Valtuustojen seminaari

Transkriptio

1 Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Valtuustojen seminaari Pori Pomarkku Ulvila Lavia Luvia Nakkila Harjavalta Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen Johtava konsultti Jarkko Majava FCG Konsultointi Oy MML, 2012 Kokemäki

2 Kuntajaon muuttamisen edellytykset kuntarakennelaissa 1.Muutos parantaa kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta tai muuten edistää kunnan toimintakykyä. 2.Muutos parantaa alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita. 3.Muutos parantaa alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia. 4.Muutos parantaa alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta Page 2

3 Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta tulevaisuudessakin? Page 3 Demokratia ja johtaminen Palvelut Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta Vetovoima ja kilpailukyky Yhdyskunta ja ympäristö Talous- ja henkilöstöresur sit

4 Yhteiset resurssit ja riippuvuus menestyksestä 80 % K U N T I E N VEROTUS TYÖVOIMA ASUMINEN KAAVOITUS K U N T I E N P Ä Ä T Ö S V A L T A SEUDUN YHTEISET RESURSSIT KAUPPA VETOVOIMA PALVELUT YRITYKSET P Ä Ä T Ö S V A L T A Jyväskylän seudun erityinen kuntajakoselvitys 4

5 Nykytila Elinvoima Pori on saanut 2000-luvulla muuttovoittoa maan sisäisestä muuttoliikkeestä ja kehyskunnat muuttotappiota Porin seudun kokonaiskilpailukyky suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen keskitasoa seudun vahvuuksina teollisuusvaltaisuus ja työn tuottavuus Työpaikkojen määrä on vähentynyt 2000-luvulla kaikissa seudun kunnissa Poria ja Ulvilaa lukuun ottamatta Yli 100 %:n työpaikkaomavaraisuus oli vuonna 2011 Harjavallassa ja Porissa 25 %:n pendelöintiaste Poriin ylittyi vuonna 2011 Ulvilassa, Luvialla, Pomarkussa ja Nakkilassa Mahdollisuudet Yhtenäinen elinvoimapolitiikka keskitetyillä resursseilla ja päätöksenteolla Monipuolisen aluerakenteen hyödyntäminen: kaupunkia, kaupunkimaisempaa maaseutualuetta, yhtenäinen taajama-alue, maaseutua sekä merellisiä alueita Kuntien välinen kilpailu asukkaiden ja yritysten saamiseksi poistuu Uhkana Toimintojen ja asukkaiden keskittyminen keskustaajamaan Taajamien elinvoiman ja elinkeinojen taantuminen Page 5

6 Työssäkäynti Merikarvia Siikainen Työssäkäyntikuntien osuus kunnan työllisestä työvoimasta Pendelöinti on yleisintä Luvialla: 66,5 % työssäkäyvistä kävi töissä kunnan ulkopuolella Luvia Pomarkku Lavia Pori Ulvila Nakkila Harjavalta Kokemäki Luvia Ulvila Nakkila Pomarkku Lavia 66,5 % 64,1 % 58,6 % 57,4 % 45,3 % Kokemäki Siikainen Harjavalta Merikarvia Pori 39,7 % 37,0 % 37,0 % 35,4 % 16,8 % Lähde: Tilastokeskus

7 MALPE ja elinvoima (7) Maankäyttö Taajamarusetti 2020 Oleminen Tuottaminen Liike Latautuminen Rakennemalli 2020 maankäytön suunnittelun pohjana Lavia ja Siikainen eivät olleet mukana, mutta näiden kuntien luontainen työssäkäynti ja asiointi suuntautuvat muutoinkin osittain muualle kuin Porin seudulle tai Poriin. Lähde: Rakennemalli 2020 MALPE ja elinvoima - ryhmien väliraportti Page 7

8 Nykytila Yhdyskuntarakenne Seudun yhteinen rakennemalli kehittämisen perustana Selvitysalueen yhdyskuntarakenteessa kehittämisvyöhykkeet ovat valtateiden 2 ja 8 varret sekä pienempänä valtatie 23 Porista Harjavaltaan vyöhykkeellä sijaitsee suurin osa seudun yrityksistä Seudulla on asuntopoliittinen ohjelma vuosille Mahdollisuudet Uusi kunta muodostaa eheän kaupunkirakenteen ja luontaisen työssäkäyntialueen Yhtenäinen päätöksenteko maankäytön, asumisen ja ympäristön asioissa mahdollistaa kilpailukyvyn parantamisen Uhkana yhdyskuntarakenteen yhtenäinen ja tasapuolinen kehittäminen koko alueella ei onnistu Infrastruktuuri taantuu reuna-alueille Page 8

9 Page 9

10 Talous Selvitysalueen kuntien taloudellinen tilanne on vaikea Talouden tasapainottamisen edellyttämiin välttämättömiin rakennemuutoksiin on ryhdyttävä joka tapauksessa Kriisikuntatarkastelu: Harjavalta ja Merikarvia eivät ylitä yhtäkään kriteeriä Lavia ja Luvia ylittivät kolme kriteeriä ja kunnilla suhteellinen velkaantuminen on melko lähellä raja-arvoa Uuden kunnan osalta yksikään kriteeri ei näyttäisi ylittyvän Raja-arvo H A R J A V A L T A K O K E M Ä K I L A V I A L U V I A M E R I K A R V I A N A K K I L A P O M A R K K U P O R I S I I K A I N E N U L V I L A P O R I N S E U T U e2013 Vuosikate, /as < Tulovero-% > 20,00 18,75 20,25 21,00 19,75 19,50 20,25 20,50 19,25 21,00 20,50 19,39 Lainamäärä, /as > Kertynyt alijäämä, /as < Omavaraisuusaste, % < 50 % 57,9 % 35,8 % 15,7 % 39,2 % 82,0 % 59,0 % 70,7 % 59,5 % 68,0 % 66,1 % 58,7 % Suhteellinen velkaantuminen, % > 50 % 48,5 % 45,8 % 46,8 % 46,7 % 17,3 % 30,5 % 20,0 % 50,5 % 32,5 % 30,1 % 46,1 % Page 10

11 Porin selvitysalue Painelaskelma Veroprosentti 19,39 19,65 19,65 19,65 19,65 Nettokustannukset 1000 Päivähoito ja esiopetus Perusopetus ja lukio Vanhusten hoito Perusterveydenhuolto, avohoito Erikoissairaanhoito Muut tehtävät (sis. avustukset) Kertaerät Toimintakate Tulot 1000 Kunnallisvero Kiinteistövero Yhteisövero Valtionosuudet Tulot yhteensä Korkotuotot kasvu 1 %/v Osinkotuotot kasvu 1 %/v Muut rahoitustuotot kasvu 1 %/v Korkokulut kasvu 3 %/v Muut rahoituskulut kasvu 1 %/v Rahoituskulut ja tuotot yhteensä Vuosikate Poistot Tilikauden tulos Varausten, poistoeron ja rahastojen muutokset Ali-/ylijäämä Kertynyt ali-/ylijäämä Kertynyt ali-/ylijäämä 3 /asukas Vuosikatetavoite, 100 % poistoista Ero tavoitteeseen Paine veroprosenttiin 8 +0,9 +4,2 +5,5 +7,6 +9,1 Veroprosentti tasapainossa 20,29 23,85 25,15 27,25 28, Page 11

12 Palvelutarpeiden kehitys Vanhusten huollon tarve kasvaa selvitysalueella voimakkaasti vuoteen 2029 mennessä Myös perusterveydenhuollon avopalvelujen ja erikoissairaanhoidon tarve kasvaa jonkin verran Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palvelutarpeessa on alueen joissakin osissa lievää kasvua tai laskua. Kokonaisuus huomioon ottaen sekä varhais-kasvatuksen että perusopetuksen palvelutarjonnassa tulee varautua vuoden 2029 osalta määrällisesti samanlaiseen tasoon, joka alueella on tällä hetkellä Page 12

13 Palveluiden keskeisiä kehittämistarpeita seudulla (kuntarakenteesta huolimatta) Sote-palveluiden integraatio, tuottajatahon resurssien koonti ja kustannusten nousun hillitseminen Sivistyspalvelut Kasvatus- ja oppimisympäristöjen kehittäminen nykypäivän tarpeita vastaaviksi Koulu- ja opistoverkon tarkastelu seudullisesti, huomioiden seudun kiinteistöjen merkittävät peruskorjaustarpeet Rakennusvalvonnan ja ympäristöpalveluiden toimintatapojen yhdenmukaistaminen ja seudullisen yhteistyön tiivistäminen Tietojärjestelmien ja sovellusten keskinäisen yhteensopivuuden lisääminen Kuntien päällekkäisyyksien purkaminen, niukkenevien resurssien tehokas kohdentaminen ja palvelurakenteen kustannustehokkuuden lisääminen Lähipalvelujen uusien tuotantotapojen käyttöönottoon Page 13

14 Kehitysnäkymät Lähipalvelun määritelmä Lähipalvelukäsite on muutoksessa, palveluita tarjotaan yhä enemmän muuten kuin perinteisen kunnan palvelupisteet kautta Asiointikertojen tiheys Lähipalvelu on arkipäiväistä ja koskettaa suuria ihmisjoukkoja lähes päivittäin. Kuntalaisille järjestettäviin palveluihin on tulossa lähivuosina suuria muutoksia mm. teknologian kehittymisen myötä Seinien sijaan tulevaisuudessa tulee panostaa yhä enemmän palveluun, näin ollen palvelut liikkuvat ja jalkautuvat kuntalaisten luo yhä enemmän Asumisen keskittyminen, asiakastarpeiden muutokset ja kuntien rajalliset taloudelliset voimavarat ovat merkittävimmät muutosvoimat, jotka vaikuttavat kuntien palveluverkkoihin (mahdollisista kuntarakennemuutoksista riippumatta) Asiakaspohja Lähipalveluille löytyy tarpeeksi asiakkaita muutaman tuhannen ihmisen joukosta. Saavutettavuus Kynnys lähipalvelun käyttöön on oltava matala matkustamisen näkökulmasta. Matkan pituus voi merkitä palvelun käyttäjälle vähemmän kuin sijainti luontaisen asiointisuunnan mukaan tai palveluihin pääsy myös perinteisen virka-ajan jälkeen Ihmisläheisyys Palvelun käyttökynnyksen on oltava matala myös ihmisläheisyyden näkökulmasta eli palvelun on oltava asiakkaat huomioivaa Page 14

15 Lähipalvelut / seudullisesti kootut palvelut Sähköiset palvelut 24h Parantavat palvelujen alueellista saatavuutta Kotiin tarjottavat palvelut Tukevat toimintakykyä ja arjessa selviytymistä Lähipalvelut - Palvelutiedot - Neuvonta ja palveluohjaus - Ajanvaraus - Lomakkeet ja lupahakemukset - Etäkonsultaatio - Omahoito Liikkuvat palvelut Pyörien päällä ja palvelupisteisiin, esim. kouluille jalkautuvat palvelut, mikäli kiinteää palvelupistettä ei ole lähellä - Terveystarkastukset, rokotukset ja näytteenotto - Sairaanhoitajan ja sosiaalityötekijän, vastaanotto - Hammashoito - Kriisipalvelu - Infran hoito - Kirjastoauto - Lasten ja erityisryhmien harrastustoiminta - Pelastuspalvelut - Maaseutupalvelu - Kotihoito - Kotisairaala - Perhetyö - Ensihoito ja pelastuspalvelut - Kotikuntoutus - Omaishoidon tuki Lähellä tarjottavat palvelut Helposti saavutettavat kaupunginosien / taajamien palvelupisteissä - Neuvolapalvelut - Perhekeskukset - Perustason hoitajan ja lääkärin vastaanotto - Sosiaalityö - Palveluasuminen - Lasten päivähoito - Esi- ja perusopetus - Lähikirjasto - Arki- ja lähiliikuntapaikat - Nuorisotyö esim. nuorisotalot - Joukkoliikenne - Rakennustarkastus - Lukio (eri vaihtoehtoja järjestää seudulla) Punaisella sote-palvelut, joiden järjestämisvastuu siirtyy sote-alueille Seudullisesti kootut palvelut - Päivystys, poliklinikat, päiväkirurgia, laitos- /vuodehoito, mielenterveyspalvelut - Lastensuojelu, sosiaalihuollon erityispalvelut, perheneuvolat - Toisen asteen koulutus, pääkirjasto, kulttuuripalveluja - Lukio (eri vaihtoehtoja järjestää seudulla / uudessa kunnassa) - Hallinto- ja tukipalvelut, virastot Page 15

16 Henkilöstön saatavuus ja eläköityminen Henkilöstön määrään ja rakenteeseen kunnissa vaikuttaa tällä hetkellä enemmän yleinen taloudellinen tilanne kuin henkilöstön saatavuus Henkilöstön eläköityminen on voimakkaimmillaan seuraavan kymmenen vuoden aikana Rekrytointihaasteet ovat suurinta niissä henkilöstöryhmissä, joita tarvitaan sosiaali- ja terveys palveluiden tuottamiseen Opetuspalveluissa, siivous- ja kiinteistöhuollossa ja toimistotyössä henkilöstön eläköityminen mahdollistaa sopeuttaminen uudessa kunnassa Mahdollisuudet käyttää eläkepoistumaa hyväksi edellyttävät kaikissa tehtävissä palvelurakenteen ja toimintatapojen muuttamista Suuressa organisaatiossa on helpompi vähentää henkilöstön haavoittuvuutta sekä siirtää ja kouluttaa henkilöstöä uusiin tehtäviin Page 16

17 Demokratia ja johtaminen Uuden kuntalain tavoitteena on kunnallishallinnon edustuksellisen järjestelmän kehittäminen ja kuntalaisten osallisuuden vahvistaminen Linjauksia uuden kunnan valmistelun pohjaksi Uudessa kunnassa on vahvistettava poliittista johtamista Kaupunginhallituksella on päätoiminen puheenjohtaja Puheenjohtajamalli (ministerimalli) ja valiokuntamallia selvitetään Ammatillinen organisaatio toimialalähtöinen linjaorganisaatio Alueiden elinvoiman ja palvelujen kehittäminen perustuu uudessa kunnassa lähipalveluverkon mukaisiin suuralueisiin, joille nimitetään aluevastaava Asukkaiden ja kuntalaisten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia lisätään erilaisilla raadeilla: lähipalvelualueittaiset alueraadit, asukasraadit ja palveluraadit Sähköisten osallistumis- ja vaikuttamiskanavien toimintaa kehitetään ja olemassa olevia käytäntöjä vakiinnutetaan Page 17

18 Page 18

19 Sote-palvelujen vaikutus kuntaan Sote-alueen kuntayhtymä edustajankokous toukokuu perussopimus lokakuu järjestämispäätös lokakuu 2016 STM (AVI ja Valvira) Kunnan valta (1 edustaja alkavaa 1000 as) asukkaan alueen (Salosta Pietarsaareen) ja 62 kunnan kuntayhtymän perussopimuksen sisältöön? hallinto ja rahoitus Miten vaikuttaa, mitä tehtävä ja kenen kanssa yhdessä? Tuotantoalueet 2017 ( hankintamonopoli ) - kunnan ja kuntayhtymän on ilmoitettava helmikuussa 2016 halukkuutensa toimia soten tuottamisvastuussa. Kunta vai kuntayhtymä tuottajana Satakunnassa? Miten kunnat sopivat tuotanto-organisaatiosta? Miten vaikuttaa, mitä tehtävä ja valmisteltava ja kenen kanssa? Miten turvataan asukkaiden palvelut ja kunnan elinvoima Yhdistämällä henkiset ja aineelliset resurssit uudeksi kunnaksi? Perustamalla uusia vaikuttavia yhteistyöorganisaatiolla?

20 Tarvitaanko kuntaliitosta? Parantaisiko kuntarakenteen muutos, ja sen myötä yksi vastuutaho ja yhteiset resurssit, seudun vetovoimaa ja kilpailukykyä sekä alueen elinkeinoelämän toimintamahdollisuuksia? Parantaisiko kuntarakenteen muutos alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta ja asukkaiden arjen sujuvuutta sekä ympäristön kestävää kehitystä? Parantaisiko kuntarakennemuutos mahdollisuuksia työllisyyden parantumiseen ja sen myötä verotulojen lisäämisen sekä uusien tuottavuutta parantavien rakenteiden ja toimintamallien käyttöönottoon? Turvaako kuntarakennemuutos Sote-Suomessa nykyistä hajanaista kuntarakennetta paremmin kuntalaisten palvelujen saatavuuden ja savutettavuuden sekä myös vaikuttamisen palveluihin? Voidaanko kuntarakennemuutoksella varmistaa palvelujen kokonaisvaltainen kehittäminen kuntalaislähtöisesti? Onko mahdollista rakentaa taajamittain ja taajamaryhmittäin aluekehitysmalli, jossa olisi toiminnallisesti koottu lähipalvelut ja elinkeinojen kehittäminen sekä kuntalaisten lähidemokraattinen vaikuttaminen? Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys 20

21 Karhusopimusehdotus vuosille Karhukunnan tavoitetila ja visio: Karhukunta on kasvava, houkutteleva ja hyvinvoiva kaupunki, jossa on toimivat palvelut. Karhukunnalla on terve ja kestävä kuntatalous. Kuntalaisten osallistumisja vaikuttamismahdollisuudet ovat hyvät. Karhukunnan johtaminen on vaikuttavaa ja palveluorganisaatio on tehokas. Viisi teemaa: Terve ja kestävä talous Elinvoima Toimivat palvelut Vaikuttava johtaminen ja organisaatio Osallisuus ja lähivaikuttaminen Page 21

22 Pitäjäntupa Toimipisteet Vahva henki ja elävä yhteisö Kuntalaiset, harrastukset, yhdistykset, yritykset Paikallinen vetovoima Omaa evästä riittävästi Paikallinen työntövoima Omaa edunajamista Elämänuskon infravaunut Yhdyskuntarakenne ja tekniikka sekä kunnalliset ja yksityiset palvelut Perustana peruskunta Ei sektorihallinnolliset piirikunnat Elämää elinvoimaisella alueella Page 22

23 Ollako vai eikö olla siis mukana Prosessi ollut onnistunut ja selvitys on tehty laajalla poliittisen ja ammatillisen johdon sekä lukuisten asiantuntijoiden osallistumisella. Kuntien välinen yhteistyö ja vuorovaikutus selvityksestä on ollut positiivista ja toimivaa. Seudun kuntien riippuvuus on entistä suurempaa tulevaisuudessa, toisten kuntien vielä enemmän. Sote-ratkaisu vaikuttaa erittäin paljon tai vielä enemmän kunnan toimintaan. Mikä on maailma, Suomi ja Porin seutu 2033 ja mitkä ovat silloin uuden kunnan tai kuntien tulot sekä palvelut ja elinvoima? Page 23

24 Uuden kunnan valmistelun TTT TUNNE Vuorovaikutus ja luottamus TAITO Prosessointi ja projektihallinta TIETO Tietoperusta ja tiedonkäyttö Page 24

25 Jatkoaikataulu - luonnos Ajankohta Työvaihe Toimija Selvitystyön keskeiset tulokset Selvityksen jatkokäsittelyn linjaaminen Kuntien valtuustot Jatkoselvityksen hahmottaminen Työvaliokunta ja KV:n pjt Kuntien valtuustojen päätökset yhdistymissopimus-vaiheeseen siirtymisestä /14 Yhdistymissopimuksen valmistelun käynnistäminen ja neuvotteluprosessista sopiminen Kuntalaistilaisuudet Ehdotus sekä yhdistymissopimus ja selvitys kuultavaksi kuntalaisille Kuntien valtuustojen päätökset esityksestä kuntarakennemuutokseksi 2017 Kuntien valtuustot Kuntaedustajat Kunnanhallitus Kunnat Kunnanhallitus Valtuusto Page 25

26 Kuntien käsittely - hahmotelma Hallitus esittää, että kuntajakoselvityksen tulosten ja toimintaympäristössä tapahtuvien muutosten sekä kuntien välisten keskustelujen. perusteella kunta osallistuu Porin seudun kuntajakoselvitysprosessin jatkoon ja on mukana yhdistymissopimuksen valmistelussa niiden lähikuntien ja muiden kuntien kanssa, jotka ovat mukana jatkovalmistelussa. Siis kyllä tai ei riittää. Kuntajakoselvityksen tulosten ja toimintaympäristössä tapahtuvien muutosten sekä kuntien välisten keskustelujen. perusteella kunnanvaltuusto päättää osallistua Porin seudun kuntajakoselvitysprosessin jatkoon ja on mukana yhdistymissopimuksen valmistelussa niiden lähikuntien ja muiden kuntien kanssa, jotka ovat mukana jatkovalmistelussa. Siis kyllä tai ei riittää Page 26

27 Page 27

28 Page 28