1. Bologna prosessia koskeva tilannekatsaus yliopistoittain aikuiskasvatustieteen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1. Bologna prosessia koskeva tilannekatsaus yliopistoittain aikuiskasvatustieteen"

Transkriptio

1 AIKUISKASVATUKSEN JAOS Aikuiskasvatuksen jaoksen kokous klo , Kansanvalistusseuran kokoustila, Döbelninkatu 2 E, Helsinki Kokouksessa läsnä: Kari Nurmi, Lapin yliopisto Juha Varila, Joensuun yliopisto Anja Heikkinen, Jyväskylän yliopisto Esa Poikela, Tampereen yliopisto Jukka Tuomisto, Tampereen yliopisto Karin Filander, Kuopion yliopisto (sosiaalipedagogiikka) Petri Salo, Åbo Akademi, kokouksen sihteeri Kokouksen puheenjohtajana toimi kokouksen koollekutsuja Kari Nurmi. Kari Nurmi oli etukäteen lähettänyt jaoksen jäsenille kysymyslistan (liite 1). jaoksen alkuvaiheen toiminnan lähtökohdaksi. 1. Bologna prosessia koskeva tilannekatsaus yliopistoittain aikuiskasvatustieteen näkökulmasta Kokoukseen osallistujat kuvasivat lyhyesti oman näkemyksensä Bologna-prosessista ja siihen liittyvistä painotuksista omassa yliopistossaan. Kuvauksien perusteella voidaan todeta seuraavaa: - Uudesta tutkintomallista (3+2) on lähes kaikissa yliopistoissa keskusteltu toistaiseksi melko yleisellä tasolla. Prosessissa on toistaiseksi edetty melko lailla eri tahdissa. Useissa yliopistoissa keskustelu on painottunut rakenteiden sijaan sisältöihin ja eritoten eri kasvatustieteiden eri pääaineiden entistä selkeämpään yhdistämiseen. Yhtenä syynä tähän seikkaan nähtiin opettajankoulutuksen ja sen edustajien vahva asema etenkin Bologna-prosessin alkuvaiheessa. - Edelliseen liittyen todettiin että nykyisellään aikuiskasvatustieteen ja kasvatustieteen opintojen suhde niin sisältöjen kuin toteuttamistapojen suhteen on melko lailla erilainen eri yliopistoissa. - Todettiin, että kansallisella tasolla on mielekkäintä keskustella lähinnä yleisistä periaatteellisista ja rakenteellisista kysymyksistä. Bologna prosessin perusteluissa tuotiin liikkuvuuteen liittyen esiin lähinnä maisterintutkintojen opintojen profilointi eri yliopistoissa. Tämän mahdollisuuden ylläpitäminen edellyttää, että linjaukset ja päätökset tehdään myös kasvatustieteiden osalta itsenäisesti eri yliopistoissa ja niiden kasvatustieteellisissä tiedekunnissa. 2. Yleistä keskustelua aikuiskasvatustieteen opinnoista ja tutkinnoista Keskusteltiin yleisesti aikuiskasvatustieteen opinnoista, tutkinnoista sekä sisällöistä. Keskustelussa nousi esille seuraavat kysymykset ja teemat: Aikuiskasvatustieteen opintojen lähtökohdat, näkökulmat ja sisällöt Keskusteltaessa opintojen lähtökohdista esiin tuotiin muun muassa seuraavia periaatteellisia kannanottoja ja lähtökohtia. Yksi keskeisimmistä lähtökohdista aikuiskasvatustieteen opinnoissa on kasvun ja kasvatuksen problematiikka laaja-alaisesti, elinikäisen ja -laajuisen

2 oppimisen näkökulmasta ymmärrettynä ja tarkasteltuna. Tämä tarkoittaa esimerkiksi myös selkeää suuntautumista formaalien kasvatusinstituutioiden ja organisaatioiden (esim. koulun) ulkopuolella, orientoitumista laaja-alaisesti yhteiskuntaan/yhteiskunnallisiin kysymyksiin sekä erilaisten sosiaalisten haasteiden ja ongelmien kenttien huomioimista. Laaja-alaisuus edellyttää myös halua ja valmiutta kasvun kysymysten tunnistamiseen kaikessa yhteiskunnallisessa toiminnassa ja yhteiskunnalliseen toimintaan liittyen myös esimerkiksi poliittisten ja eettisten ulottuvuuksien tunnistamista sekä niiden merkityksen ymmärtämistä ja korostamista. Näin ollen myös muut elämänalueet kuin työelämä (kapea-alaisesti tarkasteluna) asettuvat aikuiskasvatuksellisen toiminnan keskiöön. Laaja-alaisen ja yleisen näkökulman rinnalle nousee tietty vaatimus välittömästä erikoistumisesta ja asemoitumisesta työelämään kokonaisuuden, yhteiskunnallisen toiminnan ja sosiaalisten ongelmien, tarkastelusta tietyistä spesifeistä lähtökohdista ja tietyn asiantuntijuuden edellyttämistä lähtökohdista. Asiantuntijuutta ei kuitenkaan tule tulkita kapea-alaisesti vain tietyn toimintavalmiuden saavuttamisena ja ylläpitämisenä. Työelämässä menestykäsekkäästi toimiminen edellyttää yhä enemmän kykyä reflektoida ja pohtia. Keskeiselle sijalle nousee käsitteellisesti hallittu työ tietyssä välittömässä kontekstissa ja laaja-alaisemmassa yhteiskunnallisessa kontekstissa. Voidaan puhua ajattelevasta aikuiskasvattajasta, joka on kykenevä kohtaamiensa ilmiöiden kriittis-analyyttiseen tarkasteluun ja tulkintoihin. Tämä puolestaan edellyttää kasvuun, kasvatukseen ja oppimiseen liittyvien ilmiöiden läpikohtaista tuntemista, teoreettis-käsitteellisiä välineitä erilaisten ilmiöiden ymmärtämiseen. Sisällöllisesti ajattelevana aikuiskasvattajana toimimisen edellytyksenä on kasvatustieteiden eri osaalueiden huomioiminen sekä selkeät yhteydet ja kytkennät muihin tieteisiin, lähinnä yhteiskuntatieteisiin. Edellä esitetyn perusteella nousee esiin kaksi näkökulmaa aikuiskasvatuksen opintoihin ja aikuiskasvattajan toimintaan: akateemis-tieteellinen ja ammatillinen näkökulma. Ongelmaksi tai ehkä pikemminkin haasteeksi muodostuu näiden kahden näkökulman mielekäs sisällyttäminen sekä kandidaatin että maisterin tutkintoon. Haasteeksi muodostuu niin ikään profiloituminen ja erottautuminen suhteessa muihin kasvatustieteiden tutkintoihin. Ydinsisältöjen tai -aineksen määrittäminen todettiin ongelmalliseksi. Todettiin, että kyseisten käsitteiden sijaan tulisikin ehkä pikemminkin puhua ydinprosesseista. Tai edelleen vaihtoehtoisesti esimerkiksi (akateemis-tieteellisistä) valmiuksista tai osaamisesta, jotka ovat ydinsisältöjä laaja-alaisempia näkökulmia niin aikuiskasvattajan toimintaan kuin tietyn toimijaidentiteetin rakentumiseen sekä opinnoissa että opintojen jälkeen. Valmius ja osaamiskäsitteiden myötä tiedollisen ulottuvuuden rinnalle nousee tärkeä toiminnallis-kokemuksellinen ulottuvuus. Aikuiskasvatustiede suhteessa muihin yhteiskuntatieteisiin Todettiin aikuiskasvatustieteellä olevan perinteisesti muita kasvatustieteitä selkeämmät kytkennät eri yhteiskuntatieteisiin. Näkökulmat, kytkennät ja yhteydet yhteistyö - eri yhteiskunta- ja taloustieteisiin todettiin tärkeiksi ja merkittäviksi myös, ja ehkä eritoten juuri tulevaisuudessa. Yhteiskuntatieteiden opiskelijoille aikuiskasvatus on usein ollut tärkeä sivuaine. Valmistumisen jälkeen melko merkittävä osuus aikuiskasvatustieteen opiskelijoista kilpailee työpaikoista ja tehtävistä esim. yhteiskuntatieteilijöiden ja ekonomien kanssa, joten aikuiskasvatustieteen opiskelijoille tiedot ja taidot yhteiskunta- ja taloustieteissä saattavat olla ovat strategisestikin tärkeitä. Eri yliopistojen aikuiskasvatustieteen edustajilla tulee olla/säilyttää mahdollisuus yhteistyöhön ja profilointiin eri tieteenalojen kanssa.

3 Aikuiskasvatustieteen alempi, kandidaatin tutkinto Todettiin aikuiskasvatustieteen alempi, kandidaatin tutkinto monessa mielessä onge lmalliseksi, niin työmarkkina- kuin työelämänäkökulmasta tarkasteltuna. Näkemyksinä esitettiin mm. että aikuiskasvatustieteen koulutusohjelmien/opintojen sisältöjä ja toteuttamistapoja on ensisijaisesti tarkasteltava ja hahmoteltava maisterintutkinnon kautta. Nykyisissä tutkinnoissa työelämään valmentavat sisällöt (esim. harjoittelu) sisältyvät syventäviin opintoihin (kts. liite 2). Kandidaatin tutkinnon voimakas työelämäsuuntautuneisuus heikentäisi tutkinnon tieteellis-akateemista luonnetta ja eriytyneisyyttä suhteessa ammattikorkeakouluopintoihin sekä myös tieteellis-metodologisia lähtökohtia ja valmiuksia maisterintutkinnon suorittamiseen. Aikuiskasvattajien pedagogisten opinnot kandidaatin/maisterintutkinnossa Todettiin mahdollisuuden sisällyttää Aikuiskasvattajien pedagogiset opinnot osaksi tutkintoa vaihtelevan yliopistoittain, esimerkiksi Tampereen yliopistossa tällainen mahdollisuus on selkeästi olemassa, kun taas Lapin yliopistossa kyseiset opinnot suoritetaan usein maisterintutkinnon jälkeen. Keskusteltiin siitä, missä määrin Aikuiskasvattajien pedagogiset opintojen sisällyttäminen/mahdollistaminen aikuiskasvatustieteen opinnoissa olisi tärkeää tai tarpeellista lähinnä tutkintojen työelämärelevanssin kannalta. Aikuiskasvatustieteen opintojen merkitys ja asema avoimessa yliopistossa Todettiin, että niissäkin yliopistoissa, joissa aikuiskasvatustieteen ja kasvatustieteen opinnot ovat esimerkiksi perusopintojen osalta melko pitkälle yhtenevät, on avoimessa yliopistossa tarjolla täysin itsenäiset aikuiskasvatuksen opintokokonaisuudet. Kyseiset, itsenäiset aikuiskasvatuksen opinnot ovat usein hyvin suosittuja ja aikuisopiskelijoita aikuiskasvatuksen opintoihin avoimessa yliopistossa osallistuu vuosittain olla moninkertaisesti tieteenalaohjelman opiskelijamäärään verrattuna. Kokouksen osallistujat halusivat erityisesti korostaa ja painottaa aikuiskasvatustieteen opintojen merkitystä avoimessa ylipistossa. Kyseiset opinnot ovat tärkeitä yliopiston kolmannen tehtävän, eli yhteiskunnallisen ja siihen omaan välittömään toimintaympäristöönsä suuntautumisen ja sen palvelemisen kannalta. Elinikäisen oppimisen ja kasvun yhteinen strategia Todettiin, että elinikäisen oppimisen ajatusta ja periaatetta ei ainakaan toistaiseksi ole tutkinnonuudistusprosessiin liittyen tuotu kovinkaan vahvasti esille. Keskusteltiin ajatuksesta ja mahdollisuudesta profiloitua kansainvälisesti, valtakunnallisesti ja suhteessa muihin kasvatustieteisiin kokoamalla eri yliopistojen aikuiskasvatustieteen opinnot yhteisen elinikäisen oppimisen ja kasvun strategian alle. Kyseisen strategian ja viitekehyksen tulisi kuitenkin mahdollistaa hyvinkin selkeät ja itsenäiset yliopistokohtaiset profiloinnit. Muita huomioita: - Kasvatustiedettä pääaineenaan lukevat opiskelijat kirjoittavat tekevät pro gradu työnsä usein aikuiskasvatuksellisista teemoista tai aikuiskasvatuksellisia sisältöjä sivuten - Aiemmat kokemukset sekä meneillään olevat prosessit osoittavat se, että aiempi HASTU koulutusohjelma on edelleen ajankohtainen - Tutkinnonuudistustyössä ei toistaiseksi ole kiinnitetty kovinkaan paljon huomiota rakenteiden tai sisältöjen kansainväliseen harmonisointiin - Opiskelijoiden maantieteellisen liikkuvuuden suhteen, siirryttäessä kandidaatin tutkinnosta maisterin tutkintoon, esitettiin sekä positiivisia että kyseenlaistavia toteamuksia

4 Vaasa Petri Salo Kokouksen sihteeri

5 LIITE 1. Kari Nurmen aikuiskasvatuksen jaoksen jäsenille lähettämä sähköpostiviesti kokouksen asialistaksi: Peruskysymyksiä varmaan ovat varmaan ainakin asiat sentapaiset kuin: 1. Tieteellisten ja ammatillisten opintojen osuus koulutuksessa: Millaista tiedettä pyritään opettamaan? Mihin ammatteihin tai ammattikentän segmentteihin tähdätään tai miten ammatillisuutta koulutuksessa lähestytään? 2. Mitkä ovat aikuiskasvatustieteen ydinsisältöjä alemmassa tutkinnossa / ylemmässä tutkinnossa / jatkotutkinnoissa? 3. Onko aikuiskasvatustiede omana itsenäisenä koulutuksena/ohjelmana kasvatustieteen rinnalla, vai tarjotaanko niistä jonkinlaisia yhdistelmiä? 4. Kuinka pitkälle aikuiskasvatustieteen ja kasvatustieteen opintojen rakenteellinen yhtäläisyys ja sisällöllinen päällekkäisyys voivat mennä tai niiden on pakko mennä(ainakin menetelmäopinnot taitavat olla kaikilla yhteisiä ja rakenteet muutenkin ainakin joltain osin samantapaisia)? 5. Miten kasvatustieteen opintoja on järkevää lukea hyväksi aikuiskasvatuksen puolelle siirryttäessä ja päinvastoin? 6. Miten aikuiskasvatustieteen opintoja päästäisiin harmonisoimaan muiden (EU?-) maiden vastaaviin opintoihin?

6 LIITE 2. Aikuiskasvatuksen tämänhetkiset opinnot suomalaisissa yliopistoissa Aikuiskasvatuksen opinnot yliopistoissamme Perus (15 ov) Aine (20 ov) Syvent. (40 ov) Aik.kasv metodit Aik.kasv metodit Prosemi Aik.kasv metodit Pro gradu Harjoittelu Turun yo 15 ov 0 16 ov 0 4 ov 12 ov 8 ov ov x H:gin yo (suom.) 15 ov 0 8 ov 6 ov 6 ov 14 ov 6 ov ov x Joensuun yo (ei pääaine) 13 ov 2 ov 12 ov 3 ov 5 ov x x x x Åbo Akademi (ei pääaine) 15 ov 0 13 ov 3 ov 4 ov ( 9 ov 11 ov )* x x Lapin yo 7,5 ov 2 ov 6 ov 3 ov 3 ov 8 ov 4 ov 5+15 ov 8 ov Jyväskylän yo 7 ov 2 ov 12 ov 4 ov 4 ov 10 ov 4 ov 8+12 ov 6 ov Tampereen yo 4 ov 3 ov 12 ov 4 ov 4 ov 15 ov 5 ov ov 5 ov* H:gin yo (ruots.) 4 ov 0 6 ov 6 ov 5 ov 7 sv 6 ov 4+15 ov x *mahdollisuus suorittaa Opettajan pedagogiset opinnot 16 ov Petri Salo

Kasvatusalan tutkintorakennesuositukset

Kasvatusalan tutkintorakennesuositukset Kasvatusalan tutkintorakennesuositukset Hyväksytty Vokke-projektin neuvottelukunnassa vuonna 04 (Viimeistelty Vokke-konttorissa 1.3.0) Aineenopettajan pedagogiset opinnot vähintään op/vokke-suositus Kandidaatin

Lisätiedot

Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan?

Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan? Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan? Ritva Jakku-Sihvonen projektinjohtaja, Vokke-projekti, Helsingin yliopisto Maisterin tutkinto voimassa olevan asetuksen mukaan Pääaineen hyvä tuntemus, sivuaineiden

Lisätiedot

Opettajankoulutus Suomessa

Opettajankoulutus Suomessa Opettajankoulutus Suomessa Opettajan työ rakentaa tulevaisuuden perustaa Yleistä opettajankoulutuksesta Opettajankoulutus yliopistoissa Opettajankoulutus ammatillisissa opettajakorkeakouluissa 4 Varhaiskasvatus

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN KANDIDAATIN TUTKINTO

KASVATUSTIETEIDEN KANDIDAATIN TUTKINTO ERITYISKASVATUKSEN ASIANTUNTIJAKOULUTUS (EA) (Opetussuunnitelma 2009-2010) OPINTONSA 2008 ALOITTANEIDEN VASTAAVUUDET 2009-2010 OPETUSSUUNNITELMAAN. Opetussuunnitelman 2009-2010 muutokset näkyvät vahvennetulla

Lisätiedot

Siirtymäsäännökset Avoimen yliopiston sivuaineopiskelijoille

Siirtymäsäännökset Avoimen yliopiston sivuaineopiskelijoille Oletko aloittanut kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) opinnot ennen 1.8.2016 ja haluat jatkaa opintojasi 1.8.2016 jälkeen? Uudet tutkintovaatimukset tulevat voimaan 1.8.2016. Lue, miten

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op Pedaopas 2016-2017 KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus

Lisätiedot

Opinto ohjauksen jaoksen raportti/ Loppuraportti 3.6.05 Valtakunnallinen opettajakoulutuksen ja kasvatustieteiden tutkintojen kehittämisprojekti

Opinto ohjauksen jaoksen raportti/ Loppuraportti 3.6.05 Valtakunnallinen opettajakoulutuksen ja kasvatustieteiden tutkintojen kehittämisprojekti 1 Opinto ohjauksen jaoksen raportti/ Loppuraportti 3.6.05 Valtakunnallinen opettajakoulutuksen ja kasvatustieteiden tutkintojen kehittämisprojekti Opinto ohjauksen jaokseen ovat kuuluneet: Marjatta Vanhalakka

Lisätiedot

OPINTONSA ALOITTANEIDEN VASTAAVUUDET OPETUSSUUNNITELMAAN. Opetussuunnitelman muutokset näkyvät vahvennetulla fontilla.

OPINTONSA ALOITTANEIDEN VASTAAVUUDET OPETUSSUUNNITELMAAN. Opetussuunnitelman muutokset näkyvät vahvennetulla fontilla. 1 VARHAISERITYISOPETUKSEN KOULUTUS (VEO) (Opetussuunnitelma 2009-2010) OPINTONSA 2005-2008 ALOITTANEIDEN VASTAAVUUDET 2009-2010 OPETUSSUUNNITELMAAN. Opetussuunnitelman 2009-2010 muutokset näkyvät vahvennetulla

Lisätiedot

Luonnontieteiden, erityisesti biologian ja maantieteen,

Luonnontieteiden, erityisesti biologian ja maantieteen, Anu Hartikainen-Ahia Luonnontieteiden, erityisesti biologian ja maantieteen, pedagogiikan lehtori Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto Filosofinen tiedekunta Itä-Suomen yliopisto Anu.hartikainen@uef.fi

Lisätiedot

Matematiikka. Orientoivat opinnot /

Matematiikka. Orientoivat opinnot / Matematiikka Orientoivat opinnot / 30.8.2011 Tutkinnot Kaksi erillistä ja peräkkäistä tutkintoa: LuK + FM Laajuudet 180 op + 120 op = 300 op Ohjeellinen suoritusaika 3 v + 2 v = 5 v Tutkinnot erillisiä

Lisätiedot

KASVATUSLAN TUTKINTOJEN TAVOITTEISTA ja OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMISESTA

KASVATUSLAN TUTKINTOJEN TAVOITTEISTA ja OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMISESTA 1 Ritva Jakku-Sihvonen 30.3. 2004, Vokke-projekti KASVATUSLAN TUTKINTOJEN TAVOITTEISTA ja OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMISESTA Kasvatusalalta valmistuu luokanopettajia, lastentarhanopettajia, erityisopettajia,

Lisätiedot

Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM)

Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM) Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010 Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM) Virt@ -koulutuksen opinnot johtavat taiteen maisterin tutkintoon

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Aikaisemmin suoritettujen opintojen hyväksilukeminen ja täydentäminen. 1. Kaikkien opintojen hyväksilukemista koskevat yleiset periaatteet

Aikaisemmin suoritettujen opintojen hyväksilukeminen ja täydentäminen. 1. Kaikkien opintojen hyväksilukemista koskevat yleiset periaatteet 1(7) 2016 Aikaisemmin suoritettujen opintojen hyväksilukeminen ja täydentäminen Mikäli sinut on hyväksytty suorittamaan kandidaatin ja maisterin tutkintoa ja sinulla on aikaisempia korkeakouluopintoja,

Lisätiedot

Kandidaatin tutkinnon ohjeellinen suorittamisjärjestys sosiaalipolitiikassa

Kandidaatin tutkinnon ohjeellinen suorittamisjärjestys sosiaalipolitiikassa Kandidaatin tutkinnon ohjeellinen suorittamisjärjestys sosiaalipolitiikassa 1. vuosi 60 op P1a Sosiaalipolitiikan P1a Sosiaalipolitiikan P4 Sosiaalipolitiikka eri peruskurssi (alkaa) 2 op peruskurssi maissa

Lisätiedot

Aineenopettajan koulutuksen uusien opiskelijoiden info

Aineenopettajan koulutuksen uusien opiskelijoiden info Aineenopettajan koulutuksen uusien opiskelijoiden info 15.6.2016 http://www.helsinki.fi/okl/koulutukset/aineenopettajan/uudet_opiskelijat.html INFO 15.6.2016 Opettajan pedagogisten opintojen opiskelijavalinta

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN ja rehtorien neuvostojen työryhmän suositukset

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN ja rehtorien neuvostojen työryhmän suositukset AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN ja rehtorien neuvostojen työryhmän suositukset Kansallinen Bologna seurantaseminaari Koulutuskeskus Dipoli, Espoo 25.5.2009 Pääsihteeri Liisa Savunen,

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Infoa voimaan astuneesta uudesta opetussuunnitelmasta, uudistetuista säädöksistä ja opintoja koskevista ohjeista

Infoa voimaan astuneesta uudesta opetussuunnitelmasta, uudistetuista säädöksistä ja opintoja koskevista ohjeista Infoa 1.8.2015 voimaan astuneesta uudesta opetussuunnitelmasta, uudistetuista säädöksistä ja opintoja koskevista ohjeista Kasvatustieteiden yksikkö 10.9.2015 Arja Tahvola PÄÄAINEPOHJAISTEN KOULUTUSTEN

Lisätiedot

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne Eija Heinonen-Özdemir

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne Eija Heinonen-Özdemir Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma sisältö ja rakenne 26.8.2016 Eija Heinonen-Özdemir Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi korkeakoulututkinto,

Lisätiedot

Bolognan prosessi vuoteen 2020

Bolognan prosessi vuoteen 2020 Bolognan prosessi vuoteen 2020 LEUVENIN KOMMUNIKEA prosessia jatketaan vuoteen 2020 ministerikokoukset kolmen vuoden välein (seuraava Bukarest, 27.- 28.4.2012) seurantaryhmä laatii ensimmäisen työsuunnitelman

Lisätiedot

Pienryhmätyöskentely

Pienryhmätyöskentely Pienryhmätyöskentely Miten oppiaineesi/yksikkösi opetussuunnitelmissa aiotaan konkretisoida JY:n linjaukset osaksi tutkintojen, opintokokonaisuuksien ja opintojaksojen osaamistavoitteita? tullaan varmistamaan

Lisätiedot

HOITOTIETEEN TUTKINTOJEN YLEISRAKENNE

HOITOTIETEEN TUTKINTOJEN YLEISRAKENNE HOOEEE KOULUUS HOOEEE UKOJE YLESRKEE Hoitotieteen lähtökohdat Hoitotieteen teoria Hoitotieteellinen tutkimus YHESE OPO 38 op (amk-tutkinnon perusteella korvautuu yht. 3, opistoasteen tutkinnon perusteella

Lisätiedot

Tutkinnon uudistus. Tekniikan kandidaatin ja diplomiinsinöörin. rakenne

Tutkinnon uudistus. Tekniikan kandidaatin ja diplomiinsinöörin. rakenne Tutkinnon uudistus Tekniikan kandidaatin ja diplomiinsinöörin tutkintojen tavoitteet ja rakenne HUOM: tämä kalvosarja ei edusta mitään virallista kantaa. Se perustuu Nevanlinnan vetämässä tavoitetyöryhmässä

Lisätiedot

UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017-

UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017- UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017-24.9.2015 Opetussuunnitelmatyön aikataulu Syyskuu 2015: Rehtorin päätös opetussuunnitelmatyön yhteisiksi tavoitteiksi / linjauksiksi 24.9.2015: opetussuunnitelmatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Tutkinnonuudistuksen arviointi: tavoitteet, kohteet ja menetelmät

Tutkinnonuudistuksen arviointi: tavoitteet, kohteet ja menetelmät Tutkinnonuudistuksen arviointi: tavoitteet, kohteet ja menetelmät Riitta Pyykkö Bologna-juhlakokous, Helsinki 18.6.2010 Arvioinnin lähtökohdat KKA:n toiminnan lähtökohtana kehittävä arviointi = kaikkien

Lisätiedot

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely:

14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely: Filosofisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto 14 17.02.2016 Tiedekunnassa vapautuneiden tehtävien tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleenmäärittelyn hyväksyminen Valmistelija hallintopäällikkö Kari Korhonen

Lisätiedot

Mitä lukion jälkeen?

Mitä lukion jälkeen? Mitä lukion jälkeen? Ammattikorkeakouluopinnot Yliopisto-opinnot Ylioppilaspohjainen ammatillinen perustutkinto Ammattitutkinnot Avoimen yliopiston tai ammattikorkeakoulun opinnot Kansanopistojen opintolinjat

Lisätiedot

Kandidaatin tutkinnon rakenne

Kandidaatin tutkinnon rakenne Kandidaatin tutkinnon rakenne ERITYISPEDAGOGIIKAN KOULUTUS 2012 2016 KANDIDAATIN TUTKINNON RAKENNE 180 op op eo ped A I A II AIII Viestintä- ja orientoivat opinnot 20 Vo 1 Orientoituminen yliopisto-opiskeluun

Lisätiedot

Kasvatustieteet, välivuosi ja avoimen yliopiston opinnot. Anita Soppi Anna Slunga Jyväskylän yliopisto

Kasvatustieteet, välivuosi ja avoimen yliopiston opinnot. Anita Soppi Anna Slunga Jyväskylän yliopisto Kasvatustieteet, välivuosi ja avoimen yliopiston opinnot Anita Soppi Anna Slunga Jyväskylän yliopisto Alkutehtävä Valitse kortti, joka kuvastaa fiiliksiäsi/mietteitäsi/suhtautumistasi elämään lukion jälkeen

Lisätiedot

1. periodi 2. periodi 3. periodi 4. periodi P1a Sosiaalipolitiikan. P4 Sosiaalipolitiikka eri peruskurssi (alkaa) 2 op

1. periodi 2. periodi 3. periodi 4. periodi P1a Sosiaalipolitiikan. P4 Sosiaalipolitiikka eri peruskurssi (alkaa) 2 op LIITTEET Kandidaatin tutkinnon ohjeellinen suorittamisjärjestys sosiaalipolitiikassa 1. vuosi 60 op P1a Sosiaalipolitiikan P4 Sosiaalipolitiikka eri peruskurssi 2 op maissa 4 op P2a Toimeentuloturvan ja

Lisätiedot

TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA

TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos Tutkintojärjestelmän kehittämisen

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne Hanna Korpela

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne Hanna Korpela Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma - tutkinnon sisältö ja rakenne - 25.8.2016 Hanna Korpela Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi

Lisätiedot

USKONTOTIETEEN HOPS. Humanistinen tiedekunta

USKONTOTIETEEN HOPS. Humanistinen tiedekunta USKONTOTIETEEN HOPS Humanistinen tiedekunta ORIENTOIVIEN OPINTOJEN HOPS (2 op) Jakson aikana opiskelija hankkii valmiudet opintojensa aloittamiseen ja tutkintonsa suunnitteluun sekä tutustuu opiskeluympäristöönsä

Lisätiedot

Orientoivat opinnot osa III opintojen suunnittelu ja HOPS

Orientoivat opinnot osa III opintojen suunnittelu ja HOPS Orientoivat opinnot osa III opintojen suunnittelu ja HOPS Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö 21.10.2013 YKYY0 Orientoivat opinnot ja HOPS 2 op 1. Orientoivat I: Tutkinto- ja opintoasiat Ma 2.9

Lisätiedot

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 17.3.2008 Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen Näyttötutkintona

Lisätiedot

ERITYISPEDAGOGIIKAN KOULUTUS (EP), opetussuunnitelma

ERITYISPEDAGOGIIKAN KOULUTUS (EP), opetussuunnitelma ERITYISPEDAGOGIIKAN KOULUTUS (EP), opetussuunnitelma 2014-2017 Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto 180 op I Kieli- ja viestintäopinnot sekä orientoivat opinnot, 20 op: KTKO101 Johdatus yliopisto-opiskeluun

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen VOKKE -keskusteluseminaari

Varhaiskasvatuksen VOKKE -keskusteluseminaari 1 Varhaiskasvatuksen VOKKE -keskusteluseminaari MUISTIO Aika: 17.9. klo 10-15 Paikka: Helsingin yliopisto, Käyttäytymistieteellinen tiedekunta, Bulevardi 18, 00014 Helsingin yliopisto, seminaarihuone 2

Lisätiedot

PL 4600, Oulun yliopisto p HOPS

PL 4600, Oulun yliopisto p HOPS PL 4600, 90014 Oulun yliopisto p. 029 448 2920 http://www.oulu.fi/kauppakorkeakoulu/ HOPS henkilökohtainen opintosuunnitelma Pelkkää KTM-tutkintoa suorittamaan siirtyvät opiskelijat Nimi: Opiskelijanumero:

Lisätiedot

LAPIN YLIOPISTO KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA OPETUS- JA KASVATUSALAN TÄYDENNYSKOULUTUSYKSIKKÖ. ERILLISET OPETTAJAN PEDAGOGISET OPINNOT 60 op

LAPIN YLIOPISTO KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA OPETUS- JA KASVATUSALAN TÄYDENNYSKOULUTUSYKSIKKÖ. ERILLISET OPETTAJAN PEDAGOGISET OPINNOT 60 op LAPIN YLIOPISTO KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA OPETUS- JA KASVATUSALAN TÄYDENNYSKOULUTUSYKSIKKÖ ERILLISET OPETTAJAN PEDAGOGISET OPINNOT 60 op Pedagogiset opinnot antavat opiskelijalle valmiuksia toimia erilaisissa

Lisätiedot

LAPIN YLIOPISTO KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA OPETUS- JA KASVATUSALAN TÄYDENNYSKOULUTUSYKSIKKÖ. ERILLISET OPETTAJAN PEDAGOGISET OPINNOT 60 op

LAPIN YLIOPISTO KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA OPETUS- JA KASVATUSALAN TÄYDENNYSKOULUTUSYKSIKKÖ. ERILLISET OPETTAJAN PEDAGOGISET OPINNOT 60 op LAPIN YLIOPISTO KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA OPETUS- JA KASVATUSALAN TÄYDENNYSKOULUTUSYKSIKKÖ ERILLISET OPETTAJAN PEDAGOGISET OPINNOT 60 op Pedagogiset opinnot antavat opiskelijalle valmiuksia toimia erilaisissa

Lisätiedot

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola 28.8.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

Matematiikka ja tilastotiede. Orientoivat opinnot /

Matematiikka ja tilastotiede. Orientoivat opinnot / Matematiikka ja tilastotiede Orientoivat opinnot / 27.8.2013 Tutkinnot Kaksi erillistä ja peräkkäistä tutkintoa: LuK + FM Laajuudet 180 op + 120 op = 300 op Ohjeellinen suoritusaika 3 v + 2 v = 5 v Tutkinnot

Lisätiedot

Korkeakoulutuksen arvioinnin suuntauksia

Korkeakoulutuksen arvioinnin suuntauksia Korkeakoulutuksen arvioinnin suuntauksia Riitta Pyykkö Professori, puheenjohtaja AHELO korkeakouluopiskelijan taidot Helsinki 11.9.2009 Arvioinnin diversiteetti Keskeisiä eurooppalaisia arvoja: kulttuurinen

Lisätiedot

Yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen (794/2004) mukaisesti opiskelevat

Yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen (794/2004) mukaisesti opiskelevat 14 Yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen (794/2004) mukaisesti opiskelevat Opiskelijat, joiden tutkinnonsuoritusoikeus on myönnetty 1.8.2005 jälkeen sekä ne aiemmin aloittaneet opiskelijat,

Lisätiedot

Teknillistieteellisten alojen opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen

Teknillistieteellisten alojen opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen Teknillistieteellisten alojen opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen Peda-forum 21.5.2008 Opintojenseuranta hanke 2005-2008 Opintoprosessien seurantahanke Mukana kaikki teknillistieteelliset

Lisätiedot

Henkilökohtainen opintojen suunnittelu eli HOPS Urapalvelut opintojen alkuvaiheessa uraohjaaja Kirsi Vallius-Leinonen

Henkilökohtainen opintojen suunnittelu eli HOPS Urapalvelut opintojen alkuvaiheessa uraohjaaja Kirsi Vallius-Leinonen Johdatus akateemisiin opintoihin 1 op, kaikille yhteiset luennot Henkilökohtainen opintojen suunnittelu eli HOPS Urapalvelut opintojen alkuvaiheessa uraohjaaja Kirsi Vallius-Leinonen 4.9.2012 Yliopisto-opiskelun

Lisätiedot

Matematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Matematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa Tiina Tähkä, Opetushallitus Matematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA

Lisätiedot

Paikka Helsingin yliopisto, kasvatustieteen laitos (Bulevardi 18), seminaarihuone 2

Paikka Helsingin yliopisto, kasvatustieteen laitos (Bulevardi 18), seminaarihuone 2 KASVATUSTIETEEN JAOKSEN KOKOUS Aika perjantai 25.2.2005 klo 10 15.20 Paikka Helsingin yliopisto, kasvatustieteen laitos (Bulevardi 18), seminaarihuone 2 Läsnä Nuutinen, Pirjo, Joensuun yliopisto, kokouksen

Lisätiedot

Opettajan pedagogiset opinnot

Opettajan pedagogiset opinnot Opettajan pedagogiset opinnot Teologisen tiedekunnan tutkinto-opiskelijoiden opintoasiainkoordinaattori Helena Laurila Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Opettajan pedagogiset opinnot 60 op (kasvatustieteen

Lisätiedot

KIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Orientoivat opinnot, syksy 2011. Tampereen yliopiston organisaatio

KIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Orientoivat opinnot, syksy 2011. Tampereen yliopiston organisaatio 1 Tampereen yliopiston organisaatio 2 Tieteenalayksiköt (9 kpl) Biolääketieteellisen teknologian yksikkö Informaatiotieteiden yksikkö Johtamiskorkeakoulu Kasvatustieteiden yksikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ Petri Haltia Osataan!-seminaari 27.9.2012 KESU 2011-2016: KORKEAKOULUJEN AIKUISKOULUTUKSELLA LAAJENNETAAN JA PÄIVITETÄÄN OSAAMISTA Lähtökohtia Lähes kolmasosalla korkeakouluihin

Lisätiedot

Liikkuvuusjaksot yliopiston ulkopuolella osana tohtorikoulutuksen opetussuunnitelmaa

Liikkuvuusjaksot yliopiston ulkopuolella osana tohtorikoulutuksen opetussuunnitelmaa Liikkuvuusjaksot yliopiston ulkopuolella osana tohtorikoulutuksen opetussuunnitelmaa Elise Pinta, tutkijakoulukoordinaattori, Turun yliopiston tutkijakoulu Anne Tuittu, tutkimus- ja jatkokoulutussuunnittelija,

Lisätiedot

Erilliset opintokokonaisuudet teologisissa oppiaineissa

Erilliset opintokokonaisuudet teologisissa oppiaineissa Erilliset opintokokonaisuudet teologisissa oppiaineissa Oppiainekohtainen erillinen opintokokonaisuus 25 op Oppiainekohtainen erillinen opintokokonaisuus koostuu oppiaineen perusopinnoista (12 op), oppiaineen

Lisätiedot

Tervetuloa opiskelemaan!

Tervetuloa opiskelemaan! Tervetuloa opiskelemaan! Kandidaatin- ja maisterintutkinnon opiskelijan infopaketti Informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median tutkintoohjelma 28.8.2012 Sisältö Opinto-oikeus Onko sinulla aiempi

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA SUOMENKIELISTEN MAISTERIOHJELMIEN VALINTAOPAS 2014

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA SUOMENKIELISTEN MAISTERIOHJELMIEN VALINTAOPAS 2014 KASVATUSTIETEIDEN TIE DEKUNT A KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA SUOMENKIELISTEN MAISTERIOHJELMIEN VALINTAOPAS 2014 2(10) SISÄLTÖ 1. Kasvatustieteiden maisteriohjelma.. 3 2. Luokanopettajan maisteriohjelma

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/83/010/2014 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Koulutuksella hankitun tutkinnon

Lisätiedot

KAKSIPORTAISEN TUTKINNON ERILAISET RAKENNEMALLIT Työpaja 24.9.2003. Paasitorni. Pj. Asko Karjalainen.

KAKSIPORTAISEN TUTKINNON ERILAISET RAKENNEMALLIT Työpaja 24.9.2003. Paasitorni. Pj. Asko Karjalainen. KAKSIPORTAISEN TUTKINNON ERILAISET RAKENNEMALLIT Työpaja 24.9.2003. Paasitorni. Pj. Asko Karjalainen. YLEISTÄ Työpajassa pohdittiin erilaisia mahdollisuuksia joita koulutusta suunnittelevilla yksiköillä

Lisätiedot

Henkilökohtainen opintojen suunnittelu eli HOPS Urapalvelut opintojen alkuvaiheessa uraohjaaja Johanna Kilpeläinen

Henkilökohtainen opintojen suunnittelu eli HOPS Urapalvelut opintojen alkuvaiheessa uraohjaaja Johanna Kilpeläinen Johdatus akateemisiin opintoihin 1 op, kaikille yhteiset luennot Henkilökohtainen opintojen suunnittelu eli HOPS Urapalvelut opintojen alkuvaiheessa uraohjaaja Johanna Kilpeläinen 3.9.2012 Yliopisto-opiskelun

Lisätiedot

ELINIKÄISEN OHJAUKSEN YHTEISTYÖRYHMÄ Jyväskylä Helena Kasurinen

ELINIKÄISEN OHJAUKSEN YHTEISTYÖRYHMÄ Jyväskylä Helena Kasurinen ELINIKÄISEN OHJAUKSEN YHTEISTYÖRYHMÄ 2010-2013 Jyväskylä 27.1.2011 Helena Kasurinen Elinikäinen ohjaus Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset

Lisätiedot

Käännöstieteen ja tulkkauksen opiskelusta Suomessa

Käännöstieteen ja tulkkauksen opiskelusta Suomessa SKTL / Opo-päivä 13.11.2015 Käännöstieteen ja tulkkauksen opiskelusta Suomessa Leena Salmi Turun yliopisto leena.salmi@utu.fi SKTL / Opo-päivä 13.11.2015 Miksi opiskella kääntämistä ja tulkkausta? käännösala

Lisätiedot

Uraohjaus korkeakouluopinnoissa Valtti-hanke

Uraohjaus korkeakouluopinnoissa Valtti-hanke Uraohjaus korkeakouluopinnoissa 10.11.2011 Valtti-hanke Tuutoroinnin tavoite: - Opintojen tehokas käynnistyminen - Opintojen sujuva eteneminen ja oppimisen syventäminen, tieteellisen ajattelun kehittyminen

Lisätiedot

Valtakunnallinen opettajankoulutuksen ja kasvatusalan tutkintojen kehittämisprojekti (VOKKE)

Valtakunnallinen opettajankoulutuksen ja kasvatusalan tutkintojen kehittämisprojekti (VOKKE) Valtakunnallinen opettajankoulutuksen ja kasvatusalan tutkintojen kehittämisprojekti (VOKKE) Toimintakertomus ja toimintasuunnitelma 2003, 2004 ja 2005 Päivitetty 4.3.2005 Ritva Jakku-Sihvonen Vokke-projektin

Lisätiedot

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO lukiontuntijako@minedu.fi Aineopettajaliiton (AOL ry) lausunto lukiokoulutuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistamista

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen koulutuksen ja tutkimuksen kehitysnäkymiä

Varhaiskasvatuksen koulutuksen ja tutkimuksen kehitysnäkymiä Varhaiskasvatuksen koulutuksen ja tutkimuksen kehitysnäkymiä Opettajankoulutusfoorumi Kansainvälistyvä opettajankoulutus Kirsti Karila Tampereen yliopisto Varhaiskasvatus monella tavoin vaikuttavaa Lasten

Lisätiedot

Miten suunnittelen opintoni?

Miten suunnittelen opintoni? Humanistinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitos Miten suunnittelen opintoni? PL 35, 40014 Jyväskylän yliopisto 2 SISÄLLYSLUETTELO Opintojen suunnittelu... 3 Tärkeitä

Lisätiedot

ASIA: VIHREÄ KIRJA; Ammattipätevyyden tunnistamisesta annetun direktiivin uudistaminen, KOM 367

ASIA: VIHREÄ KIRJA; Ammattipätevyyden tunnistamisesta annetun direktiivin uudistaminen, KOM 367 Maiju Tuominen Lausunto OKM 01.09.2011 Helsinki ASIA: VIHREÄ KIRJA; Ammattipätevyyden tunnistamisesta annetun direktiivin uudistaminen, KOM 367 :n mielestä on arvokasta ja tärkeää, että koko EU on myös

Lisätiedot

VERO-OIKEUS Tax Law. Ammatillisten ja tieteellisten tavoitteiden saavuttamiseksi opinnoissa tulevat esille erityisesti seuraavat asiat:

VERO-OIKEUS Tax Law. Ammatillisten ja tieteellisten tavoitteiden saavuttamiseksi opinnoissa tulevat esille erityisesti seuraavat asiat: VERO-OIKEUS Tax Law Hallintotieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintojen tavoitteet Vero-oikeus pääaineena suoritettavan hallintotieteiden kandidaatin tutkinnon (120 ov) ja maisterin tutkinnon (160 ov)

Lisätiedot

Tänään. * Sivuaineet tutkintorakenteessa * Mitä vaihtoehtoja sivuaineissa on * Miten sivuaineiden opinto-oikeutta haetaan

Tänään. * Sivuaineet tutkintorakenteessa * Mitä vaihtoehtoja sivuaineissa on * Miten sivuaineiden opinto-oikeutta haetaan Tänään - Vaihto-info, Kaisa Leinonen - Sivuaineista, Minna Sainio * Sivuaineet tutkintorakenteessa * Mitä vaihtoehtoja sivuaineissa on * Miten sivuaineiden opinto-oikeutta haetaan SIVUAINEISTA ja niiden

Lisätiedot

Mikä RAKE? Kommentteja suosituksiin kasvatustieteen ja opettajakoulutuksen rakenteelliseksi kehittämiseksi

Mikä RAKE? Kommentteja suosituksiin kasvatustieteen ja opettajakoulutuksen rakenteelliseksi kehittämiseksi puheenvuoro KARIN FILANDER, RISTO IKONEN, MERJA IKONEN-VARILA, PÄIVI SIIVONEN, HEIKKI SILVENNOINEN & OUTI YLITAPIO-MÄNTYLÄ Mikä RAKE? Kommentteja suosituksiin kasvatustieteen ja opettajakoulutuksen rakenteelliseksi

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Opintopolku löydä, vertaa, hae! Verkkopäätoimittaja Satu Meriluoto OPH

Opintopolku löydä, vertaa, hae! Verkkopäätoimittaja Satu Meriluoto OPH Opintopolku löydä, vertaa, hae! 14.12.2012 Verkkopäätoimittaja Satu Meriluoto OPH Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Opintoihin siirtymisen nopeuttaminen Korkeakoulujen opiskelijavalintojen, sähköisten

Lisätiedot

Lapin yliopiston määrälliset tavoitteet kaudelle

Lapin yliopiston määrälliset tavoitteet kaudelle Asemointitilastot 2016, 1/6 n määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015 2013 2014 2015 2013-2015 2017-2020 YO Valtak. YO Valtak.

Lisätiedot

Yleistä kanditutkielmista

Yleistä kanditutkielmista Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 21.1.2009 Yleistä kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle aiheelle Pääsääntöisesti

Lisätiedot

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset 3 TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT Kielipalvelut-yksikkö Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset Valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (794/2004) 6 määrätään kielitaidosta, että opiskelijan

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin.

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Hyväksymismerkinnät 1 (6) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen

Lisätiedot

terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa

terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa Tutkintokohtaiset t k i t terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa tki Aira Rajamäki 30.11.2009 Opetusneuvos Aira Rajamäki Opetushallitus aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Tuulikki Viitala Oulun seudun ammattikorkeakoulu AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU Opinnäytetyöt ja työelämä Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa

Lisätiedot

Uusi tutkintorakenne. Opetusministeriön Kehittämisseminaari Paasitorni. Hannele Niemi

Uusi tutkintorakenne. Opetusministeriön Kehittämisseminaari Paasitorni. Hannele Niemi Uusi tutkintorakenne Opetusministeriön Kehittämisseminaari 24.9.2.2003 Paasitorni Erilaisia vaihtoehtoja jatkokoulutus täydennys muu tausta 6 Alemman korkeakoulututkinnon tavoitteet 1) tutkintoon kuuluvien

Lisätiedot

VOKKE Valtakunnallinen opettajankoulutuksen ja kasvatusalan tutkintojen kehittämisprojekti

VOKKE Valtakunnallinen opettajankoulutuksen ja kasvatusalan tutkintojen kehittämisprojekti 1 VOKKE Valtakunnallinen opettajankoulutuksen ja kasvatusalan tutkintojen kehittämisprojekti Valtakunnallisen tutkintorakenneuudistuksen koordinaattorikokous Aika: 5.5.2004 klo 10.30-15.00 Paikka: Helsingin

Lisätiedot

Aikaisemmin hankitun osaamisen hyväksilukeminen tutkintoon

Aikaisemmin hankitun osaamisen hyväksilukeminen tutkintoon Aikaisemmin hankitun osaamisen hyväksilukeminen tutkintoon Vaasan yliopistossa on hyväksytty yhteiset Aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen (AHOT) periaatteet http://www.uva.fi/fi/for/student/studying/information/compensation/.

Lisätiedot

Lausunto liiketalouden perustutkinnon perusteiden luonnoksesta

Lausunto liiketalouden perustutkinnon perusteiden luonnoksesta Lausunto 1(5) Opetushallitus PL 380 (Kumpulantie 3) 00531 Helsinki Viite Opetushallituksen lausuntopyyntö 17/421/2008 Lausunto liiketalouden perustutkinnon perusteiden luonnoksesta Pyydettynä lausuntona

Lisätiedot

Ohje yleisistä siirtymäsäännösperiaatteista ennen aloittaneille opiskelijoille

Ohje yleisistä siirtymäsäännösperiaatteista ennen aloittaneille opiskelijoille Ohje yleisistä siirtymäsäännösperiaatteista ennen 1.8.2012 aloittaneille opiskelijoille Tampereen yliopiston hallituksen 13.6.2012 hyväksymän ja 1.8.2012 voimaan tulevan tutkintosäännön 33 2 momentin mukaan

Lisätiedot

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTAMINEN Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen

Lisätiedot

25.-26.5.2010. LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola

25.-26.5.2010. LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola 25.-26.5.2010 LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola Vaasan AMK henkilöstöä noin 240 ja opiskelijoita noin 3500 seuraavilla koulutusaloilla: Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala

Lisätiedot

Tutkinnonuudistuksen arvioinnin keskeiset tulokset

Tutkinnonuudistuksen arvioinnin keskeiset tulokset Tutkinnonuudistuksen arvioinnin keskeiset tulokset Riitta Pyykkö Helsinki 15.3.2011 Kansallinen Bologna-seminaari: Tutkinnonuudistus mitä jäi kesken? Arviointi ja sen kohteet Arvioinnin toteuttaminen mukana

Lisätiedot

Miten tullaan opettajaksi Helsingin yliopistosta?

Miten tullaan opettajaksi Helsingin yliopistosta? Miten tullaan opettajaksi Helsingin yliopistosta? Opintoasiainkoordinaattori Tanja Steiner 13.10.2004 Teema Opettaja Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Opettajankoulutus Helsingin yliopistossa Käyttäytymistieteellinen

Lisätiedot

Poikkitieteellinen maisteriohjelma vastaamaan hyvinvointialan haasteisiin

Poikkitieteellinen maisteriohjelma vastaamaan hyvinvointialan haasteisiin Poikkitieteellinen maisteriohjelma vastaamaan hyvinvointialan haasteisiin Hyvinvointia yhteistuumin seminaari 1.12.2005 Professori Tampereen yliopiston Porin yksikkö 12/7/2005 1 Tampereen yliopiston Porin

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 5.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen Aikaisemmin hankittua osaamista verrataan perustutkinnon perusteissa määriteltyihin ammattitaitovaatimuksiin

Lisätiedot

Metsäalan korkea-asteen opetushenkilöstön näkökulma koulutuksen kehittämiseen. Tutkija Riitta Kilpeläinen TTS Ihminen ja metsä seminaari 7.12.

Metsäalan korkea-asteen opetushenkilöstön näkökulma koulutuksen kehittämiseen. Tutkija Riitta Kilpeläinen TTS Ihminen ja metsä seminaari 7.12. Metsäalan korkea-asteen opetushenkilöstön näkökulma koulutuksen kehittämiseen Tutkija Riitta Kilpeläinen TTS Ihminen ja metsä seminaari 7.12.2016 Tausta Kansallinen metsästrategia 2025: uudet koulutuksen

Lisätiedot

PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT OHJEET KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA

PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT OHJEET KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT OHJEET KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA LV 2013 2014 1 Sisällysluettelo OPISKELU KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA... 3 KOULUTUSOHJELMAN

Lisätiedot

Ajankohtaiset koulutuspoliittiset aiheet

Ajankohtaiset koulutuspoliittiset aiheet Ajankohtaiset koulutuspoliittiset aiheet Puutarha-alan kehittämispäivät 20.-21.11.2014 Axxell Överby Anne Liimatainen, Opetushallitus Aiheet Ajankohtaiset koulutuspoliittiset aiheet Puutarha-alan tutkintojen

Lisätiedot

ORIENTOIVIEN LUENTOJEN AIKATAULU (loput aikataulut)

ORIENTOIVIEN LUENTOJEN AIKATAULU (loput aikataulut) Tänään aiheena 0 Muistutus fuxi-iltapäivästä. Alkaa to 4.9. klo 12.30 salissa L6. - opiskelijakeskus, YTHS, yliopistopastori, SOOL, ainejärjestön ja pienryhmäohjaajien järjestämää ohjelmaa 0 Orientoivien

Lisätiedot

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki Uudistuva insinöörikoulutus Seija Ristimäki Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Toimipaikat sijaitsevat Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla Neljä koulutusalaa: kulttuuri liiketalous sosiaali-

Lisätiedot