Insuliini on anabolinen hormoni, joka säätelee

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Insuliini on anabolinen hormoni, joka säätelee"

Transkriptio

1 Kuvat kertovat n vaikutukset Veikko Koivisto ja Pertti Ebeling lla on keskeinen osuus glukoosi, lipidi ja proteiiniaineenvaihdunnan säätelyssä. Sen lisäksi insuliini vaikuttaa geenien ilmentymiseen, solujen kasvuun, elektrolyyttitasapainoon ja perifeerisen verenkierron säätelyyn. signaalin säätelyyn solutasolla osallistuu useita kymmeniä eri välittäjämolekyylejä. Näitä molekyylejä löytyy jatkuvasti uusia, samoin paljastuu uusia tietoja välittäjämolekyylien keskinäisistä vuorovaikutuksista. Kun insuliinin perifeerinen vaikutus glukoosiaineenvaihduntaan heikkenee, tilaa kutsutaan insuliiniresistenssiksi. Tunnetaan yli 30 erilaista tekijää, jotka voivat joko heikentää tai lisätä insuliinin vaikutusta aineenvaihduntaan. on anabolinen hormoni, joka säätelee glukoosin, rasvahappojen ja aminohappojen varastoitumista ja käyttöä siten, että elinten energiansaanti glukoosista ja rasvahapoista on turvattu. jarruttaa glukoosintuotantoa Glukoosintuotanto tapahtuu pääasiassa maksassa joko glukoosin uudismuodostuksen (glukoneogeneesi) tai glykogeenin hajoamisen (glykogenolyysi) avulla. jarruttaa glukoosin tuotantoa maksassa joko suoraan tai epäsuorasti. Tärkein maksan glukoosintuotantoa vähentävä tekijä on sinusoidaalinen glukoosipitoisuus maksassa. Maksasinusten glukoosipitoisuuden nopea pieneneminen tai suureneminen johtaa nopeaan vastakkaiseen muutokseen maksan glukoosintuotannossa. n epäsuora vaikutus maksan glukoosintuotantoon välittyy alfasolujen, rasvasolujen ja lihassolujen kautta (kuva 1). vähentää alfasolujen glukagonineritystä ja siten myös glukagonin stimuloimaa maksan glykogenolyysiä. Rasvasoluissa insuliini vähentää lipolyysiä ja sen seurauksena glyserolin ja rasvahappojen vapautumista verenkiertoon ja näiden pitoisuutta veressä. Glyserolipitoisuuden väheneminen johtaa maksan glukoneogeneesin substraatin vähenemiseen ja siten vähentää glukoosin uudismuodostusta maksassa. Seerumin vapaiden rasvahapojen pitoisuuden pieneneminen johtaa siihen, että maksan glykogeeni metaboloituu enemmän laktaatiksi kuin glukoosiksi ja maksan glukoosintuotanto vähenee. Lihassoluissa insuliini vähentää proteolyysiä ja glukoneogeenisten aminohappojen (alaniini, valiini, leusiini) vapautumista. Näin glukoneogeneesin esiasteiden pitoisuus pienenee ja samalla maksan glukoosin uudismuodostus vähenee. Endogeenisen insuliininerityksen suora vaikutus maksan glukoosintuotantoon on noin %, ja muilta osin glukoosintuotannon säätely tapahtuu insuliinin perifeeristen vaikutusten seurauksena. Myös munuainen tuottaa glukoosia, ja osa tuotannosta on glukoneogeneesiä. Munuaisen glukoosintuotanto on vajaa neljännes maksan glukoosintuotannosta. Munuainen tuottaa glukoosia sekä normoglykemian aikana että reaktiona hypoglykemiaan. jarruttaa glukoosintuotantoa herkemmin munuaisessa kuin maksassa (Cherrington ym. 1998, Dostou ym. 1998). Duodecim 1999; 115:

2 lisää glukoosin käyttöä ja vähentää proteiinien hajoamista ja lipolyysiä lisää glukoosin käyttöä lihaskudoksessa (kuva 2). Se sitoutuu solukalvon pinnassa olevaan reseptoriin. reseptori on disulfidisidoksin yhdistynyt heterotetrameerinen proteiini. Se sisältää kaksi insuliinia sitovaa alfayksikköä ja kaksi signaalia välittävää beetayksikköä. Viimeksi mainitut toimivat tyrosiinikinaasina. Tyrosiinikinaasi fosforyloi insuliinireseptorin substraatteja, joita tunnetaan ainakin neljä erilaista. Sen mukaan, mikä substraatti fosforyloituu ja mihin signaali lähtee, insuliini voi vaikuttaa solun glukoosi, proteiini tai lipidiaineenvaihduntaan tai geeniekspressioon tai solun kasvuun (kuva 3). n vaikutus lihasja rasvasolun glukoosiaineenvaihduntaan välittyy insuliinista riippuvaisen glukoosinkuljetusproteiinin (GLUT4) avulla. ärsykkeen vaikutuksesta GLUT4 siirtyy sytoplasmasta Maksa Rasvasolu Glukoneogeneesi Glykogenolyysi Glukoosi Glyseroli Vapaat rasvahapot Glukagoni Aminohapot Alfasolu Beetasolu Glukoosi Lihassolu Munuainen Kuva 1. Mekanismit, joilla insuliini säätelee glukoosin tuotantoa. Glukoosintuotanto tapahtuu pääasiassa maksassa ja jonkin verran myös munuaisissa. vaikuttaa glukoosintuotantoon joko jarruttamalla sitä suoraan tai vähentämällä glukagonin vaikutusta maksaan tai jarruttamalla glukoneogeneesin substraattien (alaniini, valiini, leusiini, glyseroli) tuotantoa. = n estävä vaikutus. 524 V. Koivisto ja P. Ebeling

3 Glukoosi reseptori α GLUT4 Glukoosi GLUT4 Heksokinaasi II β Glukoosi6fosfaatti Glukoosi1fosfaatti Glykolyysi UDPglukoosi Glykogeeni Glykogeeni syntaasi Lihassolu Kuva 2. säätelee glukoosiaineenvaihdunnan eri vaiheita lihassolussa. Se aktivoi glukoosinkuljetusproteiinin (GLUT4) siirtymistä sytoplasmasta solukalvolle. GLUT4 siirtää glukoosin solukalvon läpi. Solussa insuliini stimuloi heksokinaasi II:n ja glykogenisyntaasin aktiivisuutta sekä glykolyysiä. resistenssi vähentää insuliinilla stimuloituvien aineenvaihduntareaktioiden nopeutta ja glukoosin pääsy soluun ja sen solunsisäinen metabolia hidastuvat. reseptori Kinaasi Seriini tai treoniinikinaasi Proteiinifosforylaatio Kasvu Signaalimolekyyli Seriini tai treoniinifosfataasi Proteiinidefosforylaatio Metabolia Kuva 3. n solubiologiset vaikutukset. vaikutuksen ohjautumisen voimakkuus vaihtelee solutyypin mukaan. Mihin vaikutus suuntautuu, riippuu insuliinisignaalin ohjautumisesta ja signaalimolekyylien aktivaatiosta. signaalin siirto on tarkan säätelyn ja ohjauksen alainen. Tunnetaan yli 40 signaalimolekyyliä, joiden aktiivisuuden aste ja keskinäiset vuorovaikutukset säätelevät signaalin ohjautumisen suuntaa ja signaalin voimakkuutta. n vaikutukset 525

4 solukalvolle ja siirtää glukoosin solukalvon läpi solun sisään. Glukoosi voi metaboloitua joko varastoitumalla glykogeeniksi, eiessentiaalisiksi aminohapoiksi tai glykolyysin avulla energiaa tuottaviksi yhdisteiksi (kuva 2). Lihassolussa insuliini stimuloi useita glukoosin metabolisia askeleita (kuva 2). säätelee glukoosin pääsyä ja metaboliaa rasvasoluissa ja glukoosiaineenvaihduntaa maksasoluissa. Hermo ja verisolujen glukoosimetabolia on insuliinista riippumatonta. Lihaskudoksessa insuliini voi stimuloida yhtäältä proteiinisynteesiä ja toisaalta proteiinien metaboliaa (kuva 4). Tämä paradoksaalinen vaikutus selittyy sillä, että insuliini voi samanaikaisesti lisätä proteiinien fosforylaatiota ja stimuloida defosforylaatiota (Saltiel 1996). Rasvakudoksessa insuliini lisää glyserolin ja vapaiden rasvahappojen reesterifikaatiota ja varastoitumista triglyserideiksi ja samalla vähentää lipolyysiä. Hyperinsulinemia (lihavat, tyypin 2 diabeetikot) tai insuliinin puute (tyypin 1 diabeetikot) aiheuttaa myös muutoksia lipoproteiinien määrässä ja rakenteessa. Siihen liittyy toisaalta insuliiniresistenssi, ja insuliinin puutteeseen liittyy vaihtelevanasteinen hyperglykemia ja lipidiaineenvaihdunnan häiriöitä. Tästä syystä hyperinsulineemisilla potilailla ja insuliinin puutteessa olevilla lipidiaineenvaihdunnan häiriöt eivät välttämättä johdu suoraan insuliinin ylimäärästä tai puutteesta vaan myös insuliiniresistenssistä ja muista samanaikaisista aineenvaihdunnan häiriöistä. n vaikutus perifeeriseen verenkiertoon Suuret fysiologiset insuliinipitoisuudet lisäävät perifeeristä verenkiertoa (Laakso ym. 1990, Baron ym. 1993). Tiloissa, joihin liittyy insuliiniresistenssi, verenkierron kiihtyminen on vähentynyt insuliinistimulaation aikana. Näitä tiloja ovat esimerkiksi aikuistyypin diabetes, lihavuus ja hypertensio. Toisaalta henkilöillä, joilla insuliiniherkkyys on normaalia suurempi, lihasten verenkierto on vilkastunut sekä perustilan Glukoosin kuljetus (translokaatio) Proteiinisynteesi/ degradaatio (fosforylaatio/ defosforylaatio) Glukoosi ja lipidimetabolia (proteiinifosfataasit) Ionien kuljetus (Na, K ) Solun kasvu (seriinikinaasit) Geenien ekspressio DNAsynteesi (transkriptio) Kuva 4. Esimerkki siitä, miten insuliinistimulaatio voi johtaa joko proteiinisynteesiin (kasvuun) tai proteiinien metaboliaan. Vaikutus selittyy siten, että insuliini voi samanaikaisesti aktivoida sekä kinaaseja että fosfataaseja. Proteiinikinaasien aktivaatio johtaa proteiinien fosforylaatioon ja kasvuun. Seriinitreoniinifosfataasin aktivaatio joko suoraan tai signaalimolekyylien välityksellä johtaa proteiinien defosforylaatioon ja metaboliaan (Saltiel 1996). 526 V. Koivisto ja P. Ebeling

5 Hyperinsulinemia Tyypin 2 diabetes Lihavuus Hypertensio Metabolinen oireyhtymä resistenssi Dyslipidemia Hyperleptinemia Heikentynyt glukoosinsieto Kuva 5. Metabolinen oireyhtymä on tila, jolle ovat ominaisia useat toisiinsa kietoutuneet vaikutukset. Yhteinen piirre oireyhtymän eri komponenteille on heikentynyt insuliinin vaikutus, insuliiniresistenssi. resistenssin solutason mekanismit ovat epäselviä. Heikentynyttä insuliinivaikutusta kompensoi lisääntynyt insuliinineritys. Jos beetasolut eivät pysty riittävästi kompensoimaan insuliinin heikentynyttä vaikutusta, glukoosinsieto huononee ja henkilölle voi kehittyä tyypin 2 diabetes. teissa että insuliinistimulaation aikana (Ebeling ym. 1993). resistenssi n vaikutus voi joko heiketä (insuliiniresistenssi) tai parantua (lisääntynyt insuliiniherkkyys) monista eri syistä. Aiheuttajan mukaan muutokset voivat olla lyhyt tai pitkäaikaisia, ohimeneviä tai pysyviä. Tekijöitä, jotka aiheuttavat insuliiniresistenssiä, tunnetaan yli 30 (taulukko 1). resistenssi on yhteinen piirre monille patologisille tiloille, jotka ovat yleistymässä länsimaissa. Metabolinen oireyhtymä on tila, jolle ominaisia piirteitä ovat lihavuus, normaalia heikompi insuliinin vaikutus ja useat muut, patologisiksi luonnehditut muutokset (DeFronzo ja Ferrannini 1991). Taulukossa 1 lueteltujen sairaustilojen korjautumisen ohella insuliiniherkkyyttä parantaa sekä aerobinen että anaerobinen fyysinen harjoittelu. n vaikutus elektrolyyttitasapainoon vähentää natriumin eritystä munuaisen sekä proksimaalisessa että distaalisessa tubuluksessa (DeFronzo ym. 1987). Tämä vaiku Taulukko 1. Tekijöitä, jotka heikentävät insuliinin vaikutusta glukoosimetaboliaan. Alkoholi Asidoosi Diabetes Fyysinen passiivisuus Hyperfosfatemia Hyperglykemia Hyperleptinemia Hyperprolaktinemia Hypertensio Hypertriglyseridemia Hypoglykemian jälkitila Ikä (korkea) Infektio antagonistien (adrenaliini, glukagoni, kasvuhormoni, kortisoli) liikaeritys n puute reseptorin vastaaineet vastaaineet Interferoni Lihaksen vähäinen kapillaaritiheys Lihavuus Maksakirroosi Paasto Palovammat Primaarinen hyperparatyreoosi Raskaus Rasvakudoksen runsaus Runsasrasvainen ruoka Sepelvaltimotauti Uremia Trauma Tyypin 2 diabetes 1. asteen sukulaisilla tus tulee esiin jo insuliinipitoisuuden suurentuessa 2 3 kertaa yli paastoarvon. hoidon aloittamisen jälkeen esiintyy joskus turvotuksia, jotka kuitenkin korjautuvat hoidon jatkuttua muutaman viikon tai kuukauden. Aterian jälkeen insuliinipitoisuus saattaa suurentua jopa kymmenkertaisesti. lisää myös kaliumin siirtymistä verenkierrosta intrasellulaaritilaan. n vaikutukset 527

6 Kirjallisuutta Cheatham B, Kahn C R. Insulin action and the insulin signaling network. Endocrine Rev 1995; 16: Cherrington A D, Edgerton D, Cindelar D K. The direct and indirect effects of insulin on hepatic glucose production in vivo. Diabetologia 1998; 41: Baron A D, BrechtelHawk G, Johnson A, Hardin D. Sceletal muscle blood flow. A possible link between insulin resistance and blood pressure. Hypertension 1993; 21: DeFronzo R A, Goldberg M, Agus Z S. The effects of glucosae and insulin on renal electrolyte transport. J Clin Invest 1976; 58: DeFronzo R A, Ferrannini E. Insulin resistance. A multifaced syndrome responsible for NIDDM; obesity, hypertension, dyslipidemia, and atherosclerotic cardiovascular disease. Diabetes Care 1991; 14: Dostou J, Meyer C, Gerich J. Effects of physiologic hyperinsulinemia on human renal glucose metabolism and glutamine gluconeogenesis. Diabetes 1998; 47 Suppl 1:A41. Ebeling P, Bourey R, Koranyi L, ym. Mechanism of enhanced insulin sensitivity in athlets. Increased blood flow, muscle glucose transport protein (glut4) concentration and glycogen synthase activity. J Clin Invest 1993; 92: Laakso M, Edelmann S V, Brechtel G, Baron A D. Decreased effect of insulin to stimulate sceletal muscle blood flow in obese man. J Clin Invest 1990; 85: Saltiel A R. Diverse signaling pathways in the cellular actions of insulin. Am J Physiol 1996; 270: E375 E385. VEIKKO KOIVISTO, dosentti, johtaja European Endocrine Research and Clinical Investigation Wiesingerweg 25, D20253 Hamburg, Germany PERTTI EBELING, dosentti HYKS:n sisätautien klinikka Haartmaninkatu HYKS 528

Liikunta. Terve 1 ja 2

Liikunta. Terve 1 ja 2 Liikunta Terve 1 ja 2 Käsiteparit: a) fyysinen aktiivisuus liikunta b) terveysliikunta kuntoliikunta c) Nestehukka-lämpöuupumus Fyysinen aktiivisuus: Kaikki liike, joka kasvattaa energiatarvetta lepotilaan

Lisätiedot

Liikunnan ja ruokavalion vaikutus hiiren maksa- ja lihaskudoksen hienorakenteeseen

Liikunnan ja ruokavalion vaikutus hiiren maksa- ja lihaskudoksen hienorakenteeseen Liikunnan ja ruokavalion vaikutus hiiren maksa- ja lihaskudoksen hienorakenteeseen Morfometrinen tutkimus Sira Torvinen Pro gradu -tutkielma Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Solubiologia

Lisätiedot

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa

Lisätiedot

Hiilihydraatit. Hiilihydraatteja pilkkovia entsyymejä on elimistössä useita.

Hiilihydraatit. Hiilihydraatteja pilkkovia entsyymejä on elimistössä useita. Hiilihydraatit Hiilihydraatit ovat rasvojen ja proteiinien ohella yksi kolmesta perusravintoaineesta. Hiilihydraatteja ei yleisesti pidetä välttämättömänä ravintoaineena, koska elimistö osaa glukoneogeneesissä

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Natriumklorid Braun cum Glucos 9 mg/ml + 50 mg/ml infuusioneste, liuos

VALMISTEYHTEENVETO. Natriumklorid Braun cum Glucos 9 mg/ml + 50 mg/ml infuusioneste, liuos VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Natriumklorid Braun cum Glucos 9 mg/ml + 50 mg/ml infuusioneste, liuos 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 1000 ml infuusionestettä sisältää natriumkloridia

Lisätiedot

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c

Lisätiedot

Näkökulmia kulmia palautumisesta

Näkökulmia kulmia palautumisesta Näkökulmia kulmia palautumisesta Palaudu ja kehity -iltaseminaari 04.05.2010 Juha Koskela ft, TtYO, yu-valmentaja Näkökulmia kulmia palautumisesta Harjoittelun jaksotus ja palautuminen Liikeketju väsymistä

Lisätiedot

HYPOGLYKEMIAPÄIVÄKIRJANI

HYPOGLYKEMIAPÄIVÄKIRJANI Hypoglykemia tarkoittaa tilaa, jossa verensokerin taso on alle 3,9 mmol/l tai 70 mg/dl 1, tosin tarkka lukema voi vaihdella yksilöllisesti. Hypoglykemia voi johtua useista syistä, ja sen yleisin aiheuttaja

Lisätiedot

Fyysinen valmennus sulkapallossa Pajulahti 3.-5.9.2010. Sulkapallon lajianalyysiä Kestävyys V-M Melleri

Fyysinen valmennus sulkapallossa Pajulahti 3.-5.9.2010. Sulkapallon lajianalyysiä Kestävyys V-M Melleri Sulkapallon lajianalyysiä Kestävyys V-M Melleri Kestävyys sulkapallon kaksinpelissä kansainvälisellä tasolla Sulkapallo on intensiivinen jatkuvia suunnanmuutoksia vaativa intervallilaji Pallorallin ja

Lisätiedot

Nimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan

Nimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan 1. a) Mitä tarkoitetaan biopolymeerilla? Mihin kolmeen ryhmään biopolymeerit voidaan jakaa? (1,5 p) Biopolymeerit ovat luonnossa esiintyviä / elävien solujen muodostamia polymeerejä / makromolekyylejä.

Lisätiedot

Mitä ikääntyessä tapahtuu?

Mitä ikääntyessä tapahtuu? Mitä ikääntyessä tapahtuu? Hormonitoiminta, aineenvaihdunta, kehonkoostumus Joni Keisala ODL Liikuntaklinikka Hormonitoiminta Endokriininen järjestelmä Hormonaalinen toiminta perustuu elimiin ja kudoksiin,

Lisätiedot

Essential Cell Biology

Essential Cell Biology Alberts Bray Hopkin Johnson Lewis Raff Roberts Walter Essential Cell Biology FOURTH EDITION Chapter 16 Cell Signaling Copyright Garland Science 2014 1 GENERAL PRINCIPLES OF CELL SIGNALING Signals Can Act

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohortti v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit

Pohjois-Suomen syntymäkohortti v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966 46v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi, professori,

Lisätiedot

Lassi Nelimarkka, LT Kliininen ope2aja Sisätau8en ja endokrinologian el

Lassi Nelimarkka, LT Kliininen ope2aja Sisätau8en ja endokrinologian el Lassi Nelimarkka, LT Kliininen ope2aja Sisätau8en ja endokrinologian el Turun yliopisto, kliininen laitos, sisätau8oppi TYKS, Medisiininen toimialue, endokrinologia Alueellinen diabeteskoulutus 21.1.2016

Lisätiedot

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste?

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Carol Forsblom, D.M.Sc. FinnDiane, kliininen koordinaattori HYKS Sisätaudit, Nefrologian klinikka Folkhälsanin tutkimuskeskus LabQuality 2008-02-07 Diabetes

Lisätiedot

KAHDEN VIIKON LIIKUNTAHARJOITTELUN VAIKUTUS INTRATORAKAALISEN RASVAN MÄÄRÄÄN JA SYDÄMEN RASVAPITOISUUTEEN TERVEILLÄ SEKÄ TYYPIN II DIABEETIKOILLA

KAHDEN VIIKON LIIKUNTAHARJOITTELUN VAIKUTUS INTRATORAKAALISEN RASVAN MÄÄRÄÄN JA SYDÄMEN RASVAPITOISUUTEEN TERVEILLÄ SEKÄ TYYPIN II DIABEETIKOILLA KAHDEN VIIKON LIIKUNTAHARJOITTELUN VAIKUTUS INTRATORAKAALISEN RASVAN MÄÄRÄÄN JA SYDÄMEN RASVAPITOISUUTEEN TERVEILLÄ SEKÄ TYYPIN II DIABEETIKOILLA Sanna Honkala Liikuntafysiologian pro gradu -tutkielma

Lisätiedot

SGLT2-estäjät Valtakunnallinen diabetespäivä Leo Niskanen Ylilääkäri, endokrinologia, HUS

SGLT2-estäjät Valtakunnallinen diabetespäivä Leo Niskanen Ylilääkäri, endokrinologia, HUS SGLT2-estäjät Valtakunnallinen diabetespäivä 17.11.2015 Leo Niskanen Ylilääkäri, endokrinologia, HUS Figure 1 Schematic representation of the distribution of sodium glucose cotransporters along an unrolled

Lisätiedot

Lypsylehmän metabolinen stressi Kehitys, indikaattorit, ehkäisy

Lypsylehmän metabolinen stressi Kehitys, indikaattorit, ehkäisy Lypsylehmän metabolinen stressi Kehitys, indikaattorit, ehkäisy Siru Salin Maataloustieteiden laitos Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta www.helsinki.fi/yliopisto Esityksen sisältö 1. Tutkimushanke

Lisätiedot

LASTEN VIITEARVOISTA. Esa Hämäläinen, oyl, dos HUSLAB Lasten ja Nuorten sairaala

LASTEN VIITEARVOISTA. Esa Hämäläinen, oyl, dos HUSLAB Lasten ja Nuorten sairaala LASTEN VIITEARVOISTA Esa Hämäläinen, oyl, dos HUSLAB Lasten ja Nuorten sairaala Meites et al. 1989 Soldin et al. 1999 Lapset eivät ole pieniä aikuisia Lapsuuden aikana maksan, munuaisten ja keuhkojen toiminta

Lisätiedot

Bioteknologian tutkinto-ohjelma Valintakoe Tehtävä 3 Pisteet / 30

Bioteknologian tutkinto-ohjelma Valintakoe Tehtävä 3 Pisteet / 30 Tampereen yliopisto Bioteknologian tutkinto-ohjelma Valintakoe 21.5.2015 Henkilötunnus - Sukunimi Etunimet Tehtävä 3 Pisteet / 30 3. a) Alla on lyhyt jakso dsdna:ta, joka koodaa muutaman aminohappotähteen

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä

SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä Veikko Salomaa, MD, PhD Research Professor 10/21/11 SVT, DM, MeTS / Salomaa 1 10/21/11 Presentation name / Author 2 35-64 - vuo*aiden ikävakioitu sepelval*motau*kuolleisuus

Lisätiedot

METELI-projekti lopetuskokous 12.4.2005

METELI-projekti lopetuskokous 12.4.2005 METELI-projekti lopetuskokous 12.4.2005 -hankkeen tavoite -keskeiset tulokset, kliininen ja kineettiset kokeet -johtopäätökset Hankkeen tavoite Tuottaa tietoa antioksidatiivisesti vaikuttavien, terveysvaikutteisten

Lisätiedot

SOLUN AINEENVAIHDUNTA Nina Peitsaro Helsingin yliopisto Lääketietellinen tiedekunta/biokemia

SOLUN AINEENVAIHDUNTA Nina Peitsaro Helsingin yliopisto Lääketietellinen tiedekunta/biokemia SOLUN AINEENVAIHDUNTA 21.04.2015 Nina Peitsaro Helsingin yliopisto Lääketietellinen tiedekunta/biokemia nina.peitsaro@helsinki.fi LUENNON SISÄLTÖ 1. Mikä metabolia? 2. Missä? 3. Glykolyysi 4. Rasvahappojen

Lisätiedot

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Januvia 25 mg tabletti, kalvopäällysteinen 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi tabletti sisältää sitagliptiinifosfaattimonohydraattia, joka

Lisätiedot

Helsingin yliopisto/tampereen yliopisto Henkilötunnus - Biokemian/bioteknologian valintakoe Etunimet Tehtävä 5 Pisteet / 20

Helsingin yliopisto/tampereen yliopisto Henkilötunnus - Biokemian/bioteknologian valintakoe Etunimet Tehtävä 5 Pisteet / 20 Helsingin yliopisto/tampereen yliopisto Henkilötunnus - Biokemian/bioteknologian valintakoe Sukunimi 24.5.2006 Etunimet Tehtävä 5 Pisteet / 20 Glukoosidehydrogenaasientsyymi katalysoi glukoosin oksidaatiota

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Benelyte infuusioneste, liuos 14.8.2014, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Benelyte on tarkoitettu pediatrisille

Lisätiedot

Henkilötunnus - Biokemian/bioteknologian valintakoe. Sukunimi Etunimet Tehtävä 1 Pisteet / 20

Henkilötunnus - Biokemian/bioteknologian valintakoe. Sukunimi Etunimet Tehtävä 1 Pisteet / 20 elsingin yliopisto/tampereen yliopisto enkilötunnus - Biokemian/bioteknologian valintakoe Sukunimi 24. 5. 2004 Etunimet Tehtävä 1 Pisteet / 20 Solujen kalvorakenteet rajaavat solut niiden ulkoisesta ympäristöstä

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Nutriflex Lipid 32/64/40 perifer infuusioneste, emulsio Nutriflex Lipid 38/120/40 infuusioneste, emulsio Nutriflex Lipid 56/144/40 infuusioneste, emulsio 30.4.2014, Versio 03 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN

Lisätiedot

Diabeteksen hoidon kompastuskiviä: kortisoni, ENE, lihavuuskirurgia. Valtakunnallinen Diabetespäivä Minna Koivikko

Diabeteksen hoidon kompastuskiviä: kortisoni, ENE, lihavuuskirurgia. Valtakunnallinen Diabetespäivä Minna Koivikko Diabeteksen hoidon kompastuskiviä: kortisoni, ENE, lihavuuskirurgia Valtakunnallinen Diabetespäivä 23.11.2016 Minna Koivikko Steroidien indusoima diabetes SIDM: määritelmä poikkeava sokeritason nousu glukokortikoidihoitoa

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Zidoval 7,5 mg/g emätingeeli 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT. Metronidatsoli 0,75 paino-%, 7,5 mg/g

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Zidoval 7,5 mg/g emätingeeli 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT. Metronidatsoli 0,75 paino-%, 7,5 mg/g VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Zidoval 7,5 mg/g emätingeeli 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Metronidatsoli 0,75 paino-%, 7,5 mg/g Apuaineet, joiden vaikutus tunnetaan: Metyyliparahydroksibentsoaatti

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Lipoplus 15.12.2014, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Keinoravitsemushoitoa voidaan tarvita tukihoidoksi

Lisätiedot

DNA RNA proteiinit transkriptio prosessointi translaatio regulaatio

DNA RNA proteiinit transkriptio prosessointi translaatio regulaatio CELL 411-- replikaatio repair mitoosi meioosi fertilisaatio rekombinaatio repair mendelistinen genetiikka DNA-huusholli Geenien toiminta molekyyligenetiikka DNA RNA proteiinit transkriptio prosessointi

Lisätiedot

Uudet insuliinit. 13.2.2016 Endokrinologi Päivi Kekäläinen 1922 2016

Uudet insuliinit. 13.2.2016 Endokrinologi Päivi Kekäläinen 1922 2016 Uudet insuliinit 13.2.2016 Endokrinologi Päivi Kekäläinen 1922 2016 Diabetes: hoidon tavoitteet Oireettomuus liitännäissairauksien esto Verensokerin hoito parantaa diabeetikon vointia Numeroina: HBA1c

Lisätiedot

Lasten immuunipuutokset. Merja Helminen Lasten infektiolääkäri TaYS lastenklinikka 2004

Lasten immuunipuutokset. Merja Helminen Lasten infektiolääkäri TaYS lastenklinikka 2004 Lasten immuunipuutokset Merja Helminen Lasten infektiolääkäri TaYS lastenklinikka 2004 Mikä on poikkeava infektioherkkyys lapsella? Sairausjaksot ikäryhmittäin päiväkotilapsilla Pönkä ym. 1994 Ikä (v)

Lisätiedot

VOIMAHARJOITTELU: KUORMITTUMISEN JA PALAUTUMISEN HUOMIOINTI OSANA KOKONAISOHJELMOINTIA

VOIMAHARJOITTELU: KUORMITTUMISEN JA PALAUTUMISEN HUOMIOINTI OSANA KOKONAISOHJELMOINTIA VOIMAHARJOITTELU: KUORMITTUMISEN JA PALAUTUMISEN HUOMIOINTI OSANA KOKONAISOHJELMOINTIA Marko Haverinen, LitM Testauspäällikkö, Varalan Urheiluopisto 044-3459957 marko.haverinen@varala.fi Johdanto Yksittäisten

Lisätiedot

High Definition Body Lift selluliittigeeli

High Definition Body Lift selluliittigeeli High Definition Body Lift selluliittigeeli Lehdistötiedote helmikuu 2009 Paras tapa huolehtia vartalon virtaviivaisesta ulkonäöstä on syödä terveellisesti ja liikkua säännöllisesti. Liikunta ja runsaasti

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

Lääkeaineiden yhteisvaikutukset (interaktiot) Salla Kalsi Proviisori

Lääkeaineiden yhteisvaikutukset (interaktiot) Salla Kalsi Proviisori Lääkeaineiden yhteisvaikutukset (interaktiot) Salla Kalsi Proviisori Termejä Synergistinen vaikutus = samansuuntainen vaikutus Antagonistinen vaikutus = vastakkainen vaikutus Additiivinen synergismi =

Lisätiedot

VESILIUKOISET VITAMIINIT

VESILIUKOISET VITAMIINIT SUOJARAVINTOAINEET ENERGIAN LISÄKSI TARVITSEMME RAVINTOAINEITA ELINTOIMINTOJEMME YLLÄPITÄMISEEN JA SÄÄTELYTEHTÄVIIN SUOJARAVINTOAINEET VITAMIINIT KIVENNÄISAINEET eli mineraalit VESILIUKOISET VITAMIINIT

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Aminoplasmal 16 N/l infuusioneste, liuos 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT. Infuusioneste sisältää:

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Aminoplasmal 16 N/l infuusioneste, liuos 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT. Infuusioneste sisältää: VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Aminoplasmal 16 N/l infuusioneste, liuos 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Infuusioneste sisältää: Aminohapot: per 1 ml per 250 ml per 500 ml per 1000 ml

Lisätiedot

Painavaa asiaa lihavuudesta

Painavaa asiaa lihavuudesta Painavaa asiaa lihavuudesta Syöpä koskettaa tavalla tai toisella jokaista suomalaista jossakin elämänvaiheessa. Ylipaino ja lihavuus heikentävät lähes joka kolmannen ihmisen elämänlaatua maailmassa. Lihavuus

Lisätiedot

INSULIINI JA POTILASTURVALLISUUS. Kristiina Kuusto ja Anna Sevänen

INSULIINI JA POTILASTURVALLISUUS. Kristiina Kuusto ja Anna Sevänen INSULIINI JA POTILASTURVALLISUUS Kristiina Kuusto ja Anna Sevänen Esityksen aiheet Peruslääkevalikoimaan kuuluvat pika- ja pitkävaikutteiset insuliinit Insuliinien uudet vahvuudet Ongelmia insuliinihoidossa

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Natriumklorid Braun cum Glucos 4,5 mg/ml+ 25 mg/ml infuusioneste, liuos

VALMISTEYHTEENVETO. Natriumklorid Braun cum Glucos 4,5 mg/ml+ 25 mg/ml infuusioneste, liuos VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Natriumklorid Braun cum Glucos 4,5 mg/ml+ 25 mg/ml infuusioneste, liuos 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 1000 ml infuusionestettä sisältää: Natriumkloridia

Lisätiedot

URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN

URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN Urhean valmentajakoulutus URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN LAURA MANNER JA MARI LAHTI 4.12.2014 Terveurheilija.fi 1 Ravinto, ravitsemus ja ruoka? Ravinto = ruoka, juoma tai aine, jota

Lisätiedot

Kuinka varmistan glukoosimittareiden tulosten luotettavuuden

Kuinka varmistan glukoosimittareiden tulosten luotettavuuden Kuinka varmistan glukoosimittareiden tulosten luotettavuuden Ylikemisti, dos., Kari Åkerman, Kliininen kemian toimintayksikkö, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Pikamittaus Pikamittauksella ymmärretään

Lisätiedot

Utareen rakenne. Utare ulkoapäin. Utare sisältä

Utareen rakenne. Utare ulkoapäin. Utare sisältä Utareen rakenne Utare ulkoapäin Naudan utareessa on neljä matorauhasta eli neljä neljännestä. Jokainen neljännes on oma yksikkönsä, joka ei ole missään yhteydessä muihin neljänneksiin vaan niitä erottaa

Lisätiedot

FYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV

FYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV FYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV KEHITTYMISEN PERIAATTEITA HARJOITUSÄRSYKE = järjestelmän häirintä Perusvoimaharjoitus lihassoluvaurio ELINJÄRJESTELMÄN REAGOINTI Vaurion korjaus = proteiinisynteesin

Lisätiedot

Suomen Suunnistusliitto

Suomen Suunnistusliitto Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto Urheilijan ravitsemus Ravitsemussuositukset Monipuolista ja värikästä Sopivasti ja riittävästi Nauttien ja kiireettömästi Ruokaympyrä Ruokakolmio Lautasmalli

Lisätiedot

Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus. Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi

Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus. Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi 2015 1 Ravitsemustilan merkitys ikääntyneelle Ylläpitää terveyttä, toimintakykyä ja lihaskuntoa

Lisätiedot

Jokainen ml sisältää 50 mg d-alfa-tokoferolia tokofersolaanin muodossa, vastaten 74,5 IU tokoferolia.

Jokainen ml sisältää 50 mg d-alfa-tokoferolia tokofersolaanin muodossa, vastaten 74,5 IU tokoferolia. 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Vedrop 50 mg/ml oraaliliuos 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Jokainen ml sisältää 50 mg d-alfa-tokoferolia tokofersolaanin muodossa, vastaten 74,5 IU tokoferolia. Apuaineet:

Lisätiedot

Nikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö

Nikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö Nikotiiniriippuvuus Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö 8.2.2016 1 Miksi nikotiiniriippuvuus on tärkeä asia? Tupakan nikotiini aiheuttaa fyysistä riippuvuutta. Tupakkariippuvuuteen

Lisätiedot

Miten Harjoittelu Muokkaa Aivoja?

Miten Harjoittelu Muokkaa Aivoja? UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ Miten Harjoittelu Muokkaa Aivoja? Janne Avela & Susanne Kumpulainen Hermolihasjärjestelmän tutkimuskeskus, Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto Sisältö: Aivojen plastisuus

Lisätiedot

Energiantuottoteoria. 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet

Energiantuottoteoria. 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet Energiantuottoteoria 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet ENERGIANTUOTTOTEORIA 1. Elimistön energiavarastot 2. Anaerobinen ja aerobinen energiantuotto 3. Energiavarastojen kuormittuminen ja palautuminen

Lisätiedot

Tyypin IX glykogenoosi suuren maksan harvinainen syy lapsella

Tyypin IX glykogenoosi suuren maksan harvinainen syy lapsella Tapausselostus Harri Niinikoski, Maila Penttinen, Christer Holmberg ja Kaija-Leena Kolho Tyypin IX glykogenoosi suuren maksan harvinainen syy lapsella Glykogenoosit ovat joukko harvinaisia ja vaikeusasteeltaan

Lisätiedot

KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU SOSIAALI- JA TERVEYSALA

KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU SOSIAALI- JA TERVEYSALA KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU SOSIAALI- JA TERVEYSALA Tyypin 2 diabeteksen hoidon laatukäsikirja Sauvosaaren sairaala osasto 2:n hoitohenkilökunnalle Projektityö Eija Aho Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja(AMK)

Lisätiedot

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti Munuaiset ovat pavunmuotoiset elimet ja ne sijaitsevat selkärankasi kummallakin puolella keskimäärin puolessa välissä selkääsi. Munuaiset toimivat suodattimena.

Lisätiedot

BIOLÄÄKETIETEEN LÄPIMURROT

BIOLÄÄKETIETEEN LÄPIMURROT BIOLÄÄKETIETEEN LÄPIMURROT Jussi Huttunen Tampere 20.4.2016 LÄÄKETIETEEN MEGATRENDIT Väestö vanhenee ja sairauskirjo muuttuu Teknologia kehittyy - HOITOTEKNOLOGIA - tietoteknologia Hoito yksilöllistyy

Lisätiedot

1000 ensimmäistä päivää vaikuttavimmat. tulevalle terveydelle Carina Kronberg Kippilä Jyväskylä Sairaus Terveys.

1000 ensimmäistä päivää vaikuttavimmat. tulevalle terveydelle Carina Kronberg Kippilä Jyväskylä Sairaus Terveys. 1000 ensimmäistä päivää vaikuttavimmat tulevalle terveydelle Carina Kronberg Kippilä Jyväskylä 31.8.2016 1000 ensimmäistä päivää vaikuttavimmat Vaikuttavuus Sairaus Terveys -9 kk Syntymä 36 kk Kasvu &

Lisätiedot

Myrkyllisen makea HFCS

Myrkyllisen makea HFCS Myrkyllisen makea HFCS HFC S High Fructose Corn Syrup, eli maissitai fruktoosisiirappi eli isoglukoosi eli glukoosi-fruktoosisiirappi: myrkyllisellä lapsella on monta nimeä! Halpa teollisesti tuotettu

Lisätiedot

Keuhkovaltimoverenpaine ja liikunta. Leena Meinilä

Keuhkovaltimoverenpaine ja liikunta. Leena Meinilä Keuhkovaltimoverenpaine ja liikunta Leena Meinilä 30.9.2016 2 1 Varhaisvaiheen PAH 50 10 5 40 5 8 3 Keuhkovaltimopaine terveillä Mean pulmonary arterial pressure (P pa) during rest and slight supine exercise

Lisätiedot

TCDD:n ja rajoitetun ruokinnan vaikutus AMPK:n ja Scd1:n lähetti-rna:n ilmentymiseen rotan maksakudoksessa

TCDD:n ja rajoitetun ruokinnan vaikutus AMPK:n ja Scd1:n lähetti-rna:n ilmentymiseen rotan maksakudoksessa Helsingin Yliopisto Eläinlääketieteellinen tiedekunta Elintarvike- ja ympäristöhygienian laitos Ympäristö- ja elintarviketoksikologian oppiaine TCDD:n ja rajoitetun ruokinnan vaikutus AMPK:n ja Scd1:n

Lisätiedot

MAITO-INNO. Maito uudet tutkimus ja tuotekehitys innovaatiot

MAITO-INNO. Maito uudet tutkimus ja tuotekehitys innovaatiot MAITO-INNO Maito uudet tutkimus ja tuotekehitys innovaatiot Raija Tahvonen, professori, Uudet liiketoimintamahdollisuudet Tuomo Tupasela, vanhempi tutkija, Uudet liiketoimintamahdollisuudet Sirja Viitala,

Lisätiedot

Tyypin 1 diabetes: Tietoja opettajille

Tyypin 1 diabetes: Tietoja opettajille Tyypin 1 diabetes: Tietoja opettajille Nuorten diabetes Tyypin 1 diabetes on vaikeasti hoidettava sairaus, erityisesti nuorilla. Jos jokin asia diabeteksen hoidossa menee vikaan, siitä usein valitettavasti

Lisätiedot

Alkionkehityksen vaiheet (kertaus) Postnataalinen kehitys: (lat. natus = syntymä) 2 moodia

Alkionkehityksen vaiheet (kertaus) Postnataalinen kehitys: (lat. natus = syntymä) 2 moodia 1 2 Kehitysbiologia ja kehitysfysiologia Lisääntymisen fysiologia: Seppo Saarela Alkionkehitys: kehitysbiologian luennot (EH) Cambell Biology luku 47 (Animal development) Kehitysbiologia = alkionkehitys,

Lisätiedot

Kondensaatio ja hydrolyysi

Kondensaatio ja hydrolyysi Kondensaatio ja hydrolyysi REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Määritelmä, kondensaatioreaktio: Kondensaatioreaktiossa molekyylit liittyvät yhteen muodostaen uuden funktionaalisen ryhmän ja samalla molekyylien väliltä

Lisätiedot

HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA. voit saada diabeteksesi hallintaan

HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA. voit saada diabeteksesi hallintaan OLE AKTIIVINEN HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA voit saada diabeteksesi hallintaan Omat arvoni Päivämäärä / / / / / / / / / / / / HbA 1c (mmol/mol, %) LDL-kolesteroli (mmol/l) Verenpaine (mmhg) Paino (kg)

Lisätiedot

Komplementtitutkimukset

Komplementtitutkimukset Komplementtitutkimukset Hanna Jarva HUSLAB ja Haartman-instituutti Bakteriologian ja immunologian osasto Komplementti osa luontaista immuunijärjestelmää koostuu yli 30 proteiinista aktivoituu kaskadimaisesti

Lisätiedot

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olmesartan medoxomil STADA 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Olmesartan medoxomil STADA 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Olmesartan

Lisätiedot

IMMUUNIPUUTOKSET. Olli Vainio Turun yliopisto

IMMUUNIPUUTOKSET. Olli Vainio Turun yliopisto IMMUUNIPUUTOKSET Olli Vainio Turun yliopisto 130204 IMMUNOLOGIA Oppi kehon puolustusmekanismeista infektiota vastaan Immuunijärjestelmä = kudokset, solut ja molekyylit, jotka muodostavat vastustuskyvyn

Lisätiedot

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta Taustaa EDS potilasyhdistys ja yksittäinen potilas ovat lähestyneet HYKS harvinaissairauksien yksikköä ja pyytäneet lausuntoa, minkälainen sairaus Ehlers-Danlos

Lisätiedot

Diabetes. suomalainen kansantauti!

Diabetes. suomalainen kansantauti! Diabetes Saatanan sokeritauti suomalainen kansantauti! Valitsin tähän ilkeän pilakuvan, koska se kuvaa nykytendenssiä hyvin. Meistä on tulossa homo Diabeteksiä halusimme sitä tai emme. Tästä saamme kiittää

Lisätiedot

Etunimi: Henkilötunnus:

Etunimi: Henkilötunnus: Kokonaispisteet: Lue oheinen artikkeli ja vastaa kysymyksiin 1-25. Huomaa, että artikkelista ei löydy suoraan vastausta kaikkiin kysymyksiin, vaan sinun tulee myös tuntea ja selittää tarkemmin artikkelissa

Lisätiedot

Laura Halme LUUKUDOKSEN JA ELIMISTÖN ENERGIAMETABOLIAN YHTEYS

Laura Halme LUUKUDOKSEN JA ELIMISTÖN ENERGIAMETABOLIAN YHTEYS Laura Halme LUUKUDOKSEN JA ELIMISTÖN ENERGIAMETABOLIAN YHTEYS Syventävien opintojen kirjallinen työ Kevät 2016 Laura Halme LUUKUDOKSEN JA ELIMISTÖN ENERGIAMETABOLIAN YHTEYS Turun yliopiston laatujärjestelmän

Lisätiedot

Fyysisen aktiivisuuden yhteys metaboliseen oireyhtymään ja kardiometabolisiin riskitekijöihin lapsilla

Fyysisen aktiivisuuden yhteys metaboliseen oireyhtymään ja kardiometabolisiin riskitekijöihin lapsilla 1 Fyysisen aktiivisuuden yhteys metaboliseen oireyhtymään ja kardiometabolisiin riskitekijöihin lapsilla Maija Eerikäinen Tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta

Lisätiedot

LIITE III VIITEJÄSENVALTION MUUTETTU VALMISTEYHTEENVETO

LIITE III VIITEJÄSENVALTION MUUTETTU VALMISTEYHTEENVETO LIITE III VIITEJÄSENVALTION MUUTETTU VALMISTEYHTEENVETO Huomioitavaa: Oheinen valmisteyhteenveto oli Norditropinia ja sen rinnakkaisnimiä käsittelevän 7(5) artiklan mukaista tutkimuspyyntöä koskevan Komission

Lisätiedot

Kosketuksen merkitys lapsen kehityksessä. Jukka Mäkelä HYKS Pienten lasten psykiatrinen keskus

Kosketuksen merkitys lapsen kehityksessä. Jukka Mäkelä HYKS Pienten lasten psykiatrinen keskus Kosketuksen merkitys lapsen kehityksessä Jukka Mäkelä HYKS Pienten lasten psykiatrinen keskus Kosketus Kosketusaisti kehittyy ensimmäisenä ja säilyy pisimpään Iho on suurin aistinelin rakentaa yhteyden

Lisätiedot

Potilaan opas. Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon

Potilaan opas. Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon Potilaan opas Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon Oppaan on laatinut Eisai Europe Limited Tässä oppaassa kerrotaan NeuroBloc -lääkkeestä

Lisätiedot

VASTAUS 1: Yhdistä oikein

VASTAUS 1: Yhdistä oikein KPL3 VASTAUS 1: Yhdistä oikein a) haploidi - V) ihmisen sukusolu b) diploidi - IV) ihmisen somaattinen solu c) polyploidi - VI) 5n d) iturata - III) sukusolujen muodostama solulinja sukupolvesta toiseen

Lisätiedot

Kuinka hoidan aivoterveyttäni?

Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Geriatrian dosentti Pirkko Jäntti Kemijärvi 28.11.2012 Kaavakuva eri muistijärjestelmistä Terveetkin aivot unohtelevat 83 % unohtaa ihmisten nimiä 60 % unohtaa esineiden

Lisätiedot

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto EMA/188850/2014 Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Jardiance-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla

Lisätiedot

Päihteet ja diabetes - kokemuksia potilastyössä. Diabeteshoitaja Marja Rautavirta Satakunnan keskussairaala Diabetesosaaja 2015

Päihteet ja diabetes - kokemuksia potilastyössä. Diabeteshoitaja Marja Rautavirta Satakunnan keskussairaala Diabetesosaaja 2015 Päihteet ja diabetes - kokemuksia potilastyössä Diabeteshoitaja Marja Rautavirta Satakunnan keskussairaala Diabetesosaaja 2015 Sairastuin diabetekseen, mistä huumeista minun tulisi luopua? vielä ei ole

Lisätiedot

Vähentynyt. Syksy Syksy Syksy Syksy Syksy Kevät Kevät Kevät Kevät 2002

Vähentynyt. Syksy Syksy Syksy Syksy Syksy Kevät Kevät Kevät Kevät 2002 9 Miten päähankkijoidenne lukumäärä on viimeisten 6 kuukauden aikana kehittynyt ja miten ennustatte sen seuraavan 6 kuukauden aikana kehittyvän? Vähentynyt Pysynyt ennallaan 2 Lisääntynyt Kevät 2 Syksy

Lisätiedot

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja?

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? Kotitehtävä Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? VÄLIPALA Tehtävä Sinun koulupäiväsi on venähtänyt pitkäksi etkä ehdi ennen illan harjoituksia

Lisätiedot

POIKIMISTA EDELTÄVÄN RUOKINNAN VAIKUTUS LYPSYLEHMIEN RASVAKUDOKSEN ENERGIA- AINEENVAIHDUNTAAN LIITTYVIEN GEENIEN TOIMINTAAN

POIKIMISTA EDELTÄVÄN RUOKINNAN VAIKUTUS LYPSYLEHMIEN RASVAKUDOKSEN ENERGIA- AINEENVAIHDUNTAAN LIITTYVIEN GEENIEN TOIMINTAAN POIKIMISTA EDELTÄVÄN RUOKINNAN VAIKUTUS LYPSYLEHMIEN RASVAKUDOKSEN ENERGIA- AINEENVAIHDUNTAAN LIITTYVIEN GEENIEN TOIMINTAAN Katariina Vara Maisterintutkielma Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos

Lisätiedot

Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa. Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012

Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa. Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012 Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012 Kohonnut verenpaine Yleisin yleislääkärille tehtävän vastaanottokäynnin aihe Lääkitys

Lisätiedot

Tyypin 1 diabeteksen tulevaisuuden hoitomahdollisuudet. Timo Otonkoski HYKS lastenklinikka Biomedicumin kantasolukeskus

Tyypin 1 diabeteksen tulevaisuuden hoitomahdollisuudet. Timo Otonkoski HYKS lastenklinikka Biomedicumin kantasolukeskus Tyypin 1 diabeteksen tulevaisuuden hoitomahdollisuudet Timo Otonkoski HYKS lastenklinikka Biomedicumin kantasolukeskus Sisältö T1D hoidon kehittyminen Toiminnallinen beetasolumassa ja sen tutkiminen Toiminnallisen

Lisätiedot

Biokemian perusteet 26.9.2012: Hemoglobiini, Entsyymikatalyysi

Biokemian perusteet 26.9.2012: Hemoglobiini, Entsyymikatalyysi Biokemian perusteet 26.9.2012: Hemoglobiini, Entsyymikatalyysi Dos. Tuomas Haltia Sirppisoluanemia, Hb-mutaatio Glu-6 Val Hemoglobiini allosteerinen hapen kuljettajaproteiini (ei ole entsyymi!) Allosteerinen

Lisätiedot

Pelillistämisen mahdollisuudet terveyden edistämisessä. Jonna Koivisto WELLi-miniseminaari 10.2.2016

Pelillistämisen mahdollisuudet terveyden edistämisessä. Jonna Koivisto WELLi-miniseminaari 10.2.2016 Pelillistämisen mahdollisuudet terveyden edistämisessä Jonna Koivisto WELLi-miniseminaari 10.2.2016 Jonna Koivisto Tutkija Game Research Lab Prof. Frans Mäyrä Tutkimusta mm. liikuntaa ja terveyttä edistävien

Lisätiedot

Proteiini ravitsemuksessa

Proteiini ravitsemuksessa Proteiini ravitsemuksessa Proteiinit ovat tarpeellisia kaikille Proteiinien hyödyt näkyvät ja tuntuvat arjen monissa tilanteissa ja elämän eri vaiheissa: kasvun rakennusaineena energian lähteenä kehon

Lisätiedot

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle 2 3 Lukijalle Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sinua sairautesi seurannassa ja antaa lisäksi tietoa sinua hoitavalle hoitohenkilökunnalle hoitotasapainostasi.

Lisätiedot

Level 2 Movement Efficiency for Neck and Shoulder

Level 2 Movement Efficiency for Neck and Shoulder Level 2 Movement Efficiency for Neck and Shoulder ( Niskan ja olkanivelen koko liikerata ja hallittu liikkuvuus: pinnalliset stabiloivat lihakset ja pinnalliset mobilisoivat lihakset) MOVE WELL TO LIVE

Lisätiedot

Diabetes Saatanan sokeritauti suomalainen kansantauti!

Diabetes Saatanan sokeritauti suomalainen kansantauti! Diabetes Saatanan sokeritauti suomalainen kansantauti! Valitsin tähän ilkeän pilakuvan, koska se kuvaa nykytendenssiä hyvin. Meistä on tulossa homo Diabeteksiä halusimme sitä tai emme. Tästä saamme kiittää

Lisätiedot

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunipuutokset Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunijärjestelm rjestelmän n toiminta Synnynnäinen immuniteetti (innate) Välitön n vaste (tunneissa)

Lisätiedot

Avaimia iloiseen äijäliikuntaan! Liikunta ei ole tärkeää, se on ELINTÄRKEÄÄ 4/19/2013. Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta,

Avaimia iloiseen äijäliikuntaan! Liikunta ei ole tärkeää, se on ELINTÄRKEÄÄ 4/19/2013. Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta, Avaimia iloiseen äijäliikuntaan! Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta, vaan liikunnan määrästä ja ruokavalion terveellisyydestä. Liikkuvat Koen terveyteni hyväksi 8% 29 % Olen tyytyväinen

Lisätiedot

Vähentynyt. Syksy Syksy Syksy Syksy Syksy Kevät Kevät Kevät Kevät Kevät 2003

Vähentynyt. Syksy Syksy Syksy Syksy Syksy Kevät Kevät Kevät Kevät Kevät 2003 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Miten päähankkijoidenne lukumäärä on viimeisten 6 kuukauden aikana kehittynyt ja miten ennustatte sen seuraavan 6 kuukauden aikana kehittyvän? Vähentynyt Pysynyt ennallaan Lisääntynyt

Lisätiedot

Vähentynyt. Syksy Syksy Syksy Syksy Kevät Kevät Kevät Kevät 2002

Vähentynyt. Syksy Syksy Syksy Syksy Kevät Kevät Kevät Kevät 2002 1 9 Miten päähankkijoidenne lukumäärä on viimeisten 6 kuukauden aikana kehittynyt ja miten ennustatte sen seuraavan 6 kuukauden aikana kehittyvän? Vähentynyt 8 7 6 Pysynyt ennallaan 1 Lisääntynyt Kevät

Lisätiedot

Valdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa. Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille

Valdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa. Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille Valdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille Suositukset seuraavissa tilanteissa: - maksan toiminnan seuraaminen - yhteisvaikutukset

Lisätiedot

TENS 2-kanavainen. Riippuen siitä, kuinka säädät laitteen ja ohjelman, voit käyttää laitetta seuraaviin tarkoituksiin:

TENS 2-kanavainen. Riippuen siitä, kuinka säädät laitteen ja ohjelman, voit käyttää laitetta seuraaviin tarkoituksiin: TENS 2-kanavainen Sähköstimulaatio on oikein käytettynä turvallinen hoitomenetelmä. Laite soveltuu erinomaisesti myös kotikäyttöön, sillä sen sähkövirran tehokkuus on alhainen. Stimulaattori on tyylikäs

Lisätiedot

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Sisältö 1. Nivelreuma: etiologia, esiintyvyys, diagnostiikka 2. Nivelreuman serologiset

Lisätiedot