Luku 11. Luottamushenkilöjohtajuus kunnissa
|
|
- Jaana Toivonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 142 Kaija Majoinen ja Päivi Kurikka Luku 11. Luottamushenkilöjohtajuus kunnissa 11.1 Taustaa Kunnan johtamisen keskeisenä lähtökohtana on, että sen tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon, jota edustavat vaaleilla valitut valtuutetut sekä heidän valitsemansa muut luottamushenkilöt. Näin ollen kuntatutkimuksessa on tärkeää seurata sitä, miten kuntien luottamushenkilöt arvioivat kunnan johtamisen toimivuutta sekä omia vaikutusmahdollisuuksiaan. Päättyneellä valtuustokaudella luottamushenkilöt toimivat entistä moninaisempien muutoksien keskellä. Samanaikaisesti kun kuntapalvelujen määrällinen ja laadullinen tarve sekä kuntiin kohdistuvat velvoitteet kasvoivat, niiden järjestämisen rahoituspohja heikkeni. Keskeisimpiä päättynyttä valtuustokautta kuvaavia haasteita olivat kuntien tuottavuuden parantamiseen liittyvät toimenpiteet, kunta- ja palvelurakenteiden uudistaminen sekä henkilöstön saatavuuden ja hyvinvointipalvelujen uudistamiseen liittyvät kysymykset. Muuttuvaan toimintaympäristöön kunnat pyrkivät vastaamaan muun muassa kehittämällä strategista johtamista. Luottamushenkilötyön näkökulmasta moninaiset muutokset merkitsivät sitä, että luottamushenkilötyöhön käytetty aika kasvoi. ARTTU-tutkimusohjelmasta saadut tulokset osoittavat, että esimerkiksi vuonna 2010 kunnanhallituksen jäsenet käyttivät keskimäärin 13 tuntia viikossa luottamustoimen hoitamiseen. Yli asukkaan kunnissa hallituksen jäsenyys vastasi jo puolipäivätyötä (Sandberg 2012). Tarkastelemme tässä artikkelissa luottamushenkilöjohdon roolia kunnan strategisessa johtamisessa valtuustokaudella Artikkelin aineistona ovat valtuustojen ja hallitusten puheenjohtajille sekä kunnanjohtajille tehdyn kyselyn vastaukset peilattuna muihin tutkimuksiin ja selvityksiin. Teemme myös vertailua Kuntaliiton tekemiin aiempien valtuustokausien aineistoon. Artikkelissa kuvaamme aluksi strategian merkitystä kuntien poliittisen johtamisen näkökulmasta sekä arvioimme muiden keskeisten johtamisen välineiden (kunnan hallitusohjelma, valtuustosopimus, luottamushenkilötyön itsearviointi, konserniohje) merkitystä kunnan johtamisessa. Tämän jälkeen tarkastelemme luottamushenkilöjohdon arvioita omista vaikutusmahdollisuuksistaan. Lopuksi käsittelemme luottamushenkilöiden roolia kuntalaisten osallisuuden vahvistajina. Artikkelissa näkökulmana on luottamushenkilöjohtamisen niin sanottu näkyvä osa, joita edustavat erilaiset johtamisen välineet kuten lainsäädännön muutokset, säännöt ja johtamiseen liittyvät sopimukset. On kuitenkin muistettava, että monet näkymättömät tekijät, kuten esimerkiksi eri poliittisten ryhmien vuorovaikutus, toimin- ACTA
2 143 takulttuurista nousevat käytännöt sekä toimijoiden välinen luottamus tai epäluottamus vaikuttavat johtamiseen ja tuovat kompleksisuutta kuntien luottamushenkilöjohtajuuteen (Leinonen 2011). Tämän vuoksi ei voida tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä siitä, mikä merkitys eri johtamisen välineiden käyttöönotolla on luottamushenkilöiden vaikutusmahdollisuuksiin. Tämän artikkelin lähestymistapa on pääosin kuvaileva ja vertaileva. Luottamushenkilöiden arvioita verrataan kunnanjohtajien näkemyksiin sekä edellisten valtuustokausien tuloksiin. Tämä on perusteltua erityisesti siksi, että hyvin toimiva johtaminen kunnissa edellyttää sekä luottamushenkilöjohdon että ammattijohdon roolien selkeyttä sekä toimivaa vuorovaikutusta ja yhteistyötä. Kunnan johtamisella tarkoitamme tässä artikkelissa niitä toimenpiteitä, joilla varmistetaan kunnan perustehtävän toteutuminen. Puhumme tässä artikkelissa luottamushenkilöjohtajuudesta, josta käytetään myös nimitystä poliittinen johtaminen. Havaintomme on, että arkipuheessa poliittinen johtaminen mielletään helposti politikointina eikä vastuunottamisena yhteisten asioiden hoidosta. Epäselvyyden ja vääränlaisten mielikuvien estämiseksi käytämme tässä artikkelissa poliittisen johtamisen synonyymikäsitettä luottamushenkilöjohtaminen, joka on kunnan kaksoisjohtamisen keskeinen osa. Johtajuus käsitteenä puolestaan viittaa vuorovaikutukseen perustuvaan toimintaan kunnan perustehtävän toteuttamiseksi Luottamushenkilöt kunnan strategisessa johtamisessa Strateginen johtaminen on kunnissa varsin yleistynyt johtamisen toimintatapa, vaikka voimassa oleva kuntalaki ei sisällä säännöksiä kuntastrategian pakollisuudesta. Strategialla tarkoitetaan päätöksiä ja toimintaa ohjaavaa, johdonmukaista mallia, suunnitelmaa ja tietoisesti päätettyä toiminnan suuntaa, jolla pyritään ennakoimaan tulevaisuutta ja rakentamaan sitä haluttuun suuntaan (Sallinen, Majoinen, Salenius toim. 2012). Strategisessa johtamisessa on nähtävissä eri koulukuntia, jotka painottavat esimerkiksi prosessia ja suunnittelulähtöisyyttä, kilpailuasemointia, vaadittavaa osaamista ja ketteryyttä (Virtanen ja Stenvall 2010). Tässä artikkelissa näkökulmana on kunnan strategian ohjaavuus päätöksenteon näkökulmasta. Strategisen johtamisen vahvistumista kunnissa selittävät muun muassa yleisten johtamisoppien kehittyminen sekä kuntien toimintaympäristön kompleksisuuden lisääntyminen. Kuntien strategisen johtamisen tilan arviointi on myös tutkimuksellisesti tärkeää, koska esimerkiksi vuoden 2011 strategiabarometrin mukaan kuntien strategisen johtamisen kehittäminen nähtiin merkittäväksi kansalliseksi kysymykseksi. Sen mukaan tarvitaan vahvaa strategista johtamista, jotta kunnat selviytyvät tulevaisuuden haasteistaan. Valtuuston ja hallituksen rooli kunnan strategisessa johtamisessa on johdettavissa kuntalaista (365/95), jonka mukaan valtuusto ohjaa kunnan toimintaa hyväksymällä toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Kuntalain lainvalmisteluasiakirjojen mukaan lainsäätäjän tahto tavoitteilla ohjaamiseen ulotettiin laajalle, koska valtuuston tulee ohjata kunnan toimintaa, olipa se organisoitu miten tahansa (Majoinen 2001). Viime Kuntademokratian ja -johtamisen tila valtuustokaudella
3 144 kaudella työskennellyt, Kuntaliiton toimitusjohtajan asettama konsernijohtamisen asiantuntijaryhmä suosittelikin, että kunnalla tulisi olla yksi valtuuston hyväksymä strategia ja sen tulisi kattaa kuntakonsernin kokonaisuus (Pauni toim. 2012). Tutkimuksellisesti kiinnostava kysymys on, miten kunnan visio, toiminta-ajatus ja strategia ohjaavat päätöksentekoa ja johtamista. Strategiatyön vaikuttavuuden kannalta tämä on yksi keskeisimmistä asioista. Jos strategiasta ei ole nähtävissä siltaa yksittäiseen päätöksentekoon, strategian toimeenpano jää vaillinaiseksi ja strategia on vain yksi asiakirja muiden joukossa. Tällöin kunnassa strategian toimeenpanokyky on heikko. Pahimmillaan strategia voi näyttäytyä jatkuvana tulevaisuuspakona, jatkuvana tavoitteiden ja tulevaisuuden suunnitteluna ilman yhteytenä nykyhetkeen ja arjen todellisuuteen (Venkula 2005). Luottamushenkilötyön ja demokratian uskottavuuden kannalta on tärkeää vahvistaa strategian ja yksittäisen päätöksenteon sekä strategian ja käytännön tekemisen välistä yhteyttä. Kyselyssämme selvitimme valtuustojen ja hallitusten puheenjohtajien sekä kunnanjohtajien arvioita strategian ja sen eri osien ohjauksen merkittävyydestä kunnan päätöksenteon ja johtamisen näkökulmasta. Tulokset osoittivat, että kuntien ylin johto arvioi strategian merkityksen vahvaksi. Tulosten mukaan merkittäviä eroja poliittisen ja ammatillisen johdon välillä ei ollut nähtävissä. Tästä voi vetää sen johtopäätöksen, että strategiatyö kunnissa on jo vahvasti tätä päivää, jolloin se voitaisiin myös legitimoida uudessa kuntalaissa. Kunnan toiminta-ajatuksen osalta arviot ohjauksen merkittävyydestä olivat myös korkeita, vaikkakin noin 10 prosenttia strategia-arvioita alhaisempia. Merkille pantavaa on myös, että kunnanjohtajien arviot olivat vielä alhaisempia kuin luottamushenkilöjohdon. Se, että kunnanjohtajista 72 prosenttia piti toiminta-ajatusta melko tai erittäin merkittävänä, kertonee myös siitä, että keskustelu kunnan omasta toiminta-ajatuksesta on jäänyt osassa kuntia vähemmälle, onhan kuntien toiminta-ajatus jo yleisellä tasolla sisällytetty kuntalakiin. Tämän mukaan kunnan toiminta-ajatuksena on edistää kuntalaisten hyvinvointia ja kestävää kehitystä. Arvojen merkitys päätöksentekoa ja johtamista ohjaavana tekijänä arvioidaan hyvin samansuuntaisesti kuin toiminta-ajatusta. Myös tässä kuntajohtajat arvioivat arvojen ohjauksen vähemmän merkittäväksi kuin luottamushenkilöjohto. Tuloksesta ei kuitenkaan voida vetää pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Kysymys arvoista ja niiden ohjausvaikutuksesta on moniulotteinen asia, eikä pelkkä arvojen kirjaaminen strategiaasiakirjaan kerro kovinkaan paljoa arvoperusteisesta johtamisesta. Oleellista sitä vastoin on esimerkiksi se, kuinka hyvin kuntien johto pystyy reflektoimaan omaa toimintaansa ja tunnistamaan, millaiset arvovalinnat ovat tosiasiassa nähtävissä yksittäisten päätösten takaa. Toinen tärkeä näkökulma luottamushenkilötyön kannalta on se, kuinka hyvin luottamushenkilöt pystyvät tunnistamaan niitä muutoksia, joita tapahtuu kuntalaisten arvoissa ja arvostuksissa. Tämä edellyttää muun muassa erilaisuuden sietämistä sekä monikulttuurisuuden vahvistamista. ACTA
4 145 KJ Kunnan strategia KH pj Kunnan strategia KV pj Kunnan strategia KJ Kunnan toiminta-ajatus KH pj Kunnan toiminta-ajatus KV pj Kunnan toiminta-ajatus KJ Kunnan arvot KH pj Kunnan arvot KV pj Kunnan arvot KJ Kunnan visio KH pj Kunnan visio KV pj Kunnan visio KJ Tarkastuslautakunnan antama KH pj Tarkastuslautakunnan antama KV pj Tarkastuslautakunnan antama KJ Kunnan konserniohje KH pj Kunnan konserniohje KV pj Kunnan konserniohje KJ Valtuustotyön itsearviointi KH pj Valtuustotyön itsearviointi KV pj Valtuustotyön itsearviointi KJ Kunnan hallitusohjelma KH pj Kunnan hallitusohjelma KV pj Kunnan hallitusohjelma KJ Valtuustosopimusmenettely KH pj Valtuustosopimusmenettely KV pj Valtuustosopimusmenettely % 20 % % 60 % 80 % 100 % melko tai erittäin merkittävä vain vähän tai ei lainkaan merkittävä ei merkittävä, ei merkityksetön Kuvio Kunnanhallituksen ja valtuuston puheenjohtajien sekä kunnanjohtajien arviot strategian ja sen osien merkityksestä päätöksenteon näkökulmasta. Arviointi asteikolla 1 (erittäin huonot) 5 (erittäin hyvät). Vastausten %-jakaumat, N = Luottamushenkilöjohtamisen välineet Toimintaympäristön monimutkaistuminen, kunta- ja palvelurakenteiden muutokset sekä moniarvoisuuden lisääntyminen poliittisessa kulttuurissa korostavat luottamushenkilöjohtamisen työvälineiden merkitystä. Näistä keskeisiä välineitä ovat valtuustosopimus, valtuustotyön itsearviointi, konserniohje ja kunnan hallitusohjelma. Johtamisen Kuntademokratian ja -johtamisen tila valtuustokaudella
5 146 työvälineiden avulla voidaan parantaa poliittisen johtamisen toimivuutta haastavissa muutostilanteissa Valtuustosopimus Valtuustosopimus on valtuustoryhmien välillä tehty yhteistyösopimus, asiakirja, joka konkretisoi valtuustotyön painopisteet ja vuosittaiset teemat, yhteistyösuhteisiin sekä tiedonkulkuun liittyvät pelisäännöt. Lisäksi valtuustosopimuksessa voidaan määrittää, mitä työskentelytapoja käytetään päätöskokousten lisäksi. Näitä ovat esimerkiksi seminaarit, iltakoulut ja lähetekeskustelut. Myös valtuuston strategiatyön pohjaksi suoritettavista menetelmistä voi olla mainintoja valtuustosopimuksissa. Tällaisia menetelmiä ovat muun muassa talousanalyysi, sidosryhmäanalyysi, SWOT, skenaariotyöskentely ja toimintaan ja talouteen liittyvät kuntavertailut. Tärkeä sisällöllinen näkökulma valtuustosopimuksessa on myös se, miten valtuustoryhmät pitävät yhteyttä kuntalaisiin ja koko kuntayhteisöön. Näin ollen sopimuksen taustalla on nähtävissä luottamushenkilöjohtamisen vahvistamispyrkimykset myös yhteisöllisestä näkökulmasta. Valtuustosopimusmenettely on valtuuston työjärjestystä täydentävä, paikallinen normi. Hallituksen pj Valtuuston pj Kunnanjohtaja Valtuustokausi Valtuustokausi Valtuustokausi Kuvio Kunnanhallituksen ja valtuuston puheenjohtajien sekä kunnanjohtajien arviot valtuustosopimusmenettelyn merkittävyydestä kunnan päätöksenteon ja johtamisena ohjaajana. Melko tai erittäin merkittävinä pitävien %-osuudet valtuustokausilla , ja (N-2012 = ). Valtuustosopimuksia alettiin kunnissa tehdä vuosituhannen vaihteessa ja Kuntaliitossa on arvioitu tästä alkaen kehitystä. Seurantatiedot osoittavat, että valtuuston puheenjohtajat arvioivat valtuustosopimusmenettelyn merkityksen kasvaneen koko ajan, ensimmäisellä arviointijaksolla 36 prosenttia heistä näki sopimuksen merkittävänä kunnan päätöksenteon ja johtamisen kannalta, valtuustokaudella vastaavasti arvioi 55 prosenttia ja nyt päättyneellä valtuustokaudella 58 prosenttia. Valtuuston puheenjohtajien arviot ovat tässä erityisen tärkeitä siksi, että he ovat ACTA
6 147 valtuustosopimuksen omistajia. Sitä vastoin hallituksen puheenjohtajat eivät tällä kertaa arvioineet valtuustosopimusta yhtä merkittäväksi kuin edellisellä kerralla. Laskua oli kahdeksan prosenttia. Myös kuntajohtajien arviot olivat hieman alhaisemmat kuin edellisellä kerralla. Ovatko laskun syynä sopimusmenettelyyn itseensä liittyvät tekijät vai poliittisen kulttuurin muutos? Tämä jää jatkotutkimuksella selvitettäväksi kysymykseksi Valtuustotyön itsearviointi Kuntaliitto suosittaa, että valtuustot arvioisivat viranhaltijoiden avustamana omaa toimintaansa, saavuttamiaan tuloksia, käyttämiään työskentelytapoja sekä toimintansa kehittämistarpeita. Itsearvioinnin yhteydessä on tärkeää myös kartoittaa, miten niin valtuustotyöstä luopuvat kuin siellä työskentelyään jatkavat ovat kokeneet edellytyksensä hoitaa valtuutetun työtä ja mahdollisuutensa vaikuttaa valtuustotyön kautta sekä mihin suuntaan valtuustotyötä olisi heidän mielestään kehitettävä. Itsearvioinnilla valtuutetut määrittävät myös näkemyksiä tulevan valtuustokauden tärkeistä kunnallispoliittisista kysymyksistä. Kuntien valtuustoista noin viidenneksessä oli syksyllä 2012 tehty nykyisellä valtuustokaudella oman työn arviointi ja neljänneksessä arviointi on suunnitelmissa tehdä vielä ennen valtuustokauden päättymistä. Valtuustotyön arviointi on yleisempää suuremmissa kunnissa. Yli asukkaan kuntien valtuustoista lähes 60 prosentissa arviointi on tehty tai se on suunniteltu tehtävän valtuustokaudella On myös yleistymässä käytäntö, että arvioinnin tulokset esitellään uudelle valtuustolle osana perehdyttämistä. Tällöin arviointi on ikään kuin toimintansa päättäneen valtuuston testamentti uudelle valtuustolle. Hallituksen pj Valtuuston pj Kunnanjohtaja Valtuustokausi Valtuustokausi Valtuustokausi Kuvio Kunnanhallituksen ja valtuuston puheenjohtajien sekä kunnanjohtajien arviot valtuustotyön itsearvioinnin merkittävyydestä kunnan päätöksenteon ja johtamisena ohjaajana. Melko tai erittäin merkittävinä pitävien %-osuudet valtuustokausilla , ja (N = , valtuustokausi ). Kuntademokratian ja -johtamisen tila valtuustokaudella
7 148 Arviot valtuustotyön itsearvioinnin merkittävyydestä kunnan päätöksenteon ja johtamisen kannalta ovat luottamushenkilöjohdon näkemysten mukaan kriittisempiä kuin edellisellä kerralla. Valtuuston puheenjohtajan arvion lasku valtuustoarviointiprosessin omistajana on kuitenkin vähäisempi kuin hallituksen puheenjohtajalla. Edelleen selkeästi yli puolet ( %) vastanneista valtuuston puheenjohtajista arvioi valtuustotyön itsearvioinnin melko tai erittäin merkittäväksi. Myös hallituksen puheenjohtajista puolet pitää arviointia melko tai erittäin merkittävänä. Kun lisäksi kunnanjohtajien arviot ovat menneet myönteisempään suuntaan, antaa tulos kokonaisuudessaan viestin siitä, että valtuustotyön arviointimenettely on vakiintunut johtamisen välineeksi ja valtuustotyön arviointia kannattaa jatkaa ja kehittää edelleen. Kun kuntakenttä on nyt entistä moninaisemmassa muutosmyllerryksessä ja kun paikallinen poliittinen kulttuuri on myös murroksessa, kannattaisi pohtia valtuustotyön väliarviointia myös kesken valtuustokauden, jolloin arvioinnin tuloksia voidaan myös hyödyntää aiempaa nopeammin Hallitusohjelma Osana hyvää hallitustyöskentelyä voidaan tehdä hallitusohjelma. Se on luonteeltaan poliittinen sopimus, joka konkretisoi kunnan strategiaa täsmentämällä kuntastrategiassa tehtyjä linjauksia poliittisesti sovituiksi osatavoitteiksi. Näin ollen hallitusohjelma sisältää usein päätöksentekoprosessin aikataulukuvauksen: mistä päätetään ja millä aikataululla. Hallitusohjelman avulla voidaan myös lisätä päätöksenteon linjakkuutta, ennustettavuutta sekä vahvistaa hallituksen roolia kuntakonsernin johtamisessa. Hallituksen pj 60 Valtuuston pj Kunnanjohtaja Valtuustokausi Valtuustokausi Kuvio Kunnanhallituksen ja valtuuston puheenjohtajien sekä kunnanjohtajien arviot hallitusohjelman merkittävyydestä kunnan päätöksenteon ja johtamisena ohjaajana. Melko tai erittäin merkittävinä pitävien %-osuudet valtuustokausilla ja (N = , valtuustokausi ). Olemme seuranneet vuodesta 2005 alkaen hallitusohjelman merkittävyyttä kunnan päätöksenteon ja johtamisen kannalta. Tulokset osoittavat, että valtuustokaudella ACTA
8 valtuustojen ja hallitusten puheenjohtajat arvioivat hallitusohjelmaa merkittävämmäksi kuin edellisellä kaudella, kunnanjohtajien arvio on sitä vastoin aiempaa varovaisempi. Merkittävänä pitävien osuus kasvaa kuntakoon myötä valtuuston puheenjohtajien ja kunnanjohtajien osalta. Liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä ei kuitenkaan voi tehdä. Tulokseen voi vaikuttaa vastaajien kuntakoko, sillä vastaajia ei ole samassa suhteessa erikokoisista kunnista Konserniohje Kunnat käyttävät palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa entistä enemmän kuntayhtymiä, liikelaitoskuntayhtymiä, liikelaitoksia ja osakeyhtiöitä. Kuntalain muutoksessa 519/2007 määriteltiin kuntakonserni sekä selkeytettiin kuntakonsernin ohjausta säätämällä kunnan eri toimielinten ja kunnan viranhaltijajohdon konsernia koskevasta toimivallan jaosta ja tehtävistä. Kunnan, jolla on kuntakonserniin kuuluvia tytäryhteisöjä, on laadittava konsernitilinpäätös, joka sisältää konsernitaseen, konsernin tuloslaskelman ja konsernin rahoituslaskelman liitetietoineen. Valtuuston asemaa kuntakonsernin tavoitteiden asettajana on korostettu ja samalla on selkiytetty erityisesti valtuuston ja konsernijohdon ytimeen kuuluvan hallituksen työnjakoa. Valtuusto voi asettaa tavoitteita ja määritellä periaatteita kunnan konsernijohdolle koskien tytäryhteisöjen toiminnan ohjausta ja valvontaa. Valtuusto voi lisäksi asettaa tavoitteita, jotka ohjaavat kunnan edustajia tytäryhteisön toimielimissä. Valtuusto voi ohjata asettamillaan tavoitteilla myös tytäryhteisöjä niiden omassa tavoitteenasettelussa. Valtuuston ohjaus, joka ensisijaisesti toteutuu kunnan talousarviossa ja -suunnitelmassa, ei sido oikeudellisesti tytäryhteisöjä. Tavoiteasettelu tässä tarkoituksessa onkin luonteeltaan välillistä, pääomistajan tahdon esiintuomista. Lähtökohtaisesti valtuusto hyväksyy konserniohjeet, mutta laki ei estä toimivallan siirtämistä esimerkiksi kunnanhallitukselle tai muulle konsernijohdolle. Kuntaliitto on vuonna 2005 antanut kunnille ja kuntayhtymille konserniohjeen laadintaa koskevan suosituksen, jossa selostetaan keskeiset konserniohjeessa huomioon otettavat asiat. Uudet konserniohjeet ovat parhaillaan valmisteltavana. Konserniohjetta koskevat suositukset soveltuvat erityisesti kunnan kokonaan omistamiin tytäryhteisöihin. Muihin kunnan tytäryhteisöihin suosituksia sovellettaessa tulee huomiota kiinnittää yhteisön omistajien yhdenvertaisuusperiaatteen toteutumiseen. Ohjeessa on otettu huomioon osakeyhtiölain vaikutukset ja muiden yhteisömuotojen erityisvaatimukset konsernijohtamisessa. Erityisesti kunnanvaltuuston, -hallituksen ja kunnan virkamiesjohdon välistä työnjakoa on selkeytetty. Konserniraportoinnin, keskitettyjen konsernitoimintojen ja konsernin tarkastuksen ja valvonnan ohjeistuksen sisältöä on uudistettu ja laajennettu osin merkittävässä määrin. Miten merkittäväksi konserniohje nähdään käytännössä kunnan johtamisen välineenä? Tekemämme kysely osoitti, että konserniohje nähtiin nyt merkittävämpänä kuin edellisellä valtuustokaudella. Hallituksen puheenjohtajista ja kunnanjohtajista hieman yli kaksi kolmasosaa (69 %) pitää konserniohjetta melko tai erittäin merkittävänä kunnan päätöksenteon ja johtamisen ohjaajana. Vertailu aiempiin kyselyihin osoittaa lisäksi sen, että konserniohjeen merkitys on kasvanut koko arviointijakson ajan vuodesta 2001 alkaen. Kuntademokratian ja -johtamisen tila valtuustokaudella
9 150 Hallituksen pj Valtuuston pj 59 Kunnanjohtaja Valtuustokausi Valtuustokausi Valtuustokausi Kuvio Kunnanhallituksen ja valtuuston puheenjohtajien sekä kunnanjohtajien arviot konserniohjeen merkittävyydestä kunnan päätöksenteon ja johtamisena ohjaajana. Melko tai erittäin merkittävinä pitävien %-osuudet (N = , valtuustokausi ) Mihin luottamushenkilöt kokevat voivansa vaikuttaa ja mihin eivät? Tekemissämme kyselyissä on jo useiden vuosien ajan seurattu sitä, miten valtuuston ja hallitusten puheenjohtajat kokevat valtuustojen ja hallitusten vaikutusmahdollisuudet eri kunnan johtamisen alueilla. Kaiken kaikkiaan kunnanhallitusten puheenjohtajien näkemykset vaikutusmahdollisuuksista olivat kautta linjan positiivisempia kuin vastaavat valtuustojen puheenjohtajien arviot. Sen sijaan erot valtuustokauden näkemyksiin jäivät melko vähäisiksi. Valtuustojen puheenjohtajien näkemykset eri kokonaisuuksista voidaan jakaa käytännössä kolmeen osaan. Eniten vaikutusmahdollisuuksia valtuustoilla nähtiin olevan kunnan visioon ja strategiaan, talousarvioon sekä kunnan toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden asettamiseen ja niiden arviointiin. Peräti 85 prosenttia valtuustojen puheenjohtajista koki valtuustonsa kykenevän vaikuttaman strategian muodostamiseen erittäin tai melko hyvin. Tämä osaltaan korostaa valtuustojen roolin kehittymistä yhä enemmän strategisten linjausten määrittelijäksi. Kun kahden muun edellä mainitun kohdalla vaikutusmahdollisuuksia hyvinä pitäviä oli lähes 80 prosenttia, jäi tilinpäätökseen vaikuttaminen näistä jo selvästi, sillä noin 60 prosenttia vastanneista oli tätä mieltä. Tämä on tietysti ymmärrettävää, onhan tavoitteiden asettaminen huomattavasti helpompaa kuin reaalimaailman realiteetteihin pohjautuvan tilinpäätöksen hallitseminen. ACTA
10 151 Kunnan visio ja strategia Talousarvio Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ja niiden arvointi Kunnan johtaminen Kunnan omistajapolitiikka ja konserniohjaus Tilinpäätös Kuntakuvan rakentaminen Kunta- ja palvelurakenneuudistus oman kunnan osalta Hallinnon kehittäminen Palveluiden tuotantotapojen ja rakenteiden määrittäminen Kuntalaisten osallisuuden edistäminen Kunnan henkilöstöpolitiikka Kansainvälisten yhteyksien edistäminen % 50 % 100 % melko tai erittäin hyvä ei huono, ei hyvä melko tai erittäin huono Kuvio Hallituksen puheenjohtajien arviot hallituksen vaikuttamismahdollisuuksista eräiden tehtäväkokonaisuuksien osalta. Arviointi asteikolla 1 (erittäin huonot) 5 (erittäin hyvät). Vastausten %-jakaumat, N = ). Hallitusten puheenjohtajista lähes 89 prosenttia näki hallitusten vaikuttaneen kunnan strategian ja vision määrittelyyn erittäin tai melko hyvin ja lähes yhtä moni myös toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden asettamiseen. Aivan selkeästi useampi kunnanhallituksen puheenjohtaja, verrattuna valtuustojen puheenjohtajiin, piti hallituksen vaikutusmahdollisuuksia hyvinä kunnan johtamiseen, omistajapolitiikkaan ja konserniohjaukseen sekä hallinnon kehittämiseen. Vähintään puolet vastanneista valtuuston puheenjohtajista oli puolestaan erittäin tai melko tyytyväisiä valtuustojen vaikutusmahdollisuuksiin oman kunnan kunta- ja palvelurakenneuudistuksen eteenpäin viemiseen, kunnan kuntakuvan rakentamiseen, yleiseen kunnan johtamiseen sekä palvelutuotannon rakenteiden määrittämiseen. Hieman vähemmän valtuustolla koettiin olleen konserniohjaukseen ja omistajapolitiikkaan ja yleiseen hallinnon kehittämiseen. Kuntademokratian ja -johtamisen tila valtuustokaudella
11 152 Kunnan visio ja strategia Talousarvio Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ja niiden arvointi Tilinpäätös Kunta- ja palvelurakenneuudistus oman kunnan osalta Kuntakuvan rakentaminen Kunnan johtaminen Palveluiden tuotantotapojen ja rakenteiden määrittäminen Kunnan omistajapolitiikka ja konserniohjaus Hallinnon kehittäminen Kuntalaisten osallisuuden edistäminen Kunnan henkilöstöpolitiikka Kansainvälisten yhteyksien edistäminen % 50 % 100 % melko tai erittäin hyvä ei huono, ei hyvä melko tai erittäin huono Kuvio Valtuuston puheenjohtajien arviot valtuuston vaikuttamismahdollisuuksista eräiden tehtäväkokonaisuuksien osalta. Arviointi asteikolla 1 (erittäin huonot) 5 (erittäin hyvät). Vastausten %-jakaumat, N = ). Kuntalaisten osallisuuden edistäminen ei vaikuta olleen valtuustojen leipälaji. Vain noin prosenttia vastanneista koki valtuuston omanneen vaikutusmahdollisuuksia kuntayhteisön osallisuuden vahvistamiseen. Tätä voidaan pitää heikkona tuloksena. Kunnan henkilöstöpolitiikkaan ei valtuustolla ole juurikaan toimintavaltaa, siksi vain vajaa kolmannes vastanneista katsoi tämän ohjauksen sujuneen vähintäänkin melko hyvin. Myös hallitusten kohdalla kuntalaisten osallisuuden edistämiseen vaikuttaminen jäi melko matalalle tasolle, hieman yli puolet vastanneista katsoi tämän asiakokonaisuuden edistämisen sujuneen melko tai erittäin hyvin. Yllättävän heikoksi arvioitiin myös vaikuttaminen kunnan henkilöstöpolitiikkaan, vaikka työnantajarooli on merkittävä hallituksen tehtäväkokonaisuus. Kun puolestaan tarkastellaan tyytyväisyyttä vaikutusmahdollisuuksiin kunnan eri palvelusektoreiden mukaan, kapenevat valtuustojen ja hallitusten puheenjohtajien näkemyserot huomattavan pieniksi. Suurimmillaan ero on ikäihmisten palvelujen ACTA
12 153 kohdalla. Lähes puolet vastanneista valtuuston puheenjohtajista näki valtuustojen voineen vaikuttaa niihin melko tai erittäin hyvin, kun vastaava osuus hallitusten puheenjohtajien keskuudessa oli 54 prosenttia. Molemmissa vastaajaryhmissä selkeästi useimmin vaikutusmahdollisuudet oli koettu melko tai erittäin hyviksi sivistystoimen palvelujen kohdalla. Seuraavina, samoin molemmissa vastaajaryhmissä, tulivat kaavoitus ja lasten ja perheiden palvelut. Sivistystoimen palvelut Kaavoitus Vapaa-aikapalvelut Lasten ja perheiden palvelut Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö Elinkeinopolitiikan määrittely Ikäihmisten palvelut Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoidon ohjaus % 50 % 100 % melko tai erittäin hyvä ei huono, ei hyvä melko tai erittäin huono Kuvio Kunnanhallituksen puheenjohtajien arviot valtuuston vaikuttamismahdollisuuksista eräiden tehtäväkokonaisuuksien osalta. Arviointi asteikolla 1 (erittäin huonot) 5 (erittäin hyvät). Vastausten %-jakaumat, N = ). Sivistystoimen palvelut Kaavoitus Lasten ja perheiden palvelut 30 6 Vapaa-aikapalvelut Elinkeinopolitiikan määrittely Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö Ikäihmisten palvelut Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoidon ohjaus % 50 % 100 % melko tai erittäin hyvä ei huono, ei hyvä melko tai erittäin huono Kuvio Valtuuston puheenjohtajien arviot valtuuston vaikuttamismahdollisuuksista eräiden tehtäväkokonaisuuksien osalta. Arviointi asteikolla 1 (erittäin huonot) 5 (erittäin hyvät). Vastausten %-jakaumat, N = ). Kuntademokratian ja -johtamisen tila valtuustokaudella
13 154 Kuten oli arvattavissa, jäivät vaikutusmahdollisuudet sekä perusterveyden- että erikoissairaanhoitoon vastaajien mielestä kaikkein vähäisimmiksi. Näin oli erityisesti jälkimmäisen kohdalla. Kun tarkastellaan vaikutusmahdollisuudet huonoksi, huomataan että, molemmista vastaajaryhmistä yli puolet sijoittivat vaikutusmahdollisuudet vastausasteikon negatiiviseen päähän. Kaiken kaikkiaan erot näkemyksissä jäivät melko vähäisiksi. Samaa voidaan todeta verrattaessa tuloksia valtuustokauden vastaaviin Luottamushenkilöt kuntalaisten osallisuuden vahvistajina Luottamushenkilöiden rooli kuntayhteisön johtajina on merkittävä. Kunta toteuttaa itsehallinnollista rooliaan edustuksellisen demokratian kautta ja siitä vastaavat kuntalaisten valtuutuksella kunnanvaltuutetut. Tulevaisuuden suurimpia haasteita kuntademokratian näkökulmasta onkin se, miten tämä yhtälö saadaan toimimaan. Kuntalain 27 määrittelee valtuuston rooliksi edistää kuntalaisten osallisuutta ja taata siihen tarvittavat osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet. Miten valtuustojen ja hallitusten puheenjohtajat katsovat, että tässä on onnistuttu? Asiaa olemme kysyneet jo useassa eri valtuustokausia arvioivissa kyselyissämme. Kun verrataan eri valtuustokausilla kerättyjä näkemyksiä, voidaan huomata selkeää positiivista muutosta. Erityisesti hyppäys valtuustokaudesta ja kauteen kiinnittää huomiota. Tuona poikkileikkausajankohtana sekä valtuustojen, hallitusten että kunnanjohtajienkin näkemykset siitä, miten valtuusto on kuntalain 27 :n mukaisen tehtävänsä hoitanut, kääntyi selvästi myönteisempään suuntaan. Puheenjohtajistoista peräti yli 60 prosenttia arvioi valtuustojen selviytyneen tehtävästään hyvin, kun aiemmalla valtuustokaudella vastaava osuus oli noin kolmannes. Sen sijaan valtuustokaudella otettiin arvioissa hieman takapakkia, vaikkakaan ei merkittävässä määrin. Sen sijaan kunnanjohtajien näkemykset kysymyksestä olivat selkeästi aiempia kyselykertoja myönteisempiä. ACTA
14 155 Hallituksen pj Valtuuston pj Kunnanjohtaja Valtuustokausi Valtuustokausi Valtuustokausi Kuvio Kunnanvaltuustojen ja -hallitusten puheenjohtajien sekä kunnanjohtajien arviot siitä miten kuntansa valtuusto on huolehtinut Kuntalain 27 :n velvoitteesta edistää ja huolehtia asukkaiden ja palvelujen käyttäjien osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista kunnassa. Niiden vastaajien %-osuudet, joiden mielestä on huolehtinut melko tai erittäin hyvin (N-2012 = ) Johtopäätökset Tulosten perusteella vaikuttaa vahvasti siltä, että strateginen johtaminen on vakiinnuttanut asemansa poliittisessa johtamisessa ja sen merkitys nähdään myös merkittävänä. Myös poliittinen toimintakulttuuri on selkeästi muuttumassa kunnissa. Poliittisessa johtamisessa hyödynnetään apuvälineinä entistä enemmän valtuustosopimuksia ja hallitusohjelmia. Nämä tekijät on varmasti aiheellista huomioida myös kuntalain uudistamista valmisteltaessa. Tulokset osoittavat selvästi, että konsernijohtaminen merkitys korostuu ja on oletettavissa, että tämä kehitys tulee jatkumaan. Konsernien johtamiseen haetaan entistäkin ammattimaisempaa otetta myös luottamushenkilöjohtamisessa. Konserniohjetta hyödynnetään tässä entistä tärkeämpänä välineenä, mutta se ei yksin riitä. Tarvitaan myös muita välineitä, jotta luottamushenkilöt pystyvät ohjaamaan kuntakonsernikokonaisuutta. Kun tarkastellaan poliittisen johtamisen substanssikysymyksiä, nousevat esille erityisesti terveydenhuollon palvelujen ohjaukseen liittyvät kysymykset. Vaikka paljon keskusteltu sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ei ollut kyselyitämme tehtäessä vielä tiedossa, ovat näihin palveluihin liittyvät ongelmat ja kehittämistarpeet olleet jo pitkään keskusteluissa mukana. Niin johtavien luottamushenkilöiden kuin kunnanjohtajien näkemysten mukaan on kuntalaisten osallisuuden edistämisessä menty parempaan suunaan 2000-luvulla, mutta siinä on vielä paljon työsarkaa osana luottamushenkilöjohtamisen kehittämistä kunnissa. Kuntalain uudistamistyössä ollaan kiinnittämässä erityistä huomioita siihen, miten laista saataisiin entistäkin kuntalaisten osallistumista edistävämpi. Tämä on varmasti oikea suunta. Kuntademokratian ja -johtamisen tila valtuustokaudella
Siikajoki: Valtuustotyön arviointi kaudella Vastausprosentti: 59% (16/ 27)
Siikajoki: Valtuustotyön arviointi kaudella 2009-2012 Vastausprosentti: 59% (16/ 27) Miten arvioit valtuustotyön edellytyksiäsi seuraavien asioiden osalta? N=16 (%) Huono Ei huono eikä hyvä Hyvä 1) Valmisteltavina
LisätiedotJohda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle. Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö
Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö Esityksen teemat Kunnan toiminnan johtaminen kokonaisuutena Kuntastrategia
LisätiedotUusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45
Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45 Jarkko Majava FCG Koulutus Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 Uusi kuntalaki on tullut voimaan 1.5.2015 Suuri osa lain säännöksistä
LisätiedotPienet kunnat: Valtuustotyön arviointi kaudella Vastausprosentti: 35% (103/ 296)
Pienet kunnat: Valtuustotyön arviointi kaudella 2009-2012 Vastausprosentti: 35% (103/ 296) Miten arvioit valtuustotyön edellytyksiäsi seuraavien asioiden osalta? N=102 (%) Huono Ei huono eikä hyvä Hyvä
LisätiedotValtuustotyön arviointi valtuustokaudella Valtuutetun henkilökohtainen arviointi
Liite 1 Suomen Kuntaliiton yleiskirjeeseen 9/80/2012 Valtuustotyön arviointi valtuustokaudella 2009 2012 Valtuutetun henkilökohtainen arviointi Valtuustotyön edellytykset ja yhteistyön toimivuus 1 Miten
LisätiedotKuntajohtamisen suunta 2017
Kuntajohtamisen suunta 2017 Teemasessio nro 3 Puheenjohtajana Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja Teemana kuntajohtamisen tila ja tulevaisuus Kuntajohtajien johtamisen liikkumavaraan vaikuttavat
LisätiedotAsukasilta Hausjärven tulevaisuudesta? tilaisuus Ryttylä klo Kunnanjohtaja Pekka Määttänen
Asukasilta Hausjärven tulevaisuudesta? tilaisuus Ryttylä 11.4.2017 klo 18.00 Kunnanjohtaja Pekka Määttänen Kuntastrategia on kunnan toiminnan punainen lanka, tie kohti haluttua tulevaisuutta Uuden kuntalain
LisätiedotKaupunginhallituksen itsearviointi 2015 RTF Report - luotu :45 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet
Kaupunginhallituksen itsearviointi 2015 RTF Report - luotu 30.06.2016 15:45 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet Hallitus 19 8 5 Yhteensä 19 8 5 Vastausprosentti 42.1 Lopettaneet 26.3 Kesken jättäneet
LisätiedotUuden Sukupolven Organisaatiot (USO) -verkosto 2015 2016
Uuden Sukupolven Organisaatiot (USO) -verkosto 2015 2016 Kunnan uuden roolin määrittäminen sekä kuntajohtamisen ja kestävän talouden kehittäminen muutosten keskellä Kehittäjäkuntien haku verkoston 3. kaudelle
LisätiedotLOIMAAN JUTTU Strategian uudistaminen / päivitys Kh oheismateriaali Loimaan kaupunki Jari Rantala 1
LOIMAAN JUTTU 2020 + Strategian uudistaminen / päivitys 2017- Kh 14.8.2017 oheismateriaali Loimaan kaupunki Jari Rantala 1 Strategia-uudistaminen/päivitys 2017- Uusi valtuustokausi 1.6.2017 2020 Sote-uudistus
LisätiedotOmistajaohjaus kuntakonsernissa
Omistajaohjaus kuntakonsernissa Johtava lakimies, varatuomari Pirkka-Petri Lebedeff Suomen Kuntaliitto Omistajaohjaus ammatillisessa koulutuksessa Kuntamarkkinat Helsinki 14.9.2011 Esityksen pääkohdat
LisätiedotSairaanhoitopiirin hallituksen työn arviointi valtuustokaudella
Sairaanhoitopiirin hallituksen työn arviointi valtuustokaudella 2009 2012 Miten arvioit hallitustyön edellytyksiä hallituksessa yleisesti seuraavien asioiden osalta? Arvioi edellytyksiä asteikolla 1 5
LisätiedotOsa A. Valtuustotyön arviointi
Osa A. Valtuustotyön arviointi Mitä olet valtuuston toimintakulttuurista? 1=Toimii 5=Toimii huonosti hyvin Strategia ohjaa päätöksentekoa... 1 2 3 4 5 Yhteiset pelisäännöt ovat olemassa ja niistä pidetään
LisätiedotDemokratian vahvistaminen ja uusi kuntalaki. Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää, valtiovarainministeriö
Demokratian vahvistaminen ja uusi kuntalaki Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää, valtiovarainministeriö Kuntalain uudistamisen tavoitteet TALOUDEN KESTÄVYYS Kunnan toiminnan taloudellisen kestävyyden turvaaminen
LisätiedotTampereen uusi strategia: miksi, milloin ja miten?
Tampereen uusi strategia: miksi, milloin ja miten? Tampereen kaupungin johdon yhteinen strategiastartti: Mitä olemme, miten erotumme, mitkä ovat keskeiset muutoshaasteemme? 25.4.2017, Tampere-talo, Maestro-auditorio
LisätiedotKUNTASTRATEGIA HONKAJOKI / VALT.SEMINAARIT ,
KUNTASTRATEGIA HONKAJOKI 2017-2025 / VALT.SEMINAARIT 24.8.17, 5.9.17 MISSIO (MIKÄ ON KUNNAN TEHTÄVÄ? MIKSI OLEMME TÄÄLLÄ?) Kuntalaki 410/2015 Kuntalain mukaan kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja
LisätiedotIisalmen kaupungin strategian päivitysprosessi
Iisalmen kaupungin strategian päivitysprosessi 2017 10.8.2017 1 Kuntastrategia kuntalaki 37 Kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista.
LisätiedotTalouden sääntely uudessa kuntalaissa
Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Sari Korento kehittämispäällikkö Uusi kuntalaki (410/2015) Voimaan 1.5.2015» Taloussäännöksiä sovelletaan vuodesta 2015» siirtymäsäännöksiä
LisätiedotHämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys
Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys 6.5.2014 Jarkko Majava (yhteyshenkilö) Johtava konsultti, FCG Konsultointi Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 22.5.2014 Page 1 Kuntarakenneselvityksen
LisätiedotValtuustokauden itsearviointi
Valtuustokauden 2009-2012 itsearviointi Markus Laine & Tanja Lahti Kaupunkitutkimuksen osasto Helsingin kaupungin tietokeskus markus.r.laine@hel.fi & tanja.lahti@hel.fi Tänään: nostoja tuloksista 2 Itsearvioinnin
LisätiedotLapuan kaupunginvaltuuston itsearviointi 2019
Lapuan kaupunginvaltuuston itsearviointi 2019 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tulokset... 4 2.1 Valtuustotyön arviointi... 4 2.2 Strategian arviointi... 9 2.3 Valtuuston onnistuminen... 11 1 Johdanto
LisätiedotValmistelija: kaupunginjohtaja Jari Rantala, puh
Kaupunginhallitus 234 14.08.2017 Kaupunginhallitus 382 27.11.2017 Kaupunginhallitus 30 29.01.2018 Kaupunginhallitus 65 26.02.2018 Kaupunginvaltuusto 13 05.03.2018 Loimaa-strategia 100/00.01.02/2017 Kh
LisätiedotKUNTALAIN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET KUNTAKONSERNIN JOHTAMISEEN. Oulu 18.2.2014 Marketta Kokkonen
KUNTALAIN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET KUNTAKONSERNIN JOHTAMISEEN Oulu 18.2.2014 Marketta Kokkonen Sisältö 1. Kunnan toiminta ja ohjaus verkostomaailmassa 2. Kunnan johtamisen kokonaisuus ja johtamisen
LisätiedotTalouden sääntely uudessa kuntalaissa
Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Kuntaliiton ja Etelä-Savon maakuntaliiton ajankohtaisseminaari 7.5.2015 Mikkeli Kehittämispäällikkö Sari Korento Uusi kuntalaki (410/2015) Hyväksyttiin eduskunnassa
LisätiedotOmistajaohjaus ja konserniohje Alustus KoJo teemaryhmän työpajassa Vuokko Ylinen hallintojohtaja, emba
Omistajaohjaus ja konserniohje Alustus KoJo teemaryhmän työpajassa 18.4.2017 Vuokko Ylinen hallintojohtaja, emba 13.4.2017 1 www.pirkanmaa2019.fi KoJon tavoite tuottaa sisältöä ja linjauksia uuden maakunnan
LisätiedotSISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA
POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Johtoryhmä 7.4.2015 Yhtymähallitus 27.4.2015 SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA Sisällys 1. Lainsäädäntö 3 2. Soveltamisala
Lisätiedot23.2.2012 TALOUSARVION TAVOITTEET JA TALOUSARVIOPROSESSI
23.2.2012 TALOUSARVION TAVOITTEET JA TALOUSARVIOPROSESSI Turun kaupungin tarkastuslautakunta 9.2.2012 TALOUSARVION TAVOITTEET JA TALOUSARVIOPROSESSI SISÄLLYSLUETTELO 1 Taustaa... 2 2 Tavoitteiden sisältö
LisätiedotYPÄJÄN KUNNAN KONSERNIOHJEET
Kh 18.3.2012 53 LIITE 15 YPÄJÄN KUNNAN KONSERNIOHJEET Hyväksytty: Voimaantulo: 1 YLEISTÄ 1.1 Määrittelyt Kuntakonsernilla tarkoitetaan kunnan ja yhden tai useamman muun yhteisön muodostamaa taloudellista
LisätiedotCase: Hyvinvointikertomus ja kirjastot. Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto
Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät 7.11.2016 Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto Hyvinvoinnin ja elinvoiman edistäminen Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia
LisätiedotKaupunkistrategian valmistelu ja vuorovaikutus
Kaupunkistrategian valmistelu ja vuorovaikutus Strategiapäällikkö Marko Karvinen 2.5.2017 asukasilta 1 Kaupunkistrategia Helsingissä Uusi kuntalaki määrää kuntastrategiasta Johtamisjärjestelmän uudistamisessa
LisätiedotUusi Kotka 2025 osallistava kaupunkistrategiaprossi työsuunnitelma. Elinvoimalautakunta Kaupunginhallitus
Uusi Kotka 2025 osallistava kaupunkistrategiaprossi työsuunnitelma Elinvoimalautakunta 22.8.2017 Kaupunginhallitus 11.9.2017 Uusi kuntalaki: kuntastrategia johtamisen välineenä Kunnassa on oltava kuntastrategia,
LisätiedotKUNTARAKENTEEN MUUTOS JA SUKUPUOLTEN TASA-ARVO Päättäjä- ja kuntalaisnäkökulmia Paras-uudistukseen
KUNTARAKENTEEN MUUTOS JA SUKUPUOLTEN TASA-ARVO Päättäjä- ja kuntalaisnäkökulmia Paras-uudistukseen 27.10.2011 SARI PIKKALA Tasa-arvotiedon keskus Minna Tampereen yliopisto sari.pikkala@uta.fi, p. 040 190
LisätiedotPÖYTYÄN KUNNAN TULEVAISUUSFOORUMI
PÖYTYÄN KUNNAN TULEVAISUUSFOORUMI 24.10.2017 25.10.2017 Pöytyä tulevaisuusmatkalla Pöytyän strategian rakentaminen: missä haluamme tulevaisuudessa olla ja miten sinne pääsemme? Valtakunnalliset faktat:
LisätiedotValiokuntamalli. Antti Ollikainen Hallituksen puheenjohtaja
Valiokuntamalli Antti Ollikainen Hallituksen puheenjohtaja Kempele Oulu 193 000 Hailuoto 1 000 Kempele 16 800 Lumijoki 2 100 Liminka Tyrnävä 6 600 9 500 Muhos 9 000 VALTUUSTON TIIMITYÖSKENTELY KEMPELEESSÄ
LisätiedotYhtymähallitus Yhtymävaltuusto Siun sote - kuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet
Yhtymähallitus 23.11.2017 Yhtymävaltuusto 1.12.2017 Siun sote - kuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet 2(5) Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala...
LisätiedotUuden kuntalain mahdollisuudet demokratian ja osallisuuden kehittämiseen sekä kokemuksia asukasvaikuttamisesta aikaisemmista kuntaliitoksista
Uuden kuntalain mahdollisuudet demokratian ja osallisuuden kehittämiseen sekä kokemuksia asukasvaikuttamisesta aikaisemmista kuntaliitoksista 12.11.2013 Page 1 Demokratian ja osallisuuden taustatekijät
LisätiedotUusi kuntalaki. Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää
Uusi kuntalaki Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää Kuntalain uudistamisen tavoitteet TALOUDEN KESTÄVYYS Kunnan toiminnan taloudellisen kestävyyden turvaaminen Pitkän aikavälin vastuunkannon korostaminen päätöksenteossa
LisätiedotKonserniin kuuluvat tytäryhteisöt, joihin kunnalla on kirjapitolain 1 luvun 5 :n tarkoittama määräysvalta.
1 LAPINJÄRVEN KUNNAN KONSERNIOHJE Kunnanhallitus 24.11.2008 Kunnanvaltuusto 10.12.2008 1. Kunnan omistajapolitiikka Kunnan omistajapolitiikan tavoitteena on turvata kunnan pitkäjänteinen toiminta ja varmistaa
LisätiedotTilintarkastuksen ja arvioinnin symposium
Tilintarkastuksen ja arvioinnin symposium Kuntakonsernien riskienhallinnan arviointi Vs. tarkastusjohtaja Markus Kiviaho JHTT, CGAP, CRMA Kuntakonsernien riskienhallinnan arvioinnin lähtökohtia ja kriteerejä
LisätiedotUusi kuntalaki: Miten omistajaohjausta vahvistetaan ja yhteistoimintamuotoja selkeytetään Kuntalaki uudistuu -seminaari Kuntatalo 3.6.
Uusi kuntalaki: Miten omistajaohjausta vahvistetaan ja yhteistoimintamuotoja selkeytetään Kuntalaki uudistuu -seminaari Kuntatalo 3.6.2014 Johtava lakimies Kirsi Mononen Kuntakonserni ja kunnan toiminta
LisätiedotKEMIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET
KEMIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Kaupunginvaltuusto 4.3.2014 16 Voimaantulo 1.4.2014 2 1. LAINSÄÄDÄNTÖPERUSTA JA SOVELTAMISALA Kuntalain 13 :n
LisätiedotPoliittisten johtamis- ja päätöksentekojärjestelmien uudistaminen ARTTU2 -kunnissa. va kehittämispäällikkö Jarkko Majava
Poliittisten johtamis- ja päätöksentekojärjestelmien uudistaminen ARTTU2 -kunnissa va kehittämispäällikkö Jarkko Majava Tausta Pohjautuu 40 ARTTU2-kunnalle tehtyyn kyselyyn Kuntien poliittisten johtamis-
LisätiedotMaakuntahallituksen työn arviointilomake
Mh 10.11.2008, Liite nro: 1 Maakuntahallituksen työn arviointilomake Henkilökohtainen arviointi hallitustyöskentelystä luottamushenkilöille ja viranhaltijoille. Ympyröikää mielestänne sopivin vastausvaihtoehto.
Lisätiedotkokonaisuudesta alkuvuodeksi 2018.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 30/2017 1 (5) 769 V 13.9.2017, Helsingin kaupunkistrategia 2017-2021 HEL 2017-009006 T 00 01 01 Päätös Käsittely esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa: Kaupunginvaltuusto
LisätiedotKuntakonsernin riskienhallinnan arviointi - kommenttipuheenvuoro Tampere Talo, Tilintarkastuksen ja arvioinnin symposium
Kuntakonsernin riskienhallinnan arviointi - kommenttipuheenvuoro Tampere Talo, Tilintarkastuksen ja arvioinnin symposium 22.5.2015 Revisioneuvos Keijo Lappalainen sisältöä käsitteistöä taustaa vastuita
LisätiedotSISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET
P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan
LisätiedotDemokratiapäivä
Demokratiapäivä 13.10.2015 Teemasessio 2:Edustuksellisen ja suoran demokratian muodostama kokonaisuus - miten niiden johtaminen ja kehittäminen vaikuttaa toisiinsa ja miten niitä kehitetään samanaikaisesti?
LisätiedotPorin seudun kuntarakenneselvitys
Porin seudun kuntarakenneselvitys Poliittinen johtaminen Ohjausryhmän 13.12.2013 Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen FCG Konsultointi Oy 18.12.2013 Page 1 Uuden kuntalain tuki demokratialle 1. Säilyttämällä
LisätiedotAlustavia tuloksia 17.12.2010 Siv Sandberg & Mattias Karlsson Åbo Akademi
Alustavia tuloksia 17.12.2010 Siv Sandberg & Mattias Karlsson Åbo Akademi Luottamushenkilö- ja viranhaltijakysely VILU 2010 Kyselyn avulla haetaan tietoja (Paras-) päätöksenteosta ja sen reunaehdoista
LisätiedotUuden kuntalain vaikutukset konsernijohtamiseen. Markus Kiviaho Johtava konsultti JHTT, CGAP, CRMA
Uuden kuntalain vaikutukset konsernijohtamiseen Markus Kiviaho Johtava konsultti JHTT, CGAP, CRMA Kuntalain uudet säännökset Kuntaliiton johtamisen ja hallinnan suositus Valtuusto johtaa vastaa kunnan
LisätiedotUuden kuntalain mahdollisuudet demokratian ja osallisuuden kehittämiseen sekä kokemuksia asukasvaikuttamisesta aikaisemmista kuntaliitoksista
Uuden kuntalain mahdollisuudet demokratian ja osallisuuden kehittämiseen sekä kokemuksia asukasvaikuttamisesta aikaisemmista kuntaliitoksista Jarkko Majava FCG Konsultointi 18.12.2013 Page 1 Demokratian
LisätiedotParikkalan kuntastrategian laadinta (Kuntalaki 37 ) Valtuustoseminaari Kunnanjohtaja Vesa Huuskonen
Parikkalan kuntastrategian laadinta (Kuntalaki 37 ) Valtuustoseminaari 19.2.2018 Kunnanjohtaja Vesa Huuskonen Kuntalaki 37 (410/2015) mukaan kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää kunnan
LisätiedotToimintakykyiset kuntakonsernit
Kuntajohtajapäivät Espoossa 22.-23.8.2013 Teema 2. Kuntakonsernin ja yhteistoimintaorganisaatioiden ohjaus Avauspuheenvuoro: Toimintakykyiset kuntakonsernit Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Kunnan
LisätiedotKaupunginhallitus Liite Tulevaisuuden kunta - Mikkelin ratkaisut
Kaupunginhallitus 16.5.2016 Liite 1 185 Tulevaisuuden kunta - Mikkelin ratkaisut 16.5. 2016 Mikkelin poliittis-hallinnollinen rakenneluonnos Konsernijaosto (5) Elinvoimajaosto (ryhmien & KH pj:t) Valtuusto
LisätiedotUudenkaupungin kaupungin sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan perusteet
Uudenkaupungin kaupungin sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan perusteet Kh 12.8.2019 1 Sisällys 1. LAINSÄÄDÄNTÖ... 2 2. SOVELTAMISALA... 2 3. KÄSITEMÄÄRITTELYÄ... 3 4. SISÄISEN VALVONNAN TAVOITTEET...
LisätiedotOmistajaohjauksen käytännön haasteet kuntakonserneissa
Omistajaohjauksen käytännön haasteet kuntakonserneissa TILINTARKASTUKSEN JA ARVIOINNIN SYMPOSIUM 2017 30.5.2017 tarkastusjohtaja Markus Kiviaho, JHTT, CGAP, CRMA Omistajaohjaus Omistajaohjauksella tarkoitetaan
LisätiedotOhje koskee kuntaa ja sen tytäryhteisöjä. Ohje on käsiteltävä tytäryhteisöjen yhtiökokouksessa ja hallituksessa tai vastaavissa hallintoelimissä.
SODANKYLÄN KUNTA Kunnanhallitus (Kh 10.12.1997) KONSERNIOHJEET KONSERNIOHJEEN TAVOITE Näillä ohjeilla kunnanhallitus antaa konsernitason toimintaohjeet ja -periaatteet sekä täsmentää kunnan ja kunnanhallituksen
LisätiedotSisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet
Sipoon kunta Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Voimaantulo xx.xx.2017 Kunnanvaltuusto xx.x.2017 Sisällysluettelo 1 Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 2 2 Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan
LisätiedotSelkeästi vaikuttava. STM-konsernin viestinnän linjaukset
Selkeästi vaikuttava STM-konsernin viestinnän linjaukset 1 1. Viestintä tukee konsernin strategian tavoitteita STM-konsernin viestinnän linjaukset Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) ja koko STM-konsernin
LisätiedotSisällys 1. Konserniohjeen tarkoitus ja tavoite... 2
Maalahden kunnan konserniohje Hyväksytty kunnanvaltuustossa 29.6.2017 91 Sisällys 1. Konserniohjeen tarkoitus ja tavoite... 2 2. Soveltamisala... 2 3. Konserniohjeen käsittely ja hyväksyminen... 2 4. Konserniohjeen
LisätiedotHÄMEENKYRÖN KUNTA Hallitus , 15 Valtuusto , 3 Voimaan HÄMEENKYRÖN KUNNAN KONSERNIOHJE
HÄMEENKYRÖN KUNTA Hallitus 8.2.2010, 15 Valtuusto 22.2.2010, 3 Voimaan 3.3.2010 HÄMEENKYRÖN KUNNAN KONSERNIOHJE 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 Konserniohjeen tarkoitus ja tavoite... 2 2 Konserniohjeen soveltamisala...
LisätiedotValtuuston itsearviointi Valtuuston itsearviointi Valtuusto, Varavaltuutetut. Valtuusto, Varavaltuutetut
Valtuuston itsearviointi 2016 Valtuusto, Varavaltuutetut Valtuuston itsearviointi 2015 Valtuusto, Varavaltuutetut B. VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET JA VALTUUSTOTYÖN EDELLYTYKSET 1. Omat vaikutusmahdollisuudet
LisätiedotAsikkala Valtuustoseminaari
Asikkala Valtuustoseminaari 25.9.2017 Valtuustoseminaarin ohjelma Maanantai 25.9.2017 klo 16.30 Valtuustoseminaarin avaus Valtuuston puheenjohtaja Hilkka Kemppi Uuden strategian valmistelu ja kunnan oma
LisätiedotKuntaliiton asiakaskysely 2012
Kuntaliiton asiakaskysely 2012 Tuloksia vuoden 2012 kyselystä ja vertailutietoa vuoden 2011 kyselyn tuloksista Marraskuu 2011 tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom KUNTALIITON ASIAKASKYSELY 2012 KENELLE?
LisätiedotPori-konserni ja sen johtaminen. Esa Lunnevuori
Pori-konserni ja sen johtaminen Esa Lunnevuori Kunnallisesta toiminnasta Viime vuosina on toteutettu merkittävä ja syvälle käynyt toiminnan muutos Emokunnan lähipiiriin on rakennettu mittava kuntakonserni
LisätiedotVieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet
1 Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Valtuusto 23.3.2015 16 2 Vieremän kunnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain
LisätiedotLiite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta
Öo Liite/Kvalt 13.10.2014, 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Isonkyrön kunta Isonkyrön kunnan ja kuntakonsernin 1 (5) Sisällys 1 Lainsäädäntöperusta
LisätiedotYhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla. Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2.
Yhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2.2013 Kuntademokratian kehittämiselle on jo nyt hyvää pohjaa lainsäädännössä
LisätiedotKuntakonsernin monet kasvot: johtaminen, henkilöstövoimavarat ja riskien hallinta
Kuntakonsernin monet kasvot: johtaminen, henkilöstövoimavarat ja riskien hallinta Kuntamarkkinat 12.9.2012 14.45-15.00 Kuntien konsernijohtamisen kehittämisen kärjet ja kehittämistyö Kuntaliitossa Erityisasiantuntija
LisätiedotEURAN KUNTASTRATEGIA voimaan Uuden kuntalain mukaiset täydennykset Valtuusto /84
EURAN KUNTASTRATEGIA 2020 voimaan 1.9.2016 Uuden kuntalain mukaiset täydennykset Valtuusto 4.12.2017/84 Kuntastrategia Kuntalaki (410/2015) 37 Kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää
LisätiedotUuden sukupolven organisaatio ja johtaminen (USO)
Uuden sukupolven organisaatio ja johtaminen (USO) Tervetuloa KUMA-seminaariin 12.9.2012 Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja 1 October 3, 2012 USO-verkostohanke kuntajohtamisen kehittämisen tukena
LisätiedotSähköinen hyvinvointikertomus johtamisen välineenä
Sähköinen hyvinvointikertomus johtamisen välineenä Kuntamarkkinat 2014 Sanna Salmela ja Suvi Helanen PPSHP/ TerPS2 hanke www.hyvinvointikertomus.fi Kuntalaki 1 ja Kuntalakiluonnos 1 Kunta pyrkii edistämään
LisätiedotKUNNANJOHTAJAN JOHTAJASOPIMUS
KUNNANJOHTAJAN JOHTAJASOPIMUS Kontiolahden kunta ja kunnanjohtaja Jere Penttilä sopivat tällä johtajasopimuksella kunnanjohtajan tehtävistä, työn edellytyksistä, menettelytavoista ristiriitatilanteissa
LisätiedotVahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi
Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016
LisätiedotTytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja
HALLINNON MUUTTUVA ROOLI JA UUDET TOIMINTATAVAT TULEVAISUUDEN KUNTA INNOSTAA TOIMIMAAN Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja www.vaala.fi
LisätiedotMiten luottamushenkilöt voivat vahvistaa kunnan elinvoimaa ja henkistä pääomaa?
Miten luottamushenkilöt voivat vahvistaa kunnan elinvoimaa ja henkistä pääomaa? Kuntamarkkinat 12.9.2012 Sakari Möttönen Strategiajohtaja, dosentti Jyväskylän kaupunki Itsehallinnollinen lähtökohta Kunnallinen
LisätiedotKuntakonsernin rakenne ja talouden ohjaus ARTTU2-kunnissa
Kuntakonsernin rakenne ja talouden ohjaus ARTTU2-kunnissa ARTTU2-tutkimusohjelma Kuntaseminaari 15.12.2017 Pentti Meklin Kuntatalo, 15.12.2017 Kuntien toimintamuodot ovat muuttuneet - Kunnat ja niiden
LisätiedotLapuan kaupunginhallituksen itsearviointi 2018
Lapuan kaupunginhallituksen itsearviointi 2018 1 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 2 2 Tulokset... 3 2.1 Kaupunginhallituksen onnistuminen tehtävässään... 3 2.2 Päätöksentekoprosessi... 2.3 Kaupunginhallituksen
LisätiedotKuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto
Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari 26.2.2015 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto Äänestysaktiivisuuden lasku Ilkeät ongelmat Luottamuspula Luottamustoimien ei-houkuttelevuus
LisätiedotSUONENJOEN KAUPUNGIN KONSERNIOHJEET
SUONENJOEN KAUPUNGIN KONSERNIOHJEET Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 30.1.2012 8 Voimaan: 1.2.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1 Konserniohjeen tarkoitus ja tavoite 2 Soveltamisala 3 Konserniohjeen käsittely ja hyväksyminen
LisätiedotSonkajärven kunnan tilinpäätös 2015
Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös
LisätiedotLoimaan kaupunki Liite: Kh Toimielimet ja luottamushenkilöorganisaatio alkaen
1 Loimaan kaupunki Liite: Kh 19.12.2016 Toimielimet ja luottamushenkilöorganisaatio 1.6.2017 alkaen 1. Valmistelun ja päätöksenteon aikataulu 2. Toimielimet Toimielin- ja luottamushenkilöorganisaatio on
LisätiedotValtuuston itsearviointi 2014 Valtuusto VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET JA VALTUUSTOTYÖN EDELLYTYKSET. Valtuuston itsearviointi 2013 Valtuusto
n itsearviointi 2014 VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET JA VALTUUSTOTYÖ EDELLYTYKSET 1. Omat vaikutusmahdollisuudet 2. ryhmäni vaikutusmahdollisuudet 3. Koko valtuuston vaikutusmahdollisuudet 4. Asukkaiden ja palveluiden
LisätiedotSisäisen valvonnan ja Riskienhallinnan perusteet
Sisäisen valvonnan ja Riskienhallinnan perusteet 9.5.2018 Sisällys 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 2 2. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tavoite ja tarkoitus... 2 3. Sisäisen valvonnan
LisätiedotUuden kuntalain rakenne ja keskeiset periaatteet. Parlamentaarinen seurantaryhmä 10.9.2013
Uuden kuntalain rakenne ja keskeiset periaatteet Parlamentaarinen seurantaryhmä 10.9.2013 Kuntalaisten kaupunkinäkymä Yksityinen palveluntuottaja Sairaanhoitopiiri Kuntayhtymät Maakunnat, seudut ym. yhteistyö
LisätiedotSonkajärven kunnan tilinpäätös 2016
Kunnanhallitus 67 27.03.2017 Tarkastuslautakunta 31 12.05.2017 Valtuusto 14 22.05.2017 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2016 Kunnanhallitus 27.03.2017 67 40/02.02.02/2017 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös
LisätiedotLiiketoiminnan ohjaus Tampereen kaupungissa
Liiketoiminnan ohjaus Tampereen kaupungissa Valtuuston koulutus 22. 23.1.2013 Liiketoiminnan kehitysjohtaja Kristiina Michelsson 22.1.2013 Liiketoiminnan ohjaus 2 Tampereen kaupunkikonsernin tytäryhteisöjä
LisätiedotUtajärven hallinto-organisaatio ja toimikuntien tehtävät
Utajärven hallinto-organisaatio ja toimikuntien tehtävät Kuntakonserni UYP Oy, Järvenneito k-oy Valtuusto Kunnanhallitus KJ Luottamushenkilöt JR/Henkilöstö Luottamushenkilöt Kuntastrategia Lupa- ja valvontalautakunta
LisätiedotKunnan konserniohjaus. Tiedotustilaisuus 28.6.2005
Kunnan konserniohjaus Tiedotustilaisuus 28.6.2005 Omistajapolitiikka ja konserniohjaus Omistajapolitiikka Omistajastrategia - mitä omistetaan Konsernisohjaus - miten omistetaan Strategegisten tavoitteiden
LisätiedotREISJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2017. Reisjärven Kunnantalo, Kokoushuone
1 KOKOUSAIKA 31.5.2017 klo 9:00 14.00 PAIKKA Reisjärven Kunnantalo, Kokoushuone LÄSNÄ Vedenpää Antti, puheenjohtaja Pauli Niemi, varajäsen Puurula Merja, jäsen Potila Raija, kunnanjohtaja, kohta 23 Hirvinen
Lisätiedotkokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014
Kuntalain kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu Kuntalain valmistelun organisointi Hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmä Parlamentaarinen
LisätiedotSisäinen valvonta - mitä merkitsee luottamushenkilölle ja viranhaltijalle Rahoitusriskien hallinnan seminaari
Sisäinen valvonta - mitä merkitsee luottamushenkilölle ja viranhaltijalle Rahoitusriskien hallinnan seminaari 8.5.2013 Kuntatalo, Helsinki 8.5.2013 Sari Korento kehittämispäällikkö Sisäinen valvonta Kuntalaki
LisätiedotHaukiputaan kunta. Konserniohjeet
Haukiputaan kunta Konserniohjeet 17.1.2011 2 Sisältö 1 Kuntakonserni... 3 2 Konserniohjeiden soveltamisala... 3 3 Kunnan ohjausvallan käyttäminen... 3 3.1. Hallinnon järjestäminen... 4 3.2. Toiminnan suunnittelu...
LisätiedotOulunkaaren toiminnan ja omistajaohjauksen arviointi
18.2.2016 Oulunkaaren toiminnan ja omistajaohjauksen arviointi Oulunkaaren ja kuntien, kuntien johtoryhmät Kyselyn aihealueet Kuntayhtymän toiminnan ja omistajaohjauksen toteutuminen Kuntapalvelutoimisto
LisätiedotMaaseutukunnan näkökulmia Eksotesta. Kunnanjohtaja Anne Ukkonen Luumäen kunta
Maaseutukunnan näkökulmia Eksotesta Kunnanjohtaja Anne Ukkonen Luumäen kunta Tietoa Luumäen kunnasta Vajaa 5000 asukasta 3000 vapaa-ajan asuntoa Useita kyliä, 2 isompaa taajamaa, hallinnollinen keskus
LisätiedotKUNTAYHTIÖIDEN TARKASTUS JA TARKASTUSLAUTAKUNNAN ROOLI
KUNTAYHTIÖIDEN TARKASTUS JA TARKASTUSLAUTAKUNNAN ROOLI Tilintarkastuksen ja arvioinnin symposium 2017 Tampereen yliopisto 1.-2.6.2017, Pinne B, Sali 1100 Asko Uoti Julkisoikeuden (kunnallisoikeus) yliopistonlehtori,
LisätiedotNOKIAN KAUPUNKI LISÄLISTA 4 2014
NOKIAN KAUPUNKI LISÄLISTA 4 2014 Kaupunginvaltuusto 16.6.2014 KOKOUSTIEDOT Aika 16.6.2014 klo 18.00 Paikka Kaupungintalo, valtuustosali KÄSITELTÄVÄT ASIAT ASIA N:O SIVU 74 ERON MYÖNTÄMINEN TIMO VUORISALOLLE
LisätiedotUSO II hanke rakentamassa uuden sukupolven kuntaorganisaatiota ja johtamista. 12.9.2012 Kuntamarkkinat Erityisasiantuntija Mikko Kenni Oy Audiapro Ab
USO II hanke rakentamassa uuden sukupolven kuntaorganisaatiota ja johtamista 12.9.2012 Kuntamarkkinat Erityisasiantuntija Mikko Kenni Oy Audiapro Ab Mikä USO-hanke USO I-hanke (2010-2012) on ollut osa
LisätiedotMaakuntastrategia uudessa Pirkanmaan maakunnassa
Maakuntastrategia uudessa Pirkanmaan maakunnassa Taustoitusta konsernirakenne ja johtaminen -teemaryhmälle Joulukuu 2016 Marko Mäkinen, Pirkanmaan liitto 2.1.2017 1 www.pirkanmaa2019.fi Maakuntastrategia
LisätiedotSISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014
1 Parikkalan kunta SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan
Lisätiedot