Odottavan äidin ja synnyttäjän ongelmamikrobit
|
|
- Ville Aimo Tamminen
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Odottavan äidin ja synnyttäjän ongelmamikrobit INTO 2018, Infektioiden torjuntapäivät Infektioidentorjuntayksikkö
2 Raskaana olevien ja synnyttäjien moniresistentit mikrobit (MDR-mikrobit) MRSA (metisilliinille resistentti Staphylococcus aureus) VRE (vankomysiinille resistentti enterokokki) ESBL-E. coli ja ESBL-K. pneumoniae (extendedspectrum betalactase tuotto) CPE (carbapenemase-producing enterobakteeri) MDR-Pseudomonas aeruginos yhtäaikainen karbapeneemi ja keftatsidiimiresistenssi Olen rajannut otsikon käsittelemään raskaana olevien ja synnyttäjien moniresistenttejä mikrobeja Ohjeet ovat HUS:ssa käytössä olevia ohjeita jotka pohjautuvat valtakunnalliseen ohjeeseen. Olen tarkastellut MDR-mikrobien esiintymistä HUS:n Naistenklinikan ja Kätilöopiston näkökulmasta MDR-Acinetobacter karbapeneemiresistenssi 2
3 Raskauden aikaiset seurannat ja seuranta synnytyksen jälkeen Avoterveydenhuolto Äitiysneuvola Määräaikaiset ja harkinnanvaraiset terveystarkastukset Sairaala Varhaisraskauden yleinen ultraäänitutkimus raskausviikolla Rakenneultraäänitutkimus raskausviikolla Riskiraskauden seuranta Raskauden seurantakäynnit sairaalassa tarvittaessa SYNNYTYS Avoterveydenhuolto Äitiysneuvola Määräaikaiset ja harkinnanvaraiset terveystarkastukset Lastenneuvola Y h t e i s t y ö s s ä Suurin osa raskaana olevista naisista ovat perusterveitä nuoria naisia Mahdolliset riskitekijät MDRmikrobin suhteen kartoitetaan sekä avoterveydenhuollon puolella, että sairaalassa Yhteistyötä tehdään avoterveydenhuollon ja sairaalan välillä raskausaikana, synnytyksessä ja sen jälkeen tapahtuvissa seurannoissa. 3
4 Synnyttäjien lukumäärä sairaaloittain vuonna 2017 Lähde: THL, Syntyneiden lasten rekisteri v Synnyttäjien lukumäärä Naistenklinikalla ja Kätilöopiston sairaalassa Yhteensä NKL & Kätilöopiston synnyttäjien lukumäärät ovat olleet viime vuosina n / vuosi Naistenklinikka Kätilöopisto Yhteensä Jorvi Yhteensä Jorvi, NKL ja KOS HUS:n synnytyssairaalat: Naistenklinikka, Kätilöopiston sairaala, Jorvin sairaala, Hyvinkään sairaala ja Lohjan sairaala 4
5 Moniresistentti mikrobi (MDR-mikrobi) Mikrobi, joka on hankkinut resistenssiominaisuuden sen aiheuttamien infektioiden hoidossa tavallisesti käytetyille mikrobilääkkeille. Moniresistentillä mikrobilla voi olla myös ominaisuuksia, jotka lisäävät niiden kykyä levitä terveydenhuollon laitoksissa. MDR-mikrobin kantajaksi voi tulla myös sairaaloiden ja muiden hoitolaitosten ulkopuolella. Tartunnan voi saada esimerkiksi matkailun yhteydessä tai se voi olla elintarvikevälitteinen. Myös raskaana olevat matkustavat työnsä puolesta ja vapaa-aikanaan, joten mahdollisuus saada MDR-mikrobi ulkomailta on olemassa. 5
6 Raskaana oleva tai synnyttäjä on moniresistentin mikrobin kantaja Miten toimimme? Mikäli raskaana oleva on aiemmin todettu MDR-mikrobin kantajaksi Sairaalassa kosketusvarotoimet Otetaan seulontanäytteet kertaalleen ennen synnytystä Poikkeus: ESBL E. Coli- kantajalta ei tarvita seulontanäytteitä. Potilaan ESBL E.coli kantajuustieto pidetään hälytysrekisterissä yhden vuoden ajan viimeisestä positiivisesta näytteestä, jonka jälkeen kantajuustieto puretaan. Tavanomaiset varotoimet SEULONTANÄYTTEET: MRSA seulontanäytteet: nenä, nielu, rektum (tai perineum tai nivuset), erittävät haavat ja ihorikot Muut MDR-mikrobien seulontanäytteet: rektum, erittävät haavat ja ihorikot Kantajuustieto pyritään passivoimaan ennen synnytystä, mikäli viimeisestä positiivisesta MDR-mikrobi näytteistä on kulunut yli vuosi. Sairaalassa kosketusvarotoimet, kunnes ohjeenmukaiset näytteet on otettu. Kantajuustieto voidaan purkaa 1 vuoden päästä viimeisestä positiivisesta näytteestä kolmilla negatiivisilla seulontanäytteillä. Mikäli potilaalta on vuoden päästä viimeisestä positiivisesta näytteestä saatu kolmet negatiiviset seulontanäytteet siten, että ensimmäisen ja viimeisen näytteen väli on vähintään 3 kk, harkitaan kantajuustiedon purkua. 6
7 Raskaana olevalla tai synnyttäjällä on moniresistentin mikrobin epäily- Miten toimimme? Kahdet seulontanäytteet peräkkäisinä päivinä ja TAVANOMAISET VAROTOIMET Lähetteessä tieto riskistä Raskaana oleva tuo esiin, että samassa taloudessa asuu MRSA-, VRE, tai CPE-kantaja Hälytysjärjestelmässä on tieto altistuksesta Kahdet seulontanäytteet peräkkäisinä päivinä ja KOSKETUSVAROTOIMET Raskaana oleva on iv huumeiden käyttäjä (MRSA seulontanäytteet) Mikäli raskaana olevalla on ollut vuoden sisällä ulkomailla >24 tunnin kestoinen sairaalahoito tai toimenpide Mikäli raskaana oleva on turvapaikanhakija, pakolainen, paperiton (erillinen ohje). Turvapaikanhakijoiden MRSA prevalenssi on arviolta 25 % 7
8 Raskaana olevien turvapaikanhakijoiden moniresistenttien bakteereiden seulontanäytteet HUS Noin kuukautta ennen arvioitua synnytysaikaa otetaan raskautta seuraavassa yksikössä (esim. lääkäriasema tai avohoito) MRSA seulontanäytteet o MRSA-näytteet: nenä, nielu ja rektum/ perineum/ nivuset o Tulokset ilmoitetaan synnytyssairaalaan heti niiden valmistuttua. Tiedot kirjataan potilaan taustatietoihini Mikäli potilaan seulontanäytteet ovat positiivisia, otetaan yhteys hygieniahoitajaan, joka kirjaa tiedon riskitietohälytyksiin ja ohjeistaa varotoimet. Uusia näytteitä ei tarvita sairaalaan tullessa. Mikäli potilaasta otetut seulontanäytteet ovat negatiiviset, hänet voidaan hoitaa tavanomaisin varotoimin synnytyksen yhteydessä ja hänestä otetaan toiset MRSA seulontanäytteet synnytyssairaalassa potilaan tullessa synnyttämään 8
9 Varotoimet avohoidossa ja sairaalassa, jos äiti on MDRmikrobin kantaja tai hänellä on epäily kantajuudesta Poliklinikalla ja äitiysneuvolassa Tavanomaiset varotoimet MRSA- kantaja tavanomaiset varotoimet, mutta toimenpiteissä kosketusvarotoimet Synnytysosastolla, leikkausosastolla ja synnyttäneiden vuodeosastolla Kosketusvarotoimet, potilaalle yhden hengen huone jossa oma WC ja suihku Poikkeus: ESBL-E. Coli kantajat, jotka hoidetaan yleensä tavanomaisin varotoimin (riskipohjainen arvion kosketusvarotoimien tarpeesta) Mikäli raskaana olevalla on ollut vuoden sisällä ulkomailla >24 tunnin kestoinen sairaalahoito tai toimenpide, noudatetaan kosketusvarotoimia, kunnes kahdet MRSA ja MDRSVi seulontanäytteet ovat osoittautuneet negatiivisiksi Turvapaikanhakijat, pakolaiset ja paperittomat: Noudatetaan kosketusvarotoimia. Mikäli raskaana olevalta on 1. moniresistentin mikrobin seulontanäytteet olleet negatiiviset, otetaan 2. näytteet synnyttämään tullessa. Potilas voidaan silloin hoitaa tavanomaisin varotoimin 9
10 Uudet MDR- mikrobi tapaukset raskaana olevilla ja synnyttäjillä HUS Naistenklinikalla ja Kätilöopiston sairaalassa Synnyttäjien lukumäärä/vuosi Uudet MDR-mikrobi tapaukset (%) : (0,2 %) : (0,3 %) : (0,3 %) MRSA ESBL E.coli ESBL Klebs. pneum. CPE YHT: 2017: 2018: ? 32 (0,3 %)?
11 Uudet MRSA tapaukset koko Suomessa/ Synnyttäjillä ja raskaana olevilla HUS Naistenklinikalla ja Kätilöopiston sairaalassa Uudet MRSA -tapaukset alkuperän mukaan Naistenklinikalla ja Kätilöopiston sairaalassa MRSA Kotimaa MRSA Ulkomaa MRSA yht 11
12 Synnyttäjien ja raskaana olevien uudet MRSA löydökset o Tartunnan alkuperä: o Ulkomailta saatujen tartuntojen määrä on lisääntynyt vuodesta Kotimaasta saatujen tartuntojen määrä on vaihdellut vuosittain 3-7 tapauksen välillä o Tartuntalaitostyyppi: o Vuodesta 2015 eteenpäin ulkomailta saaduista tartunnoista sairaalalähtöisiä on ollut 20 % ja avohoitolähtöisiä on 80 %. Kotimaasta saduista MRSA tartunnoista noin puolet on sairaalalähtöisiä puolet avohoitolähtöisiä. o Tartunnan toteamistapa: o Ulkomailta saadut MRSA tartunnat on todettu pääsääntöisesti seulontanäyttein ja kotimaasta saadut tartunnat on todettu puolet kliinisellä näytteellä ja puolet seulontanäytteellä o Eniten ulkomaisia MRSA tartuntoja on saatu Irakista, Romaniasta, Afganistanista ja Egyptistä o THL: Koko Suomen tilastoa: Vuonna 2016 MRSA- kantajuus todettiin 371 potilaalla, joilla ei ollut suomalaista henkilötunnusta. Vuonna 2017 vastaava luku oli 154. (Matkailijat ja turvapaikanhakijat) 12
13 MRSA löydösten SPA- tyypit raskaana olevilla ja synnyttäjillä Naistenklinikalla ja Kätilöopiston sairaalassa Löydökset ovat yksittäisiä Kolmessa tapauksessa samaa SPA- tyyppiä olevat ovat äiti-lapsi pareja. THL:n raportin 6/2018 mukaan yleisimmät spa-tyypit ovat: t008, t172, t304, t067, t223, t127,t
14 määrä Uudet ESBL tapaukset koko Suomessa/ Synnyttäjillä ja raskaana olevilla HUS Naistenklinikalla ja Kätilöopiston sairaalassa Uudet ESBL E.coli ja Klebsiella pneumoni tapaukset alkuperän mukaan HUS Naistenklinikalla ja Kätilöopiston sairaalassa ESBL Ulkomaa ESBL Kotimaa ESBL yht:
15 Synnyttäjien ja raskaana olevien uudet ESBL löydökset o Tartunnan alkuperä: o Suurin osa vuonna 2014 esiin tulleista tartunnoista oli kotimaasta saatuja. Vuodesta 2015 lähtien ulkomailta saatujen tartuntojen määrä on kasvanut ja vuonna 2018 näyttää että ulkomailta saatujen tartuntojen määrä ylittää kotimaasta saadut tartunnat. o Tartuntalaitostyyppi: o Vuodesta 2017 eteenpäin ulkomailta saaduista ESBL tartunnoista 70 % on sairaalalähtöisiä 30 % on avohoitolähtöisiä. Kotimaasta saadut tartunnat ovat pääosin avohoitolähtöisiä. o Tartunnan toteamistapa: o Ulkomailta saadut ESBL tartunnat on todettu pääsääntöisesti seulontanäyttein, kotimaasta saatujen tartuntojen toteamistapa on ollut pääosin kliininen näyte o Eniten ulkomaisia ESBL tartuntoja on saatu: Irakista, Intiasta, Egyptistä, Thaimaasta, Turkista, Venäjältä o ESBL Klebsiella pneumoni näytteistä suurin osa oli avohoitoperäisiä o Vuoden 2015 CPE löydös alkuperä oli ulkomaat ja potilas oli ollut Egyptissä sairaalahoidossa o THL: Koko Suomen tilastoa: Vuonna 2017 suurin osa ESBL löydöksistä oli E. coli- ja pieni osa Klebsiella pneumoniae -kantoja. Yli puolet ESBL E.Coli löydöksistä oli viljelty virtsasta 15
16 Moniresistenttien mikrobien näytteenottokohdat ja infektiot HUS Naistenklinikalla ja Kätilöopiston sairaalassa MRSA ESBL Escherichia coli ja ESBL Klebsiella pneumoniae kohdusta 1 kpl sektiohaavalta 4 kpl genitaalialueelta 1 kpl vastasyntyneen iholta 1 kpl vastasyntyneen kainalosta 1 kpl ESBL E. coli verestä 1 kpl sektiohaavalta 2 kpl virtsasta 22 kpl genitaalialueelta 3 kpl episiotomiahaava 1 kpl kohdusta 3 kpl THL: S. aureus -vaginakolonisaatio todetaan 10 %:lla naisista Vastasyntyneet kolonisoituvat S. aureus -bakteerilla pian syntymän jälkeen (napa, iho, perineum ja joskus suolisto). Imeväisiän jälkeen kolonisaatio vähenee. ESBL Klebsiella Pneumoniae virtsasta 1 kpl THL: Yleisimpiä E. coli ja Klebsiella pneumoniae -infektioita ovat virtsateiden infektiot 16
17 Toiminta moniresistentin mikrobin toteamisen jälkeen Keskimääräiset hoitoajat synnytyssairaalassa ovat lyhyet, joten sairaalaan tulessa otetut MDR-mikrobinäytteet valmistuvat usein vasta hoitojakson jo päätyttyä. 1. Tieto kantajuudesta kirjataan kantajarekisteriin, josta se siirtyy potilaan riskitietohälytyksiin 2. Ilmoitus hoitoyksikköön positiivisesta löydöksestä Tieto hoitavalle lääkärille 3. Potilaan ohjaus positiivisen tuloksen tultua HUS:n kirjalliset potilasohjeet MDR kantajille (suomi-ruotsi-englanti) Internet on yleinen tiedonhakupaikka: Luotettavaa tietoa asiasta löytyy: Terveyskylä.fi kautta ->Naistalo.fi ja Infektiotalo.fi 4. Altistuneiden kartoitus (yli 24 h samassa huoneessa), kirjataan tiedot kantajareksiteriin, josta ne siirtyvät potilaiden riskitietohälytyksiin perheenjäseniä ei yleensä laiteta altistuneeksi, joten jos äiti on positiivinen, ei vastasyntynyttä kirjata altistuneeksi Kotiutuneille altistuneille ilmoitetaan altistumisesta ja heille tehdään laboratoriolähetteet MDR seulontoihin. Näin äidillä ja vastasyntyneellä on mahdollisuus halutessaan käydä seulontanäytteissä ja kaksien negatiivisten seulontanäytteiden jälkeen altistushälytys passivoidaan. Mikäli altistuneet eivät ole käyneet näytteissä, altistushälytys on voimassa 1 vuoden, jonka jälkeen se passivoidaan. 17
18 Toiminta moniresistentin mikrobin toteamisen jälkeen Epidemiaselvitykset: MDR- kantaja on kirjattu kantajareksiterin kautta riskitietohälytyksiin Kartoitetaan altistuneet huonetoverit (yli 24 h samassa huoneessa) ja tiedot altistumisesta kirjataan kantajareksiterin kautta riskitietohälytyksiin. Kun synnyttäjä todetaan kantajaksi, kartoitetaan myös vastasyntyneen hoitojaksot ja vauvan mahdolliset kansliahoidot Kartoitetaan kantajaksi todetun potilaan sairaalahoidot 3 kk:n ajalta ja mahdolliset altistuneettiedot altistumisesta kirjataan kantajareksiterin kautta riskitietohälytyksiin Hyvä yhteistyö avoterveydenhuollon kanssa on tärkeää. 18
19 Case: MRSA epidemiaselvitys synnytyssairaalassa Synnytys Synnyttäjä on ulkomaalaistaustainen raskaana oleva nainen, joka oli saapunut Suomeen 2 päivää ennen synnytystä. Raskauden kesto ei ollut tiedossa. Äidistä otettiin sairaalaan tulessa MRSA seulontanäytteet ohjeen mukaan (nenä/nielu/rektum) ja äiti hoidettiin kosketusvarotoimin Alakautta tapahtuneen synnytyksen jälkeen äiti joutui jäämään heräämövalvontaan ja lapsi voi hyvin ja hänet siirrettiin synnyttäneiden osastolle. Äidillä ei ollut tukihenkilöä, joten lapsi otettiin kansliahoitoon. Tässä vaiheessa tieto äidin MRSA epäilystä ei tavoittanut osastoa 3 päivää synnytyksestä: Äidin MRSA vastukset tulivat - äiti oli edelleen heräämövalvonnassa Äiti oli laajasti kolonisoitunut, MRSA löydös nenästä, nielusta ja rectumista Lapsi siirrettiin lastenosastolle eristykseen (kosketusvarotoimet) ja hänestä otettiin MRSA näytteet 5 päivää synnytyksestä: Lapsen näytteet tulivat: vastasyntynyt oli laajasti kolonisoitunut, MRSA löydös nielu, perineum ja napa Kaikki synnyttäneiden osastolla sisällä olleet äidit & vastasyntyneet seulottiin, yhteensä 31 potilasta 10 päivää synnytyksestä Osastoseulonnasta löytyi lisäksi toisen äidin vastasyntyneen lapsen perineumnäyteestä positiivinen MRSA, äiti oli kuitenkin negatiivinen. Seulonnoissa ei löytynyt muita positiivisia. Epidemia-ajaksi kirjattiin indeksin sisäänkirjauspäivä ja synnyttäneiden osaston seulonnoista löytyneen, toisen äidin vastasyntyneen, sairaalassaoloaika, yhteensä 6 pv. Altistuneita synnyttäneiden osastolta tuli nyt lisää 53 potilasta (25 äiti-lapsiparia), kotiutuneille ilmoitettiin altistumisesta ja pyydettiin käymään näytteissä Tämän jälkeen osasto seulottiin uudelleen, kaikki synnyttäneiden osastolla sisällä olleet äidit & vastasyntyneet seulottiin, kaikki seulotut olivat negatiivisia, kaksi äiti-lapsiparia ei käynyt näytteissä 19
20 Case: Lopputulos: Selvittiin säikähdyksellä Lopputulos: THL spa-tyypitykset osoittivat, että indeksi äiti ja hänen vastasyntynyt olivat samaa SPA-tyyppiä ja seulonnoissa todettu toinen MRSA- positiivinen vastasyntynyt oli eri SPA-tyyppiä. Osastoseulonnoissa löytynyt positiivinen vastasyntyneen MRSA löydös jäi alkuperältään epäselväksi, koska vauvan äiti antoi negatiivisen tuloksen, eikä osastoilla ollut samaan aikaan ollut hoidossa muita tunnettuja MRSA kantajia. Kaikkiaan osastolla tehtiin kaksi osastoseulontaa ja altistuneita kirjattiin 84 kpl joista kahdelta potilaalta löytyi positiivinen MRSA (indeksin vastasyntynyt ja toisessa huoneessa oleva vastasyntynyt) Kaikki muut seulotut olivat negatiivisia. 2 kotona olevaa äiti-lapsiparia jäi seulomatta. Heidät passivoitiin ilman näytteitä, sillä osastolla ei todettu osastoleviämistä ja he eivät olleet huonetovereita tälle 1.seulonnoissa löytyneelle toisessa huoneessa olevalle vastasyntyneelle Jotain opittavaa: tiedonkulussa on parantamista ja kansliat eivät ole vastasyntyneiden hoitopaikkoja MRSA ei ollut levinnyt synnyttäneiden osastolla. Tavanomaiset varotoimet ja käsihygienia olivat todennäköisesti toteutuneet ohjeiden mukaisesti 20
21 Moniresistenttien mikrobien tuomat haasteet raskaana olevilla ja synnyttäjillä Tietokoneohjelmat eivät keskustele keskenään riskitietohälytykset eivät päivity kaikkiin potilastietojärjestelmiin Kantajarekisteritiedoissa näkyvät vain oman sairaanhoitopiirin hälytykset Laboratoriovastaukset MDR- mikrobien seulonnoista tiedonkulku seulontanäytteiden vastauksista välillä haasteellista (esim. yksityiset laboratoriot) Eristystilojen riittämättömyys Rajallinen määrä yhden hengen huoneita, jossa olisi sulku, WC ja oma suihkutila Yhteistyö avoterveydenhuollon kanssa Yhteistyön lisääminen Onko mahdollista ottaa kaikki MDR- seulontanäytteet valmiiksi jo ennen synnyttämään tuloa? Kulttuurierot ja kielimuuri Monikulttuurisuus hoitotyössä haastavaa Tiedonkulku on haasteellista, aina ei tiedä ymmärtääkö potilas annetut ohjeet Tulkkia ei aina ole paikalla (päivystysluonteiset käynnit) Jälkihoito-ohjaus potilaan omalla kielellä ei aina ole mahdollista Kirjalliset potilasohjeet useammalla kielellä puuttuvat. Tällä hetkellä ohjeita löytyy kielillä: suomi-ruotsi-englanti 21 Päivi Kaivonen, hygieniahoitaja
22 Moniresistenttien mikrobien tartunnantorjunta 1. Tavanomaiset varotoimet toteutuvat kaikkien potilaiden kohdalla 2. Tunnetut kantajat, altistuneet ja muu riski kantajuudelle 1. Otetaan ohjeen mukaiset seulontanäytteet ja 2. noudatetaan ohjeen mukaisia varotoimia 3. Tunnistetaan epidemiat ja estetään niiden leviäminen Käsihuuhde 22
23 Lähteet: Duodecim, Terveyskirjasto MRSA, ESBL, Sairaalainfektiot ja sairaalabakteerit Hoitoon liittyvien infektioiden torjunta 7. uudistettu painos 2018 HUS, Infektioidentorjuntaohjeet MMKR, rekisteri moniresistenttien mikrobien kantajista, Neotide THL, Ohje moniresistenttien mikrobien tartunnantorjunnasta, Ohjaus 22/2017 Elina Kolho, Outi Lyytikäinen, Jari Jalava THL, Peruspalvelut THL, Tietokantaraportit 23
24 Kiitos 24
KANNATTAAKO MONIRESISTENTTIEN MIKROBIEN SEULONTA? HYGIENIAHOITAJA JAANA-MARIJA LEHTINEN HUS MOBIILIYKSIKKÖ
KANNATTAAKO MONIRESISTENTTIEN MIKROBIEN SEULONTA? HYGIENIAHOITAJA JAANA-MARIJA LEHTINEN HUS MOBIILIYKSIKKÖ VAROTOIMET JA SEULONTAKÄYTÄNNÖT HUS:SSA Tila Hälytystieto Varotoimet Näytteenotto MDR-kantaja
LisätiedotValtakunnallinen suositus moniresistenttien mikrobien torjunnasta. Elina Kolho
Valtakunnallinen suositus moniresistenttien mikrobien torjunnasta Elina Kolho STM käynnistämä projekti Tavoite yhtenäistää moniresistenttien mikrobien torjuntakäytäntöjä Suomessa => kohderyhmä tartunnantorjuntatiimit
LisätiedotMoniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla
1(5) Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla Yleistä Sairaalaympäristössä mikrobien keskeisin tartuntareitti on kosketustartunta.
LisätiedotMitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei?
Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei? Infektioiden torjunnalla turvaa ja laatua hoitolaitoksiin Alueellinen koulutuspäivä 29.11.2016 Hygieniahoitaja, Anu Harttio-Nohteri/VSSHP
LisätiedotValtakunnallinen ohje moniresistenttien mikrobien tartunnantorjunnasta. Elina Kolho
Valtakunnallinen ohje moniresistenttien mikrobien tartunnantorjunnasta Elina Kolho STM käynnistämä ja rahoittama projekti julkaistu 6/14 Tavoite yhtenäistää moniresistenttien mikrobien torjuntakäytäntöjä
LisätiedotMoniresistentit bakteerit
25.8.2014 1 Moniresistentit bakteerit MRSA = Metisilliini Resistentti Staphylococcus aureus Staphylococcus aureus on yleinen terveiden henkilöiden nenän limakalvoilla ja iholla elävä grampositiivinen kokkibakteeri.
LisätiedotMoniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE. Alueellinen koulutus Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen
Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE Alueellinen koulutus 5.10.2018 Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen Esityksen sisältö Mikrobien antibioottiresistenssi Moniresistentit bakteerit (MDR) MRSA = Methicillin
LisätiedotMoniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE. Alueellinen koulutus Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen
Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE Alueellinen koulutus 5.10.2018 Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen Esityksen sisältö Mikrobien antibioottiresistenssi Moniresistentit bakteerit (MDR) MRSA = Methicillin
LisätiedotMoniresistenttien mikrobien näytteenotto
Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mika Paldanius Osastonhoitaja TtM, FT Mikrobiologian laboratorio Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mikrobit ovat erittäin muuntautumiskykyisiä Antibioottihoidoista
LisätiedotOvatko MDR-mikrobit samanlaisia?
Ovatko MDR-mikrobit samanlaisia? Risto Vuento 1 Onko sillä merkitystä, että MDR-mikrobit ovat samanlaisia tai erilaisia? Yleisesti kaikkeen hankittuun resistenssiin pitäisi suhtautua vakavasti Varotoimet
LisätiedotMDR-MIKROBIT SAIRAALAN ULKOPUOLELLA HYGIENIAHOITAJA JAANA-MARIJA LEHTINEN HUS MOBIILIYKSIKKÖ
MDR-MIKROBIT SAIRAALAN ULKOPUOLELLA HYGIENIAHOITAJA JAANA-MARIJA LEHTINEN HUS MOBIILIYKSIKKÖ SISÄLLYSLUETTELO HUS-alueen MRSA ja ESBL tartuntojen osuus avopuolella ja pitkäaikaishoidossa MDR-kantaja kotihoidossa
LisätiedotMRSA-kantajuuden seuranta
MRSA-kantajuuden seuranta Hygieniahoitaja Minna Nieminen Tays, Infektioyksikkö 400 PSHP:n uudet MRSA-kantajat ikäryhmittäin 2005-2017 (tammi-lokakuu 2017) 350 300 250 200 >65 15-64V
LisätiedotMONIRESISTENTTIEN BAKTEERIEN SEULONTAOHJE
VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT MONIRESISTENTTIEN BAKTEERIEN SEULONTAOHJE MRSA, VRE ja moniresistentit Gram-negatiiviset sauvabakteerit (Acinetobacter baumannii,
LisätiedotAlueellinen sairaalahygieniapäivä Epidemiologinen katsaus
Alueellinen sairaalahygieniapäivä 22.11.2017 -Epidemiologinen katsaus infektiolääkäri Hanna Viskari 1 2 7-vuotiaan tytön virtsan klebsiella. Anamneesissa ei ole erityistä syytä tällaiseen resistenssiin
LisätiedotKosketusvarotoimet vai eristys onko terminologialla väliä? JA Sairaanhoitopiirin uudet ohjeet ESBL-potilaiden hoitoon
Kosketusvarotoimet vai eristys onko terminologialla väliä? JA Sairaanhoitopiirin uudet ohjeet ESBL-potilaiden hoitoon 19.9.2017 ylilääkäri Raija Uusitalo-Seppälä Infektioyksikkö, SataDiag, Satakunnan sairaanhoitopiiri
LisätiedotResistenttien bakteerien torjunnan valtakunnalliset linjaukset mikä muuttui?
Resistenttien bakteerien torjunnan valtakunnalliset linjaukset mikä muuttui? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö TYKS / VSSHP 9.3.2015 MRSA-epidemiat VSSHP:ssa ja SatSHP:ssa
LisätiedotAsiaa moniresistenteistä mikrobeista päivitettyjä ohjeita. Tarja Kaija hygieniahoitaja p
Asiaa moniresistenteistä mikrobeista päivitettyjä ohjeita Tarja Kaija hygieniahoitaja tarja.kaija@ppshp.fi p. 3152574 Moniresistentit mikrobit Bakteeriviljelynäyte haavalta MRSA VRE losteviljelynäyte ESBL
LisätiedotESBL Klebsiella pneumoniae -epidemia
ESBL Klebsiella pneumoniae -epidemia INTO-päivät 7.11.2018 Infektiolääkäri Laura Pakarinen, Helsingin kaupunki 1 Helsingin kaupungin sairaalat Suursuon sairaala MalmiH sairaala MalmiP sairaala Laakson
LisätiedotKÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA OHJEESTA-MRSA HYGIENIAHOITAJA JAANA-MARIJA LEHTINEN
KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA OHJEESTA-MRSA HYGIENIAHOITAJA JAANA-MARIJA LEHTINEN TÖÖLÖN SAIRAALA 11.4.2017 2 TÖÖLÖ OSASTO 4 KESÄKUU 2016 Kesäkuun loppu 2016 6 hengen potilashuone: 1 potilaalla kliinisessä näytteessä
LisätiedotKÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA OHJEESTA ESBL HYGIENIAHOITAJA LEENA SIMONS
KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA OHJEESTA ESBL HYGIENIAHOITAJA LEENA SIMONS LASTENKLINIKKA UUSI LASTENSAIRAALA 2016 - koko sairaala 258 potilaspaikka - prevanlensseihin mukaan n.177 potilaspaikkaa - yht. 23 teho-osastopaikkaa
LisätiedotMRSA-kantajuuden seuranta
MRSA-kantajuuden seuranta Hygieniahoitaja Minna Nieminen Tays, Infektioyksikkö MRSA-näytteiden ottamisen ohje Tays ohje: MRSA-seulontannäytteet otetaan Kaikista Taysiin sairaalahoitoon tulevista, osastolle
LisätiedotMONIRESISTENTIT MIKROBIT (MRSA, VRE, ESBL)
POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- 1 (5) MONIRESISTENTIT MIKROBIT (MRSA, VRE, ESBL) Mikrobit (bakteerit, virukset, sienet) ovat hyvin muuntautumiskykyisiä, jonka ansiosta ne pystyvät esim. antibioottihoitojen
LisätiedotMikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä 2017
Mikrobilääkeresistenssi ssä www.islab.fi Terveydenhuollon-ammattilaiselle Mikrobiologian tilastoja kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi:
LisätiedotESBL-E.coli, linjaus OYS ERVA:lla. Niina Kerttula infektiolääkäri OYS
ESBL-E.coli, linjaus OYS ERVA:lla Niina Kerttula infektiolääkäri OYS 30.9.2016 1 Muutos ESBL-E.coli linjauksissa OYS sairaanhoitopiirin alueella 14.9.2015 alkaen potilaita, joilla todettu ESBL- E.coli,
LisätiedotMikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä 2018
Mikrobilääkeresistenssi ssä www.islab.fi Terveydenhuollon-ammattilaiselle Mikrobiologian tilastoja kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi:
LisätiedotSUOJAUTUMINEN VAROTOIMISSA, MIKSI JA MITEN? KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 5/9/2019 1
SUOJAUTUMINEN VAROTOIMISSA, MIKSI JA MITEN? 9.5.2019 KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 5/9/2019 1 HYGIENIA Potilaan turvallisuus Oma turvallisuus 5/9/2019 2 HOITOON LIITTYVÄ INFEKTIO SUOMESSA
LisätiedotPISARA- JA KOSKETUSVAROTOIMET MILLOIN JA MITEN?
PISARA- JA KOSKETUSVAROTOIMET MILLOIN JA MITEN? Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutuspäivä 25.4.2016 13.45-14.30, Ls 5 Hygieniahoitaja Sirpa Ukkola p. 040-5094107
LisätiedotKÄSIHYGIENIA, MITÄ VÄLIÄ? KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 4/26/2018 1
KÄSIHYGIENIA, MITÄ VÄLIÄ? 25.4.2018 KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 4/26/2018 1 KÄSIHYGIENIA Potilaan turvallisuus Oma turvallisuus 4/26/2018 2 HOITOON LIITTYVÄ INFEKTIO SUOMESSA 6-7% sairaalapotilaista
LisätiedotMikrobeja on kaikkialla! - emme vain näe niitä, onneksi!
Miten moniresistenttien mikrobien leviäminen estetään terveydenhuollossa? Hygieniahoitaja Maija-Liisa Lauritsalo 6.5.2015 Mikrobeja on kaikkialla! - emme vain näe niitä, onneksi! 1 Moniresistentit mikrobit
LisätiedotMikrobilääkeresistenssitilanne Suomessa ja maailmalla
Mikrobilääkeresistenssitilanne Suomessa ja maailmalla Jari Jalava, FT 7.4.2017 1 Mikrobilääkeresistenssin seurantamekanismit FiRe - Finnish Study Group for Antimicrobial Resistance Tartuntatautirekisteri
LisätiedotKYSRES Herkkyysmääritysstandardi:
KYSRES mikrobilääkeresistenssitilanne ssä vuonna kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio,
LisätiedotTHL:n laboratoriopohjainen seuranta ja kantakokoelmaan lähetettävät bakteerikannat,
THL:n laboratoriopohjainen seuranta ja kantakokoelmaan lähetettävät bakteerikannat, 1.1.2015 Bakteeri Lähetysperuste Tyypitys THL:ssa ja vastauskäytäntö Minne lähetetään Metisilliiniresistentti Staphylococcus
LisätiedotVRE-torjuntaohjeita terveyskeskusten vuodeosastoille ja pitkäaikaishoitolaitoksiin
VRE-torjuntaohjeita terveyskeskusten vuodeosastoille ja pitkäaikaishoitolaitoksiin Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi. 1. VRE-kantaja Vankomysiinille
LisätiedotSivu 1 / 5. Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi.
Sivu 1 / 5 MRSA Torjuntaohjeita pitkäaikaishoitolaitoksiin Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi. MRSA-kantaja MRSA-kantaja on henkilö, jolla
Lisätiedot40 vuotta. potilaan. parhaaksi. MRSAepidemian. selvitystyö psykiatrisella. osastolla
40 vuotta MRSAepidemian potilaan selvitystyö psykiatrisella parhaaksi osastolla Valtakunnalliset hygieniahoitajien koulutuspäivät 21-22.5.2015 Oulu Katja Koukkari, hygieniahoitaja Kaikki alkoi prevalenssitutkimuksesta
Lisätiedotonko panostettava tartunnan torjuntaan vai lisäksi infektiontorjuntaan? Mari Kanerva SIRO-päivä
Moniresistenttien ongelmamikrobien aiheuttama sairaalainfektiotaakka onko panostettava tartunnan torjuntaan vai lisäksi infektiontorjuntaan? Mari Kanerva SIRO-päivä 2.10.2013 Moniresistenttien mikrobien
LisätiedotResistenttien bakteerien
Resistenttien bakteerien seulontamenetelmät TYKSLABissa MRSA, VRE, ESBL ja muut moniresistentit sauvat Kaisu Rantakokko Jalava Labqualityn neuvottelukokous 12.11.2010 Moniresistenttien bakteerien seulontatutkimukset
LisätiedotMoniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla
1(5) Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla Yleistä Sairaalaympäristössä mikrobien keskeisin tartuntareitti on kosketustartunta.
LisätiedotMikrobilääkeresistenssi Suomessa. Miika Bergman LL, FM, erikoistutkija Mikrobilääkeresistenssiyksikkö (TAMI)
Mikrobilääkeresistenssi Suomessa Miika Bergman LL, FM, erikoistutkija Mikrobilääkeresistenssiyksikkö (TAMI) Sisältö Mikrobilääkeresistenssin seuranta FiRe TTR SIRO Kohdennetut tutkimukset esim. karbapenemaasidiagnostiikka
LisätiedotMRSA-torjuntaohjeita terveyskeskusten vuodeosastoille ja pitkäaikaishoitolaitoksiin
MRSA-torjuntaohjeita terveyskeskusten vuodeosastoille ja pitkäaikaishoitolaitoksiin Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi. 1. MRSA-kantaja Metisilliinille
LisätiedotMikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savossa 2016
Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savossa www.islab.fi Terveydenhuollon-ammattilaiselle Mikrobiologian tilastoja mikrobilääkeresistenssitilanne ssä vuonna kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut
LisätiedotMitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö
Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö Asia on kyllä tärkeä mutta älkää olko huolissanne? Terveydenhuollon laitoksessa
LisätiedotMikrobilääkeresistenssitilastot
Mikrobilääkeresistenssitilastot 12-17 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (EPSHP alue) Seinäjoen keskussairaala, Kliininen mikrobiologia Kerttu Saha R+I % 45 35 25 15 5 Escherichia coli 12-17, EPSHP Veriviljelynäytteet,
Lisätiedotdynnän tietotekniikkaa sairaalainfektioissa
Kuinka hyödynn dynnän tietotekniikkaa sairaalainfektioissa 2.11.2007 Mikrobiologisten laboratorioiden edustajien neuvottelukokous Maire Liikka hygieniahoitaja Keski-Suomen keskussairaala Tietotekniikka
LisätiedotEristyksen kesto. Sairauden kesto. Sairauden kesto. Oireiden kesto. Oireiden kesto
1 KOSKETUSERISTYS Käytetään potilailla, joilla tiedetään tai epäillään olevan helposti suoran tai epäsuoran kosketuksen välityksellä leviävä infektio. Kosketuseristyksen tarkoituksena on katkaista kosketustartuntatie.
LisätiedotSivu 1 / 3. Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi.
Sivu 1 / 3 HOITO-OHJE HUS Mobiiliyksikkö www.hus.fi ESBL Torjuntaohjeita pitkäaikaishoitolaitoksiin Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi. ESBL-kantaja
LisätiedotEtelä-Karjalan tartuntatautiraportti
ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI Infektioyksikkö Kliinisen mikrobiologian laboratorio Etelä-Karjalan tartuntatautiraportti 2011 Tartuntatautiraportti 2011 1/4 Infektioyksikkö 12.3.2012 Vuoden 2011
LisätiedotMoniresistentit mikrobit. 4.5.2015 Teija Puhto infektiolääkäri
Moniresistentit mikrobit 4.5.2015 Teija Puhto infektiolääkäri Käsitteitä altistuminen lähikontakti mikrobiin/kantajaan kontaminaatio mikrobien lyhytaikainen läsnäolo esim. käsissä, mikrobit eivät lisäänny
Lisätiedotgramnegatiiviset sauvat
Karbapenemaasia tuottavat gramnegatiiviset sauvat Jari Jalava, FT Sisältö 1. Karbapenemaasit 2. Karbapenemaasien kliininen merkitys 3. Epidemiologinen tilanne 4. Karbapeneemeille resistenttien kantojen
LisätiedotMRSA -kantajien kokemuksia tartunnan saamisesta ja hoidosta. Oili Ström Hygieniahoitaja
MRSA -kantajien kokemuksia tartunnan saamisesta ja hoidosta Oili Ström Hygieniahoitaja Mitä ovat Staphylococcus aureus ja MRSA? Staphylococcus aureus -bakteeri on yleinen bakteeri löytyy terveiden henkilöiden
LisätiedotOhje moniresistenttien mikrobien tartunnantorjunnasta
OHJAUS Ohje moniresistenttien mikrobien tartunnantorjunnasta Elina Kolho Outi Lyytikäinen 9 2014 Ohjaus 9/2014 Elina Kolho & Outi Lyytikäinen Ohje moniresistenttien mikrobien tartunnantorjunnasta Kirjoittajat
LisätiedotKYSRES Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia
KYSRES mikrobilääkeresistenssitilanne ssä vuonna kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi: Streptococcus pneumoniae
LisätiedotTietojärjestelmien tuottamien hälytysten käyttö infektiopotilaiden hoitopäätöksissä
Tietojärjestelmien tuottamien hälytysten käyttö infektiopotilaiden hoitopäätöksissä Infektiolääkäri Sakari Vuorinen Terveydenhuollon ATK-päivät 30.05.2006 klo 10-10.30 Terveydenhuollossa 3 erilaista infektioista
LisätiedotOhje moniresistenttien mikrobien tartunnantorjunnasta
OHJAUS Ohje moniresistenttien mikrobien tartunnantorjunnasta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL 30 (Mannerheimintie 166) 00271 Helsinki Puhelin: 029 524 6000 www.thl.fi 22 2017 Ohjaus 22/2017 Ohje moniresistenttien
LisätiedotAjankohtaista infektiotaudeista. Harri Marttila VSSHP/SHYG Maaliskuu 2017
Ajankohtaista infektiotaudeista Harri Marttila VSSHP/SHYG Maaliskuu 2017 Yhteenveto Norovirusvariantti GII.17 tulossa? H3N2-influenssakausi aluillaan Rokotteen tehosta ei vielä kunnolla tietoja Zikavirus
LisätiedotVanhentunut. Ohje moniresistenttien mikrobien tartunnantorjunnasta OHJAUS. Päivitetty versio löytyy os.
Päivitetty versio löytyy os. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-302-943-9 OHJAUS Ohje moniresistenttien mikrobien tartunnantorjunnasta Elina Kolho Outi Lyytikäinen 9 2014 Ohjaus 9/2014 Elina Kolho & Outi Lyytikäinen
LisätiedotMRSA tilastollisesti
MRSA tilastollisesti Hygieniahoitaja Minna Nieminen Tays, Infektioyksikkö Puh 03 31166752 minna.j.nieminen@pshp.fi Uudet MRSA-tapaukset Pirkanmaalla ja ennuste kuluvalle vuodelle (tilanne 9.10.2017) 500
LisätiedotÄkkilähtijä infektioiden torjunnan lähettiläs
Äkkilähtijä infektioiden torjunnan lähettiläs Valtakunnalliset varahenkilöiden koulutuspäivät Tähärellistä työtä 16.11.2017 Marja Tapanainen Hygieniahoitaja Sh YAMK, AmO MRSA -suklaamaljalla Kuva: Bruno
LisätiedotMikrobiologian diagnostiikan uudet tuulet
Mikrobiologian diagnostiikan uudet tuulet Alueellinen mikrobiologian ja infektioiden torjunnan toimintayksikön koulutuspäivä 21.10.2014 Sairaalamikrobiologi Kerttu Saha Uudet PCR-tutkimukset Mikrobiologian
LisätiedotResistentin bakteerin kantaja ja asumispalvelut
Resistentin bakteerin kantaja ja asumispalvelut Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 18.11.2015 MRSA MRSA-tapausten määrät kasvavat VSSHP:n alueella Usein avohoidossa
LisätiedotCPE-torjuntaohjeita terveyskeskusten vuodeosastoille ja pitkäaikaishoitolaitoksiin
CPE-torjuntaohjeita terveyskeskusten vuodeosastoille ja pitkäaikaishoitolaitoksiin Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi. 1. CPE-kantaja Karbapenemaasia
LisätiedotMikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2016 JKauranen
Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 216 1 Huom! n määrä tarkoittaa niiden kantojen lukumäärää, joille on tehty herkkyysmääritys. Löydösmäärät voivat olla isompia. MRSA,VRE ja ESBL-löydöksissä
LisätiedotMikrobiresistenssitilastot Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (EPSHP alue) Seinäjoen keskussairaala, Kliininen mikrobiologia Kerttu Saha
Mikrobiresistenssitilastot 2013 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (EPSHP alue) Seinäjoen keskussairaala, Kliininen mikrobiologia Kerttu Saha Escherichia coli, veriviljelylöydökset, 2013 (vain potilaan
LisätiedotTerveydenhuollon työntekijän MRSA
Terveydenhuollon työntekijän MRSA Outi Lyytikäinen, tutkimusprofessori Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO), Infektiotautien torjuntayksikkö (INTA), Infektiotaudit-osasto (INFO) 19.3.2016 Terveydenhuollon työntekijän
LisätiedotLaajakirjoisia beetalaktamaaseja tuottavat bakteerit ja MRSA - Uudet ilmoitettavat eläintaudit
Laajakirjoisia beetalaktamaaseja tuottavat bakteerit ja MRSA - Uudet ilmoitettavat eläintaudit Erikoistutkija Suvi Nykäsenoja Jaostopäällikkö Antibioottijaosto Elintarvike- ja rehumikrobiologian tutkimusyksikkö
LisätiedotAjankohtaista asiaa MRSA:sta Suomen Endoproteesihoitajat ry Silja Serenade 21.4.2004 hygieniahoitaja Marja Hämäläinen HUS Mobiiliyksikkö
Ajankohtaista asiaa MRSA:sta Suomen Endoproteesihoitajat ry Silja Serenade 21.4.2004 hygieniahoitaja Marja Hämäläinen HUS Mobiiliyksikkö Sairaalahygieenisesti ongelmalliset mikrobit Mikrobilääkkeille vastustuskykyiset
LisätiedotKäsihygienia. Levitänkö mikrobeja, tartutanko tauteja? Katariina Kainulainen. Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri
Käsihygienia Levitänkö mikrobeja, tartutanko tauteja? Katariina Kainulainen Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri HUS infektioklinikka Käsihygienia Oma turvallisuus Potilaan turvallisuus
LisätiedotNorovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5.
Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5.2008 1 Tavanomaiset varotoimet Tavanomaiset varotoimet Noudatetaan
LisätiedotMikrobiresistenssitilastot Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (EPSHP alue) Seinäjoen keskussairaala, Kliininen mikrobiologia Kerttu Saha
Mikrobiresistenssitilastot 2014 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (EPSHP alue) Seinäjoen keskussairaala, Kliininen mikrobiologia Kerttu Saha Escherichia coli, veriviljelylöydökset, 2014 (vain potilaan
Lisätiedot06.10.2015. Mitä ovat moniresistentit bakteerit (=MDR) MDR = multi-drug resistant = moniresistentti KÄYTÄNNÖSSÄ:
Mitä ovat moniresistentit bakteerit (=MD) MD pähkinänkuoressa: Anne-Mari issanen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri, ISLAB Kuopio 8.10.2015 bakteeri Liikkuva geenielementti MD-bakteeri MD = multi-drug
LisätiedotMikrobiresistenssitilastot 2017
Mikrobiresistenssitilastot 2017 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (EPSHP alue) Seinäjoen keskussairaala, Kliininen mikrobiologia Kerttu Saha Escherichia coli, veriviljelylöydökset, 2017 (vain potilaan
LisätiedotHIV-potilaan raskauden seuranta. Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka
HIV-potilaan raskauden seuranta Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka Naistenklinikan HIVpoliklinikka raskauden seuranta tapahtuu keskitetysti NKL:n äitiyspoliklinikalla erikoislääkäri Marja Kaijomaa
LisätiedotSYNNYTTÄJIEN SEULONTA: Vastasyntyneiden varhaisen GBS-taudin ehkäisy
INTO-Infektioiden torjuntapäivät 7.11.2018 SYNNYTTÄJIEN SEULONTA: Vastasyntyneiden varhaisen GBS-taudin ehkäisy Verna Björklund Lastentautien ja lasten infektiosairauksien erikoislääkäri, HYKS lasten ja
LisätiedotMoniresistenttien mikrobien nimeäminen ja lyhenteet Jari Jalava, FT
Moniresistenttien mikrobien nimeäminen ja lyhenteet Jari Jalava, FT 1.10.2013 Moniresistenssin määrittäminen Yleensä: resistentti = I+R Hankittu resistenssiominaisuus 1. Resistenssiprofiili Yleensä resistenssi
LisätiedotEristyspotilas leikkaussalissa Anestesiakurssi 2014
Eristyspotilas leikkaussalissa Anestesiakurssi 2014 Eija Similä Hygieniavastaava, leikkausosastot Oulun yliopistollinen sairaala eija.simila@ppshp.fi Tavanomainen toiminta Toimintamalli jonka on toteuduttava
LisätiedotSikiöseulonnat OPAS LASTA ODOTTAVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista
Tämä esite on tarkoitettu kaikille lasta odottaville vanhemmille. Vanhempien toivotaan tutustuvan esitteeseen yhdessä. Sikiö seulontoihin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnat OAS LASTA ODOTTAVILLE
LisätiedotMoniresistenttibakteerit ympärillämme. Antti Väänänen Osastonylilääkäri LSHP
Moniresistenttibakteerit ympärillämme Antti Väänänen Osastonylilääkäri LSHP Taustaa Mikrobilääkeresistenssi eli antibioottiresistenssi tarkoittaa mikrobien muuttumista mikrobilääkkeille vastustustuskykyisiksi.
LisätiedotMoniresistenttien bakteereiden aiheuttamat infektiot sairaalassa
Moniresistenttien bakteereiden aiheuttamat infektiot sairaalassa Risto Vuento Ylilääkäri Fimlab mikrobiologia risto.vuento@fimlab.fi 1 Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LKT, dosentti, kl. mikrobiologian
LisätiedotMikrobilääkeresistenssin seuranta ja torjuntaohjeet
Mikrobilääkeresistenssin seuranta ja torjuntaohjeet Outi Lyytikäinen Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Infektioepidemiologian ja -torjunnan osasto Kansanterveyslaitos MRSA MRSA ja muut moniresistentit mikrobit
LisätiedotMikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2017 JKauranen
Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 17 1 Huom! MRSA,VRE ja ESBL-löydöksissä mukana myös Keski-Pohjanmaan, Länsi-Pohjan ja Kainuun seulontalöydöksiä. Kliiniset näytteet tarkoittavat muita
LisätiedotKosketuseristys potilas leikkaussalissa
Kosketuseristys potilas leikkaussalissa Piia Hirvonen Apulaisosastonhoitaja Leikkaus- ja anestesiayksikkö Lapin Keskussairaala Hygieniahoitaja Piia Hirvonen Tavanomaiset varotoimet Tavanomaisilla varotoimilla
LisätiedotInfektioiden torjunta sädehoitopotilaalla
Infektioiden torjunta sädehoitopotilaalla hygieniahoitaja 18.4.2013 Yleistä Syöpäpotilas on itse riskipotilas ca, hoidot, immuunipuutos, ab, oper. Hän voi olla myös tartuttava Resistentit mikrobit, ripulitaudit,
LisätiedotESBL kantajuus Suomessa kliinisen tutkimuksen satoa
ESBL kantajuus Suomessa kliinisen tutkimuksen satoa FT, yliopisto-opettaja Lääketieteellinen Mikrobiologia ja Immunologia Turun yliopisto Pitääkö olla huolissaan? Lähde: Review on Antimicrobial Resistance
LisätiedotSikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista
Tämä esite on tarkoitettu kaikille raskaana oleville. Vanhempien toivotaan tutustuvan esitteeseen yhdessä. Sikiö seulontoihin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE Tietoa
LisätiedotMikrobien monilääkeresistenssi. Jari Jalava, FT
Mikrobien monilääkeresistenssi Jari Jalava, FT Käsitteitä, lyhenteitä MRSA - metisilliiniresistentti Staphylococcus aureus, resistenssi kaikille -laktaamiantibiooteille mukaan lukien kefalosporiinit (meca/c-geenit)
LisätiedotEritetahradesinfektio: Klorilli 1000 ppm tai Erisan Oxy+ 2 % ja kertakäyttöpyyhe.
1 (5) Eristyssiivoustaulukko Tätä ohjetta noudatetaan välisiivouksessa, päivittäisessä siivouksessa ja loppusiivouksessa. Nocospray vetyperoksidikuivasumutin laitetta käytetään loppusiivouksen jälkeen
LisätiedotMoniresistentit mikrobit: henkilökunta ja lainsäädäntö
Moniresistentit mikrobit: henkilökunta ja lainsäädäntö Outi Lyytikäinen, tutkimusprofessori Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO), Infektiotautien torjuntayksikkö (TETA), Terveysturvallisuusosasto (TETO) 11.4.2017
LisätiedotEritetahradesinfektio: Klorilli 1000 ppm tai Erisan Oxy+ 2 % ja kertakäyttöpyyhe.
1 (5) Eristyssiivoustaulukko Tätä ohjetta noudatetaan välisiivouksessa, päivittäisessä siivouksessa ja loppusiivouksessa. Nocospray vetyperoksidikuivasumutin laitetta käytetään loppusiivouksen jälkeen
LisätiedotMIKROBILÄÄKERESISTENSSITILANNE 2014
MIKROBILÄÄKERESISTENSSITILANNE 2014 Seuraavissa taulukoissa tutkittujen tapausten lukumäärä ja niistä lasketut prosenttiluvut on ilmoitettu potilaittain. Esitettyjä lukuja arvioitaessa on huomioitava,
LisätiedotC.difficile alueellisena haasteena
C.difficile alueellisena haasteena V-J Anttila osastonylilääkäri, infektiolääkäri HYKS/Tulehduskeskus/Infektiosairaudet Infektioidentorjuntayksikkö 15.11.2016 C.difficile alueellisena haasteena C.diffcile
LisätiedotValtakunnalliset suositukset moniresistenttien mikrobien tartunnantorjunnasta
Valtakunnalliset suositukset moniresistenttien mikrobien tartunnantorjunnasta Sakari Vuorinen Infektiolääkäri MKS ESSHP Sisältö Valtakunnallinen ohje lyhyesti Varotoimet akuuttihoitoa antavilla osastoilla
LisätiedotKokemuksia VRE -epidemiasta Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Risto Pietikäinen, infektioylilääkäri
Kokemuksia VRE -epidemiasta Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Risto Pietikäinen, infektioylilääkäri RESISTENTIT LÖYDÖKSET KYMSHP:N ALUEELLA 2002-2013 160 152 140 127 120 100
LisätiedotEristyspotilas leikkaussalissa. Eija Similä Hygieniavastaava, leikkausosastot Oulun yliopistollinen sairaala eija.simila@ppshp.fi
Eristyspotilas leikkaussalissa Eija Similä Hygieniavastaava, leikkausosastot Oulun yliopistollinen sairaala eija.simila@ppshp.fi Oulun yliopistollinen sairaala Tavanomainen toiminta Toimintamalli jonka
LisätiedotAntibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2018
Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2018 Kaisu Rantakokko-Jalava Tyks Kliininen mikrobiologia 21.3.2019 Stafylokokkien resistenssi (% R) vuonna 2018 kliiniset näytteet (1 kanta/potilas) S.
LisätiedotMikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2015 JKauranen
Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 215 1 Huom! n määrä tarkoittaa niiden kantojen lukumäärää, joille on tehty herkkyysmääritys. Löydösmäärät voivat olla isompia. MRSA,VRE ja ESBL-löydöksissä
LisätiedotMistä kaikki alkaa ja mihin päättyy? Hygieenistä pohdintaa
Mistä kaikki alkaa ja mihin päättyy? Hygieenistä pohdintaa Puhtaus- ja hygienia-alan alueellinen koulutuspäivä Maire Matsinen hygieniahoitaja Sairaalahygienia on tartuntojen ja infektoiden torjunnan perusperiaatteiden
LisätiedotUusia ohjeita ja TK-projektin palaute
Uusia ohjeita ja TK-projektin palaute TK ja pitkäaikaislaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutuspäivä 7.5.2018 Hygieniahoitaja Sirpa Ukkola Infektioiden torjuntayksikkö p. 040-5087512 Mistä löydän potilaille
LisätiedotAntibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2013
Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2013 Olli Meurman Kliininen mikrobiologia Vuodesta 2011 alkaen tulkinta EUCAST-standardin mukaan, joten tulokset eivät ole kaikilta osin vertailukelpoisia
LisätiedotAntibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2009
Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2009 Olli Meurman Kliininen mikrobiologia Streptokokkien resistenssi (% R) vuonna 2009 koko aineisto (1 kanta/potilas) S. pyogenes S. agalactiae Str. -h
LisätiedotRhD-negatiivisten äitien raskaudenaikaisen anti-d-suojausohjelman laajeneminen sekä synnyttäjän verensiirtoon varautuminen ja immunisaatiotutkimukset
HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI 142014 RhD-negatiivisten äitien raskaudenaikaisen anti-d-suojausohjelman laajeneminen sekä synnyttäjän verensiirtoon varautuminen ja immunisaatiotutkimukset Asia
Lisätiedot