Lypsylehmän metabolinen stressi Kehitys, indikaattorit, ehkäisy

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Lypsylehmän metabolinen stressi Kehitys, indikaattorit, ehkäisy"

Ilona Karjalainen
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Lypsylehmän metabolinen stressi Kehitys, indikaattorit, ehkäisy Siru Salin Maataloustieteiden laitos Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta

2 Esityksen sisältö 1. Tutkimushanke ja sen tavoitteet 2. Tutkimuksen taustaa: Mitä on lypsylehmän metabolinen stressi? 3. Miten lypsylehmän metabolista stressiä tutkitaan? 4. Tutkimushankkeen käytännön sovellutukset kotieläintuotannossa 5. Yhteenveto

3 1. Tutkimushanke ( ): MMTDK/Maataloustieteiden laitos: ü Tuomo Kokkonen ü Kari Elo ü Seija Jaakkola ü Siru Salin ü Vera Hakala ü Aila Vanhatalo ELTDK/Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen laitos: ü Juhani Taponen ü Laura Hänninen

4 1.Tutkimushankkeen tavoitteet ü Tutkia lypsylehmien ruokinnan ja perimän vaikutusta metabolisen stressin kehittymiseen ü Selvittää insuliiniresistenssin kehittymiseen liittyviä fysiologisia muutoksia elimistössä poikimisen läheisyydessä ü Selvittää miten metabolisen stressin riski voitaisiin ennakoida ja ehkäistä ü Tutkia rehun koostumuksen ja energian saannin vaikutuksia lypsylehmän käyttäytymiseen poikimisen läheisyydessä

5 2. Metabolinen stressi That amount of metabolic load which cannot be sustained, such that some energetic processes, including those that maintain good fertility and general health, must be down regulated. Oltenacu & Algers (2005) S. Salin

6 2. Metabolinen stressi: Maitotuotos ja energiatase poikimisen jälkeen Kg/d MJ/d Ka-syönti EKM ME-tase Laktaatioviikko -60 Kokkonen ym (julkaisematon)

7 2. Metabolinen stressi Energian ja ravintoaineiden tarve muuttuu rajusti poikimisen yhteydessä Utare ottaa poikimisen jälkeen verenkierrosta ü Lähes kolme kertaa enemmän glukoosia ü Kaksi kertaa enemmän aminohappoja ü 4-5 kertaa enemmän rasvahappoja verrattuna tiineen kohdun ravintoaineiden tarpeeseen ennen poikimista

8 2. Metabolinen stressi Insuliiniresistenssi ü Normaali elimistön fysiologinen tila, jossa insuliinin vaikutus ääreiskudoksissa (lihasja rasvakudos) on heikentynyt ü Voimistuu tiineyden loppupuolella ja tuotoskauden alussa ü Säästää glukoosia sikiön ja utareen käyttöön S. Salin

9 2. Metabolinen stressi Insuliiniresistenssi Insuliiniresistenssin vaikutuksesta muun muassa: ü Glukoosin soluun otto ääreiskudoksissa (lihasja rasvakudos) heikkenee ü Maksan glukoosintuotanto (glukoneogeneesi) lisääntyy ü Rasvakudoksen sisältämän energian käyttöönotto (rasvakudosmobilisaatio) lisääntyy, jolloin Ø veren vapaiden rasvahappojen pitoisuus suurenee Ø maksan ketoainetuotanto lisääntyy Lisäenergiaa ääreiskudoksille

10 2. Metabolinen stressi Lihava vs. normaalikuntoinen lehmä: Veren insuliinipitoisuus Insuliini, µiu/ml Normaalikuntoiset (Control) Lihavammat (Test) Päivää poikimisesta Kokkonen ym

11 2. Metabolinen stressi Lihava vs. normaalikuntoinen lehmä: Veren vapaat rasvahapot (NEFA) NEFA, mmol/l Normaalikuntoiset (Control) Lihavammat (Test) Päivää poikimisesta Kokkonen ym

12 2. Metabolinen stressi Lihava vs. normaalikuntoinen lehmä: Kuiva-aineen syönti Kuiva-aineen syönti, kg/d Normaalikuntoiset Lihavammat Päivää poikimisesta Kokkonen ym

13 2. Metabolinen stressi Lihava vs. normaalikuntoinen lehmä: Energiatase Energia tase (MJ/d) Normaalikuntoiset Lihavammat Viikkoa poikimisesta Kokkonen ym

14 2. Metabolinen stressi Insuliiniresistenssin voimistumisen seurauksena: Ketoaineet Rasvamaksa

15 2. Metabolinen stressi Insuliiniresistenssin voimistuminen lisää elimistön metabolista kuormitusta Heikentää hyvinvointia ja altistaa lehmän aineenvaihduntasairauksille: ü Ketoosi ü poikimahalvaus ü utaretulehdus ü juoksutusmahaongelmat ü tiinehtyvyys ja hedelmällisyysongelmat eläimen ennenaikainen poisto?

16 2. Metabolinen stressi: Energian saannin rajoittaminen ummessaolokaudella ü Pihatoissa lehmien yksilöllinen ruokinta vaikeaa ü Lehmät lihovat helposti ennen poikimista ü Energiansaannin rajoittaminen onnistuu: a) Rajoittamalla rehun saantia b) Muokkaamalla karkearehun koostumusta J. Juga

17 3. Mitä ja miten tutkittiin? Osakoe 1 S. Salin Juoksutusmahaan infusoidun rasvalisän vaikutus, tiineiden, ummessaolevien lehmien insuliiniresistenssin kehittymiseen (2008) ü Veren NEFA-pitoisuuden lisääminen juoksutusmahaan infusoidun rasvalisä avulla ü Aiheuttaako insuliiniresistenssiä? ü Onko annetun rasvalisän (tali tai camelinaöljy) rasvahappokoostumuksella vaikutusta lehmän glukoosinsietoon ja insuliinivasteeseen? Oyj:n tutkimussäätiö/tutkijakoulun satoa seminaari Raisio

18 3. Mitä ja miten tutkittiin? Osakoe 1 Glukoosirasituskoe ü 0,25 g glukoosia/elopainokg kaulalaskimokatetrista ü 14 verinäytettä 3 tunnin aikana glukoosin annon jälkeen Insuliinivastekoe ü 0,1 KY insuliinia/elopainokg ü 12 verinäytettä 2 tunnin aikana Verinäytteistä määritettiin: ü Vapaat rasvahapot ü Glukoosi ü Insuliini S.Salin S. Salin

19 3. Mitä ja miten tutkittiin? Osakoe 1, tuloksia: &!"!# Glukoosirasituskoe: Plasman glukoosipitoisuus 3451# %$"!# 67/1# 87-4/127# --./0/# %!"!# $"!#.!"!# '%$# %$# ($# )$# %!$# %*$# %+$# %,$# -12# Salin ym (julkaisematon)

20 3. Mitä ja miten tutkittiin? Osakoe 1, tuloksia: ("#$ Insuliinivastekoe: Plasman glukoosipitoisuus 123/$ ++,-.-$ ("&$ '"#$ '"&$ %"#$ 45-/$ 65+2-/05$ %"&$.!"#$ )!#$!#$ (#$ *#$!&#$!'#$ +/0$ Salin ym (julkaisematon)

21 3. Mitä ja miten tutkittiin? Osakoe 2 Poikimista edeltävän syönnin muutoksen vaikutus lypsylehmien insuliiniresistenssi kehittymiseen ( ) ü Koeryhmällä aluksi vapaa (150 %) nurmisäilörehuruokinta. Kolme viikkoa ennen poikimista energian saantia rajoitettiin asteittain -> poikimiseen mennessä saanti 100 % energiantarpeesta ü Kontrolliryhmällä energianormien mukainen säilörehuruokinta (2. sato) ummessaolokauden (6 vk) ajan

22 3. Mitä ja miten tutkittiin? Osakoe 3 Poikimista edeltävän rehuseoksen kuitupitoisuuden vaikutus lypsylehmien insuliiniresistenssin kehittymiseen (2010 käynnissä) ü Koeryhmällä ummessaoloaikana (8 vk) vapaa seosrehuruokinta: 40 % olkea 55 % säilörehua kuiva-aineessa 5 % rypsirouhetta ü Kontrolliryhmällä vapaa säilörehuruokinta (2. sato) ü Koeryhmien rehujen kuitupitoisuuden ero n. 10 %-yks

23 3. Mitä ja miten tutkittiin? Osakokeet 2 ja 3 Glukoosirasituskoe: ü 0,25 g glukoosia/elopainokg kaulalaskimokatetrista ü 33 verinäytettä 4 tunnin aikana glukoosin annon jälkeen Glukoosirasituskokeet tehtiin: ü 10 pv ennen poikimista ü 8 pv poikimisen jälkeen Verinäytteistä määritettiin: ü Vapaat rasvahapot ü Glukoosi ü Insuliini A. Vanhatalo 23

24 3. Mitä ja miten tutkittiin? Osakokeet 2 ja 3 Rasvakudosnäytteet: ü Adiposytokiinien lähetti- RNA:n ilmentyminen Maksakudosnäytteet: ü Rasvahappojen hapettumiseen ja glukoosin tuotantoon liittyvän geenitoiminnan tutkiminen ü Maksan rasvapitoisuuden määritys Kudosnäytteet otettiin: ü 11 pv ennen poikimista ü 1 ja 7 pv poikimisen jälkeen S. Salin

25 3. Mitä ja miten tutkittiin? Osakoe 2, tuloksia: Adiponektiinigeenin ekspressio lypsylehmän nahanalaisessa rasvakudoksessa poikimisen läheisyydessä ü Mitä pienempi lukuarvo y- akselilla, sitä suurempi ekspressiotaso ü Adiponektiinin ekspressio väheni poikimisen jälkeen insuliiniherkkyys rasvakudoksessa vähenee poikimisen jälkeen ADIPOQ - Rasva -8d +1d +9d -6 S. Salin -7 Elo ym

26 4. Käytännön sovellutukset kotieläintuotannossa? ü Tavoitteena kehittää tilatasolle (erityisesti pihattoihin) soveltuva ruokintamalli, jonka avulla voidaan vähentää poikimisen läheisyyteen ajoittuvaa metabolista stressiä ü Rehujen koostumus- ja ruokintasuositukset lypsylehmille ummessaolokaudelle?

27 5. Yhteenveto ü Metabolinen stressi kuormittaa lehmän elimistöä poikimisen jälkeen ü Stressin voimakkuuteen vaikuttavat useat tekijät ü Insuliiniresistenssin syveneminen lisää metabolista stressiä ja heikentää lehmän hyvinvointia ja terveyttä ü Turha lihominen poikimista edeltävänä aikana voimistaa metabolista stressiä Metabolisen stressin lieventäminen on lehmän kestävyyden kannalta elintärkeää!

28 Kiitos! J. Juga

Samankaltaiset tiedostot

Siirtymäkauden ajan ruokinta

Siirtymäkauden ajan ruokinta Tuomo Kokkonen ProAgria Maito valmennus 7.9.2017 31.8.2017 1 Kg/pv MJ/pv Lehmien energiavaje poikimisen jälkeen Vähintään 2. kerran poikineiden lehmien keskimääräinen syönti,