Vastaajan nimi Henkilötunnus

Transkriptio

1 SOSIAALITIETEET MONIVALINTATEHTÄVÄ (0 pistettä) Vastaajan nimi Henkilötunnus Alla esitetään pääsykoemateriaaliin kuuluvista artikkeleista otettuja väitteitä ja niiden perässä vastausvaihtoehtoja. Lue väitteet huolellisesti läpi ja mieti, ko väite materiaalin mukaan oikein vai väärin. Valitse sitten mielestäsi sopiva vastausvaihtoehto. Vastausvaihtoehto tarkoittaa, että esitetty väite käsityksesi mukaan ja olet varma kannastasi. Vaihtoehto tarkoittaa, että väite käsityksesi mukaan, mutta et ole täysin varma asiasta. Kolmas vaihtoehto tarkoittaa, ettet. Neljäs vaihtoehto merkitsee, että väite mielestäsi oikein, mutta et ole kuitenkaan varma asiasta. Viides vaihtoehto tarkoittaa, että väite oikein ja olet täysin varma asiasta. Vastaukset pisteytetään siten, että varmasta vastauksesta (vastausvaihtoehdot ja ) annetaan alkupiste, jos vastauksesi, mutta vähennetään alkupiste, jos vastauksesi. Epävarmasta vastauksesta (vastausvaihtoehdot ja ) annetaan 0. tai 0. alkupistettä ja en - vastauksesta 0 alkupistettä. Alkupisteiden perusteella lasketaan mivalintatehtävän lopullinen pistemäärä siten, että pienin mahdollinen pistemäärä 0 ja suurin mahdollinen pistemäärä 0. Merkitse vastauksesi rastittamalla valitsemasi numero. Vastaa pääsykoemateriaalin tietojen perusteella. HYVÄÄ MENESTYSTÄ! MERKITSE VASTAUKSESI TÄLLE PAPERILLE. Yhteiskuntaluokilla tarkoitetaan ensisijaisesti 0, 0-0, - ammattien arvostukselle perustuvia yhteiskunnallisia ryhmittymiä.. Erot työnantajien, itsenäisten yrittäjien ja - -0, 0 0, palkkatyössä olevien välillä eivät nykyään ole täysin itsestään selviä.. Opettajat kuuluvat EG-luokkamallissa luokkaan I 0, 0-0, - Ylemmät professioammatit luvulla EG-luokittelun mukaisten - -0, 0 0, työväenluokkien osuus oli suurempi Suomessa kuin Iso-Britanniassa.. Suomessa ja Yhdysvalloissa tehdyt tutkimukset - -0, 0 0,

2 osoittavat, että hyvin mi kykenee asettamaan itsensä johkin yhteiskuntaluokkaan.. 6. Absoluuttisen sosiaalisen liikkuvuuden määrä 0, 0-0, - yhteiskunnan meritokraattisuuden hyvä mittari. 7. Suhteellista sosiaalista liikkuvuutta kuvaa - -0, 0 0, esimerkiksi se, miten suuri todennäköisyys ammattitaidottoman työläisen lapsilla päätyä ylempiin professioluokkiin. 8. Tutkimukset tukevat yksiselitteisesti väitteitä 0, 0-0, - suomalaisen yhteiskunnan jähmettymisestä eli sosiaalisen liikkuvuuden vähentymisestä. 9. Vanhempien luokka-aseman ja heidän lastensa 0, 0-0, - saavuttaman koulutustas yhteys johtuu vain siitä, että korkeammista luokista tulevat lapset pärjäävät koulussa paremmin. 0. Pakollisen, kaikille yhteisen peruskoulutuksen - -0, 0 0, pidentämisen todettu lisäävän sosiaalista liikkuvuutta.. Väestön koulutustas nousun myötä ikäryhmien 0, 0-0, - väliset koulutuserot ovat Suomessa pienentyneet.. Koulutusta koskevassa tutkimuksessa 0, 0-0, - keskustellaan nykyisin eniten siitä, ko sosiaaliluokkien välillä koulutuseroja.. Reproduktioteorian mukaan koulutusjärjestelmä viime kädessä taloudellista ja poliittista valtaa hallussaan pitävien eliittien luomus.. Pojat jäävät peruskoulun varaan tyttöjä useammin - -0, 0 0, kaikissa sosiaaliryhmissä.. Työnantajille työnhakijan suorittamat koulutustutkinnot ovat aina tärkein signaali 0, 0-0, - työnhakijan sopivuudesta ja kehityskelpoisuudesta. 6. Walter Korpi korostaa työväenluokan , valtaresurssien kasvun merkitystä hyvinvointivalti kehityksessä. 7. Keskiluokat kannattavat erityisesti tasaetuuksia ja tarveharkintaisia etuuksia Professioluokan edustajat näkevät tuloeroissa useammin myönteisiä piirteitä kuin esimerkiksi

3 työntekijät ja maanviljelijät. 9. Yhteiskuntaluokkien väliset erot asennoitumisessa tuloerojen vähentämiseen ovat jkin verran suurempia tasa-arvoisemmissa kuin eriarvoisemmissa maissa. 0. Suomalaiset luottavat edelleen vahvasti laajaa sosiaalipolitiikkaa toteuttavaan hyvinvointivaltio Missa viimeaikaisissa tutkimuksissa pyritty osoittamaan, että luokka-asema johtaa automaattisesti 0, luokanmukaiseen toimintaan,. Luokkasamastuminen tarkoittaa sitä, että vastaaja kykenee kysyttäessä nimeämään sen - -0, 0 0, yhteiskuntaluokan, joh omasta mielestään kuuluu.. Tutkimusten mukaan suomalaisten suosituin luokkasamastumisen kohde keskiluokka. - -0, 0 0,. Nina Kahman haastattelututkimuksessa haastateltavien oli helppoa puhua omasta luokkaasemastaan. 0, 0-0, -. Kahman tekemissä haastatteluissa poliittiset asenteet ja elämäntyylilliset seikat nähtiin 0, 0-0, - taloudellisiin resursseihin, koulutukseen ja ammattiin nähden ensisijaisina luokan mittareina. 6. Tutkimusten mukaan miehet eivät hyödy sukupuolten tasa-arvosta. 0, 0-0, - 7. Naisilla miehiä enemmän keinoja torjua - -0, 0 0, syrjäytymistä. 8. Leipäjoissa käyvistä neljäsosa eli % 0, 0-0, - asunnottomia. 9. Ruoka-apuun turvautuvat erityisesti yksinäiset - -0, 0 0, keski-ikäiset työttömät miehet sekä pienillä eläkkeillä sinnittelevät yksin asuvat iäkkäät naiset. 0. Laihialan ja Ohisal tutkimuksessa leipäjoissa käyvien joukossa ei ollut korkeasti koulutettuja. 0, 0-0, -

4 MALLIVASTAUKSET AINEISTOKOE MINIESSEETEHTÄVÄ Tehtävä. (max pistettä) Tehtävä : Tutustu oheiseen toimeentulotuen saajia havainnollistavaan kuvio (Kuvio ). Kuvaile kuviota avulla: (a) miten toimeentulotukea saaneiden kotitalouksien määrä muuttunut? (max p) Vähiten toimeentulotuen saajia 90-luvulla (p). iten vuosina 07 ja 99, jolloin melkein saman verran toimeentulotuensaajia (p). Vuosien välillä toimeentulotuensaajien määrä ollut tasainen, mutta noussut hieman vuosien varrella (p). (b) miten toimeentulotukea saaneiden kotitalouksien kotitaloustyypit ovat muuttuneet ajassa? (max 8p) Huom. hakasulkeissa esim. [] vaihtoehdot. Yksinasuvat miehet saavat eniten toimeentulotukea kaikkina vuosina, ja yksinasuvat naiset toiseksi eniten kaikkina vuosina (p). Ainakin kappale (p): Yksinasuvat miehet ja naiset saivat vuna 990 vähiten toimeentulotukea, ja vuosina 99 ja 07 eniten []. Vuosien välillä tasaista yksinasuvien miesten ja naisten toimeentulotuen saannissa []. Ainakin kappaletta (p): Yksinhuoltajat olivat vuosina kahden aikuisentalouksia useammin toimeentulotuensaajia []. Vuna 990 yksinhuoltajat saivat vähemmän toimeentulotukea kuin avo- ja avioparit, joilla lapsia, ja vuna 99 vähemmän kuin avo- ja avioparit ilman lapsia ja lasten kanssa []. Vuna 07 ero yksinhuoltajaperheiden ja kahden vanhemman perheiden välillä oli suurin []. Vuosina 99 sekä 07 yksinhuoltajat saivat melkein yhtä palj toimeentulotukea, muuten tasaista []. Yksinhuoltajat saivat vuna 990 vähiten toimeentulotukea []. Ainakin kappaletta (p): Avo- ja avioparit, joilla ei ole lapsia, ovat saaneet määrällisesti tasaisesti toimeentulotukea kaikkina muina vuosina paitsi 99 sekä 000, jolloin he muita vuosia enemmän toimeentulotukea []. Vuna 99 avo- tai avioparit ilman lapsia saivat eniten toimeentulotukea, ja vuna 06 vähiten []. Ainakin kappale (p): Avo- ja avioparit, joilla lapsia, saivat jokaisena vuotena enemmän toimeentulotukea kuin avo- ja avioparit ilman lapsia []. Avo- ja avioparit, joilla oli lapsia, saivat määrällisesti eniten toimeentulotukea vuosina 99 ja 000, muuten tasaista [].

5 Mallivastaus tehtävään a) Kuvaile ja vertaa taulukoiden avulla koulutuksen liikkuvuutta Suomessa ja Yhdysvalloissa (max. 6 p) Suomen osalta kuvailtu taulukosta oikein vähintään kaksi saraketta ( p.) Yhdysvaltojen osalta kuvailtu taulukosta oikein vähintään kaksi saraketta ( p.) Suomessa koulutuksen liikkuvuus voimakkaampaa kuin Yhdysvalloissa ( p.) Suomessa liikkuvuus selvästi Yhdysvaltoja voimakkaampaa varsinkin niiden kohdalla, joiden vanhempi peruskoulutettu (0. p.). Samoin, jos vanhemmalla keskiasteen koulutus (0. p.) Korkeakoulutettujen vanhempien kohdalla lasten koulutus lähes sama tai jopa Suomessa heikompaa hieman kuin Yhdysvalloissa 0,p (Näistä riittää / mainittu) b) Kerro, mitä tarkoitetaan suhteellisella riskiaversiolla ja miten se selittää Suomen ja Yhdysvaltojen eroja koulutuksen periytyvyydessä (max. 6p) Suhteellinen riskiaversio perustuu ratiaalisen valinnan teoriaan, joka painottaa hyödyn maksimointia koulutus- ja muita valintoja ohjaavana periaatteena. Mallin mukaan ratiaalisesti toimivat yksilöt pyrkivät maksimoimaan elinikäiset tulsa. Koska koulutus yhteydessä korkeampiin tuloihin, lapset ja heidän vanhempansa pyrkivät investoimaan koulutukseen niin palj kuin mahdollista. ( p.) Koulutuspäätöksiä tehdessään perheet arvioivat lastensa mahdollisuuden selviytyä kustakin koulutusvaihtoehdosta ja ottavat samalla huomio koulutuksen vaatimat rahalliset investoinnit ja muut panostukset sekä koulutukseen käytetyn ajan kuluessa menetetyt tulot. ( p.) Vanhemmat ja heidän lapsensa painottavat koulutusta koskevissa päätöksissään sosiaalisen vajoamisen välttämistä. ( p.) Suomessa koulutus maksutta kaikilla tasoilla, kun taas Yhdysvalloissa varsinkin korkeakoulutus yleensä maksullista ( p.) Koulutuksen maksullisuus yhteydessä varsinkin niiden henkilöiden riskiin kouluttautua korkealle, joiden vanhemmilla ei ole tarvittavia resursseja eli, jos vanhemmat matalasti koulutettuja. ( p.) Korkeakoulutettujen vanhempien osalta periytyvyys lähes sama Suomessa ja Yhdysvalloissa, joihin erilaiset koulutusjärjestelmät eivät vaikuta (vertaa korkeakoulutettujen lapsia ja matalasti koulutettujen lapsia) ( p.) c) Erittele tekijöitä, jotka selittävät sosiaalista periytyvyyttä Luokat Suomi kirjan mukaan (max. 6p)? vanhempien tulot ja köyhyys tai varallisuus (joku näistä) p, kodin kulttuuri/ympäristö/kulttuuri pääoma p, vanhempien erot/perherakenne p, vanhempien odotukset/arvot p, vanhempien työttömyys (stressi 0.p) p, asuinalue p, vanhempien hoiva/kasvatus p, lasten oma terveys p, sosiaaliset suhteet p, geenit p,