HYGIENIAOHJEISTUS Päivitetty
|
|
- Mika Jaakkola
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 HYGIENIAOHJEISTUS Päivitetty
2 PERUSTIETO Mikrobit ja tartunta Tavanomaiset varotoimet -Henkilökohtainen hygienia -Käsihygienia -Suojaimien oikeaoppinen käyttö -Hoitovälineet ja tarvikkeet -Eritetahrojen poisto -Toiminta veritapaturmatilanteessa Moniresistentit mikrobit (MRSA,VRE,CPE) Ripulitaudit Ruokailu Lääkehoito Saunominen Tilojen siivous Pyykkihuolto Jätteet Linkki PSHP:n sivuille Linkki infektioiden torjunnan verkkokurssi SYVENTÄVÄ TIETO MRSA-näytteet Hankinnoissa huomioitavia asioita 2
3 Asumispalveluyksikön asukkaista joku voi olla tietämättään moniresistentin mikrobin kantaja, mikäli näytteitä ei ole tutkittu. Kun yksikössä hoidetaan MRSA, VRE tai CPE kantajia, muut asukkaat ovat tartuntariskissä, mikäli hygieniaohjeita ei noudateta. Tartuntariskiä lisäävät asukkaiden moninaiset pitkäaikaissairaudet, heikentynyt ravitsemustila ja niistä johtuva heikentynyt vastustuskyky sekä muistisairaudet. Asukkailla esiintyy usein suolisto- ja virtsatieinfektioita, hengitystieinfektioita sekä ihoinfektioita. Tartuttavia kohtia ovat haavat, ihorikot, nenä ja nielueritteet sekä kosteat ihokohdat. Tavanomaisia varotoimia noudattamalla henkilökunta mahdollistaa asukkaille turvallisen elämisen kodinomaisissa olosuhteissa, omassa kodissaan. PERUSTIETO: MIKSI HYGIENIA ON TÄRKEÄÄ? 3
4 Henkilökohtainen hygienia on tärkeä osa asukas- ja työturvallisuutta Hiukset pidetään puhtaina sekä pitkät hiukset ja rastat kiinni. Miehillä parran ja viiksien tulee olla siistit Työvaatteen tulee peittää alla olevat vaatteet, hihojen tulee olla lyhyet tai käärittynä kyynärtaipeeseen asti Työvaate pesetetään pesulassa tai yksikön pesukoneessa, vähintään 60 Työjalkineet tulee olla helposti puhdistettavaa materiaalia ja ne tulee puhdistaa säännöllisesti Huolehditaan omasta terveydestä ja sairauksien hoidosta Työssä ollessa vältetään suun ja nenän alueen, näppylöiden ym. koskettelua Noudatetaan oikeita yskimis - ja niistämistapoja (yskitään nenäliinaan tai olkavarteen, nenäliina käytön jälkeen roskiin ja desinfioidaan kädet) PERUSTIETO: TAVANOMAISET VAROTOIMET: henkilökohtainen hygienia 4
5 Käsihygienia on tärkein yksittäinen keino ehkäistä tartuntojen leviämistä asukkaiden ja henkilökunnan sekä vieraiden välillä. Huolehdi käsien ihon kunnosta perusvoiteilla, hoida käsien ihorikot ja ole tarvittaessa yhteydessä työterveyteen Käsihygienian onnistumiseksi asukkaiden hoitoon osallistuvalla henkilökunnalla ei saa olla työssä sormuksia, käsikoruja, rannekelloa, aktiivisuusranneketta, pitkiä kynsiä, kynsilakkaa, rakenne- tai geelikynsiä työssä ollessa. Käytä lyhythihaista työasua tai kääri hihat kyynärpäihin asti PERUSTIETO: TAVANOMAISET VAROTOIMET: käsihygienia 5
6 Käsien pesu Kädet pestään vedellä ja nestesaippualla työhön tullessa, WC-käynnin yhteydessä, kun kädet ovat näkyvästi likaiset tai tuntuvat likaisilta, sekä ripuloivaa asukasta hoidettaessa ja/ tai ripulieritteitä käsiteltäessä suojakäsineiden riisumisen jälkeen ennen käsien desinfektiota (Clostridium difficile bakteeri, Norovirus). Kaikki asukkaat ohjataan pesemään kätensä vedellä ja nestesaippualla WC:ssä käydessä. PERUSTIETO: TAVANOMAISET VAROTOIMET: käsihygienia 6
7 Käsien desinfektio henkilökunta desinfioi kätensä käsihuuhteella ennen asukkaan hoito- ja auttamistoimenpiteitä ja niiden jälkeen ennen suojakäsineiden ym. suojaimien pukemista ja niiden riisumisen jälkeen ennen puhtaisiin hoito- ja tutkimusvälineisiin koskemista hoitotoimenpiteiden välissä, ennen puhdasta työvaihetta kosketusvarotoimin (MRSA, VRE, CPE, ripulit) hoidettavan asukkaan kotiin mennessä ja sieltä poistuessaan. PERUSTIETO: TAVANOMAISET VAROTOIMET: käsihygienia 7
8 Opeta käsihygienia asukkaille ja omaisille/vierailijoille Yksikköön tullessa ja lähtiessä Ennen ruokailua WC-käynnin jälkeen yskimisen ja niistämisen jälkeen PERUSTIETO: TAVANOMAISET VAROTOIMET: käsihygienia 8
9 Hoitotilanteissa käytettävät suojaimet ovat kertakäyttöiset ja asukaskohtaiset. Suojaimet puetaan hoitotilassa, esim. asukkaan kotona. Kertakäyttöiset suojakäsineitä käytetään, kun: hoidetaan haavoja, käsitellään rikkonaista ihoa, katetreita ja vaippoja, ollaan kosketuksessa vereen, muihin eritteisiin ja limakalvoihin sekä kosketusvarotoimin hoidettava asukkaan (MRSA, VRE,CPE, Clostridium difficile bakteeri, Norovirus) iho- ja vuodevaate sekä likapyykkikosketuksessa. Käsineitä vaihdetaan likaisesta työvaiheesta puhtaaseen siirryttäessä sekä käsineiden rikkouduttua. Suojakäsineitä käytetään aina pinta- ja välinedesinfektioaineita ja mikrokuitupyyhkeitä käsiteltäessä Pakkaamattomia elintarvikkeita käsiteltäessä käytetään joko suojakäsineitä tai ottimia PERUSTIETO: TAVANOMAISET VAROTOIMET: Suojaimien oikeaoppinen käyttö 1. 9
10 Kertakäyttöinen muoviesiliina, kun on työasun eritteillä tahriintumisen vaara. Eritteitä ovat esim. veri, virtsa, uloste, oksennus, hiki, ihon hilse, ascitesneste. Kosketusvarotoimin hoidettavan asukkaan (MRSA, VRE, CPE, Clostridium difficile bakteeri, Norovirus) lähihoidossa, vuodevaatelikapyykkikosketuksessa ja pesuissa kertakäyttöinen muoviesiliina, hihallinen muoviesiliina tai suojatakki. Suu- nenäsuojusta käytetään yskivän/pärskivän asukkaan hoitotoimissa, kun työskennellään alle metrin etäisyydellä. Lisäksi haavanhoidossa. Oksennus- ja tai ripulitautia sairastavan asukkaan hoitotoimissa ja eritteitä siivottaessa. Suojaimet riisutaan asukkaan huoneessa/hoitotilassa, laitetaan jätepussiin ja lopuksi desinfioidaan kädet. Ripulitilanteissa kädet pestään vedellä ja nestesaippualla ennen desinfektiota. PERUSTIETO: TAVANOMAISET VAROTOIMET: Suojaimien oikeaoppinen käyttö 2. 10
11 Käytetään tarvittaessa kertakäyttöisiä instrumentteja, esim. atuloita, jotka laitetaan jätteisiin käytön jälkeen. Hoitotarvikkeet säilytetään omissa pakkauksissaan, pölyltä suojassa ja pakkaukset avataan käytön mukaan, yksi kerrallaan. Avatut haavanhoito- yms. tarvikkeet säilytetään esim. kannellisessa rasiassa asukkaan kotona. Likaiset haavasidokset ym. hoitojäte ja suojaimet laitetaan hoitotilassa suoraan muovipussiin, suljetaan pussi ja tuodaan asukkaan kotoa pois. Kertakäyttöiset kyrettiveitset ym. pistävät, terävät välineet ja metalliset kertakäyttövälineet laitetaan käytön jälkeen särmäjäteastiaan, muut kertakäyttövälineet tavalliseen hoitojätepussiin. Monikäyttöiset tutkimusvälineet desinfioidaan jokaisen asukkaan välissä. Välineen pinnan pyyhintään suositellaan pesevää alkoholia (esim. Easydes,) ja kertakäyttöisiä siivouspyyhkeitä tai esim. valmis Apowipe-desinfektiopyyhe. MRSA,VRE, CPE ym. asukashuoneessa säilytetään henkilökohtaiset tutkimus- ja hoitovälineet, jotka puhdistetaan mekaanisesti (RR-mittari, verensokerimittari ym.) ja desinfioidaan hyvin, kun tarve on loppunut. PERUSTIETO: TAVANOMAISET VAROTOIMET : Hoitovälineet ja tarvikkeet 11
12 Kaikkien eritteiden (veri, virtsa, uloste, sylki, oksennus jne.) poistossa käytetään klooripitoista desinfektioainetta (kloramiini T 1000 ppm/ 5% laimennos tai vetyperosidiperetikkahappo/erisan Oxy+/Oxivir ). Desinfioidaan kädet. Puetaan suojakäsineet, imeytetään erite kertakäyttöiseen siivouspyyhkeeseen. Poistetaan suojakäsineet, desinfioidaan kädet ja puetaan uudet suojakäsineet. Sen jälkeen alue pyyhitään desinfektioaineella kostutetulla puhtaalla siivouspyyhkeellä. Riisutaan suojakäsineet ja lopuksi desinfioidaan kädet. Eritetahrapakin käyttö on suositeltavaa. Pakin tulee olla helposti puhdistettavaa materiaalia (muovi). Eritetahrapakin varustelu: käsihuuhde, kertakäyttöiset suojakäsineet, kloramiini T 1000 ppm(5%)laimennos,( tai vetyperoksidiperetikkahappo) kertakäyttöisiä siivouspyyhkeitä, jätepusseja ja laminoitu ohje eritetahradesinfektiosta. Desinfektioainelaimennos tehdään suojakäsineet kädessä. Laimennos tehdään viileään veteen. Desinfektioaineen ja veden määrät mitataan annosmitalla. Laimennospulloon merkitään desinfektioaineen nimi, laimennoksen vahvuus (ppm/ %) ja viimeinen käyttöpäivä. Eritetahradesinfektiossa käytettävän laimennoksen käyttöaika on 1 2 viikkoa tai valmistetaan valmistajan ohjeen mukaan PERUSTIETO: TAVANOMAISET VAROTOIMET: Eritetahrojen poisto 12
13 13
14 Kaikkeen vereen tulee suhtautua aina, kuin siinä voisi olla taudinaiheuttajia. Kaikki veri, veriset eritteet, verellä tahriintuneet välineet ja tekstiilit voivat olla tartuttavia. Verisen neulan tai muun verisen välineen pisto- tai viiltotapaturma aiheuttaa veritapaturmariskin Neuloja ei saa laittaa takaisin suojukseen vaan ne laitetaan suoraan särmäjäteastiaan (EN ISO 23907:2012), joka pidetään mukana hoitotapahtumassa Veritapaturman sattuessa puhdista tapaturma-alue huuhtelemalla pisto/ viiltokohtaa juoksevalla vedellä, aluetta ei saa puristella jos verta roiskahtaa silmien tai suun limakalvoille, huuhtele juoksevalla vedellä usean minuutin ajan puhdista pisto- viiltokohta ihon desinfektioaineella 2min., suojaa alue ilmoita tapaturmasta esimiehelle ja ota yhteys työterveyteen PERUSTIETO: TAVANOMAISET VAROTOIMET: Toiminta veritapaturmassa 14
15 Infektioita aiheuttavat mm. bakteerit, virukset ja sienet. Mikrobit ovat kooltaan niin pieniä, että niitä ei voi havaita paljaalla silmällä. Kosketustartunta on tärkein mikrobien leviämistapa henkilökunnan käsien, käytettyjen välineiden tai kosketuspintojen välityksellä. Tartuttavalla henkilöllä on joko mikrobin aiheuttama oireinen infektiotauti (esim. virtsatieinfektio) tai hänellä on mikrobeja iholla tai limakalvoilla ilman infektion oireita (esim. MRSA nenänielukantaja). Kun näytteestä löytyy MRSA, VRE, ESBL,CPE ja infektion hoitoon on aloitettu antibiootti, lääkkeen sopivuus täytyy tarkistaa lääkäriltä PERUSTIETO: MIKROBIT JA TARTUNTA 15
16 MRSA metisilliinille resistentti Staphylococcus aureus bakteeri. MRSA löytyy nenästä, nielusta, infektiokohdista tai virtsasta otetusta bakteeriviljelynäytteestä. MRSA leviää kosketustartuntana. Kun MRSA on kerran todettu, henkilö on pysyvästi MRSA:n kantaja. Hoitotilanteissa noudatetaan kosketusvarotoimia. Pegosoksen riskitietonäkymä MRSA-kantajalla PERUSTIETO: MONIRESISTENTIT MIKROBIT, MRSA. 17
17 MRSA:lle altistuneen hoidossa noudatetaan tavanomaisia varotoimia MRSA:lle altistuneeksi katsotaan potilas/asukas, joka on ollut sijoitettuna MRSA:n kantajan kanssa samaan huoneeseen osaston epidemiatilanteessa ollut samalla osastolla hoidossa asuu samassa kodissa MRSA-kantajaksi todetun kanssa Hygieniahoitaja kirjaa tarvittaessa MRSA:lle altistumisen Pegasoksen riskitietoihin. Näytteiden ottaja kirjaa riskitiedon päättyneeksi näytteiden ottamisen jälkeen. Ohje seuraavassa diassa. PERUSTIETO: MONIRESISTENTIT MIKROBIT : MRSA:lle altistunut. 17
18 18
19 VRE vankomysiinille resistentti Enterokokki. VRE löytyy virtsasta, ulosteesta tai haavasta otetusta bakteeriviljelynäytteestä. VRE leviää kosketustartuntana. Kun VRE on kerran todettu, henkilö on pysyvästi VRE kantaja Hoitotilanteissa noudatetaan kosketusvarotoimia CPE- karbamenemaaseja tuottavia enterobakteereja. Karbabenemaasi on bakteerin hankkima ominaisuus, joka tekee bakteerin vastustuskykyiseksi tavallisesti hoidossa käytettäville antibiooteille. Kun CPE on kerran todettu, henkilö on pysyvästi CPE-kantaja Hoitotilanteissa noudatetaan kosketusvarotoimia. PERUSTIETO:MONIRESISTENTIT MIKROBIT, VRE, CPE 19
20 ESBL extended spectrum betalactamases. Kyseessä on ominaisuus, jonka avulla bakteerit (esim. E. Coli ja Klebsiella ) ovat tulleet vastustuskykyisiksi tietyille antibiooteille. Maininta ESBL Klebsiella positiivisuudesta säilyy sairauskertomuksen riskitiedoissa, sen sijaan ESBL- e.coli positiivisten riskitietoa ei viedä enää Pegasoksen riskitietoihin. Tieto mikrobista löytyy edelleen asukkaan laboratoriotiedoista sairauskertomuksesta. ESBL löytyy virtsasta, ulosteesta tai haavasta otetusta bakteeriviljelynäytteestä. Epäiltäessä virtsatieinfektiota otetaan aina virtsan bakteeriviljelynäyte virtsatieinfektiota epäiltäessä. PERUSTIETO: MONIRESISTENTIT MIKROBIT, ESBL. 20
21 ESBL -löydös ei edellytä asukkaan kosketusvarotoimia ympärivuorokautisessa hoidossa. Ulosteen- tai virtsanpidätyskyvyttömät tai tuhrivat asukkaat sijoitetaan yhden hengen huoneeseen, jossa on käytettävissä oma WC ja pesutila Hoitotilanteissa noudatetaan tavanomaisia varotoimia (hyvää hoitohygieniaa). Pesuissa ja hoitotoimissa käytetään asianmukaisia suojaimia ESBL -potilaiden kohortteja ja seulontaa ei tarvita normaalisti. Sairaalahoitoon joutuessaan ESBL- Klebsiella -kantajaa hoidetaan kosketusvarotoimin. Kotihoidossa ja geriatrian poliklinikkakäynneillä riittävät myös tavanomaiset varotoimet. PERUSTIETO: MONIRESISTENTIT MIKROBIT, ESBL 21
22 MRSA tutkimuspyyntö: 4358-MRSAVi, merkitse mistä otettu MRSA-näyte virtsasta 9953 U-MRSAVi Jokaisesta MRSA -näyteputkesta tulee tehdä pyyntö erikseen, jotta vastaukset tulevat oikein. Näytteenottajan suojautuminen: kertakäyttöiset suojakäsineet ja tarvittaessa suu-nenäsuojus sekä muoviesiliina Nenän ja nielun näytteet otetaan kumpikin omalla nukkatikuilla samaan viljelyputkeen. Anatomiaksi merkitään 127 nenä ja nielu. Uusi (3/2017) MRSAVi näytteenottoputki on oranssikorkkinen ja kellertävää rikastuslientä sisältävä Transwab TSB 2,5 % NaCl putki. SYVENTÄVÄ TIETO: MRSA-NÄYTTEET 1. 22
23 Nenänäyte otetaan samalla nukkatikulla molemmista sieraimista noin sentin syvyydeltä tikkua pyörittäen. Nielunäyte otetaan eri nukkatikulla pyörittämällä tikkua molempien nielurisojen ja takanielun alueella SYVENTÄVÄ TIETO: MRSA-NÄYTTEET 2. 23
24 Muut näytteet, kuten haavat tai ihorikot, otetaan toiseen viljelyputkeen jokainen omalla nukkatikulla. Anatomiaksi merkitään yksi näytteenottokohdista. Kaikki näytteenottokohdat kirjataan asukastietojärjestelmään. Virtsanäyte kestokatetrista tai cystofixista otetaan tehdaspuhtaaseen virtsaviljelyputkeen (ei rikastavaan viljelyputkeen, tukimusnumero on 9953 U-MRSAVi) Näyte otetaan virtsankeräyspussista. Kutakin näyteputkea varten tulostetaan vain yksi näytetarra. SYVENTÄVÄ TIETO: MRSA-NÄYTTEET 3. 24
25 Pidä kiinni tikussa olevan punaisen merkkiviivan yläpuolelta, jotta näyte ei kontaminoidu käsistäsi. Näytetikkua ei saa kostuttaa ennen näytteenottoa vaikka näytteenottokohta olisi kuiva. Ota näyte nukkatikulla. Irrota tikussa oleva näyte nesteeseen pyörittelemällä tikkua rivakasti nesteessä edestakaisin. Laita näytetikku jätteisiin ja siirry seuraavaan näytteeseen. Ota uudella nukkatikulla seuraava näyte ja irrota näyte pyörittämällä tikkua saman näyteputken nesteessä. Laita näytetikku jätteisiin. Näytetikkua ei saa jättää näyteputkeen. Sulje korkki huolellisesti ja kiinnitä näytetarra. Riisu suojaimet näytteenottotilassa ja lopuksi desinfioi kädet. SYVENTÄVÄ TIETO: MRSA-NÄYTTEET 4. 25
26 Infektoituneista haavoista tulee aina ottaa myös tavalliset bakteeriviljelynäytteet. Bakteeriviljelynäytteet otetaan edelleen geelikuljetusputkeen. Muistathan, että kun otetaan nämä molemmat näytteet, niin ensin otetaan MRSA-viljely puhdistamattomasta haavasta ja sitten haava puhdistetaan huolella ja vasta sen jälkeen otetaan tavallinen bakteeriviljely. Kummastakin eri lähete. Rikastusputkellinen MRSA-näyte tulee suojata valolta eli laittaa samaan pakkaukseen takaisin suljettuna. Lähetä näyte laboratorioon virkaaikana viivytyksettä. Mikäli näyte otetaan esim. lauantaina, niin säilytä putket huoneenlämmössä valolta suojattuna, ei jääkaapissa. SYVENTÄVÄ TIETO: MRSA-NÄYTTEET 5. 26
27 Ellei nenästä ja nielusta voi ottaa näytettä, terveydenhuollon työntekijä ottaa näytteet välilihan alueelta tai molemmista nivusista) = yhteensä kaksi näytettä (nenä ja nielu tai nenä ja väliliha tai nenä ja molemmat nivuset) ->pyöräytä näytteenottotikulla välilihan tai molempien nivusten aluetta (1 tikku). MRSA-virtsanäytteen saa ottaa suoraan virtsankeräyspussista laskemalla, mutta tavallinen katetrivirtsanäyte pitää ottaa katetrin keräyspussin vahvistetusta liitoskohdasta (erillinen merkitty kohta), jonka pinta desinfioidaan punktioita varten. Virtsanäyte otetaan katetrista punktoimalla 20 ml:n ruiskulla ja neulalla. Ei avata liitoskohtaa ja valuteta virtsaa katetrista. SYVENTÄVÄ TIETO: MRSA-NÄYTTEET 6. 27
28 Lisäksi mahdollisista infektioporteista: kirurgisesta tai kroonisesta haavasta, ihorikoista, hautumista, ihottuma-alueista, katetrien ja kanyylien juurista, kestokatetripotilailta SYVENTÄVÄ TIETO: MRSA-NÄYTTEET 7. 28
29 Kuntoutuspalveluiden osastolta siirtyvä potilas/asukas: hoitava osasto ottaa MRSA seulontanäytteet juuri ennen hoitojakson päättymistä. Kotihoidosta siirtyvä asukas: kotihoito ottaa MRSA seulontanäytteet viisi arkipäivää ennen asiakkaan siirtymistä asumispalveluyksikön asukkaaksi. Vastaus on oltava valmiina ennen tpa:een siirtymistä. Kotona esim. omaishoidon tuella asunut henkilö: asumispalveluyksikkö ottaa MRSA seulontanäytteet tulopäivänä. Syventävä tieto: MRSA - seulontanäytteet muutettaessa pysyvästi asumispalveluyksikköön 29
30 Kotihoidosta siirtyvä asiakas: kotihoito ottaa MRSA seulontanäytteet viisi arkipäivää ennen asiakkaan siirtymistä LAH-jaksolle: ensimmäiselle LAH-jaksolle lähtiessä jos asiakas on ollut hoidettavana hoitoyksikössä edellisen LAH- jakson ja alkavan uuden LAH- jakson välissä Jos näytteitä ei ole otettu viimeisen 6 kk aikana hoitoyksiköitä ovat esimerkiksi terveyskeskus, sairaala, kuntoutuslaitos Kotona esim. omaishoidon tuella (vain omainen hoitaa) asuvasta henkilöstä asumispalveluyksikkö ottaa MRSA-seulontanäytteet LAHjaksolle tulopäivänä: ensimmäiselle LAH-jaksolle tullessa jos asiakas on ollut hoidettavana hoitoyksikössä edellisen LAHjakson ja alkavan uuden LAH- jakson välissä Jos näytteitä ei ole otettu viimeisen 6 kk aikana hoitoyksiköitä ovat esimerkiksi terveyskeskus, sairaala, kuntoutuslaitos Syventävä tieto: MRSA- näytteet ennen LAH-jaksoa. 30
31 Clostridium difficile bakteeri ja Norovirukset aiheuttavat ripuli- ja oksennustauteja sekä epidemioita (kahdella tai useammalla asukkaalla on oireinen ripuli ja/tai oksennustauti). Ripulitaudit leviävät helposti kosketustartuntana käsien, pintojen ja eritteiden välityksellä, norovirukset myös pisaratartuntana (oksennukset). Ripuliepidemian leviämisen ehkäisy vaatii nopeaa reagointia ja erityistoimia: huolellinen käsihygienia; käsien vesi- saippuapesu ja desinfektio käsihuuhteella suojautuminen; ripuloivaa asukasta hoidettaessa suojakäsineet ja muoviesiliina tai suojatakki sekä suu-nenäsuojus oksennuseritteitä käsiteltäessä suojaimien riisumisen jälkeen käsien vesi saippuapesu ennen desinfektiota PERUSTIETO: RIPULITAUDIT 1. 31
32 Ripuliepidemian leviämisen ehkäisy vaatii nopeaa reagointia ja erityistoimia (jatkuu): eritteiden poisto välittömästi ja kosketuspintojen pyyhkiminen desinfektioaineella (klooriyhdiste 1000 ppm tai vetypeoksidiperetikkahappo/erisan Oxy+ tai Oxivir) huoneissa, WC pesutiloissa ja yleisissä tiloissa päivittäin pyritään siihen, että asukas pysyttelee huoneessaan ripulin keston lisäksi kaksi (2) oireetonta päivää: hoidot, pesut ja ruokailut ripuloivan/ oksentavan asukkaan huoneessa epidemiayksikön henkilökunta ei käy auttamassa muissa yksiköissä työvuoron aikana henkilökunta käyttää lyhythihaista työasua ja vaihtaa sen työvuoron jälkeen, työasujen pesu vähintään + 60 asteessa PERUSTIETO: RIPULITAUDIT 2. 32
33 Asukkaat ruokailevat yleensä yhdessä. Ripuloivan ja/ tai oksentavan asukkaan tulisi ruokailla omassa kodissaan. MRSA, VRE ja CPE kantajat voivat osallistua yhteisruokailuun. Kaikki asukkaat desinfioivat kätensä ennen ruokailuja joko itse tai henkilökunnan avustamana. Käytäntö on pysyvä. Kaikkien asukkaiden ruokailuvälineet ja tarjottimet pestään normaalisti. PERUSTIETO: RUOKAILU 33
34 Lääkkeiden käsittelyssä toteutetaan huolellista käsihygieniaa Tablettilääkkeitä jaetaan puhtaalla lusikalla tai pinsetillä Dosetit pestään ja kuivataan säännöllisesti Lääkelasit ovat kertakäyttöisiä Tabletinhalkaisija tai murskain pestään käytön jälkeen Injektiolääkkeitä pistettäessä iho desinfioidaan PERUSTIETO: LÄÄKEHOITO 34
35 Asukkaat pestään ennen löylyhuoneeseen vientiä. Laudesuojana käytetään kertakäyttöisiä, läpäisemättömiä peflettejä. Kertakäyttöiset suojakäsineet ja muoviesiliina vaihdetaan asukkaiden pesujen välissä. Monikäyttöinen suihkuesiliina puhdistetaan asukkaiden pesujen välissä ja pestään päivän päätteeksi pesukoneessa ja laitetaan puhtaasti kuivumaan MRSA, VRE, CPE- kantajan pesussa käytetään kertakäyttöistä hihallista muoviesiliinaa. MRSA,VRE,CPE kantajan pesu ja saunottaminen tehdään päivän viimeisenä, jos mahdollista ESBL kantaja pestään ja saunotetaan normaalisti. Haavasidoksia ei saa avata sauna- ja pesuhuonetiloissa. Haavat suojataan pesun ja saunomisen ajan. Haavahoidot tehdään asukkaan kotona. Saunaan ei mennä, jos haava on tulehtunut Eritteet poistetaan, suihkutuolit ja suihkutila puhdistetaan asukkaiden pesujen välissä desinfektioaineella ja lopuksi tila pestään harjaten desinfektioaineella (kloori 500 ppm tai vetyperoksidiperetikkahappo/ esim. Erisan Oxy+ 2%, Oxivir) Löylyhuone pestään yleispuhdistusaineella ja annetaan kuivua hyvin. PERUSTIETO: SAUNOMINEN 35
36 Yksikössä tulee olla kirjallinen siivoussuunnitelma Asukkaan kodin ja yleisten tilojen siivouksessa käytetään ammattikäyttöön tarkoitettuja mikrokuituisia siivouspyyhkeitä ja heikosti emäksistä yleispuhdistusainetta. Mikrokuitupyyhkeet ovat kostutettuina käyttökelpoisia 4 tuntia, laitettava pesuun sen jälkeen. Mikrokuitupyyhkeet pestään pesukoneessa käytön jälkeen ja kuivataan valmistajan ohjeiden mukaan. Yleispuhdistusaineesta tehtävän käyttölaimennoksen käyttöaika on yksi (1) päivä. Kosteiden ja likaisten tilojen siivouksessa suojaudutaan käyttämällä suojakäsineitä sekä tarvittaessa kertakäyttöistä muoviesiliinaa. Mikäli käytössä ovat monikäyttöiset käsineet, ne ovat henkilökohtaiset ja ne pestään sisältä ja päältä käytön jälkeen. Siivotessa suojaimet ovat tilakohtaiset. PERUSTIETO: SIIVOUS 1. 36
37 PERUSTIETO: SIIVOUS (mikrokuitupyyhe) 2. 37
38 Yksikön yleisten tilojen kosketuspinnat (ovenkahvat, tukikaiteet, valokatkaisijat, pöydät, tuolien käsinojat, TV kapula jne.) ja WC tilat siivotaan päivittäin. Käytetään mikrokuituisia siivouspyyhkeitä ja heikosti emäksistä yleispuhdistusainetta. Sauna- ja pesuhuonetiloissa eritteet poistetaan mahdollisimman pian klooriyhdisteellä (kloramiini T 1000 ppm/ 5%). Saunatilat siivotaan yleispuhdistusaineella ja annetaan kuivua hyvin. Pesuhuonetilat siivotaan kosteiden tilojen siivoukseen tarkoitetulla desinfektioaineella päivittäin, kun tilaa on käytetty. Pesuhuonetilat puhdistetaan yleispuhdistusaineella kerran viikossa. PERUSTIETO: SIIVOUS 3. 38
39 MRSA, VRE, CPE kantajan koti siivotaan viimeisenä. Siivotessa käytetään huonekohtaisia siivousvälineitä ja kertakäyttöisiä tai mikrokuituisia siivouspyyhkeitä, jotka pestään pesukoneessa käytön jälkeen valmistajan ohjeiden mukaisesti. Siivousvälineet desinfioidaan käytön jälkeen. Suojaudutaan käyttämällä kertakäyttöisiä suojakäsineitä ja -muoviesiliinaa. Kodin viikkosiivous tehdään yleispuhdistusaineella, kosketuskohdat huolellisesti ja järjestelmällisesti pyyhkien. WC- ja pesutilat puhdistetaan päivittäin. Myös apuvälineet, kuten suihkutuoli, rollaattori tai tarttumapihdit, puhdistetaan viikkosiivouksen yhteydessä. Jos asukas tahrii/on sottainen käytetään WC- ja pesutilojen puhdistukseen desinfektioainetta. Tarvittaessa kysy lisäohjeita hygieniahoitajalta. PERUSTIETO: SIIVOUS (MRSA, VRE,CPE) 4. 39
40 Clostridium difficile bakteerin tai noroviruksen aiheuttaman ripuliepidemian aikana asukkaiden huoneet ja WC pesutilat, kosketuskohdat siivotaan huolellisesti päivittäin. Eritteet poistetaan, tilat siivotaan ja siivousvälineet desinfioidaan käytön jälkeen klooriyhdisteellä (kloramiini T 1000 ppm/ 5%, vetyperosidiperetikkahappo/ Erisan Oxy+ 2%/ Oxivir). Siivouksessa käytetään kertakäyttöisiä siivouspyyhkeitä. Suojautuminen: kertakäyttöiset suojakäsineet, pitkähihainenmuoviesiliina ja suu- nenäsuojus oksennuseritteitä siivottaessa. Suojaimet riisutaan työtilassa jätesäkkiin. Kädet pestään vedellä ja nestesaippualla ennen käsien desinfektiota. PERUSTIETO: SIIVOUS (ripuli) 5. 40
41 Likapyykkiä käsitellessä kertakäyttöiset suojakäsineet ja kertakäyttöinen muoviesiliina Likapyykit kerätään huonekohtaisesti pyykkisäkkiin tai puhdistettavaan pyykkikoriin. MRSA,VRE ja CPE kantajien pyykit pestään +60 lämpötilassa. Hienopesua edellyttävien tekstiilien pesussa suositellaan Erisan OXY+ desinfektioaineen käyttöä annoksella: 1 pussi OXY+ ja ½ annosta pesupulveria tai ne pestään erikseen omana pyykkinään. Pesulaan menevän pyykin kanssa toimitaan normaalisti. Koneen luukku desinfioidaan ennen puhtaan pyykin poisottoa pyyhkimällä se desinfektioaineella kostutetulla siivouspyyhkeellä PERUSTIETO: PYYKKIHUOLTO 41
42 Injektioneulat ym. pistävä tai viiltävä särmäjäte sekä metalliset kertakäyttöiset välineet lajitellaan erikseen läpäisemättömään, korkilla tai kannella suljettavaan muovipurkkiin tai muuhun tukevaan astiaan, esim. tehdasvalmisteiseen särmäjäteastiaan (EN ISO 23907:2012). Haavahoidosta tuleva haavasidos- ja hoitojäte, vaipat, suojaimet jne. pakataan ensin jätepussiin, joka suljetaan ennen huoneesta pois tuontia. Eritteistä hoito- tai vaippajätettä ei saa jättää asukkaan huoneeseen. Jokainen huolehtii siitä, että täyttyneen jätesäkin tilalle vaihdetaan uusi jätesäkki. PERUSTIETO: JÄTTEET 42
43 Käsihuuhteet Käsien desinfektioon käytetään alkoholipohjaista käsihuuhdetta. Käsihuuhteen on oltava EN 1500 testin läpäissyt tuote. Etanolipitoisuuden on oltava vähintään 70% Alkoholittomat käsihuuhteet, jotka sisältävät vaikuttavana aineena PHMB-yhdistettä, on asetettu Euroopan komission päätöksellä käyttökieltoon alkaen Käsihuuhdetelineet tulee olla sellaisia, joihin sopii useamman valmistajan tuotteet Käsihuuhteiden tulee olla helposti saatavilla, esim. yksikön ulkoovella, yhteiset tilat, keittiöt, pesu- ja pyykkitilat, asukkaiden huoneet, varasto- ja huoltohuoneet SYVENTÄVÄ TIETO: HANKINNOISSA HUOMIOITAVIA ASIOITA 1. 43
44 Desinfektioaineet Eritetahradesinfektioon soveltuu aine, joka on läpäissyt eritetahradesinfektiotestin EN Esim. Kloramiini-T 1000 ppm tai Peroksygeeni (esim. Erisan Oxy 2%, Oxivir 3.5%, vahvuus riippuu käytettävästä valmisteesta) Desinfektioaineena esim. Kloramiini-T 500 ppm tai Peroksygeeni (esim. Erisan Oxy 2%, Oxivir 3.5%, vahvuus riippuu käytettävästä valmisteesta) Suojakäsineet Hoitotyöhön soveltuvia suojakäsineitä ovat vinyyli-, lateksi- ja nitriilisuojakäsineet. Vinyylisuojakäsineet soveltuvat lyhytkestoisiin hoitotoimenpiteisiin, kuten asukkaiden perushoitoon. Nitriili- ja lateksisuojakäsineitä käytetään pitempikestoisissa hoitotoimenpiteissä, joissa suojakäsineeltä vaaditaan parempaa kestävyyttä. Tampereen kaupungin hoitoyksiköissä (oma tuotanto) käytetään vain nitriilisuojakäsineitä. SYVENTÄVÄ TIETO: HANKINNOISSA HUOMIOITAVIA ASIOITA 2. 44
45 Linkki PSHP:n ohjeeseen: Pitkäaikaishoidon hygieniakäytännöt Varotoimet_ja_eristys/ Pitkaaikaishoidon_hygieniakaytannot(56988) Linkki infektioiden torjunnan verkkokurssi p_navi=59733&p_sivu=52350 LISÄTIETOJA 45
HYGIENIAOHJEISTUS. TPA Tampere: hygieniaohjeistus
HYGIENIAOHJEISTUS 1 PERUSTIETO Mikrobit ja tartunta Moniresistentit mikrobit Ripulitaudit Käsihygienia Suojaimien oikeaoppinen käyttö Hoitovälineet ja tarvikkeet Ruokailu Saunominen Eritetahrojen poisto
LisätiedotHYGIENIAOHJEISTUS. TPA Tampere: hygieniaohjeistus
HYGIENIAOHJEISTUS 1 PERUSTIETO Mikrobit ja tartunta Moniresistentit mikrobit Ripulitaudit Käsihygienia Suojaimien oikeaoppinen käyttö Hoitovälineet ja tarvikkeet Ruokailu Saunominen Eritetahrojen poisto
LisätiedotHYGIENIAOHJEISTUS. TPA Tampere: hygieniaohjeistus
HYGIENIAOHJEISTUS 1 PERUSTIETO Mikrobit ja tartunta Moniresistentit mikrobit Ripulitaudit Käsihygienia Suojaimien oikeaoppinen käyttö Hoitovälineet ja tarvikkeet Ruokailu Saunominen Eritetahrojen poisto
LisätiedotSYVENTÄVÄ TIETO PERUSTIETO. MRSA-näyteet
HYGIENIAOHJEISTUS PERUSTIETO Mikrobit ja tartunta Moniresistentit mikrobit Ripulitaudit Käsihygienia Suojaimien oikeaoppinen käyttö Hoitovälineet ja tarvikkeet Ruokailu Saunominen Eritetahrojen poisto
LisätiedotHygieniaohjeet kotihoidossa
Hygieniaohjeet kotihoidossa (20.8.2018) CLOSTRIDIUM DIFFICILE POTILAAN KOTIHOITO-OHJE Clostridium difficile on itiöitä tuottava bakteeri, joka voi aiheuttaa ripulia. Ripulitauti kehittyy tavallisesti antibioottihoitojen
LisätiedotHYGIENIAOHJEISTUS. Yksiköt, jotka pääsevät Tampereen kaupungin sisäisille sivuille (Tasku), voivat katsoa ohjeita myös sieltä.
HYGIENIAOHJEISTUS TepaTampere -hygieniaohjeistusmateriaalin rakennetta on muutettu, koska materiaalia käyttävät Tampereen kaupungin lisäksi myös kuntien alueella olevat ostopalveluyksiköt. Hygieniaohjeistusmateriaali
LisätiedotHYGIENIAOHJEISTUS. Yksiköt, jotka pääsevät Tampereen kaupungin sisäisille sivuille (Tasku), voivat katsoa ohjeita myös sieltä.
HYGIENIAOHJEISTUS TepaTampere -hygieniaohjeistusmateriaalin rakennetta on muutettu, koska materiaalia käyttävät Tampereen kaupungin lisäksi myös kuntien alueella olevat ostopalveluyksiköt. Hygieniaohjeistusmateriaali
LisätiedotMRSA-näytteenotto. Infektioyksikkö Ohje päivitetty
MRSA-näytteenotto Infektioyksikkö Ohje päivitetty 15.5.2018 Nenä-, nielu- ja esimerkiksi haavan MRSA-näytteet laitetaan samaan näyteputkeen 2 15.5.2018 MRSA-näytteenottoputket Kaikkien kolmen MRSAseulontaan
LisätiedotTARTTUVA OKSENNUS- JA RIPULITAUTI
TARTTUVA OKSENNUS- JA RIPULITAUTI Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutus 6.5.2013 Hygieniahoitaja Reija Leiviskä P: 08-315 2574, e-mail: Reija.Leiviska@ppshp.fi
LisätiedotRIPULOIVAN POTILAAN ERISTYSKÄYTÄNNÖT
RIPULOIVAN POTILAAN ERISTYSKÄYTÄNNÖT Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutus 3.11.2014 Hygieniahoitaja Reija Leiviskä P:040 509 4107 e-mail: Reija.Leiviska@ppshp.fi
LisätiedotTavanomaiset varotoimet Kosketusvarotoimet Pisaravarotoimet Ilmaeristys Käsien desinfektio. kuten tavanomaisissa
Varotoimiluokat (päivitetty 5.9.2018) Tavanomaiset varotoimet ovat käytössä aina, muut valitaan mikrobin tartuntareitin mukaan. Mikrobi saattaa levitä useita eri tartuntareittejä, jolloin käytetään samanaikaisesti
LisätiedotMitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei?
Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei? Infektioiden torjunnalla turvaa ja laatua hoitolaitoksiin Alueellinen koulutuspäivä 29.11.2016 Hygieniahoitaja, Anu Harttio-Nohteri/VSSHP
LisätiedotInfluenssapotilaan eristyskäytännöt
Influenssapotilaan eristyskäytännöt Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutuspäivä 3.11.2014 Tuula Keränen, hygieniahoitaja infektioiden torjuntayksikkö Puh. 040 5094097
LisätiedotInfluenssapotilaan pisaraja kosketusvarotoimet
Influenssapotilaan pisaraja kosketusvarotoimet Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutuspäivä 17.10.2016 Tuula Keränen, hygieniahoitaja infektioiden torjuntayksikkö
LisätiedotMoniresistentin gram-negatiivisen sauvabakteerin kantaja pitkäaikaishoidon yksikössä
Moniresistentin gram-negatiivisen sauvabakteerin kantaja pitkäaikaishoidon yksikössä Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö 06.11.2009 1 (5) Moniresistentin gram-negatiivisen sauvabakteerin kantaja
LisätiedotPOTILAAN HYGIENIAOPAS
POTILAAN HYGIENIAOPAS Erikoissairaanhoito Hatanpään sairaala Sisältö SISÄLLYSLUETTELO Hygienia sairaalassa. 2 Käsihygienia.. 3 Käsien pesu 4 Käsien desinfektio... 5 Yskimishygienia.. 6 Henkilökohtainen
LisätiedotDesinfektio- ja puhdistusaineiden käyttö Laitoshuoltajien hygieniailtapäivä kevät 2018
Desinfektio- ja puhdistusaineiden käyttö Laitoshuoltajien hygieniailtapäivä kevät 2018 Heli Piirtola, Ninni Viitala Hygieniahoitaja Kliininen asiantuntija, sh yamk Desinfektioaineiden käyttökohteita Ihodesinfektio
LisätiedotDesinfektio- ja puhdistusaineiden käyttö Laitoshuoltajien hygieniailtapäivä syksy 2017
Desinfektio- ja puhdistusaineiden käyttö Laitoshuoltajien hygieniailtapäivä syksy 2017 Heli Piirtola Hygieniahoitaja Kliininen asiantuntija, sh yamk Desinfektioaineiden käyttökohteita Ihodesinfektio Käsihygienia
LisätiedotVRE-torjuntaohjeita terveyskeskusten vuodeosastoille ja pitkäaikaishoitolaitoksiin
VRE-torjuntaohjeita terveyskeskusten vuodeosastoille ja pitkäaikaishoitolaitoksiin Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi. 1. VRE-kantaja Vankomysiinille
LisätiedotAntibiooteille vastustuskykyisen bakteerin kantaja pitkäaikaishoidon ja tehostetun palveluasumisen yksiköissä
Antibiooteille vastustuskykyisen bakteerin kantaja pitkäaikaishoidon ja tehostetun palveluasumisen yksiköissä Tämä ohje koskee antibiooteille vastustuskykyisen bakteerin kantajan hoitoa pitkäaikaishoidossa
LisätiedotAsiaa moniresistenteistä mikrobeista päivitettyjä ohjeita. Tarja Kaija hygieniahoitaja p
Asiaa moniresistenteistä mikrobeista päivitettyjä ohjeita Tarja Kaija hygieniahoitaja tarja.kaija@ppshp.fi p. 3152574 Moniresistentit mikrobit Bakteeriviljelynäyte haavalta MRSA VRE losteviljelynäyte ESBL
LisätiedotEristyksen kesto. Sairauden kesto. Sairauden kesto. Oireiden kesto. Oireiden kesto
1 KOSKETUSERISTYS Käytetään potilailla, joilla tiedetään tai epäillään olevan helposti suoran tai epäsuoran kosketuksen välityksellä leviävä infektio. Kosketuseristyksen tarkoituksena on katkaista kosketustartuntatie.
LisätiedotEritetahradesinfektio: Klorilli 1000 ppm tai Erisan Oxy+ 2 % ja kertakäyttöpyyhe.
1 (5) Eristyssiivoustaulukko Tätä ohjetta noudatetaan välisiivouksessa, päivittäisessä siivouksessa ja loppusiivouksessa. Nocospray vetyperoksidikuivasumutin laitetta käytetään loppusiivouksen jälkeen
LisätiedotSUOJAUTUMINEN VAROTOIMISSA, MIKSI JA MITEN? KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 5/9/2019 1
SUOJAUTUMINEN VAROTOIMISSA, MIKSI JA MITEN? 9.5.2019 KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 5/9/2019 1 HYGIENIA Potilaan turvallisuus Oma turvallisuus 5/9/2019 2 HOITOON LIITTYVÄ INFEKTIO SUOMESSA
LisätiedotKÄSIHYGIENIA JA TAVANOMAISET VAROTOIMET PIAMARI KAARIO HYGIENIAHOITAJA
KÄSIHYGIENIA JA TAVANOMAISET VAROTOIMET PIAMARI KAARIO HYGIENIAHOITAJA 040 584 2844 6.6.2018 KÄSIHYGIENIA JA TAVANOMAISET VAROTOIMET TAVANOMAISET VAROTOIMET Käsihygienia Suojaimet Ympäristö Hoito- Eritetahradesinfektio
LisätiedotEritetahradesinfektio: Klorilli 1000 ppm tai Erisan Oxy+ 2 % ja kertakäyttöpyyhe.
1 (5) Eristyssiivoustaulukko Tätä ohjetta noudatetaan välisiivouksessa, päivittäisessä siivouksessa ja loppusiivouksessa. Nocospray vetyperoksidikuivasumutin laitetta käytetään loppusiivouksen jälkeen
LisätiedotMoniresistentin mikrobin (MRSA/ VRE /CPE /Klebsiella ESBL) kantaja pitkäaikaishoidon yksikössä
Moniresistentin mikrobin (MRSA/ VRE /CPE /Klebsiella ESBL) kantaja pitkäaikaishoidon yksikössä Tämä ohje koskee moniresistentin mikrobin kantajan hoitoa pitkäaikaishoidossa. Pitkäaikaishoidon yksiköillä
LisätiedotOHJE. Infektio- ja sairaalahygieniayksikkö KOSKETUSERISTYS
KOSKETUSERISTYS Käytetään potilailla, joilla tiedetään tai epäillään olevan helposti suoran tai epäsuoran kosketuksen välityksellä leviävä infektio. Kosketuseristyksen tarkoituksena on katkaista kosketustartuntatie.
LisätiedotKÄSIHYGIENIAOHJE LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN. KÄSIHYGIENIAOHJE KUNTAYHTYMÄ Infektio- ja sairaalahygieniayksikkö 28.11.2012
MITÄ KÄSIHYGIENIALLA TARKOITETAAN? Käsihygienialla tarkoitetaan käsiin kohdistuvia toimenpiteitä, joilla pyritään vähentämään infektioiden ja niitä aiheuttavien mikrobien siirtymistä käsien välityksellä.
LisätiedotMistä kaikki alkaa ja mihin päättyy? Hygieenistä pohdintaa
Mistä kaikki alkaa ja mihin päättyy? Hygieenistä pohdintaa Puhtaus- ja hygienia-alan alueellinen koulutuspäivä Maire Matsinen hygieniahoitaja Sairaalahygienia on tartuntojen ja infektoiden torjunnan perusperiaatteiden
LisätiedotMoniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla
1(5) Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla Yleistä Sairaalaympäristössä mikrobien keskeisin tartuntareitti on kosketustartunta.
LisätiedotSivu 1 / 5. Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi.
Sivu 1 / 5 MRSA Torjuntaohjeita pitkäaikaishoitolaitoksiin Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi. MRSA-kantaja MRSA-kantaja on henkilö, jolla
LisätiedotOPAS ASEPTIIKASTA DOULATOIMINNASSA
OPAS ASEPTIIKASTA DOULATOIMINNASSA 1 SISÄLLYSLUETTELO ASEPTIIKKA 3 VAROTOIMET 3 VALMISTAUTUMINEN DOULAUKSEEN 4 SAAPUMINEN SAIRAALAAN 4 KÄSIENPESU 5 SUOJAKÄSINEET 5 KÄSIENPESUOHJE 6 KÄSIDESINFEKTIO 7 SYNNYTYSSALISSA
LisätiedotSiivous ja desinfektio. Laitoshuoltopäällikkö Tanja Salomaa 16.11.2009
Siivous ja desinfektio Laitoshuoltopäällikkö Tanja Salomaa 16.11.2009 Sairaalasiivous siivouksen tavoitteena on luoda edellytykset tilan varsinaiselle toiminnalle huomioiden: hygieenisyys viihtyisyys edustettavuus
LisätiedotCPE-torjuntaohjeita terveyskeskusten vuodeosastoille ja pitkäaikaishoitolaitoksiin
CPE-torjuntaohjeita terveyskeskusten vuodeosastoille ja pitkäaikaishoitolaitoksiin Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi. 1. CPE-kantaja Karbapenemaasia
LisätiedotEristyssiivousohje. Pintojen puhdistaminen ja desinfektio. Eritetahradesinfektio: Klorilli 1000 ppm tai Erisan Oxy+ 2 % ja kertakäyttöpyyhe
1 (9) siivousohje: potilashuoneeseen, toimenpidehuoneeseen ja leikkaussaliin. Tätä ohjetta noudatetaan välisiivouksessa, päivittäisessä siivouksessa ja loppusiivouksessa. Pääsääntöisesti käytetään mikrokuituista
LisätiedotPISARA- JA KOSKETUSVAROTOIMET MILLOIN JA MITEN?
PISARA- JA KOSKETUSVAROTOIMET MILLOIN JA MITEN? Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutuspäivä 25.4.2016 13.45-14.30, Ls 5 Hygieniahoitaja Sirpa Ukkola p. 040-5094107
LisätiedotESBL Klebsiella pneumoniae -epidemia
ESBL Klebsiella pneumoniae -epidemia INTO-päivät 7.11.2018 Infektiolääkäri Laura Pakarinen, Helsingin kaupunki 1 Helsingin kaupungin sairaalat Suursuon sairaala MalmiH sairaala MalmiP sairaala Laakson
LisätiedotMRSA-torjuntaohjeita terveyskeskusten vuodeosastoille ja pitkäaikaishoitolaitoksiin
MRSA-torjuntaohjeita terveyskeskusten vuodeosastoille ja pitkäaikaishoitolaitoksiin Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi. 1. MRSA-kantaja Metisilliinille
LisätiedotKÄSIHYGIENIA, MITÄ VÄLIÄ? KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 4/26/2018 1
KÄSIHYGIENIA, MITÄ VÄLIÄ? 25.4.2018 KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 4/26/2018 1 KÄSIHYGIENIA Potilaan turvallisuus Oma turvallisuus 4/26/2018 2 HOITOON LIITTYVÄ INFEKTIO SUOMESSA 6-7% sairaalapotilaista
LisätiedotSuojainten käyttö. Käytä eristyssiivouksessa eristyssiivousohjeistuksen mukaisia suojaimia. Suojaimet puetaan seuraavassa järjestyksessä.
1 Suojainten käyttö Käytä eristyssiivouksessa eristyssiivousohjeistuksen mukaisia suojaimia. Suojaimet puetaan seuraavassa järjestyksessä. Suojainten pukeminen Suusuojus à Suojalasit à Suojatakki à Suojakäsineet
LisätiedotSaunotuksen ja suihkutuksen hygienia
Saunotuksen ja suihkutuksen hygienia Koti- ja ympärivuorokautisen hoidon yksiköiden hygieniayhdyshenkilöiden koulutuspäivä 10.10.2017 Aluehygieniahoitaja Rauni Ikonen Määrittelyjä Hygienia ja puhtaus Hygienia
LisätiedotSivu 1 / 3. Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi.
Sivu 1 / 3 HOITO-OHJE HUS Mobiiliyksikkö www.hus.fi ESBL Torjuntaohjeita pitkäaikaishoitolaitoksiin Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi. ESBL-kantaja
LisätiedotMoniresistentit bakteerit
25.8.2014 1 Moniresistentit bakteerit MRSA = Metisilliini Resistentti Staphylococcus aureus Staphylococcus aureus on yleinen terveiden henkilöiden nenän limakalvoilla ja iholla elävä grampositiivinen kokkibakteeri.
LisätiedotKosketuseristys potilas leikkaussalissa
Kosketuseristys potilas leikkaussalissa Piia Hirvonen Apulaisosastonhoitaja Leikkaus- ja anestesiayksikkö Lapin Keskussairaala Hygieniahoitaja Piia Hirvonen Tavanomaiset varotoimet Tavanomaisilla varotoimilla
LisätiedotMoniresistenttien mikrobien näytteenotto
Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mika Paldanius Osastonhoitaja TtM, FT Mikrobiologian laboratorio Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mikrobit ovat erittäin muuntautumiskykyisiä Antibioottihoidoista
LisätiedotNorovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5.
Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5.2008 1 Tavanomaiset varotoimet Tavanomaiset varotoimet Noudatetaan
LisätiedotInfektioiden torjunta sädehoitopotilaalla
Infektioiden torjunta sädehoitopotilaalla hygieniahoitaja 18.4.2013 Yleistä Syöpäpotilas on itse riskipotilas ca, hoidot, immuunipuutos, ab, oper. Hän voi olla myös tartuttava Resistentit mikrobit, ripulitaudit,
LisätiedotOhjeistuksen ovat laatineet yhteistyössä päivähoidon kanssa: Terveystarkastaja Tiina Päätalo p. 681 4391 Hygieniahoitaja Susanna Tella p.
HYGIENIA JA TARTUNTOJEN TORJUNTA PÄIVÄKODEISSA 2004 Ohjeistuksen ovat laatineet yhteistyössä päivähoidon kanssa: Terveystarkastaja Tiina Päätalo p. 681 4391 Hygieniahoitaja Susanna Tella p. 681 3233 Tämä
LisätiedotMONIRESISTENTTIEN BAKTEERIEN SEULONTAOHJE
VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT MONIRESISTENTTIEN BAKTEERIEN SEULONTAOHJE MRSA, VRE ja moniresistentit Gram-negatiiviset sauvabakteerit (Acinetobacter baumannii,
LisätiedotPesutilojen siivous. Siivouksen tavoite
Pesutilojen siivous Hygieniailtapäivä laitoshuoltajille 2017 ja 2018 Hygieniahoitaja Rauni Ikonen Siivouksen tavoite Saavuttaa tarkoituksenmukainen puhtaus Palauttaa toiminnasta aiheutuneet puhtaustason
LisätiedotMDR-MIKROBIT SAIRAALAN ULKOPUOLELLA HYGIENIAHOITAJA JAANA-MARIJA LEHTINEN HUS MOBIILIYKSIKKÖ
MDR-MIKROBIT SAIRAALAN ULKOPUOLELLA HYGIENIAHOITAJA JAANA-MARIJA LEHTINEN HUS MOBIILIYKSIKKÖ SISÄLLYSLUETTELO HUS-alueen MRSA ja ESBL tartuntojen osuus avopuolella ja pitkäaikaishoidossa MDR-kantaja kotihoidossa
LisätiedotHygieniahoitaja Jaana Sinkkonen, Tays
9.5.2018 Hygieniahoitaja Jaana Sinkkonen, Tays } Ihon desinfektioaineet 1.1.2018-31.12.2019 } Käsihuuhteet ja pintadesinfektioaineet 1.4.2018-31.3.2020, lisäksi mahdollisuus käyttää kaksi optiovuotta 1
LisätiedotYhdyshenkilöiden kokemuksia opitun soveltamisesta käytäntöön. HUS / HYKS Jorvin sairaala sh Eeva Roivas
Yhdyshenkilöiden kokemuksia opitun soveltamisesta käytäntöön HUS / HYKS Jorvin sairaala sh Eeva Roivas Hygieniayhdyshenkilönä osastolla NE3 Neurologian vuodeosasto, potilaspaikkoja 22-24 (2 ylipaikkaa)
LisätiedotHygieniavaatimukset kauneushoitoloissa ja ihon läpäisevissä toimenpiteissä
Hygieniavaatimukset kauneushoitoloissa ja ihon läpäisevissä toimenpiteissä Ympäristöterveydenhuollon alueelliset koulutuspäivät 09.09.2014 Oulu Päivi Aalto Esityksen sisältö Taudinaiheuttajat ja tartuntariskit
LisätiedotClostridium difficile - infektioiden torjunta
Clostridium difficile - infektioiden torjunta Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Terveysturvallisuusosasto 24.1.2019 1 Clostridium difficile -infektioiden torjunta Varhainen diagnoosi Seuranta Koulutus ja
LisätiedotPisaravarotoimet PISAROITA SYNTYY
Pisaravarotoimet Hygieniahoitaja Jaana Sinkkonen Alueellinen sairaalahygieniapäivä 15.11.2018 PISAROITA SYNTYY Puhuessa, yskiessä, niistäessä, aivastaessa hengitysteiden toimenpiteissä Pisarat eivät tavallisesti
LisätiedotHYVÄT HYGIENIAKÄYTÄNNÖT PÄIVÄKODISSA
HYVÄT HYGIENIAKÄYTÄNNÖT PÄIVÄKODISSA 30.11.2017 Erja Mattila Hygieniahoitaja 1 4.12.2017 LASTEN KÄSIHYGIENIA PÄIVÄHOIDOSSA Hygieniakasvatus osa hoitoa Lapset pesevät kädet ja heitä siihen ohjataan ja valvotaan:
LisätiedotSiivouskäytännöt - tekniikat ja menetelmät
Siivouskäytännöt - tekniikat ja menetelmät Uimahallit, kylpylät ja kosteat tilat Sisältö Siivoushenkilöstön ammattitaitovaatimukset Henkilökohtainen hygienia Aseptiikka Siivouksen ajankohta Siivousmenetelmät,
LisätiedotHoitotyön hyvät hygieniakäytännöt tehostetussa palveluasumisessa OHJE HENKILÖKUNNALLE
Hoitotyön hyvät hygieniakäytännöt tehostetussa palveluasumisessa OHJE HENKILÖKUNNALLE Jasmiina Lindberg & Pauliina Oja-Lipasti SeAMK Sairaanhoitajan tutkinto-ohjelma Opinnäytetyö 2018 HOITOHENKILÖKUNNALLE
LisätiedotPerifeeristen kanyylien infektiot ja niiden ehkäisy
Perifeeristen kanyylien infektiot ja niiden ehkäisy Anita Pahkamäki hygieniahoitaja Tampereen yliopistollinen sairaala Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Perifeeristen kanyyli-infektion ehkäisyssä huomioitavat
LisätiedotYlilyönnit ja rimanalitukset!
Ylilyönnit ja rimanalitukset! Reetta Huttunen infektiolääkäri Kahvihuoneelta kuuluu tyytyväisiä hyrinöitä: Nyt kun meillä on kaikki huoneet yhden hengen huoneita, niin ei kyllä pöpöt leviä! Pöpöt leviävät
LisätiedotMRSA-kantajuuden seuranta
MRSA-kantajuuden seuranta Hygieniahoitaja Minna Nieminen Tays, Infektioyksikkö 400 PSHP:n uudet MRSA-kantajat ikäryhmittäin 2005-2017 (tammi-lokakuu 2017) 350 300 250 200 >65 15-64V
LisätiedotVARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI
VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI HOSPITAL DISTRICT OF SOUTHWEST FINLAND VRE (vankomysiiniresistenttienterokokki)- kantaja pitkäaikaishoidossa Enterokokki kuuluu ihmisen suoliston normaaliin bakteerikasvustoon.
LisätiedotHygienia kotihoidossa. INTO-päivät Hygieniahoitaja Johanna Ihanus Hygieniahoitaja Tiiu Seitalahti Infektiolääkäri Laura Lehtola
Hygienia kotihoidossa INTO-päivät 7.11.2018 Hygieniahoitaja Johanna Ihanus Hygieniahoitaja Tiiu Seitalahti Infektiolääkäri Laura Lehtola Kotihoidon perustehtävä o järjestää vanhusten, toipilaiden, pitkäaikaissairaiden
LisätiedotMONIRESISTENTIT MIKROBIT (MRSA, VRE, ESBL)
POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- 1 (5) MONIRESISTENTIT MIKROBIT (MRSA, VRE, ESBL) Mikrobit (bakteerit, virukset, sienet) ovat hyvin muuntautumiskykyisiä, jonka ansiosta ne pystyvät esim. antibioottihoitojen
LisätiedotPerhepäivähoidon hygieniaohjeet
Perhepäivähoidon hygieniaohjeet Hygienia ja puhtaus Hygienia on aikuisen ja lasten henkilökohtaista hygieniaa sekä työympäristön-, lelujen ja elintarvikkeiden puhtautta. Hygienian tehostaminen päivähoidossa
LisätiedotKeskuslaskimokanyyliin liittyvien infektioiden torjunta
Keskuslaskimokanyyliin liittyvien infektioiden torjunta Kuvallisten ohjeiden kehittäminen Kehittämistyö, Arcada, Hygieniahoitajan opinnot Maarit Juti Sisältö Miksi nämä ohjeet? Verinäytteenotto CVK:sta
LisätiedotVRE -kantaja pitkäaikaishoidossa
VRE -kantaja pitkäaikaishoidossa Tämä ohje koskee VRE (vankomysiinille resistentti enterokokki) -kantajan hoitoa pitkäaikaishoidossa. Pitkäaikaishoidon yksiköillä tarkoitetaan vanhainkoteja, palvelutaloja
LisätiedotMRSA -kantaja pitkäaikaishoidon yksikössä
Ohje henkilökunnalle / MRSA -kantaja pitkäaikaishoidossa MRSA -kantaja pitkäaikaishoidon yksikössä Tämä ohje koskee MRSA (metisilliinille resistentti Staphylococcus aureus) -bakteeritartunnan saaneen kantajan
LisätiedotEristyspotilas leikkaussalissa Anestesiakurssi 2014
Eristyspotilas leikkaussalissa Anestesiakurssi 2014 Eija Similä Hygieniavastaava, leikkausosastot Oulun yliopistollinen sairaala eija.simila@ppshp.fi Tavanomainen toiminta Toimintamalli jonka on toteuduttava
LisätiedotHygieniavaatimukset kauneushoitoloissa ja ihon läpäisevissä toimenpiteissä
Hygieniavaatimukset kauneushoitoloissa ja ihon läpäisevissä toimenpiteissä Ympäristöterveydenhuollon alueelliset koulutuspäivät 7. 8.10.2014 Tampere Päivi Aalto Ohjeen sisältö Vuosien 2015 2019 tesu-valvontaohjelman
LisätiedotResistentin bakteerin kantaja ja asumispalvelut
Resistentin bakteerin kantaja ja asumispalvelut Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 18.11.2015 MRSA MRSA-tapausten määrät kasvavat VSSHP:n alueella Usein avohoidossa
LisätiedotPesutilojen siivous. Siivouksen tavoite
Pesutilojen siivous Hygieniailtapäivä laitoshuoltajille 2017 Hygieniahoitaja Rauni Ikonen Siivouksen tavoite Saavuttaa tarkoituksenmukainen puhtaus Palauttaa toiminnasta aiheutuneet puhtaustason muutokset
LisätiedotKosketuseristystä tarvitsevan potilaan hoitotyö. 2) Mitä terveysalan ammattitutkintoja olet suorittanut ja milloin?
LIITE 1/1 Kosketuseristystä tarvitsevan potilaan hoitotyö I Aluksi selvitämme taustatietoja sairaanhoitajista ja heidän työpaikoistaan/yksiköistään. Kirjoita vastauksesi kysymyksien kohdalla oleville riveille
LisätiedotPesutilojen siivous. Siivouksen tavoite
Pesutilojen siivous Hygieniailtapäivä laitoshuoltajille 2017 ja 2018 Hygieniahoitaja Rauni Ikonen Siivouksen tavoite Saavuttaa tarkoituksenmukainen puhtaus Palauttaa toiminnasta aiheutuneet puhtaustason
LisätiedotKäsihuuhdekulutusluvut
Käsihuuhdekulutusluvut Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutuspäivä 7.11.2011 hygieniahoitaja Tuula Keränen Infektioiden torjuntayksikkö p.08-3152898 Käsihuuhdekulutuksen
LisätiedotInfektioyksikkö Kliinisen mikrobiologian laboratorio. Tartuntatautiraportti. Eksote 2016
Tartuntatautiraportti Eksote 2016 Tartuntatautiraportti 2016 Vuoden 2016 tartuntatautiraportti on laadittu aiempaan tapaan lääkärien ja laboratorioiden tekemien tartuntatauti-ilmoitusten perusteella. Herkkyystilanteen
LisätiedotTutkimus- ja hoitovälineiden huolto
Tutkimus- ja hoitovälineiden huolto Ajankohtaista infektioiden torjunnasta. Alueellinen koulutus 5.10.2012 Hygieniahoitaja Reija Leiviskä Puh. 08 315 2898 tai reija.leiviska@ppshp.fi Mitä teen käytetyille
LisätiedotAjankohtaista asiaa MRSA:sta Suomen Endoproteesihoitajat ry Silja Serenade 21.4.2004 hygieniahoitaja Marja Hämäläinen HUS Mobiiliyksikkö
Ajankohtaista asiaa MRSA:sta Suomen Endoproteesihoitajat ry Silja Serenade 21.4.2004 hygieniahoitaja Marja Hämäläinen HUS Mobiiliyksikkö Sairaalahygieenisesti ongelmalliset mikrobit Mikrobilääkkeille vastustuskykyiset
LisätiedotKäsihygienia. Levitänkö mikrobeja, tartutanko tauteja? Katariina Kainulainen. Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri
Käsihygienia Levitänkö mikrobeja, tartutanko tauteja? Katariina Kainulainen Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri HUS infektioklinikka Käsihygienia Oma turvallisuus Potilaan turvallisuus
LisätiedotHOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYÄ VUODEOSASTOLLA HYGIENIAHOITAJA JAANA LEHTINEN
HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYÄ VUODEOSASTOLLA HYGIENIAHOITAJA JAANA LEHTINEN MIKÄ ON HOITOON LIITTYVÄ INFEKTIO Potilaalla todetaan mikrobin aiheuttama paikallinen- tai yleisinfektio ei ollut
LisätiedotKÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA OHJEESTA ESBL HYGIENIAHOITAJA LEENA SIMONS
KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA OHJEESTA ESBL HYGIENIAHOITAJA LEENA SIMONS LASTENKLINIKKA UUSI LASTENSAIRAALA 2016 - koko sairaala 258 potilaspaikka - prevanlensseihin mukaan n.177 potilaspaikkaa - yht. 23 teho-osastopaikkaa
LisätiedotMoniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE. Alueellinen koulutus Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen
Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE Alueellinen koulutus 5.10.2018 Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen Esityksen sisältö Mikrobien antibioottiresistenssi Moniresistentit bakteerit (MDR) MRSA = Methicillin
LisätiedotMoniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE. Alueellinen koulutus Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen
Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE Alueellinen koulutus 5.10.2018 Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen Esityksen sisältö Mikrobien antibioottiresistenssi Moniresistentit bakteerit (MDR) MRSA = Methicillin
LisätiedotRipuliepidemia - toimintaohje
AMMATTILAISOHJE 1 (5) INFEKTIOYKSIKKÖ Ripuliepidemia - toimintaohje Tilanteen kartoitus Jos toimintayksikössä todetaan tavallista enemmän ripulitapauksia, on syytä selvittää 1. Sairastuneiden määrä. Montako
LisätiedotMiten taudit tarttuvat? Tartuntatiet
Miten taudit tarttuvat? Tartuntatiet 9.5.2019 Janne Laine Infektiolääkäri Tartuntatiet Kosketustartunta Pisaratartunta Ilmatartunta Veritartunta Elintarvikevälitteinen tartunta Vektorin välityksellä tapahtuva
LisätiedotMRSA tilastollisesti
MRSA tilastollisesti Hygieniahoitaja Minna Nieminen Tays, Infektioyksikkö Puh 03 31166752 minna.j.nieminen@pshp.fi Uudet MRSA-tapaukset Pirkanmaalla ja ennuste kuluvalle vuodelle (tilanne 9.10.2017) 500
LisätiedotVälinehuollon pintojen puhtaus. Tiina Kurvinen Hygieniahoitaja, Oh, TtM VSSHP/Sairaalahygienia ja infektiontorjunta 2015
Välinehuollon pintojen puhtaus Tiina Kurvinen Hygieniahoitaja, Oh, TtM VSSHP/Sairaalahygienia ja infektiontorjunta 2015 Ylläpitosiivous Henkilöhygienia, käsihygienia, tavanomaiset varotoimet Työskentelypintojen
LisätiedotLIITE 2/1 ARVOISA VASTAAJA!
LIITE 2/1 ARVOISA VASTAAJA! Olemme kaksi sairaanhoitaja opiskelijaa Kymenlaakson ammattikorkeakoulusta terveysalalta. Hoitotyön koulutusohjelmaan kuuluu opinnäytetyön tekeminen. Opinnäytetyömme tarkoituksena
LisätiedotPienet vikkelät vipeltäjät; syyhy ja lutikat
Pienet vikkelät vipeltäjät; syyhy ja lutikat Miia Koskinen Hygieniahoitaja Sairaanhoitaja yamk Loinen (parasiitti) On eliö, joka elää toisen eliön (isäntäeliön) kudoksissa, iholla, turkissa tai läheisyydessä
LisätiedotVÄLINEHUOLLON ERITYISPIIRTEET HAMMASHUOLLOSSA ANITA STARCK TURUN AMMATTI-INSTITUUTTI, AIKUISKOULUTUS
VÄLINEHUOLLON ERITYISPIIRTEET HAMMASHUOLLOSSA 11.5.2017 ANITA STARCK TURUN AMMATTI-INSTITUUTTI, AIKUISKOULUTUS SUUN TERVEYDENHUOLTO SUUN TERVEYDENHUOLLON PALVELUJEN KÄYTTÖ RUNSASTA V. 2014 TERVEYSKESKUKSISSA
LisätiedotMRSA-kantajuuden seuranta
MRSA-kantajuuden seuranta Hygieniahoitaja Minna Nieminen Tays, Infektioyksikkö MRSA-näytteiden ottamisen ohje Tays ohje: MRSA-seulontannäytteet otetaan Kaikista Taysiin sairaalahoitoon tulevista, osastolle
LisätiedotHygienia kotihoidossa
Hygienia kotihoidossa KEUSOTEN alueellinen sairaalahygieniapäivä 7.5.2019 Hygieniahoitaja Johanna Ihanus (HUS) Hygieniahoitaja Tiiu Seitalahti (Helsingin sairaala) Kotihoidon perustehtävä o järjestää vanhusten,
LisätiedotKäsien pesu, desinfektio ja suojakäsineiden käyttö
Käsien pesu, desinfektio ja suojakäsineiden käyttö Ohje henkilökunnalle 29.3.2011 1 Käsihygienia Kynnet, sormukset ja korut Sormuksien, rannekellon ja rannerenkaiden käyttö ei ole suotavaa terveydenhuoltotyössä,
LisätiedotHenkilösuojainten valinta
Henkilösuojainten valinta Hygieniahoitaja Jaana Kaappa Tays Valkeakoski Työturvallisuus laki 738/2002 Työnantajan on hankittava ja annettava työntekijän käyttöön apuväline tai muu varuste, silloin kun
LisätiedotAseptiikka pientoimenpiteissä Eija Similä, Leikkaussairaanhoitaja, hygieniavastaava Keskusleikkausosasto Oulun yliopistollinen sairaala
Aseptiikka pientoimenpiteissä 28.09.2018 Eija Similä, Leikkaussairaanhoitaja, hygieniavastaava Keskusleikkausosasto Oulun yliopistollinen sairaala Aseptiikka Tarkoittaa kaikkia toimenpiteitä tai toimintatapoja,
LisätiedotROVANIEMEN KAUPUNKI. Hyvinvoiva lapsi. Hygienia ja infektioiden torjunta perhepäivähoidossa
ROVANIEMEN KAUPUNKI Hyvinvoiva lapsi Hygienia ja infektioiden torjunta perhepäivähoidossa Varhaiskasvatuspalvelut 2015 Työryhmä: Ahlsved Matias, tartuntataudeista vastaava hoitaja, Rovaniemen kaupunki
LisätiedotSIIVOUS EPIDEMIOIDEN AIKANA
SIIVOUS EPIDEMIOIDEN AIKANA Minna Kyllinen Puhtausasiantuntija Solo Sokos Hotel Torni 5.9.2019 SSTL Puhtausala ry SUUNNANNÄYTTÄJÄ Epidemian ennaltaehkäisy siivouksen toimenpiteillä Mitä siivoojana voin
LisätiedotInfektioiden torjuntaa haava-, skopia- ja yleispoliklinikalla
Infektioiden torjuntaa haava-, skopia- ja yleispoliklinikalla Helena Ojanperä Hygieniahoitaja/osastonhoitaja 5.10.2012 Alueellinen infektioiden torjunnan koulutuspäivä Hoitoon liittyvät infektiot avohoidossa
Lisätiedot