntia vaan integroitujen piirien toteutus on tyypillisesti yhdistelmä näistä ja systeemin toteutuksen optimointi edellyttää useampien osa-alueiden hyvää tuntemusta. Opetuksessa tarkastellaan sekä piirirakenteita että laajempia toiminnallisia kokonaisuuksia. Opetus tukeutuu viimeisimpien teollisuusstandardien mukaisten suunnitteluohjelmistojen sekä mikropiiriteknologioiden käyttöön. Jotta opiskelija saa riittävät valmiudet työskennellä alan teollisuudessa on suositeltavaa että hän täydentää opintoja mikroelektroniikkasuunnittelun C- moduulilla. Analogia- ja radiotaajuisten piirien integroinnin opetus auttaa opiskelijoita ymmärtämään nykyaikaisten telekommunikaatiolaitteissa olevien mikropiirien toimintaa sekä teoriaa. Integroitujen RF-piirien suunnittelussa tarvitaan hyvää teoreettista, että käytännön läheistä tietoa käytetyistä piirirakenteista sekä mikropiirien integroinnissa käytetyistä teknologioista. Lisäksi nykyaikaiset lähetinvastaanottimet ovat isoja kokonaisuuksia, jotka sisältävät monia toiminnallisia lohkoja. Tästä syystä RF-piirien suunnittelun opinnoissa annetaan perusteita radiolähetinvastaanottimen partitioinnille. Modernien IC-piirien mittaukset vaativat useiden erilaisten suunnittelu- ja mittalaitteiden hallintaa johon laboratorion kursseilla saadaan alkeet. Puolijohdeteknologioiden kehityksen johtaessa yhä pienempiin transistoreihin ja siten suurempaan transistoritiheyteen pinta-alayksikköä kohden, kasvavat digitaalisen tiedonkäsittelyn mahdollisuudet mikroelektronisten piirien avulla. Digitaalisesta mikroelektroniikka-suunnittelusta on tulossa yhä tärkeämpi osa-alue kantataajuisen signaalinkäsittelyn lisäksi myös langattomien tietoliikennejärjestelmien radiotaajuisten piirien suunnittelussa, niin lähettimissä kuin vastaanottoimissakin. Toisaalta kehittyvät teknologiat asettavat jatkuvasti uusia haasteita mikroelektroniikkasuunnittelijalle. Tavoite Mikroelektroniikkasuunnittelun opintokokonaisuuden tavoitteena on opettaa opiskelijalle mikroelektroniikkasuunnittelun peruskäsitteistö, käytännön suunnittelumenetelmien perusteet ja algoritmien toteutusmenetelmien perusteet siten, että opiskelijalla on kurssien jälkeen valmiudet itsenäiseen mikroelektroniikan suunnitteluun nykyaikaisin suunnittelutyökaluin joko teollisuudessa tai jatko-opiskelijana. Sisältö S290-3 Mikroelektroniikkasuunnittelu 20 op Koodi Kurssi Laajuus op S Integroitujen piirien suunnittelun perusteet 3 S Integroitujen analogiapiirien suunnittelu 3 S Tietokoneavusteinen piirisuunnittelu 3 S Piiritekniikan erikoistyö 5

62 S Piiritekniikan tutkimus- ja diplomityöseminaari 1 Valitse seuraavista 5 opintopistettä: S Elektroniikka II 5 S Analogiasysteemien integrointi 5 S RF-piirien integrointi 5 S Digitaalisen mikroelektroniikan suunnittelu I: Järjestelmien sähköinen suunnittelu 5 Yhteensä 20 op Syventävä moduuli Nanotekniikka S341-3 (20 op) Moduuliketju Elektroniikan ja sähkötekniikan perusmoduuli sähköfysiikan jatkomoduuli nanotekniikan syventävä moduuli tai vastaavat tiedot Vastuuhenkilöt Professorit Harri Lipsanen, Markku Sopanen, Ilkka Tittonen ja Seppo Honkanen Yhteinen pääaine informaatio- ja luonnontieteiden sekä kemian ja materiaalitieteiden tiedekuntien kanssa. Kuvaus Materiaalien ja rakenteiden fysikaaliskemialliset ja biologiset ominaisuudet muuttuvat makroja mikromaailmasta nanomittakaavaan siirryttäessä. Nanotieteissä mallinnetaan, suunnitellaan, karakterisoidaan ja valmistetaan funktionaalisia, atomi- ja molekyylitason materiaaleja ja rakenteita, ja siten yhdistetään eri luonnontieteiden, kuten fysiikan, kemian ja biologian tutkimusmenetelmiä ja tuloksia. Vastaavasti nanoteknologialla ja -tekniikalla tarkoitetaan toiminnallisesti uudentyyppisiin materiaaleihin ja alle 100 nm rakenteisiin perustuvien komponenttien ja laitteiden suunnittelemista ja valmistamista erilaisiin sovelluksiin. Toiminnallisia nanorakenteita voidaan valmistaa kuvioimalla esim. litografisin menetelmin (ns. top-down lähestymistapa). Tässä ei ole kysymys ainoastaan tunnettujen rakenteiden miniatyrisoinnista, vaan myös uudentyyppisistä toiminnoista, sillä nanomittaluokassa vallitsevat kvanttifysiikan lait. Toisaalta bottom-up-menetelmässä molekyylien itseorganisoituminen ja supramolekulaariset vuorovaikutukset mahdollistavat hallitut nanorakenteet ja niiden ulkoisen ohjattavuuden. Nanotekniikassa erityinen haaste on yhdistää molekyylit hallituksi systeemin osaksi ja yhdistää eri tekniikoita. Sovelluksissa tarvitaan usein lisäksi mikrotekniikkaa nanorakenteiden kytkemiseksi ulkomaailmaan. Menestyksellinen nanotekniikan alalla toimiminen edellyttää vahvaa jonkun osa-alueen osaamista informaatio- ja luonnontieteiden tai kemian ja materiaalitieteiden tiedekuntien aloilta, jota nanotekniikan moduuli laajentaa poikkitieteelliseksi. Nanotekniikka antaa mahdollisuuden poikkitieteellisiin tutkimus-, asiantuntija- ja kehitystehtäviin teollisuudessa ja tutkimuslaitoksissa, sekä tarjoaa hyvän pohjan jatko-opinnoille.

63 63 Sisältö Syventävä moduuli toteutetaan elektronikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunnan sekä informaatio- ja luonnontieteiden ja kemian ja materiaalitieteiden tiedekuntien kesken. S341-3 Nanotekniikka 20 op Koodi Kurssi Laajuus op Pakolliset kurssit S Nanotechnology 5 Valitse seuraavista niin, että 20 opintopistettä täyttyy: S Nanoscience I: Introduction to Nanoscience 3 S Nanotekniikan laboratoriotyöt 5 S Microsystems Technology 5 S Laboratory Course on Microsystems 5 S Nanoscience IV: Bionanoscience 5 Tfy Nanophysics P 5 Tfy Nanomateriaalien mikroskopia 5 Kem-4.V Supramolekulaarinen kemia (JOO-opintoina suoritettavissa, 3 JY) KE Nanopartikkelit L 2 Lisäksi suositellaan: KE Nanothermodynamics P 2 Yhteensä 20 op 3.27 Syventävä moduuli Optoelektroniikka S340-3 (20 op) Moduuliketju Elektroniikan ja sähkötekniikan perusmoduuli bioniikan, elektroniikan tai sähköfysiikan jatkomoduuli optoelektroniikan syventävä moduuli Vastuuhenkilöt Professorit Markku Sopanen, Harri Lipsanen ja Seppo Honkanen Kuvaus Optoelektroniset komponentit ovat tärkeässä asemassa näyttöteknologioissa, mittaussovellutuksissa, optisessa tietoliikenteessä ja tulevaisuudessa ehkä valaistuksessakin. Käynnissä olevaan muutosprosessiin eniten vaikuttavat tekijät ovat valmistustekniikan eri osa-alueiden kehittyminen, uusien materiaalien käyttöönotto sekä keinotekoisten ns. kvanttirakenteiden yleistyminen. Optisen signaalinkäsittelyn odotetaan yleistyvän voimakkaasti. Optoelektroniikan, fotoniikan ja integroidun optiikan suurimmat sovellusalueet ovat laajakaistaisessa optisessa tietoliikenteessä sekä optisessa tiedontallennuksessa. Muut markkinat liittyvät mittaus- ja analyysilaitteisiin mm. teollisuudessa ja terveydenhuollossa. Moduulissa annetaan opetusta alan materiaali- ja laitetekniikasta sekä komponenttien fysiikasta. Puolijohteiden optisen ja sähköisten ominaisuuksien sekä valmistusmenetelmien tunteminen

64 64 on ensiarvoisen tärkeää uusien optoelektroniikan komponenttien kehittämiseksi. Aktiivisista komponenteista mainittakoon esimerkiksi puolijohdelaser eli diodilaser. Valmistusmenetelmistä tärkeimpiä ovat erilaiset epitaktiset kiteenkasvatustekniikat. Moduuli antaa erinomaiset valmiudet jatko-opintoihin. Tavoite Optoelektroniikan syventävän moduulin tavoitteena on antaa opiskelijalle perustuntemus optoelektroniikan ja fotoniikan komponenteista, niiden toiminnan fysiikasta sekä niiden valmistuksesta. Lisäksi opiskelija perehtyy johonkin optoelektroniikan osa-alueeseen tarkemmin itsenäisen projektityön kautta. Sisältö S340-3 Optoelektroniikka 20 op Koodi Kurssi Laajuus op Pakolliset kurssit S Optoelectronics 5 S Photonics and integrated optics 5 Valitse seuraavista niin, että 20 opintopistettä täyttyy: S Semiconductor Technology II 5 S Optoelektroniikan ja nanotekniikan erikoistyö 8 Tfy Laser Technology and Optics 5 Yhteensä 20 op 3.28 Syventävä moduuli Puolijohdeteknologia (20 op) Moduuliketju Elektroniikan ja sähkötekniikan perusmoduuli sähköfysiikan jatkomoduuli puolijohdeteknologian syventävä moduuli Vastuuhenkilö Professori Pekka Kuivalainen Kuvaus Puolijohdeteknologia muodostaa pohjan, jolle maailman liikevaihdoltaan 1000 miljardin euron/vuosi elektroniikkateollisuus rakentuu. Varsinaisen puolijohdeteknologian osuus (IC-piirit, puolijohdemateriaalit ja prosessointilaitteet) liikevaihdosta on noin 20 %. Suomessa puolijohdealan teollisuuden volyymi on n. 100 miljoonaa euroa/vuosi, ja työpaikkojen määrä liki Tämän lisäksi alan työpaikkoja tarjoavat tutkimuslaitokset ja korkeakoulut. Lisäksi on huomattava, että puolijohdeala tarjoaa hyvät mahdollisuudet kansainvälisen uran luomiseen. Puolijohdeteknologia moduuli sisältää alan keskeiset kurssit. Siihen kuuluu komponenttifysiikan ja valmistustekniikan kursseja. Teoreettisia opintoja täydennetään laboratoriotöillä, joissa opiskelijat valmistavat itse ajanmukaisissa puhdastiloissa MOS-transistoreita. Näin opiskelijoille annetaan mahdollisuus perehtyä puhdastilatyöskentelyyn ja tutustua mikrovalmistustekniikan menetelmiin ja laitteisiin.

65 65 Tavoite Moduulin tavoitteena on antaa opiskelijalla hyvät valmiudet mikroelektroniikan, erityisesti puolijohdetekniikan, soveltamiseen ja kehittämiseen. Sisältö S260-3 Puolijohdeteknologia 20 op Koodi Kurssi Laajuus op S Puolijohdeteknologia I 5 S Puolijohdeteknologia II 5 S Puolijohdeteknologian erikoistyö 5 S Puolijohdeteknologian laboratoriotyöt II 5 Yhteensä 20 op PÄÄAINE Optinen teknologia (S3011) Tähän pääaineeseen sisältyvät seuraavat syventävät moduulit: Optinen teknologia Kyseessä on ETA ja IL-tiedekuntien yhteinen pääaine. Vastuuhenkilöt Professorit Harri Lipsanen, Erkki Ikonen ja Ilkka Tittonen 3.29 Syventävä moduuli Optinen teknologia S352-3 (20 op) Moduuliketju: Elektroniikan ja sähkötekniikan perusmoduuli elektroniikan tai sähköfysiikan jatkomoduuli optisen teknologian syventävä moduuli Vastuuhenkilöt Professorit Erkki Ikonen, Harri Lipsanen, Markku Sopanen ja Ilkka Tittonen Kuvaus Optiikan sovellutukset ovat tärkeässä asemassa monilla tekniikan aloilla. Useimmat elektroniikkalaitteet hyödyntävät näkyvää tai IR-valoa joko näyttöihin, signalointiin, antureihin tai kommunikointiin muiden laitteiden kanssa. Väri on yksi merkittävimmistä kuluttaja-tuotteiden ominaisuuksista, mihin liittyy mittauksin tapahtuva tuotantoprosessin hallinta. Pääaineen tärkeyttä korostaa myös se, että optinen tietoliikenne tarjoaa ainoan mahdollisuuden saavuttaa useiden multimediasovellusten vaatimia suuria kaistanleveyksiä tiedonsiirrossa. Tietoliikennealan tarpeet tulevat myös jatkossa toimimaan erilaisten optisten komponenttien kehityksen moottorina.

66 66 Pääaineeseen sisältyy opetusta sekä materiaali-, laite- että järjestelmätekniikassa. Kursseihin kuuluu myös käytännön harjoitusta antavia laboratoriotöitä. Osa luento-opetuksesta annetaan englanniksi. Työllistyminen Optinen teknologia on tulevaisuuden ala, jota sovelletaan useilla keskeisillä tekniikan sektoreilla. Valmistuvat diplomi-insinöörit sijoittuvat monipuolisiin tutkimus- ja kehitys-tehtäviin teollisuudessa ja tutkimuslaitoksissa. Pääaine antaa myös hyvän pohjan jatko-opinnoille. Tavoite Optisen teknologian pääaineen tavoitteena on antaa opiskelijoille valmiudet toimia optiikkaan liittyvissä tehtävissä esimerkiksi tietoliikenteen, elektroniikkateollisuuden, ympäristömittausten, lääketieteen sovellusten ja komponenttikehityksen parissa. Pääaineen opiskelijat saavat myös valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen optiikan alalla. Sisältö S352-3 Optinen teknologia 20 op Valitse oheisesta listasta 20 op sellaisia kursseja, jotka eivät sisälly muihin moduuleihin Koodi Kurssi Laajuus op S Optiikka 5 S Optoelektroniikka 5 S Fotoniikka ja integroitu optiikka 5 S Tietoliikenteen optiikka 5 Tfy Lasertekniikka ja optiikka 5 Tfy Laserfysiikka L 5 Tfy Moderni optiikka L V 5 Yhteensä 20 op PÄÄAINE Radiotiede ja tekniikka (S3012) Tähän pääaineeseen sisältyvät seuraavat syventävät moduulit: Radiotekniikka Piirisimulointi ja -teoria Sähkömagnetiikka Vastuuhenkilöt Professorit Keijo Nikoskinen, Antti Räisänen, Sergei Tretyakov, Pertti Vainikainen ja Martti Valtonen Kuvaus Radiotieteen ja -tekniikan pää- tai sivuaineen opiskelija saa koulutuksen alalta, jonka sovellusalueita ovat mm. tietoliikenne, tutkat, radionavigointi, kaukokartoitus, radioastronomia sekä teho-, anturi- ja lääketieteelliset sovellukset. Näiden sovellusten taajuusalue on kilohertseistä terahertseihin. Sovelluksista tärkein on tietoliikenne, joka sisältää mm. matkaviestinjärjestelmät,

67 67 radiolähiverkot, radiolinkit ja yleisradiotoiminnan. Radiotiedettä ja -tekniikkaa opiskellut ymmärtää onnistuneen suurtaajuuspiiri- ja laitesuunnittelun keskeiset tekijät: sähkömagneettisten ilmiöiden fysiikka, kenttä- ja piiriteoria, piirien ja järjestelmien simulointi, valmistus- ja mittaustekniikka. Oppiaine antaa valmiudet tehtäviin, joissa tarvitaan analyyttistä taitoa ja tieteellistä lähestymistapaa. Tutkimus radiotieteen ja -tekniikan alalla on hyvin aktiivista; erityisesti tutkitaan uusia älykkäitä radiojärjestelmiä, antenneja ja uusia materiaaleja sekä materiaaleihin, piireihin, rakenteisiin ja järjestelmiin liittyviä numeerisia simulointimenetelmiä. Tavoite Pää-/sivuaineen tavoitteena on kouluttaa sähkömagneettisten ilmiöiden fysiikkaan perehtynyt asiantuntija, joka ymmärtää kenttä- ja piiriteorian keskeiset teknologioista riippumattomat käsitteet ja periaatteet sekä niin kokeelliset kuin numeerisetkin menetelmät. Näin koulutettua radioinsinööriä ja -fyysikkoa tarvitaan tehtävissä, joissa tarvitaan analyyttistä taitoa ja tieteellistä lähestymistapaa; nämä ominaisuudet ovat hyödyllisiä vaikkapa elektroniikka- ja tietoliikennealan johtotehtävissä Syventävä moduuli Radiotekniikka S220-3 (20 op) Moduuliketju Elektroniikan ja sähkötekniikan perusmoduuli elektroniikan tai sähköfysiikan jatkomoduuli radiotekniikan syventävä moduuli Vastuuhenkilöt Professorit Antti Räisänen, Sergei Tretyakov ja Pertti Vainikainen Kuvaus Radiotekniikka käsittää radioaaltojen käyttöön liittyvän tekniikan ja sähkömageneetisten ilmiöiden fysiikan. Radiotekniikan sovellusalueita ovat mm. tietoliikenne, tutkat, radionavigointi, kaukokartoitus, radioastronomia sekä teho-, anturi- ja lääketieteelliset sovellukset. Näiden sovellusten taajuusalue on kilohertseistä terahertseihin. Sovelluksista tärkein on tietoliikenne, joka sisältää mm. matkapuhelinjärjestelmät, radiolähiverkot, radiolinkit ja yleisradiotoiminnan. Radiotekniikan syventävän moduulin suorittaneen mahdollisuudet sijoittua erilaisiin työtehtäviin ovat moninaiset. Hän voi suunnitella tai testata radiojärjestelmiä tai järjestelmän osia, osallistua järjestelmien ylläpitoon jne. Tutkimustoiminta radiotekniikan alueella on hyvin aktiivista; erityisesti tutkitaan uusia älykkäitä radiojärjestelmiä, antenneja ja niiden mittausmenetelmiä sekä uusia materiaaleja. Tavoite Radiotekniikan syventävän moduulin suorittanut hallitsee radiotekniikan peruskäsitteet ja ymmärtää radioaaltojen etenemisen ja käyttäytymisen eri tilanteissa, hän hallitsee RF- ja mikroaaltopiirien sekä antennien suunnitteluperusteet ja mittaukset sekä ymmärtää erilaisten radiojärjestelmien toiminnan.

68 Sisältö S220-3 Radiotekniikka 20 op Koodi Kurssi Laajuus op Esitietovaatimus (ei voi sisällyttää moduuliin): S Radiotekniikan perusteet 5 Pakolliset kurssit: S Radiotekniikan erikoistyö L V 3-8 S RF- ja mikroaaltotekniikka 5 S Radiotekniikan laboratoriotyöt 7 Valitse lisäksi kursseista S-26.xxxx (paitsi S ja S ) tai S niin, että 20 opintopistettä täyttyy. Yhteensä 20 op Syventävä moduuli Piirisimulointi ja teoria S240-3 (20 op) Moduuliketju Elektroniikan ja sähkötekniikan perusmoduuli elektroniikan tai sähköfysiikan jatkomoduuli piirisimuloinnin ja teorian syventävä moduuli Vastuuhenkilö Prof. Martti Valtonen Kuvaus Piirisimulointi ja -teoria sopii piirisimuloinnista ja suodatinsuunnittelusta kiinnostuneille sekä opiskelijoille, jotka haluavat suorittaa jatko-opintoja. Piirisimulointia ja -teoriaa opiskellut ymmärtää elektroniikkasuunnittelun keskeisiä toimintoja niin piirisynteesin, numeeristen menetelmien kuin piirisimuloinninkin kautta. Moduulin opinnoissa perehdytään peruskursseja syvemmin sähköisten piirien simuloinnin taustalla oleviin numeerisiin menetelmiin sekä suodattimien suunnitteluun ja teoriaan. Oppiaine antaa paitsi valmiudet tehtäviin, joissa tarvitaan analyyttistä taitoa ja tieteellistä lähestymistapaa, myös välttämättömät taustatiedot ymmärtää piirisimulaattorien rajoitukset ja mahdollisuudet käytännön suunnittelun apuvälineinä. Piiriteorian tutkimus on keskittynyt sähköisten piirien uusien simulointi- ja suunnittelumenetelmien sekä komponenttimallien kehittämiseen ja APLAC-piirisuunnitteluohjelmiston kehitystyöhön. Tavoite Moduulin tavoitteena on opettaa ymmärtämään teknologioista riippumattomat piiriteorian avainkäsitteet, piirisynteesin keskeiset periaatteet suodattimien ja sovituselimien suunnittelussa sekä piirisimulaattorien taustalla olevat numeeriset menetelmät.

69 Sisältö S240-3 Piirisimulointi ja teoria 20 op Koodi Kurssi Laajuus op Valitse seuraavista niin, että 20 opintopistettä täyttyy: S Piirisynteesi 5 S Passiiviset suodattimet L 5 S Aktiiviset suodattimet L 5 S Piirisuunnittelun numeeriset menetelmät L 5 S Piirisimulointi 5 Yhteensä 20 op Syventävä moduuli Sähkömagnetiikka S330-3 (20 op) Moduuliketju Elektroniikan ja sähkötekniikan perusmoduuli elektroniikan tai sähköfysiikan jatkomoduuli sähkömagnetiikan syventävä moduuli Vastuuhenkilöt Professorit Keijo Nikoskinen ja Ari Sihvola Kuvaus Sähkömagnetiikan A3-moduulin kurssit tarjoavat mahdollisuuden syvälliseen kenttäteorian opiskeluun ja erinomaisen pohjan myös jatko-opinnoille radiotieteen ja -tekniikan alalla. Moduulin pakolliset kurssit antavat yhdessä esitietovaatimusten kanssa analyyttiset perusvalmiudet sähkömagneettisten kenttien ja aaltojen ilmiöiden, teorian ja sovellusten ymmärtämiseen. Vapaavalintaiset kurssit mahdollistavat sähkömagnetismin opiskelun suuntaamisen joko numeerisiin laskentamenetelmiin tai analyyttisten taitojen kehittämiseen. Numeeristen menetelmien kurssien harjoitus- ja lopputöissä tarvitaan ohjelmointiosaamista, mikä on syytä huomioida opintokokonaisuuden suunnittelussa. Sähkömagnetismin alalta diplomityönsä tekeville opiskelijoille suositellaan myös sähkömagnetiikan erikoismoduulin (S330-C) sisällyttämistä opintosuunnitelmaan. Tavoite Sähkömagnetiikan moduulin suorittanut opiskelija hallitsee sähkömagneettisen kenttäteorian analyyttiset ja numeeriset perusteet, sekä tuntee kenttiin liittyvät sähkö- ja magnetofysikaaliset ilmiöt ja niiden sovellukset sähkö- ja tietoliikennetekniikassa. Esitietovaatimuksena: S Staattinen kenttäteoria (5 op) ja S Dynaaminen kenttäteoria (5 op)

70 Sisältö S330-3 Sähkömagnetiikka 20 op Koodi Kurssi Laajuus op Pakolliset kurssit: S Sähkömagnetiikka 5 S Aaltojohdot ja resonaattorit 5 Valitse seuraavista niin, että 20 opintopistettä täyttyy: S Radiotieteen ja -tekniikan tutkijaseminaari L 1 S Sähkötekniikan historia L 3 S Differenssimenetelmät sähkömagnetiikassa L 5 S Elementtimenetelmät sähkömagnetiikassa L 5 S Integraaliyhtälömenetelmät sähkömagnetiikassa 5 L S Sähkömagnetiikan valmisohjelmistot 5 S Sähkömagnetiikan erikoistyö 3-5 S Radioaaltojen eteneminen 5 S Antenniteoria 5 Yhteensä 20 op 70 PÄÄAINE Signaalinkäsittely (S3013) Tähän pääaineeseen sisältyvät seuraavat syventävät moduulit: Signaalinkäsittely Vastuuhenkilöt Professorit Jorma Skyttä, Visa Koivunen ja Risto Wichman Kuvaus Digitaalinen signaalinkäsittely on yksi modernien tietoliikennejärjestelmien avainteknologioista. Signaalinkäsittelyllä on keskeinen osa niin langallisten kuin langattomien tietoverkkojen toteutuksessa. Signaalinkäsittelyn opinnot antavat perustiedot signaaleista, niitä käsittelevistä järjestelmistä, signaalinkäsittelyn teoriasta ja menetelmistä sekä nykyaikaisista toteutusteknologioista. Tietoliikenteessä signaalinkäsittelyn tärkeimpiä sovellusalueita ovat modernit lähetin- ja vastaanotinrakenteet, kuva- ja äänisignaalien koodaus ja pakkaus, multimedia, kohinan ja häiriöiden vaimennus sekä erilaisten mittaussignaalien analysointi. Signaalinkäsittelyn menetelmiä hyödynnetään myös älykkäissä ja oppivissa tiedonanalysointimenetelmissä. Signaalinkäsittelyn osaajille tarjolla olevat työtehtävät ovat hyvin monipuolisia. Uuden sukupolven laajakaistaiset tiedonsiirtojärjestelmät ja niiden tarjoamat monipuoliset palvelut vaativat suunnittelijoilta uusien signaalinkäsittelymenetelmien kehittämistä ja laskennallisesti tehokkaiden ja vähän tehoa kuluttavien toteutusratkaisuiden löytämistä.

71 71 Signaalinkäsittelytoteutuksissa pyritään integroimaan järjestelmätason kokonaisuuksia yhdelle mikropiirille. Alan tutkimus ja jatko-opinnot tarjoavat haastavia tehtäviä sekä teoreettisten ongelmien että vaativien toteutusratkaisuiden parissa. Signaalinkäsittelyn pääaineen puitteissa opiskelija voi painottaa opintonsa signaalinkäsittelyn menetelmiin ja toteutustekniikoihin haluamassaan suhteessa. Mikäli opiskelija haluaa syventyä molempiin edellämainittuihin aihealueisiin, tarjoaa pääaine myös mahdollisuuden yksilölliseen C-moduuliin yhdessä syventävän moduulin kanssa. Tavoite Opiskelija hallitsee signaalinkäsittelymenetelmiä sekä omaa vähintäänkin perustiedot toteutustekniikasta. Perusteellinen hallinta edellyttää yksilöllisen erikoismoduulin suorittamista, jolloin saavutetaan riittävät soveltamisvalmiudet Syventävä moduuli Signaalinkäsittely S300-3 (20 op) Moduuliketju Elektroniikan ja sähkötekniikan perusmoduuli elektroniikan jatkomoduuli signaalinkäsittelyn syventävä moduuli Vastuuhenkilö Prof. Jorma Skyttä Kuvaus Signaalinkäsittelyn opinnot antavat perustiedot signaaleista, niitä käsittelevistä järjestelmistä, signaalinkäsittelyn teoriasta ja menetelmistä sekä nykyaikaisista toteutusteknologioista. Signaalinkäsittelyn moduulin puitteissa opiskelija voi painottaa opintonsa signaalinkäsittelyn menetelmiin ja toteutustekniikoihin haluamassaan suhteessa.

72 72 Sisältö S300-3 Signaalinkäsittely 20 op Koodi Kurssi Laajuus op Pakollinen kurssi: S Digital Signal Processing Systems 5 Valitse seuraavista niin, että 20 opintopistettä täyttyy: S VLSI-piirien suunnittelu 4 S Tietokoneavusteinen piirisuunnittelu 3 S Digitaalisen mikroelektroniikan suunnittelu II: Suunnittelun 5 ja toteutuksen perusteet L S Digitaalitekniikan työt 2 S Satunnaisprosessit tietoliikenteessä 4 S Signal Processing in Telecommunications I 3 S Signaalinkäsittelyn yksilöllinen kurssi 2-10 S Signal Processing in Wireless Communications 4 S Statistical Signal Processing 5 S Image and Video Compression 4 S Signal Processing in Telecommunications II 4 Yhteensä 20 op PÄÄAINE Sähköfysiikka (S3014) Tähän pääaineeseen sisältyvät seuraavat syventävät moduulit: Avaruustekniikka Elektroniikan integrointi ja luotettavuus Elektroniikka ja mittaustekniikka Laskennallinen tiede ja tekniikka Mikro- ja nanosysteemit Mikroelektroniikkasuunnittelu Nanotekniikka Optinen teknologia Optinen tietoliikenne Optoelektroniikka Piirisimulointi- ja teoria Puolijohdeteknologia Radiotekniikka Signaalinkäsittely Sähköfysiikka Sähkömagnetiikka Vastuuhenkilöt Professorit Ilkka Tittonen, Harri Lipsanen ja Jukka Tulkki Kuvaus Sähköfysiikan pääaine tarjoaa opiskelijalle hyvän valmiuden toimia useilla sähkö- ja tietoliikennetekniikan alueilla. Pääaineen tavoitteena on antaa hyvät tiedot eräiltä elektroniikan tarvitse-

73 73 man fysiikan ja materiaaliteknologian keskeisimmiltä sovellutusalueilta. Pääaine rakentuu kandidaatin opintojen yhteydessä hankittujen matematiikan ja luonnontieteiden laajojen oppimäärien perustalle. Pääaine mahdollistaa hyvin yksilöllisen opintokokonaisuuden, joka kattaa keskeisiä modernin fysiikan sovellusalueita. Sähköfysiikan pääaineeksi valitsevien odotetaan sijoittuvan lähinnä elektroniikka- ja teknologiateollisuuteen. Sähköfyysikoilla on kysyntää myös tietoliikenneyrityksissä, joissa tarvitaan tavallista syvempiä tietoja sähkötekniikkaa lähellä olevasta fysiikasta. Koulutus antaa hyvän pohjan materiaali- ja komponenttisuunnitteluun sekä mittaus- ja analysointijärjestelmien systeemitason tuotekehitykseen. Osa opiskelijoista sijoittuu kansallisiin ja kansainvälisiin opetus- ja tutkimustehtäviin oppilaitoksissa ja yrityksissä. Sähköfysiikan pääaineessa ei ole erityisiä esitietovaatimuksia, mutta käytännössä opintojen menestyksellinen suorittaminen edellyttää hyviä klassisen mekaniikan, sähkömagnetismin sekä fysiikan peruskurssien taitoja Syventävä moduuli Sähköfysiikka S353-3 (20 op) Moduuliketju Elektroniikan ja sähkötekniikan perusmoduuli elektroniikan tai sähköfysiikan jatkomoduuli sähköfysiikan syventävä moduuli Vastuuhenkilöt Professorit Ilkka Tittonen, Harri Lipsanen, Markku Sopanen ja Jukka Tulkki Kuvaus ja tavoite Moduulin suoritettuaan opiskelija tuntee modernin elektroniikan, nanotekniikan ja materiaalitekniikan tarvitseman fysiikan perusteet pystyy soveltamaan itsenäisesti fysiikan teoreettisia ja kokeellisia menetelmiä vaativiin tuotekehitystehtäviin tuntee laajasti matemaattisia menetelmiä ja pystyy hyvin haastavien ongelmien matemaattiseen mallintamiseen osaa soveltaa puolijohteiden ja muiden materiaalien ominaisuuksia elektroniikan sekä muun komponentti- ja instrumenttitekniikan tuotekehitykseen. Sisältö S353-3 Sähköfysiikka 20 op Koodi Kurssi Laajuus op Valitse seuraavista niin, että 20 opintopistettä täyttyy: Tfy Materiaalifysiikka I 5 Tfy Kvanttimekaniikan jatkokurssi 5 Tfy Statistical Physics 5 Tfy Soft Matter Physics 5 Tfy Termodynamiikka 5

74 Tfy Materials Physics II P 5 Tfy Quantum Physics P 5 Tfy Nanophysics P 5 Tfy Pintafysiikka L 5 S Puolijohteiden kvanttirakenteet 5 S Laskennallinen solubiologia 5-7 S Optoelectronics 5 S Photonics and integrated optics 5 S Nanotechnology 5 S Optoelektroniikan ja nanotekniikan erikoistyö 8 S Mikro- ja nanotekniikan laboratoriotyöt 4 S Avaruusfysiikka 5 S Semiconductor Technology I 5 S Kuljetusteoria ja sen sovellukset L 5 S Puolijohdeteknologian tutkimusprojekti 5 S Sähkömagneettisten kenttien ja optisen säteilyn 4 biologiset vaikutukset ja mittaukset L S Tietoliikenteen optiikka 5 S Physics of Optical Communications 5 S Microsystems Technology 5 S Laboratory Course on Microsystems 5 S Sähköfysiikan erikoiskurssi LV 2-5 S Mikrofluidistiikka ja BioMEMS 5 S Sähköfysiikan erikoistyö 2-10 S Aaltojohdot ja resonaattorit 5 S Differenssimenetelmä sähkömagnetiikassa L 5 Yhteensä 20 op 74 PÄÄAINE Sähköjärjestelmät (S3015) Tähän pääaineeseen sisältyvät seuraavat syventävät moduulit: Sähköjärjestelmät Sähköjärjestelmien tietotekniikka Sähköverkot ja suurjännitetekniikka Valaistustekniikka ja sähköinen talotekniikka Vastuuhenkilöt Professorit Matti Lehtonen, Liisa Halonen ja Jouko Pakanen Esitietovaatimukset pääaineen vaihtajille (aikaisemmasta kandidaattiohjelmasta erillinen pääaine): Elektroniikan ja sähkötekniikan perusmoduuli toimii uuden pääaineen siltaopintoina, sekä sähkötekniikan jatkomoduuli uuden pääaineen toisena, jotka molemmat sisältyvät ylempään tutkintoon. Syventävä moduuli valitaan sähköjärjestelmien pääainemoduuleista. Kuvaus Pääaine käsittelee sähköenergian siirtoon ja hyödyntämiseen liittyviä järjestelmiä ja laitteistoja, kuten sähkön siirtoverkot, sähkön jakeluverkot, teollisuusprosessien, voimalaitosten ja laivojen sähköiset järjestelmät sekä valaistustekniikkaa että rakennuksiin liittyen sähköistä talotekniikkaa.

75 75 Sähköjärjestelmien ala on voimakkaassa kehitysvaiheessa erityisesti tietotekniikan sovellusten osalta. Kansainvälistyminen ja sähkömarkkinoiden vapautuminen ovat osaltaan vaikuttaneet alan toiminnan laajenemiseen voimakkaasti. Toisaalta alalla on vakaat työllisyysnäkymät ja suhteellisen hyvät urakehitysmahdollisuudet. Sähköjärjestelmät pääaine pyrkii antamaan hyvät perustiedot, joiden varassa opiskelija voi hakeutua töihin sähköyhtiöihin, valmistavaan sähköteollisuuteen, konsultti- tai suunnittelutoimistoihin, prosessiteollisuuden kunnossapitotehtäviin, sähköalan urakointiyrityksiin tai erilaisiin julkisen sektorin tehtäviin. Suositeltavat sivuaineet liittyvät energiatekniikkaan, talouteen, tietotekniikkaan, tiedonsiirtotekniikkaan tai automaatioon. Tavoite Pääaineen suoritettuaan opiskelijalla on laajat tiedot erilaisten sähköisten järjestelmien tekniikasta, suunnittelusta, käytöstä ja ylläpidosta Syventävä moduuli Sähköjärjestelmät S210-3 (20 op) Moduuliketju Elektroniikan ja sähkötekniikan perusmoduuli sähkötekniikan jatkomoduuli sähköjärjestelmien syventävä moduuli Vastuuhenkilö Prof. Matti Lehtonen Kuvaus Opintojen tavoitteena on antaa laaja yleiskuva erilaisista sähköverkoista ja sähköisistä järjestelmistä sähköyhtiöissä, teollisuudessa ja rakennuksissa. Sähköverkkojen suunnittelun lisäksi opiskelija perehtyy rakennusten sähkö- ja valaistussuunnitteluun sekä rakennus-automaatioon. Tavoite Moduulin suoritettuaan opiskelijalla on laajat tiedot erilaisten sähköisten järjestelmien tekniikasta, suunnittelusta, käytöstä ja ylläpidosta. Sisältö S210-3 Sähköjärjestelmät 20 op Koodi Kurssi Laajuus op Pakolliset kurssit: S Sähkönjakelu ja markkinat 6 Yksi seuraavista: S Sähköasemat ja -johdot 4 S Sähkölaitteiden kunnonvalvonta 4 S Sähköenergian käyttösovelluksia 4

76 S Sähköjärjestelmien relesuojaus 4 Sekä 10 opintopistettä seuraavista: S Valaistustekniikka I 4 S Valaistustekniikka II 4 S Valaistustekniikan ja sähköisen talotekniikan seminaari 4 S Sähköisten taloteknisten järjestelmien suunnittelu 5 S Kodin tietoliikenne ja automaatio 3 Yhteensä 20 op Syventävä moduuli Sähköverkot ja suurjännitetekniikka S212-3 (20 op) Moduuliketju Elektroniikan ja sähkötekniikan perusmoduuli sähkötekniikan jatkomoduuli sähköverkkojen ja suurjännitetekniikan syventävä moduuli Vastuuhenkilö Prof. Matti Lehtonen Kuvaus Sähköjärjestelmät -pääaineen syventävä moduuli, joka käsittelee sähkön siirto- ja jakeluverkkoja, sekä teollisuus- ja voimalaitosten sähköenergiajärjestelmiä. Opinnot pyrkivät valmentamaan erikoisesti sähköyhtiöiden ja valmistavan teollisuuden tehtäviin. Työtehtävät ovat moninaisia tutkimus- ja kehitystyöstä projekti- ja yleisjohtoon. Vankan sähkötekniikan osaamisen lisäksi edellytetään usein tietotekniikan ja taloushallinnan tuntemusta. Tavoite Moduulin suoritettuaan opiskelijalla on vankat tiedot sähkönsiirto- ja sähkönjakeluverkkojen tekniikasta sekä niiden suunnittelusta, käytöstä ja ylläpidosta. Sisältö S212-3 Sähköverkot ja suurjännitetekniikka 20 op Koodi Kurssi Laajuus op S Sähkönsiirtojärjestelmät I 6 S Sähkönjakelu ja markkinat 6 S Suurjännitetekniikka 4 Sekä yksi kurssi seuraavista: S Sähköasemat ja johdot 4 S Sähkönsiirtojärjestelmät II 4 S Sähkölaitteiden kunnonvalvonta 4 S Sähköenergian käyttösovelluksia 4 S Sähköjärjestelmien relesuojaus 4 Yhteensä 20 op

77 Syventävä moduuli Valaistustekniikka ja sähköinen talotekniikka S380-3 (20 op) Moduuliketju Elektroniikan ja sähkötekniikan perusmoduuli sähkötekniikan jatkomoduuli valaistustekniikan ja sähköisen talotekniikan syventävä moduuli Vastuuhenkilöt Professorit Liisa Halonen ja Jouko Pakanen Kuvaus Sähköjärjestelmät pääaineen syventävä moduuli sisältää valaistustekniikan ja sähköisen talotekniikan perusteet ja syventäviä osa-alueita. Moduulissa käydään läpi valaistustekniikan teoreettiset perusteet, näkeminen ja näköjärjestelmän toiminta, valaistustekniikan keskeiset osa-alueet kuten valolähteet ja valaisimet, valonsäätö ja ohjaus, valaistussuunnittelu ja valaistuksen arviointi ja mittaus, sisä- ja ulkovalaistuksen vaatimukset ja sovellukset, valaistuksen energiatehokkuus ja päivänvalon käyttö. Sähköisen talotekniikan aiheita ovat mm. sähköturvallisuus, rakennuksen sähkösuunnitelman laatiminen, puhelin-, antenni-, kulunvalvonta-, rikosilmoitus-, paloilmoitusja automaatiojärjestelmien rakenne ja toiminta, kenttäväylät, kotiverkot ja kotiautomaatiojärjestelmät. Opetus sisältää luentojen lisäksi laboratorio- ja harjoitustöitä sekä yritysvierailuja alan yrityksiin. Seminaarin tai erikoistyön avulla harjoitellaan itsenäistä työskentelyä, vuorovaikutustaitoja ja tiedonhakua. Tavoite Moduulin tavoitteena on antaa opiskelijalle riittävä valaistustekniikan ja sähköisen talotekniikan tuntemus. Valmistuttuaan opiskelijat sijoittuvat mm. valaisin- ja sähkötarviketeollisuuteen, suunnittelutoimistoihin tai energia- ja automaatioalan yritysten palvelukseen. Sisältö S380-3 Valaistustekniikka ja sähköinen talotekniikka 20 op Koodi Kurssi Laajuus op S Valaistustekniikka I 4 S Valaistustekniikka II 4 S Sähköisten taloteknisten järjestelmien suunnittelu 5 S Kodin tietoliikenne ja automaatio 3 Valitse seuraavista niin, että 20 opintopistettä täyttyy: S Valaistustekniikan ja sähköisen talotekniikan erikoistyö 2-9 S Valaistustekniikan ja sähköisen talotekniikan seminaari 4 S Valaistussuunnittelu 4 Yhteensä 20 op

78 PÄÄAINE Sähkökäytöt (S3016) 78 Tähän pääaineeseen sisältyvät seuraavat syventävät moduulit: Sähkömekaniikka Tehoelektroniikka ja sähkökäytöt Vastuuhenkilöt Professorit Antero Arkkio, Jorma Luomi, Jorma Kyyrä Kuvaus Pääaine käsittää osa-alueet sähkömekaniikka sekä tehoelektroniikka ja sähkökäytöt. Sähkömekaniikka tarkastelee laitteita, jotka muuntavat energiaa sähkömagneettisen kentän avulla. Tehoelektroniikalla muokataan sähköenergiaa hyvällä hyötysuhteella, ja sähkökäytöissä ohjataan liikettä tehoelektroniikkaa ja sähkömoottoreita käyttäen. Pääaineen sovellusalue ulottuu elektroniikan pienistä teholähteistä teollisuuden ja liikennevälineiden suuriin moottorikäyttöihin sekä sähköenergian tuotannossa ja siirrossa käytettäviin generaattoreihin, muuntajiin ja suuntaajiin asti. Pääaineen syventävät moduulit ovat sähkömekaniikka ja tehoelektroniikka ja sähkökäytöt. Sähkömekaniikassa perehdytään sähkökoneiden mallinnukseen, suunnitteluun ja erikoiskysymyksiin. Tehoelektroniikassa ja sähkökäytöissä opintojen kohteena ovat muun muassa taajuusmuuttajat ja sähkömoottorien ohjausmenetelmät. Erikoismoduulien opiskelijat voivat painottaa opintojaan esimerkiksi sähkökoneiden lämpötekniseen suunnitteluun tai materiaalikysymyksiin, teholähteisiin ja tehoelektroniikan komponentteihin, sähkökäyttöjen suunnitteluun tai sulautettujen ohjausjärjestelmien suunnitteluun. Pääaineen tarjoama melko laaja-alainen ja poikkitieteellinen koulutus antaa hyvät valmiudet itsensä jatkuvalle kehittämiselle niin työelämässä kuin jatko-opinnoissakin. Pääaineen suorittaneet henkilöt aloittavat työuransa usein sähköteollisuuden tuotekehitys- ja suunnittelutehtävissä, joista siirtyvät myöhemmin asiantuntija- ja johtotehtäviin. Jatko-opinnoista kiinnostuneet voivat valita teollisuuden tuotekehitystehtävät tai akateemisen tutkijanuran. Tavoite Tavoitteena on hyvä perehtyminen sähkökäyttöjen aihealueeseen sekä valmiuksien saaminen laitteiden ja järjestelmien ymmärtämiseen, ohjaamiseen, suunnitteluun ja soveltamiseen. Ydinopinnoissa perehdytään sähkökoneiden rakenteeseen ja mallinnukseen, sähkökäytöissä ja sähköverkoissa käytettävään tehoelektroniikkaan sekä sähkökäyttöjen malleihin ja moottorien ohjausmenetelmiin.

79 3.38 Syventävä moduuli Sähkömekaniikka S200-3 (20 op) 79 Moduuliketju Elektroniikan ja sähkötekniikan perusmoduuli sähkötekniikan jatkomoduuli sähkömekaniikan syventävä moduuli Vastuuhenkilö Prof. Antero Arkkio Kuvaus Sähkömekaniikka tarkastelee laitteita, jotka muuntavat energiaa sähkömagneettisen kentän avulla. Tärkein sovelluskohde ovat sähkökoneet, jotka tuottavat lähes kaiken sähköenergian ja muuntavat siitä valtaosan mekaaniseksi työksi eri käyttökohteissa. Uudet kestomagneettimateriaalit, magneettiset muistimetallit ja suprajohteet tuovat uusia haasteita sähkömekaniikan opetukseen ja tutkimukseen. Sähkömekaniikan kursseilla perehdytään uusien numeeristen laskentamenetelmien käyttöön, sähkökoneiden muutosilmiöiden mallinnukseen ja sähkömekaanisten laitteiden suunnitteluun. Opetuksessa käytetään perinteisten luentojen sekä harjoitus- ja laboratoriotöiden lisäksi seminaareja ja ongelmalähtöistä opetusta. Pienet ryhmäkoot mahdollistavat tehokkaan opiskelun. Suomalainen sähkökoneteollisuus on pärjännyt hyvin kansainvälisessä kilpailussa. Sähkömekaniikan opiskelijan saama laaja-alainen koulutus antaa hyvät valmiudet itsensä jatkuvalle kehittämiselle niin työelämässä kuin jatko-opinnoissakin. Tyypillinen työura alkaa yleensä tutkimusja tuotekehitystehtävistä, joista siirrytään asiantuntija- ja johtotehtäviin. Haastavia töitä on tarjolla sekä kotimaassa että ulkomailla. Tavoite Suoritettuaan sähkömekaniikan syventävän moduulin opiskelija ymmärtää sähkömekaanisten laitteiden toimintaperiaatteet ja rakenteellisten ratkaisujen, mitoituksen sekä materiaalivalintojen merkityksen. Hän osaa muodostaa laitteiden perustoimintoja kuvaavat mallit ja tulkita saamansa mallinnustulokset. Sisältö S200-3 Sähkömekaniikka 20 op Koodi Kurssi Laajuus op S Sähkömekaniikan numeeriset menetelmät L 5 S Sähkökoneiden muutosilmiöt L 5 S Sähkökoneiden suunnittelu L 5 S Sähkömekaniikan seminaari L 5 Yhteensä 20 op

80 3.39 Syventävä moduuli Tehoelektroniikka ja sähkökäytöt S280-3 (20 op) 80 Moduuliketju Elektroniikan ja sähkötekniikan perusmoduuli sähkötekniikan jatkomoduuli tehoelektroniikan ja sähkökäyttöjen syventävä moduuli Vastuuhenkilö Prof. Jorma Luomi Kuvaus Tehoelektroniikalla muokataan sähköenergiaa hyvällä hyötysuhteella, ja sähkökäytöissä ohjataan liikettä tehoelektroniikkaa ja sähkömoottoreita käyttäen. Niiden sovellusalue ulottuu pienistä elektroniikan ja tietoliikennetekniikan teholähteistä suuriin teollisuuden ja liikennevälineiden moottorikäyttöihin sekä sähköenergian siirrossa käytettäviin suuntaajiin asti. Syventävän moduulin ydinopinnot keskittyvät taajuusmuuttajiin ja sähköverkoissa käytettävään tehoelektroniikkaan sekä sähkökäyttöjen malleihin ja moottorien ohjausmenetelmiin. Valinnaisen osan opiskelija voi painottaa esimerkiksi teholähteisiin, komponentteihin ja häiriökysymyksiin, sähkökäyttöjen suunnitteluun tai sulautettujen ohjausjärjestelmien suunnitteluun. Alueella tarvitaan myös asiantuntijoita, jotka tuntevat nämä kaikki osa-alueet. Kurssien harjoitus- ja laboratoriotyöt tehdään pääasiassa pienissä ryhmissä ja läheisessä yhteistyössä opetushenkilökunnan kanssa; opiskelija pääsee kosketukseen mm. kehittyneiden mittalaitteiden sekä uusimpien simulointi- ja suunnitteluohjelmistojen kanssa. Suomen teollisuus on edelläkävijä alalla ja menestyy hyvin kansainvälisessä kilpailussa. Sopivia tehoelektroniikkaa ja sähkökäyttöjä tukevia muita aineita ovat esimerkiksi: sähkömekaniikka, automaatio- ja systeemitekniikka, elektroniikka ja mittaustekniikka sekä insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunnassa mekatroniikka. Tavoite Tehoelektroniikan ja sähkökäyttöjen syventävän moduulin tavoitteena on perehtyä aihepiiriin siten, että saadaan valmiudet erilaisten laitteiden ja järjestelmien ymmärtämiseen, ohjaamiseen, suunnitteluun ja soveltamiseen. Moduulin ydinopinnot keskittyvät sähkökäytöissä ja sähköverkoissa käytettävään tehoelektroniikkaan sekä sähkökäyttöjen malleihin ja moottorien ohjausmenetelmiin. Moduuliin sisältyy valinnaisia opintoja, joissa ydinopintoja täydennetään tehoelektroniikan, sähkökäyttöjen ja teollisuuselektroniikan eri osa-alueilla. Sisältö S280-3 Tehoelektroniikka ja sähkökäytöt 20 op Koodi Kurssi Laajuus op Pakolliset kurssit: S Suuntaajatekniikka 5 S Sähkökäyttöjen ohjaus L 5 Valitse seuraavista niin, että 20 opintopistettä täyttyy: S Hakkuriteholähteet 5 S Tehoelektroniikan komponentit 5 S Reaaliaikaisten järjestelmien suunnittelu 3 S Sulautettujen järjestelmien työkurssi 5 S Lähkökäyttöjen suunnittelu L 5

81 S Teollisuuselektroniikan ja sähkökäyttöjen 2-10 erikoistyö S EMC tehoelektroniikassa L 5 S Teollisuuselektroniikan erikoiskurssi I L V 5 S Teollisuuselektroniikan erikoiskurssi II L V 5 S Teollisuuselektroniikan ja sähkökäyttöjen 1 tutkijaseminaari L V Yhteensä 20 op 81 PÄÄAINE Tietoliikennetekniikka (ETA3002) Tähän pääaineeseen sisältyy seuraavat syventävät moduulit: Tietoliikenteen siirtomediat ja järjestelmät Radiotietoliikenteen järjestelmät Vastuuhenkilöt Olav Tirkkonen, Jyri Hämäläinen, Riku Jäntti ja Patric Östergård Kuvaus Tietoliikennetekniikka keskittyy tiedonsiirtomedioihin (metalliset kaapelit, optiset kuidut, radiojärjestelmät jne.), tiedon luotettavaan siirtoon häiriöllisen signaalia vääristävän kanavan (modulointi ja koodausmenetelmät, kanavan korjausmenetelmät jne.) yli sekä samanaikaisesta siirrosta syntyvän interferenssin hallintamenetelmiin (pääsyohjaus, radioresurssien hallinta jne.). Käyttäjien kokeman palvelun laadun tavoitteista johdetaan teknisen suorituskyvyn vaatimuksia. Siirtojärjestelmien suunnittelussa valitaan lähteen koodausmenetelmät, kanavakoodausmenetelmät, modulaatiomenetelmät, kanavan korjausmenetelmät jne. Jos kanavassa on ylikuulumista, lisäksi tarvitaan menetelmiä samanaikaisten lähetteiden toisilleen aiheuttaman interferenssin hallitsemiseksi. Teknologian mahdollistamilla ja valituilla ratkaisuilla täytetään asetetut suorituskykyvaatimukset. Opiskelija voi painottaa opinnoissaan joko fysikaalisen kerroksen siirtomenetelmiä tai radiotietoliikenteen järjestelmien interferenssinhallinnan ja resurssienjaon menetelmiä. Tavoite Tietoliikennetekniikka pääaineen suorittamisen jälkeen opiskelija tuntee siirron peruslait kohisevassa ja kaistanrajoitetussa kanavassa. Hän tuntee langallisissa ja langattomissa järjestelmissä käytettävät siirtomenetelmät ja kykenee arvioimaan niiden suorituskykyä häiriöllisessä siirtokanavassa. Hän tietää siirtojärjestelmien perusstandardeja, niiden verkkoarkkitehtuuria ja liityntämenetelmiä. Hänellä on perustiedot eri järjestelmien suorituskykyvaatimuksista ja siitä, minkälaisia menetelmiä tulee soveltaa vaatimusten täyttämiseksi.

82 3.40 Syventävä moduuli Radiotietoliikenteen järjestelmät S273-3 (20 op) 82 Moduuliketju Tietoliikenteen perusmoduuli tietoliikenteensiirtojärjestelmien, signaalinkäsittelyn tai tietoverkkotekniikan jatkomoduuli tietoliikenteen siirtomedioiden ja järjestelmien syventävä moduuli Vastuuhenkilö Jyri Hämäläinen Kuvaus Radiotietoliikenteen järjestelmät -moduuli käsittelee radiotietoliikennejärjestelmien perusperiaatteita ja järjestelmäratkaisuja, radiosysteemien suunnittelua, niiden suorituskyvyn arviointiperiaatteita sekä toteutusta. Moduuli antaa teoreettisen pohjan langattomia järjestelmien ja niiden mahdollisuuksien sekä rajoituksien ymmärtämiselle mutta toisaalta myös hyvät pohjatiedot tärkeimmistä käytännön radiojärjestelmistä. Käytännön osuudessa erityinen paino on liikkuvan tietoliikenteen järjestelmissä (UMTS ja sen uusimmat kehitysversiot sekä WiMAX). Tavoite Moduulin suoritettuaan opiskelija: ymmärtää radiojärjestelmien yleiset perusperiaatteet ja toiminnallisuudet sekä fyysisen siirtokerrokset vaikutuksen järjestelmän toimintaan. tuntee tärkeimpien radiojärjestelmien ominaisuudet ja erityispiirteet sekä ymmärtää kyseisten järjestelmien edut, rajoitteet ja kehitysmahdollisuudet. tuntee radioverkon suunnittelun periaatteet osaa soveltaa niitä siten, että asetetut kapasiteetti-, peitto- ja interferenssisietotavoitteet saavutetaan. tuntee niukkojen radioresurssien hallintamenetelmiä ja miten niitä tulee soveltaa radioverkon optimoimiseksi. Sisältö S273-3 Radiotietoliikenteen järjestelmät 20 op Koodi Kurssi Laajuus op Pakolliset kurssit: S Radio Communication Systems I 5 S Radio Communication Systems II 5 S Network Access P 3 Valitse seuraavista niin, että 20 opintopistettä täyttyy S Radio Resource Management Methods P 3 S Tietoliikenteen siirtomediat 4 S Advanced Transmission Methods P 3 S Coding methods P 4 S Special Project in Communications P 2 S Laboratory course in Wireless Communications 2-5 S Signal processing in Wireless Communications P 4 S Radiojärjestelmän osat 3 S Langattomat verkot 3

83 Syventävä moduuli Tietoliikenteen siirtomediat ja -järjestelmät S372-3 (20 op) Moduuliketju Tietoliikenteen perusmoduuli tietoliikenteensiirtojärjestelmien tai signaalinkäsittelyn jatkomoduuli tietoliikenteen siirtomedioiden ja järjestelmien syventävä moduuli Vastuuhenkilö Olav Tirkkonen Kuvaus Tietoliikenteen siirtomediat ja järjestelmät moduuli käsittelee tietoliikennejärjestelmissä käytettyjä siirtomedioita sekä niissä tarvittavia fyysisenkerroksen tiedonsiirtomenetelmiä. Siirtomedioiden osalta moduuli käsittelee niin kuparikaapeleiden, optisten kuitujen kuin radionkin välityksellä tapahtuvaa tiedonsiirtoa. Tiedonsiirtomenetelmien osalta opetus painottuu kehittyneisiin modulaatio ja koodausmenetelmiin, interferenssin käsittelyyn digitaalisissa vastaanottimissa, linkkiadaptaatioon ja kanavan vaikutuksen kompensointiin, moniantennitekniikoihin sekä iteratiivisen prosessointiin. Vapaasti valittavien opintojen puitteissa opiskelija voi syventää tietämystään vastaanottimessa käytetyistä signaalinkäsittelymenetelmistä, tiedonsiirtojärjestelmien komponenteista ja tietoliikennejärjestelmien suunnittelumenetelmistä. Tavoite Moduulin suoritettuaan opiskelija ymmärtää erilaisten siirtomedioiden asettamat rajoitukset signaalin siirtoon tuntee kehittyneet fysikaalisen kerroksen menetelmät signaalin lähettämiseen ja vastaanottamiseen ja ymmärtää niiden yhteistoiminnan osaa analysoida siirtomenetelmien suorituskykyä osaa suunnitella ja kehittää tietoliikennejärjestelmiä Sisältö S372-3 Tietoliikenteen siirtomediat ja -järjestelmät 20 op Koodi Kurssi Laajuus op Pakolliset kurssit: S Tietoliikenteen siirtomediat 4 S Advanced Transmission Methods P 4 Valitse seuraavista niin, että 20 opintopistettä täyttyy S Radio Communication Systems I 5 S Radio Resource Management Methods P 3 S Coding methods P 4 S Special Project in Communications P 2 S Laboratory course in Wireless Communications 2-5 S Product development in Telecommunication Systems 5 S Signal processing in telecommunications I 3 S Signal processing in telecommunications II 4 S Signal processing in Wireless Communications P 4

84 S Optical communications 5 S Välitystekniikka 5 84 ERILLISET MODUULIKOKONAISUUDET 3.42 PÄÄAINE: Framtidens Industriföretag (FIF) Framtidens Industriföretag on yhteispohjoismainen pääaine tietotekniikan, konetekniikan, elektroniikan ja sähkötekniikan ja tietoliikennetekniikan sekä tuotantotalouden tutkintoohjelmissa. Opintokokonaisuuden johtaja on laadunohjauksen professori Paul Lillrank. Elektroniikan, tietoliikennetekniikan ja automaation tiedekunnassa siitä vastaa professori Raimo Sepponen. FIF on korkeatasoinen poikkitieteellinen opintokokonaisuus, jossa perehdytään kokonaisvaltaisesti nykyaikaisen yrityksen tuotantoprosesseihin ja niiden kehittämiseen. Ohjelma painottuu erityisesti tuotantojärjestelmiin, tuotannonohjaukseen sekä tietotekniikan teollisiin sovelluksiin. Kokonaisnäkemystä teollisuusyrityksen liiketoimintaprosesseista kehitetään mm. laadunohjaukseen, tuotekehitykseen, markkinointiin ja yritysstrategiaan liittyvillä kursseilla. Opetuskielet ovat ruotsi ja englanti. Ohjelma kestää lukuvuoden, ja se on järjestetty siten, että ohjelman suomalaiset osanottajat opiskelevat yhden lukukauden (kaksi periodia) KTH:ssa Tukholmassa, Linköpingin teknillisessä korkeakoulussa (LiTH) tai NTNU:ssa Norjassa. Ohjelma jatkuu seuraavana lukukautena TKK:ssa yhdessä ruotsalaisten ja norjalaisten opiskelijoiden kanssa. Osallistujat voivat hakea mm. Nordplus- ja TKK:n vaihto-opiskelustipendejä. Lisätietoja ohjelmasta saa opintotoimistosta Pia Rydestedtiltä (huone Y191b), puh , [email protected] tai FIF koordinaattorilta [email protected], Lisätietoja saat myös tutkinto-ohjelmasi opintojen suunnittelijalta. Sisältö Framtidens Industriföretag (FIF) Kod Kursens namn ects Kungliga Tekniska högskolan, Stockholm (30 sp) Deltagarna väljer kurser från ämnesområdet så att minst 30 ECTS poäng uppnås. Bl.a. följande kurser kan väljas. Kurserna markerade med " * " är obligatoriska: MG2030 * Industriell produktion - simulering av fabriker, flöden och processer 6 MG2020 * Modulindelning av produkter 6 MG2203 * Process control and management (Eng) 9 MG2031 Tillverkningsteknik, fk II 6

85 MG2026 Integration av industriella IT-system 6 ME1007 Strategisk Ledning 6 ME1008 Arbetsorganisation och ledarskap 6 MG1002 Automatiseringsteknik 6 MG2027 Projektkurs Industriell production 6 MG2035 PDM / PLM 6 ME2044 Human resource management 6 ME2045 Organisationsförändring 6 Linköpings Tekniska högskola, (30 sp) Av nedanstående kurser väljs sammanlagt minst 30 ects poäng TNMM01 Introduktion till simuleringar 6 TMPS22 * Monteringsteknik 6 TMPS24 Datorstödd produktframställning 6 TMPS26 Industrirobotteknik 6 TMPM01 Projektkurs maskinteknik 12 TKMM01 Produktionssimulering 6 NTNU, Norge (30 sp) Av nedanstående kurser väljs sammanlagt minst 30 ECTS poäng TPK4135 Produksjonslogistikk 7,5 TPK4130 Baerkraftig industriell produksjon 7,5 TPK4105 Bearbeidingsteknik 7,5 TPK4140 Driftssikkerhet, vedlikeholdsstyring 7,5 TTK4100 Kybernetikk, introduksjon 7,5 TPK4850 Experter i team, tverrfaglig prosjekt 7,5 Tekniska högskolan, TKK, (30 sp) Obligatoriska kurser: TU Quality Management 3 T Datateknik inom produktionen, speciella 5-10 frågeställningar I T Enterprise Systems Architecture 4 Minst en av kurserna markerade med * *TU Introduction to Services L 4 *TU Advaced Project-based Management 3 *TU Project Marketing and Customer Management II 5 Välj bland följande kurser så att helheten blir totalt minst 30 sp Tfy Nya energitekniker 5 Kon Produktutvecklingsprojekt 10 TU Advanced Case-Seminar in Strategy 2-5 TU New Venture Development I 3 TU Economics of European Integration 3 TU Strategic Management of Technology and Innovation 5 Totalt 60 Observera att förändringar i kurslistan kan förekomma, på grund av förändringar i kursutbudet vid de utländska universiteten. Tilläggsinformation på 85

86 3.43 PÄÄAINE: Communications Engineering at Eurecom Vastuuhenkilö Prof. Raimo Kantola Institut Eurecom 86 Tietoliikennealan syventävään opetukseen ja tutkimukseen keskittyvä Institut Eurécom sijaitsee Sophia Antipolis ssa, Ranskan Rivieralla. TKK:lla on mahdollisuus lähettää Institut Eurécomiin kolme opiskelijaa vuosittain. Paikat on tarkoitettu lähinnä tietotekniikan, sähkö- ja tietoliikennetekniikan tai automaatio- ja systeemitekniikan opiskelijoille, joilla on noin 150 opintopistettä suoritettuna ja ainakin välttävä ranskan kielen taito. Opiskelu kestää kaksi lukukautta (pääainekokonaisuus), jonka jälkeen voi tehdä diplomityön jossakin Eurécomin yhteistyöyrityksessä, tutkimuslaitoksessa tai itse hankitussa diplomityöpaikassa (myös TKK:ssa). Eurécomissa suoritettavat opinnot voivat muodostaa TKK:ssa pääainekokonaisuuden ja ne voi siten sisällyttää TKK:ssa suoritettavaan tutkintoon. Opiskelijat valmistuvat TKK:sta, minkä lisäksi he saavat diplomin myös Eurécom-instituutista. Eurécom-diplomin saaminen edellyttää 90 ECTS pisteen (60 op. opintoja + 30 op. diplomityö) suorittamista. Haku päättyy vuosittain lokakuun lopussa. Stipendiä haetaan jälkikäteen seuraavan maaliskuun stipendihaussa, ja apurahaa voi saada kahdelle lukukaudelle. Kolmatta lukukautta, joka on työharjoittelua, ei tueta. Opiskelija voi saada myös lukukausimaksutukea kolmelle lukukaudelle. Opinnot Eurécomissa alkavat yleensä helmi-maaliskuussa. Lisätietoja: professori Olli Simula (olli.simula(a)tkk.fi) ja suunnittelija Eija Kujanpää (eija.kujanpaa(a)tkk.fi) Eurécom tarjoaa tällä hetkellä seitsemän linjaa, jotka ovat: Networking Security in Communications Systems Web Engineering Multimedia Mobile Communications Transmission Techniques Real Time and Embedded Systems HAKUEDELLYTYKSET Valinta tapahtuu hakemuksen perusteella Ranskaa ei tarvitse osata mutta hyvä englannin kielen taito on välttämätön Suoritettuna pitää olla vähintään op, joihin sisältyvät o POT-opinnot o kandiseminaari o kanditutkinnon vapaavalintaiset opinnot

87 87 Hakuvaiheessa osa vaadituista opinnoista voi olla vielä suorittamatta/kesken. Tarkempi opintojen rakenne löytyy ja opinnot vahvistetaan opiskelijalle henkilökohtaisesti omassa tiedekunnassa SIVUAINE: Mekatroniikka Mekatroniikan sivuaine koostuu moduuleista K150-1 (Mekatroniikka I) ja K150-2 (Mekatroniikka II). Sivuaine soveltuu erityisesti seuraavien pääaineiden yhteyteen: AS 3001 (Automaatioja systeemitekniikka), K 3001 (Koneensuunnittelu) sekä S 3007 (Elektroniikka ja sovellukset). Tyypillisiä mekatronisia tuotteita ovat autot, metsäkoneet, robotit, hissit, kaivoskoneet ja paperikoneet. Lähes kaikissa koneissa on mekatronisia piirteitä. Koneala tarjoaakin mielenkiintoisia ja haastavia työtilaisuuksia myös elektroniikan ja automaation osaajille. Mekatroniikkaa opiskelleet ovat sijoittuneet diplomityön jälkeen vaativiin projekti- ja asiantuntijatehtäviin. Mekatroniikan osaamistaan voi täydentää moduulilla K113-C (Mekatroniikan erikoismoduuli), joka soveltuu myös jatkotutkinnon osaksi. Perusmoduuli Mekatroniikka I K150-1 (20 op) Vastuuhenkilö Prof. (ma.) Jari Juhanko Tavoite Moduulin tarkoituksena on antaa opiskelijalle perusosaamista mekatronisten järjestelmien tärkeimmiltä osa-alueilta. Moduuli toteutetaan tiedekuntien välisenä yhteistyönä. Moduulin suoritettuaan opiskelija osaa kuvailla takaisinkytketyn mekatronisen järjestelmän yleisrakenteen, ymmärtää häiriöiden kytkeytymismekanismit, osaa valita, mitoittaa ja liittää anturit ja toimilaitteet yksinkertaiseen mekatroniseen järjestelmään, osaa suorittaa yksinkertaista ohjelmointia C-kielellä, osaa käyttää Matlab/Simulink-työkalun perustoimintoja ja osaa mallintaa yksinkertaisen mekatronisen järjestelmän. Osaaminen arvioidaan kurssikohtaisesti ja erityisesti Mekatroniikan anturit ja toimilaitteet kurssin kuluessa. Sisältö K150-1 Mekatroniikka I 20 op Koodi Kurssi Laajuus op AS C- ohjelmoinnin peruskurssi 4 AS Tietokonesimulointi 3 AS Automaatio- ja säätötekniikka 5 S Mittaustekniikan perusteet A 4 Kon Mekatroniikan anturit ja toimilaitteet 4 Yhteensä 20 op

88 Jatkomoduuli Mekatroniikka II K150-2 (20 op) Vastuuhenkilö Prof. (ma.) Jari Juhanko 88 Tavoite Moduulin tarkoituksena on syventää opiskelijan perusosaamista mekatronisten järjestelmien tärkeimmiltä osa-alueilta. Moduuli toteutetaan tiedekuntien välisenä yhteistyönä. Yhdessä Mekatroniikka I -moduulin kanssa se soveltuu sivuaineeksi mm. koneensuunnittelun pääaineessa mekatroniikan ja hydrauliikan tai auto- ja työkonetekniikan syventävän moduulin valinneille. Moduulin suoritettuaan opiskelija osaa ryhmän jäsenenä määritellä, suunnitella, dokumentoida ja rakentaa yksinkertaisen mekatronisen järjestelmän. Osaaminen arvioidaan mekatroniikan harjoitustyön yhteydessä. Sisältö K150-2 Mekatroniikka II 20 op Koodi Kurssi Laajuus op AS Verkotettu automaatio 3 Kon Mekatroniikan harjoitustyö 4 S Reaaliaikaisten järjestelmien suunnittelu 3 S Sulautetut mikroprosessorijärjestelmät 3 S Elektroniikan perusteet 3 AS C++ -ohjelmointi 4 Yhteensä 20 op Mekatroniikka I ja II moduulien kurssien täydennykset ja korvaavuudet Moduulit on suunniteltu kokonaisuuksiksi, joiden kurssit tukevat moduulin oppimistavoitteita. Kurssit on pyritty linkittämään niin, että kukin kurssi rakentaa kokonaisuutta omasta näkökulmastaan menemättä päällekkäin toisen kurssin kanssa. Opiskelijoiden erilaisesta taustasta johtuen moduulien kursseja saattaa sisältyä opiskelijan muihin suorituksiin kuten tutkinto-ohjelman pakollisiin moduuleihin. Mikäli joku moduulien kursseista on suoritettu toisessa yhteydessä, laaditaan korvaavuusanomus. Anomuksen perusteella opiskelijalle vahvistetaan henkilökohtainen moduuli. Henkilökohtaisen moduulin on oltava samanlaajuinen (20 op) kuin alkuperäinen moduuli. Korvaavia kursseja voi valita seuraavasta listasta: AS Analoginen säätö 3 op AS Digitaalinen säätö 3 op Kon Koneenrakennustekniikka B 4 op Kon Koneenrakennustekniikka C 3 op (vaihtoehtoinen Kon :n kanssa) Kon Koneenrakennustekniikka E2 5 op (esitietoina Kon )

89 Kon Hydrauliikka ja pneumatiikka 5 op Kul Lujuusoppi IB 5 op S Elektroniikkalaitteiden suunnittelu 4 op S Elektroniset mittaukset 3 op 89 ERIKOISMODUULIT Erikoismoduulin tarkoitus on tukea ja syventää esimerkiksi pääaineen opintoja. Se voi muodostua myös ulkomailla suoritetuista opinnoista, seminaarikursseista tai muista suorituksista. Myös pää-/sivuaineeseen kuulumaton syventävä moduuli voi olla erikoismoduulin asemassa. Jos erikoismoduulin sisältöä ei ole vahvistettu tutkintovaatimuksissa, tulee sen sisältö hyväksyttää tiedekunnassa. Suositukset erikoismoduulien valinnasta on mainittu ylemmän perustutkinnon pääaineiden ja syventävien moduulien yhteydessä Erikoismoduuli Akustiikka ja äänenkäsittelytekniikka S310-C (20 op) Vastuuhenkilöt Professorit Matti Karjalainen, Paavo Alku, Unto K. Laine ja Vesa Välimäki Tavoite Antaa mahdollisuuden syventyä akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan sovellusalueisiin ja valmiudet soveltaa tätä osaamista käytäntöön. Kuvaus Moduulissa on runsaasti valinnaisuutta ja se tarjoaa mahdollisuuden syventyä joihinkin tiettyihin akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan osa- tai sovellusalueisiin. Edellytyksenä moduulin suorittamiselle on syventävän moduulin A3: Akustiikka ja äänenkäsittelytekniikka, suorittaminen joko samanaikaisesti tai etukäteen. Moduulissa on neljä suosituspolkua, joiden kuvaukset ovat ohessa. Suosituspolut eivät kuitenkaan ole pakollisia vaan myös muut yhdistelmät ovat mahdollisia. Sisältö S310-C Akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan erikoismoduuli 20 op Koodi Kurssi Laajuus op Pakollinen, mikäli tätä vastaava kurssia ei ole muuten suoritettu T Digitaalinen signaalinkäsittely ja suodatus 6 S Ääniteknologian perusteet 5 Valitse seuraavista niin, että 20 opintopistettä täyttyy: S Akustiikka ja äänen fysiikka 4 S Sähköakustiikka 4

90 S Huone- ja saliakustiikka 5 S Akustinen mittaustekniikka 5 S Akustinen kenttäteoria 7 S Spatial Sound 5-8 S Meluntorjunta 3 S Akustiikan seminaari (vaihtuva-aiheinen) 3 S Akustiikan ja äänenkäsittelyn erikoistyö 1-10 S Signaaliprosesorit ja äänenkäsittely 5 S Audio Signal Processing 5 S Äänenkäsittelyn seminaari (vaihtuva-aiheinen) 3 S Puheenkäsittely 5 S Puheensiirtotekniikka 3 S Puheenkäsittelytekniikan metodit 3 S Puheenkäsittelytekniikan matematiikka 5 S Puheenkäsittelytekniikan seminaari (vaihtuvaaiheinen) 3 S Puheenkäsittelytekniikan erikoistyö 1-10 S Äänitaajuustekniikka 3 S Mobile Communications Services and Systems 4 S Digital Signal Processing Systems 5 tai S Digitaaliset signaalinkäsittelyjärjestelmät 5 S Statistical Signal Processing 5 S Signal Processing in Telecommunications II 4 T Signaalien tilastollinen mallinnus 5 T Machine Learning: Basic Principles 5 T Speech Recognition 5 Yhteensä 20 op Suositeltavia kurssivalintoja aihepiireittäin: Akustiikan suosituspolku: S , S , S , S , S , S , S Audiotekniikan suosituspolku: S , S , S , S , S /S , S , S , S Puheteknologian suosituspolku: S , S , S , S , S , S , S , S , S , T , T Äänenkäsittelyn suosituspolku: S , S , S , S , S , S , S /S , S , S , T , T Erikoismoduuli Avaruustekniikka S320-C (20 op) Vastuuhenkilö Prof. Martti Hallikainen

91 91 Kuvaus Avaruustekniikan erikoismoduulissa opiskelija voi joko (1) suorittaa syventäviä opintoja kaukokartoituksesta tai avaruustekniikasta, (2) kaukokartoitus painotteisen Avaruustekniikan syventävän moduulin jälkeen suorittaa opintoja avaruustekniikassa, tai (3) avaruustekniikka painotteisen syventävän moduulin jälkeen suorittaa opintoja kaukokartoituksessa. Moduulissa voi suorittaa myös muiden tiedekuntien kaukokartoitukseen tai avaruustekniikkaan liittyviä kursseja. Tavoite Syventävät opinnot joko kaukokartoituksessa tai avaruustekniikassa. Sisältö S320-C Avaruustekniikan erikoismoduuli 20 op Koodi Kurssi Laajuus op Valitse seuraavista niin, että 20 opintopistettä täyttyy: Kaukokartoituksen kursseja: S Radio Science for Space and Environmental 2 Applications S Kaukokartoitus 6 S Radioastronomia 4 S Avaruustekniikan erikoistyö 5 S Kaukokartoituksen jatkokurssi 6 S Kaukokartoitushavaintojen mallinnus- ja tulkintamenetelmät 5 Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunnan kursseja: S Radiotieteen ja -tekniikan tutkijaseminaari 1 S Tutkatekniikka 4 S Radioaaltojen eteneminen 5 Muiden tiedekuntien kursseja: Mat Tilastollisen analyysin perusteet 5 Maa Avaruusgeodesia 3 Maa Digitaalinen kuvankäsittely 4 Maa Kaukokartoituksen projektityö 9 Maa Käytännön kaukokartoitus 6 Maa Tutkakuvat kaukokartoituksessa 3 Maa Kaukokartoitusaineistojen luokittelu ja mallinnus 4 Avaruustekniikan kursseja: S Avaruusfysiikka 5 S Radio Science for Space and Environmental 2 Application S Radioastronomia 4 S Satelliittitietoliikenne 3 S Avaruustekniikan erikoistyö 5 Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunnan kursseja: S Radiotieteen ja -tekniikan tutkijaseminaari 1 S RF- ja mikroaaltotekniikka 5

92 S Elektroniikan luotettavuus 3 S Elektroniikkalaitteiden suunnittelu 4 S Radioaaltojen eteneminen 5 Muiden tiedekuntien kursseja: Kul Avaruusrakenteet 3 MT Elektroniikan materiaalit 5 Yhteensä 20 op Erikoismoduuli Bioadaptiivinen tekniikka S360-C (20 op) Vastuuhenkilöt Prof. Mervi Paulasto-Kröckel ja TkT Markus Turunen Tavoite Syventää Bioadaptiivisen tekniikan syventävän moduulin opintoja. Sisältö S360-C Bioadaptiivisen tekniikan erikoismoduuli 20 op Koodi Kurssi Laajuus op Valitse seuraavista 20 opintopistettä Elektronisten järjestelmien suunnittelun täydentävä kokonaisuus S Elektroniikkalaitteiden suunnittelu 4 T Digitaalinen signaalinkäsittely ja suodatus 6 S Sulautetut mikroprosessorijärjestelmät 3 S Tietokoneen arkkitehtuuri 5 AS C-ohjelmoinnin peruskurssi 4 AS C++ -ohjelmointi 4 Luotettavuus S Elektroniikan luotettavuuden perusteet 6 S Elektroniikan luotettavuus 6 S Elektroniikan häiriökysymykset 2 S Biosähköiset ilmiöt 4 Mat Tilastollinen päättely L 5 Mat Koesuunnittelu ja tilastolliset mallit 5 Mat Luotettavuustekniikka L 4 Materiaalitieteen täydentävä kokonaisuus S Materiaalitieteen perusteet 5-8 S Biomateriaalitiede 6 S Rajapintailmiöt kudoksen ja vierasesineen välillä 6 S Bioadaptiivisen tekniikan tutkimusmenetelmät 6 S Bioadaptiivisen tekniikan laboratoriotyöt 1-5 KE Polymeeriteknologia I 3 KE Polymeeriteknologian pitkät laboratoriotyöt 5 KE Yleinen ja epäorgaaninen kemia; P, MT * 5 KE Kemian perusteet; R * 5 KE Kemian perusteet; K, TU, AS * 5

93 Projektien suunnittelu ja johtaminen Tu Projektien suunnittelu ja ohjaus 3 Tu Production planning and control 5 Tu Hankintojen johtaminen 5 Tu Demand Supply Network Management 5 Tu Quality management 3 Tu Työpsykologian ja johtamisen perusteet 4 Tu Johtaminen organisaatiossa 3 Uudet teknologiat S Nanotekniikka 5 S Mikrofluidistiikka ja BioMEMS 5 S Mikrosysteemitekniikka 5 S Mikrosysteemitekniikan laboratoriokurssi 5 S Fotoniikka ja integroitu optiikka 5 93 Yhteensä 20 op * kurssit ovat sisällöltään leikkaavia. Voit sisällyttää moduuliin vain yhden niistä. Keskustele kurssivalinnoista moduulin vastuuopettajan kanssa. Otsikoidut kokonaisuudet on tehty helpottamaan valintakokonaisuuksia. Niitä voi muokata sisällöllisesti omiin tarkoituksiin sopiviksi. Moduulin sisältö sovitaan pääaineen vastuuhenkilön kanssa täydentämään pääaineen A3- moduulia Erikoismoduuli Elektroniikan integrointi ja luotettavuus S361-C (20 op) Vastuuhenkilö Professori Mervi Paulasto-Kröckel Tavoite: Erikoismoduulin tavoitteena on tukea ja laajentaa syventävän moduulin sisältöä. Kuvaus: Moduulissa kurssit on jaoteltu ja nimetty laajentavien aihepiirien mukaan. Kurssit on valittu siten, että ne tukisivat mahdollisia erilaisia toimenkuvia syventävän moduulin ohessa. Ensimmäisessä vaihtoehdossa opiskelija voi hankkia tietoja asiakas/toimittaja rajapinnan hallinnasta sekä valmiuksia laajoissa verkostoissa toimimiseen. Jälkimmäiset kaksi vaihtoehtoa tarjoavat opiskelijalle mahdollisuuden syventää osaamistaan tutkimustoiminnan ja mahdollisten jatkoopintojen vaatimusten suuntaan. S360-C Elektroniikan integrointi ja luotettavuus 20 op Koodi Kurssi Laajuus op Valitse seuraavista 20 opintopistettä Laatu ja business Tu Projektien suunnittelu ja ohjaus 3 Tu Production planning and control 5 Tu Hankintojen johtaminen 5 Tu Demand-Supply Network Management 5

94 Tu Quality management 3 Tu Työpsykologian ja johtamisen perusteet 4 Tu Johtaminen organisaatiossa 3 Tu Organizations and networks P 4 Tu Cross-cultural management 3 Tu Principles of international business 5 Mat Tilastollinen päättely L 5 Mat Koesuunnittelu ja tilastolliset mallit 5 Mat Luotettavuustekniikka L 4 Vauriofysiikka Mat Kontinuumimekaniikka 5 Mat Elastisuusteoria L 5 Kul Lujuusoppi I 5 Kul Lujuusoppi II 5 Kul Elementtimenetelmä I 5 Kul Elementtimenetelmä II L 5 MT Kemiallinen termodynamiikka ja kinetiikan perusteet 7 MT Materiaalitutkimusmenetelmät 5 MT Korroosionestotekniikan perusteet 5 Ke Sähkökemian perusteet 3 Ke Sähkökemiallinen kinetiikka 3 Ke Polymeeriteknologia I 3 Ke Polymeeriteknologia IIb 5 Tfy Polymeerifysiikka 5 Uudet teknologiat S Mikrofluidistiikka ja biomems 5 S Mikrosysteemitekniika 5 S Nanotekniikka 5 S Fotoniikka ja integroitu optiikka 5 Yhteensä 20 op Erikoismoduuli Elektroniikka ja mittaustekniikka S350-C (20 op) Vastuuhenkilö Prof. Raimo Sepponen Tavoite Moduulin tavoitteena on täydentää ja syventää A3-moduulin Elektroniikka ja mittaustekniikka luomaa osaamispohjaa. Moduuliin voi sisällyttää DI-tasoisia syventäviä opintoja, tai A3- moduulin esitiedoiksi tarvittavia kursseja, mikäli opiskelija on päätynyt A3-moduuliin suorittamatta Elektroniikan A1- tai A2-moduuleja. Elektroniikan ja mittaustekniikan C-moduuli suoritetaan rinnakkain elektroniikan ja mittaustekniikan A3-moduulin kanssa. Valitse seuraavilta listoilta kursseja, niin että moduulin laajuudeksi tulee 20 opintopistettä. Valvovan professorin suostumuksella opiskelija voi hyväksyttää moduuliin myös muita pääainetta tukevia kursseja.

95 Sisältö S350-C Elektroniikan ja mittaustekniikan erikoismoduuli 20 op Koodi Kurssi Laajuus op Valitse seuraavista niin, että 20 opintopistettä täyttyy: S EMC-suunnittelu- ja testaus 4 S Äänitaajuustekniikka 3 S Videotekniikka 3 S Biotekniikan instrumentointi 5 S Biosähköiset ilmiöt 4 S Elektroniikan luotettavuus 3 S Tuotesuunnittelu 5 S Sovelletun elektroniikan erikoistyö 4-8 S Bioelektroniikan erikoistyö 5-8 S NMR-perusteet 5 S Magneettikuvauksen perusteet 5 S Magneettikuvauksen instrumentointi 5 S Magneettikuvauksen sovellukset 5 S Ekologiset mittausmenetelmät ja instrumentointi 5 S Sovelletun elektroniikan erikoiskurssi 2-5 S Sovelletun elektroniikan lisensiaattikurssi I L 10 S Sovelletun elektroniikan lisensiaattikurssi II L 10 S Kvantitatiivinen MRI L 6 S Design for Portability in Electronics L 6 S Electronic Sensors P 5 S Digitaalisen mikroelektroniikan suunnittelu II: Suunnittelun 5 ja toteutuksen perusteet L S Elektroniikan häiriökysymykset 2 S Virtuaali-instrumentointi 5 S Erikoistyö 2-8 S Mittaustekniikan erikoistyö 2-10 S Sähkömagneettisten kenttien ja optisen säteilyn biologiset 4 vaikutukset ja mittaukset S Materiaalitieteen perusteet 5-8 S Elektroniikan luotettavuuden perusteet 6 Kon Patentit L 3 AS Verkotettu automaatio L 3 Tfy Biosignal Processing 5 Tfy Lääketieteelliset kuvantamismenetelmät 5 Myös seuraavia esitietokursseja voi sisällyttää moduuliin, jos eivät sisälly muihin opintoihin: S Radiotekniikan perusteet 5 S Suurtaajuusmittaukset 2 S Piirianalyysi 2 5 S Elektroniikka I 5 S Elektroniikka II 5 S Staattinen kenttäteoria 5 S Dynaaminen kenttäteoria 5 S Elektroniset mittaukset 3 Yhteensä 20 op 95

96 3.50 Erikoismoduuli Magneettikuvaus 351-C (20 op) Vastuuhenkilö Prof. Raimo Sepponen 96 Tavoite Moduuli on tarkoitettu opiskelijalle, joka haluaa saada täydelliset tiedot magneettikuvantamisen perusteista sekä lääketieteellisistä ja teknillisistä sovelluksista. Moduuli koostuu neljästä kurssista, jotka on suunniteltu siten, että ne muodostavat saumattoman kokonaisuuden NMR-ilmiön perusteista magneettikuvaustekniikkaan, instrumentointiin ja tekniikan käytännön sovelluksiin. Kurssit muodostavat 20 opintopisteen kokonaisuuden siten, että koodijärjestyksessä alempi kurssi on esitietovaatimuksena seuraavalle kurssille. Opetus Opetukseen kuuluvat luennot ja harjoitukset sekä käytännön harjoitustehtävät laboratorion Merit-magneettikuvauslaitteella. Sovellukset Vaikka pääosa opetuksesta käsitteleekin lääketieteellisiä sovelluksia, on moduulin yhtenä tarkoituksena laajentaa kuvantamistekniikan sovelluksia myös uusille aloille, esimerkiksi teollisuuden instrumentointiin ja ekologisiin mittauksiin. Sisältö S351-C Magneettikuvauksen erikoismoduuli 20 op Koodi Kurssi Laajuus op S NMR-perusteet 5 S Magneettikuvauksen perusteet 5 S Magneettikuvauksen instrumentointi 5 S Magneettikuvauksen sovellukset 5 Yhteensä 20 op 3.51 Erikoismoduuli Mikroelektroniikkasuunnittelu S290-C (20 op) Vastuuhenkilö Prof. Kari Halonen Tavoite Moduulin tavoitteena on syventää Mikroelektroniikkasuunnittelun syventävässä moduulissa opittuja tietoja ja taitoja.

97 Sisältö S290-C Mikroelektroniikkasuunnittelun erikoismoduuli 20 op Koodi Kurssi Laajuus op Valitse seuraavista vähintään 10 opintopistettä: S Piiritekniikan tutkimus- ja diplomityöseminaari 1 S Analogiasysteemien integrointi 5 S RF-piirien integrointi 5 S Digitaalisen mikroelektroniikan suunnittelu I: Järjestelmien sähköinen suunnittelu L 5 S Digitaalisen mikroelektroniikan suunnittelu II: 5 Suunnittelun ja toteutuksen perusteet S Digitaalisen mikroelektroniikan suunnittelu III: Digitaaliset 4 signaalinkäsittelyjärjestelmät S Piiritekniikan erikoiskurssi 1-8 Valitse seuraavista niin, että 20 opintopistettä: S Radiojärjestelmän osat 3 S RF- ja mikroaaltotekniikka I 5 S Tietoliikenteen radiolaitteet I 3 S Tietoliikenteen radiolaitteet II 3 S Piirisynteesi 5 S Passiiviset suodattimet L 5 S Aktiiviset suodattimet L 5 S Piirisuunnittelun numeeriset menetelmät L 5 S Piirisimulointi 4-5 S Puolijohdeteknologian perusteet 5 S Puolijohdeteknologia I 5 S Tietokoneen arkkitehtuuri 5 T Digitaalinen kuvankäsittely 5 S Digital Signal Processing Systems TAI 5 S VLSI-piirien suunnittelu 4 S Laitteistokuvauskielinen digitaalisuunnittelu 3 S Digitaalisen mikroelektroniikan suunnittelu II: 5 Suunnittelun ja toteutuksen perusteet L Yhteensä 20 op Erikoismoduuli Optoelektroniikka ja nanotekniikka S340-C (20 op) Vastuuhenkilöt Professorit Harri Lipsanen, Seppo Honkanen, Markku Sopanen ja Ilkka Tittonen Kuvaus Erikoismoduuli on tarkoitettu tukemaan syventäviä moduuleja optoelektroniikka, mikro- ja nanosysteemit, nanotekniikka ja optinen teknologia. Moduuli sopii myös sähköfysiikan pääaineen tueksi.

98 98 Moduuli sisältää paljon valinnaisuutta. Opiskelija voi räätälöidä moduulin sisällön henkilökohtaisesti tukemaan omaa aineyhdistelmäänsä. Moduuliin voi sisällyttää kursseja optiikasta, optoelektroniikasta, nanotekniikasta sekä mikrosysteemitekniikasta. Lisäksi moduulin avulla voi syventää fysiikan osaamista. Tavoite Erikoismoduulin tavoitteena on syventää opiskelijan valmiuksia optoelektroniikan, mikrosysteemitekniikan ja nanotekniikan aloilla. Sisältö S340-C Optoelektroniikan ja nanotekniikan erikoismoduuli 20 op Koodi Kurssi Laajuus op Valitse seuraavista niin, että 20 opintopistettä täyttyy: S Optoelectronics 5 S Photonics and integrated optics 5 S Nanotechnology 5 S Optoelektroniikan ja nanotekniikan erikoistyö 8 S Tietoliikenteen optiikka 5 S Mikrofluidistiikka ja BioMEMS 5 S Microsystems Technology 5 S Laboratory Course on Microsystems 5 S Physics of Optical Communications 5 S Sähköfysiikan erikoiskurssi 2-5 Tfy Laser Technology and Optics 5 Tfy Laserfysiikka 5 Tfy Modern Optics 5 Yhteensä 20 op 3.53 Erikoismoduuli Piirisimulointi ja teoria S240-C (20 op) Vastuuhenkilö Prof. Martti Valtonen Kuvaus Moduuli täydentää syventävässä moduulissa piirisimulointi ja -teoria opittuja asioita. Tavoite Moduulin tavoitteena on laajentaa ja syventää samannimisessä syventävässä moduulissa opittuja tietoja ja taitoja.

99 Sisältö S240-C Piirisimuloinnin ja teorian erikoismoduuli 20 op Koodi Kurssi Laajuus op Valitse seuraavista niin, että 20 opintopistettä täyttyy: Mat Wavelet-teoria L 3 Mat Elementtimenetelmä I L 5 Mat Numeerinen matriisilaskenta L 5 Mat Differenssimenetelmät L 5 Mat Approksimaatioteoria L 5 Mat Numeerinen ja symbolinen laskenta L 3-6 S Sähkömekaniikan numeeriset menetelmät 5 L S Sähkökoneiden muutosilmiöt L 5 S RF- ja mikroaaltotekniikka 5 S Piirisynteesi 5 S Passiiviset suodattimet L 5 S Aktiiviset suodattimet L 5 S Piirisuunnittelun numeeriset menetelmät L 5 S Piirisimulointi 5 S Piiriteorian erikoistyö 3-5 S Integroitujen piirien suunnittelun perusteet 3 S Integroitujen analogiapiirien suunnittelu 3 S Analogiasysteemien integrointi 5 S RF-piirien integrointi L 5 S Radiotieteen ja -tekniikan tutkijaseminaari 1 L S Sähkömagnetiikan valmisohjelmistot L 5 S Sähkötekniikan historia L 3 S Sähkömagnetiikka 5 S Differenssimenetelmät sähkömagnetiikassa 5 L S Elementtimenetelmät sähkömagnetiikassa 5 L S Aaltojohdot ja resonaattorit 5 S Radioaaltojen eteneminen 5 S Antenniteoria 5 Yhteensä 20 op Erikoismoduuli Puolijohdeteknologia S260-C (20 op) Vastuuhenkilö Prof. Pekka Kuivalainen Kuvaus Puolijohdeteknologian erikoismoduulin suorittamiseen tarvittavat esitiedot sisältyvät puolijohdeteknologian syventyvään moduulin. Puolijohdeteknologian erikoismoduulissa syvennetään

100 100 tietoja lähinnä komponenttifysiikan alueelta. Näitä tietoja tarvitaan erityisesti pienten komponenttien ja erikoiskomponenttien toiminnan ymmärtämiseksi. Tietoja laajennetaan myös valmistustekniikan osalta. Moduuliin kuuluu lisäksi tutkijankoulutukseen tähtäävä projektityyppinen kurssi, jonka sisältö määritellään henkilökohtaisesti. Osallistumalla tutkimusryhmän tutkimushankkeisiin kurssissa perehdytään tutkimusmenetelmiin, kirjallisuuden seurantaan, kokeiden suunnitteluun ja tekoon sekä raportointiin. Moduuli antaa hyvät valmiudet myös jatkoopiskelulle ja tutkijanuralle. Tavoite Puolijohdeteknologian erikoismoduulin tavoitteena on antaa opiskelijoille valmiudet tieteellisten tietojen ja menetelmien soveltamiseen mikro- puolijohdeteknologiassa. Sisältö S260-C Puolijohdeteknologian erikoismoduuli 20 op Koodi Kurssi Laajuus op Valitse seuraavista niin, että 20 opintopistettä täyttyy: S Elektroniset anturit L 5 S Kuljetusteoria L 5 S Kvanttielektroniikka L 5 S Puolijohdeteknologian tutkimusprojekti 5 S Mikrosysteemitekniikka 5 Yhteensä 20 op 3.55 Erikoismoduuli Radiotekniikka S220-C (20 op) Vastuuhenkilöt Prof. Antti Räisänen, Sergei Tretyakov ja Pertti Vainikainen Kuvaus Erikoismoduuli täydentää radiotieteen ja -tekniikan opintoja. Tavoite Erikoismoduulin tavoitteena on laajentaa ja syventää radiotieteen ja tekniikan pääaineessa (syventävät moduulit radiotekniikka, piirisimulointi ja teoria, sähkömagnetiikka) opittuja asioita. Esitietovaatimukset S Radiotekniikan perusteet (5 op) Sisältö S220-C Radiotekniikan erikoismoduuli 20 op Koodi Kurssi Laajuus op Valitse op kursseista S-26.XXXX (paitsi S ja S ) siten, ettei synny päällekkäisyyttä syventävän moduulin Radiotekniikka (S220-3) kanssa, jos suoritat myös sen. Valitse seuraavista niin, että 20 opintopistettä täyttyy: S Piirisimulointi 4-5 S Passiiviset suodattimet 5

101 S Radio Communication Systems II 5 S RF-piirien integrointi 5 S Satelliittitietoliikenne 3 S Radioastronomia 3 S Kaukokartoituksen jatkokurssi 6 S Sähkömagnetiikka 5 S Differenssimenetelmä sähkömagnetiikassa L 5 S Elementtimenetelmät sähkömagnetiikassa L 5 S Aaltojohdot ja resonaattorit 5 S Sähkömagnetiikan valmisohjelmistot L 5 S Radioaaltojen eteneminen 5 S Antenniteoria 5 Yhteensä 20 op Erikoismoduuli Signaalinkäsittely S300-C (20 op) Vastuuhenkilö Prof. Jorma Skyttä Opiskelija sopii moduulin yksilöllisestä sisällöstä professorin kanssa Erikoismoduuli Sähköjärjestelmät S210-C (20 op) Vastuuhenkilö Prof. Matti Lehtonen Kuvaus Moduulin tavoitteena on tukea sähköjärjestelmät pääaineen syventävää moduulia. Opinnot voivat painottua joko sähköverkkojen tekniikkaan, sähköjärjestelmien automaatioon ja tietotekniikkaan tai valaistustekniikkaan ja sähkösuunnitteluun. Tavoite Moduulin tavoitteena on syventää opiskelijan tietoja valitsemaltaan sähköjärjestelmien osaalueelta. Sisältö S210-C Sähköjärjestelmien erikoismoduuli 20 op Koodi Kurssi Laajuus op Valitse seuraavista niin, että 20 opintopistettä täyttyy: S Sähköjärjestelmien tietotekniikka 5 S Sähköjärjestelmien tietoliikennesovellukset 5 S Sähköjärjestelmien informaatiotekniikan seminaarikurssi 6 S Sähköjärjestelmien relesuojaus 4 S Sähkönsiirtojärjestelmät I 6 S Sähkönsiirtojärjestelmät II 4

102 S Sähköasemat ja johdot 4 S Suurjännitetekniikka 4 S Sähkölaitteiden kunnonvalvonta 4 S Sähköverkkojen lisensiaattiseminaari 3-10 S Sähkönjakelu ja markkinat 6 S Sähköenergian käyttösovelluksia 4 S Valaistustekniikka I 4 S Valaistustekniikka II 4 S Valaistustekniikan ja sähköisen talotekniikan seminaari 4 S Valaistustekniikan ja sähköisen talotekniikan erikoistyö 2-8 S Valaistustekniikan lisensiaattiseminaari 5-10 S Valaistussuunnittelu 4 S Sähköisten taloteknisten järjestelmien suunnittelu 5 S Kodin tietoliikenne ja automaatio 3 Yhteensä 20 op Erikoismoduuli Sähkömagnetiikka S330-C (20 op) Vastuuhenkilö Professorit Keijo Nikoskinen ja Ari Sihvola Kuvaus Sähkömagnetiikan erikoismoduulin kurssit tarjoavat mahdollisuuden syvälliseen kenttäteorian opiskeluun ja erinomaisen pohjan myös jatko-opinnoille radiotieteen ja -tekniikan alalla. Vapaasti valittavat kurssit mahdollistavat hankitun teoriaosaamisen soveltamisen jollakin radiotieteen ja -tekniikan osa-alueella. Esitietovaatimuksena: S Staattinen kenttäteoria (5 op) ja S Dynaaminen kenttäteoria (5 op) Sisältö S330-C Sähkömagnetiikan erikoismoduuli 20 op Koodi Kurssi Laajuus op Valitse 15 opintopistettä S-96.3xxx-kursseista siten, ettei synny päällekkäisyyttä syventävän moduulin Sähkömagnetiikka (S330-3) kanssa, jos suoritat myös sen. Valitse seuraavista kursseista 5 op niin, että 20 op täyttyy: S RF- ja mikroaaltotekniikka 5 S Radioaaltojen eteneminen siirtyvässä tietoliikenteessä L 3 S Analytical Modelling in Radio Engineering L 4 S Tietoliikenteen antennitekniikka 4 S Piirisimulointi 4 5 S Piirisynteesi 5 S Piirisuunnittelun numeeriset menetelmät L 5 S Avaruusfysiikka 5 S Radioastronomia 3 S Kaukokartoituksen jatkokurssi 6 Yhteensä 20 op

103 Erikoismoduuli Sähkömarkkinat ja energiatalous Vastuuhenkilö Prof. Matti Lehtonen Tavoite Moduulin tavoitteena on syventää opiskelijan tietoja sähkö- ja energiamarkkinoiden alalta. Kuvaus Moduulin tavoitteena on tukea Sähköjärjestelmät pääaineen syventävää moduulia ja muodostaa sähkömarkkinoihin ja energiatalouteen painottunut sivuaine. Jos opiskelija haluaa lukea laajan sivuaineen (20+20 op), käy B1-moduuliksi energiatekniikan tai tuotantotalouden kandidaattitutkinnon sivuaine. Toinen vaihtoehto on muodostaa tässä esitettävän moduulin kursseista henkilökohtainen B1-sivuaine ja laajentaa sitä C-moduulilla ylemmän perustutkinnon vaiheessa. Sisältö S211-C Sähkömarkkinoiden ja energiatalouden erikoismoduuli 20 op Koodi Kurssi Laajuus op Valitse seuraavista kursseista 20op siten, että ei synny päällekkäisyyttä muiden opintojen kanssa: Ene Energiatalous 3 Ene Energiamarkkinat 2 ov Ene Energiamarkkinat 5 Ene Energiatalouden erikoiskurssi L 5 Ene Kaukolämpötekniikka 5 Ene Teollisuuden energiatekniikan perusteet 5 Ene Termodynamiikka ja lämmönsiirto 5 Ene Energiateknisen ympäristönsuojelun peruskurssi 3 Ene Yleinen energiatekniikka 2 ov TU Tuotantotalouden perusopintojakso 4 TU Projektien suunnittelu ja ohjaus 3 TU Yrityksen rahoitus 3 TU Kansantaloustieteen perusteet 5 TU Markkinointi 3 Yhteensä 20 op Muita Ene-59, Ene-39 tai Ene-47-alkuisia kursseja enintään 10 op edestä Erikoismoduuli Sähkömekaniikka S200-C (20 op) Vastuuhenkilö Prof. Antero Arkkio

104 104 Kuvaus Sähkömekaniikan erikoismoduulia suositellaan erityisesti pääaineen Sähkökäytöt opiskelijoille, mutta se sopii myös muille ongelmanratkaisusta ja tutkimustyöstä kiinnostuneille. Erikoismoduuli tarjoaa mahdollisuuden sähkömekaniikan tietojen ja taitojen syventämiseen kurssien ja kirjallisuuden avulla. Samalla erikoismoduuli mahdollistaa yksilöllisen perehtymisen opiskelijaa kiinnostaviin sähkömekaniikan erityiskysymyksiin erikoistyön, kirjallisuusselvityksen tai itsenäisen tutkielman muodossa. Erikoismoduuli valmentaa opiskelijaa kohtaamaan diplomi-insinöörin eteen tulevia ongelmanratkaisutilanteita. Tavoite Sähkömekaniikan erikoismoduuli antaa opiskelijalle valmiudet itsenäiseen ja analyyttiseen ongelmanratkaisuun. Suoritettuaan moduulin hän osaa esitellä työnsä tulokset sekä kirjallisesti että suullisesti. Sisältö S200-C Sähkömekaniikan erikoismoduuli 20 op Koodi Kurssi Laajuus op Valitse ainakin toinen seuraavista: S Sähkömekaniikan erikoiskurssi L 5 S Sähkömekaniikan erikoistyö 2-10 Valitse seuraavista niin, että 20 opintopistettä täyttyy: S Sähkömekaniikan yksilöllinen kurssi 2-15 S Tutkimustyön tekeminen L 1 S Postgraduate Seminar on Electromechanics L 3-10 S Postgraduate Seminar on Electromechanics L 3-10 S Tuotekehitys 5 Kon Tuotekehitysprojekti 10 Kon Patentit L 3 Yhteensä 20 op Moduulin sisällöstä voi sopia myös sähkömekaniikan professorin kanssa erikseen Erikoismoduuli Tehoelektroniikka ja sähkökäytöt S280-C (20 op) Vastuuhenkilö Prof. Jorma Luomi Tavoite Erikoismoduulin tavoitteena on sekä laajentaa että syventää tehoelektroniikan ja sähkökäyttöjen syventävän moduulin luomaa osaamista. Syventävä moduuli mahdollistaa sellaisenaan joko jonkin osa-alueen syvällisen opiskelun tai kahden osa-alueen yleisemmät opinnot. Tämän erikoismoduulin kurssivalinnoilla opiskelija saa monipuoliset valmiudet asiantuntijatehtäviin tehoelektroniikan, sähkökäyttöjen ja teollisuuselektroniikan eri osa-alueilla: teholähteistä ja komponenteista sähkömoottorikäyttöjen kautta sulautettuihin ohjausjärjestelmiin.

105 Sisältö S280-C Tehoelektroniikan ja sähkökäyttöjen erikoismoduuli 20 op Koodi Kurssi Laajuus op Pakolliset: AS Digitaalinen säätö 3 Valitse seuraavista vähintään 10 op: S Hakkuriteholähteet 5 S Tehoelektroniikan komponentit 5 S Reaaliaikaisten järjestelmien suunnittelu 3 S Sulautettujen järjestelmien työkurssi 5 S Sähkökäyttöjen suunnittelu 5 S Teollisuuselektroniikan ja sähkökäyttöjen erikoistyö 2-10 S EMC tehoelektroniikassa L 5 S Teollisuuselektroniikan erikoiskurssi I L V 5 S Teollisuuselektroniikan erikoiskurssi II L V 5 S Teollisuuselektroniikan ja sähkökäyttöjen tutkijaseminaari L V 1 Valitse seuraavista niin, että 20 opintopistettä täyttyy: AS Tietokonemallintaminen L 5 Kon Mekatroniikka ja hydrauliikka 5 Kon Mekatroniikan anturit ja toimilaitteet 4 S Sähkökoneiden muutosilmiöt L 5 S Elektroniikkalaitteiden suunnittelu 4 S Electrical Engineering Forum L V 1-2 Yhteensä 20 op Erikoismoduuli Teollisuuselektroniikka S281-C (20 op) Vastuuhenkilö Prof. Seppo Ovaska Tavoite Moduulin tavoitteena on sekä laajentaa että syventää teollisuuselektroniikan syventävän moduulin luomaa teollisuuselektroniikkaosaamista. Teollisuuselektroniikan syventävä moduuli mahdollistaa sellaisenaan joko jonkin teollisuuselektroniikan osa-alueen syvällisen opiskelun tai vaihtoehtoisesti kahden osa-alueen yleisemmät opinnot. Tämän erikoismoduulin kurssivalinnoilla opiskelija saa monipuoliset ja kattavat valmiudet asiantuntijatehtäviin teollisuuselektroniikan eri osa-alueilla: sulautetuista ohjausjärjestelmistä, teholähteiden kautta sähkömoottorikäyttöihin.

106 Sisältö S281-C Teollisuuselektroniikan erikoismoduuli 20 op Koodi Kurssi Laajuus op Pakolliset kurssit: AS Digitaalinen säätö 3 Valitse seuraavista niin, että 20 opintopistettä täyttyy: S Suuntaajatekniikka 5 S Hakkuriteholähteet 5 S Tehoelektroniikan komponentit 5 S EMC tehoelektroniikassa L 5 S Reaaliaikaisten järjestelmien suunnittelu 3 S Sulautettujen järjestelmien työkurssi 5 S Sähkökäyttöjen ohjaus L 5 S Sähkökäyttöjen suunnittelu L 5 S Teollisuuselektroniikan erikoiskurssi I L V 5 S Teollisuuselektroniikan erikoiskurssi II L V 5 S Teollisuuselektroniikan ja sähkökäyttöjen erikoistyö 2-10 Yhteensä 20 op 106 YLEMMÄN PERUSTUTKINNON MUUT MODUULIT 3.63 Tieteen metodiikan opinnot M (10 op) S901-M Tieteen metodiikan moduulin (M-moduuli) tavoitteena on tukea opiskelijan diplomityön tekemistä. Opinnot koostuvat tieteellisistä menetelmäopinnoista. Osassa pääaineista ja syventävistä moduuleista on pakollisia vaatimuksia Tieteen metodiikka - moduuliin sisällytettävistä opinnoista (maksimissaan 5 opintopistettä). Osassa pääaineista ja syventävistä moduuleista esitetään suosituksia soveltuvista kursseista (maksimissaan 5 op). Tieteen metodiikan moduuliin kuuluu myös kaikille tutkinto-ohjelmille yhteinen tieteen filosofiaa, tieteen tekemistä, tieteen etiikkaa ja insinöörietiikkaa käsittelevä osa. Opiskelijan tulee valita vähintään 3 opintopistettä tältä TKK:n yhteiseltä kurssilistalta, joka on esitetty tämän luvun lopussa. Kaiken kaikkiaan tieteen metodiikan moduulin tulee olla 10 opintopisteen laajuinen. Tieteen metodiikka -moduulin suoritusmuotoja on neljä: 1. suorittamalla pääainekohtainen tai syventävän moduulin mukainen suositusmoduuli 2. suorittamalla ohjelman geneerinen moduuli 3. valitsemalla kaikki 10 op TKK:n yhteisestä listasta 4. sopimalla henkilökohtaisesta moduulin sisällöstä pääaineen vastuuprofessorin kanssa. Tällöinkin on yhteiseltä listalta valittava vähintään 3 op. (vahvistetaan HOPSin yhteydessä erillisellä liitteellä)

107 1. Pääaineen ja syventävän moduulin suositellut tieteen metodiikka -moduulit Pääaine Avaruustekniikka S Sisältö Koodi Kurssi Laajuus op Pakollinen kurssi S Avaruustekniikan erikoistyö 5 Yhteensä 10 op Pääaine Radiotekniikka ja -tiede S3012 Sisältö Koodi Kurssi Laajuus op Valitaan seuraavasta listasta vähintään 5op S Piirisimulointi 4-5 S Sähkömagnetiikan valmisohjelmistot L 5 AS C++ -ohjelmointi 4 AS XML-kuvauskielten perusteet 3 AS Johdatus Matlab-ohjelmiston käyttöön 2 1 Suositellaan seuraavaa kurssia yhteiseltä listalta S Sähkötekniikan historia L 3 Yhteensä 10 op Syventävä moduuli Bioadaptiivinen tekniikka S306-3 Sisältö Koodi Kurssi Laajuus op Pakollinen kurssi S Bioadaptiivisen tekniikan erikoistyöt 3-8 Erikoistyö tulee suorittaa vähintään 5 opintopisteen laajuisena, mutta sen voi halutessaan suorittaa myös laajempana Yhteensä 10 op Integroitujen Elektronisten systeemien suunnittelu S291-3 Mikroelektroniikkasuunnittelu S290-3 Sisältö Koodi Kurssi Laajuus op Suositellaan yhteiseltä listalta valittavien lisäksi S Tietokoneavusteinen piirisuunnittelu 3 S Piiritekniikan tutkimus- ja diplomityöseminaari 1 Yhteensä 10 op

108 108 Moduuli Elektroniikan integrointi ja luotettavuus S361-3 Sisältö Koodi Kurssi Laajuus op Pakollinen kurssi S Luotettavuustekniikan erikoistyö 3-8 Erikoistyö tulee suorittaa vähintään 5 opintopisteen laajuisena, mutta sen voi halutessaan suorittaa myös laajempana Yhteensä 10 op Pääaine/syventävä moduuli Signaalinkäsittely S3013/S300-3 Sisältö Koodi Kurssi Laajuus op Suositellaan seuraavia kurssia yhteiseltä listalta AS Tietokonemallintaminen 5 T Informaation visualisointi 5 Niiden lisäksi suositellaan seuraavia kursseja: T Digitaalinen kuvankäsittely 5 T Machine Learning: Advanced Probabilistic Methods 5 Mat Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 3 Mat Stokastiset prosessit 5 Mat Optimointioppi 5 AS Johdatus Matlab-ohjelmiston käyttöön 1 1 AS Johdatus Matlab-ohjelmiston käyttöön 2 1 S Tietotekniikan yksilöllinen kurssi 2-10 Yhteensä 10 op Pääaine Sähkökäytöt S3016 Sisältö Koodi Kurssi Laajuus op Suositellaan seuraavia kurssia yhteiseltä listalta AS Tietokonemallintaminen 5 Mat Koesuunnittelu ja tilastolliset mallit 5 Niiden lisäksi suositellaan seuraavia kursseja AS C++ -ohjelmointi 4 Mat Elementtimenetelmä I 5 Mat Optimoinnin perusteet 3 Yhteensä 10 op 2. Ohjelman geneerinen Tieteen metodiikka -moduuli Ohjelman geneerisen M-moduulin voit valita, jos pääaineeseesi tai syventävään moduuliisi ei ole määritelty pakollisia kursseja M-moduulin sisällölle.

109 109 Sisältö Koodi Kurssi Laajuus op Mat Tilastollinen päättely 5 Mat Tieteen filosofia I&II L 5 Mat Tieteen historia I&II L 10 Yhteensä 10 op 3. Tieteen metodiikka -moduulin yhteisen osuuden kurssilista Jos pääaineen tai syventävän moduulin osalta ei ole esitetty pakollisia tai suositeltavia kursseja, opiskelija voi valita M-moduulin opinnot tutkinto-ohjelmansa omalta listalta ilman eri sopimusta. Yhteiseltä listalta esiintyvistä kursseista on suoritettava M-moduulissa 3 10 opintopistettä. Kurssit voivat esiintyä jo pääaineen/syventävän moduulin pakollisissa/suositeltavissa kursseissa. * Opetuskieli: englanti ** Opetuskieli: suomi pääosin. Pyydettäessä suoritettavissa englanniksi. Sisältö Koodi Kurssi Laajuus op A Tutkimusmetodologia L 5 A-60.xxxx* Introduction to Architectural Research 3 AS ** Tietokonemallintaminen L 5 AS ** Monimuuttujaregression menetelmät L 4 Kon ** Kokeelliset menetelmät 5 Maa Maanmittaustieteiden metodologia 5 Mat ** Tieteen filosofia I&II L 5 Mat ** Tieteen historia I&II L 5 Mat ** Tilastollinen päättely L 5 Mat ** Filosofia ja systeemiajattelu L V 3 Mat ** Tilastollisen analyysin perusteet 5 Mat ** Koesuunnittelu ja tilastolliset mallit 5 Mat ** Riskianalyysi L 5 S Sähkötekniikan historia L 3 T ** Signaalien tilastollinen mallinnus 5 T * Information Visualization P 5 T * Machine Learning: Basic Principles 5 T * Methods for Software Engineering Research P V 3-5 TU * Industrial Management Research Methods 5 TU Laadulliset tutkimusmenetelmät 5 Yhd Ympäristötekniikan kokeelliset menetelmät L 5 Eri Diplomityöntekijän työkalut 3 Kie * Thesis Writing 2 Kie * Conference Talk 2 Kie * Integrated Course in English (suoritus mahdollinen tieteellisen 1-2 menetelmäkurssin yhteydessä) Kie Tieteellinen kirjoittaminen 1

110 110 Vie Väittelytaito 2 Yhteensä 10 op Helsingin kauppakorkeakoulun kurssitarjonta: 30E00500 Quantitative Empirical Research (6 op) (max 10 TKK:n opiskelijaa) 80E80100 Business Research Methods (6 op) (max 5 TKK:n opiskelijaa) Muu kurssitarjonta: Språkalliansen Kurssi: Vetenskapligt skrivande (2 sp) TKK:n yhteyshenkilö: suunnittelija Ingeborg Rask, Opintoasiain toimisto Helsinki Institute of Science and Technology Studies (HIST) Kurssien suorittaminen edellyttää JOO-opinto-oikeutta: Sopivia metodikursseja mm. Kriittinen ajattelu ja Argumentaatio tutkimuksessa. Yhteyshenkilö: tutkimuskoordinaattori Juha Tuunainen, Helsinki Institute of Science and Technology Studies 4. Henkilökohtainen M-moduulin sisältö Jos opiskelija haluaa sisällyttää moduuliin määritellyn yhteisen listan opintojen (vähintään 3 op) lisäksi jotain muuta, asiasta pitää sopia syventävän pääaineen vastuuprofessorin kanssa. Vastuuprofessorin vahvistama henkilökohtainen moduulisisältö vahvistetaan ylemmän tutkinnon HOPS:n liitteenä Sivuaine (20 op + 20 op) Sivuaine ei ole pakollinen ylemmässä perustutkinnossa. Sivuaine muodostuu perusmoduulista ja sen jatkomoduulista tai pääaineen perusmoduuliin pohjautuvasta toisesta jatkomoduulista ja sen syventävästä moduulista. Myös toisessa korkeakoulussa suoritettu opintokokonaisuus voidaan sisällyttää sivuaineeksi, jos se on hyväksytty opiskelijan HOPSissa. Sivuaineeksi suositellaan oman tutkinto-ohjelman muita jatkomoduuleja tai tietoliikennetekniikan opintoja Erilliset sivuaineet Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunta tarjoaa erillisiä sivuainekokonaisuuksia, jotka on suunnattu muiden kuin vastaavan tutkinto-ohjelman opiskelijoille.

111 Elektroniikan sivuaine S3036 Vastuuhenkilö Prof. Jussi Ryynänen Elektroniikan sivuaineessa on kaksi vaihtoehtoa. Ensimmäinen sivuaineen jatkomoduuli on suunnattu muille kuin tietoliikennetekniikan sekä elektroniikan ja sähkötekniikan tutkintoohjelmien opiskelijoille. Sivuaineen voi suorittaa joko alemman tutkinnon sivuaineena (perusmoduuli) tai ylemmän tutkinnon sivuaineena (perus- ja jatkomoduulit). Tämä sivuaine soveltuu esimerkiksi bioinformaatioteknologian opiskelijoille. Tietoliikennetekniikan opiskelijat voivat ottaa tämän moduulin ja sen jälkeen jonkin elektroniikan syventävän moduulin. Radiotekniikan taitoja tarvitsevat opiskelijat ja laitteistorakentelutaitoja tarvitsevat opiskelijat. Moduulissa on kaksi vaihtoehtoista kokonaisuutta; toinen radiotekniikan ja toinen laitteiston rakennukseen suuntautuneita varten. Elektroniikan sivuaineen perusmoduuli S210-1 (20 op) Muiden tutkinto-ohjelmien opiskelijoille (ei TLT, EST) Sisältö Koodi Kurssi Laajuus op Pakolliset kurssit S Mittaustekniikan perusteet A 4 S Sähkötekniikka ja elektroniikka 4 S Elektroniikka I 5 S Elektroniikka II 5 S Elektroniikan perusteiden työt 2 Yhteensä 20 op Jos olet toisessa moduulissa suorittanut vastaavia kursseja, ota yhteyttä ETA-tiedekunnan suunnittelijaan. Elektroniikan sivuaineen jatkomoduuli S210-2 (20 op), vaihtoehto 1 Muiden tutkinto-ohjelmien opiskelijoille (ei TLT, EST) Sisältö Koodi Kurssi Laajuus op Pakolliset kurssit AS C-ohjelmoinnin perusteet 6 S Staattinen kenttäteoria 5 S Digitaalitekniikan perusteet 3 Valitse seuraavista 6 opintopistettä S Radiotekniikan perusteet 5

112 112 S Puolijohdeteknologian perusteet 5 S Tietokoneen arkkitehtuurit 5 S Elektroniset mittaukset 3 S Suurtaajuusmittaukset 2 S Elektroniikkalaitteen suunnittelu 4 S Sulautetut mikroprosessorijärjestelmät 3 Yhteensä 20 op Jos olet toisessa moduulissa suorittanut vastaavia kursseja, valitse valinnaisten listalta jotain muuta. Ota tarvittaessa yhteyttä ETA-tiedekunnan suunnittelijaan. Elektroniikan sivuaineen jatkomoduuli S210-2 (20 op), vaihtoehto 2 Tietoliikennetekniikan opiskelijoille - tietoliikennetekniikan opiskelijat eivät lue perusmoduulia sivuaineeseen Sisältö Koodi Kurssi Laajuus op Pakolliset kurssit S Elektroniikka II 5 S Elektroniset mittaukset 3 Valitse toinen kokonaisuuksista I ja II: Kokonaisuus I: S Staattinen kenttäteoria 5 S Radiotekniikan perusteet 5 S Suurtaajuusmittaukset 2 Kokonaisuus II: S Tietokoneen arkkitehtuurit 5 S Sulautetut mikroprosessorijärjestelmät 3 S Elektroniikkalaitteen suunnittelu 4 Yhteensä 20 op Jos olet toisessa moduulissa suorittanut vastaavia kursseja, ota yhteyttä ETA-tiedekunnan suunnittelijaan. Bioelektroniset järjestelmät ja laitteet S122-2 (20 op) Bioniikan pääaineen lukijoille suunnattu Elektroniikan sivuainemoduuli - sivuaine rakentuu jatko- ja syventävästä moduulista Sisältö Koodi Kurssi Laajuus op Pakolliset kurssit: S Mikrofluidistiikka ja BioMEMS 5 S Elektroniikan laboratoriotyöt 2 S Elektroniset mittaukset 3 Valitse seuraavista siten, että 20 opintopistettä täyttyy

113 113 AS Analoginen säätö 3 AS Digitaalinen säätö 3 S Elektroniikan häiriökysymykset 2 AS Automaatio- ja säätötekniikka 5 S Tietokoneen arkkitehtuuri 5 S Sulautetut mikroprosessorijärjestelmät 3 S Mikrosysteemitekniikka 5 S Semiconductor technology II 5 S Elektroniikka II 5 S Elektroniikkalaitteiden suunnittelu 4 S Tuotantotekniikan laboratoriot 4 Yhteensä 20 op Tietoliikennetekniikan sivuaine S3035 Vastuuhenkilö Prof. Raimo Kantola Tämä sivuaine on suunnattu elektroniikan ja sähkötekniikan opiskelijoille. Se pohjautuu Elektroniikan ja sähkötekniikan tutkinto-ohjelman P-, O- ja A1-moduuleihin. Opiskelijoita suositellaan valitsemaan niissä kurssit S Signaalit ja järjestelmät sekä S Tietoliikennetekniikan perusteet. Tietoliikennetekniikan sivuaineen jatkomoduuli S216-2 (20 op) Sisältö Koodi Kurssi Laajuus op Pakolliset kurssit S Telecommunication Systems 5 S Transmission Methods in Telecommunication Systems 5 S Computer Networks 5 Linja 1 - Verkot S Reititys tietoliikenneverkoissa 4 S Tietoverkkojen laboratoriotyöt A 1 Linja 2 - Järjestelmät ja palvelut S Lab course in Wired Communications 2 S Mobile Communication Systems and Services 4 Yhteensä 20 op

114 Talotekniikan sivuaine IA Vastuuhenkilö Prof. Jouko Pakanen Talotekniikan sivuaine esitetään kokonaisuudessaan Rakenne- ja rakennustekniikan laitoksen opinto-oppaassa. Talotekniikan perusmoduuli R104-1 (20 op) (suunnattu erityisesti EST:n opiskelijoille) Moduulista vastaava opettaja prof. Liisa Halonen Kuvaus Perusmoduuli on tarkoitettu kaikille rakennusten suunnittelua, rakentamista ja ylläpitoa opiskeleville. Moduuli perehdyttää talotekniikan perusteisiin. Sisältö on suunniteltu ja ryhmitelty opintojen suuntautumisen mukaan. Sisältö Koodi Kurssi Laajuus op Valitse siten, että 20 opintopistettä täyttyy Rak Rakennusprosessit ja -järjestelmät 4 AS Rakennusautomaatio 3 Ene Sisäilmastotekniikka 3 Rak Paloturvallisuustekniikan perusteet 2 Maa Kiinteistöjohtamisen perusteet 3 Rak Rakennusten tuotantotalous 4 Ene Livscykelanalyser och miljöauditering 3 AS Digitaalinen säätö 3 Yhteensä 20 op Talotekniikan jatkomoduuli R213-2 (20 op) (suunnattu erityisesti EST:n opiskelijoille) Moduulista vastaava opettaja prof. Liisa Halonen Kuvaus Jatkomoduuli on tarkoitettu kaikille rakennusten suunnittelua, rakentamista ja ylläpitoa opiskeleville. Moduuli syventää talotekniikan tietoja. Sisältö on ryhmitelty opintojen suuntautumisen mukaan. Sisältö Koodi Kurssi Laajuus op Valitse siten, että 20 opintopistettä täyttyy Ene Ilmanvaihtotekniikka 4 Ene Vesihuoltotekniikka 2

115 115 Ene Talotekniikan elinkaaritalous 3 Maa Kiinteistötalous ja hallinto 5 Ene Lämmitystekniikka 5 AS Automaation tietotekniset järjestelmät 5 S Valaistustekniikan ja sähköisen talotekniikan erikoistyö 2 8 Yhteensä 20 op Sähkötekniikan sivuaine S3034 Vastuuhenkilö Prof. Jorma Kyyrä Sähkötekniikan sivuaine on suunnattu erityisesti automaatio- ja systeemitekniikan, energiatekniikan, LVI-tekniikan sekä tietoliikennetekniikan opiskelijoille. Sähkötekniikan sivuaineen perusmoduuli S213-1 (20 op) Sisältö Koodi Kurssi Laajuus op Pakolliset kurssit: S Piirianalyysi 1 5 S Staattinen kenttäteoria* 5 Vapaasti valittavat kurssit, valitse niin, että 20 opintopistettä täyttyy: S Piirianalyysi 2 5 S Dynaaminen kenttäteoria 5 S Mittaustekniikan perusteet A 4 S Sähkövoimatekniikka 4 AS Analoginen säätö 3 S Electrical Engineering Forum, (SähköForum) 1-2 S Tietoliikennetekniikan perusteet 2 Voit valita vain toisen elektroniikka kokonaisuuden vapaavalintaisiin S Elektroniikan perusteet 3 S Elektroniikan perusteiden työt 2 tai S Elektroniikka II 5 S Elektroniikan laboratoriotyöt 2 Yhteensä 20 op * Jos olet suorittanut kurssin S :n, valitse tilalle jokin kurssi valinnaisten listalta

116 116 Sähkötekniikan sivuaineen jatkomoduuli S213-2 (20 op) Sisältö Koodi Kurssi Laajuus op Sähkökäyttöihin painottuva polku Pakolliset kurssit: S Sähkömekaniikka ja sähkökäytöt 6 S Tehoelektroniikka 4 Valitse seuraavista niin, että 20 opintopistettä täyttyy: S-81.3XXX, S-81.4XXX S-17.3XXX, S-17.4XXX Sähköjärjestelmiin painottuva polku Pakolliset kurssit: S Sähköverkot 4 S Valaistustekniikka ja sähköturvallisuus 3 Sähköjärjestelmiin painottuva polku Valitse seuraavista niin, että 20 opintopistettä täyttyy S Suurjännitetekniikka 4 S Sähkön jakelu ja markkinat 6 S Sähköenergian käyttösovelluksia 4 S Valaistustekniikka I 4 S Valaistustekniikka II 4 S Sähköisten taloteknisten järjestelmien suunnittelu 5 S Kodin tietoliikenne ja automaatio 3 Yhteensä 20 op Sähkömarkkinoiden ja energiatalouden sivuaine ETA3004 Vastuuhenkilö Matti Lehtonen Jos opiskelija haluaa lukea laajan sivuaineen (20 op + 20 op), B1-moduuliksi käy energiatekniikan tai tuotantotalouden kandidaatintutkinnon sivuaine. Toinen vaihtoehto on muodostaa tässä esitettävän moduulin kursseista henkilökohtainen B1-sivuaine ja laajentaa sitä C-moduulilla perustutkinnon vaiheessa. Sisältö Koodi Kurssi Laajuus op Valitse seuraavista kursseista siten, että ei synny päällekkäisyyksiä muiden opintojen kanssa Ene Energiatalous 3 Ene Energiamarkkinat 2 ov Ene Energitalous, kannattavuuslaskenta 2 ov Ene Energiatalous, investoinnit ja epävarmuus 2 ov Ene Kaukolämpötekniikka 3 ov

117 117 Ene Teollisuuden energiatekniikan perusteet 3 ov Ene Termodynamiikka ja lämmönsiirto 5 Ene Energiateknisen ympäristönsuojelun peruskurssi 3 Ene Sähköntuotanto biomassasta I 3 TU Tuotantotalouden peruskurssi 4 TU Laskentatoimi ja kannattavuus 3 4 TU Projektien suunnittelu ja ohjaus 3 TU Yrityksen rahoitus 3 TU Kansantaloustieteen perusteet 5 TU Markkinointi 3 Muita Ene-59, Ene-39 tai Ene-47-alkuisia kursseja enintään 10 op edestä. Yhteensä 20 op 3.66 Vapaasti valittavat opinnot S901-W (20 op) Vapaasti vapaasti valittavien opintojen moduuliin voi sisällyttää korkeakoulutasoisia opintoja vapaasti. Ylempään perustutkintoon tulee sisältyä vapaasti valittavia opintoja vähintään 20 opintopistettä. Myös pääaineeseen tai sivuaineeseen kuulumattomat moduulit voivat muodostaa vapaasti valittavat opinnot Diplomityö S901-D (30 op) Diplomityön laajuus on 30 opintopistettä. Diplomityö tehdään yleensä pääaineen alalta. Opiskelijan on kirjoitettava diplomityöhön liittyen kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä diplomityön alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. Mikäli kielitaito on osoitettu jo tekniikan kandidaatin tutkintoa tai muuta alempaa korkeakoulututkintoa varten annetussa kypsyysnäytteessä, sitä ei tarvitse osoittaa enää ylempää perustutkintoa varten annettavassa kypsyysnäytteessä. Diplomityöhön sisältyy seminaariesitelmä tai vastaava esittelytilaisuus. Diplomityötä käsitellään tarkemmin luvussa 10.

118 OPISKELUUN LIITTYVÄT KÄYTÄNNÖT 4.1 Opetus- ja tenttijaksot Lukuvuosi alkaa 1.8. ja päättyy Lukuvuoden opetus- ja tenttijaksot ovat seuraavat: 1. tenttijakso to la Lukuvuoden avajaiset ti I opetusjakso ma 7.9. pe tenttijakso la pe II opetusjakso ma pe tenttijakso la ti tenttijakso to 7.1. la III opetusjakso ma pe tenttijakso la 6.3. la IV opetusjakso ma pe tenttijakso la 8.5. pe Pääsiäisloma Lauantaitentit syyslukukaudella 2009: 29.8., 5.9., , 7.11., , , ja Lauantaitentit kevätlukukaudella 2010: 16.1., 6.2., 6.3., 13.3., 17.4., 24.4., 8.5. ja Luku- ja tenttijärjestykset Tutkinto-ohjelmista vastaavat tiedekunnat laativat luku- ja tenttijärjestykset lukukauden alkuun mennessä. Opetus järjestetään neljän opetusjakson aikana ja tenttejä tarjotaan tenttijaksoilla, lukukausien alussa sekä eräinä lauantaipäivinä. Lukujärjestyksestä ilmenee milloin ja missä kurssit järjestetään. Ensimmäisen ja toisen vuosikurssin opiskelijoille laaditaan lisäksi mallilukujärjestys, johon on koottu P-moduuliin (P = perusopinnot) kuuluvat kurssit. ETA-tiedekunnan S-alkuisten kurssien luku- ja tenttijärjestykset löytyvät tiedekunnan internetsivujen opintosivuilta. Muiden tutkinto-ohjelmien luku- ja tenttijärjestykset ovat nähtävissä osoitteessa: Tietoa kursseista löytyy myös Noppa-portaalista.

119 4.3 HOPS 119 Opintojen suunnittelu on tärkeä osa opiskelua. Jokaisella opiskelijalla on oma opintopolkunsa, joka on opiskelijan kulkema tie henkilökohtaisine valintoineen opintojen aloittamisesta tutkinnon suorittamiseen. Opintopolusta pyritään saamaan mahdollisimman järkevä ja suunnitelmallisesti etenevä. Velvoite HOPSin eli henkilökohtaisen opintosopimuksen tekemiseen on opiskelijalla itsellään. Vahvistettu HOPS on edellytys kandidaattiseminaarin aloittamiselle ja diplomityön aiheen hyväksyttämiselle. HOPS velvoittaa molempia sopimuksen osapuolia: opiskelijaa ja Teknillistä korkeakoulua. HOPSeista lisää luvussa Tutkintorakenteen siirtymäkautena huomattavaa Vuoden 2005 tutkintosäännön mukainen opetus annetaan kursseina, joiden laajuus lasketaan opintopisteinä. Opintopisteen laajuus on määritelty tarkemmin luvussa 2. Opiskelijan tavoitteellisen opiskelutahdin mukaan opiskelijan tulisi suorittaa 60 opintopistettä vuodessa. Eri tiedekunnat voivat tarjota myös vuoden 1995 tutkintosääntöön perustuvaa, opintojaksoihin pohjautuvaa opetusta. Opintojaksojen laajuus määritellään opintoviikkoina, jolloin 1 opintoviikko vastaa 40 työtuntia. Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunnan opetus on kokonaan opintopistemuotoista, mutta muiden tiedekuntien tarjonnassa saattaa olla opintoviikkomuotoisia opintojaksoja aina siirtymäkauden viimeisen lukuvuoden loppuun asti. Siirtymäsäännöistä kerrotaan tarkemmin tutkintosäännön 66 :ssä. Tutkintosäännön siirtymäajan päättyminen Teknillinen korkeakoulu siirtyi kaksiportaiseen tutkintorakenteeseen ja uuteen tutkintosääntöön Tätä ennen opintonsa aloittaneilla perusopiskelijoilla on oikeus opiskella vuoden 1995 tutkintosäännön mukaan saakka tai he voivat jo ennen siirtymäajan päättymistä siirtyä opiskelemaan uuden vuoden 2005 tutkintosäännön mukaan. Kaikki perusopiskelijat opiskelevat vuoden 2005 tutkintosäännön mukaan lähtien. Jos opiskelijan opinnot ovat jo loppusuoralla, hänen kannattaa todennäköisesti suorittaa opintonsa loppuun vuoden 1995 tutkintosäännön mukaan. Jos taas on todennäköistä, että tutkinto ei valmistu ennen , opiskelijan kannattaa hakea siirtymistä opiskelemaan vuoden 2005 tutkintosäännön mukaan mahdollisimman pian. Siirtymistä haetaan lomakkeella, joka löytyy osoitteesta: Jos vuoden 1995 tutkintosäännön mukainen tutkinto ei ole valmis mennessä, opiskelija siirretään opiskelemaan vuoden 2005 tutkintosäännön mukaan. Tämä tarkoittaa sitä, että jo suoritetut opinnot sijoitetaan uuteen tutkintorakenteeseen. Myös tekniikan kandidaatin tutkinto

120 120 on suoritettava, vaikka vuoden 1995 tutkintosäännön mukainen diplomi-insinöörin tutkinto olisi melkein valmis. Tekniikan kandidaatin tutkintoon kuuluvat kandidaattiseminaari ja kandidaatintyö, joiden korvaamisesta tai suorittamisesta sovitaan siirtymisen yhteydessä. 4.5 Tutkintojen tavoitteelliset ja sallitut suorittamisajat Yliopistolain muutos (556/2005) sisältää ohjeistuksen tavoitteellisista suorittamisajoista ja tutkintojen suorittamisen enimmäisajoista. Opintojen alkamisajaksi katsotaan ajankohta, jolloin opiskelija on vastaanottanut opiskelupaikan yliopistossa. Lainmuutos koskee tai sen jälkeen opiskeluoikeuden saaneita opiskelijoita. Lainmuutos koskee myös sellaisia ennen opiskelunsa jossakin koulutusohjelmassa aloittaneita opiskelijoita, jotka ovat tulleet valintakokeiden kautta valituiksi uuteen tutkinto-ohjelmaan vuoden 2005 tai myöhemmissä opiskelijavalinnoissa. Tutkinnon tavoitteellinen suorittamisaika on aika, jossa opiskelijan on mahdollista suorittaa tutkinto päätoimisesti opiskellen. Tekniikan kandidaatin tutkinnon tavoitteellinen suorittamisaika on kolme vuotta ja diplomi-insinöörin tutkinnon kaksi vuotta. Diplomi-insinööriksi valmistumisen tavoiteaika on siis yhteensä viisi vuotta (3+2). Koska diplomi-insinöörikoulutuksen yhteisvalinnan kautta opiskeluoikeuden saaneet opiskelijat saavat opiskeluoikeuden suoraan ylempään tutkintoon, ei tekniikan kandidaatin tutkinnon suorittamisaikaa Teknillisessä korkeakoulussa erikseen tarkastella. Pelkästään ylempää tutkintoa Teknillisessä korkeakoulussa suorittavan opiskelijan diplomi-insinöörin tutkinnon tavoiteajaksi on asetettu kaksi vuotta. Opiskelijalla on oikeus suorittaa tutkinto enintään kahta vuotta sen tavoitteellista suorittamisaikaa pidemmässä ajassa. Tähän tutkinnon suorittamisaikaan ei lasketa asevelvollisuuden tai vapaaehtoisen asepalveluksen suorittamisesta tai äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan pitämisestä johtuvia ns. lakisääteisiä poissaoloja. Tutkinnon suorittamisaikaan ei lasketa myöskään muuta enintään neljän lukukauden pituista poissaoloa, jonka ajaksi opiskelija on ilmoittautunut poissaolevaksi. Tutkinnon suorittamisaika kuluu, kun opiskelija on ilmoittautunut läsnä olevaksi. Lakisääteinen poissaolo, jota ei lasketa tutkinnon suorittamisaikaan, voidaan huomioida vain, jos opiskelija toimittaa siitä todistuksen. Opiskelijan ei tarvitse toimittaa todistusta, jos hän pystyy suorittamaan tutkintonsa sallitussa suorittamisajassa ilman, että tässä tarkoitettu lakisääteinen poissaolo huomioidaan. Todistuksen lakisääteisestä poissaolosta voi toimittaa tutkinto-ohjelman kansliaan tai opintotoimistoon, jossa lisäaika kirjataan ilman erillistä hakemusta. Mikäli opiskelija ei ole suorittanut tutkintoaan sallitussa enimmäisajassa ja hän haluaa saattaa opintonsa loppuun, hänen tulee hakea tiedekunnalta lisäaikaa. Opiskelijan tulee tällöin toimittaa tiedekunnalle lisäaikaa koskeva hakemus, johon tulee liittää tavoitteellinen ja toteuttamiskelpoinen opintosuunnitelma opintojen loppuunsaattamiseksi. Lisäaikaa tulisi hakea viimeisen lukuvuoden alkaessa hyvissä ajoin ennen kuin opiskeluoikeus päättyy. Lisäaikaa voidaan myöntää, jos opiskelijalla on mahdollisuus saattaa opintonsa loppuun kohtuullisessa ajassa. Huomioon otetaan voimassaolevien suoritusten määrä ja puuttuvien opintosuoritusten määrä ja laajuus suhteessa tavoitteelliseen suorittamisaikaan sekä mahdollisesti aiemmin myönnetty lisäaika. Lisäaikahakemusta käsiteltäessä otetaan huomioon myös mm. opiskelijan sairauden tai vaikean

121 121 elämäntilanteen, opiskeluaikaisen yhteiskunnallisen osallistumisen, kansainvälisen opiskelijatai harjoittelijavaihtoon osallistumisen sekä systemaattiseen huippu-urheiluun valmentautumisen vaikutus opiskeluun. Lisäaika myönnetään lukukausina. Kerrallaan lisäaikaa voidaan myöntää 1-4 lukukautta. Päätöksen lisäajasta tekee tiedekunnan dekaani. Myös jo päättynyt opiskeluoikeus voidaan hakemuksesta palauttaa. Tällöin hakemukseen tulee liittää selvitys siitä, miksi lisäaikaa ei ole haettu opiskeluoikeuden ollessa voimassa. Tarkemmat hakuohjeet ja hakulomake löytyvät TKK:n wwwsivuilta osoitteesta: Kurssit ja opintojaksot Alla esitetyt ohjeet ja käytännöt koskevat myös opintojaksoja. Kurssille ilmoittautuminen Tutkintorakenteen moduulit koostuvat kursseista. Opiskelijan on ilmoittauduttava kurssille ennen sen alkua. Kurssille ilmoittaudutaan etukäteen WebOodissa ( tai ensimmäisellä luentokerralla. Koska ilmoittautumiskäytännöt saattavat vaihdella kursseittain, ne on syytä varmistaa hyvissä ajoin esim. kurssin sivuilta tai opettajalta. Kurssin osittainen muuttuminen tai lakkauttaminen Kurssille ilmoittautunut opiskelija saa suorittaa kurssin ilmoittautumishetkellä voimassa olevien tutkintovaatimusten mukaan vuoden ajan kurssin tai sen osan päättymisestä. Jos tutkintovaatimukset ovat koehetkeen mennessä muuttuneet, opiskelijan tulee sopia kokeesta asianomaisen opettajan kanssa. Opetussuunnitelmasta poistuvista kursseista järjestetään kokeita ainakin seuraavan lukuvuoden ajan. Tarkempia määräyksiä asiasta löytyy tutkintosäännön 58 :ssä. Päällekkäiset kurssit Kahdesta sisällöllisesti päällekkäisestä kurssista saa vain toisen sisällyttää tutkintoon. Osa peruskursseista tarjotaan myös ruotsinkielisinä, jolloin ruotsinkielinen kurssi korvaa suomenkielisen vastaavan kurssin. Tällaisia kursseja ovat mm. matematiikan, fysiikan ja tietotekniikan sekä tuotantotalouden perusteiden kurssit. Kurssien kotisivut, kurssiviestintä ja oppimateriaalit Kaikkien kurssien kotisivut löytyvät opiskelu- ja opetusportaali Nopasta ( Kurssien kotisivut ovat kurssien arkisen työn väline. Sivuilla opettaja julkaisee mm. kurssiesitteen, kurssiuutisia, luentoaikoja ja -materiaaleja, tietoa harjoitustöistä ja kurssin tulokset. Opiskelija voi myös tilata kurssiuutiset sähköpostiinsa. Kurssien kotisivujen lisäksi Nopassa on jokaisella kirjautuneella käyttäjällä oma personoitu aloitussivunsa. Tältä aloitussivulta löytyvät mm.

122 122 suorat linkit omien kurssien kotisivuille sekä koostetusti omien kurssien uusimmat uutiset ja tulevat tenttiajat. Kurssien kotisivuja voi selata myös ilman kirjautumista. Suorat osoitteet kurssien kotisivuille ovat muotoa: Osalla kursseista on myös työtila verkko-opetusalusta Optimassa ( Kurssien työtiloissa voi mm. tehdä ryhmätyötä, jakaa tiedostoja, käydä kurssikeskusteluja ja palauttaa harjoitustöitä. Kursseilla voidaan käyttää myös paperille painettuja oppimateriaaleja, jotka tilataan erikseen. Tarkemmat tiedot löytyvät mm. kurssien kotisivuilta. 4.7 Tentit ja välikokeet Jos kurssin tutkintovaatimuksiin sisältyy kirjallinen tai suullinen koe, sen suoritusmahdollisuus on järjestettävä ainakin kahdesti vuodessa. Tämän lisäksi opettaja voi järjestää suoritusmahdollisuuksia muulloinkin. Jos kurssille osallistuu suuri määrä opiskelijoita, kokeita suositellaan järjestettäväksi neljästi vuodessa. Laajojen kurssien koesuoritus voi koostua kahdesta tai useammasta osasta. Opiskelijan tulee ilmoittautua kokeeseen viikkoa ennen koetilaisuuden järjestämistä, jollei opettaja hyväksy myöhempää ilmoittautumista. Ilmoittautuminen tapahtuu WebOodilla. On myös tärkeä muistaa peruuttaa koe-ilmoittautuminen, mikäli ei osallistu kokeeseen. Ilmoittautuminen katsotaan kokeeseen osallistumiseksi, ellei sitä ole peruutettu ennen kokeen alkamista. Kokeessa kolmesti hylätyn opiskelijan on neuvoteltava asianomaisen opettajan kanssa kurssin suorittamisesta. Alla Teknillisen korkeakoulun tenttiohjesäännöstä kootut keskeisemmät ohjeet tenttiin osallistujalle: Opiskelijan tulee ilmoittautua kokeeseen viikkoa ennen koetilaisuutta Tentissä on noudatettava annettua sali- ja rivijakoa. Suurten tenttien sali- ja rivijako ilmoitetaan ennen tenttiä ilmoitustaululla ja/tai tänään -taululla päärakennuksen aulassa ja usein myös tenttisalien ovissa Tenttijällä saa olla mukana vain henkilöllisyystodistus ja kirjoitusvälineet. Muut sallitut välineet mainitaan erikseen Laukut ja ulkovaatteet jätetään ensisijaisesti naulakoihin. Jos naulakoihin ei ole järjestetty valvonta, laukut ja ulkovaatteet jätetään tenttisalin käytävälle valvojan osoittamaan paikkaan. Korkeakoulu ei vastaa tenttisaliin tuotujen tavaroiden säilytyksestä ja niille mahdollisesti koituneista häviämis- yms. vahingoista. Tämän johdosta lompakkoa, rahaa tai muita arvoesineitä ei tule jättää ilman valvontaa muiden tavaroiden joukkoon. Tarvittaessa tällaiset arvokkaat esineet voidaan ottaa talteen esim. tenttisalin etuosaan, josta ne pois lähdettäessä annetaan ao. opiskelijalle yksilöimisen jälkeen

123 123 Tenttiin voi saapua 60 minuutin kuluessa nimellisestä alkamisajasta. Tenttiin ei voi saapua tentin alussa ns. karenssiaikana (10 15 min tentin alusta). Karenssiajan merkkinä on lappu tenttisalin ovella. Karenssiajan tarkoituksena on taata tentin sujuva aloitus. Tentistä saa poistua valvojan annettua luvan, aikaisintaan 65 minuutin kuluttua nimellisestä alkamisajasta. Tentti alkaa vasta sitten, kun valvoja antaa siihen luvan Tentissä käytetään vain valvojan jakamia vastauspapereita Kaikki jaetut vastauspaperit palautetaan tentin lopussa. Varsinaiset vastauspaperit on merkittävä ja erotettava mahdollisista suttupapereista Tenttijän henkilöllisyys tarkistetaan tenttivastauksia palautettaessa. Tenttiohjesääntö löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta: Suoritusmerkinnät ja opintorekisteri Opiskelijoiden suoritukset kirjataan opintorekisteriin (Oodiin). Kirjaaminen tapahtuu siinä laitoksessa/tiedekunnassa, joka vastaa kurssin opetuksesta. Opettajan tulee huolehtia siitä, että tiedot hyväksytyistä opintosuorituksista ovat opiskelijoiden käytettävissä kuukauden kuluessa kokeen suorittamisesta. Laitoksen/tiedekunnan on huolehdittava siitä, että opintosuorituksen arvostelua koskevat tiedot merkitään viipymättä niiden valmistuttua opintorekisteriin. Suoritus merkitään opintorekisteriin vasta kurssin tultua kokonaan suoritetuksi. Epävirallisen opintosuoritusotteen voi tilata sähköpostiinsa osoitteesta tai WebOodin ( kautta. WebOodissa voi myös selailla omia suorituksia. Suoritusotteen tilaaminen edellyttää, että opiskelijan sähköpostiosoite on merkitty opintorekisteriin ja että opiskelijalla on voimassaoleva opinto-oikeus. Virallisen paperille tulostetun, virkailijan allekirjoittaman ja leimatun opintosuoritusotteen opiskelija saa oman tiedekunnan kansliasta. Osoitteenmuutokset opiskelijarekisteriin voi tehdä tiedekunnan kansliassa, päärakennuksen opiskelijapalveluissa, sähköpostitse osoitteeseen tai WebOodin ( kautta. WebOodin kautta voi muuttaa opiskelijarekisteriin myös puhelinnumeronsa ja sähköpostiosoitteensa. Postiosoitteista WebOodissa ei voi muuttaa kuin ensisijaista postiosoitetta. Lisäksi osoitteenmuutokset tulee tehdä mm. kirjastoon ja YTHS:öön. Opintotuki saa osoitteenmuutostiedot suoraan väestörekisteristä.

124 Opintosuoritukset, oikeusturva ja kurinpito Opintosuorituksiin liittyvissä ongelmatilanteissa opiskelijan kannattaa ensin neuvotella ao. kurssin opettajan kanssa. Mikäli asiaan ei tällä tavoin löydetä ratkaisua, opiskelijan on syytä ottaa yhteyttä opintoneuvojiin tai opintojen suunnittelijaan. Opintosuoritus ja opiskelijan tiedonsaantioikeus Opiskelijalla on oikeus saada tieto arvosteluperusteiden soveltamisesta opintosuoritukseensa. Hänelle on varattava tilaisuus tutustua arvosteltuun kirjalliseen tai muuten tallennettuun opintosuoritukseen. Kirjalliset ja muulla tavoin tallennetut opintosuoritukset on säilytettävä vähintään kuuden kuukauden ajan tulosten julkistamisesta. Yliopistoasetus (115/1998) Opiskelijan on syytä itse huolehtia siitä, että opintosuoritukset kursseista tulevat opintorekisteriin ajallaan. Vanhojen kurssimerkintöjen etsiminen jälkeenpäin on hankalaa ja aikaavievää ja joissain tapauksissa mahdotonta henkilökunnan vaihduttua ja kurssien muututtua. Lisäksi on huomattava, että tenttipapereita säilytetään laitoksella vain puoli vuotta, joten jos esimerkiksi joulukuussa tehdyn tentin puuttuvaa arvosanaa tiedustelee vasta heinäkuussa, voi pahimmassa tapauksessa jäädä kokonaan ilman kurssimerkintää. Opintosuorituksen arvostelun oikaiseminen Tutkintosäännön 61 :n mukaan muun opintosuorituksensa kuin opinnäytetyön arvosteluun tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua arvostelun suorittaneelta opettajalta. Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, josta opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvostelun tulokset sekä arvosteluperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa. Oikaisupyynnön johdosta tehtyyn päätökseen tyytymätön voi saattaa asian tiedekuntaneuvoston käsiteltäväksi 14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut opettajan päätöksestä tiedon. Tiedekuntaneuvosto voi aiheelliseksi katsomansa oikaisupyynnön johdosta palauttaa opintosuorituksen takaisin arvostelun suorittaneelle opettajalle uudestaan arvosteltavaksi tai arvostella opintosuorituksen uudestaan itse. Opettajalle palautettu opintosuoritus on arvosteltava tiedekuntaneuvoston päätöksen mukaisesti. Tiedekuntaneuvosto voi tarvittaessa velvoittaa opettajaa arvostelemaan kaikki kurssin opintosuoritukset uudestaan. Tutkintosäännön 61 a :n mukaan diplomityön arvosteluun tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen kirjallisesti oikaisua arvostelun suorittaneelta koulutusneuvostolta. Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, josta opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvostelun tulokset sekä arvosteluperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa. Oikaisupyynnön johdosta tehtyyn päätökseen tyytymätön voi saattaa asian muutoksenhakulautakunnan käsiteltäväksi 14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut tiedon koulutusneuvoston päätöksestä.

125 125 Väitöskirjansa tai lisensiaatintutkimuksensa arvosteluun tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen oikaisua muutoksenhakulautakunnalta 14 päivän kuluessa tiedekuntaneuvoston päätöksen tiedoksisaannista. Muutoksenhakulautakunta voi palauttaa aiheelliseksi katsomansa oikaisupyynnön johdosta diplomityön, väitöskirjan tai lisensiaatintutkimuksen oikaisupyynnön kohteena olleen arvostelupäätöksen tehneelle elimelle uudestaan arvosteltavaksi. Palautettu diplomityö, väitöskirja tai lisensiaatintutkimus on arvosteltava tiedekunnassa uudestaan muutoksenhakulautakunnan päätöksen mukaisesti. Edellä tarkoitetun uudelleen arvostelun johdosta kenenkään arvosana ei voi laskea. Rehtori antaa tarkemmat ohjeet opintosuoritusten arvostelun oikaisemisesta. Kurinpito Yliopistolain 19 :ssä tarkoitetusta opetus- tai tutkimustoimintaan kohdistuvasta rikkomuksesta opiskelijalle annettavasta varoituksesta päättää yliopiston rehtori ja opiskelijan määräaikaisesta erottamisesta yliopiston hallitus. Ennen asian käsittelyä on opiskelijalle todisteellisesti toimitettava tiedoksi, mistä rikkomuksesta häntä syytetään, sekä varattava hänelle tilaisuus tulla asiassa kuulluksi (Yliopistoasetus 20 ) Toisen vaiheen valinnat Ylempiin tutkinto-ohjelmiin eli diplomi-insinöörin, arkkitehdin ja maisema-arkkitehdin tutkintoon johtaviin ohjelmiin hakevat opiskelijat jaetaan kahteen ryhmään: yliopiston sisällä tutkinto-ohjelmaa vaihtaviin eli sisällä siirtyjiin ja yliopiston ulkopuolelta tuleviin hakijoihin eli uusiin tulijoihin. TKK:n hallitus päättää enimmäiskiintiöt sekä sisällä siirtyjille että uusille tulijoille. Päätökset seuraavan kalenterivuoden kiintiöistä tehdään marraskuun alkuun mennessä. Haku ylempiin tutkinto-ohjelmiin käynnistyi vuonna TKK:n ulkopuolelta tulevat hakijat pystyivät hakemaan toisen vaiheen valinnassa ensimmäisen kerran keväällä 2007 ja sisällä siirtyjien osalta ensimmäinen haku järjestettiin syksyllä Sisäiset siirtyjät Vuoden 2005 tutkintosäännön mukaisesti opiskelevat TKK:n opiskelijat, jotka tahtovat suorittaa ylemmän tutkinnon eri tutkinto-ohjelmassa kuin mihin ovat ensimmäisen vaiheen valinnassa saaneet opinto-oikeuden, hakevat uuteen ylempään tutkinto-ohjelmaan sisäisen siirtymisen kautta muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Poikkeuksena tähän sääntöön ovat seuraavat hakijat: o TKK:lle toisen vaiheen valinnassa ulkoa tulijoina hyväksytyt o TKK:lle ensimmäisen vaiheen valinnoissa hyväksytyt tutkinto-opiskelijat, jotka tahtovat jatkaa opintojaan englanninkielisessä maisteriohjelmassa (Erasmus Mundus -ohjelmat) tai Master-ohjelmassa

126 126 o TKK:lle ensimmäisen vaiheen valinnassa hyväksytyt tutkinto-opiskelijat, joilla on suoritettuna joku muu toisen vaiheen valinnassa hakukelpoisuuden antava tutkinto kuin tekniikan kandidaatin tutkinto (esimerkiksi kesken tekniikan kandidaatin tutkinnon opintojen loppuun suoritettu amk-tutkinto) Edellä mainitut kolme hakijaryhmää voivat hakea ulkoa tulijoiden ryhmässä. Sisällä siirtyjille asetettuun kiintiöön eivät lukeudu samassa tutkinto-ohjelmassa pääainetta vaihtavat opiskelijat, sillä pääaineen vaihtajille on määritelty oma prosessinsa. Uudessa tutkintorakenteessa tutkinto-ohjelman vaihtoa voi hakea ensimmäisen kerran pääsääntöisesti 3. vuoden syyslukukauden alkaessa, jolloin kahden edeltävän opiskeluvuoden kaikki suoritukset on kirjattu Oodiin. Vaihtoa haettaessa huomioidaan opiskelijan opintomenestys P-, O- ja A1 -moduuleissa sekä läsnäololukukausien määrä. Sisäisten siirtyjien haku toteutetaan kahdesti lukuvuodessa. Hakuajat löytyvät Opintotoimiston sivuilta osoitteesta: TKK:n hallitus päättää vuosittain tiedekuntien esityksestä kunkin tutkinto-ohjelman kiintiöt sisäisille siirtyjille. Oikeus siirtyä toiseen ylempään tutkinto-ohjelmaan on ehdollinen ja toteutuu, mikäli hakija saa kandidaatintutkintonsa valmiiksi (alkuperäisessä tutkinto-ohjelmassa) kahden täyden lukukauden kuluessa valintapäätöksen antamisesta. Muussa tapauksessa siirtymisoikeus ylemmän tutkinto-ohjelman suorittamiseen palautuu alkuperäiseen ohjelmaan ja vaihtoa haluavan on haettava vaihtoa uudelleen. Sisäisten siirtyjien haku toteutetaan eage-järjestelmän avulla. Hakija täyttää hakulomakkeen eage-järjestelmässä ja huolehtii itse, että P-, O- ja A1-moduulit on koostettu. Valintapäätöksestä tiedotetaan järjestelmän kautta. Tarkempia ohjeita opiskelijalle käytännön menettelystä löytyy Opintotoimiston www-sivuilta: Maisterivaiheen haku ulkopuolelta Ulkoa tulevien hakijaryhmässä hakukelpoisia ovat seuraavat hakijat: tekniikan kandidaatin tai muun kandidaatin tutkinnon muussa suomalaisessa yliopistossa kuin TKK:lla suorittaneet (tietyin poikkeuksin myös TKK:sta valmistuneet tekniikan kandidaatit) ulkomaisessa yliopistossa 3 4-vuotisen Bachelor-tutkinnon suorittaneet tai Bachelortutkintoa vastaavan koulutuksen saaneet ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet (kandidaatintutkinto tai vastaavat opinnot antaa hakukelpoisuuden, soveltuvuuden arvioinnissa tarkastellaan myös ylempää tutkintoa) amk-tutkinnon soveltuvalta alalta suorittaneet (EU-maassa suoritettu amk-tasoinen tutkinto, mikäli se antaa omassa maassa oikeuden hakea yliopistotasoisiin maisteriopintoihin)

127 127 ylemmän amk-tutkinnon suorittaneet (amk-tutkinto antaa hakukelpoisuuden, soveltuvuuden arvioinnissa tarkastellaan myös ylempää tutkintoa) Kaikkien yllä mainittujen hakijaryhmien valinta suoritetaan paperivalinnalla, ilman pääsykoetta. Hakijalla on oikeus hakea enintään kahteen hakutoiveeseen. Hakukohteet ovat tutkintoohjelmien pääaineita (poikkeuksena informaatioverkostojen tutkinto-ohjelma). Hakeminen tapahtuu sähköisesti TKK:n Opintotoimiston kautta. Hakuohjeet ovat saatavissa osoitteesta: Hakemusten hallinnollinen tarkastus tehdään Opintotoimistossa, jonka jälkeen hakemukset lähetetään akateemiseen arviointiin tiedekuntiin. Ulkoa tulevien ryhmään kuuluvilta hakijoilta voidaan hyvän opintomenestyksen lisäksi edellyttää täydentävien opintojen suorittamista seuraavasti: Soveltuvalta tekniikan alalta amk--tutkinnon Suomessa tai EU-maassa suorittaneilta vaaditaan n. 30 opintopisteen laajuisen täydentävien opintojen paketin suorittamista. Tutkinto-ohjelmat määrittelevät nämä opintopaketit vuosittain, ja ne viedään Avoimen yliopiston tarjontaan. Amktutkinnon suorittaneille määrättyä täydentävien opintojen pakettia ei voi sisällyttää tutkintoon. Elektroniikan ja sähkötekniikan ylemmän tutkinnon täydentävien opintojen paketti: o Mat Matematiikan peruskurssi S2 10 op o Mat Matematiikan peruskurssi S3 10 op o S Fysiikka III 6 op o S Staattinen kenttäteoria 5 op o S Signaalit ja järjestelmät 5 op (voi sisällyttää tutkintoon) Täydentävät opinnot listattuna myös www-sivuilla Muiden kuin tekniikan alan koulutuksen saaneiden hakijoiden kohdalla tiedekunta harkitsee tapauskohtaisesti hakijan mahdollisuudet suorittaa ylempi tutkinto TKK:lla menestyksekkäästi. Hakijalle voidaan määrätä henkilökohtaisia täydentäviä opintoja, jotka mahdollistavat opiskelijan opintojen aloittamisen ylemmässä tutkinto-ohjelmassa. Täydentävien opintojen määrä (täydentävät opinnot yhdessä henkilökohtaisten täydentävien opintojen kanssa) saa olla korkeintaan 60 op. Mikäli täydentävien opintojen määrä näyttää kasvavan laajuudeltaan liian suureksi, on hakija ohjattava hakeutumaan perusopiskelijaksi pääsykokeen kautta. Tekniikan kandidaatin tutkinnon suorittaneilta täydentäviä opintoja ei yleensä edellytetä. Muiden kuin AMK-tutkinnon suorittaneiden osalta täydentävät opinnot määritellään opiskelijakohtaisesti viimeistään opintojen alussa henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) laatimisen yhteydessä. Näin toimitaan myös AMK-tutkinnon suorittaneiden osalta siinä tapauksessa, että hakijalle tahdotaan määrätä täydentäviä opintoja enemmän kuin täydentävien opintojen paketti 30 op pitää sisällään.

128 128 Keskeneräisellä tutkinnolla hakeminen ja opinto-oikeus Ulkoa tulevien ryhmässä hakevat voivat hakea keskeneräisellä tutkinnolla. Tutkinnon on kuitenkin tultava valmiiksi ennen opintojen aloittamista (tarkat päivämäärät määritellään vuosittain opintotoimistossa). Myös ennen tutkinto-oikeuden saamista tehdyt täydentävät opinnot hyväksytään. Täydentävien opintojen paketin tarjoaa TKK:n Avoin yliopisto. Täydentävät opinnot löytyvät listattuna www-sivuilta Ylemmän amk-tutkinnon suorittaneet valitaan pääsääntöisesti amk-tukinnon perusteella, ja he voivat saada ylemmän tutkinnon suorituksista hyvityksiä DI-tutkintoon. TKK:lle hyväksytty ulkoa tulevien ryhmään kuuluva opiskelija saa tutkinto-opinto-oikeuden heti, mutta suosituksena on, että hakija suorittaa ensimmäiseksi täydentävät opinnot. Tarkempaa tietoa saa TKK:n hakuinfon www-sivuilta Opintohyvitykset muualla suoritetuista opinnoista Tutkintosäännön 57 :n mukaan opiskelija saa tutkintoa suorittaessaan lukea hyväkseen muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa yliopistossa taikka muussa oppilaitoksessa suorittamiaan vastaavia opintoja sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja muilla samantasoisilla opinnoilla. Tiedekunta päättää asiasta kirjallisen hakemuksen perusteella. Opintohyvityksiin liittyvissä asioissa opiskelijan tulee ottaa yhteyttä oman tutkinto-ohjelman kansliaan Tutkintotodistukset ja valmistuminen Teknillinen korkeakoulu luovuttaa perustutkinnon suorittaneelle tutkintotodistuksen edellyttäen, että henkilö on suorittanut tutkintoon vaadittavat opinnot ja täyttänyt säädetyt velvollisuutensa yliopistoa ja sen ylioppilaskuntaa kohtaan. Osoituksena säädettyjen velvollisuuksien täyttämisestä ovat: 1) esteettömyystodistus pääkirjastolta (ei tarvita kandidaatin tutkintoa anottaessa) 2) esteettömyystodistus Teknillisen Korkeakoulun Ylioppilaskunnalta Alempi perustutkintotodistus - tekniikan kandidaatti Opiskelija täyttää todistushakemuksen, kun tutkintovaatimusten mukaiset opinnot on suoritettu. Hakemus jätetään oman tutkinto-ohjelman kansliaan viimeistään kolme viikkoa ennen koulutusneuvoston kokousta. Tieto kokousajoista löytyy tiedekunnan www-sivuilta ja kansliasta. Kun opiskelija on suorittanut n. 140 opintopistettä (P-, O-, A1-moduulit ja osan muita opintoja), tulee opiskelijan ottaa yhteyttä kansliaan opintojen ryhmittelemiseksi. Ryhmittelyn pohjana käyte-

129 129 tään HOPSia. Ryhmittely on hyvä tehdä ennen kuin valmistuminen on ajankohtaista, sillä silloin tarkastetaan, että kaikki vaaditut opinnot on suoritettu/suunniteltu suoritettavaksi. Kun kandidaatin työ ja muut seminaarin osat on suoritettu, K-moduuli kirjataan suoritetuksi. Kun kaikki tutkintoon vaadittavat opinnot on suoritettu, opiskelija voi anoa koulutusneuvostolta tekniikan kandidaatin tutkintoa. Tarkemmat ohjeet ja tarvittavat lomakkeet ovat saatavilla tiedekunnan www-sivuilta ja kansliasta. Jos opiskelija on osoittanut opintosuorituksillaan erinomaisia tietoja sekä kandidaatintyössään kypsyneisyyttä ja arvostelukykyä, voidaan tekniikan kandidaatin tutkintoa koskevassa tutkintotodistuksessa mainita, että tutkinto on suoritettu erinomaisesti. Maininta voidaan antaa, jos tutkintoon kuuluvien muiden kurssien kuin kandidaatintyön ja kandidaattiseminaarin opintopistemäärillä painotettu keskiarvo ja kandidaatintyön arvosana ovat vähintään 4,0. Jos kurssin arvostelussa on käytetty asteikkoa hyväksytty-hylätty, ei tätä oteta huomioon keskiarvoa laskettaessa Ylempi perustutkintotodistus - diplomi-insinööri Kun opiskelija on suorittanut n. 80 opintopistettä ylemmän tutkinnon opinnoista, tulee opiskelijan olla yhteydessä oman tutkinto-ohjelman kansliaan opintojen ryhmittelemiseksi. Ryhmittelyn pohjana käytetään HOPSia. Ryhmittely on hyvä tehdä ennen kuin valmistuminen on ajankohtaista, sillä silloin tarkastetaan, että kaikki vaaditut opinnot on suoritettu/suunniteltu suoritettavaksi. Kun diplomityö on valmis, opiskelija hyväksyttää sen erikseen tai valmistumisen yhteydessä. Kun kaikki tutkintoon vaadittavat opinnot on suoritettu, voi opiskelija anoa koulutusneuvostolta diplomiinsinöörin tutkintoa. Tarkemmat ohjeet ja tarvittavat lomakkeet ovat saatavilla tiedekunnan wwwsivuilta ja kansliasta. Jos opiskelija on osoittanut opintosuorituksillaan erinomaisia tietoja sekä diplomityössään erityistä kypsyneisyyttä ja arvostelukykyä, voidaan diplomi-insinöörin tutkintoa koskevassa tutkintotodistuksessa mainita, että tutkinto on suoritettu oivallisesti. Oivallisesti-maininnan antamisesta päättää koulutusneuvosto. Maininta voidaan antaa, jos tutkintoon kuuluvien muiden kurssien kuin diplomityön opintopistemäärillä painotettu keskiarvo ja diplomityön arvosana ovat vähintään 4,0. Jos kurssin arvostelussa on käytetty asteikkoa hyväksytty-hylätty, ei tätä oteta huomioon keskiarvoa laskettaessa. Mikäli osa opiskelijan tutkintoon kuuluvista opinnoista on suoritettu Teknillisen korkeakoulun ulkopuolella, oivallisesti-mainintaa ei tulisi yleensä antaa, ellei vähintään puolta tutkinnosta, pois lukien diplomityö, ole suoritettu Teknillisessä korkeakoulussa Todistuksenjakotilaisuus Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunnasta valmistuneille kandidaateille järjestetään yhteinen kandidaattijuhla kerran lukukaudessa. Tilaisuuteen lähetetään erillinen kutsu kaikille lukukauden aikana valmistuneille kandidaateille. Kandidaattijuhlan päivämääristä ilmoitetaan erikseen. Kandidaatintodistuksen voi noutaa myös oman tutkinto-ohjelman kansliasta henkilöllisyystodistusta vastaan tai jättää valtakirjan kanslialle tutkintotodistuksen vastaanottamista ja postittamista varten.

130 130 Teknillisen korkeakoulun rehtori jakaa ylempien tutkintojen ja jatkotutkintojen tutkintotodistukset juhlallisessa todistustenjakotilaisuudessa, joita järjestetään noin kerran kuukaudessa. Todistustenjakotilaisuuksien päivämäärät ovat saatavilla www-osoitteessa Tiedekunta lähettää kutsun todistustenjakotilaisuuteen. Henkilö, joka ei voi osallistua rehtorin todistustenjakotilaisuuteen, voi noutaa tutkintotodistuksen opintotoimiston opiskelijapalveluista (huone Y224b) tilaisuuden jälkeisenä arkipäivänä tai jättää valtakirjan ( opintotoimistolle tutkintotodistuksen vastaanottamista ja postittamista varten. Tutkintotodistusta noudettaessa opiskelijan on varauduttava todistamaan henkilöllisyytensä Ura- ja rekrytointipalvelut Innovaatiokeskuksen ura- ja rekrytointipalvelut opastaa ja tukee opiskelijan siirtymistä työelämään. Uran rakentaminen alkaa ensimmäisestä kesä- tai harjoittelupaikasta ja jatkuu läpi koko työuran. Ura- ja rekrytointipalvelut neuvoo omien tavoitteiden suunnittelussa ja toteuttamisessa sekä tarjoaa työkaluja työnhakuun ja työpaikan valitsemiseen. Ura- ja messutapahtumissa esitellään eri toimialojen työnkuvia ja uramahdollisuuksia. Koulutustilaisuuksissa opastetaan työnhaussa ja työnhakupapereiden laadinnassa. Palveluihin kuuluvat myös henkilökohtainen cv- ja uraneuvonta sekä kotimaan ja ulkomaan harjoittelupaikkojen välitys ja apurahojen myöntö ulkomaan harjoittelua varten. Lisätietoja ura- ja rekrytointipalvelujen tarjonnasta löydät osoitteesta Alumnitoiminta TKK:n alumnitoiminta ylläpitää ja vahvistaa Teknillisen korkeakoulun ja sieltä valmistuneiden (alumnien) välistä vuorovaikutusta ja monimuotoista yhteistyösuhdetta tavoitteenaan luoda elinikäinen kumppanuus TKK:n ja alumnien välille. PoliAlumni on TKK:n alumnitoiminnan ylläpitämä laaja ystävä- ja asiantuntijaverkosto, johon kaikki TKK:lla opiskelleet voivat valmistuttuaan liittyä. TKK:n alumnitoiminta välittää PoliAlumnin jäsenelle säännöllisesti ajankohtaista tietoa TKK:n ja Aalto-yliopiston kuulumisista, jatko- ja täydennyskoulutusmahdollisuuksista sekä muista tapahtumista, järjestää alumneille suunnattuja tilaisuuksia ja palveluja sekä koordinoi kehittämäänsä opiskelija-alumni-mentorointiohjelmaa. TKK:n alumnitoiminta pyrkii myös vahvistamaan TKK:n tunnettuutta, kehittämään yhteistyötä TKK:n ja yritysten välillä, edistämään opiskelijoiden rekrytointia ja tukemaan elinikäistä oppimista. Lisätietoja TKK:n alumnitoiminnasta ja PoliAlumnin jäseneksi liittymisestä löytyy osoitteesta tai

131 4.13 Kirjastot Teknillisen korkeakoulun kirjasto Teknillisen korkeakoulun kirjasto on paitsi TKK:n kirjasto myös tieteellinen keskuskirjasto. Kirjasto tarjoaa opiskelun, opetuksen ja tutkimuksen tueksi laajat kokoelmat, jotka koostuvat painetusta ja elektronisesta aineistosta sekä tietokannoista. Suurin osa tilatuista tieteellisistä aikakauslehdistä on elektronisessa muodossa. Kirjastossa on myös kurssikirjoja. Ajantasaisista kokoelmatietokannoista ja Nelli-portaalista voi tarkistaa, onko julkaisu kokoelmissa, missä muodossa ja kuinka käytettävissä. Kirjautumalla Nelli-portaaliin TKK:n opiskelijat ja tutkijat voivat käyttää e-aineistoja myös TKK:n verkon ulkopuolelta. Asiakkaille on tarjolla lukutiloja, ryhmätyöhuoneita sekä asiakastyöasemia ja muita laitteita. Uusin tieto palveluista, käyttöyhteydet ja -ohjeet löytyvät kirjaston www-sivujen kautta. Kirjaston palveluihin kuuluvat lainaus, kaukopalvelu, jäljennepalvelut, lehtikierto, tietokantojen ylläpito, tiedonhaut sekä kirjallisuusselvitykset, asiakkaiden opastaminen kirjastonkäytössä ja tiedonhauissa sekä räätälöity tiedonseuranta. Opiskelijoille järjestetään kirjaston käytön opetusta ja teknis-tieteellisen tiedon hakuun perehdyttäviä kursseja. Kirjasto on avoinna arkisin klo 8 21, lauantaisin klo 9 16 ja pyhien aattona klo 8 16 (kesäkuukausina maanantaina klo 8 18, tiistaista perjantaihin klo 8 16 ja lauantaisin suljettuna). Kirjasto sijaitsee osoitteessa Otaniementie 9. Lisätietoa kirjaston palveluista ja yhteystiedot löytyvät osoitteesta Muut kirjastot Muilla tiedekunnilla, laitoksilla sekä kieli- ja viestintäkeskuksella on omia kirjastoja, joissa on alan erityiskirjallisuutta. Erilliskirjastot ovat pääsääntöisesti auki Matematiikan laitoksen kirjasto, Otakaari 1 M, huone U359A, puh Samassa yhteydessä on myös sovelletun matematiikan, fysiikan ja mekaniikan kirjasto. VTT Tietopalvelu, VTT:n päärakennus, Vuorimiehentie 5, puh. vaihde (09) Helsingin yliopiston pääkirjasto, Unioninkatu 36, yliopiston vaihde (09)1911. Avoinna lukukausien aikana: ma-pe la Muut Helsingin yliopiston kirjastot: Itsenäisen tiedonhaun tueksi opiskelijan kannattaa suorittaa opintojakso Eri Tieteellisen tiedon haku. Kurssi on tiivis katsaus tieteellisten tiedonlähteiden käyttöön kirjastossa ja tietoverkossa.

132 OHJAUS JA OPINTONEUVONTA 5.1 Tuutorointi Opintojen ensimmäisen syksyn aikana uudet opiskelijat jaetaan tuutoriryhmiin, joille nimetään tiedekunnan henkilökuntaan kuuluva tuutori. Tuutori pyritään pitämään samana kandidaatin tutkintoon asti, minkä jälkeen ryhmiä jaetaan tarvittaessa pääaineiden mukaisesti. Tuutoroinnin tavoitteena on tukea opiskelijaa opintojen suunnittelemisessa ja siten edesauttaa opiskelijaa suorittamaan tutkintonsa tavoiteajassa. Etenkin opintojen alkuvaihetta pyritään helpottamaan tekemällä opiskeluun liittyvät asiat tutuiksi. Myös tuutoriryhmästä saatava vertaistuki ja kontakti henkilökuntaan on tärkeää ja auttaa opiskelijaa sopeutumaan opiskeluympäristöön. Tuutorit tapaavat ryhmänsä opintojen ensimmäisen vuoden aikana noin neljä kertaa ja myöhemmin yhden kerran vuodessa. Tuutori järjestää jokaisen tuutoroimansa opiskelijan kanssa ainakin yhden henkilökohtaisen tapaamisen, jossa ensimmäisenä vuonna käydään läpi opiskelijan tekemä henkilökohtainen opintosuunnitelma (omahops) ja toisena vuonna virallinen opintosopimus (HOPS). Tuutoritapaamiset Ensimmäisenä vuonna tuutorointi on osa Johdatus opiskeluun -kurssia. Tapaamisista pidetään kirjaa ja niistä koostetaan osasuoritusmerkintä johdatuskurssille. Ryhmätapaamisia pidetään noin neljä ensimmäisen vuoden aikana, kahdenkeskisiä tapaamisia tarpeen mukaan vähintään kerran. Opiskelija osallistuu vähintään yhteen henkilökohtaiseen tapaamiseen ja kahteen ryhmätapaamiseen lukuvuoden aikana saadakseen suoritusmerkinnän tuutoroinnista. Myöhempinä vuosina tuutorin kanssa tavataan vähintään kerran vuodessa kahden kesken ja kerran ryhmän kera. Ryhmätapaamiset Tuutoriryhmässä tutustutaan toisiin opiskelijoihin, tiedekunnan henkilökuntaan ja opintoihin yleensä. Alussa tärkeimpänä sisältönä tapaamisissa on opiskelun alkuun saaminen: tutkintorakenteeseen, opinto-oppaaseen, opetusohjelmaan sekä luku- ja tenttijärjestykseen tutustuminen. Opiskelija saa tapaamisissa tärkeää tietoa siitä, mitä opiskelu elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunnassa käytännössä on ja keitä täällä on opiskelijoita auttamassa ja opastamassa. Tärkeintä on tieto siitä, että kukaan ei ole yksin. Ryhmätapaamisten sisältö voi vaihdella paljonkin ryhmittäin ja omalla aktiivisuudella saa parhaimman hyödyn irti tuutoroinnista. Tuutorit ovat valmiita kuuntelemaan opiskelijoiden ehdotuksia ja ideoita siitä, millaista ohjausta kaivataan.

133 Henkilökohtaiset tapaamiset 133 Kahdenkeskisissä tapaamisissa tuutorin kanssa käydään läpi oman henkilökohtaisen opintosuunnitelman (omahops) tekemistä, opintojen edistymistä ja jatkon suunnittelua. Ensimmäinen omahops rakennetaan heti fuksisyksynä. Kahden kesken tuutorin kanssa voi toki jutella myös muista mieltä painavista asioista, jotka jäävät ehkä ryhmätilanteessa kysymättä. Henkilökohtainen neuvonta antaa mahdollisuudet katsoa asioita opiskelijan oman tilanteen mukaan. Henkilökohtaiseen tapaamiseen järjestetään fuksivuonna kaksi mahdollisuutta, ja vähintään toiseen tapaamisista tulee osallistua. Myöhempinä vuosina kahdenkeskisiä tapaamisia pidetään vähintään kerran lukuvuodessa. Toisen vuoden henkilökohtaisessa tapaamisessa käsitellään virallista HOPSia. 5.2 Opintojen suunnittelu ja HOPS Opintojen suunnittelu on tärkeä osa opiskelua. Jokaisella opiskelijalla on oma opintopolkunsa, joka on opiskelijan kulkema tie henkilökohtaisine valintoineen opintojen aloittamisesta tutkinnon suorittamiseen. Opintopolusta pyritään saamaan mahdollisimman järkevä ja suunnitelmallisesti etenevä. Tätä varten Teknillisessä korkeakoulussa on käytössä kahdenlaisia HOPSeja eli henkilökohtaisia opintosuunnitelmia. HOPS Opintosopimuksessa eli virallisessa HOPSissa valinnat tehdään moduulitasolla, poikkeuksena henkilökohtaisesti sovitut kokonaisuudet, kuten C-moduulin sisältönä suoritetut opinnot ulkomailla. Tällöin HOPSiin tulee liittää tiedekunnan puoltama, kurssitasoinen kuvaus henkilökohtaisesti sovitusta kokonaisuudesta. Tiedekunta nimeää henkilöt, joilla on oikeus vahvistaa HOPSit. HOPS laaditaan erikseen kandidaatin ja diplomi-insinöörin tutkinnosta. Halutessaan suorittaa opintoja kotimaassa jossakin toisessa yliopistossa, opiskelijan on saatava tiedekunnaltaan oikeus suorittaa kyseinen moduuli ennen JOO-oikeuden anomista, eli JOOopintojen tulee olla sijoitettuna HOPSiin ennen oikeuden anomista. Mikäli JOO-opintooikeutta ei myönnetä, opiskelijan lupa liittää kyseinen moduuli osaksi tutkintoaan kumoutuu. Ulkomaisessa yliopistossa suoritettavista opinnoista kirjataan tiedekunnan hyväksyminen vahvistettuun HOPSiin, sillä tarkkuudella (moduuli, kokonaisuus, kurssiaiheet, yms.) jolla se on mahdollista. Opiskelijalla voi olla kerrallaan vain yksi vahvistettu HOPS. Mikäli opiskelija haluaa muuttaa HOPSiaan, hänen tulee vahvistuttaa HOPS uudelleen. HOPSia varten tulee myöhemmin työkalu Oodiin. Siihen asti HOPS tehdään asianomaisella lomakkeella.

134 OmaHOPS 134 OmaHOPS on opiskelijan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma ja siitä voi olla useita erilaisia versioita. Henkilökohtaista opintosuunnitelmaa päivitetään opintojen edetessä. Sitä voidaan käyttää lähtökohtana henkilökohtaisissa tuutorointitapaamisissa keskusteltaessa opettajatuutorin kanssa opiskelijan opintoja koskevista valinnoista ja opintojen etenemisestä. Ensimmäisenä syksynä opiskelija tekee tuutorin ohjauksessa omahopsin kurssitasolla kandidaatin tutkinnon opinnoista ja moduulitasolla diplomi-insinöörin tutkinnon opinnoista. Tämän omahopsin tarkoituksena on tutustuttaa opiskelija tutkinnon rakenteeseen. Henkilökohtaista opintojen suunnittelua kannattaa tehdä myös tarkemmalla tasolla. Oman viikkosuunnitelman teko helpottaa luentojen, laskuharjoitusten, laboratoriotöiden sekä itsenäisen työskentelyn organisointia. Tenttikausien suunnittelu ja toiminnan ennakointi on tärkeää. Suunnittelun tarkoituksena on jakaa opiskelu mahdollisimman tasaisesti koko lukuvuoden ajalle. 5.3 Opinto- ja harjoitteluneuvojat Opintoneuvojat ja harjoitteluneuvoja ovat osa-aikaisia ylempien vuosikurssien teekkareita. Suomenkielisenä opintoneuvojana toimii Henna Vepsäläinen ja ruotsinkielisenä opintoneuvojana Robert Albrecht. Nancy Zhang neuvoo kansainvälisiä opintoja ja harjoittelua koskevissa kysymyksissä. Lisäksi jokaisella laitoksella joku henkilökunnasta vastaa oman laitoksensa opetuksen (mm. pää- ja sivuainekohtainen) opintoneuvonnasta ja erilaisten informaatiotilaisuuksien järjestämisestä (nk. laitoskohtainen opintoneuvoja). Tiedekunnan opintoneuvojat ovat tavattavissa lukukausien aikana vastaanottoaikoina, jotka löydät opintoneuvolan ovesta ja opintoneuvolan www-sivuilta. Opintoneuvojien puoleen voi kääntyä kaikissa opiskeluun ja opiskeluelämään liittyvissä kysymyksissä. He neuvovat mm. erilaisissa opintojen edistymiseen liittyvissä hakemus- ja valintatilanteissa, tutkintoon liittyvissä kysymyksissä, opintosuunnitelman laadinnassa, kurssien korvaavuuksissa ja opiskelun oikeusturvakysymyksissä. Opintoneuvola päivystää arkisin opintoneuvolan ovessa tiedotettavina aikoina: huone SE115 puh www-sivut: Sähköpostiosoitteet opintoneuvolaan: opintoneuvojat harjoitteluneuvoja KV-neuvoja KV-neuvoja opastaa ulkomaalaisia opiskelijoita ja hankkii heille opiskelijatuutorit. Lisäksi hän opastaa myös ulkomaille lähteviä opiskelijoita. Tiedekunnan kv-neuvoja toimii myös harjoitte-

135 135 luneuvojana, ja hän ilmoittaa virallisten harjoittelun välitysorganisaatioiden kautta tulevista harjoittelupaikoista sekä mahdollisuuksien mukaan järjestää harjoittelupaikkoja niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Harjoitteluneuvojaa voi käydä tapaamassa kaikissa harjoitteluun liittyvissä asioissa. 5.4 Kanslia Tiedekunnan kanslia hoitaa hallintoon liittyviä tehtäviä sekä huolehtii opintoasioista. Kansliassa käsitellään ja säilytetään opiskelijoita koskevat paperit ja sieltä saa myös lisätietoja opintoja koskevissa asioissa. Tiedekunnan kanslialla on kaksi toimipistettä, joista toinen sijaitsee TUAStalolla ja toinen Otakaari 5A -rakennuksessa. Elektroniikan ja sähkötekniikan, tietoliikennetekniikan sekä bioinformaatioteknologian tutkinto-ohjelmien opiskelijoiden asioita hoidetaan Otakaaren toimipisteessä ja automaatio- ja systeemitekniikan tutkinto-ohjelman opiskelijoiden asioita TUAS-talon toimipisteessä. Kansliasta löytyvät myös kaikki tarvittavat lomakkeet. Kun haet lomakkeita, muista mainita, minkä lukuvuoden opinto-oppaan mukaan opiskelet. Kanslian keskeisiä tehtäviä ovat opintosuoritusten kirjaaminen rekisteriin opintorekisteriotteiden antaminen opiskelijoille tutkintovaatimusten tarkistaminen ja todistusten kirjoittaminen opintoja koskevien hakemusten vastaanotto opintoasioita koskevien päätösten valmistelu ja päätösten tekeminen opiskelijoita koskevista päätöksistä tiedottaminen muu yleinen opintohallinto. Kanslian toimihenkilöt: hallintopäällikkö Maaret Djupsjöbacka , E423 opintosihteeri Pia Dahlin , E413 opintosihteeri Henna Paananen , E413 osastosihteeri Katrina Nykänen , E425 (aamupäivisin) toimistosihteeri Raijaliisa Karhu , E425 osastosihteeri Kiia Kivekäs , E421 kehityspäällikkö Jussi Liesiö , E422 suunnittelija Anita Bisi , E424 kv-koordinaattori Jenni Tulensalo , E419 suunnittelija Ville Kivimäki , E415 suunnittelija Eeva Seppä , E415 koulutusasiantuntija Perttu Puska , E417

136 Opintososiaaliset asiat sekä muu neuvonta ja ohjaus Opintotoimisto/TKK-päärakennus Opintotoimiston tehtäviin kuuluvat mm. opiskelijarekrytointi (Hakuinfo) ja -valinnat, opiskelijoiden ilmoittautuminen ja rekisteröinti, tutkintotodistusten valmistelu ja todistustenjakotilaisuuksien järjestäminen, opintohallinnon tietojärjestelmien (Oodi) ylläpito ja kehittäminen, opintoasiain hallinnonalan lakiasiat, tutkintorakenteen kehittäminen, jatko-opintoja ja -tutkintoja koskevat hallinnolliset asiat, opintotukiasiat, tutkinto-ohjelmien ja yliopistojen vaihdot, kotimainen yliopistojen välinen opintoyhteistyö, kansainväliset opiskelijapalvelut (Sokrates/Erasmus, kahdenväliset sopimukset) ja pohjoismainen opintoyhteistyö (Nordtek, Nordplus), Avoin yliopisto, opetusohjelman toimittaminen sekä opiskelijoiden ja henkilökunnan liikuntaasiat. Yhteystiedot: Opiskelijoiden asiointipalvelu (huone Y223) on avoinna lukukausien aikana ma pe klo 10 14, puh Poikkeavat aukioloajat (mm. kesällä) selviävät opintotoimiston www-sivulta Sähköpostiosoitteeseen voi lähettää opintoasioihin liittyviä kysymyksiä. Muistathan liittää opiskelijanumerosi viestiin. Ilmoitathan osoitteen- tai sähköpostiosoitteen muutoksen sähköpostitse osoitteeseen Yhteystietojasi voit hallinnoida myös itse Oodissa. Opintotuen asiointipalvelu sijaitsee huoneessa Y231 opintotoimiston käytävällä ja se on avoinna arkisin klo Opintotuen neuvontapuhelin on ja sähköpostipalvelun osoite [email protected]. TKK:n Opetus ja opiskelu -sivusto: Kansainvälisten opiskelijapalveluiden Tietotori (Y249) on avoinna arkisin klo Tietotoriin voi ottaa yhteyttä puhelimitse numeroon , ja sähköpostitse osoitteeseen [email protected]. Lisätietoja Tietotorista osoitteessa Opintotuki TKK:n opintotuen henkilökunta neuvoo opintotukeen liittyvissä kysymyksissä ja käsittelee opintotukihakemukset. Opintotuen opiskelijapalvelu sijaitsee päärakennuksen 2. kerroksessa, opintoasiain toimiston käytävän huoneessa Y231. Opintotuen opiskelijapalvelu on avoinna ma pe Neuvontapuhelin ja sähköpostipalvelu [email protected] vastaavat opintotukeen liittyviin kysymyksiin. TKK:n opintotuen verkko-osoite on Opintotuki-

137 137 tietoa löytyy myös Kelan verkkosivuilta osoitteesta Osoitteen kautta voit tarkistaa omat opintotukitietosi ja tehdä opintotuen peruutuksia ja palautuksia pankkitunnustesi avulla Terveydenhoito Yliopisto-opiskelijoiden terveydenhoidosta huolehtii Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS). Opiskelija maksaa ylioppilaskunnan jäsenmaksun yhteydessä terveydenhoitomaksun, joka oikeuttaa käyttämään YTHS:n palveluja kaikilla Suomen yliopistopaikkakunnilla. Muun muassa terveydenhoitajan ja yleislääkärin käynnit ovat maksuttomia, mutta joistakin palveluista peritään kohtuullinen käyntimaksu. YTHS:n kotisivuilta osoitteesta löytyy tietoa kaikista säätiön palveluista, terveyteen ja sairauksiin liittyvää tietoa sekä YTHS:n eri toimipisteiden yhteystiedot ja aukioloajat. YTHS:n Otaniemen toimipisteen käyntiosoite on Otakaari Esteetön opiskelu Fyysiset ja psyykkiset sairaudet voivat vaikeuttaa tai rajoittaa opiskelua. Rajoittavat terveydelliset tekijät ovat aina yksilöllisiä ja erittäin henkilökohtaisia. Sujuvan opiskelun mahdollistamiseksi on terveydellisten syiden perusteilla mahdollista saada esimerkiksi tenttiajan pidennys tai apuvälineitä käyttöönsä. Näistä yksilöllisistä ratkaisuista sovitaan luottamuksellisessa tapaamisessa tiedekunnan opintoasioiden suunnittelijan tai kurssiopettajan kanssa. Neuvoa esteettömyysasioissa voi kysellä myös opintopsykologilta tai tuutorilta. Esteettömyyteen kiinnitetään yhä enenevissä määrin huomiota, jotta opiskelijat voisivat keskittyä opintoihinsa mahdollisimman tasavertaisina TKY:n opintososiaaliset palvelut Teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunnan (TKY) koulutus- ja sosiaalipoliittiset sektorit valvovat opiskelijan etua niin paikallisella, valtakunnallisella kuin kansainväliselläkin tasolla. TKY neuvoo ja tukee opiskelijoita muun muassa opintoihin, toimeentuloon, terveyteen ja hyvinvointiin liittyvissä asioissa. Osoitteesta löytyy paljon lisätietoa ylioppilaskunnan tarjoamista palveluista ja opiskelijan arjesta Muita palveluja TKK:n opintopsykologit ohjaavat ja tukevat opiskelijoita oppimiseen, motivaatioon, tavoitteiden asetteluun sekä jaksamiseen liittyvissä ongelmissa. Opintopsykologin ohjaukseen voi varata ajan puhelimitse numeroista (Vuokko Kela) ja (Timo Tapola) tai sähköpostitse osoitteesta opintopsykologi(at)tkk.fi. Sähköpostitse aikaa varatessa sähköpostiin tulee liittää oma puhelinnumero ensimmäistä käyntikertaa edeltävää kartoituskeskustelua varten.

138 138 Opintopsykologin palvelut ovat TKK:n opiskelijoille maksuttomia. Opintopsykologit Timo Tapola ja Vuokko Kela palvelevat TKK:n opiskelijoita Innovaatiokeskuksessa. Tarkemmat tiedot mm. vastaanottoajoista ja -paikasta löytyvät osoitteesta Tapiolan ev.lut. seurakunnan palveluksessa on kaksi korkeakoulupastoria eli Otapappia. Heidän ja seurakunnan muusta opiskelijoille tarjoamasta palvelusta löytyy tietoa seurakunnan www-sivuilta osoitteesta Nyyti ry. on opiskelijoiden oma mielen hyvinvointia edistävä yhteisö. Sen toiminnassa on mukana eri yliopistojen opiskelijoiden lisäksi myös Suomen mielenterveysseura ja YTHS. Sen tehtävänä on kehittää ja tuottaa mielen hyvinvointia edistäviä palveluja opiskelijoille ja opiskelijayhteisöille. Nyyti ry:n toiminnasta löytyy tietoa osoitteesta

139 OPETUS, ARVIOINTI JA PALAUTE 6.1 Opetusmenetelmät Lähiopetus Lähiopetuksella tarkoitetaan opetustilanteita, joissa opettaja ja opiskelijat ovat yhteisessä tilassa yhteisellä ajalla oppimassa jotakin. TKK:lla lähiopetustilanteita ovat mm. luennot, laskuharjoitukset, laboratoriotyöt, demonstraatiot, seminaarit ja ekskursiot. Lähiopetuksena voidaan pitää myös osaa verkon välityksellä tapahtuvasta opiskelusta. Verkko-opiskelu Joillakin kursseilla osa toiminnasta tapahtuu verkon välityksellä. Verkkoa voidaan käyttää lähiopetuksen välittäjänä, ryhmätyöalustana, tehtävien palautuksessa tai materiaalien jaossa. Itsenäinen työskentely Kurssien mitoituksesta selviää, miten paljon opiskelijan aikaa on ajateltu käytettävän itsenäiseen opiskeluun. Mitoituksella tarkoitetaan tietoa siitä, mihin eri asioihin opiskelijan oletetaan mitenkin paljon aikaa käyttävän. Opetusmenetelmät lähiopetuksessa Lähiopetuksessa voi käyttää monenlaisia menetelmiä. Luennolla ei ole pakko vain luennoida tai laskuharjoituksessa vain laskea. Opettajien tulisi hallita ja osata hyödyntää monenlaisia opetusmenetelmiä. Mahdollisia opetusmenetelmiä ovat mm.: Näyttelykävely Opetuskeskustelu Roolipeli Opetuskävely Oppimispäiväkirja Pelit Muistitekniikat opetuksessa Askel askeleelta-keskustelu Tietopohjan kokoaminen Kalamalja Alkukoe Argumentointi - väittely Cross-over groups (Vastavuoroiset ryhmät) Yhteistoiminnallinen oppiminen Yksilöllinen työskentely Symposium Luova työ Aktivoivat kirjoitustehtävät Paneelikeskustelu Kyselevä opetus Ryhmätyö Oheislukemistot Ongelmaperustainen oppiminen Lukupiiri Käsitekartta Projektityöskentely Aivoriihi Case opetus (Tapausopetus) Draamapedagogiikka Esitelmöinti (luennointi) Porinaryhmä Kumuloituva ryhmä lumipallo Dialogi itsensä kanssa Learning cafe - oppimiskahvila Osallistujat opettavat Yhteenvedot

140 140 Näistä opetusmenetelmistä lisää tietoa www-osoitteessa Arviointi ja arvosanat Oppimisen arvioinnissa voi käyttää monenlaisia arviointimenetelmiä. Erilaisia arviointimenetelmiä ovat mm.: Palautetuokiot Demotilaisuus Ideakortit Kirjalliset työt Vuorovaikutteiset tilaisuudet Tulevaisuusverstas Portfolio - kehittämiskansio Perinteinen tentti Tutkimusprojektit Projektityö Kotitentti Draamatentti Oppimispäiväkirja Esitentti PBL-tentti Opiskelija opettaa Kirjadialogitentti Oppimispäiväkirjatentti Harjoitustyö Monivalintatentit Verkkotentti Luentopäiväkirja Posteritentti Aineistotentti Vertaisarviointi Portfoliotentti Pikaraportit Itsearviointi Kehitettävä tentti Luentodialogitentti Mind map eli miellekartta Suullinen tentti Näistä arviointimenetelmistä lisää tietoa www-osoitteessa Arvosanat Perus- ja jatkotutkinnoissa käytetään hyväksytysti osoitetuista tiedoista seuraavia arvosanoja: kiitettävä (5) erittäin hyvä (4) hyvä (3) erittäin tyydyttävä (2) tyydyttävä (1). Arvostelussa voidaan myös käyttää arvosanoja hyväksytty ja hylätty. Kandidaatintyö arvostellaan arvosanoilla hyväksytty ja kiittäen hyväksytty. Tutkintosäännön mukaan opintojaksosta vastaava opettaja on velvollinen huolehtimaan siitä, että tiedot hyväksytyistä opintosuorituksista sekä mahdollisuuksien mukaan pääpiirteittäiset arvosteluperusteet toimitetaan ilmoitustaululle tai Noppa-portaaliin kuukauden kuluessa kokeen toimittamisesta. Määräaikaan voidaan erityisestä syystä myöntää pidennystä. Jos kurssi koostuu itsenäisistä osasuorituksista, on opiskelijoille viimeistään kurssin alkaessa ilmoitettava osasuoritusten painoarvo koko kurssin arvosanaan. Tämä arvosana merkitään opintorekisteriin kurssin tultua kokonaan suoritetuksi.

141 141 Tutkintosäännön mukaan opiskelijalla on oikeus saada tieto arvosteluperusteiden soveltamisesta opintosuoritukseensa. Hänelle on varattava tilaisuus tutustua arvosteltuun kirjalliseen tai muuten tallennettuun opinto-suoritukseen. Opintosuorituksen arvostelun oikaisemisesta kerrotaan luvussa Opetuksen arviointi ja kehittäminen Vastuu oppimisesta on opettajilla ja opiskelijoilla. Parhaiten oppiminen kehittyy yhteistyössä. Opiskelijan saama palaute Palautteella tarkoitetaan sitä informaatiota, jota opiskelijat saavat opiskelustaan ja opettajat opetuksestaan. Palaute antaa tietoa toiminnan tuloksista, ja sen avulla voidaan arvioida, onko asetettuihin tavoitteisiin päästy. Palautetta voidaan käyttää sekä opiskelijan että opettajan toiminnan kehittämisen välineenä. Palautteen antaminen ja vastaanottaminen on taito, jonka opettelu on osa opiskelua. Oppimisen ja opetuksen kehittäminen Opiskelua ja opetusta voidaan kehittää arvioimalla sitä. Kehityksen pitää tapahtua opettajien ja opiskelijoiden yhteistyön kautta. Erilaisia tapoja arvioida ja kehittää opiskelua ja opetusta ovat: Ulkopuolinen arviointi Keskustelut opiskelijoiden kanssa Kysymykset opiskelijoille Omat havainnot Opintosuoritukset Kyselylomakkeet (avoimet kysymykset / numeromuotoiset kysymykset) Vertaisopettajan havainnot Opettajan päiväkirja Kurssityöryhmä Haastattelut Opiskelijoiden tai opettajien itsearviointi. Näistä arviointi- ja kehittämismenetelmistä lisää tietoa www-osoitteessa:

142 Hyvän kurssin tunnusmerkit 142 Hallinnon opiskelijaedustajat ovat keränneet tiedekunnan Opetuksen Laatutoimikunnassa käytyjen keskustelujen pohjalta listan hyvien kurssien tunnusmerkeistä. Hyvän kurssin tunnusmerkkien listauksen tarkoituksena on auttaa sekä opettajaa että opiskelijaa arvioimaan kurssin laatua, antaa opiskelijalle mahdollisuus vaikuttaa kurssin laatuun sekä helpottaa opiskelijaa tarkastelemaan omaa oppimistaan kurssin aikana. Oleellisen tärkeää kurssin laadun kannalta on, että kurssi on johdonmukainen kokonaisuus materiaali, luennot sekä harjoitukset muodostavat hyvän ja eheän kokonaisuuden. Hyvän kurssin tunnusmerkit on jaettu saadun palautteen pohjalta yksityiskohtaisemmin neljään eri kokonaisuuteen: tiedotus, opettaminen ja materiaali, aikataulutus sekä kurssin suorittaminen. Lisäksi kurssien aktiivinen kehittäminen todettiin oleelliseksi osaksi hyvää kurssia. Ollakseen hyvää kursseihin liittyvän tiedotuksen tulee olla selkeää, ajantasaista, yhtenäistä sekä helposti ja tarpeeksi ajoissa saatavilla olevaa. Myös materiaalin tulee olla saatavilla helposti ja tarpeeksi ajoissa, jotta opiskelija pystyy tutustumaan materiaaliin hyvissä ajoin sekä opiskelemaan itsenäisesti samassa aikataulussa luentojen kanssa. Lisäksi sekä materiaalin että opetuksen tulee olla sisällöllisesti selkeää ja omatoimisuutta tukevaa. Hyvään opetuksen tulee sisältyä käytännön esimerkkejä työelämästä ja opiskelusta. Tärkeää on myös, että opettaja on kiinnostunut aiheestaan, ottaa huomioon kuuntelijoiden tietotason sekä esittää asian selkeästi ja havainnollisesti kuulijoilleen. Lisäksi opettajan antama palaute sekä kurssin purkutilaisuus ja tentin läpikäyminen ovat osa tasokasta opetusta. Kurssin aikataulun tulee olla selvä ennen kurssin alkua, eikä kurssin aikataulu saa ratkaisevasti muuttua kurssin kuluessa. Myöskään kurssin sisältö ei saa muuttua kurssin kuluessa ainakaan opiskelijalle haastavammaksi. Kurssin tulisi myös edetä kronologisesti. Kurssin suoritustavan ja työmäärän tulee olla opiskelijalle selvillä ennen kurssin alkua. Lisäksi kurssin arvosteluperiaatteiden sekä ammatillisten ja tieteellisten tavoitteiden tulee olla selvillä opiskelijoille. Opiskelijalle tulee myös ennen kurssia selkeästi ilmoittaa kurssin kieli sekä esitietovaatimukset. Lisäksi on tärkeää, että kurssin työmäärä vastaa kurssista saatavia opintopisteitä ja että opiskelijalla on mahdollisuus korjata virheitään esimerkiksi parantelemalla harjoitustyötään opettajan antaman palautteen pohjalta. Myös tentin vaatimukset tulee ilmoittaa opiskelijalle etukäteen. Lisäksi tenttitulosten on tultava ajoissa eli kuukauden kuluttua tentin suorittamisesta. Kurssin laadun kannalta on tärkeää, että opettaja pyrkii aktiivisesti kehittämään kurssiaan, opetusmenetelmiään sekä kurssimateriaaliaan. Lisäksi opettajan tulisi pyrkiä linkittämään kurssi suurempaan opintokokonaisuuteen olemalla tietoinen siitä, missä vaiheessa opiskelijan opintopolkua kurssi on sekä osaamalla suositella opiskelijoille tulevia opintopolun kannalta hyödyllisiä kursseja. Hyvän kurssin tunnusmerkit ovat kokonaisuudessaan nähtävillä tiedekunnan www-sivuilla osoitteessa

143 HARJOITTELU Tutkintoon voi sisältyä pakollista ja vapaaehtoista harjoittelua. Harjoittelu on suositeltavaa, koska se kehittää osaamista sekä rakentaa ammatti-identiteettiä. Harjoitteluaikana on hyvä luoda yhteyksiä työelämään. Opiskeluaikainen harjoittelu voi myös helpottaa valmistumisen jälkeistä työn löytämistä. 7.1 Työnhakuun ja harjoitteluun liittyvät palvelut TKK:lla Ura- ja rekrytointipalvelut (Innopoli 2, 3 krs.) toimii TKK:n opiskelijan linkkinä työelämään. Käy rohkeasti kysymässä neuvoa tai laita sähköpostia osoitteeseen [email protected]. Autamme työnhakupapereiden teossa ja työnhaussa, koti- tai ulkomaan harjoittelupaikan etsinnässä sekä urasuunnittelussa. Lisäksi järjestämme tapahtumia, joissa voi luoda henkilökohtaisia kontakteja eri tekniikan alojen työnantajiin. Kannattaa rekisteröityä TKK:n Uraverkkopalveluun osoitteessa Tekniikan alan laajimmassa rekrytointikanavassa on tarjolla projektitöitä, diplomi- ja harjoittelupaikkoja sekä vakituisia työpaikkoja. Työnantajat voivat tehdä Uraverkossa ansioluettelohakuja. Kaikista ura- ja rekrytointipalveluiden palveluista ja tapahtumista saa tietoa www-sivuilta osoitteesta Harjoittelun tavoitteet Alemman tutkinnon harjoittelun tavoite on kehittää ammattitaitoa sekä perehdyttää harjoittelija yrityksen sosiaaliseen ja fyysiseen työympäristöön. Harjoittelun tarkoitus on mm. nähdä työntekijän näkökulmasta työntekoa oikeassa työympäristössä sekä huomioida esimiesalaissuhteita. Ylemmän tutkinnon harjoittelun tavoite on syventää ammattitaitoa ja tehdä diplomiinsinööritasoisia töitä ohjattuna. Harjoittelun tulee pohjautua opintoihin, joten ylemmän tutkinnon harjoittelua voi tehdä vasta kandidaattitutkinnon jälkeen. 7.3 Harjoittelupaikan hakeminen Harjoittelupaikan hankkiminen on osa työharjoittelua, ja siksi opiskelija vastaa itse harjoittelupaikan hankinnasta. Apua saa ura- ja rekrytointipalveluista sekä tiedekunnan harjoitteluneuvojalta ([email protected]). Kattavimman tiedon ajankohtaisista harjoitteluasioista, harjoitteluohjelmista sekä avoimista harjoittelu- ja työpaikoista löydät ura- ja rekrytointipalveluiden wwwsivuilta osoitteesta

144 7.4 Kansainvälinen harjoittelu 144 Kansainvälinen harjoittelu on erittäin suositeltavaa. Ulkomaan harjoittelussa on olennaista tutustua tekniikan alaan kansainvälisessä ympäristössä, oppia työskentelemään toisen kulttuurin työympäristössä sekä parantaa kielitaitoa. Ulkomaan harjoittelusta kiinnostuneiden kannattaa tutustua verkkosivuilla esiteltyihin kansainvälisiin harjoitteluohjelmiin, hakuaikoihin ja kansainvälisen harjoittelun apurahoihin. Voit hakea ulkomaille harjoitteluun harjoitteluohjelmien kautta tai itsenäisesti. IAESTEohjelma tarjoaa kaikentasoisia harjoittelumahdollisuuksia ympäri maailmaa. Haku ohjelmaan tapahtuu alkuvuodesta. Lue ohjelmasta tarkemmin osoitteesta Muita mahdollisuuksia ovat mm. Vulcanus ja CERN -harjoittelut. Lisäksi kannattaa tutustua opiskelijajärjestöjen tarjoamiin harjoittelumahdollisuuksiin. Harjoittelupaikan ulkomailta voi hankkia myös omatoimisesti esim. ottamalla itse yhteyttä ulkomaiseen yritykseen. Lue lisää www-sivuiltamme paikan hankkimisesta itse. 7.5 Ulkomaan harjoittelun apurahat Korkeakoulu myöntää ulkomailla harjoitteleville opiskelijoille matka-, harjoittelu- ja Erasmusapurahaa. Apurahoja voidaan myöntää opiskelijoille, jotka ovat edenneet opinnoissaan kohtuullisesti. Hakemukset liitteineen tulee toimittaa ura- ja rekrytointipalveluihin ennen harjoittelun alkamista. Hakemuslomakkeen, ohjeet ja apurahojen määrät löydät verkkosivuilta tai tiedekunnan harjoitteluneuvojalta 7.6 Harjoittelun hyväksymistä koskevat ohjeet Harjoittelun hyväksymisen ehtona ovat harjoittelun ohjaus työpaikan puolesta (nimetty ohjaaja), opiskelijan kirjoittama harjoitteluraportti sekä työtodistus. Tiedekunnat antavat harjoittelutyötehtävien sisällöstä tarkemmat ohjeet. Ennen opiskelun alkua tehty harjoittelu voidaan hyväksyä edellyttäen, että harjoittelu täyttää sille asetetut vaatimukset.

145 7.6.1 Harjoitteluraportti 145 Harjoitteluraportin tarkoituksena on vahvistaa harjoittelun arvoa opintojen osana. Raportissa tulee käsitellä seuraavia asioita: oma harjoittelupaikka osana organisaatiota ja yksikön tehtävät omat työtehtävät: liittyminen omiin opintoihin, opitut uudet asiat. Lisäksi voi käsitellä mm. seuraavia asioita: yrityksen historia yritys tänään: toiminnan tavoitteet ja tarkoitus, organisaatio ja työntekijäkunta työolosuhteet työsuojelun kannalta: terveys- ja turvallisuusolosuhteet (käsitellään sitä yksikköä tai tehtäväkenttää, jossa harjoittelu on suoritettu) koulutustoiminta yksikössä ja mahdollisesti yksikön ulkopuolella, koulutuspohjan tarve eri tehtävissä (työn laatu ja työturvallisuuskysymykset huomioonottaen) esimies-alaissuhteet. Raportti on vapaamuotoinen, mutta oikeakielisyyteen tulee kiinnittää huomiota Harjoittelun opintopisteet Kahden viikon kokopäiväinen harjoittelu vastaa yhden opintopisteen suoritusta. Harjoittelu voi olla myös osa-aikaista, jolloin yhtä 80 tunnin harjoittelu vastaa yhtä opintopistettä. Opintopisteitä tuottavan harjoittelun minimipituus on neljä viikkoa. Samoissa työtehtävissä harjoittelusta voi saada minimissään 2 pistettä ja maksimissaan 4 pistettä (vähintään 8 viikon harjoittelusta). Jos työtehtävät ovat olennaisesti muuttuneet harjoittelujakson aikana, voidaan pitkäkestoinen harjoittelu katsoa kahdeksi jaksoksi. Jokaisesta harjoittelujaksosta tulee tällöinkin tehdä erillinen raportti. Tiedekunta päättää harjoittelusta ylempään ja alempaan tutkintoon maksimissaan hyväksyttävän opintopistemäärän (ks. seuraava luku). Kansainvälisen harjoittelun perusteella korotetaan maksimipistemäärää 2-4 opintopisteellä. Lisäksi harjoittelukirjasta voi saada yhden opintopisteen. 7.7 Harjoittelua koskevat tutkinto-ohjelmakohtaiset ohjeet Harjoittelua voi hyväksyttää tutkinnon vapaasti valittaviin opintoihin (V- tai W-moduuli), mutta se ei ole pakollista. - Alempaan perustutkintoon voi sisältyä työympäristö- ja/tai ammattiharjoittelua enintään neljä (4) opintopistettä. Lisäksi harjoittelukirjasta voi saada yhden opintopisteen. - Ylempään perustutkintoon voi sisältyä ammattiharjoittelua kahdeksan (8) opintopistettä, josta kotimaista ammattiharjoittelua voi olla enintään neljä (4) opintopistettä. Lopun ammattiharjoittelun tulee siis olla kansainvälistä. Lisäksi harjoittelukirjasta voi saada yhden opintopisteen.

146 Molemmissa tutkinnoissa harjoittelu voi olla myös kokonaan kansainvälistä. Työympäristöharjoittelu 146 Työympäristöharjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelija teknisen alan fyysiseen ja sosiaaliseen ympäristöön, perinteisiin, kieleen, ongelmiin ja niiden ratkaisuihin. Työympäristöharjoitteluksi katsotaan työskentely työntekijän asemassa tekniikan alalla, esim. sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa, konepajassa, suurehkossa korjauspajassa, koneiden ja kojeistojen asennustöissä, rakennustyömaalla tai telakalla. Työympäristöharjoittelu kannattaa suorittaa heti ensimmäisen tai toisen opiskeluvuoden jälkeen. Ammattiharjoittelu Ammattiharjoittelun tavoitteena on antaa opiskelijalle työelämässä tarvittavaa suoritusvalmiutta sovellettaessa teoreettisia perustietoja käytännön ratkaisuihin. Ammattiharjoitteluksi katsotaan tutkinto-ohjelman aineopintoihin liittyvä työskentely esim. erilaisissa suunnittelu- ja kehitystehtävissä. Diplomityönä tehty työ ei käy ammattiharjoitteluksi. Harjoittelijalla tulee aina olla nimettynä tehtäviin perehtynyt ohjaaja harjoittelupaikassa. Harjoittelukirja Harjoittelukirja on raportti harjoittelupaikasta ja opiskelijan työstä siellä. Harjoittelijan on tarkasteltava työpaikkaa omakohtaisen näkemyksensä valossa. Harjoittelukirjan sisältö voi koostua esim. seuraavasti: harjoittelupaikan lyhyt historiikki nykyinen tilanne: tehtaat, tuotanto, organisaatio tulevaisuuden näkymät oma harjoittelupaikka organisaatiossa: harjoittelupaikan tai osaston tehtävät ja organisaatio oma työ (sekalaisesta työstä lyhyt kuvaus, suuremmasta yhtenäisestä työstä voi laatia laajemmankin selostuksen) työpaikan terveydenhuolto ja työsuojelu työntekijän sosiaaliset edut koulutusmahdollisuudet laitoksessa tai sen tukemana. Opiskelija voi laatia harjoittelukirjan harjoittelupaikasta, jossa hän on ollut vähintään 8 viikkoa (4 op). Harjoittelukirja suositellaan tehtäväksi vasta toisen opiskeluvuoden jälkeisestä harjoittelusta ja mieluummin ammattiharjoittelusta. Harjoittelukirja arvostellaan hyväksytty/hylätty, ja se vastaa 1 opintopistettä. Harjoittelukirjan ohjeellinen pituus on kymmenen sivua. Lisäohjeita saa harjoitteluneuvojalta opintoneuvolasta tai tutkinto-ohjelman suunnittelijalta.

147 Harjoittelun hyväksyminen 147 Työympäristöharjoittelu ja ammattiharjoittelu voidaan hyväksyttää erikseen. Harjoittelu on syytä hyväksyttää mahdollisimman pian sen suorittamisen jälkeen. Harjoittelun hyväksymistä haetaan erillisellä lomakkeella (löytyy tiedekunnan verkkosivuilta ja kansliasta). Liitteinä vaaditaan työtodistusten oikeaksi todistetut kopiot sekä harjoitteluraportti. Hakemus on jätettävä tiedekunnan kansliaan lokakuun tai helmikuun loppuun mennessä, jolloin ne käsitellään vastaavasti joulukuun tai huhtikuun kuluessa.

148 OPINNOT MUISSA YLIOPISTOISSA 8.1 Valtakunnallinen JOO-sopimus Elokuun 2004 alusta voimaan tulleella, valtakunnallisella joustavan opinto-oikeuden (JOO) sopimuksella pyritään laajentamaan kotiyliopiston opetustarjontaa ja edistämään tutkintojen suorittamista. Sopimus antaa perus- ja jatkotutkinto-opiskelijoille mahdollisuuden sisällyttää tutkintoonsa sivuaineopintoja tai opintokokonaisuuksia muiden yliopistojen opetustarjonnasta. Sopimuksen piiriin kuuluvat Suomen kaikki yliopistot. Verkkopalvelussa on hakulomakkeen lisäksi tietoa JOO-sopimuksesta, sen soveltamisesta ja opinto-oikeuden hakemiseen liittyvistä käytännön asioista. Lukuvuoden aikana siirryttiin JOO-opinto-oikeuden hakemisessa käyttämään sähköistä hakujärjestelmää. Lukuvuonna sähköinen JOO-haku on käytössä jo lähes kaikissa yliopistoissa lukuun ottamatta seuraavia: Kuvataideakatemia, Lapin yliopisto, Sibelius-Akatemia ja Teatterikorkeakoulu. Edellä mainittuihin yliopistoihin haettaessa käytetään siis vielä paperista hakulomaketta. Sähköinen hakulomake löytyy osoitteesta -> JOO-hakujärjestelmään. Lisätietoja: TKK ETA-tdk Käytännöstä Sähköisessä haussa opiskelija täyttää lomakkeen, joka siirtyy sähköisesti opiskelijan oman tiedekunnan JOO-asioita käsittelevälle henkilölle puollettavaksi. Myönteisen puoltopäätöksen jälkeen hakemus siirtyy sähköisesti kohdeyliopistoon opinto-oikeuden myöntämistä varten. Päätöksen opinto-oikeuden myöntämisestä tekee aina opetuksen järjestävä yliopisto. Jos sähköinen haku ei ole käytössä joko opiskelijan omassa yliopistossa tai JOO-opintoja tarjoavassa yliopistossa, haku tapahtuu paperilomakkeella, jonka voi tulostaa JOOPAS-verkkopalvelusta. JOO-opiskelijana lukuvuosi-ilmoittautuminen tulee tehdä sekä Teknilliseen korkeakouluun että kohdeyliopiston ohjeiden mukaisesti yleensä myös kohdeyliopistoon. Ylioppilaskunnan maksut suoritetaan vain omalle ylioppilaskunnalle lukuvuosi-ilmoittautumisen yhteydessä. Opintosuoritusten hyväksyminen tutkintoon Muualla suoritettujen opintojen sisällyttämisestä tutkintoon päättää aina opiskelijan kotiyliopisto. Korvaavuuksista ja kurssien sisällyttämisestä tutkintoon sovitaan ennen JOO-puoltoa tehtävällä opintosuunnitelmalla yhdessä suunnittelijan kanssa. Lisätietoja JOO-opiskelusta saa JOOPAS-verkkopalvelun lisäksi yliopistojen opintotoimistoista ja opintojen suunnittelijoilta, joiden yhteystiedot löytyvät JOOPAS-palvelusta ja tiedekunnan

149 149 www-sivuilta. JOO-opiskeluun liittyviä kysymyksiä voi lähettää myös sähköpostitse osoitteeseen 8.2 Kansainvälinen opiskelu Teknillisen korkeakoulun opiskelijalla on mahdollisuus lähteä opiskelijavaihtoon ulkomaiseen yliopistoon lukukaudeksi, lukuvuodeksi tai joidenkin ohjelmien puitteissa pidemmäksikin aikaa. Opiskelu ulkomailla on sijoitus tulevaisuuteen ja meriitti, jota työnantajat arvostavat. Paitsi akateemista hyötyä, ulkomailla opiskelu antaa henkistä ja kulttuurista pääomaa, suhteita ja kielitaitoa. Vaihto-ohjelman puitteissa ulkomaille lähteminen on helppoa, ja TKK tukee vaihtoa myös rahallisesti myöntämällä stipendejä. Elektroniikan ja sähkötekniikan tutkinto-ohjelman opiskelija voi kansainvälistyä lähtemällä perinteiseen opiskelijavaihtoon tai suorittamalla kansainvälisen pääaineen. Opiskelijavaihdossa voi suorittaa yksittäisiä kursseja pää- tai sivuaineeseen tai kokonaisia moduuleja Opiskelijavaihto Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunnalla on Erasmus-vaihtosopimus 49 eurooppalaisen yliopiston kanssa. Tiedekunnan sopimus tarkoittaa sitä, että se on suunnattu ensisijaisesti tiedekunnan omille opiskelijoille. Lisäksi Teknillisellä korkeakoululla on runsaasti kaikille opiskelijoille suunnattuja yhteisiä kohteita Euroopassa, Aasiassa sekä Etelä- ja Pohjois- Amerikassa. Lisätietoa tiedekunnan kohteista löytyy www-osoitteesta sekä TKK:n yhteisistä kohteista wwwosoitteesta Tiedekunnan eurooppalaiset yhteistyöyliopistot: BELGIA Université Libre de Bruxelles Katholieke Universiteit Leuven ESPANJA Universitat Politécnica de Catalunya Universidad Autonoma de Madrid Universidad Politécnica de Madrid Universidad Politécnica de Valencia Universidad de Zaragoza Universidad de Las Palmas de Gran Canaria Universidad Carlos III de Madrid HOLLANTI Technische Universiteit Eindhoven ITALIA Politecnico di Torino Universitá degli Studi di Roma La Sapienza Universitá degli Studi di Catania Universitá degli Studi di Padova Università degli Studi di Verona ITÄVALTA Technische Universität Wien KREIKKA National and Capodistrian University of Athens University of Patras

150 LIETTUA Kaunas University of Technology Vilnius Gediminas Technical University PORTUGALI Universidade do Minho Universidade Tecnica de Lisboa PUOLA AGH University of Science and Technology Warsaw University of Technology RANSKA Ecole Nationale Superieure des Telecommunications ENST - Telecom Paris Institut National des Sciences Appliquées - INSA Rennes Institut National des Telecommunications INT - Telecom SudParis Institut National Polytechnique de Grenoble INPG Université de Technologie de Troyes Institut National des Sciences Appliquées INSA - Toulouse Université Montpellier 1 (erit. bioinformaatioteknologian opiskelijat) Hakukriteeri 150 SAKSA Friedrich-Alexander-Universität, Erlangen-Nurnberg Reinisch-Westfälische Technische Hochschule Aachen RWTH Ruhr-Universität Bochum Technische Universität Darmstadt Technische Universität Dresden Universität Kassel Universität Stuttgart Technische Universität München Techniscne Universität Berlin Universität Würzburg Technische Universität Ilmenau SLOVAKIA University of Zilina TSEKKI Brno University of Technology Czech Technical University in Prague University of West Bohemia in Pilsen TURKKI Istanbul Technical University Yildiz Teknik Üniversitesi Bogazici University UNKARI Budapest University of Technology and Economics TKK:n vaihtopaikan ja apurahan saaminen edellyttää hakuhetkellä vähintään 60 op:n opintoja TKK:lla ja opintosuoritusotteessa opintojen arvosanojen painotettua keskiarvoa 2,0. Suoraan ylempään tutkinto-ohjelmaan valituilta edellytetään vähintään 30 op:n opintoja TKK:lla. Kaukokohteisiin hakijoilta edellytetään tunnuslukua, joka on vähintään 50. Tunnusluku lasketaan seuraavasti: Opintopisteet / läsnäololukukaudet (pois lukien kuluva lukukausi) X arvosanojen painotettu keskiarvo. Lukukaudet, jotka hakija on ollut äitiyslomalla tai armeijassa, vähennetään lukukausien kokonaismäärästä. Tällöin näiden lukukausien aikana mahdollisesti suoritettuja opintopisteitä ei myöskään lasketa mukaan opintosuorituksiin.

151 151 Hakuajat TKK:n opiskelijavaihtohaku on pääsääntöisesti kolme kertaa vuodessa: Eurooppa (Erasmus-ohjelma) ja Venäjä Aasia: Hong Kong, Kiina, Korea, Singapore, Taiwan, Thaimaa Latinalainen Amerikka (Magalhães-verkosto): Chile, Brasilia, Meksiko Pohjoismaat (Nordplus ja Nordtek) Pohjois- ja Etelä-Amerikka: Kanada, Meksiko, Yhdysvallat Eurooppa (Erasmus-ohjelma, rästihaku) Pohjoismaat (Nordplus ja Nordtek) Intia ISEP-ohjelma GE4-verkosto Aasia: Japani Kustannukset ja rahoitus - TKK:n stipendit Opiskelukustannukset vaihtelevat paljonkin kohdemaasta ja yliopistosta riippuen eläminen voi olla kalliimpaa tai huomattavasti halvempaa kuin Suomessa. Tärkeimmät välttämättömät kustannuserät ovat matkat, mahdolliset lukukausimaksut, asumis- ja elinkustannukset, vakuutukset sekä oppimateriaali. Teknillinen korkeakoulu myöntää apurahoja ulkomaisia opintoja varten perustutkinto-opiskelijoille. Stipendiä voivat hakea sekä TKK:n vaihto-ohjelmissa lähtevät että paikan itse hankkineet opiskelijat. Opiskelijat voivat hakea myös lukukausimaksutukea. Tarkempia tietoja stipendeistä www-osoitteesta Ulkomaisten korkeakouluopintojen hyväksilukeminen tutkinnossa Kaikilta TKK:n opiskelijavaihto-ohjelmassa lähteviltä opiskelijoilta sekä opiskelijoilta, joille myönnetään TKK:n stipendi ulkomaisia opintoja varten, edellytetään opintosuunnitelmaa ennen ulkomaille lähtöä. TKK:n professorin tai tiedekunnan suunnittelijan tulee hyväksyä suunnitelma. Tällä varmistetaan se, että opiskelija voi palattuaan hyväksilukea ulkomaiset opinnot TKK:lla suoritettavaan tutkintoon mahdollisimman helposti ja täysimääräisesti. Lisätietoja ulkomaisten opintojen hyväksilukemisesta saat oman tutkinto-ohjelmasi suunnittelijalta. Lisätietoa opiskelijavaihdosta Lisätietoja opiskelijavaihdosta saa TKK:n kansainvälisistä opiskelijapalveluista ja siellä erityisesti Tietotorilta (huone Y249c, päärakennuksen 2. krs.). Kansainvälisten opiskelijapalveluiden suunnittelijoiden yhteystiedot ja vastuualueet löytyvät www-osoitteesta

152 152 Lisätietoja erityisesti oman tutkinto-ohjelman vaihtomahdollisuuksista voi kysyä myös kvsuunnittelijalta tai kv-koordinaattorilta Muista myös: o tiedekunnan kv-neuvoja o o o professorit, erityisesti oma professorisi (heillä on usein kansainvälisiä suhteita) o tiedekuntien kv-ilmoitustaulut o TKY:n www-sivut osoitteessa --> palvelut jäsenille --> kansainväliset palvelut o TKY:n yhdistykset (IAESTE, AIESEC, jne.) o Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO, o eri maiden kulttuuri-instituutit ja konsulaatit Kansainväliset yhteistyöohjelmat ja pääaineet Elektroniikan ja sähkötekniikan tutkinto-ohjelman opiskelijoille on tarjolla myös kansainväliset pääaineohjelmat ja kaksoistutkinto-ohjelma. Näissä ohjelmissa ulkomailla opiskellaan vuodesta kahteen vuoteen ja suoritetaan kokonaisia pääaineita ennalta määrätyn opetusohjelman mukaisesti. FIF Framtidens Industriföretag Poikkitieteellinen yhteispohjoismainen opintokokonaisuus, joka kestää runsaan vuoden. TKK:n opiskelijat opiskelevat ensin KTH:ssa Tukholmassa, Linköpingin teknillisessä korkeakoulussa tai Norjan NTNU:ssa, minkä jälkeen ohjelma jatkuu TKK:lla yhdessä muiden pohjoismaisten opiskelijoiden kanssa. Tarkemmat tiedot ja kuvaus opintokokonaisuudesta löytyy luvusta Communications Engineering at Eurecom Institut Eurecom tarjoaa TKK:n opiskelijoille 90 opintopisteen kokonaisuuden ( diplomityö), jonka voi sisällyttää kokonaisuudessaan TKK:ssa suoritettavaan tutkintoon pääaineopintoina. Opetuskieli on englanti. Tarkemmat tiedot ja kuvaus opintokokonaisuudesta löytyy luvusta T.I.M.E Top Industrial Managers for Europe Kahden vuoden opinnot Ranskassa, Italiassa, Belgiassa tai Saksassa, jonka jälkeen opiskelija saa tutkintotodistuksen sekä TKK:sta että kohdeyliopistosta 8.3 Suomen virtuaaliyliopisto (SVY) Suomen virtuaaliyliopisto (SVY) ( on vuonna 2001 perustettu kaikkien Suomen yliopistojen muodostama yhteistyöverkosto. Virtuaaliyliopistotoiminta on sekä yliopiston sisäistä että yliopistojen välistä yhteistyötä ja verkottumista tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämiseksi opetuksen ja opiskelun tukena. Opiskelijalle virtuaaliyliopistoyhteistyö antaa mahdollisuuden

153 153 opiskella joustavasti verkon kautta oman yliopiston sisällä tai hakeutua muiden yliopistojen tai yliopistojen yhteistyössä tuottamille verkkokursseille hyödyntää opintojen suunnittelun ja ohjauksen verkkopalveluja käyttää joustavan opiskelun sähköisiä asiointipalveluja. Joustava opinto-oikeus ja opiskelijaliikkuvuus Suomen yliopistoissa Elokuun 2004 alusta voimaan tulleella valtakunnallisella joustavan opinto-oikeuden (JOO) sopimuksella pyritään laajentamaan tarkoituksenmukaisesti kotiyliopiston opintotarjontaa ja edistämään tutkintojen suorittamista. Sopimus antaa perus- ja jatkotutkinto-opiskelijoille mahdollisuuden monipuolistaa tutkintoaan ja sisällyttää tutkintoonsa sivuaineopintoja ja opintokokonaisuuksia muiden yliopistojen opintotarjonnasta. Tarkemmat tiedot JOO-opinnoista luvussa 8.1. SVY:n valtakunnalliset verkkopalvelut opiskelijoille ( Opintoihin hakeutumisen verkkopalveluja: JOOPAS joustavan opinto-oikeuden verkkopalvelu perus- ja jatkotutkinto-opiskelijoille o Kurssitarjonta perus- ja jatkotutkinto-opiskelijoille tarkoitettujen yliopistojen ja tieteenalaverkostojen verkkokurssien hakupalvelu o Verkko-opintojen opas käytännön vinkkejä verkko-opintoihin hakeutumisesta ja verkko-opintojen suorittamisesta Opintojen suunnittelun ja ohjauksen palveluja: OVI-sivusto tietoa ja harjoituksia opiskelun suunnitteluun ja toteutukseen IQ Form työkaluja oppimistaitojen arviointiin ja kehittämiseen sekä tietoa, tukea ja ohjausta ryhmätoimintaan.

154 9.. KANDIDAATINTYÖ JA KANDIDAATTISEMINAARI 154 Tekniikan kandidaatin tutkintoon kuuluu opinnäytetyönä kandidaatintyö, joka laaditaan tutkinto-ohjelman alaan liittyvästä aiheesta. Aiheesta sovitaan kandidaatintyön ohjaajan kanssa, joka seuraa kandidaatintyön etenemistä ja tukee opiskelijaa työn tekemisessä. Kandidaatintyö on julkinen opinnäyte, joka on pidettävä nähtävissä tiedekunnassa. Opiskelija voi valita, osallistuuko hän tutkinto-ohjelman omaan suomenkieliseen vai TKK:n yhteiseen ruotsinkieliseen seminaariin. On kuitenkin suositeltavaa, että opiskelija osallistuu koulusivistyskielensä mukaiseen kandidaattiseminaariin. Kandidaattiseminaariin osallistumista suositellaan kandidaatin tutkinnon loppuvaiheessa. Kandidaatin tutkintoon kuuluvat pääaineen opinnot pitäisi olla suoritettuna viimeistään kandidaattiseminaarin päättyessä. 9.1 Kandidaatintyön ja kandidaattiseminaarin tavoitteet ja sisältö Kandidaatintyö on osa 10 opintopisteen opintokokonaisuutta, johon kuluu lisäksi kandidaattiseminaari ja kypsyysnäyte. Kandidaatintyön rakenteen tulee olla hyvän tieteellisen kirjoittamisen käytäntöjen mukainen, esitystavaltaan hyvin jäsennelty sekä tyylillisesti ja kielellisesti viimeistelty. Laajuudeltaan työ on n sivua, vähintään kuitenkin 15 sivua. Opiskelijan tulee saada ohjausta kandidaatintyönsä tekemiseen ja sanallista palautetta työstään. Kandidaattiseminaarin vastuuopettajan tehtävänä on valvoa kandidaatintöiden tasoa ja laajuutta. Kandidaatintyön arvostelee vastuuopettaja ohjaajan esityksestä. Hyväksytystä kandidaatintyöstä käytetään arvosanoja hyväksytty ja kiittäen hyväksytty. Kandidaattiseminaarin tavoitteena on, että opiskelija oppii hakemaan tieteellistä tietoa, muodostamaan tutkimussuunnitelman, työstämään tieteellistä tietoa tutkimussuunnitelman mukaisesti opinnäytteeksi ja raportoimaan opinnäytteensä tutkimustulokset tieteellisen esitystavan mukaisesti. Lisäksi tavoitteena on kehittää opiskelijan kykyä esittää opinnäytteensä julkisesti sekä oppia argumentoimaan tieteellisesti arvioimalla muiden opiskelijoiden laatimia opinnäytetöitä. Kandidaatintyön ja kandidaattiseminaarin opintokokonaisuuden tavoitteena on: luoda tiedonhaun tieteellisen ajattelun tiedon jäsentämisen ja käsittelyn sekä kielen ja viestinnän taitoja. Kandidaattiseminaari on opintosuoritus, jonka aikana opiskelija tekee kandidaatintyön, esittelee työn julkisesti yleisölle ja opponenteille, puolustaa työtään sekä opponoi muiden opiskelijoiden kandidaatintöitä. Kandidaattiseminaarin edetessä opiskelija osallistuu lisäksi tieteellistä ajattelua

155 155 ja tieteen etiikkaa, tiedonhakua, tiedon jäsentämistä ja käsittelyä sekä kielen ja viestinnän taitoja käsitteleville luennoille ja harjoituksiin, jotka tukevat tekeillä olevaa kandidaatintyötä Kandidaatintyön ja kypsyysnäytteen kielivaatimukset Kandidaattiseminaarin opetuskielenä on joko suomi tai ruotsi ja kandidaatintyö kirjoitetaan seminaarin opetuskielellä. Opiskelija voi valita, osallistuuko hän suomen- vai ruotsinkieliseen seminaariin. On kuitenkin suositeltavaa, että opiskelija osallistuu koulusivistyskielensä mukaiseen kandidaattiseminaariin. Kandidaattiseminaarin yhteydessä tehdään kypsyysnäyte, joka kirjoitetaan aina sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Koulusivistyskieli tarkoittaa kieltä, joka on suoritettu äidinkielenä lukiossa tai peruskoulussa. Koulusivistyskieli määrittyy ensisijaisesti lukion perusteella. Koulusivistyskieli määrittyy myös suomi tai ruotsi toisena kielenä ylioppilaskokeen perusteella, jos koe on suoritettu vähintään arvosanalla magna cum laude. Epäselvissä tapauksissa (esim. IB-tutkinnon suorittaneet tai suomi/ruotsi toisena ja vieraana kielenä -kokeen suorittaneet) pyydetään ottamaan yhteyttä oman tutkinto-ohjelman kansliaan, jotta voidaan varmistaa, että kypsyysnäyte kirjoitetaan varmasti oikealla kielellä. Opiskelijan, jonka koulusivistyskieli on suomi tai ruotsi, on osoitettava kielitaitonsa kypsyysnäytteellä. Kun kypsyysnäytteen kieliasu on hyväksytty, tutkintotodistukseen tulee merkintä erinomaisesta kielitaidosta. Hyväksytysti suoritettu kypsyysnäyte osoittaa, että opiskelijalla on valtion virkamieheltä lain mukaan vaadittava koulusivistyskielen taito. Opiskelija, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla, osallistuu suomen- tai ruotsinkieliseen kandidaattiseminaariin. Edellä mainittu opiskelija voi kandidaattiseminaarin vastuuopettajan suostumuksella laatia kandidaatintyönsä myös muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä. Jos opiskelijan koulusivistyskieli ei ole suomi eikä ruotsi, hänen ei tarvitse osoittaa kielitaitoaan kypsyysnäytteellä. Suomeksi tai ruotsiksi kirjoitetun kypsyysnäytteen kieliasun voi kuitenkin halutessaan tarkastuttaa tässäkin tapauksessa. Jos kieliasu hyväksytään, opiskelija on osoittanut hyvää suullista ja kirjallista kielitaitoa (vrt. korkeakoulussa suoritetut toisen kotimaisen kielen opinnot tai koe arvosanalla hyvä). Kypsyysnäytteen tarkoituksena on tarkistaa opiskelijan perehtyneisyys oman kandidaatintyön alaan sekä sen kotimaisen kielen erinomainen taito, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Kypsyysnäyte kirjoitetaan kandidaatintyön ohjaajan tai vastuuopettajan antamasta aiheesta. Kypsyysnäyte järjestetään valvotussa kirjoitustilaisuudessa tai tarvittaessa erillisessä tenttitilaisuudessa. Kypsyysnäytteen kielen tarkastaa kielikeskuksen suomen tai ruotsin opettaja ja sisällön työn ohjaaja tai vastuuopettaja. Kypsyysnäytteen arvostelussa käytetään arvosanoja hyväksytty ja hylätty. Yksityskohtaisemmat ohjeet kypsyysnäytteen kirjoittamisesta löytyvät kielikeskuksen verkkosivuilta osoitteesta

156 156 Äidinkielen ja viestinnän opinnot kandidaattiseminaarin yhteydessä Äidinkieli: 1. Tieteellinen kirjoittaminen 2. Tekstin- ja kielenhuolto 3. Palautetilaisuus 4. Tiivistelmä ja kypsyysnäyte. Puheviestintä: 1. Akateemiset viestintätaidot 1 2. Akateemiset viestintätaidot 2 3. Havainnollistaminen 4. Palautteenanto ja opponointi. 9.3 Kandidaattiseminaarin toteutus Kandidaatintyön aihe sovitaan kandidaattiseminaarin alussa ja kandidaatintyö tehdään seminaarin aikana. Kandidaattiseminaarin on tarkoitus tukea kandidaatintyön tekemistä ja siihen kuuluu tiedekunnan järjestämän opetuksen lisäksi kielikeskuksen ja kirjaston järjestämää opetusta. Työn valmistuttua opiskelijat esittelevät työnsä seminaariryhmässä ja opponoivat toisten opiskelijoiden töitä.

157 DIPLOMITYÖ ITYÖ 10.1 Diplomityön aihe ja kieli Opiskelija sopii diplomityön aiheesta sellaisen opettajan (professorin) kanssa, jonka alaan aihe kuuluu. Diplomityö tehdään useimmiten pääaineesta, mutta sen voi tehdä myös sivuaineesta. Koulutusneuvosto vahvistaa diplomityön aiheen ja kielen sekä nimittää diplomityölle valvojan ja yhden tai kaksi ohjaajaa. Koulutusneuvosto voi tarvittaessa määrätä valvojan toimimaan myös diplomityön ohjaajana. Koulutusneuvosto päättää työn hyväksymisestä ja antaa siitä arvosanan perehdyttyään työn valvojan kirjalliseen lausuntoon. Diplomityön valvojan tulee olla yliopiston professori tai yliopistossa päätoimisessa palvelussuhteessa toimiva dosentti, ja työn ohjaajalla tulee olla vähintään ylempi korkeakoulututkinto. Opiskelijan on osoitettava kypsyyttä aiheen käsittelemisessä. Diplomityöhön sisältyy seminaariesitelmä tai vastaava esittelytilaisuus. Seminaariesitelmän pitämisestä sovitaan professorin kanssa Diplomityön aiheen hakeminen Diplomityön aihetta voidaan hakea, kun tekniikan kandidaatin tutkinto on suoritettu ja ylemmästä korkeakoulututkinnosta on suoritettu vähintään 45 op. Aiheanomus jätetään kansliaan viimeistään kahta viikkoa ennen koulutusneuvoston kokousta. Kansliat ohjeistavat tarkemmista hakemusten viimeisistä jättöpäivistä. Koulutusneuvosto vahvistaa aiheet. Diplomityön määräaika on yksi vuosi. Jos diplomityötä ei esitetä tarkastettavaksi määräaikaan mennessä, aihe raukeaa, ja opiskelijan tulee hakea koulutusneuvostolta uutta diplomityön aihetta Diplomityön arviointi ja arvostelu Diplomityö on opiskelijan tekemä itsenäinen opinnäyte. Valvoja arvioi tarkastettavaksi jätetyn valmiin diplomityön sisältäen kaikki diplomityöhön kuuluvat osat kansilehti mukaan lukien. Arvioinnissa voidaan ottaa soveltuvin osin huomioon diplomityöprosessiin liittyviä asioita kuten aikataulussa pysyminen ja itsenäisen työpanoksen osuus. Diplomityön laajuus on 30 opintopistettä, joka vastaa kuuden kuukauden täysipäiväistä työskentelyä. Tutkintosäännön (2005, 26 ) mukaan aikaa diplomityön suorittamiseen on korkeintaan yksi vuosi. Opiskelijan tehdessä diplomityötä tulee valvojan järjestää opiskelijalle mahdollisuus antaa työn edistymisestä selvitys, josta valvoja antaa palautetta. Vastaavasti valvoja voi pyytää opiskelijaa selvittämään työnsä edistymistä. Diplomityön arvostelemista ja hyväksymistä on pyydettävä kirjallisesti koulutusneuvostolta. Valvojan tulee esittää kirjallinen lausuntonsa perusteluineen ja arvosanaehdotuksineen pääsääntöi-

158 158 sesti kuukauden kuluessa siitä, kun työ on jätetty. Työ arvostellaan asteikolla 1 5 tai hylätty. Mikäli ehdotettu arvosana on 5, 1 tai hylätty, kuullaan arvosanaa esitettäessä asiassa mahdollisuuksien mukaan toista professoria tai dosenttia. Diplomityö on julkinen opinnäyte, joka on pidettävä nähtävissä tiedekunnassa. Se on luovutettava vähintään kolmena kappaleena. Diplomityön julkaisua TKK:n elektronisessa arkistossa suositellaan. Elektronisen julkaisun yhteydessä kansliaan toimitetaan kaksi painettua diplomityötä. Kanslia toimittaa yhden kansitetun työn diplomityön valvojalle. ks. Diplomityön arviointiohje, Hallinto-osasto, Kypsyysnäyte Opiskelijan on kirjoitettava diplomityöhön liittyen kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä diplomityön alaan ja riittävää suomen tai ruotsin kielen taitoa. Mikäli opiskelija on osoittanut kielitaitonsa jo tekniikan kandidaatin tutkintoa tai muuta alempaa korkeakoulututkintoa varten antamassaan kypsyysnäytteessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää ylempää perustutkintoa varten annettavassa kypsyysnäytteessä. Tällöin kypsyysnäytteen tarkastaa vain diplomityön valvoja, eikä kypsyysnäytettä lähetetä kielikeskukseen kielentarkastukseen. Kypsyysnäytteen suorittamisesta sovitaan valvojan kanssa.

159 11.. AVOIN YLIOPISTO-OPETUS OPETUS Avoin yliopisto-opetus 159 Teknillisen korkeakoulun avoin yliopisto-opetus tarjoaa mahdollisuuden teknillis-tieteellisen alan yliopisto-opintoihin kaikille opiskelijan pohjakoulutuksesta tai iästä riippumatta. Opiskelun tavoitteena voi olla tutkintoon johtavan opiskeluoikeuden saavuttaminen, ammatillinen täydennyskoulutus tai yleissivistävä opiskelu. Avoimen yliopiston opetustarjonta on Teknillisen korkeakoulun opetusohjelman mukaista, ja opetuksesta vastaavat pääsääntöisesti TKK:n omat opettajat. Avoimessa yliopistossa suoritetut opinnot voidaan sisällyttää tutkintoon, mikäli opiskelija saa myöhemmin tutkinnon suoritusoikeuden. Opetuksen järjestäminen Teknillisen korkeakoulun Avoin yliopisto järjestää opetusta Otaniemessä ja Lahdessa. Opetuksesta tiedotetaan www-sivustolla Opiskelijavalinta ja opintosuoritukset Opiskeluoikeuden avoimen yliopisto-opetuksen kursseille voi saada kuka tahansa. Mikäli kurssilla on esitietovaatimuksia, niistä mainitaan erikseen kurssista tiedotettaessa. Opiskelijat valitaan kullekin kurssille erikseen etukäteen ilmoitetun ilmoittautumisajan puitteissa ilmoittautumisjärjestyksessä. Avoimessa yliopistossa suoritetut kurssit vastaavat Teknillisen korkeakoulun perusopetusta. TKK:n opiskelijoiden ei tarvitse anoa TKK:n Avoimessa yliopistossa suoritettujen kurssien hyväksymistä tutkintoonsa erikseen. Maksut Avoimen yliopiston kursseille osallistumisesta peritään ilmoittautumismaksu, jolla katetaan opintohallinnolliset kustannukset. Ilmoittautumismaksut lukuvuonna ovat: Itseopiskelutentti/-kurssi 35 Opintojakso 1-5 op 60 Opintojakso 6 op -> 100 Opintokokonaisuus 20 op 350 AMK -tutkinnon suorittaneiden täydentävät opinnot 300 Maksu suoritetaan ilmoittautumisen yhteydessä annettavien ohjeiden mukaisesti. Opiskelusta voi koitua myös muita kustannuksia, joista opiskelijat vastaavat itse (esim. kirjat, monisteet, las-

160 160 kimet, kytkentäalustat tms). Avoin yliopisto koordinoi myös kesäopetuksen, joka on TKK:n läsnäoleville tutkinto-opiskelijoille maksutonta. Lisätietoja Avoin yliopisto/otaniemi, Otakaari 1, PL 1100, TKK puh , Avoin yliopisto/tkk Lahden keskus, Saimaankatu 11, LAHTI puh

161 TIETEELLINEN JATKOKOULUTUS TKK:n jatkokoulutus antaa opiskelijalle valmiudet itsenäisen tutkimustyön tekemiseen ja vaativiin asiantuntijatehtäviin. Valmistunut tohtori pystyy toimimaan monipuolisissa tehtävissä kansainvälisessä toimintaympäristössä yhteiskunnan eri sektoreilla. Jatkokoulutus järjestetään tiedekuntien tohtoriohjelmissa. TKK:lla on jatko-opiskelijoille lukuvuonna tarjolla yli 150 jatkokoulutuksen tutkimusalaa, joista opiskelija valitsee oman väitöskirjatutkimuksensa alueen Jatkotutkinnot TKK:ssa voi suorittaa jatkotutkintoina tekniikan lisensiaatin ja tekniikan tohtorin tutkinnon. Erityistapauksissa on mahdollista suorittaa myös filosofian tohtorin tutkinto. Filosofian lisensiaatin tutkintoa sen sijaan ei ole mahdollista suorittaa TKK:ssa. Tekniikan tohtorin ja filosofian tohtorin tutkinnon tavoitteellinen suoritusaika on neljä vuotta. Tekniikan lisensiaatin tutkinnon tavoitteellinen suoritusaika on kaksi vuotta. Lisensiaatintutkinto on valinnainen välitavoite tekniikan tohtorin tutkintoa suoritettaessa. Suoriteltavaa on suorittaa suoraan tohtorintutkinto. Henkilöllä voi olla samanaikaisesti voimassa jatko-opinto-oikeus ainoastaan yhdessä tohtoriohjelmassa. Teknillisessä korkeakoulussa ei voi suorittaa useaa samantasoista jatkotutkintoa Jatko-opintojen aloittaminen Jatko-opintojen pohjaksi vaaditaan ylempi perustutkinto. Opiskelija voi kuitenkin aloittaa jatkoopintojensa suunnittelun jo hyvissä ajoin ennen kuin ylempi perustutkinto on suoritettu loppuun. Jatko-opiskelijaksi aikovan kannattaa ottaa yhteyttä kiinnostuksensa kohteena olevasta tutkimusalasta vastaavaan professoriin ja keskustella hänen kanssaan jatko-opintojen aloittamisesta. Jatkokoulutuksen tutkimusalat ja niistä vastaavat professorit on esitelty TKK:n verkkosivulla Jatko-opinnot on mahdollista suorittaa myös muulla alalla/tiedekunnassa kuin missä ylempi perustutkinto on suoritettu. Mikäli henkilö haluaa suorittaa tohtoriopinnot toisella alalla esimerkiksi työkokemuksen tai muun kiinnostuksen johdosta, hänen kannattaa keskustella asiasta ko. tutkimusalan professorin kanssa. Professori määrittelee jatko-opintoihin tarvittavat esitiedot Esitietovaatimukset Jatko-opiskelijaksi hyväksyttävältä henkilöltä vaaditaan riittävät perustiedot hänelle vahvistetulta tutkimusalalta, esimerkiksi perusopintojen syventävän tason moduuli tai vastaavat tiedot. Myös opinnäyte-

162 162 työn tekemistä tukevien opintojen suorittaminen edellyttää vastaavasti riittäviä perustietoja. Tarvittaessa tiedekunta asettaa jatko-opinnoille esitietovaatimuksia. Esitietoja voi suorittaa esimerkiksi tenttimällä perustutkintoon kuuluvia kursseja. Jatko-opiskelijaksi hyväksyttävältä edellytetään, että jatkotutkinnon pohjana olevan ylempi korkeakoulututkinto on suoritettu vähintään keskiarvolla 3,0/5 ja tutkintoon kuuluva opinnäytetyö on arvosteltu vähintään arvosanalla 3/5. Mikäli nämä edellytykset eivät täyty, mutta hakija muuten on soveltuva jatkoopiskelijaksi, hän voi korottaa arvosanojaan tai tiedekunta asettaa jatko-opinnoille esitietovaatimuksia Päätoiminen ja sivutoiminen jatko-opiskelu Jatko-opiskelija voi opiskella päätoimisena opiskelijana, jolloin tohtorintutkintoon tähtäävien opintojen suunniteltu kesto on neljä vuotta. Vaihtoehtona on sivutoiminen jatko-opiskelu esimerkiksi päätyön ohella. Tällöin opiskelija laatii opintosuunnitelmansa siten, että tohtoriopintoihin kuluva aika on pitempi kuin neljä vuotta, kuitenkin korkeintaan kahdeksan vuotta Hakuajat jatkokoulutukseen Jatkokoulutukseen on Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunnassa jatkuva haku. Jatko-opiskelijavalinnasta tiedotetaan tarkemmin tiedekunnan verkkosivuilla Jatkotutkinnon rakenne ja sisältö Jatkotutkinnon tärkein osa on tutkimustyö. Lisensiaatin tutkintoon opiskelija tekee lisensiaatintutkimuksen. Tohtorintutkinnon suorittamiseksi opiskelijan on laadittava ja julkaistava väitöskirja sekä puolustettava sitä julkisesti. Tutkimustyössä pyritään korkeaan kansainväliseen tasoon. Jatkoopinnäytetöitä ei ole opintopisteytetty. Opiskelija tekee tutkimustyönsä jossain TKK:n laitoksista tai tutkimusta tekevistä erillisistä laitoksista, joista kaksi on yhteisiä Helsingin yliopiston kanssa. Opiskelija voi tehdä jatko-opinnäytetyötään edellä mainituilla tutkimusaloilla TKK:n professorin valvonnassa myös korkeakoulun ulkopuolella tutkimuslaitoksissa tai teollisuudessa. Tutkimustyön lisäksi jatko-opintoihin kuuluu teoreettisia opintoja. Teoreettisten opintojen tarkoituksena on valmistaa opiskelijaa tieteelliseen työskentelyyn ja perehdyttää tutkimustiedon soveltamiseen ja välittämiseen. Opinnot antavat opiskelijalle opinnäytetyön tekemisen kannalta oleelliset tiedot ja taidot. Teoreettiset opinnot, yhteensä 60 opintopistettä, suoritetaan moduuleina. Moduuleja on kolme: tutkimusala (moduuli T, op), täydentävän aihealueen opinnot (moduuli S, op) ja tieteen käytännöt ja periaatteet (moduuli Y, 5 15 op). Mikäli teoreettiset opinnot suoritetaan lisensiaatintutkinnon yhteydessä, tohtoriopintoihin kuuluu ainoastaan väitöskirjatyö.

163 Jatko-opintojen rahoitus Jatko-opiskelijalla on useita kanavia rahoittaa opintojansa ja väitöskirjatutkimustaan. Rahoituksesta kannattaa neuvotella esimerkiksi tutkimusalasta vastaavan professorin kanssa. Tutkijakoulut TKK koordinoi 13 valtakunnalliseen tutkijakoulujärjestelmään kuuluvaa tutkijakoulua ja on mukana yli 30:ssä muun yliopiston koordinoimassa tutkijakoulussa, joihin TKK:n jatko-opiskelijat voivat hakea. Näiden opetusministeriön rahoittamien tutkijakoulujen opiskelijoilla on mahdollista saada nelivuotinen rahoitus päätoimisia jatko-opintoja varten. Vuonna 2009 TKK:n opiskelijoilla on noin 170 OPM-rahoitteista paikkaa näissä kouluissa. Tutkijakouluissa voi opiskella myös muulla rahoituksella. Tutkijakoulut valitsevat opiskelijansa oman aikataulunsa mukaisesti. Tutkijakoulut on esitetty TKK:n verkkosivulla: Muut vaihtoehdot Muita rahoitusvaihtoehtoja ovat Suomen Akatemian, Tekesin, EU:n ja muiden tahojen rahoittamat tutkimusprojektit, assistentin virat, säätiöiden apurahat ja TKK:n tutkijankoulutusstipendit. Joissain tapauksissa on mahdollista hakea myös Kelan opintotukea jatko-opintoihin Lisätietoja jatko-opinnoista Mikäli harkitset jatko-opintojen aloittamista, tutustu TKK:n jatko-opiskelijan oppaaseen: Myös TKK:n jatkokoulutuksen www-sivuilla on hyödyllistä tietoa jatko-opintoja aloittavalle: Tiedekunnan www-sivut jatko-opiskelijoille: Tiedekunnassa jatkokoulutuksen yhdyshenkilönä toimii osastosihteeri Katrina Nykänen, puh: ja sähköposti: ja koulutusasiantuntija Perttu Puska puh: ja sähköposti: sekä suunnittelija Anja Hänninen (AS- alkuiset tutkimusalat) puh: ja sähköposti: Tutkijakoulun koordinaattorina toimii koulutusasiantuntija Perttu Puska.

164 ATT STUDERA VID TEKNISKA HÖGSKOLA Denna guide innehåller viktig information om studierna vid Tekniska högskolan (TKK) och examensprogrammet för elektronik och elektroteknik. Fakulteten för elektronik, kommunikation och automation (ETA) ansvarar för examensprogrammet. Fakultetens förvaltning sköts av dekanus, fakultetsrådet och utbildningsrådet. Fakulteten består av åtta institutioner, som tillsammans ansvarar för undervisning och forskning; Institutionen för automations- och systemteknik (AS), Institutionen för elektronik (EL), Institutionen för mikrooch nanoteknik (MNT), Institutionen för radiovetenskap och teknik (RAD), Institutionen för signalbehandling och akustik (SA), Institutionen för elektroteknik (S), Institutionen för kommunikations- och nätverksteknik (TLV) och Skoggårds radioforskningsinstitut (MET). Detta kapitel är en sammanfattning av några viktiga punkter i den finska texten, men innehåller också specifik information bl.a. om svenskspråkiga studier och studierådgivning Examensstruktur och målsättning Vid Tekniska högskolan avläggs grundexamen i två steg. Detta innebär att studeranden först avlägger en lägre högskoleexamen, teknologie kandidatexamen och därefter en högre högskoleexamen, dvs. en diplomingenjörs-, arkitekt- eller landskapsarkitektexamen. Studiernas omfattning mäts i studiepoäng (sp). Studeranden beräknas avlägga 60 studiepoäng per läsår vilket motsvarar 1600 h arbete. Teknologie kandidatexamen omfattar 180 sp och kan avläggas på tre år. Diplomingenjörs-, arkitekt- och landskapsarkitektexamen beräknas omfatta 120 sp och kan avläggas på två år. Den utbildning som leder till grundexamina planeras och anordnas i form av examensprogram Lägre grundexamen Målsättning Den utbildning som leder till lägre grundexamen skall enligt Tekniska högskolans examensstadga (10 ) ge den studerande: grunderna i de studier som hör till examensprogrammet och förutsättningar att följa utvecklingen på området, förmåga till vetenskapligt tänkande och de kunskaper och färdigheter som krävs för ett vetenskapligt arbetssätt eller för konstnärligt arbete, förutsättningar för den utbildning som leder till högre högskoleexamen och för kontinuerligt lärande, förmåga att förstå och specificera teknikens inverkan och i vilken grad den kan utnyttjas, förmåga till samarbete och målmedvetet grupparbete, förmåga att tillämpa inhämtade kunskaper i arbetslivet,

165 165 de kunskaper i finska och svenska och främmande språk som förutsätts i examensförordningen, samt tillräckliga kommunikativa färdigheter och språkkunskaper. Utbildningen grundar sig på vetenskaplig forskning eller konstnärlig verksamhet samt på praxis inom området. Examensstrukturen I de studier som leder till lägre grundexamen ingår: en modul för grundstudier (P) (75-85 sp), som består av de matematisknaturvetenskapliga och andra grundstudier som förutsätts i examensprogrammet; en modul för gemensamma studier (O) enligt examensprogrammet (15-25 sp), tre moduler av vilka minst en skall vara en fortsättningsmodul som hör till det egna examensprogrammet ( sp); fritt valbara studier (V) (minst 10 sp); samt ett kandidatseminarium med tillhörande kandidatarbete (K) (totalt 10 sp). Den totala omfattningen av studierna i P- och O-modulerna är 100 sp. Fortsättningsmodul A2 20 sp Grundmodul B1 20 sp Kandidatarbete o. seminarium K 10 sp Valfria studier V 10 sp Grundmodul A1 20 sp Grundstudier P sp Programmets gemensamma studier O sp Bild 3. Examensstrukturen för teknologie kandidatexamen 180 sp Fakulteten gör egna modell läsordningar över grundstudierna så att de skall vara möjliga att avlägga under de två första studieåren. Modell läsordningen fås från examensprogrammets studierådgivning. Huvudämnet i lägre grundexamen består av den grundmodul som ingår i examensprogrammet och av dess fortsättningsmodul. Biämnet består av en annan grundmodul eller en annan

166 166 fortsättningsmodul som grundar sig på grundmodulen i huvudämnet. Valet av huvud- och biämne bestyrks och godkänns i samband med den individuella studieplanen. Kandidatseminariet och det kandidatarbete som ingår i det utgör en studiehelhet som behandlar vetenskapligt tänkande, informationssökning, strukturering och behandling av information samt språkliga och kommunikativa färdigheter. Ett gemensamt svenskspråkigt kandidatseminarium för studerande vid alla examensprogram på TKK ordnas en gång per termin. Seminariet fungerar som en undergrupp för examensprogrammens egna finska seminarier. Om du deltar i det svenskspråkiga kandidatseminariet skriver du kandidatarbetet på svenska och om du deltar i ett finskspråkigt seminarium skriver du arbetet på finska. Du skall dessutom skriva ett mognadsprov som baserar sig på kandidatarbetet. Provet skriver du alltid på ditt eget skolbildningsspråk (=modersmål i studentexamen, svenska eller finska). Mera information på adressen Närmare information om examensstrukturen och dess olika delområden finns på adressen Läs mera om svenskspråkig undervisning i kapitel Högre grundexamen Målsättning Den utbildning som leder till högre grundexamen skall enligt Tekniska högskolans examensstadga (21 ) ge den studerande: goda kunskaper i det huvudämne som hör till examensprogrammet, förmåga att tillämpa vetenskaplig kunskap och vetenskapliga metoder eller färdigheter för självständigt och krävande konstnärligt arbete samt färdigheter för kontinuerligt och flexibelt lärande, förmåga att förstå problem inom sitt område med tanke på användarna, de tekniska systemen, samhällssystemen och miljön, förutsättningar att vara verksam i arbetslivet som sakkunnig inom sitt område och på ett sätt som utvecklar området, tillräckliga språkkunskaper för nationella och internationella uppgifter inom området, samt färdigheter för vetenskaplig eller konstnärlig forskarutbildning. Utbildningen baserar sig på vetenskaplig forskning eller konstnärlig verksamhet samt praxis inom området. Examensstrukturen I de studier som leder till högre grundexamen ingår: studier i vetenskapsmetodik (M) (10 sp); tre moduler av vilka minst en skall vara en fördjupad modul i huvudämnet enligt det egna examensprogrammet ( sp);

167 167 fritt valbara studier (W) (minst 20 sp); samt ett diplomarbete (D) (30 sp). Ämnesstudier och fördjupade studier ingår i modulerna. Valfria studier W 20 sp Studier i vetenskaplig metodik M 10 sp Diplomarbete D 30 sp Fördjupande modul A3 20 sp Fortsättningsmodul B2 20 sp Specialmodul C 20 sp Bild 4. Examensstrukturen för diplomingenjörsexamen 120 sp Huvudämnet består av tre moduler som hör till examensprogrammet: en grundmodul som avlagts i lägre eller högre grundexamen och dess fortsättningsmodul samt en till fortsättningsmodulen tillhörande fördjupande modul. Biämnet bildas av en grundmodul och dess fortsättningsmodul eller en fortsättningsmodul och dess fördjupande modul. Fakulteten kan av grundad anledning godkänna som biämne andra tvåmodulskombinationer. Samma moduler kan inte ingå i huvud- och biämnet. Valet av huvud- och biämne bestyrks och godkänns i samband med den individuella studieplanen. Specialmodulen (20 sp) kan vara en modul planerad av fakulteten eller en modul som baserar sig på den studerandes personliga studier och som vilken fakulteten godkänner. Studierna i vetenskapsmetodik (10 sp) består av vetenskapliga metodstudier, som kan väljas från en kurslista, så att studierna stöder skrivandet av diplomarbetet ( Diplomarbetet (30 sp) är ett lärdomsprov som görs i slutskedet av studierna, oftast som ett uppdrag i ett företag inom branschen. Syftet med diplomarbetet är att den studerande blir van med självständigt och krävande arbete, samt tillämpar sina kunskaper i verkligheten. Ämnet och språket fastställs av fakulteten, som också utnämner en examinator och en handledare för diplomarbetet. Av grundad anledning kan fakulteten också ge tillstånd att utföra diplomarbetet inom ett ämnesområde som hör till biämnet. Närmare information om examensstrukturen och dess olika delområden finns på adressen

168 Praktik 168 I examen kan det ingå frivillig eller obligatorisk praktik. I lägre grundexamen (teknologie kandidatexamen) ingår ev. obligatorisk praktik i grundmodulen och ev. frivillig praktik i fritt valbara studier. I högre grundexamen (diplomingenjörsexamen) ingår ev. frivillig praktik i fritt valbara studier och ev. obligatorisk praktik i någon modul. Information om praktik kan fås av praktikrådgivare Nancy Zhang ([email protected]) samt från rekryteringtjänsten i Innopoli 2, 3:e vån. eller webbplatsen Studier vid Tekniska högskolan Undervisning, examination och utvärdering Vid Tekniska högskolan består ett läsår av fyra undervisningsperioder som följs av en tentamensperiod. Undervisnings- och tentamensperioderna samt lördagstenterna under läsåret finns på adressen Undervisningen kan förverkligas bl.a. genom föreläsningar, räkneövningar, övningsarbeten, grupparbeten, laborationer, seminarier, problembaserad inlärning (PBL), portfolion, inlärningsdagböcker och exkursioner. Examination kan ske med hjälp av tenter och mellanförhör eller andra metoder så som t.ex. portfolion och inlärningsdagböcker. Tekniska högskolans tentanvisningar finns på adressen Kursutvärdering är ett viktigt redskap för utveckling av undervisningen. Med hjälp av utvärdering får såväl studerande som lärare information om hur målsättningarna för kursen uppnåtts. Under läsåret tas WebOodis elektroniska kursutvärderingssystem i bruk för en del kurser men utvärdering kan även göras med utvärderingsblanketter eller i form av en utvärderingsdiskussion i grupp. Vitsorden berömlig (5), synnerligen god (4), god (3), synnerligen nöjaktig (2) och nöjaktig (1) används för visade goda insikter i grund- och forskarexamina. Även vitsorden godkänd och underkänd används. Studerande har rätt att göra begäran om rättelse av den lärare som bedömt kursen. Rättelsebegäran bör göras inom 14 dagar från den tidpunkt den studerande fått bedömningen/vitsordet till känna Läs- och tentordningar, kurser och studieplanering Läs- och tentordning för examensprogrammet finns på adressen De övriga examensprogrammens läs- och tentordningar finns på adressen Alla kursers webbplatser finns samlade i studie- och undervisningsportalen Noppa på adressen Noppa innehåller bl.a. beskrivningar av kurserna,

169 169 föreläsnings- och övningstider samt undervisningsmaterial, information om övningsarbeten och tentamina, kursnyheter och kursresultat. Studerande bör anmäla sig till de kurser han/hon ämnar delta i. Anmälan sker i allmänhet elektroniskt med WebOodi-systemet ( Anmälningsförfarandet bör kontrolleras på den ifrågavarande kursens webbplats. Studerande bör även anmäla sig till tentamen en vecka före tenten ifall inte läraren meddelar om annat. Tentanmälan görs oftast via WebOodi ( I samband med tenter är det bra att känna till TKK:s gemensamma tentanvisningar ( Notera att anmälan om behovet av svenskspråkiga tentfrågor bör göras senast två veckor före tenten. Studieplanering m.h.a. en individuell studieplan underlättar studierna och vid TKK används två olika studieplaner som redskap vid planeringen: den egna individuella studieplanen, som kan göras på kursnivå (i fortsättningen erbjuds ett studieplaneringsprogram i WebOodi) och den bestyrkta och godkända studieplanen som görs på modulnivå (förutom C-modulen vars innehåll bör klargöras t.ex. om den innehåller studier utomlands). Under studietiden gör studerande en obligatorisk studieplan på modulnivå för studierna som siktar till kandidatexamen samt en studieplan för studierna som siktar till DI-examen. Studieplanen görs på en specifik blankett ( och den bör godkännas av fakulteten. Att göra ändringar till den godkända studieplanen är möjligt, men då bör studerande åter söka godkännande till den nya studieplanen Att studera på svenska Grundkurser på svenska (som ingår i P-modulen) erbjuds bl.a. inom matematik, fysik, datateknik och produktionsekonomi. Läs mera om TKK:s svenskspråkiga undervisningsutbud på adressen Information om studierna i det andra inhemska språket och det främmande språket finns på Språkcentrets webbplats och Tekniska högskolan är ett tvåspråkigt universitet, vilket bl.a. innebär att svenskspråkiga har rätt att använda sitt modersmål i tenter, övningsarbeten och seminarier. Kom ihåg att be om svenskspråkiga tentfrågor senast två veckor före tenten. Vid behov kan även svenskspråkiga övningsgrupper arrangeras kom ihåg att själv vara aktiv i denna fråga! Ett gemensamt svenskspråkigt kandidatseminarium ordnas för studerande vid alla examensprogram vid TKK. Mera information hittar du på sidan

170 170 Framtidens industriföretag (FIF) heter den svensk-/engelskspråkiga huvudämneshelheten som består av studier inom produktionsekonomi och verkstadsindustri ( Processindustri och miljöteknik (PM) erbjuder ett brett utbildningsprogram i miljöteknik på svenska och engelska, som skall kunna läsas på kandidat- eller DI-nivå, som bi- eller huvudämne av studenter från så gott som alla olika examensprogram vid TKK ( Ordlistor. Största delen av kurslitteraturen är på finska och engelska. Det är viktigt att du även känner till terminologi på ditt modersmål. Till vissa kurser hör en liten ordlista, som bifogas kompendierna. I biblioteken och på webben finner man också ett antal nyttiga ordböcker och listor: Du kan även utnyttja Tekniska högskolans samarbetsavtal för att avlägga studier på svenska. Som exempel kan nämnas JOO-avtalet och Språkalliansen. Språkalliansen erbjuder språkkurser i finska, norska och danska för svenskspråkiga samt kurser i vetenskapligt skrivande. Mera information om JOO-avtalet och Språkalliansen finns i kapitel Begränsning av studietiderna Lagen om ändring av universitetslagen (556/2005) trädde i kraft den 1 augusti Genom ändringen infördes bestämmelser om målsatta och tillåtna studietider för lägre eller högre högskoleexamina. Dessutom berör lagändringen studierätten och möjligheten till extra tid för att slutföra studierna. De begränsade av studietiderna gäller studerande som den 1 augusti 2005 eller senare har fått studierätt för grundläggande examen samt studerande som före den 1 augusti 2005 har inlett sina studier inom något studieprogram vid Tekniska högskolan och som har blivit antagna till ett nytt examensprogram vid antagningen 2005 eller vid senare antagningar. Studietiden bestäms enligt den tid den studerande är anmäld som närvarande. Om den studerande underlåtit att anmäla sig som närvarande eller frånvarande, räknas denna tid med i studietiden. Även om den studerande är frånvaroanmäld, räknas frånvaron som studietid till den del den överskrider fyra terminer. En studerande som via den gemensamma eller separata antagningen fått studierätt för såväl lägre som högre högskoleexamen har en tillåten studietid på sju (7) år för diplomingenjörs-, arkitekt- eller landskapsarkitektexamen. Den tid det tar att avlägga teknologie kandidatexamen övervakas härvid inte. En studerande som har antagits till Tekniska högskolan för att avlägga endast högre högskoleexamen har en tillåten studietid på fyra (4) år. Frånvaro på grund av värnplikt, civiltjänst eller frivillig militärtjänst eller på grund av moderskaps-, faderskaps- eller föräldraledighet samt annan frånvaro på högst fyra terminer (2 studieår), under vilken den studerande har anmält sig som frånvarande eller avbrutit sina studier, räknas inte in i studietiden.

171 171 En studerande som inte har avlagt sin examen inom den längsta tillåtna studietiden och som önskar slutföra sina studier, kan hos fakulteten ansöka om extra tid. Den studerande ska då presentera en målinriktad och genomförbar plan för hur han eller hon tänker slutföra sina studier. Ansökan returneras till examensprogrammets kansli där man även kan få tilläggsinformation och anvisningar. Tilläggsinformation på adressen Byte av examensprogram Studerande som blivit antagna år 2008 har inte rätt att byta examensprogram mitt under studierna. Byte av examensprogram kan endast göras efter avlagd kandidatexamen och bytet sker då enligt vissa förutbestämda kriterier. Mera information om byte av examensprogram hittar du på webbplatsen Det nya Aalto-universitetet Aalto-universitetet, som bildats av Helsingfors handelshögskola (HSE), Konstindustriella högskolan (TaiK) och Tekniska högskolan (TKK), är ett nytt universitet som inleder sin verksamhet Vid årsskiftet överförs alla studerande till Aalto-universitetet. Aalto-universitetet är en internationell gemenskap med studenter och 4000 anställda. Från det nya universitetet utexamineras även i fortsättningen kandidater och magistrar i ekonomiska vetenskaper, konstkandidater och -magistrar samt teknologie kandidater och diplomingenjörer, arkitekter och landskapsarkitekter. TKK:s, TaiK:s och HSE:s starka sidor ska förstärkas ytterligare. Aalto-universitetet ska aktivt dra nytta av den mångdisciplinära och mångkonstnärliga karaktären på det nya universitetet. Redan nu har det varit möjligt att avlägga studieavsnitt eller studiehelheter i de förenade högskolorna genom den flexibla studierätten, dvs. genom JOO-studier. Målsättningen är att öka den interna rörligheten inom Aalto-universitetet. Den studerande kan avlägga förutom enskilda kurser även t.ex. biämneshelheter. Detta är delvis möjligt redan under hösten Information om ansökningsförfaranden ges senare. Gemensamma biämnen inom Aalto-universitetet är under planering, bl.a. IDBM (International Design Business Management) och Creative Sustainability. Aalto-universitetets verkstäder Design Factory, Media Factory och Service Factory stöder tvärvetenskapliga studier. Verkstäderna är miljöer för inlärning, undervisning, forskning och samarbete, där akademiska team och projekt arbetar tillsammans med företag och offentliga organisationer. Verkstäderna stöder internationalisering, öppen innovation, nya undervisningsoch inlärningssätt och tvärvetenskaplighet. Den forskningskunskap som skapas i verkstäderna kommer till direkt nytta i undervisningen. Verkstäderna har utvecklats på områden där de tre högskolorna har ett tvärvetenskapligt samarbete sedan tidigare. Design Factory koncentrerar sig på produktutveckling, Media Factory på medieområdet och Service Factory på tjänster med högt mervärde.

172 172 Mera information om Aalto-universitetet: och studier vid Aalto-universitetet: Här kan du även bekanta dig med de ofta ställda frågorna om studierna vid Aalto-universitetet Studier vid andra högskolor I det landsomfattande avtalet om flexibel studierätt (JOO-avtalet) ingår alla Finlands universitet. Avtalet berättigar Tekniska högskolans grund- och forskarstuderande att ansöka om rätt att avlägga studiehelheter eller enskilda kurser vid ett annat universitet. Flexibel studierätt bör ansökas på ansökningsblankett i god tid före man ämnar avlägga studierna på det andra universitetet.), JOOPAS tjänsten på adressen innehåller information om JOO-avtalet, studierna vid andra universitet samt utskrivbara ansökningsblanketter. Ett annat speciellt samarbetsnätverk är Språkalliansen som är ett samarbetsnätverk mellan Tekniska högskolan, Helsingfors universitet, Svenska handelshögskolan, Svenska social- och kommunalhögskolan vid Helsingfors universitet, Sibelius-Akademin och Teaterhögskolan. Syftet med Språkalliansen är att förbättra regionens svenskspråkiga universitetsstuderandes möjligheter att studera språk utgående från sitt modersmål. Studierätt för språkalliansens gemensamma kurser beviljas i samband med anmälan till kursen, av det samarbetsuniversitet vid vilket kursen ordnas. Mera information finns på adressen: Information fås även av [email protected], tfn Tekniska högskolan har många samarbetsavtal med utländska universitet och högskolor runt om i världen. NORDTEK är ett exempel på ett samarbetsprogram och genom programmet kan man söka om studierätt för att avlägga studier i något land i Norden. Ansökningstiderna för studier utomlands är den 1.3, 1.10 och Mera information om studier utomlands hittar du på adressen Information fås även av [email protected], tfn Sommarundervisning och sommartentamina koordineras via Öppna universitetet. Mera information om Öppna universitetet finns på adressen Studiehandledning Studiehandledning för första och andra årets teknologer ges i smågrupper av tutorlärare och storasyskon. Tutorverksamheten arrangeras i samarbete med fakulteten, gillet och Teknologföreningen. Som svenskspråkig tutorlärare vid examensprogrammet är Robert Albrect. Examensprogrammets studierådgivare finns till för att bl.a. hjälpa studeranden med olika studierelaterade ansökningar, med studieplanering samt att informera om aktuella studiefrågor och om studier vid andra högskolor. Studierådgivarna är studerande med några studieår bakom sig. Svenskspråkig studiehandledning fås av studierådgivare Robert Albrect I studierådgivningen finns det även en internationell studierådgivare som hjälper med internationella frågor så som utbytesstudier. Praktikrådgivaren tar hand om frågor gällande arbetspraktik och rekrytering till

173 173 arbetslivet. Uppgifter om mottagningstider finns på anslagstavlan och på adressen Svenskspråkig studiehandledning kan även fås vid Tekniska högskolans studiebyrå av planerarna Pia Rydestedt och Ingeborg Rask. Kontaktuppgifter till svenskspråkiga studierådgivare hittar du via webbplatsen: Utdrag ur studieregistret och andra löpande ärenden sköts av fakultetets kansli. Till kansliet hör (bl.a.) planerare Ville Kivimäki (rum 451, tfn , planerare Eeva Seppä (rum 451, tfn , planerare Anita Bisi (rum 424, tfn , och studiesekreterare (tfn ). Notera att olika studieadministrativa blanketter så som t.ex. blankett för godkännande av studieplan och ansökan om examensbetyg finns på svenska på adressen Studerande som behöver hjälp med frågor berörande inlärning, motivation och målsättningar samt välbefinnande kan få råd och stöd av TKK:s studiepsykolog Timo Tapola. Mera information finns på adressen De viktigaste infoställena i högskolan är anslagstavlorna och webben. Ifall det uppstår frågor gäller någon speciell kurs, lönar det sig att i första hand se på kursens webbplats i Noppaportalen, WebOodi eller anslagstavlan. Kontaktinformation Fakulteten Studierådgivningen rum E115 Tel [email protected] Studiebyrån planerare Pia Rydestedt rum Y191 Tel [email protected] planerare Ingeborg Rask rum Y239 Tel [email protected] Teknologföreningen Otsvängen 22 Tel [email protected] Karriär- och rekryteringstjänsten Studiepsykolog Innopoli, Timo Tapola Teknikv. 2 Tel [email protected]

174 AALTO-YLIOPISTO Aalto-yliopisto on Helsingin kauppakorkeakoulun (HSE), Taideteollisen korkeakoulun (TaiK) ja Teknillisen korkeakoulun (TKK) muodostama uusi yliopisto, joka aloittaa Myös kaikki opiskelijat siirtyvät tuolloin Aalto-yliopiston opiskelijoiksi. Aalto-yliopisto on opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö. Uudesta yliopistosta valmistuu edelleenkin kauppatieteiden kandidaatteja ja maistereita, taiteen kandidaatteja ja maistereita sekä tekniikan kandidaatteja ja diplomi-insinöörejä, arkkitehtejä ja maisemaarkkitehtejä. TKK:n, TaiKin ja HSE:n nykyisiä vahvuuksia voimistetaan. Aalto-yliopiston tavoitteena on edelleen syventää kunkin yliopiston omaa osaamista yhteisten monitieteisten hankkeiden lisäksi. Jo nyt on ollut mahdollista suorittaa opintojaksoja tai opintokokonaisuuksia kyseisissä yhdistyvissä korkeakouluissa joustavan opinto-oikeuden sopimuksen eli JOO-opintojen kautta. Tavoitteena on lisätä Aallon sisäistä opiskelijaliikkuvuutta. Tätä toteutetaan osittain jo syksyllä Hakukäytännöistä ja menettelyistä tiedotetaan erikseen. Opiskelija voi suorittaa sisäisesti liikkuen paitsi erillisiä kursseja, myös esimerkiksi sivuainekokonaisuuksia. Suunnitteilla on myös Aalto-yliopiston yhteisiä sivuaineita, kuten esimerkiksi IDBM (International Design Business Management) ja Creative Sustainability. Yhteistä opiskelua tukevat myös Aallon Factoryt eli Design Factory, Media Factory ja Service Factory. Ne ovat oppimis-, opetus-, tutkimus- ja yhteistyöympäristöjä, joissa akateemiset tiimit ja projektit sekä yritykset tai julkiset yhteisöt toimivat yhdessä. Pajat tukevat kansainvälisyyttä, avointa innovointia ja uusia opetuksen ja oppimisen tapoja sekä poikkitieteellisyyttä. Pajoissa syntyvä tutkimustieto siirtyy opetukseen saumattomasti. Pajojen taustalla ovat alueet, joissa kolmella korkeakoululla on jo olemassa tieteenvälistä yhteistyötä. Design Factory painottuu tuotekehitykseen, Media Factory media-alaan ja Service Factory korkean lisäarvon palveluihin. Lisää Aalto-yliopistosta: ja opiskelusta Aalto-yliopistossa: jossa voit tutustua myös useimmin kysyttyihin kysymyksiin opiskelusta Aalto-yliopistossa.

175 LIITE 1 Pakollisen vieraan kielen suorituksiin kelpaavat kielten kurssit 175 Tutkintosäännön mukaiseen alempaan korkeakoulututkintoon sisältyy vähintään kolmen opintopisteen laajuiset vieraan kielen opinnot, joilla opiskelijan tulee osoittaa ammatin harjoittamisen kannalta tarpeellinen yhden vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito. Tutkintosäännön vaatimia vieraan kielen opintoja ei voi koostaa usean eri kielen opintosuorituksista vaan kaikki opintopisteet tulee suorittaa samasta kielestä. Huomaa, että yhden kurssin suoritus ei välttämättä tuo riittävästi pisteitä (3 op), vaan tarvitaan useampia kursseja. Pakollisen vieraan kielen suorituksiin kelpaavat kielten kurssit, lukuvuosi S: kelpaa suullisen kielitaidon suoritukseksi K: kelpaa kirjallisen kielitaidon suoritukseksi Englannin kieli Kie Tekniikan englannin lukukurssi (2op) S Kie Tekniikan englannin kirjoituskurssi (2op) K Kie Opinnäytetyö englanniksi L (2op) K Kie Englannin kielen erikoistyö L (1-3op) K Kie Englannin kirjallinen koe (1op) K Kie Englannin suullinen koe (2op) S Espanjan kieli Kie Espanjaa itsenäisesti 1 (1op) S+K Kie Espanja 5B (2 op) S+K Kie Espanjaa itsenäisesti 2 (2op) S+K Kie Espanja 6A (2op) S+K Kie Espanja 6B (2op) S+K Kie Viestintää hispaanisessa maailmassa (2op) S+K Kie Tekniikan espanjaa (4op) S+K Kie Verkkokurssi: Caminando por mundos hispanos 1 (2op) S+K Kie Verkkokurssi: Caminando por mundos hispanos 2 (2op) S+K Kie Japanilaista kulttuuria (2op) S+K Kie Japanilainen yhteiskunta (2op) S+K Kie Ympäristöalan japania (2op) S+K Kie Tekniikan japanin seminaari 1 (2op) S+K Kie Tekniikan japanin seminaari 2 (2op) S+K Ranskan kieli Kie Ranska 5B (2op) S+K Kie Ranska 6A (2op) S+K Kie Ranska 6B (2op) S+K Kie Liike-elämän ranskaa 1 (2op) S+K Kie Liike-elämän ranskaa 2 (2op) S+K Kie Liike-elämän ranskaa 3 (2op) S+K Kie Liike-elämän ranskaa 4 (2op) S+K Kie Tekniikan ranskaa 1 (2op) S+K Kie Tekniikan ranskaa 2 (2op) S+K Kie Tekniikan ranskaa 3 (2op) S+K (Ei opeteta lukuvuonna ) Kie Tekniikan ranskaa 4 (2op) S+K (Ei opeteta lukuvuonna ) Kie Civilisation française 1 (1op) S+K Japanin kieli Kie Japani 5 (4op) S+K Kie Japani 6 (4op) S+K Kie Civilisation française 2 (1op)

176 S+K Kie Français pour les stagiaires 1 (1op) S+K Kie Français pour les stagiaires 2 (1op) S+K Kie Ranskaa itsenäisesti 1 (1op) S+K Kie Ranskaa itsenäisesti 2 (2op) S+K Kie Grammaire française 2 (2op) K Kie Ranskankielistä kaunokirjallisuutta 1 (2op) S+K Kie Ranskankielistä kaunokirjallisuutta 2 (2op) S+K Kie Kirjallista viestintää ranskaksi 1 (1op) K Kie Kirjallista viestintää ranskaksi 2 (2op) K Saksan kieli Kie Saksa 5B (2 op) S+K Kie Saksa 6A (2 op) S+K Kie Saksa 6B (2 op) S+K Kie Saksan kielioppia 2 (2 op) K Kie Median saksaa (2 op) S Kie Saksan keskustelukurssi (1 op) S 176 Kie Saksan kirjallinen viestintä (2 op) K Kie Saksan kaunokirjallisuutta 1 (2 op) S Kie Saksan kaunokirjallisuutta 2 (2 op) S Kie Suullista viestintää (2op) S Kie Teknisen saksan tekstikurssi (2-3 op) K Kie Tekniikan saksaa 1 (2 op) S+K Kie Tekniikan saksaa 2 (2 op) S+K Kie Tekniikan erikoisalojen saksaa (2-4 op) K Venäjän kieli Kie Yritysviestinnän venäjää (2-4 op) S+K Kie Talouselämän venäjää (2-4op) S+K Kie Joukkoviestinnän venäjää (1-3 op) S+K Kie Tieteen ja tekniikan venäjän tekstikurssi (1-3 op) S+K Kie Tekniikan venäjää (1-3 op) S+K

177 LIITE 2 Elektroniikan ja sähkötekniikan alemman perustutkinnon mallilukujärjestys 177 Elektroniikan ja sähkötekniikan tutkinto-ohjelman mallilukujärjestys on tarkoitettu auttamaan opiskelijaa opintojensa suunnittelussa. Siihen on sisällytetty perusopintomoduulin sekä ohjelman yhteiset opinnot ja A1-moduulin opinnot. Muiden moduulien opinnot opiskelijan tulee suunnitella itsenäisesti valintojensa ja resurssiensa mukaan. Opintoja suunnitellessaan opiskelijan kannattaa ottaa huomioon, että esimerkiksi pyrkiessään ulkomaille opiskelemaan tai harjoittelemaan, paikan tai apurahojen saamisen ehtona voi olla, että lukukausien aikana on suoritettu keskimäärin tietty opintopistemäärä. Opiskelija voi myös itse suunnitella omat opintonsa haluamallaan tavalla. EST-tutkintoohjelmaan on tehty myös vaihtoehtoinen mallilukujärjestys, jota noudattamalla pää- ja sivuaineopintoja voi alkaa opiskella jo ensimmäisenä lukuvuotena. Vaihtoehtoisessa mallilukujärjestyksessä matematiikan kurssien opiskelu on jaettu tasaisemmin kolmelle vuodelle. Mallilukujärjestykset ja muita työkaluja opintojen suunnittelun avuksi on tarjolla tiedekunnan internetsivujen opintosivuilla. Alla on esitetty suositus pakollisten opintojen (P-, O- ja A1-moduulit) suorittamisjärjestyksestä. Pakollisten opintojen lisäksi opiskelija suunnittelee muut kandidaatin tutkintoon valitsemansa kurssit siten, että opiskelutahti on mielekäs ja mahdollistaa valmistumisen kandidaatiksi 3 4 lukuvuodessa. Kolmessa vuodessa kandidaatiksi opiskelevan opiskelutahti on 60 op/lukuvuosi ja neljässä vuodessa valmistuvan opiskelutahti on 45 op/lukuvuosi. 1. LUKUVUOSI syyslukukausi (opetusperiodi, kurssikoodi, kurssin nimi, kurssin laajuus opintopisteinä) (I) S Johdatus elektroniikan ja sähkötekniikan opiskeluun 1 (I) T Johdatus opiskeluun ja tietojärjestelmiin TKK:lla (r. A) 2 (I II) Mat Matematiikan peruskurssi S1 10 (I II) S Fysiikka I 6 (I II) S Piirianalyysi 1 5 (II) S Digitaalitekniikan perusteet 3 Kie /7001 Toisen kotimaisen kielen kirjallinen osio 1 (suositellaan kurssin suorittamista kokeella opintojen alkuvaiheessa) Kie /7002 Toisen kotimaisen kielen suullinen osio 1 (ks. erilaisia suoritusvaihtoehtoja Kielikeskuksen sivuilta) yht. 29 op kevätlukukausi (III IV) Mat Matematiikan peruskurssi S2 10 (III IV) S Fysiikka II 6 (III IV) S Piirianalyysi 2 5 yht. 21 op

178 LUKUVUOSI syyslukukausi (I II) Mat Matematiikan peruskurssi S3 10 (I II) S Mittaustekniikan perusteet A 4 Elektroniikan ja sähkötekniikan perusmoduulin valitsevat opiskelevat lisäksi: (I II) S Elektroniikka I 5 (I II) S Elektroniikan laboratoriotyöt 2 (I II) S Staattinen kenttäteoria 5 yht. 26 op Bioniikan perusmoduulin valitsevat opiskelevat lisäksi: (I) S Puolijohdeteknologian perusteet 5 (I II) S Elektroniikka I 5 (I II) S Materiaalitieteen perusteet 5 yht. 29 op kevätlukukausi (III IV) S Fysiikka III 6 (III IV) T Ohjelmoinnin perusteet Y (Python) 5 Elektroniikan ja sähkötekniikan perusmoduulin valitsevat opiskelevat lisäksi: (III IV) AS Analoginen säätö 3 (III IV) S Dynaaminen kenttäteoria 5 yht. 19 op Bioniikan perusmoduulin valitsevat opiskelevat lisäksi: (III IV) S Dynaaminen kenttäteoria 5 yht. 16 op 3. LUKUVUOSI syyslukukausi (I II) Mat Sovellettu todennäköisyyslaskenta A/B 5 (I II) S Signaalit ja järjestelmät 5 yht. 10 op kevätlukukausi (III IV) AS C-ohjelmoinnin peruskurssi 4 yht. 4 op SUORITA, KUN SE SOPII OPINTOSUUNNITELMAASI: Vieraan kielen opintoja 1 3 Ohjelman yhteisiä opintoja 4 (I, II, III tai IV) Tfy Fysiikan lyhyet laboratoriotyöt 2 Edellä mainittujen opintojen lisäksi kandidaatin tutkintoon kuuluu opintoja seuraavasti: Pääaineen opintoja (A2-moduuli) 20

179 Sivuaineen opintoja 20 Vapaasti valittavia opintoja 10 Kandidaattiseminaari ja kandidaatintyö Tekniikan kandidaatin tutkinto on laajuudeltaan 180 op ja se on suoritettavissa kolmessa lukuvuodessa.