Helsingin yliopisto, kasvatustieteellinen tiedekunta, Siltavuorenpenger 20 R (SOKLA:n demonstraatioluokka 406)

Transkriptio

1 JATKO-OPINTOJEN KEHITTÄMISTYÖRYHMÄN 3. KOKOUS Aika tiistai kello Paikka Läsnä Helsingin yliopisto, kasvatustieteellinen tiedekunta, Siltavuorenpenger 20 R (SOKLA:n demonstraatioluokka 406) Anna-Raija Nummenmaa, Tampereen yliopisto, pj. Anneli Eteläpelto, Jyväskylän yliopisto Anja Heikkinen, Jyväskylän yliopisto Juhani Hytönen, Helsingin yliopisto Ritva Jakku-Sihvonen, Helsingin yliopisto, Marja-Liisa Julkunen, Joensuun yliopisto Elina Lahelma, Helsingin yliopisto Marjut Laitinen, Sibelius-Akatemia Kari E. Nurmi, Lapin yliopisto Pirjo Nuutinen, Joensuun yliopisto Helena Rasku-Puttonen, Jyväskylän yliopisto Pekka Ruohotie, Tampereen yliopisto Jaana Saarinen, Jyväskylän yliopisto Marjaana Soininen, Turun yliopisto Michael Uljens, Åbo Akademi, Helsingin yliopisto,, siht. 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen klo ja toivotti läsnäolijat tervetulleiksi. Edellisen kokouksen muistiossa tuotiin esiin työryhmän esitykset suosituksiksi jatkotutkintojen laajuuksista. Todettiin, että työryhmän esityksen mukaan tohtorin tutkinnon suorittamisaika on 4 vuotta päätoimisesti ja täysipainoisesti opiskellen. Todettiin, että maisterin tutkinnon laajuus on kasvanut. Todettiin, että opintopisteiden esittäminen on opiskelijoiden oikeusturvan kannalta tarpeellista. Todettiin, että opintopistemäärät myös ohjaavat työskentelyprosessia. Työryhmän suosituksena esitetään, että opintopisteinä tohtorintutkinto on 240 op ja lisensiaatin tutkinto on 120 op. Suosituksena esitetään, että väitöskirjan osuus tohtorin tutkinnosta on 160 op. Puheenjohtaja pyysi työryhmän jäseniä kertomaan, mitä yliopistoissa on keskusteltu jatko-opintojen kehittämisestä ja työryhmän esittämistä suosituksista. Suurin osa työryhmän jäsenistä oli vienyt oman yliopistonsa jatkokoulutuk sen kehittämistyöryhmään keskusteltavaksi Jakku-Sihvosen 1. kokouksessa esittämät kysymykset, työryhmän keskustelut sekä työryhmän esitykset tutkinnon laajuutta koskeviksi suosituksiksi. Yliopistoissa käydyissä keskusteluissa ei pääsääntöisesti vastustettu laajuuksien soveltamista omassa yliopistos sa. Parissa yliopistossa oli koettu tohtorintutkinnon laajuuden olevan liian pieni. Huolta oli koettu siitä, säilyvätkö metodiopintojen laajuudet, kun jatkotutkintoa kevennetään. Todettiin, että ongelmakohdat ovat lähinnä laadullisia ja liittyvät esimerkiksi jatko-opiskelijoiden suureen määrään ja opinnäytteiden ohjausprosessiin sekä opiskelijoihin, joilla ei ole laudaturia kasvatustieteissä. Todettiin, että osa harmonisointia edellyttävistä kysymyksistä on vielä keskustelematta, kuten jatkotutkintoon sisältyvät opinnot ja niiden laajuudet. Todettiin, että tohtorintutkinnon keskimääräinen suorittamisaika on ollut 5,5 vuotta tutkijakoulujen 1

2 osalta ja että jatkotutkinnon suorittaminen ei ole toiminut mitoituksen mukaan aiemminkaan. Todettiin, että kansainvälisesti vertaillen suomalainen tohtorin tutkinto on laaja. Bergenin kokouksessa tullaan keskustelemaan mm. jatkotutkintojen laajuuksista. Todettiin, että työryhmän työskentelyn tuloksista ovat kiinnostuneet myös muut tieteenalat. Kokouksessa tuotiin esiin myös eri yliopistojen ominaispiirteitä ja jatko-opiskelijoiden haasteita. Todettiin, että Helsingin yliopistossa erityispiirteenä on se, että tiedekuntaan kuuluvat myös psykologian ja puhetieteiden laitos ja että haasteena ovat erilaiset perinteet sekä kahden kulttuurin yhteen nivominen. Todettiin, että joissakin yliopistoissa suuri osa ammattikorkeakouluista tulevista opiskelijoista tulee suorittamaan vain lisensiaatin tutkinnon. Todettiin, että joillekin opiskelijoille ammatillinen vaihtoehto olisi parempi. Pohdittiin luokanopettajien jatkokoulutuskelpoisuutta ja todettiin, että heillä on virallisesti jatkokoulutuskelpoisuus. Haasteena on, että heillä ei ole välttämättä pitkää sivuainetta. 2. Tiedoksi a. Todettiin, että Vokke-konttori on muuttanut Helsingin yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan muuton yhteydessä oppimiskeskus Minervaan. Postitusosoite: Vokkeprojekti, PL 9, Helsingin yliopisto. Käyntiosoite: Helsingin yliopisto, käyttäytymistieteellinen tiedekunta, oppimiskeskus Minerva, Siltavuorenpenger 20 R, huoneet (ruokalan kautta hissillä 4. kerrokseen). b. Tiedoksi julkaisu: Tohtoreiden työllistyminen, sijoittuminen ja tarve (Suomen Akatemian julkaisuja 4/03). Saatavilla verkkojulkaisuna sekä suomen- että englanninkielisenä versiona: -> ks. julkaisusarja -> julkaisusarjan julkaisut -> vuoden 2003 julkaisut c. Tiedoksi: Vastavalmistuneiden työllisyys, saatavilla verkossa: d. Todettiin, että Kasvatustieteen päivät 2005 järjestetään Jyväskylässä Teemana on Koulutuksen kulttuurit ja hyvinvoinnin politiikat. e. järjestää yhteis työssä taideaineiden jaoksen kanssa opettajankoulutuksen taidekasvatuksen kehittämisseminaarin Taiteen paikka koulusta ulos vai sisään? Seminaari järjestetään torstaina klo Helsingin yliopistossa, soveltavan kasvatustieteen laitoksella (Siltavuorenpenger 10). Ilmoittautuminen 6.5. mennessä Leena Lehtimäelle, puh Seminaari on ilmainen, mutta osallistujat maksavat itse matka- ja majoituskustannukset. f. järjestää Kodin ja koulun yhteistyöseminaarin keskiviikkona Helsingin yliopistossa, soveltavan kasvatustieteen laitoksella (Siltavuorenpenger 10). 3. Keskustelu kasvatustieteellisen alan jatkokoulutuksen tavoitteista a. Edellisen kokouksen keskeisinä teemoina oli pohtia, millaista asiantuntijuutta jatkokoulutuksella halutaan, kun koulutetaan lisensiaatteja ja tohtoreita sekä millaisia ovat kasvatustieteellisen alan jatkokoulutuksen tavoitteet. Edellisessä kokouksessa laadittu tavoitekuvaus on julkaistu työryhmän pidetyn 2. kokouksen muistiossa, kohdassa 5 (ks. b. Työryhmä valtuutti edellisessä kokouksessa Jyväskylän yliopiston edustajat laatimaan tekstiluonnoksen kasvatustieteellisen alan jatkokoulutuksen tavoitteista. Luonnos lähetettiin työryhmälle sähköpostitse ennen kokousta sekä jaettiin kokouksessa pöydälle (ks. 2

3 muistion liite 1). Anneli Eteläpelto esitteli työryhmälle tekstiluonnoksen, jossa käsitellään kasvatustieteellisen alan jatkokoulutuksen tavoitteita ja asiantuntijuutta, jota jatkokoulutuksella halutaan tuottaa. Kokouksessa todettiin, että otsikkoa voidaan muuttaa seuraavasti: Kasvatustieteellisen alan jatkokoulutuk sen tavoitteiden määrittelyn lähtökohtia. Jyväskylän yliopiston ehdotuksen mukaan tavoitemäärittelyn lähtökohdiksi tulisi ottaa tieteellisen jatkokoulutuksen yleiset tavoitteet, tieteenalan itseymmärryksestä ja kehittymistarpeista nousevat haasteet sekä yhteiskunnallisesta todellisuudesta ja tutkijakoulutuksen toimintaympäristön muutoksesta lähtevät tarpeet. Eteläpelto tarkasteli näitä lähtökohtia tekstiluonnokseen perustuen. c. Kokouksessa keskusteltiin pienryhmissä tekstiluonnoksesta sekä siitä, millä tavalla tavoitteet halutaan tuoda työryhmän väliraportissa esiin. Tekstissä halutaan tuoda esiin myös kasvatustieteen arvoperustaisuus ja arvoristiriitoja korostava luonne esim. seuraavasti: Kasvatustieteissä tutkittavat ilmiöt ovat aina arvoperustaisia ja arvoristiriitoja sisältäviä, mikä tulisi ottaa huomioon jatko-opintojen tavoitemäärittelyssä. Todettiin, että tutkimuseettiset kysymykset ovat tärkeitä. Todettiin, että paperissa ei ole lausuttu vielä kasvatustapahtuman ydintä: kasvatus on ihmisten rakentama sosiaalinen vuorovaikutustapahtuma. Todettiin, että kasvatustiede on kulttuurisidonnaista ja se sisältää erilaisia perinteitä, joista tulevien tohtoreiden tulee olla tietoisia. Todettiin, että tekstissä tulee korostaa kriittisyyttä ja tohtorikoulutukseen sisältyvää vaatimusta uuden tiedon tuottamisesta. d. Päätettiin, että työryhmän väliraportissa tuodaan esiin kasvatusalan jatkotutkintojen yleiset periaatteet eli niitä ei pyritä esittämään tarkemmin. Päätettiin, että väliraportissa tuodaan esiin jatkokoulutusta koskevat säädökset (Asetus yliopistotutkinnosta ), tutkijankoulutusta koskevia yleisiä tavoitteita, Bolognan prosessiin liittyviä tavoitteita jatkokoulutuksen kehittämiselle sekä kasvatustieteellisen alan jatkokoulutuksen erityisiä kehittämisperiaatteita (sisältäen toimintakontekstin muutoksen kuvauksen ja kasvatustieteellisten ilmiöiden ominaisluonteen). Päätettiin, että seuraavaa kokousta varten puheenjohtaja ja sihteeri koostavat väliraporttiluonnoksen. 4. Keskustelu kasvatustieteellisen alan jatkotutkintojen rakenteesta a. Keskusteltiin jatkotutkintoon sisältyvistä muista opinnoista. Pääkriteerinä on pidetty mm. sitä, että opinnot laajentavat alan asiantuntemusta ja tukevat väitöskirjan tekoa. Jatko-opintoihin sisälly tettävien opintojen on oltava ohjaavan professorin hyväksymiä. Todettiin, että eri yliopistoissa on erilaisia ratkaisuja sen suhteen, sisältyvätkö sivuaineen syventävät opinnot (80 op) jatkotutkintoon vai eivät ja ovatko sivuaine opinnot edellytyksiä jatkokoulutuskelpoisuudelle ja siten rekrytointiin liittyvä kysymys. Joissakin yliopistoissa sivuaineopintoja ei ole laskettu kuuluvaksi jatko-opintoihin, vaan niiden on oltava suoritettuina ennen jatko-opintojen aloittamista. Toisaalta joissakin yliopistoissa opiskelijalla on oltava ensin jatko-opiskeluoikeus ennen kuin hän voi hakea sivuaineoikeutta. Todettiin, että sivuaineratkaisuja on joka tapauksessa pohdittava sen mukaan, minkälaisia ovat jatko-opiskelijaksi hakeutuvan opiskelijan perustutkintoon sisältyvät opinnot. Todettiin, että HOPS:ssa voidaan opiskelijan kanssa yhdessä suunnitella järkevät sivuaineratkaisut. b. Pohdittiin, millaista yleissivistystä tohtoreilta odotetaan: riittääkö omaan väitöskirjaan perustuva tietämys vai edellytetäänkö laajempaa sivistystä. Pohdittiin, pitääkö tohtoreilla olla sekä kvalitatiiviseen että kvantitatiiviseen tutkimukseen perustuvaa osaamista. 3

4 Todettiin, että riittävänä pidetään niiden menetelmien osaamista, joita väitöskirjaa tehtäessä tarvitaan, sillä jo maisterin tutkinnon tulisi tuottaa yleissivistys sekä kvantitatiivisen että kvalitatiivisen tutkimuksen alueilta. c. Pohdittiin tilannetta, jossa jatko koulutukseen hakeutuu jatko-opiskelijoita, joilla ei ole lainkaan kasvatustieteellisiä opintoja. Joissakin yliopistoissa on tällöin edellytetty kasvatustieteen 55 ov:n suoritta mista, mitä ei ole laskettu jatkotutkintoon kuuluvaksi, vaan suoritusta on pidetty valintakriteerinä. Todettiin, että ei-ammatillisesti orientoituvat kasvatustieteen opinnot ovat eri alojen systemaattisia opintoja, jotka tohtorin tutkinnossa on syytä suorittaa. d. Todettiin, että eri yliopistoissa on erilaisia kriteerejä jatko-opiskelijoiden valinnalle. Todettiin, että ketään ei tulisi estää pääsemästä jatko-opiskelijaksi antamatta opiskelijalle mahdollisuutta kompensoida tilannetta hankkimalla lisää valmiuksia. Todettiin, että yliopistot laativat itse valinnan perusteet asetuksen määräyksiä noudattaen. Todettiin, että valinnan perusteet ovat yliopistokohtaisia ja että yliopistoissa voidaan jatko-opiskelijoita valitessa priorisoida esim. tutkimussuunnitelman laatua, pro gradun arvosanaa ja muita opintoja suorittaneita opiskelijoita. Todettiin, että työryhmässä keskustellaan myöhemmin valinnanperusteista ja annetaan joitakin yleisiä suosituksia. e. Todettiin, että kaikille perustutkinnon suorittajille (myös luokanopettajille) perus tutkinto tuottaa jatkokoulutuskelpoisuuden. Todettiin, että on asetuksen vastaista laittaa muodollisia lisävaatimuksia jatkokoulutus kelpoisuudelle. Todettiin, että oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvo periaatteen näkökulmien mukaan olisi mietittävä, mitä opintoja vaaditaan tohtorintutkinnon sisällä ja mitkä opinnot ovat jatko-opiskelijaksi pääsemisen kriteereinä. f. Päätettiin, että työryhmä esittää suosituksena, että tohtorin tutkintoon sisältyy: a) kaikilla jatko-opiskelijoilla 40 op tieteenfilosofisia, metodo logisia ja menetelmäopintoja sekä tieteellisen viestinnän opintoja sekä b) 40 op muita tohtorin tutkintoa tukevia opintoja, jotka ovat syventäviä opintoja tai monialaisia opintoja ja jotka sovitaan henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassa. g. Todettiin, että seminaareihin osallistuminen on osa väitöskirjaprosessia. Päätettiin kirjoittaa loppuraporttiin jatko-opintojen käytäntöjen tarkastelun yhteyteen, että seminaareille ei ole tarpeen määritellä opintopistemäärää erikseen. h. Ehdotettiin, että suunnitellaan ja toteutetaan valtakunnallisia verkkokursseja, joille osallistuu jatko-opiskelijoita eri yliopistoista sekä kehitetään jatko-opiskeluun liittyviä hyviä käytäntöjä. 5. Keskustelua ja yhteenveto yliopistojen jatko-opintojen kehittämiskysymyksistä a. Työryhmän 1. kokouksen ( ) esityslistan liitteenä 1 oli Ritva Jakku-Sihvosen laatima luettelo jatko-opintojen kehittämiskysymyksistä. Yliopistojen edustajia oli pyydetty toimittamaan yliopistonsa kirjalliset vastaukset em. kysymyksiin työryhmän sihteerille perjantaihin mennessä (varpu.tissari@helsinki.fi). b. Yhteenveto yliopistojen vastauksista jaettiin pöydälle. Kaikilta yliopistoilta ei saatu vastauksia määräaikaan mennessä, joten yhteenveto täydennettynä puuttuvilla vastauksilla päätettiin toimittaa työryhmän jäsenille myöhemmin. Yhteenveto on muistion liitteenä 2. (Yhteenvetoa ei julkaista työryhmän verkkosivuilla, vaan se on tarkoitettu työryhmän käyttöön.) 4

5 c. Keskusteltiin yhteenvedon pohjalta. Todettiin, että työryhmässä on otettu kantaa niihin asioihin, joihin 1. vaiheen toimeksianto väliraportin laatimisesta edellyttää. Esimerkiksi jatkotutkintojen kokona islaajuudesta ja väitöskirjan laajuudesta jatko-opintojen kehittämistyöryhmän edellisessä kokouk sessa on jo laadittu ehdotuk set työryhmän suosituksiksi. Todettiin, että työryhmän suosituksia raportoitaessa voidaan esittää myös perusteluja (kuten kansainvälinen viitekehys; tarkoituksena on esittää tohtorin tutkinnon mitoitus yhdenmukaisesti ja harmonisoida väitöskirjan laajuus; jatkotutkinnon laajuudesta 240 op tarkoittaa 4 vuoden päätoimista opiskelua). Todettiin, että tohtorintutkinnon suorittaminen ajoittuu eri syiden takia pidemmälle aikavälille; esim. tutkijakouluissa tutkinnon suorittamisen keskiarvo on 5,5 vuotta. Todettiin, että työryhmän myöhemmissä kokouksissa tarkastellaan yksityiskohtaisemmin käytäntöjä, kuten artikkeliväitöskirjaan, oheiskirjoittajuuteen, väitöskirjan kieleen, jatko-opiskelijaksi hyväksymisen kriteereihin, rekrytointiin ja valintaan sekä ohjausprosessiin liittyviä käytäntöjä. Todettiin, että asetus antaa epäselvän ymmärryksen ammatillisesti suuntautuneesta lisensiaatintutkinnosta. Pohdittiin tieteellisten jatko-opintojen suhdetta pd-opintoihin ja ammattikorkeakoulujen lisensiaatin tutkintoihin. Päätettiin, että työryhmä tekee esityksen, että ammatillisesti suuntautuneita lisensiaatintutkintoja ei olisi kasvatustieteellisellä alalla. Päätettiin ottaa asia seuraavassa kokouksessa esiin. d. Todettiin, että in perustettu kasvatustieteellisen alan täydennyskoulu tuksen strategiatyöryhmä tekee kasvatustieteellisen alan täydennyskoulutuksesta strategiapaperin, joka lähetetään aloitteena Vokke-neuvottelukunnan kautta opetusministeriölle. 6. Työryhmän väliraportti ja loppuraportti a. Todettiin, että työryhmän odotetaan saavan valmiiksi mennessä väliraportti työryhmän työskentelystä. Väliraportin on tarkoitus sisältää mm. jatko-opintojen kehittämisen lähtökohdat, jatkokoulutuksen tavoitteet ja ehdotukset suosituksiksi tutkintojen laajuudesta. Todettiin, että lähtökohdissa kirjoitetaan työryhmän asettamisesta ja tehtävistä sekä jatkokoulutuksen kehittämisestä kansainvälisessä kontekstissa. Lisäksi tarkastellaan kasvatustieteellisen alan jatkokoulutuksen tilaa vuonna 2005 sekä jatkokoulutusta koskevia säädöksiä ja tutkijakoulutusta koskevia yleisiä tavoitteita sekä kasvatustieteellisen alan jatkokoulutuksen tavoitteita. Väliraportissa esitetään myös kasvatus tieteellisen alan jatkokoulutustutkintojen rakenne ja sisältö sekä tarkastellaan väitöskirjaa jatkotutkinnossa. Todettiin, että jatkokoulutuksen tilaa kuvaavina esitetään Vokke-konttorissa laaditut yhteenvedot jatkokoulutukseen osallistuvista opiskelijoista sekä taulukot tutkintotavoitteista ja niiden saavuttamisesta, Joensuun yliopistossa laaditut yhteenvetotaulukot eri yliopistojen jatko-opiskelusta sekä professorin virkojen määrät yliopistoittain ja tutkijakoulutuspaikkojen määrät. Lisäksi viitataan Suomen Akatemian raporttiin tohtoreiden työllistymisestä ja tarpeesta, jossa tuodaan mm. esiin vertailuja väittelyintensiivisyydestä. Todettiin, että suurin este hyvien tohtoreiden valmistumiselle on se, että jatko-opiske lijoita on liikaa professorimäärään ja muihin resursseihin nähden. Pohdittiin yhteiskunnallista tarvetta tohtorin tutkinnon suorittamiselle kasvatustie teellisellä alalla tulevaisuudessa. Todettiin tarve suunnitella erilaisia malleja jatkokoulutuksen organisointiin. Todettiin tarve virkarakenteen uudistamiselle. Päätettiin sisällyttää jatkokoulutuksen kehittämisen kansainväliseen kontekstiin mm. rehtoreiden neuvoston kehittämisperiaatteita, tanskalaisesta artikkelista laajuus-kysymyksiin liittyviä asioita ja mahdollisesti Bergenin kokouksen asioita. 5

6 b. Päätettiin, että työryhmän puheenjohtaja ja sihteeri työstävät työryhmän väliraporttiluonnoksen kommentoitavaksi työryhmän seuraavaan kokoukseen. c. Päätettiin ottaa väitöskirjaan liittyviä asioita (kuten väitöskirjan prosessiluonne, väitöskirjan laajuus, mikä on kasvatustieteellinen väitöskirja) käsiteltäväksi seuraavassa kokouksessa. Väitöskirjakäytäntöjä tarkastellaan myöhemmin tarkemmin. Päätettiin, että puheenjohtaja lähettää työryhmälle välitehtävän. d. Päätettiin, että työryhmä valmistelee Voken neuvottelukunnalle alustavan väliraportin Kasvatustieteellisen alan jatkokoulutuksen kehittämisen lähtökohdat keskusteltavaksi neuvottelukunnan kokouksessa maanantaina Todettiin, että keväällä tulisi saada aikaan kansallinen konsensus työryhmän esityksistä kasvatusalan jatko-opintojen kehittämissuunnitelmaksi. Todettiin, että työryhmä on vastuussa väliraportin sisällöistä ja neuvottelukunta voi antaa työryhmälle lisävirikkeitä. e. Todettiin, että työryhmän odotetaan saavan valmiiksi vuoden loppuun mennessä loppuraportti työryhmän työskentelystä. Loppuraportissa tarkastellaan kasvatustieteellisen jatkokoulutuksen kehittämislinjoja seuraavien teemojen pohjalta: 1) Mihin tarvitaan kasvatustieteellistä jatkokoulutusta, 2) kasvatustieteellisen jatkokoulutuksen määrällinen tarve, 3) jatkokoulutuksen organisoinnin erilaisia malleja, 4) jatkokoulutusprosessi, 5) rekrytointi ja valinta, 6) ohjausprosessit, 7) kasvatustieteellisen alan väitöskirjan laadullisia kriteerejä. Päätettiin, että näitä teemoja ja loppuraporttia käsitellään työryhmän kahdessa syksyn kokouksessa ennen kasvatustieteen päiviä, joilla kerätään professoreilta ja opiskelijoilta palautetta ideoista. Loppuraportin työstämisestä sovitaan myöhemmin. f. Päätettiin, että Kasvatustieteen päivien yhteydessä Jyväskylässä järjestetään tilaisuus, jossa kootaan professoreilta ja opiskelijoilta palautetta jatko-opintojen kehittämistyö ryhmän esittämistä ideoista jatkokoulutuksen kehittämiseksi. Sovittiin, että Jaana Saarinen sopii Jyväskylässä kasvatustieteen päivien organisoijien kanssa parin tunnin tilaisuuden järjestämisestä torstaille Vokke-konttorin kartoitus jatkokoulutuksesta a. Tilastotiedot tohtorin ja lisensiaatin tutkintojen tavoitemääristä ja toteutumasta. Kokouksessa päivätyt yhteenvetotiedot esitettiin kalvoilla asialistan kohtaa 6 käsiteltäessä. Edellisen kokouksen jälkeen täydennetyt yhteenvedot on julkaistu työryhmän verkkosivulla, josta työryhmän jäsenet voivat tallentaa ja tulostaa tiedot itselleen: ks. 2. kokouksen muistion liite 1. b. Yliopistokohtaiset tiedot jatko -opintoihin osallistuvien määrästä, opiskeluaktiivisuudesta, taustasta ja sijoittumisesta työelämään sekä tehdyistä opinnäytetöistä. Kokouksessa päivätyt tiedot esitettiin kalvoilla asialistan kohtaa 6 käsiteltäessä. Edellisen kokouksen jälkeen täydennetyt yhteenvedot on julkaistu työryhmän verkkosivulla, josta työryhmän jäsenet voivat tallentaa ja tulostaa tiedot itselleen: ks. 2. kokouksen muistion liite 2. (Åbo Akademista kaikkia tietoja ei ole saatu liitteen 2 taulukoiden C ja D osalta). c. Jatkotutkinnon suorittaneiden sijoittuminen työelämään. Yhteenveto jaettiin kokouksessa pöydälle. Lisäksi esitettiin yleisiä tietoja tohtoreiden työllistymisestä (ks. tiedoksi-asiat, kohdat b ja c). Tohtoreiden työllistymistä tarkastelee mm. Suomen Akatemian julkaisu Tohtoreiden työllistyminen, sijoittuminen ja tarve. Myös liitot tekevät raportteja jäsentensä sijoittumisesta työelämään (esim. Speciaan kuuluvien kasvatustieteilijöiden työllistyminen. Julkaistu Saatavilla verkossa: 6

7 Todettiin, että vain muutamasta yliopistosta saatiin tiedot työelämään sijoittumistietojen osalta Vokke-konttorin tekemään kyselyyn ja tietoja yliopistoilta uudestaan pyydettäessä. Todettiin, että kaikissa yliopistoissa työelämään sijoittumistietoja ei kerätä ja joissakin yliopistoissa tietoja on kerännyt rekrytointipalvelu. Yhdessä yliopistossa tieto on saatavilla kaikkien jatko-opiskelijoiden osalta. Päätettiin, että viedään asia omiin ryhmiin ja kerätään jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään sijoittumistietoja viiden vuoden ajalta. Yhteenveto voidaan julkaista Voken verkkosivulla, jos yliopistoista saadaan vertailu kelpoista lisätietoa jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään sijoittumisen osalta. 8. Muut esiin tulevat asiat a. Todettiin, että työryhmän seuraava kokous järjestetään Tampereella maanantaina 9.5. klo 10 15, kuten jo aiemmin on sovittu. b. Päätettiin, että syksyllä järjestetään työryhmän kokouksia seuraavasti: maanantaina klo Helsingissä ja tiistaina klo Tampereella. c. Todettiin, että Jaana Saarinen tekee analyysiä kasvatustieteen tutkimuskohteista 10 vuoden ajalta. Miten kasvatustieteen tutkimuskohteet näyttäytyvät väitöskirjojen nimien valossa? Mitä ilmiöitä on tutkittu? Onko yliopistoilla omaa profiilia? d. Todettiin, että Ritva Jakku-Sihvonen analysoi ssa mm. lisensiaatintutkintojen ja väitöskirjojen sijoittumista kasvatustieteen eri osa-alueille. Kokouksessa esitettiin esimerkkinä taulukko, jonka mukaan osa aineistosta on jo analysoitu. e. Kokouksessa jaettiin pöydälle Raimo Väyrysen kirjoitus Korkeakouluissa painopiste sisällölliseen kehittämiseen laajentamisen sijasta: Suomen tiedepolitiikkaan uusi suunta. Kirjoitus perustui Väyrysen puheeseen, jonka hän piti Tieteellisten Seurain Valtuuskunnan kokouksessa. 9. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo Tampereella ja Helsingissä Anna Raija Nummenmaa puheenjohtaja sihteeri MUISTION LIITTEET Liite 1. Jyväskylän yliopiston työryhmän laatima luonnos: Kasvatustieteellisen alan jatkokoulutuksen tavoitteet. Liite 2. Yhteenveto vastauksista Ritva Jakku-Sihvosen kysymyksiin jatko-opintojen kehittämisestä (Yhteenvetoa ei julkaista työ ryhmän verkkosivuilla, vaan se on tarkoitettu työryhmän käyttöön.) 7