Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyön syventämisen tiekarttaluonnos. Opetusneuvos Erja Heikkinen Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto

Transkriptio

1 Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyön syventämisen tiekarttaluonnos Opetusneuvos Erja Heikkinen Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto 1

2 Tiekartan visio vuoteen 2020: Vaikuttavasti erilaistuen yhdessä tehokkaiksi Suomeen luodaan vahvoja alakohtaisia ja alueellisia korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten osaamisalapohjaisia keskittymiä, jotka tunnistetaan kansainvälisestikin. Aidot osaamisen keskittymät syntyvät asteittain yhteisille kampusalueille tai kansallisina verkostoina ilmiöpohjaisesti, ja niitä vahvistetaan organisaatioiden omista aloitteista yhteisiä toimia lisäämällä huomioiden alueen ja alan työelämä- ja elinkeinorakennetarpeet. Aloitteita tuetaan valtioneuvoston yhtenäisillä tutkimus-, innovaatio- ja korkeakoulutuspolitiikoilla ja yhteensopivilla ohjaustoimilla, kuten yhteistyöhön kannustavilla rahoitusratkaisuilla. Järjestelmän vaikuttavuus kasvaa ja toiminta tehostuu, kun organisaatiokohtaista erilaistumista edistetään yhteistyön kautta. 2

3 Ohjaus ja viestintä Kohti yhteisiä kampuksia ja kenttäasemia Yhteiset infrastruktuurit Vaikuttavasti erilaistuen yhdessä tehokkaiksi Avoimemmat ja jaetut tietovarannot ja tutkimustulokset Tiivis yhteistyö koulutuksessa ja tutkimuksessa 3

4 Toimenpide Vastuutaho Muut toimijat Aikataulu Resurssit Tietopohja 1. Edistetään ohjauksen ja viestinnän keinoin yhteistyön rakentumista Ministeriöiden kansliapäälliköt sopivat hallitusohjelman eri politiikkalohkojen tutkimustoimijoiden sopimuspohjaisen yhteistyön vahvistamiseen liittyvästä ohjauksesta ja yhteistyöstä. Korkeakoulujen ja opetus- ja kulttuuriministeriön välisellä ohjauskaudella OKM luo kannusteita korkeakoulujen sisäiseen, väliseen ja tutkimuslaitosten kanssa tehtävään strategiseen yhteistyöhön. Tutkimuslaitoksia ohjaavat ministeriöt kannustavat tutkimuslaitoksia tavoittelemaan entistä tiiviimpiä yhteistyömuotoja korkeakoulujen kanssa. Lähtötilanteen kartoittamiseksi selvitetään yhteistyöhön kannustamisen elementit ministeriöiden ja alaisen hallinnon välisissä prosesseissa. Hallitusohjelma, kansliapäälliköt LVM, MMM, OKM, STM, TEM, YM, VNK, VM Ministeriöiden virkamiehistö Korkeakoulut, tutkimuslaitokset OKM: Valmistelu 2015, sopimusneuvottel ut 2016, ohjauskausi Osana hallitusohjelman valmistelua ja toimeenpanoa OKM: Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoitusmallityöryhmät, korkeakoulujen ohjaukseen osallistuvat virkamiehet Valtioneuvosto 2015 TEAS? Strategisen yhteistyön huomioinnin elementit tulevissa ohjausasiakirjoissa ja rahoitusmalleissa Strategisen yhteistyön huomioinnin elementit nykyisissä ohjausasiakirjoissa ja rahoitusmalleissa 4

5 1. Ohjaus ja viestintä 1/3 1. Ministeriöiden kansliapäälliköt sopivat hallitusohjelman eri politiikkalohkojen tutkimustoimijoiden sopimuspohjaisen yhteistyön vahvistamiseen liittyvästä ohjauksesta ja yhteistyöstä. 2. Korkeakoulujen ja opetus- ja kulttuuriministeriön välisellä ohjauskaudella OKM luo kannusteita korkeakoulujen sisäiseen, väliseen ja tutkimuslaitosten kanssa tehtävään strategiseen yhteistyöhön. Tutkimuslaitoksia ohjaavat ministeriöt kannustavat tutkimuslaitoksia tavoittelemaan entistä tiiviimpiä yhteistyömuotoja korkeakoulujen kanssa. 3. Lähtötilanteen kartoittamiseksi selvitetään yhteistyöhön kannustamisen elementit ministeriöiden ja ministeriöiden alaisen hallinnon välisissä prosesseissa. 4. Ministeriöt purkavat korkeakoulujen keskinäisen sekä korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten välisen yhteistyön hallinnollisia ja säädöksellisiä esteitä. 5

6 1. Ohjaus ja viestintä 2/3 5. Toimeenpannaan jo sovitut ministeriöiden väliset toimijoiden ohjaukseen liittyvät toimenpiteet, kuten STM-OKM -yhteistyö THL:n ja TTL:n tulosohjauksessa ja TEM-OKM yhteistyö korkeakoulukeksintölain uudistamistarpeen arvioinnissa 6. Rahoittajaorganisaatiot joustavoittavat konsortiorahoitusten käytänteitä niin, että rahoituksen hakeminen monen organisaation tutkimus- tai kehitystyö-hankkeeseen on nykyistä houkuttelevampaa. 7. Tunnistetaan rahoituskanavat ja instrumentit, jotka kehittämällä ja muokkaamalla soveltuvat yhteistyöhön kannustamiseen. 8. Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen ydinajatuksena oli varustaa korkeakoulut samankaltaisilla toimintaedellytyksillä kuin kansainvälisesti menestyneillä korkeakouluilla on. Tältä pohjalta arvioidaan tarve muuttaa tilivirastomuotoiset tutkimuslaitokset julkisoikeudellisiksi toimijoiksi sopimuspohjaisten yhteistyörakenteiden toteuttamisen helpottamiseksi. 6

7 1. Ohjaus ja viestintä 3/3 9. Laaditaan kansallinen toimintaohje EU-tutkimusyhteistyöhön osallistumisesta. Toimintaohje sisältää Suomen tavoitteet ja prioriteetit esim. Joint Programming aloitteisiin ja Eranet-ohjelmiin osallistumisesta. Toimintaohje sisältää myös yleiset periaatteet EU-tutkimusyhteistyön edellyttämän kansallisen rahoituksen järjestelyistä. 10. Tunnistetaan erityisesti pienten alojen toimijoiden ilman organisaatiorakenteellisia ratkaisuja lujittuvan verkottumisen merkitys, ja kehitetään kannustimia. 11. Todennetaan yhteistyön ja työnjaon hyötyjä sekä hyviä käytäntöjä 12. Järjestetään korkeakoulujen, tutkimuslaitosten, rahoittajaorganisaatioiden ja tiedelaitosten johdolle yhteinen vuosittainen seminaari tutkimus- ja innovaatiojärjestelmää koskevista politiikkatavoitteista ja niihin liittyvistä toimenpiteistä. 7

8 2. Yhteiset tutkimuksen ja koulutuksen infrastruktuurit 13. Selkeytetään periaatteet, joilla tutkimuslaitokset ja korkeakoulut voivat hyödyntää eri sektoreille rakennettuja infrastruktuureita ja palveluja ja joilla julkisen ja yksityisen sektorin tutkimusinfrastruktuurityötä vauhditetaan. 14. Toteutetaan Suomen tutkimusinfrastruktuurien strategiaa ja tiekarttaa sisältäen mm. avoimuuden ja yhteiskäytön parantamisen ja infrastruktuurien pitkäjänteisen ja suunnitelmallisen kehittämisen. 15. Suurteholaskennan palveluita päivitettäessä kehitetään rahoitusmalli, jolla palvelut voidaan tuottaa koko julkiselle tutkimusjärjestelmälle. 16. Selvitetään Tieteen tietotekniikan keskuksen CSC:n tarjoamien palveluiden tarve tutkimusorganisaatioissa. 17. Kartoitetaan korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kirjastojen e-aineistoihin liittyviä ongelmia ja laaditaan ratkaisuehdotuksia. 8

9 3. Tiivis yhteistyö koulutuksessa ja tutkimuksessa 1/2 18. Opetus- ja kulttuuriministeriön osana korkeakoulutiedonkeruuta toteuttaman julkaisutiedonkeruun käytänteet ja menetelmät laajennetaan kattamaan tutkimuslaitosten ja kuntien ja kuntayhtymien hallinnoimien tutkimustoimijoiden (kuten yliopistosairaalat) tutkimustoiminta. Tutkijaidentifikaatio otetaan käyttöön korkeakoulujen lisäksi myös muissa julkisissa tutkimusorganisaatioissa. 19. Yhteisistä virkaa tai tehtävää perustettaessa sovitaan isäntäorganisaatioiden välille optimaalisin ajankäytön jakosuhde toisaalta liikkuvuuden edistämiseksi, mutta toisaalta resurssien turvaamiseksi strategisilla osaamisalueilla. Mahdollistetaan tapauskohtainen räätälöinti yhteisvirkaa tai tehtävää määriteltäessä. 20. Kehitetään yhteisvirkojen ohelle palvelussuhdemallia, jossa määritellään vain yhteen organisaatioon palvelussuhteessa olevalle henkilölle tehtäviä useammasta organisaatiosta. Vastavuoroisuus toteutuu todennäköisimmin, jos tässä asemassa olevia henkilöitä on useita. 9

10 3. Tiivis yhteistyö koulutuksessa ja tutkimuksessa 2/2 21. Huomioidaan tiedekasvatus korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyön syventämisen näkökulmasta korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten ohjauksessa. Yhteistyö tutkimusorganisaatioiden kanssa sisällytetään valtakunnallisesti ja paikallisesti varhaiskasvatuksen, peruskoulutuksen ja toisen asteen koulutuksen opetussuunnitelmatyöhön. 22. Selkeytetään tutkimuslaitosten roolia korkeakoulujen tutkimuksessa ja koulutuksessa. Vastuuministeriöt luovat kannusteita tutkimuslaitosten henkilökunnalle korkeakoulujen ja muiden koulutusorganisaatioiden koulutukseen opettajina ja ohjaajina osallistumiselle. 23. Kehitetään korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteisiä menettelyitä tutkimuksen tulosten monimuotoiseen hyödyntämiseen ja markkinoidaan osaamista esimerkiksi Yritys-Suomi- ja Team Finland -verkostoissa. Huomioidaan strategisen huippuosaamisen keskittymien (SHOK) arviointikriteereissä sekä Innovatiiviset kaupungit ohjelmassa (INKA) korkeakoulujen, tutkimuslaitosten sekä elinkeinoelämän keskinäisen osaamispohjaisen yhteistyön ja työnjaon kehittäminen. 24. Yhtenäistetään tietopohjaa, indikaattoreita ja raportointia tuloksista yhteiskunnallisen vaikuttavuuden seurannan ja läpinäkyvyyden lisäämiseksi. 10

11 4. Avoimemmat ja jaetut tietovarannot ja tutkimuksen tulokset 25. Toteutetaan Avoimen tieteen ja tutkimuksen ATT:n tiekarttaa ja valtiovarainministeriön avoimen tiedon hankkeen tavoitteita ATT-hankkeen tiekartta avointiede.fi 11

12 5. Kohti yhteisiä kampuksia ja kenttäasemia 26. Kehitetään tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen toimipaikkoja osana tutkimuksen ja korkeakoulutuksen infrastruktuureja yhtenä kokonaisuutena siten, että kampuksista, toimipaikoista ja kenttäasemista kehittyy nykyistä huomattavasti vahvempia, kansainvälisesti kiinnostavia ja kilpailukykyisiä tutkimusympäristöjä. 27. Yhdistymisten ja yhteistyöverkostojen lisäksi korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten keskinäistä osaamispohjaista yhteistyötä ja työnjakoa tiivistetään korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten sopimuspohjaisilla yhteenliittymillä erityisesti paikallisesti ja alueellisesti, mutta myös maantieteellisesti kaukana toisistaan sijaitsevien, toiminnoiltaan samankaltaisten yksiköiden kesken. Strateginen sopimuspohjaisuus lisää alueellisen, paikallisen ja kansallisen voiman lisäksi myös kansainvälisen toiminnan mahdollisuuksia ja kansainvälistä näkyvyyttä. 28. Päivitetään korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kenttäasemaverkosto huomioiden alan kansainvälinen yhteistyö. 29. Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten johtokuntien, hallitusten ja muiden luottamuselimien jäsenet nimitetään ottaen huomioon organisaation strategiset painotukset ja niiden kannalta keskeisimmät sidosryhmät. 12

13 Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten toimipisteitä

14 KOTUMO-työn eteneminen Ohjausryhmän kokous ja tiekarttaluonnoksen valmistaminen käsiteltäväksi kansliapäällikkökokouksessa maaliskuu maalis-touko Tiekartan käsittely kansliapäällikkökokouksessa Ohjausryhmä tekee esityksen tiekartan mukaisista toimenpiteistä syksy 2015 Uuden hallitusohjelman huomioiminen tiekartan ja konkreettisten toimenpiteiden osalta Konkretisoidaan tiekartan ehdotukset yhdessä sovitun vastuunjaon ja aikataulutuksen pohjalta, luodaan välineitä työn edistymisen seurantaan ja yhteistyöllä saavutettavien hyötyjen mittaamiseen Ohjausryhmän toimikausi