Porin seudun kuntajakoselvitys

Transkriptio

1 Porin seudun kuntajakoselvitys Ohjausryhmä Pomarkku Pori Ulvila Luvia Nakkila Lavia Jarmo Asikainen FCG Konsultointi Kokemäki Pohjakartta MML, 2012

2 Ajankoht a Ke ma to pe ti 9.12 Pe pe Työvaihe Jatkoaikataululuonnos Prosessin jäsentäminen ja aikataulu Elinvoima ja elinkeinojen kehittäminen Elinvoima ja elinkeinojen kehittämien Palvelut ja lähipalvelut Palvelut ja lähipalvelut Talous ja henkilöstö Yhdistymissopimusosioiden arviointi ja jatkolinjaukset Talous ja henkilöstö Kuntalaisten vaikuttaminen ja osallistuminen Yhdistymissopimusosioiden arviointi ja jatkolinjaukset Kuntalaisten vaikuttaminen ja osallistuminen Johtamisjärjestelmä ja organisaatio Toimija Työvaliokunta Työvaliokunta Työvaliokunta Poliittinen ohjausryhmä Työvaliokunta Ohjausryhmä Työvaliokunta pe Yhdistymissopimuksen arviointi Ohjausryhmä Page 2

3 Yhdistymissopimus sisällys 1 Uuden kunnan perustaminen 2 Uuden kunnan yhdistymisen tavoitteet 3. Elinvoima 3.1 Työpaikkojen määrän lisääminen yksityisellä sektorilla 3.2 Asukasluvun kasvuun vaikuttaminen 3.3 Aluekeskusten kehittäminen 3.4 Tuloksellinen edunajaminen 4. Talous 4.1 Uuden kunnan taloudenhoidon periaatteet 4.2 Yhdistymisavustuksen käyttö 5. Palvelut 5.1 Palvelut ja palveluverkko 5.2 Sosiaali- ja terveyspalvelut 5.2 Varhaiskasvatus- ja koulupalvelut 5.3 Vapaa-aikapalvelut 5.4 Lähipalvelut 6. Osallisuus ja lähivaikuttaminen 6.1 Kuntalaisten osallistuminen ja vaikuttaminen 6.2 Alueellinen vaikuttaminen 7. Johtaminen ja organisaatio 7.1 Uuden kunnan johtamisjärjestelmä 7.2 Luottamushenkilöorganisaatio 7.3 Kunnanjohtajien asema 8 Henkilöstö 8.1 Henkilöstön sijoittamisen periaatteet 8.2 Palkkojen harmonisointi 8.3 Henkilöstöohjelma ja muutostuki 9 Uuden kunnan valmistelu 9.1 Yhdistymishallitus ja sen kokoonpano 9.2 Taloudenhoito ennen kuntien yhdistymistä 10. Yhdistymisen muut järjestelyt 10.1 Sopimusjärjestelyt 10.2 Yhdistymissopimuksen ja yhdistymisen arviointi

4 Uuden kunnan visio Uusi kunta on kasvava, houkutteleva ja hyvinvoiva kaupunki, jossa on toimivat palvelut. Uudella kunnalla on terve ja kestävä kuntatalous. Kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet ovat hyvät. Uuden kunnan johtaminen on vaikuttavaa ja palveluorganisaatio on tehokas Page 4

5 Uuden kunnan tavoitteet 1. Uuden kunnan työpaikkojen määrän lisääminen yksityisellä sektorilla. elinvoimapolitiikka on suunnitelmallista työpaikkamäärä kasvaa yrityselämä on monipuolista ja kasvusuunnassa osaamisen ja tutkimus-, kehitys ja innovaatio (TKI) -toiminnan edellytykset vahvistuvat korkeakouluissa ja toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa 2. Uuden kunnan asukasluvun kasvuun vaikuttaminen. asukasluku kasvaa asumisen vaihtoehdot erilaisissa asumisympäristöissä ovat monipuolisia julkiset ja yksityiset palvelut ovat toimivia uudessa kunnassa on myönteinen yhteistyön ilmapiiri ja kunnalla on positiivinen mainekuva 3. Uuden kunnan aluekeskusten kehittäminen aluekeskusten elinvoima on vahvaa alueen sisäinen joukkoliikenne sekä liikenneyhteydet paranevat henkilöliikenne- ja tietoliikenneyhteydet toimivat taajamien ja kylien omat vahvuudet ovat esillä viestinnässä ja markkinoinnissa 4. Uuden kunnan tuloksellinen edunajaminen uuden kunnan ja koko maakunnan tunnettuus on hyvä kulttuuri- ja liikuntatoiminnan tapahtumien vetovoima kasvaa alueen valtatiet, rautatiet, satama ja lentoliikenne kehittyvät korkeakouluilla, ammattikorkeakouluilla, toisen asteen oppilaitoksilla ja tutkimuslaitoksilla on vahvat toimintaedellytykset Page 5

6 Elinvoima Elinvoimapolitiikka on laajempaa kuin perinteinen elinkeinopolitiikka. Elinvoimapolitiikka ja elinvoiman johtaminen on uuden kaupungin ydintehtäviä. Elinvoima vahvistuu vuorovaikutuksessa alueen eri toimijoiden välillä. Uuden kunnan elinvoima (so. kilpailukyky, vetovoima, houkuttelevuus) muodostuu usean tekijän yhteisvaikutuksesta. Elinvoimaan vaikuttavat ulkoiseen ja sisäiseen toimintaympäristöön liittyvät tekijät. Elinvoima voidaan jakaa ulkoiseen ja sisäiseen elinvoimaan, jonka pohjalta syntyy alueen mainekuva uusien asukkaiden, yritysten ja investoijien näkökulmasta. Ulkoiseen ja sisäiseen elinvoimaan liittyvät tekijät ovat vahvassa sidoksessa toisiinsa eikä niitä ole tarkoituksenmukaista kategorisesti erottaa toisistaan. Ulkoisella elinvoimalla tarkoitetaan tässä yhteydessä sellaisia merkittäviä ulkoiseen toimintaympäristöön vaikuttavia makrotekijöitä, jotka liittyvät muun muassa elinkeino- ja toimialarakenteen-, väestö-, työllisyys-, yritysja osaamiskehityksen tai saavutettavuuden, yhteyksien ja etäisyyksien suhteen tapahtuviin keskipitkän aikavälin muutoksiin. Ulkoiseen elinvoimaan liittyvien tekijöiden kohdalla on suuri riippuvuus alueen ulkopuolella tehtävistä päätöksistä ja resurssien jakamisesta Page 6

7 Elinvoima Sisäisellä elinvoimalla tarkoitetaan alueen sisäiseen toimintaympäristöön vaikuttavia mikrotekijöitä, jotka liittyvät muun muassa alueen tekemiin omiin valintoihin, olemassa olevien vahvuuksien vahvistamiseen ja strategisiin painopisteisiin. Keskeiset tekijät voivat liittyä esimerkiksi palveluihin ja niiden järjestämiseen, palveluverkkoon, kykyyn tehdä päätöksiä, strategiseen ketteryyteen ja muutosherkkyyteen, alueen yhteistyörakenne- ja sopimusjärjestelyihin, alueen sisäiseen yhteistyö- ja luottamuskulttuuriin jne. Sisäiseen elinvoimaan liittyvien tekijöiden kohdalla muutosta on mahdollista ennakoida ja muutosten sisältöön voidaan vaikuttaa omin toimenpitein: muutoksen hallinta on alueen omissa käsissä. Uuden kunnan ulkoista ja sisäistä elinvoimaa vahvistetaan seuraavilla toimenpiteillä: Page 7

8 3.1 Työpaikkojen määrän lisääminen yksityisellä sektorilla Uudelle kunnalle laaditaan kasvuun perustuva strategia ja sen mukainen elinvoimaohjelma. Strategiaan perustuva edunajaminen toteutetaan yhteistyössä elinkeinoelämän, maakunnan muiden kuntien ja viranomaisten, korkeakoulujen ja muiden oppilaitosten kanssa. Uuden kunnan konsernihallinnossa on kaupunkikehitysyksikkö, joka vastaa koko alueen elinkeinojen kehittämisestä ja yritysten toimintaedellytysten varmistamisesta ja maankäytön suunnittelusta. Uuden kunnan alueelle luodaan houkutteleva ympäristö yrityksille. Kunta panostaa avoimen sektorin yritysten toimintaedellytyksiin ja kasvuyritysten lisääntymiseen. Uusi kunta määrittelee elinvoimaa tukevan ja uudistavia toimintatapoja mahdollistavan hankintapolitiikan, jolla aktivoidaan myös palveluyritysten lisääntymistä ja kasvua. Uudessa kunnassa vahvistetaan edellytyksiä osaamisen ja TKI-toiminnan kehittymiselle korkeakouluissa ja toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa. Koulutustarjontaa kehitetään kasvavien yritysten osaamistarpeisiin. Tuetaan työllistämistä ja käynnistetään uusia kuntatyöllistämiseen liittyviä avauksia. Nuorisotakuun ja pitkäaikaistyöttömyyden kuntakokeilun tulosten hyödyntäminen varmistetaan työllisyyden parantamiseksi Page 8

9 3.2 Asukasluvun kasvuun vaikuttaminen Asumisen kehittämisessä hyödynnetään erilaisten asumisympäristöjen vahvuudet sekä kaupunkimaisilla että maaseutumaisilla alueilla. Vetovoimaisuutta tuodaan esiin tarjoamalla monipuolisia asumisen vaihtoehtoja. Kehitetään ja markkinoidaan taajamia ja kyliä niiden omilla vahvuuksilla. Rakennetaan positiivista mainetta päätöksentekijöiden, kuntalaisten ja sidosryhmien yhteistyöllä ja hyvällä ilmapiirillä. Asukkaiden hyvän elämän edellytyksiä tuetaan toimivilla ja osallistavilla palveluilla sekä valinnanvapaudella. Uudessa kunnassa järjestetään toimivat palvelut hyödyntäen erilaisia ja uusia tuotantotapoja mm. sähköisiä ja liikkuvia palveluja. Uuden kunnan talouden tasapainottamisella ja vastuullisella taloudenhoidolla turvataan edellytykset palveluiden järjestämiselle tulevaisuudessa Page 9

10 3.3 Aluekeskusten kehittäminen Rakennemalli 2020 ajantasaistetaan ja laaditaan sen perusteella maapoliittinen ohjelma. Ohjelman toimeenpanolla ja kaavoituksella luodaan edellytykset koko uuden kunnan alueen yhdyskuntarakenteen, yrittämisen, asumisen ja liikenteen kehittymiselle. Uuden kunnan kaikkien taajamien elinvoiman ylläpitämistä ja kehittymistä tuetaan. Uuden kunnan monipuolista toimintaympäristöä ja eri alueiden vahvuuksia hyödynnetään alueen kehittämisessä ja markkinoinnissa. Kunta panostaa sisäisen liikenteen toimivuuden ja kunnan eri alueiden välisen saavutettavuuden sekä tietoliikenneyhteyksien parantamiseen. Aluekeskuksia ja niiden elinvoimaisuutta kehitetään suunnitelmallisesti sekä mahdollistetaan kuntalaisten vaikuttaminen ja lähipalvelujen kehittäminen. Alueiden, kaupunginosien ja kylien identiteettiä ja asukkaiden yhteisöllisyyttä vahvistetaan yhdessä paikallisten yhdistysten kanssa. Aluekeskuksiin nimitetään vastuuhenkilö, joka vastaa toiminnasta ja kaupunkikehitysyksikön tuesta alueelle Uudelle kunnalle laaditaan aluekeskukset kattava oikeusvaikutteinen yleiskaava. Kunta tarjoaa ja markkinoi eri alueilla olevia tontteja uusille yrityksille ja olemassa olevien yritysten laajennustarpeisiin Page 10

11 3.4 Tuloksellinen edunajaminen Laaditaan viestintä- ja markkinointiohjelma tukemaan edunajamisen toimenpiteiden onnistumista. Saavutettavuuden ja kilpailuaseman parantamiseksi panostetaan kaupunkikeskuksen, aluekeskusten ja kasvukäytävien VT 2, VT8 ja VT 12 sekä satama- ja raideliikenteen ja lentoyhteyksien infrastruktuurin parantamiseen. Liikenneyhteyksien kehittämiseen vaikutetaan aktiivisella edunajamisella. Laadukkaat korkeakoulutuksen ja toisen asteen toimintaedellytykset turvataan. Kansainvälisten, kansallisten ja maakunnallisten tapahtumien näkyvyyttä ja vetovoimaisuutta parannetaan. Niiden näkyvyys hyödynnetään osaksi uuden kunnan vetovoiman ja mainekuvan vahvistamista Page 11

12 Elinvoimaan kytkeytyvät ohjelmat ja strategiat OHJELMA VASTUUTAHO AJANKOHTA NYKYTILANNE ELINVOIMAOHJELMA Kasvustrategia Hankintastrategia Edunajamisohjelma Työllisyysohjelma YHDYSKUNTARAKENNE Rakennemalli ajantasaistaminen Maapoliittinen ohjelma Aluekeskukset kattava oikeusvaikutteinen yleiskaava VIESTINTÄ MARKKINOINTI JA Perustettava erillinen työryhmä, yhdistymishallitus Perustettava työryhmä, yhdistymishallitus Viestintäryhmä, yhdistymishallitus erillinen Porissa oma elinvoimaohjelma Kunnissa ei itsenäisiä kasvustrategioita Hankintapalvelut järjestetty seudullisesti Porin oma ja maakunnallinen edunajamisohjelma valmisteilla Rakennemalli 2020 tehty ja hyväksytty seudun kunnanvaltuustoissa Porilla oma maapoliittinen ohjelma Kuntien keskustaalueella yleiskaava Kunnilla omia suunnitelmia Page 12

13 Sote-palvelut Sote palvelut siirtyvät sote-järjestäjän määräämälle Satakunnan yhdelle tuottajalle (Pori tai kuntayhtymä) Sote-järjestäjä vastaa, että alueella kuntien asukkaat ja muut palveluihin oikeutetut saavat tarvitsemansa palvelut Järjestämissopimus määrää mitä tuottaja tuottaa. Kunta maksaa sote-järjestäjälle, asukasluvun paino on 20 % ja tarvetekijöiden, ikärakenne ja sairastavuus, 80 %. Palveluja saa keskittää vain, jos palvelujen saatavuus ja laadun turvaaminen edellyttävät erityisosaamista tai kalliita investointeja tai niiden tarkoituksenmukainen ja kustannustehokas toteuttaminen edellyttävät sitä Page 13

14 Palvelujen määrittely sopimukseen Miten ilmaistaan sote-palvelut, jos ja kun suursote toteutuu? Sote-alueen järjestämispäätökseen vaikuttaminen, suuremmalla kunnalla enemmän ääniä kuntayhtymän päätöksenteossa. Satakunnan sote-tuotannon (Pori/kuntayhtymä) toimintaan vaikuttaminen, suurempi kunta kuntayhtymän toiminnassa. Sote-palvelujen ja omien lähipalvelujen integrointiin vaikuttaminen ja suunnittelu sote-organisaation kanssa, suurempi alue ja kunta vaikuttaa organisointiin Page 14

15 Palvelujen määrittely sopimukseen Varhaiskasvatus ja opetus Kuntaliitoksen myötä laadun kasvu koko alueella Tuottavuuden kasvattaminen hallinnossa Valtion toimenpiteet: Lukion uudet järjestämisluvat isommille organisaatioille (ml. toinen aste). Vapaa-aikapalvelut Palvelutarjonnan ja laadun kasvu alueelle Vetovoimaan vaikuttaminen Tekniset palvelut Mitä sopimuskohtaan, mikä yhteys elinvoimaan? Valtion toimenpiteet: rakennusvalvonta laajemmalla alueelle Page 15

16 Lähipalvelukriteerit Lähipalvelujen määrittely yhdistymissopimuksessa yleisyys vai yksityiskohtaisuus? turvataan lähipalvelut ja keskitys, jos., kuten sote-laissa? luetellaan lähipalveluja ja paikkoja? määritellään kriteerit lähipalveluille? Page 16

17 Lähipalvelut Lähipalvelut tuotetaan asukkaille yhteneväisin perustein ottaen huomioon asiakkaiden määrä ja ikä, elämänvaihe ja palveluiden käyttötiheys sekä alueelliset erityispiirteet etäisyyksissä ja liikenneyhteyksissä. Kaupunginosan ja taajaman lähipalvelut kriteerit? päiväkotihoito varhaiskasvatus ja alakoulu yläkoulu (yhtenäiskoulu) kirjasto liikuntapaikka ja tila sähköisen asioinnin palvelu- ja neuvontapiste Page 17