Osa A. Valintakoekirjaan perustuva tehtävä

Transkriptio

1 Osa A Valintakoekirjaan perustuva tehtävä Yhteiskuntatieteissä elämäntavan käsitteellä tarkoitetaan työn, perhe-elämän ja vapaa-ajan muodostamaa kokonaisuutta ihmisten elämän järjestymisessä. Siirryttäessä maatalousyhteiskunnasta teollisen yhteiskunnan kautta tietotyöyhteiskuntaan elämäntavalliset muutokset ovat olleet huomattavia. Miten nämä muutokset ovat näkyneet suomalaisten arkikäytännöissä ja arvostuksissa? Tämän vastauksen kohdalla voit tarvittaessa käyttää myös paperin kääntöpuolta. (max. 42 pistettä) Hyvän vastauksen kriteerit ja sisällöt Tehtävään vastaamiseksi löytyy kirjasta tietoa monesta eri kohdasta, ja arvioinnissa on huomioitu vastaajan kyky yhdistellä erilaisia samaan tematiikkaan liittyviä asioita. Täysien pisteiden vastauksissa on kiinnitetty huomiota työkulttuuriin ja -moraaliin (samoin kuin konkreettisiin työpäiviin) liittyviin muutoksiin sekä työn ja työttömyyden henkilökohtaisten merkitysten muuttumiseen. Hyvä vastaus sisältää myös perheen merkitysten ja rakenteiden sekä perhekokojen muutoksen tarkastelua, samoin kuin sukupuolten ja sukupolvien välisten suhteiden ja asemien muuttumisen pohdintaa. Lasten aseman muutos peltotyöläisistä yhtäältä vanhempiensa taloudellisiksi rasitteiksi ja toisaalta perheiden täysivaltaisiksi jäseniksi on huomion arvoista. Yksi selkeä ja laajempi elämäntavallinen muutoskehitys liittyy siirtymiin maatalouden muovaamasta arkielämästä kohti tehdaskaupunkikulttuuria ja lähiöelämäntapaa uusine arkisine elämänjärjestyksineen. Hyvässä vastauksessa on huomattu myös perinteiden ja perinteisten arvojen merkitys ihmisten elämäntapojen muovaajina. Työn ja perheen lisäksi elämäntavan tarkasteluun kuuluvat vapaa-ajan lisääntymisen huomiointi ja vapaa-aikaan satsaamisen uusien symbolisten merkitysten tarkastelu. Sekä työelämää, perhe-elämää että vapaa-aikaa raamittavat kulutusyhteiskunta ja yleinen vaurastuminen, jotka ovat tuoneet suomalaisten arkielämään esimerkiksi viihde-elektroniikkaa ja mahdollisuuksia olla osa globaalia kulttuuria kuluttavaa yleisöä. Teknologiakehitys on merkinnyt myös tietoisuuden ja mielenkiinnon avautumista kohti kansallisten rajojen ulkopuolista maailmaa. Erinomaisissa vastauksissa tähän tehtävään on osoitettu oivallusta nähdä yleinen yksilöllistymiskehitys, kaupungistuminen, hyvinvointivaltiokehitys, koulutusyhteiskuntakehitys ja globalisaatiokehitys vahvoina suomalaista elämäntapaa raamittaneina ja raamittavina vaikuttajina.

2 Sosiologian ja yhteiskuntapolitiikan yhteisvalintakoe 2011 Aineistokoe, osio B1 Kysymys: Tulkitse ja muodosta oheisen tilastoaineiston perusteella kokonaisnäkemys perherakenteen muutoksista Suomessa vuodesta 1950 vuoteen Arvosteluperusteet: Vastauksen arvostelussa kiinnitetään erityistä huomiota vastaajan kykyyn tulkita tilastoaineistoa sujuvalla ja loogisella tavalla sekä muodostaa ehyt kokonaisnäkemys suomalaisen perherakenteen muutoksista kyseisenä ajanjaksona. Koska kyseessä on aineoston tulkintatehtävä, ei mallivastaus voi olla täysin kattava. Pisteytyksessä painotetaan aineiston ymmärtämistä ja tulkintaa Mallivastaus on ydinkohdat sisältävä esimerkki hyvästä vastauksesta ja niistä sisällöistä, joita pisteitä tuottavassa vastauksessa on. Kysymys ja mallivastaus perustuvat Tilastokeskuksen Perheet raporttiin. Mallivastaus: Perheiden absoluuttinen lukumäärä on jatkuvasti kasvanut vuodesta 1950 vuoteen Perheväestön prosentuaalinen osuus koko väestöstä on supistunut. Perheiden keskikoko on myös jatkuvasti pienentynyt. Lapsettomien avioparien prosenttinen osuus kaikista perheistä on kokoajan kasvanut. Avioparien, joilla on lapsia, prosenttinen osuus kaikista perheistä on vastaavasti laskenut.

3 Sekä lapsettomien että lapsia omaavien avoparien prosenttinen osuus kaikista perheistä on kasvanut. Samaa kehitystä ei ole tapahtunut niiden perheiden prosenttisessa osuudessa, joissa on vain äiti tai isä, vaan muutosta on vähän. Rekisteröityjen mies- ja naisparien määrä on vuodesta 2003 lähtien kasvanut koko ajan. Uusperheiden absoluuttinen määrä on kasvanut jatkuvasti vuodesta Myös uusperheiden prosentuaalinen osuus lapsiperheistä on kasvanut, samoin myös eiyhteisten lasten osuus kaikista lapsista. Uusperhe rakentuu useimmiten vain äidin tai äidin ja puolison yhteisistä lapsista olipa sitten kyseessä avio- tai avoliitto. Perheen perustaminen ulkomaalaisen kanssa on myös yleistynyt. Yleisintä se on ollut ruotsalaisten kanssa. Muuten miehet orientoituvat puolisoissa enimmäkseen entisen Neuvostoliiton alueen suuntaan ja Thaimaahan. Naisten puolisot ovat miehiä useammin mm. Britanniasta ja Saksasta. Johtopäätöksiä: Vaikka perheiden absoluuttinen määrä on vuosien varrella lisääntynyt, on sen prosenttinen osuus pienentynyt ja yksin eläminen lisääntynyt. Itse perherakenne on ollut suuressa muutoksessa. Perinteisen ydinperherakenteen (avioliitossa olevat isä ja äiti sekä lapset) valta-asema on ollut murentumassa. Rinnalle ja sitä korvaamaan ovat tulleet avoliitot, uusperheet sekä samaan sukupuolta olevien rekisteröidyt parisuhteet. Perheiden koko on pienentynyt. Perheellisyys on kuitenkin ollut pysyvä ilmiö, vaikkakin se on saanut uusia ilmenemismuotoja. Perherakenne on muuttunut myös siten, että lapsiperheiden osuu on pienentynyt sekä perheväestöstä että koko väestöstä. Lapsettomat perheet ovat yleistyneet yksin elämisen lisäksi. Yksinasujien määrä on kasvanut elinkaaren alku- ja loppupuolella. Uusperheiden määrän lisääntyminen laajentaa ja moninaistaa perheiden rakennetta, koska siihen mukaan tuleva myös toisen puolison aiemmat lapset. Ydinperheen merkitys lasten sosiaalistajana näyttää näin myös vähentyneen. Perheet myös kansainvälistyvät.

4 Aineistotehtävä B2 Kysymys: Miten yhteiskunnan arvomaailman muutos kohti yksilöllisyyden korostamista sekä naisten asemaan liittyvät muutokset näkyvät oheisessa tilastoaineistossa? (max. 42 pistettä) Mallivastaus: Muutos ilmenee keskeisesti esim.: perheväestön prosentuaalinen osuus pienentynyt perheen keskikoko pienentynyt muutokset yksinasuvien määrissä (ikä + sukupuoli) (esim. perheellistymisen aikataulu muuttunut) (lupa elää yksin + erota) yhä enemmän lapsettomia pareja + avopareilla lapsia perhe/avioliitto ei itsestäänselvyys perhe ei sosiaalinen/taloudellinen pakko tunnepohjainen puhdas suhde moninaistuneet perhemuodot ja -mallit (esim. uusperheet, rekisteröidyt naisparit) ns. monikulttuuristen perheiden määrällinen kasvu, naisten ja miesten puolisoiden erityyppiset lähtömaat (patriarkaalisen) heteroseksuaalisen ydinperheen haurastuminen Muutoksen taustalla: Elämänpolkujen yksilöllistyminen, perinteet eivät niin sitovia oman elämän/elämänkulun muovailtavuus, neuvoteltavuus jokainen valitsee vapaammin ne kiinnikkeet, joihin elämänsä perustaa -> normaalibiografioiden purkautuminen (minäprojektit, elämänpolitiikka) -> elämänmuodot väliaikaisia, kyseenalaistettavissa osa toimii perinteisesti, osa etsii uutta Arvojen moninaistuminen, globaalistuva maailma, liikkuvuus

5 Naisen aseman muutos: naiset eivät niin sidoksissa äitiyteen/perheeseen (emansipaatio) vapautumista ns. ulkoisista pakoista, Naisen aseman muutoksessa taustalla: patriarkaattiin liittyvät uskomukset käymistilassa (patriarkaalisen roolijaon murtuminen) hyvinvointivaltio (kouluttautuminen + palkkatyö) lisääntymisteknologiset välineet (syntyvyyden säätely) mahdollisuudet valita + taloudellinen riippumattomuus (esim. yksinhuoltajuus) *** Arvostelussa on kiinnitetty huomiota vastaajan kykyyn tulkita aineistoa monipuolisesti ja loogisesti tehdä aineistosta tulkinnallista synteesiä valintakoekirjan pohjalta ymmärtää lukemansa ja kirjoittaa materiaalin pohjalta jäsentynyt vastaus