RASVA-AINEENVAIHDUNNASTA, ENERGIATASAPAINOSTA JA LIHOMISESTA 1 RASVAKUDOKSEN LIPOLYYSISTÄ
|
|
- Hannes Oksanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 RASVA-AINEENVAIHDUNNASTA, ENERGIATASAPAINOSTA JA LIHOMISESTA JUHA HULMI RASVAKUDOKSEN LIPOLYYSISTÄ Lipolyysi tarkoittaa triglyseridien hydrolyysiä vapaiksi rasvahapoiksi ja glyseroliksi. Rasvakudoksen lipolyysiä stimuloivat useat tekijät: katekoliamiinit, β-lipotropiini, glukagoni, glukokortikoidit, kasvuhormoni, prolaktiini ja sekretiini. Katekoliamiinien vaikutus välittyy β-adrenoreseptorien kautta. Adrenaliinin ja noradrenaliinin vaikutukset rasvakudoksen eri β-reseptoreihin (β 1, β 2, β 3 ) ovat suhteessa erilaiset. Pitkäkestoinen altistuminen katekoliamiineille johtaa β-adrenoreseptorien herkkyyden vähentymiseen (β 1 > β 2 > β 3 ). (Borer 2003.) Kaikkien yllä olleiden kemiallisten aineiden, paitsi glukokortikoidien ja kasvuhormonin vaikutukset välittyvät camp-reitin kautta, jossa aktivoidaan hormonisensitiivinen lipaasi (HSL). HSL hydrolysoi varastotriglyseridit vapaiksi rasvahapoiksi ja glyseroliksi. Kasvuhormonin ja glukokortikoidien stimuloima lipolyysi viivästyy 1-2 tuntia, koska nämä hormonit vaikuttavat HSL:n transkriptioon eli sitä syntetisoidaan lisää, mikä on tietysti aktivointia paljon hitaampi. (Borer 2003.) Kasvuhormoni vaikuttaa tosin myös katekoliamiinien lipolyyttistä toimintaa vahvistavasti stimuloimalla β-adrenoreseptorien synteesiä ja lisäksi inhiboi rasvakudoksen lipoproteiinilipaasin synteesiä (Richelsen 1997). Kasvuhormonin käyttö vaikuttaa myös lipolyysiä lisäävästi inhiboimalla adenosiinin antilipolyyttistä vaikutusta rasvakudoksessa (Borer 2003). Liikunnan aikana lipolyysi on kiihtynyt myös siitä syystä, että maksan lipogeneesi eli rasvojen muodostus on vähentynyt. Maksan lipogeneesiä inhiboi liikunnan aikainen insuliinin erityksen vähentyminen ja liikunnan vaikutus AMP-kinaasiin. Antilipolyyttisiä hormoneja ovat mm. insuliini, adenosiini, IGF:t, oksitosiini, GIP ja glukokortikoidit. (Borer 2003.)
2 2 Adrenoreseptorien jakautuminen vaihtelee eri osissa kehoa (ihonalaiset ja vatsansisäiset rasvat) sekä eri sukupuolilla ja ikäisillä. Eri reseptorien suhteelliset määrät vaihtelevat eri osissa rasvakudoksia. Tästä syystä kaikki hormonit eivät vaikuta samassa suhteessa jokaisella alueella. (Borer 2003.) Esim. lipolyyttisien β- adrenoreseptorien ja antilipolyyttisten α 2 -adrenoreseptorien jakautuminen eri osiin kehoa ja erilaiset herkkyydet ovat mahdollisia syitä ihmisten välisiin alueellisiin eroihin rasvojen lipolyysissä/varastoitumisessa eri alueissa (Hellmer ym. 1992). Vatsan alueen ihonalainen rasvakudos on vähemmän herkkä α 2 -adrenoreseptorien antilipolyyttiselle vaikutukselle kuin pakaran alue ja vastaavasti herkempi adrenaliinin lipolyyttiselle vaikutukselle kuin reiden alueen rasvakudos (Horowitz & Klein 2000).
3 3 2 RASVOJEN LIPOLYYSISTÄ JA HAPETUKSESTA LIIKUNNAN AIKANA JA JÄLKEEN Liikunnan aikana elimistö on katabolisessa tilassa. Tärkeimpiä polttoaineita glukoosia ja vapaita rasvahappoja mobilisoidaan liikunnan aikana niiden varastopaikoista ja muutetaan energiaksi lihassupistusta varten. Kohtuullisen kovan intensiteetin harjoitus johtaa myös lihasten triglyseridien määrän laskuun (Carlson ym. 1971). Nämä palautetaan tehostuneesti harjoituksen pian jälkeen, koska vapaiden rasvahappojen reesteröinti ja triglyseridien resynteesi on vähentynyt rasvakudoksessa mm. koska plasman insuliini on alhainen (Wolfe ym. 1990). Kovan intensiteetin kuormituksen jälkeen lipolyysi rasvakudoksessa laskee yhtäkkisesti, mutta rasvakudoksessa kuormituksen aikana hajotetut rasvahapot päästetään vereen rasvakudoksesta niiden poiskuljetuksen blokkauksen loppuessa (Jones ym. 1980; Hodgetts ym. 1991). Erityisesti kovan intensiteetin harjoituksessa tämä blokkaus on suurta (Borer 2003). Tämä johtuu ainakin osittain korkeista katekoliamiinipitoisuuksista, jotka aiheuttavat vasokonstriktiota mm. rasvakudoksen verisuonistossa (Jones ym. 1980). Myös maitohapon nousu rajoittaa koko kehon lipolyysiä (Issekutz ym. 1975). Rasvojen hapetusta rajoittaa lisäksi kovan intensiteetin kuormituksessa ensisijaisesti käytettävät, anaerobisessa energiantuotossa tehokkaat, mutta aerobisesti heikommat IIX-tyypin lihassyyt (Sugden ym. 1993). IIX-tyypin lihassyyt ovat oksidatiivisempia lihassyitä vähemmän herkkiä insuliinin ja katekoliamiinien vaikutuksille (Greenhaff ym. 1994). Kun tarve lipidien oksidaatioon ja varastointiin lihaksissa vähenee myöhemmin harjoituksen jälkeen, vapaat rasvahapot virtaavat lihasten verenkierrosta takaisin suureen verenkiertoon ja nopeampi re-esteröinti rasvakudoksessa palautuu lepotilaan (Wolfe ym. 1990). Katekoliamiinien, kasvuhormonin ja glukagonin konsentraatiot saavuttavat huippunsa plasmassa yli 80 % VO 2 max intensiteeteillä. Esim. plasman adrenaliini ja noradrenaliini ovat tällöin jopa noin kertaa korkeammalla kuin levossa (Romjin ym. 1993). Kovan intensiteetin kuormituksessa plasman adrenaliini ei vaikuta glykogenolyysiin lihaksessa paljoakaan, koska käytössä on lähinnä katekoliamiineille vähemmän herkät IIX-lihassyyt (Greenhaff ym. 1991). Tästä seuraa suuri maksan glukoosin tuotto (n. 6 % vain glukoneogeneesistä, loput glykolyysistä: esim. Ahlborg ym. 1974). Tällöin n. 4/5
4 4 energiasta luurankolihaksessa saadaan lihaksen glykogenolyysistä ja 1/5 veren glukoosista (Ahlborg ym. 1974; Wahren ym. 1971). Lisääntyneeseen kovan kuormituksen jälkeiseen rasvojen käyttöön energiaksi liittyvät mm. seuraavat tekijät: lisääntynyt sympaattinen tonus, suuret määrät adrenaliinia plasmassa ja näin vaikuttamassa β-adrenergisiin reseptoreihin, korkeat plasman kasvuhormonin ja glukagonin pitoisuudet, lihaksen LPL:n aktiivisuuden lisääntyminen sekä ohitusproteiinien (un-coupling proteins) määrän lisääntyminen. Kasvuhormonilla on suoran lipolyyttisen vaikutuksen lisäksi stimuloiva vaikutus katekoliamiinien kautta lipolyysiä lisäävästi, sekä antilipolyyttisten hormonien vaikutusten inhibointi (Borer 2003). Kasvuhormoni vaikuttaa erityisesti viskeraalirasvojen määrää vähentävästi (Rosenbaum ym. 1989). Sekä kasvuhormoni, kilpirauhashormonit, että kortisoli lisäävät lipolyysiä sekä rasvojen hapetusta inhiboimalla rasvakudoksen ja stimuloimalla lihasten LPL:a. (Borer 2003).
5 5 3 RAVINNON VAIKUTUKSESTA HARJOITUKSEN AINEENVAIHDUNTAAN 3.1 Hiilihydraattisupplementaatio Hiilihydraattien nauttiminen lisää hiilihydraattien (HH) ottoa ja hapetusta ja inhiboi lipidien hapetusta lihaksissa (Kelley ym. 1990). Nämä vaikutukset välittyvät erityisesti insuliinin kautta. Insuliini inhiboi katekoliamiineja ja muita insuliinin vastavaikuttajahormoneja (Borer 2003). Alhaisen intensiteetin kuormituksessa HHsupplementaatio ei vähennä lihasten glykogeenin käyttöä (Koivisto ym. 1985). Kun n. 1g/kg glukoosia nautitaan minuuttia ennen korkea- tai keskivertointensiteettistä harjoitusta, insuliinin ja glukoosin pitoisuudet ovat alkuvaiheessa korkealla. Hyperinsulinemia blokkaa insuliinin vastavaikuttajahormonien erityksen, mikä estää normaalin lisäyksen maksan glukoosin tuotossa korkeilla liikunnan intensiteeteillä. Tästä seuraa hypoglykemia johtuen: (1) insuliinin hypoglykeemisestä vaikutuksesta, (2) insuliinin vastavaikuttajahormonien puutteesta, (3) lihasten nopeasta glukoosin käytöstä korkeilla liikunnan intensiteeteillä ja (4) vähentyneestä rasvojen käytöstä energiaksi. Veren glukoosi tippuu ensimmäisen 20 minuutin aikana tällaisessa harjoituksessa ja vain osittain palautuu seuraavien 40 minuutin aikana. (Koivisto ym. 1981; Ahlborg & Felig 1976.) Kun glukoosin sijasta nautitaan fruktoosia, insuliinivaste vähenee n. 80 % ja reaktiivinen hypoglykemia estetään (Koivisto ym. 1981). Ennen harjoitusta ja/tai sen aikaisella hiilihydraattisupplementaatiolla voi kuitenkin merkittävästi pidentää kestävyyssuorituksen kestoa (esim. Coyle 1992a, 1992b). Kaikissa tutkimuksissa hiilihydraattisuplementaatiot ennen suoritusta eivät olekaan aiheuttaneet hypoglykemiaa suorituksen aikana (Borer 2003), joten oikeanlaisella ajoituksella ja koostumuksella sekä yksilöllisillä seikoilla on suuri merkitys. 3.2 Rasvat Rasvojen saannin ollessa suurta, rasvojen käyttö energiaksi liikunnan aikana lisääntyy (esim. Costill ym. 1977). Vaikuttavana tekijänä tähän on mm. lihasten LPL:n lisääntyminen (esim. Phillips ym. 1996). Rasvasupplementaatiolla ennen harjoitusta tai
6 6 sen aikana voidaan parantaa kestävyyssuorituskykyä säästämällä lihasten kreatiinifosfaatin ja glykogeenin käyttöä (esim. Costill ym. 1977). Sen sijaan korkean tai melko korkean intensiteetin harjoituksessa suorituskyky häiriintyy glykogeenivarastojen pienentyessä ja hiilihydraattien käytön heikentyessä (esim. Starling ym. 1997). 3.3 Paasto Paastotilassa tehdyssä harjoituksessa väsymys tulee tavallista aikaisemmin (Wahren ym. 1978). Pitkä paasto vähentää maksan glykogeenin määrän alhaiseksi (Nilsson & Hultman 1973). Tällöin mm. plasman laktaatti- ja pyruvaattipitoisuudet nousevat lisääntyneen katekoliamiinien erityksen ja anaerobisen aineenvaihdunnan johdosta (Ahlborg ym. 1985).
7 7 4 PAINON SÄÄTELYSTÄ JA ENERGIATASAPAINOSTA 4.1 Energiatasapaino lyhyellä tähtäimellä Lyhyellä tähtäimellä energiansaannissa ja -kulutuksessa voi olla suuriakin heittoja, mutta pidemmällä tähtäimellä nämä ovat yleensä yhtä suuria. Esim. energiansaannin ollessa % alle energiankulutuksen, eläimet kompensoivat tätä perusaineenvaihdunnan vähentymisellä ja lisäämällä syömistä, mikä palauttaa tilanteen ennalleen (Borer & Kooi 1975). Perusaineenvaihdunnan vähentyminen välittyy mm. vähentyneen sympaattisen tonuksen sekä vähäisemmän kilpirauhashormonien erittymisen kautta (Borer 2003). Energiansaannin ollessa korkeampaa kuin kulutus, niin tilanne muuttuu päinvastaiseksi (Steffens 1975). Ns. tavoitepainosta tai set-pointista puhutaan paljon, mutta sen olemassaolosta ei ole selkeitä todisteita (Melby ym. 1998). Energiatasapainoa säädellään lyhyellä muutaman tunnin tähtäimellä energian saannin muutoksilla sekä vaihtelemalla energiankulutusta joko perusaineenvaihduntaa, ravinnon termogeneesiä tai tahdonalaisen liikkumisen määrää (Borer 2003). Dieetin yhteydessä lisääntynyt insuliiniherkkyys ja rasvakudoksen LPL:n aktiivisuuden suurentuminen aiheuttavat sen, että menetetty rasvan määrä palautetaan (Vessby ym. 1985). Yksittäisiä tutkimustuloksia: Miehillä intensiivinen harjoitus voi vähentää ravinnon nauttimista enemmän kuin vähemmän intensiivinen harjoitus (Katch ym. 1979). o Naisilla ateria yleensä näyttää kuitenkin kompensoivan liikunnan aiheuttaman energiankulutuksen (Nance ym. 1977). Näyttää siltä, että miehillä vs. naisilla ja lihavilla vs. laihoilla ravinto ei kompensoi yhtä paljon liikunnan aiheuttamaa negatiivista energiatasapainoa ainakin lyhyellä tähtäimellä (Borer 2003). Näyttää siltä, että kun liikunnan jälkeen nautitaan vähärasvainen ateria, niin energiatasapaino jää negatiiviseksi toisin kuin korkearasvaisen aterian jälkeen. Sama ilmiö on havaittavissa kun ravinto on vähemmän hyvän makuista. (Borer 2003.)
8 8 Intensiivisen liikunnan anoreksisen vaikutuksen mekanismia ei tiedetä: esim. stressihormonit kuten CRF, ACTH, kortisoli ja katekoliamiinit mahdollisesti vaikuttavat toisaalta muut endokriiniset muutokset liikunnan vaikutuksesta todennäköisesti lisäävät näläntunnetta, kuten esim. kasvuhormonin ns. vapauttajapeptidit ja insuliinin erityksen vähentyminen ja sitä kautta usein melko korkea verensokeri (Borer 2003). Plasman kolekystokiniini ja tryptofaanin suhde haaraketjuisiin aminohappoihin lisääntyvät paralleelisti intensiivisen liikunnan aikana ja nämä vaikuttavat myös näläntunteeseen (Borer 2003). Kolekystokiniinin eritystä lisää erityisesti rasvojen tulo ohutsuoleen, mikä lisää kylläisyyden tunnetta (Degen ym. 2001). Peptidihormoni enterostatiini vähentää rasvojen syöntiä eläimillä ja vähentää glukoosin aiheuttamaa insuliinivastetta (Ookuma & York 1998). Muita mahasuolistoalueen kylläisyyttä aiheuttavia hormoneja on useita, kuten sekretiini ja GIP (Borer 2003). Tärkeimmät kylläisyyttä aistivat ja säätelevät keskukset ovat hypotalamuksen neuroneissa (arcuate nucleus) (Borer 2003). Lihavilla ravinnon aiheuttama termogeneesi on usein vähäisempää normaalipainoisiin nähden (Borer 2003). Tätä eroa voidaan vähentää harjoittelemalla ennen ruokaa, koska liikunta voi lisätä akuutisti lihasten insuliiniherkkyyttä, mikä aiheuttaa suuremman ravinnon jälkeisen termogeenisen vasteen (Segal ym. 1992). 4.2 Energiatasapainon pitkän tähtäimen säätelystä Viimeisen 50 vuoden aikana lihavuus on lisääntynyt useissa maissa. Näyttää siltä, että elämäntapa ja muut sosiaaliset tekijät vaikuttavat enemmän kehon energiatasapainon säätelyyn kuin kehon omat mekanismit. Ihminen näyttää olevan erityisen tehokas juuri varastoimaan energiaa, joten positiivinen energiatasapaino on pidemmällä tähtäimellä
9 9 hyvin yleistä. On myös löydetty geneettisiä tekijöitä, jotka vaikuttavat tähän energian varastoinnin tehokkuuteen. (Borer 2003.) Toistuva energiatiheyksiltään suurien ruokien syöminen vaikuttaa kehossa mm. lisäämällä rasvojen synteesiä maksassa ja rasvahappojen ottoa ja varastointia rasvakudokseen (Pearcey & de Castro 2002) Leptiini G.C. Kennedy ehdotti vuonna 1953 ns. lipostaattisen teorian, jonka mukaan rasvakudoksesta kulkeutuu aivoihin verenkierron välityksellä viestiaine, jonka avulla keho pystyy säätelemään pitkällä tähtäimellä painoaan ja erityisesti rasvan määrää, mm. kylläisyyttä muuttamalla. Tutkimusten mukaan tällainen aine tosiaan näyttää olevan olemassa. Se on peptidihormoni leptiini. Leptiiniä syntetisoidaan ja vapautetaan pääasiassa ihonalaisessa rasvakudoksissa. Nämä tapahtuvat melko vakaasti erityspiikin ollessa keskiyöllä. Leptiinin konsentraatio plasmassa nousee suorassa suhteessa adiposyyttien eli rasvasolujen rasvan määrään nähden. Leptiini näin ollen näyttää välittävän viestin kehon rasvan määrästä aivoille. Lihavuus on joillain ihmisillä seurausta leptiini-geenin mutaatiosta, mikä johtaa vääränlaisen leptiinin tuotantoon. Lihavuutta voi aiheuttaa myös vääränlaisien leptiini-reseptorien muodostuminen. (Borer 2003.) Leptiinin kyky säädellä energiatasapainoa on osoitettu mm. sillä, että energiavajetiloissa sen eritys vähentyy. Leptiini lisää myös esim. kolekystokiniinin vaikutusta kylläisyyteen aivoissa. Negatiivinen energiatasapaino, on se sitten aiheutettu liikunnan tai ravinnon muutoksilla, vähentää leptiinin eritystä seuraavan yön aikana. Vastaavasti positiivinen energiatasapaino lisää leptiinin eritystä. Leptiini vaikuttaa energiatasapainoon stimuloimalla hypotalamuksen anoreksigeenisiä neuroneja ja inhiboimalla oreksigeenisiä neuroneja, stimuloimalla sympaattisen hermoston toimintaa ja lisäämällä kilpirauhashormonien sekä kortisolin eritystä. (Borer 2003.) Lihavilla jatkuva korkea leptiinin määrä veressä johtaa leptiini-resistanssin kehittymiseen. Insuliini stimuloi ja β-adrenerginen stimulaatio inhiboi leptiinin erittymistä. Leptiini vastaavasti inhiboi insuliinin eritystä ja toimintaa ja näin ollen hyperleptinemia voi johtaa myös insuliiniresistanssin kehittymiseen lihavuuden yhteydessä. (Borer 2003.)
10 Liikunta Liikunnan avulla energiankulutus lisääntyy ja myös perusaineenvaihdunta voi lisääntyä tai laihdutuksen aikana pysyä lähes ennallaan mm. lisääntyneen lihasmassan vaikutuksesta (Borer 2003). Tasapainon kannalta olisi optimaalisinta, että liian laihat vähentäisivät ja vastaavasti lihavat lisäisivät liikkumistaan ja sitä kautta tahdonalaista energiankulutustaan. Monet tutkimukset ja käytännön kokemukset ovat kuitenkin osoittaneet, että ikävä kyllä tilanne on kuitenkin usein päinvastainen. (Borer 2003.) Eläimillä tehtyjen tutkimusten mukaan jos lihavuus on aiheutettu ravinnon lisäyksellä tai keinotekoisesti vaikuttamalla aivojen kylläisyyskeskuksiin, eläimet vähentävät spontaania liikkumisen määräänsä (Borer ym. 1989). Tämä on siis toisin kuin voisi ehkä olettaa olevan. Osalla ihmisistä lihominen tällaisessa tapauksessa voisi tietysti aiheuttaa lisääntynyttä liikkumisen määrää. Eläimillä inaktiivisuuden lisäys näytti johtuvan liikunnan motivaation vähentymisestä ja lisääntyneestä serotoniinin erityksestä. Tutkimusten mukaan viikon kestävyysharjoittelu 3-5 kertaa viikossa yhden harjoituksen kulutuksen ollessa noin kcal voi vähentää rasvan määrää noin 1-2 % (yksikköä) ilman energiansaannin rajoittamista. (Borer 2003.)
11 11 5 LÄHTEET Ahlborg, G. ym Substrate turnover during J Clin. Invest.53, Ahlborg, G. & Felig, P Influence of glucose ingestion J Appl Physiol. 41, Ahlborg ym Mechanism of Am J Physiol. 248, E540-E545. Borer & Kooi Regulatory defense Behavioral Biology 13, Borer ym Hippocampal serotonin Pharmacology 31, Borer, K. T Exercise Endocrinology. Human Kinetics. Carlson, L.A. ym Concentration of J Clin. Invest. 1, Costill ym Effects of J Appl Physiol. 43, Coyle, E.F. 1992a. Carbohydratie supplementation during exercise J Nutrition 122, (3 Suppl.), Coyle, E.F. 1992b. Carbohydrate feeding during Int. J Sports Med. 13 (Suppl. 1), S126-S128. Degen ym The effect of cholecystokinin Peptides 22, Greenhaff, P.L. ym The metabolic responses of human J Physiol 478, Greenhaff, P.L. ym Energy metabolism in single Am J Physiol 260, E718-E718. Hellmer, J. ym Mechanisms for differences in lipolysis J Clin. Endoc. & Metab. 75, Hodgetts, V. ym Factors controlling fat J Appl Physiol 71, Horowitz, J.F, & Klein, S Whole body and abdominal lipolytic Am J Physiol. 278, E1144- E1152. Issekutz Jr, B. ym Effect of lactate on FFA J Appl Physiol. 39, Jones, N.L. ym Fat metabolism in heavy exercise. Clinical Science 59, Katch ym Effects of exercise Am. J Clin. Nutrition 32, Kelley, D.E. ym Hyperglycemia J Clin Invest. 86, Koivisto, V.A. ym Glycogen depletion during J Appl Physiol. 58, Koivisto, V.A. ym Carbohydrate ingestion before exercise. J Appl Physiol. 51, Melby ym Exercise, macronutrient balance Teoksessa: Touitou & Hans (toim.) Perspective in exercise science and sports medicine, vol 11, Cooper Publishing Group. Nance ym Sexually dimorphic Physiology & Behavior 19, Nilsson & Hultman Liver glycogen Scandinavian J Lab & Clin Invest. 32, Ookuma & York Inhibition of insulin release In J Obesity & Related Metab. Disorders 22, Pearcey & de Castro Food intake and meal patterns Am J Clin. Nutrition 76, Phillips ym Intramuscular Metabolism 45, Richelsen, B Action of growth hormone Hormone Research 48, (Suppl. 5), Romjin, J.A Regulation of endogenous fat Am J Physiol 265, E380-E391. Rosenbaum, M. ym Effects of systemic growth hormone J Clin. Endoc. & Metab. 69, Segal ym Independent effects of obesity J Clin. Investig. 89, Starling ym Effects of diet J Appl Physiol. 82, Steffens Influence of reversible obesity Am J Physiol. 228,
12 Sugden, M.S. ym Mechanisms involved in the coordinate Advances in Entzyme Research 33, Vessby ym Serum lipoprotein Arteriosclerosis 5, Wahren, J. ym Gluocose metabolism during J Clin. Invest. 50, Wahren ym Physical exercise Diabetologia 14, Wolfe, R.R. ym Role of triglyseride fatty acid cycling Am J Physiol 258, E382-E
INSULIINISTA JUHA HULMI 2004
INSULIINISTA JUHA HULMI 2004 1.1 Insuliinin eritys Insuliinia tuotetaan haiman Langerhansin saarekkeiden keskiosien β-soluissa. Samojen saarekkeiden eri osissa eritetään myös glukagonia, somatostatiinia
LisätiedotRavitsemuksen merkitys ja urheiluravinteiden käyttö kuntoliikunnassa ja urheilussa JARNO LEMMELÄ, LITM TRAINER LAB
Ravitsemuksen merkitys ja urheiluravinteiden käyttö kuntoliikunnassa ja urheilussa JARNO LEMMELÄ, LITM TRAINER LAB Ravitsemuksen merkitys suorituskyvylle Hyvä nestetasapaino on tärkeää kaikessa harjoittelussa
LisätiedotIhmisen elimistön energiatalous
Ihmisen elimistön energiatalous Jari Kolehmainen Kouvolan iltalukio & Kouvolan Lyseon lukio 2009 Painoindeksi = BMI (Body Mass Index) = paino (kg) jaettuna pituuden (m) neliöllä lievä lihavuus (tai hyvin
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA 5 HORMONIT OVAT ELIMISTÖN TOIMINTAA SÄÄTELEVIÄ VIESTIAINEITA Avainsanat aivolisäke hormoni hypotalamus kasvuhormoni kortisoli palautesäätely rasvaliukoinen hormoni reseptori stressi
LisätiedotAdrenaliini Mistä erittyy? Miten/Mihin vaikuttaa? Muita huomioita?
Hormonitaulukko Adrenaliini Lisämunuainen Erittyy suorituskykyä vaativissa stressitilanteissa. Vaikuttaa moniin elintoimintoihin fyysistä suorituskykyä lisäten, kuten kiihdyttää sydämen toimintaa, laajentaa
LisätiedotPolar Pharma Oy Kyttäläntie 8 A 00390 Helsinki. puh. 09 8493 630 info@polarpharma.fi www.polarpharma.fi
Polar Pharma Oy Kyttäläntie 8 A 00390 Helsinki puh. 09 8493 630 info@polarpharma.fi www.polarpharma.fi Suomen vanhin urheilujuoma, joka kehitettiin 80-luvulla. Alun perin Suomen suurimman virvoitusjuomien
LisätiedotInsuliini on anabolinen hormoni, joka säätelee
Kuvat kertovat n vaikutukset Veikko Koivisto ja Pertti Ebeling lla on keskeinen osuus glukoosi, lipidi ja proteiiniaineenvaihdunnan säätelyssä. Sen lisäksi insuliini vaikuttaa geenien ilmentymiseen, solujen
LisätiedotProteiinin merkitys urheilijoiden ravitsemuksessa. Jan Verho 5.11.2014
Proteiinin merkitys urheilijoiden ravitsemuksessa Jan Verho 5.11.2014 Urheilija tarvitsee proteiinia 1. Proteiinisynteesin raaka-aineeksi Päivittäinen tarve kasvaa 2. Stimuloimaan lihasproteiinisynteesiä
LisätiedotFORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon
FORMARE 2015 Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon Sisältö Kalorit ja kulutus Proteiini Hiilihydraatti Rasva Vitamiinit Kivennäis- ja hivenaineet Vesi ja nesteytys Ravintosuositukset
LisätiedotFyysinen valmennus sulkapallossa Pajulahti 3.-5.9.2010. Sulkapallon lajianalyysiä Kestävyys V-M Melleri
Sulkapallon lajianalyysiä Kestävyys V-M Melleri Kestävyys sulkapallon kaksinpelissä kansainvälisellä tasolla Sulkapallo on intensiivinen jatkuvia suunnanmuutoksia vaativa intervallilaji Pallorallin ja
LisätiedotLiikunta. Terve 1 ja 2
Liikunta Terve 1 ja 2 Käsiteparit: a) fyysinen aktiivisuus liikunta b) terveysliikunta kuntoliikunta c) Nestehukka-lämpöuupumus Fyysinen aktiivisuus: Kaikki liike, joka kasvattaa energiatarvetta lepotilaan
Lisätiedotumpieritysjärjestelmä
umpieritysjärjestelmä Umpieritysjärjestelmä Kaikki hormoneja tuottavat solut ja kudokset Tuotteet kulkevat veren välityksellä (vertaa avorauhaset) hormonit sitoutuvat reseptoriin ja saavat aikaan vasteen
LisätiedotTerveysliikunta tähtää TERVEYSKUNNON ylläpitoon: Merkitystä tavallisten ihmisten terveydelle ja selviytymiselle päivittäisistä toimista KESTÄVYYS eli
TERVEYSLIIKUNNAKSI KUTSUTAAN SÄÄNNÖLLISTÄ FYYSISTÄ AKTIIVISUUTTA, JOKA TUOTTAA SELVÄÄ TERVEYSHYÖTYÄ (passiivisiin elintapoihin verrattuna) ILMAN LIIKUNTAAN LIITTYVIÄ MAHDOLLISIA RISKEJÄ Arki- eli hyötyliikunta
LisätiedotThe evolution of mankind... 80
L1: RESISTENSSI JA INTEGROIVA AINEENVAIHDUNTA PAINOINDEKSI = paino / pituus 2 112.213 Biomedicum Helsinki Anna Kotronen, dosentti Helsingin yliopisto ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Normaali painoindeksi
LisätiedotVALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1
VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 YHDEN HARJOITUSKERRAN KOKONAISUUS Ihmisen fyysinen kasvu Kasvu pituuden, painon ja kehon osien sekä elinjärjestelmien kasvua kasvu noudattaa 95%:lla tiettyä kaavaa, mutta
LisätiedotMitä ikääntyessä tapahtuu?
Mitä ikääntyessä tapahtuu? Hormonitoiminta, aineenvaihdunta, kehonkoostumus Rami Oravakangas LL, Liikuntalääketieteeseen erikoistuva lääkäri ODL Liikuntaklinikka Hormonitoiminta Endokriininen järjestelmä
LisätiedotSuomen Suunnistusliitto
Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto Urheilijan ravitsemus Ravitsemussuositukset Monipuolista ja värikästä Sopivasti ja riittävästi Nauttien ja kiireettömästi Ruokaympyrä Ruokakolmio Lautasmalli
LisätiedotAdrenaliini. -lisämunuainen -stressitilanteet. -käytetään lääkkeenä mm. sydänkohtaukset, äkilliset allergiset reaktiot.
Hormonitaulukko Adrenaliini -lisämunuainen -stressitilanteet -Kohottaa verenpainetta, supistaa pintaverisuonia ja laajentaa lihasten verisuonia. -lisää keuhkojen toimintakapasiteettia. -vaikuttaa sitoutumalla
LisätiedotMitä ikääntyessä tapahtuu?
Mitä ikääntyessä tapahtuu? Hormonitoiminta, aineenvaihdunta, kehonkoostumus Joni Keisala ODL Liikuntaklinikka Hormonitoiminta Endokriininen järjestelmä Hormonaalinen toiminta perustuu elimiin ja kudoksiin,
LisätiedotURHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN
Urhean valmentajakoulutus URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN LAURA MANNER JA MARI LAHTI 4.12.2014 Terveurheilija.fi 1 Ravinto, ravitsemus ja ruoka? Ravinto = ruoka, juoma tai aine, jota
LisätiedotMistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?
Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa
LisätiedotTESTITULOSTEN YHTEENVETO
TESTITULOSTEN YHTEENVETO LIHASTEN VÄSYMINEN JA PALAUTUMINEN Lihaksesi eivät väsy niin helposti ja ne palautuvat nopeammin. Kehitettävä Hyvä AEROBINEN KUNTO Sinulla on edellytyksiä kasvattaa aerobista kuntoa
LisätiedotKotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja?
Kotitehtävä Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? VÄLIPALA Tehtävä Sinun koulupäiväsi on venähtänyt pitkäksi etkä ehdi ennen illan harjoituksia
LisätiedotTERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA
TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA Mitä kaikkea terveellinen ravinto on? Terveellinen ravinto Terveellisestä ruokavaliosta saa sopivasti energiaa ja tarvittavia ravintoaineita Terveellinen ravinto auttaa
LisätiedotKESTÄVYYSURHEILIJAN RAVINTO
KESTÄVYYSURHEILIJAN RAVINTO 7.10.2017 Maria Heikkilä Maria Heikkilä MARIA HEIKKILÄ Elintarviketieteiden maisteri 2014 Tohtorikoulutettava, Helsingin yliopisto, 2016 Nuorten kestävyysurheilijoiden ja heidän
LisätiedotDIABETES JA AIVOT AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI
DIABETES JA AIVOT AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI Outi Heikkilä Valtakunnallinen diabetespäivä 17.11.2015 AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI 1. AIVOJEN INSULIININ FYSIOLOGINEN ROOLI? 2. MITÄ AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI
LisätiedotHYPOGLYKEMIAPÄIVÄKIRJANI
Hypoglykemia tarkoittaa tilaa, jossa verensokerin taso on alle 3,9 mmol/l tai 70 mg/dl 1, tosin tarkka lukema voi vaihdella yksilöllisesti. Hypoglykemia voi johtua useista syistä, ja sen yleisin aiheuttaja
LisätiedotRUUANSULATUS. Enni Kaltiainen
RUUANSULATUS Enni Kaltiainen Ruuansulatus Mitä solu tarvitsee? Ruuan reitti - suu - nielu, ruokatorvi - maha - ohutsuoli - paksusuoli Säätely h"p://mediaserver- 2.vuodatus.net/g/79900/1235391893_karvinen.jpg
LisätiedotAvaimia iloiseen äijäliikuntaan! Liikunta ei ole tärkeää, se on ELINTÄRKEÄÄ 4/19/2013. Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta,
Avaimia iloiseen äijäliikuntaan! Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta, vaan liikunnan määrästä ja ruokavalion terveellisyydestä. Liikkuvat Koen terveyteni hyväksi 8% 29 % Olen tyytyväinen
Lisätiedot15.12.2012. Ravitsemus: Heitot, hypyt ja pikajuoksu. Heitot, hypyt ja pikajuoksu. Heitot, hypyt ja pikajuoksu Energian ja hiilihydraattien tarve
Tehoja ja keskittymiskyvyn parantamista! Ravitsemus: Mikko Rinta Riitta Sallinen Trainer4You Nutrition Oy 2012 Ruokavaliolla vaikutetaan: Palautumiseen harjoituksista ja harjoituksen sisällä Lihassoluvaurioiden
LisätiedotYksityiskohtaiset mittaustulokset
Yksityiskohtaiset mittaustulokset Jyrki Ahokas ahokasjyrki@gmail.com Näyttenottopäivä: 28.03.2019 Oma arvosi Väestöjakauma Hoitosuositusten tavoitearvo Matalampi riski Korkeampi riski Tässä ovat verinäytteesi
LisätiedotNäkökulmia kulmia palautumisesta
Näkökulmia kulmia palautumisesta Palaudu ja kehity -iltaseminaari 04.05.2010 Juha Koskela ft, TtYO, yu-valmentaja Näkökulmia kulmia palautumisesta Harjoittelun jaksotus ja palautuminen Liikeketju väsymistä
LisätiedotMaha-suolikanava ja tyypin 2 diabetes
Maha-suolikanava ja tyypin 2 diabetes Tutkimuksia positroniemissiotomografialla Henri Honka, LT Erikoistuva lääkäri (sisätaudit) Turun yliopisto ja Eksote Maha-suolikanava terveellä ja diabeetikolla Glukoosi
LisätiedotPainonhallinta KVK:lla
Painonhallinta KVK:lla Harri M. Hakkarainen LitM., LK, valmentaja KVK:n problematiikkaa Tehoharjoittelu lisääntyy kovat lajisuoritukset kovat loikat nopeus Tehoharjoittelu kuluttaa aiheuttaa soluvauriota
LisätiedotSyömisen hormonaalinen säätely. Olavi Ukkola
Katsaus Olavi Ukkola Monet maha-suolikanavan mekaaniset, kemialliset ja hormonaaliset signaalit vaikuttavat kylläisyyden tunteeseen heti syömisen jälkeen. Kolekystokiniini on syömisen tärkein lyhyellä
LisätiedotUrheilijan ravitsemus Suorituskyvyn parantaminen ja palautumisen edistäminen
Hämeenlinna, 9.2.2008 Urheilijan ravitsemus Suorituskyvyn parantaminen ja palautumisen edistäminen Mikael Fogelholm, ETT, dosentti, yksikönjohtaja Suomen Akatemia, terveyden tutkimus 1 2/27/08 Huippulahjakkuus
LisätiedotKestävyysliikunnan aikana nautitun veden, urheilujuoman ja mustaherukkamehun vaikutus veren glukoosipitoisuuteen ja lihasten happeutumiseen terveillä
Kestävyysliikunnan aikana nautitun veden, urheilujuoman ja mustaherukkamehun vaikutus veren glukoosipitoisuuteen ja lihasten happeutumiseen terveillä ja tyypin 1 diabetesta sairastavilla miehillä Pro gradu
LisätiedotSuoritusta rajoittavat tekijät t korkealla
Suoritusta rajoittavat tekijät t korkealla Juha Peltonen LitT, liikuntafysiologi Huippu-urheilun urheilun kehitysprojektien raportointiseminaari 11.4.2006, Helsinki. Liikuntalääketieteen yksikkö Kliininen
LisätiedotVALMENTAJA 2 KUORMITUKSEN VAIKUTUS ELIMIS- TÖÖN JA PALAUTUMINEN. Marko Laaksonen
VALMENTAJA 2 KUORMITUKSEN VAIKUTUS ELIMIS- TÖÖN JA PALAUTUMINEN Marko Laaksonen VALMENTAJAKOULUTUS II-taso 28.-29.8.2004 Suomen Ampumahiihtoliitto ry. KUORMITUKSEN VAIKUTUS ELIMISTÖÖN JA PALAUTUMINEN Teksti:
LisätiedotAdrenaliini Mistä erittyy? Miten/Mihin vaikuttaa? Muita huomioita?
Hormonitaulukko Adrenaliini Lisämunuaisista Korottaa verenpainetta. Välittäjäaineena adrenaliini toimii erityisesti sympaattisen hermoston synapseissa, jotka ovat kytkeytyneet säädeltäviin elimiin ja kudoksiin.
LisätiedotElintarvikkeet, kylläisyys ja painonhallinta
VTT TIEDOTTEITA 2234 ESPOO 2004 VTT TIEDOTTEITA 2234 Elintarvikkeilla on lihavuuden kehittymisessä keskeinen rooli. Uutta tutkimustietoa aihealueelta julkaistaan jatkuvasti. Tässä kirjallisuuskatsauksessa
LisätiedotTeoriatietoa lihasten toiminnasta, huollosta, palautumisesta ja aineenvaihdunnasta
Teoriatietoa lihasten toiminnasta, huollosta, palautumisesta ja aineenvaihdunnasta Tässä tarkastelen liikunnan vaikutusta lihasten aineenvaihduntaan ja rakenteeseen sekä sitä miten lihas palautuu rasituksesta.
LisätiedotProteiinit liikkuvan naisen ruokavaliossa
Proteiinit liikkuvan naisen ruokavaliossa Jan Verho TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Proteiinin saantisuositus Suomessa (VRN 2014) 18 64 vuotiaat: 1,1 1,3 g/kg/vrk, 10 20 E% Yli 65 vuotiaat: 1,2
LisätiedotMiten munuaistauti vaikuttaa diabeteksen hoitoon?
Miten munuaistauti vaikuttaa diabeteksen hoitoon? Kim Pettersson-Fernholm LT, Sisätautien ja Nefrologian Erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus, Nefrologia Valtakunnallinen Diabetespäivä 17.11.2015 Sidonnaisuudet
LisätiedotAdrenaliini. Mistä erittyy? Miten/Mihin vaikuttaa? Muita huomioita?
Hormonitaulukko Adrenaliini Lisämunuaisesta kortikotropiinin aktivoimana Parantaa suorituskykyä laajentamalla keuhkoputkea. Kiihdyttää aineenvaihduntaa ja happi kulkee nopeammin. Nostaa verenpainetta Toimii
LisätiedotHarjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet Koripallovalmennuksen tukitoimet
Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet 2.1. Koripallovalmennuksen tukitoimet Kehittymisen pyhä kolmiyhteys HARJOITTELU KEHITYS Kuormitus-kolmion pinta-alan kasvua eli harjoittelun lisääntymistä
LisätiedotTyypin 2 diabetes ja keho
ROB TAUB Robilla on tyypin 2 diabetes Tyypin 2 diabetes ja keho Miten diabetes vaikuttaa kehoosi DENISE TROUTMAN Denisellä on tyypin 2 diabetes ROGÉRIO SILVA Rogériolla on tyypin 2 diabetes PORTUGAL tyypin
LisätiedotSalliva syöminen opiskelukyvyn ja hyvinvoinnin tukena
Salliva syöminen opiskelukyvyn ja hyvinvoinnin tukena Jonna Kekäläinen, terveydenhoitaja yamk 14.03.2019 Mitä on hyvä ja salliva syöminen? Terveyttä edistävää + Hyvää vireystilaa ylläpitävää + Sosiaalista
LisätiedotVOIMAHARJOITTELU: KUORMITTUMISEN JA PALAUTUMISEN HUOMIOINTI OSANA KOKONAISOHJELMOINTIA
VOIMAHARJOITTELU: KUORMITTUMISEN JA PALAUTUMISEN HUOMIOINTI OSANA KOKONAISOHJELMOINTIA Marko Haverinen, LitM Testauspäällikkö, Varalan Urheiluopisto 044-3459957 marko.haverinen@varala.fi Johdanto Yksittäisten
LisätiedotLiikunnan ja ruokavalion vaikutus hiiren maksa- ja lihaskudoksen hienorakenteeseen
Liikunnan ja ruokavalion vaikutus hiiren maksa- ja lihaskudoksen hienorakenteeseen Morfometrinen tutkimus Sira Torvinen Pro gradu -tutkielma Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Solubiologia
Lisätiedotsantasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI
santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI 2 11.8.2015 PALAUTUMINEN -kehittymisen kulmakivi - Harjoittelun tarkoitus
LisätiedotLiikuntaravitsemus - lisädiat -
Liikuntaravitsemus - lisädiat - Päivi Söderholm UiKaa kauden avaus Hiilihydraatit: sokeri, tärkkelys ja kuitu Hiilihydraa:imääriä N. 20-25 g hiilihydraa0ia 150 g 5 kpl Muusi 1,8 dl 1,6 dl (100g) 1 dl Proteiinit
LisätiedotNäin elämme tänään kuinka voimme huomenna?
Näin elämme tänään kuinka voimme huomenna? Yrittäjälääkäri Ville Pöntynen 22.1.2015 Lupauksen toiminta-ajatukset Hoidamme ja ennaltaehkäisemme sairauksia sekä työ- ja toimintakyvyn laskua lääketieteen,
LisätiedotLIHASHUOLTO URHEILIJAN OMAT TOIMENPITEET: - tasapainoinen elämänrytmi. Ø päiväjärjestys uni / valvominen, ruokailuajat
LIHASHUOLTO Lihashuolto tarkoittaa joukkoa toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on valmistaa urheilijaa suoritukseen ja edistää palautumista harjoituksesta tai kilpailusta. Palautumisella tarkoitetaan fyysisen
LisätiedotPITKÄKESTOISEEN SUORITUKSEEN VALMISTAUTUMINEN JA TANKKAUS SUORITUKSEN AIKANA. Miten optimoin valmistautumisen ja miten toimin suorituksen aikana?
PITKÄKESTOISEEN SUORITUKSEEN VALMISTAUTUMINEN JA TANKKAUS SUORITUKSEN AIKANA Miten optimoin valmistautumisen ja miten toimin suorituksen aikana? MIKKO LINNOLA Ravitsemusasiantuntija, ETK, kouluttaja Peak
LisätiedotRasvamaksa metabolisessa oireyhtymässä ja tyypin 2 diabeteksessa. Anna Kotronen, dos Nuorten akatemiaklubi Suomalainen tiedeakatemia 18.3.
Rasvamaksa metabolisessa oireyhtymässä ja tyypin 2 diabeteksessa Anna Kotronen, dos Nuorten akatemiaklubi Suomalainen tiedeakatemia 18.3.2013 Omaa taustaa - Olen tehnyt kliinistä tutkimusta = tutkitaan
LisätiedotNuoren urheilijan kokonaisvaltainen valmennus. Harri Hakkarainen LL, LitM Valmentaja
Nuoren urheilijan kokonaisvaltainen valmennus Harri Hakkarainen LL, LitM Valmentaja Luennon sisältö kasvun ja kehityksen piirteiden hyödyntäminen monipuolinen harjoittelu eri lajiryhmissä alkulämmittelyn
LisätiedotKESTÄVYYSVALMENTAJAN RAVITSEMUSOSAAMINEN. Hiihdon valmentajakerhon kevätseminaari Maria Heikkilä, ETM
KESTÄVYYSVALMENTAJAN RAVITSEMUSOSAAMINEN Hiihdon valmentajakerhon kevätseminaari 29.4.2017 Maria Heikkilä, ETM Luennon sisältö Taustatietoja tutkimuksesta Tulokset vielä julkaisemattomia Poimintoja tutkimuksesta
LisätiedotHUNAJAPERUSTEISEN URHEILUJUOMAN SIEDETTÄVYYS, KÄYTTÄJÄKOKEMUKSET JA FYSIOLOGISET VAIKUTUKSET JUOKSU- JA POLKUPYÖRÄERGOMETRIKUORMITUKSISSA
0 HUNAJAPERUSTEISEN URHEILUJUOMAN SIEDETTÄVYYS, KÄYTTÄJÄKOKEMUKSET JA FYSIOLOGISET VAIKUTUKSET JUOKSU- JA POLKUPYÖRÄERGOMETRIKUORMITUKSISSA Pasi Ikonen Liikuntafysiologia Kandidaatintutkielma LFY.A005
LisätiedotHormonit. Elina Itkonen
Hormonit Elina Itkonen Yleistä hormoneista Hormoni = kemiallinen viesti- eli signaaliaine Leviää verenkierron mukana koko elimistöön, mutta vaikuttaa vain soluihin, joissa on sen reseptori Reseptorien
LisätiedotMikko Koutaniemen ohjelma kohti massahiihtoja
LOGO ON WHITE BACKGROUND Mikko Koutaniemen ohjelma kohti massahiihtoja V iime talven Vasaloppetin paras suomalainen ja moninkertainen SM-mitalisti Mikko Koutaniemi on suunnitellut massahiihtäjien iloksi
LisätiedotValmentaja- ja ohjaajakoulutus, 1. taso. Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry
Valmentaja- ja ohjaajakoulutus, 1. taso Hermosto Taito Nopeus Sukuelimet Voima Tuki- ja liikuntaelimet Sisäelimet Aerobinen kestävyys Anaerobinen kestävyys Liikkuvuus 2 Fyysiset ominaisuudet Ikä Tasapaino
LisätiedotMiten tyypin 2 diabetes liittyy lihomiseen ja katoaa laihtumisen myötä?
Miten tyypin 2 diabetes liittyy lihomiseen ja katoaa laihtumisen myötä? 14.11.2013 Professori Pirjo Nuutila Turun yliopisto pirjo.nuutila@utu.fi Sisält ltö Tyypin 2 diabeteksen syistä Lihavuusleikkauksen
LisätiedotTehoja ravinnosta ravitsemus voiman kehittämisen tukena. Terve Urheilija -iltaseminaari Varalan urheiluopisto 24.4.2014 ETM, Anna Ojala
Tehoja ravinnosta ravitsemus voiman kehittämisen tukena Terve Urheilija -iltaseminaari Varalan urheiluopisto 24.4.2014 ETM, Anna Ojala Anna Ojala 25/4/14 1 Palautuminen ja superkompensaatio Ravinto, neste,
LisätiedotMURTOKOHTA OY - valmennuspalvelut www.murtokohta.fi 3 # testattavan nro tulostuspäivä: 05.05.2015 JUOKSIJAN TASOTESTI - LAKTAATTIMITTAUS
mittaus MURTOKOHTA OY - valmennuspalvelut 3 # testattavan nro tulostuspäivä: 5.5.215 JUOKSIJAN TASOTESTI - LAKTAATTIMITTAUS Nimi: Erkki Esimerkki Päivämäärä: 5.5.215 Ikä: 27 Aika: 15:15 Pituus: 181 Perusaineenvaihdunta
LisätiedotMaito ravitsemuksessa
Maito ravitsemuksessa Sisältö Ravitsemussuositukset kehottavat maidon juontiin Maidon ravintoaineet Mihin kalsiumia tarvitaan? Kalsiumin saantisuositukset Kuinka saadaan riittävä annos kalsiumia? D-vitamiinin
LisätiedotMETELI-projekti lopetuskokous 12.4.2005
METELI-projekti lopetuskokous 12.4.2005 -hankkeen tavoite -keskeiset tulokset, kliininen ja kineettiset kokeet -johtopäätökset Hankkeen tavoite Tuottaa tietoa antioksidatiivisesti vaikuttavien, terveysvaikutteisten
LisätiedotBiohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia
Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia Liikuntalääketieteenpäivät 5.11.2015 Ville Vesterinen, LitM Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Mitä biohakkerointi on? Biohakkerointi ymmärretään
LisätiedotTavoitteet. Painonhallinta tukee terveyttä
Tavoitteet Sopivan painon pohtiminen Elintapojen vaikutus painonhallintaan terveyttä 3 terveyttä Normaalipaino on suositus paitsi fyysisen myös psyykkisen ja sosiaalisen terveyden kannalta. Pieni yli-
LisätiedotYlipainoinen lapsi terveydenhuollossa. Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS 15.01.2009
Ylipainoinen lapsi terveydenhuollossa Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS 15.01.2009 Määritelmiä Lihavuus =kehon rasvakudoksen liian suuri määrä Pituuspaino (suhteellinen paino) = pituuteen
LisätiedotKILPAILUSUORITUS JA HARJOITTELU
KILPAILUSUORITUS JA HARJOITTELU 400 m:llä KOMMENTTIPUHEENVUORO 400m:n aika 47-50 s: metodilla ei väliv liä! Kova nopeustaso----- -----heikko nopeuskestävyys Kova nopeuskestävyys vyys---heikko nopeus Kova
LisätiedotUtareen rakenne. Utare ulkoapäin. Utare sisältä
Utareen rakenne Utare ulkoapäin Naudan utareessa on neljä matorauhasta eli neljä neljännestä. Jokainen neljännes on oma yksikkönsä, joka ei ole missään yhteydessä muihin neljänneksiin vaan niitä erottaa
LisätiedotLääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Sukunimi Bioteknologia tutkinto-ohjelma Etunimet valintakoe pe Tehtävä 1 Pisteet / 15
Tampereen yliopisto Henkilötunnus - Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Sukunimi Bioteknologia tutkinto-ohjelma Etunimet valintakoe pe 18.5.2018 Tehtävä 1 Pisteet / 15 1. Alla on esitetty urheilijan
LisätiedotYHDISTETYN KESTÄVYYS- JA VOIMAHARJOITTELUN VAIKUTUS RASVA-AINEENVAIHDUNTAAN LEVOSSA JA KESTÄVYYSKUORMITUKSESSA KAHDELLA ERI RUO- KAVALIOLLA
YHDISTETYN KESTÄVYYS- JA VOIMAHARJOITTELUN VAIKUTUS RASVA-AINEENVAIHDUNTAAN LEVOSSA JA KESTÄVYYSKUORMITUKSESSA KAHDELLA ERI RUO- KAVALIOLLA Jere Ahonen Liikuntafysiologia Kandidaatin tutkielma LFYA005
LisätiedotHormonit. Jari Kolehmainen. Kouvolan iltalukio & Kouvolan Lyseon lukio 2009
Hormonit Jari Kolehmainen Kouvolan iltalukio & Kouvolan Lyseon lukio 2009 Humoraalinen säätely = nestevälitteinen säätely, viestiaineet leviävät paikasta toiseen verenkierron ja kudosnesteen mukana osa
LisätiedotTERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT
Oikeat ruokailutottumukset Riittävä lepo Monipuolinen liikunta Miksi pitäisi liikkua? Liikunta pitää kuntoa yllä Liikkuminen on terveyden antaa mielihyvää ja toimintakyvyn kannalta ehkäisee sairauksia
LisätiedotIäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes
Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c
LisätiedotKetogeeninen ruokavalio aineenvaihdunta
Ketogeeninen ruokavalio aineenvaihdunta Ketogeeninen ruokavalio kääntää perinteiset ravintosuositukset päälaelleen. Vähähiilihydraattisena ruokavaliona se ylittää aika ajoin uutiskynnyksen keskustelu sen
LisätiedotPalauteluento. 9. elokuuta 12
Palauteluento Kehonkoostumus Paino (Weight) Koko kehon mitattu paino. Painoindeksi (Bmi)! Paino (kg) jaettuna pituuden neliöillä (m2). Ihanteellinen painoindeksi on välillä 20-25. Rasvaprosentti (Fat%)!!
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA LAPSUUS ON VOIMAKKAAN KASVUN JA KEHITYKSEN AIKAA Pitkän lapsuusajan uskotaan vähentävän lapsikuolleisuutta. Lapsuus on pitkä ajanjakso ihmisen elämässä. Se on yhteydessä aivojen kehittymiseen
LisätiedotURHEILIJAN RAVINTO. Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli. Yläkouluakatemia Vko 31. santasport.fi
santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli Yläkouluakatemia 2016-2017 Vko 31 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI Ravintovalmennuksen tavoitteet
LisätiedotLämpötilan vaikutus työkykyyn / tietoisku Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Lämpötilan vaikutus työkykyyn / tietoisku Juha Oksa Työterveyslaitos www.ttl.fi Puhutaan Lämpötasapaino Kylmä ja työ Kuuma ja työ Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisen lämpötilat Ihminen on tasalämpöinen
Lisätiedot9 Painonhallinta. Oppikirjan sivut 92-99
9 Painonhallinta Oppikirjan sivut 92-99 Nykyaikaa Ulkonäön ja fyysisyyden korostaminen Median kauneuskäsitykset Jatkuva painontarkkailu, laihduttaminen ja erityisruokavaliot Monet murrosikäiset tyytymättömiä
LisätiedotOPAS TYYPIN 1 DIABETESTA SAIRASTAVAN LAPSEN LÄHEISILLE
OPAS TYYPIN 1 DIABETESTA SAIRASTAVAN LAPSEN LÄHEISILLE Tämä opas on tarkoitettu teille, joiden läheinen lapsi sairastaa tyypin 1 diabetesta. Oppaaseen on koottu perustietoa sairaudesta ja sen monipistoshoidosta.
Lisätiedot7. MAKSA JA MUNUAISET
7. MAKSA JA MUNUAISET 7.1. Maksa myrkkyjentuhoaja SIJAINTI: Vatsaontelon yläosassa, oikealla puolella, välittömästi pallean alla Painaa reilun kilon RAKENNE: KAKSI LOHKOA: VASEN JA OIKEA (suurempi), VÄLISSÄ
LisätiedotNimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan
1. a) Mitä tarkoitetaan biopolymeerilla? Mihin kolmeen ryhmään biopolymeerit voidaan jakaa? (1,5 p) Biopolymeerit ovat luonnossa esiintyviä / elävien solujen muodostamia polymeerejä / makromolekyylejä.
LisätiedotAineenvaihdunta: Ruuansulatus
Aineenvaihdunta: Ruuansulatus pääravintoaineet ravinnonotto sulatus imeytys eritys suu ja hampaat sylkirauhaset ruokatorvi maksa vatsalaukku sappirakko haima phutsuoli paksusuoli umpilisäke peräsuoli Aineenvaihdunta:
LisätiedotLiikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen
Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä siitä voi olla seurauksena
LisätiedotIkä vaikuttaa lihasmassaan
Miten ravitsemus tukee ikääntyneen lihaskuntoharjoittelua? Jan Verho TtM, ravitsemusterapeutti 13.11.2014 Ikä vaikuttaa lihasmassaan Ikä Vähäinen liikunta ja riittämätön ravitsemus Haurausraihnausoireyhtymä
Lisätiedotwww.terveurheilija.fi TAVOITTEENA TERVE URHEILIJA
www.terveurheilija.fi TAVOITTEENA TERVE URHEILIJA Pasi Lind Suomen Judoliitto Terve urheilijakouluttaja Suomen Kansallis Ooppera Viikarit Vauhdissakirjan kirjoittaja www.terveurheilija.fi Monipuolinen
LisätiedotKetoosi (asetonemia, asetonitauti)
NAUTOJEN SAIRAUDET 2005 Ketoosi 1 (6) Ketoosi (asetonemia, asetonitauti) Märehtijän energia-aineenvaihdunta Märehtijällä glukoosi hajoaa pötsissä ja pääosa siitä saadaankin tärkkelyksenä (polysakkaridi).
LisätiedotHyvän ateriarytmin sovittaminen harjoitusrytmiin. Sanni Virta ja Liisa-Maija Rautio
Hyvän ateriarytmin sovittaminen harjoitusrytmiin Ravintoasioissa urheilijoilla on usein eniten parantamisen varaa. Erityisesti arkisyömiseen tulisi panostaa Urheilijan fyysinen kehitys tapahtuu arkisen
LisätiedotHiilihydraatit. Hiilihydraatteja pilkkovia entsyymejä on elimistössä useita.
Hiilihydraatit Hiilihydraatit ovat rasvojen ja proteiinien ohella yksi kolmesta perusravintoaineesta. Hiilihydraatteja ei yleisesti pidetä välttämättömänä ravintoaineena, koska elimistö osaa glukoneogeneesissä
LisätiedotVÄESTÖTUTKIMUKSET: miksi niitä tehdään? Seppo Koskinen ja työryhmä
VÄESTÖTUTKIMUKSET: miksi niitä tehdään? Seppo Koskinen ja työryhmä Tutkimusten tarkoitus 1) Tilanteen kuvaaminen Millaisia terveys- ja hyvinvointiongelmia väestössä on? (esim. sydäntaudit, allergiat, mielenterveysongelmat,
LisätiedotOptimaalista liikuntaa painonpudottajalle. 12.12.2013, Pori Timo Haikarainen, LitM
Optimaalista liikuntaa painonpudottajalle 12.12.2013, Pori Timo Haikarainen, LitM Sisältö Liikunnan vaikutus fysiologiaan Liikunta painon pudotusta vai painonhallintaa? Liikunnan psyykkiset vaikutukset
LisätiedotDiabeetikkolapsen perioperatiivinen hoito
Diabeetikkolapsen perioperatiivinen hoito Päivi Keskinen Lastentautien ja lastenendokrinologian el, diabeteksen hoidon erityispätevyys Tays Lastentautien vastuualue 31.1.2014 Lapsen diabetes Lähes aina
LisätiedotProteiinit ja painonhallinta. Aila Rissanen Lihavuustutkimusyksikkö 00029 HUS aila.rissanen@hus.fi
Proteiinit ja painonhallinta Aila Rissanen Lihavuustutkimusyksikkö 00029 HUS aila.rissanen@hus.fi Käypä Hoito 2013 Ruokavaliohoito: laihdutusvaihe Tavoitteena on energiansaannin väheneminen siten, että
LisätiedotJari Salmi kuntotestaaja, valmentaja Varalan Urheiluopisto, hyvinvointipalvelut
Jari Salmi kuntotestaaja, valmentaja Varalan Urheiluopisto, hyvinvointipalvelut jari.salmi@varala.fi Kestävyysharjoittelun perusteet milloin tarvitaan kuntotestausta? Kestävyyskunto Tarkoittaa hengitys-
LisätiedotTrusker'S Precious And Grace
Trusker'S Precious And Grace KAARINA.KIRJONEN@HOTMAIL.FI Näyte: 870100003060 Näytetyyppi: seerumi Päiväys: 31-05-2018 TUTKIMUS TULOS VIITEVÄLI MATALA NORMAALI KORKEA. Kreatiniini ja Albumiini MATALA NORMAALI
Lisätiedot