Talouskasvu ja hyvinvointi * Hyvinvoinnin osatekijät. Matti Pohjola Professori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Talouskasvu ja hyvinvointi * Hyvinvoinnin osatekijät. Matti Pohjola Professori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu"

Transkriptio

1 Kansantaloudellinen aikakauskirja 109. vsk. 1/2013 Talouskasvu ja hyvinvointi * Matti Pohjola Professori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Pari viime vuosikymmentä ovat Suomessa olleet kansainvälisesti verraten hyvän talouskasvun aikaa 1990-luvun lamasta ja viime vuosien taantumasta huolimatta. Bruttokansantuotteella asukasta kohden arvioitu elintasomme ylitti ensimmäisen kerran Euroopan unionin vanhojen jäsenmaiden muodostaman alueen tason viime vuosikymmenen puolivälissä (Pohjola 2011b). Samaan aikaan kotitalouksien väliset tuloerot ovat kuitenkin kasvaneet, mikä on ymmärrettävästi herättänyt huolen siitä, miten hyvinvoinnille on käynyt. Hyvinvoinnin on epäilty jopa alentuneen. Osoitan tässä artikkelissani, ettei satunnaisesti valitun suomalaisen hyvinvointi ole suinkaan vähentynyt, vaan että se on kasvanut jopa elintasoa nopeammin. Kulutuksen kasvu, vapaa-ajan lisääntyminen ja elinajanodotteen pidentyminen ovat enemmän kuin kompensoineet tuloerojen kasvun vaikutuksen. * Artikkeli perustuu Palkansaajien tutkimuslaitoksen 40-vuotisjuhlaseminaarissa pidettyyn esitelmään. Tarkastelu perustuu yksinkertaiseen utilitaristiseen malliin, jossa hyvinvoinnin eri osatekijöitä kulutusta, vapaa-aikaa, tuloeroja ja elinajanodotetta mitataan niiden kulutusekvivalentteina (Fleurbaey ja Gaulier 2009, Jones ja Klenow 2011). Esimerkiksi vapaa-ajan kulutusekvivalentti on se määrä kulutusta, josta henkilö olisi valmis luopumaan saadakseen lisää vapaa-aikaa. Laskelmat tehdään talouden toimijoiden tekemiä valintoja kuvaavista tilastoista olettaen, että valinnat paljastavat heidän arvostuksensa. Hyvinvoinnin osatekijät Meillä käydystä talouskasvua kritisoivasta keskustelusta saa sellaisen käsityksen, ettei talouskasvu ole luonut hyvinvointia. Aidon kehityksen indikaattorin (genuine progress indicator, GPI) mukaan suomalaisten hyvinvointi on viime vuosikymmeninä laskenut. GPI mittaa hyvinvointia yksityisellä kulutuksella ja investoinneilla, lisää näihin muun muassa kotitaloustyön arvon ja vähentää niistä rikollisuuden, liikenneonnettomuuksien ja ympäristöongelmi- 5

2 KAK 1 / 2013 Taulukko 1. Bruttokansantuote henkeä kohden ja hyvinvoinnin osatekijöitä /1990 Bruttokansantuote henkeä kohden (euroa*) ,35 Yksilöllinen kulutus henkeä kohden (euroa*) ,31 Käytettävissä olevien tulojen Gini-kerroin (prosenttia) 20,2 26,6 1,34 Vuotuinen työaika työllistä kohden (tuntia) ,95 Vastasyntyneen elinajanodote (vuosia) ,07 * viitevuoden 2000 hintoihin Lähde: Tilastokeskus en aiheuttamia haittoja. Sen mukaan hyvinvointi oli korkeimmillaan vuonna 1989, mutta on nyt pudonnut 1970-luvun tasolle (Hoffrén ja Rättö 2009). Näin huonosti ei Suomelle ole kuitenkaan voinut oikeasti käydä. Tehdäänpä yksinkertainen laskelma. Tarkastellaan satunnaisesti valittua henkilöä, jolle tarjotaan mahdollisuutta elää uudelleen joko vuosi 1990 tai 2010 tietämättä kuitenkaan etukäteen, kuka hän olisi nuori vai vanha, terve vai sairas, rikas vai köyhä vaan että hänen henkilöllisyytensä arvottaisiin aivan kuten syntymässäkin käy. Valinta on siis tehtävä tietämättömyyden verhon takaa. Kumman vuoden hän valitsisi? Vastaus riippuu tietenkin siitä, mitä tekijöitä hyvinvointiin luetaan ja mikä paino niille annetaan. Kulutus on toimintaa, jolla ihmiset tyydyttävät tarpeitaan. Se on siksi hyvinvoinnin keskeisin osatekijä. Taulukko 1 paljastaa henkeä kohden lasketun yksilöllisen kulutuksen olleen Suomessa vuonna 2010 määrältään 31 prosenttia korkeampi kuin vuonna Yksilölliseen kulutukseen luetaan kotitalouksien kulutuksen lisäksi sellaiset julkiset kulutusmenot, jotka kohdistuvat yksilöllisiin palveluihin kuten koulutukseen ja terveydenhuoltoon. Vapaa-aikaan ja kotityöhön oli myös käytettävissä enemmän aikaa, sillä vuotuinen työaika työntekijää kohden oli 5 prosenttia lyhyempi. Jos henkilöllisyyden arvonnassa kaikki iät vastasyntyneestä sataan vuoteen ovat yhtä todennäköisiä, säilyy satunnaisesti valittu henkilö vuoden 2010 hengissä 5 prosenttiyksikköä suuremmalla todennäköisyydellä kuin vuoden Vastasyntyneen elinajanodote kuvaa nimittäin tätä todennäköisyyttä. Vain eriarvoisuuden osalta asiat olivat taulukon 1 mittareilla huonommin vuonna 2010 kuin vuonna Käytettävissä olevien tulojen Gini-kertoimella arvioitu riski tulla arvotuksi joko keskimääräistä rikkaammaksi tai köyhemmäksi olisi suurempi. Se, kuinka paljon tämä seikka valinnassa painaa, riippuu suhtautumisesta riskiin, mitä on vaikea saada selville suoraan kysymällä. Ajatellaan siksi, että tämä henkilö pitää vuotta 2010 parempana kuin vuotta 1990, ja kysytään, kuinka paljon hän olisi valmis enintään maksamaan vuoden 2010 kulutuksessa siitä, ettei joutuisi vuoteen Vaihtoehtoisesti voidaan kysyä, kuinka paljon hänen vuoden 1990 kulutustaan pitäisi vähintään lisätä, jotta hän hyväksyisi vuoden Vuodet 2010 ja 1990 tehdään näin arvonnassa yhtä hyviksi odotettavissa olevan hyvinvoinnin näkökulmasta. Vastaus kertoo suoraan, kuinka paljon hyvinvointi on kasvanut kulutuksen avulla mitattuna. 6

3 Matti Pohjola Ongelma on siinä, ettei kyselyä voi toteuttaa käytännössä. Taloustieteessä on tapana edetä siten, että kiinnitetään kuvitteellisen henkilön preferenssejä kuvaava funktio talousteorian avulla ja arvioidaan sen parametrit tilastotietoja käyttäen. Kysely tehdään siten kuvitteellisesti teorian asettamassa viitekehikossa olettaen, että arvostukset paljastuvat kulutusta ja sen jakautumista sekä tehtyjä työtunteja koskevista havainnoista. Tulokset riippuvat tietenkin siitä, miten preferenssit määritellään. Samalla kuitenkin opitaan, kuinka herkkiä tulokset ovat oletusten suhteen. Seuraavassa jaksossa esitetty laskentamenetelmä antaa tulokseksi, että suomalaisten keskimääräinen hyvinvointi oli 49 prosenttia korkeampi vuonna 2010 kuin vuonna Koska bruttokansantuotteen määrä asukasta kohden oli vain 35 prosenttia suurempi, on hyvinvointi kasvanut elintasoa nopeammin. Bruttokansantuote on näin ollen hyvinvoinnin epätarkka mittari, mutta ei siitä syystä, että se yliarviosi hyvinvointia, vaan siitä syystä, että se aliarvioi sitä. Aidon kehityksen indikaattori (GPI) antaa virheellisen kuvan hyvinvoinnin kehityksestä siitä yksinkertaisesta syystä, että se ei mittaa hyvinvointia. Siinä yhdistetään hyvinvoinnin ja kestävän kehityksen osatekijöitä epäjohdonmukaisella tavalla (Neumeyer 2004, Stiglitz, Sen ja Fitoussi 2010: 66 67). Hyvinvointi syntyy siitä, miten yhteiskunta käyttää varallisuuttaan kunakin hetkenä. Se on siten varallisuuden luomaa tuottoa. Kestävää kehitys on puolestaan silloin, kun varallisuus ei vähene ajan kuluessa. Hyvinvointia ja kestävyyttä ei siksi pidä yhdistää samaan mittariin. Synteettisenä indikaattorina GPI ei myöskään perustu hyvinvointiteoriaan (Fleurbaey 2009). Menetelmä Hyvinvoinnin mittaamiseen käytetään Jonesin ja Klenow n (2011) menetelmää, jolla he vertasivat hyvinvointia eri maissa ja eri aikoina. Eri aikaan eläneillä ihmisillä on varmaankin ollut erilaiset preferenssit, mutta verrattaessa hyvinvointia eri vuosina on preferenssit vakioitava aivan samaan tapaan kuin tulotasoja vertailtaessa vakioidaan hyödykkeiden hinnat. Tarkastellaan siksi kuvitteellista henkilöä, jonka preferenssejä kuvataan yksinkertaisella hyötyfunktiolla jossa C on vuotuinen kulutus ja L vapaa-aika (ml. kotityöt). Hyöty on siten logaritminen kulutuksen suhteen ja riippuu vapaa-ajasta funktion v(l) osoittamalla tavalla. on parametri, jonka merkitys selviää jäljempänä. Kuvitellaan henkilön joutuvan arpajaisiin, jossa arvotaan hänen ikänsä sekä kulutustasonsa, jotka oletetaan toisistaan riippumattomiksi. Vapaa-aika jätetään arvonnan ulkopuolelle, jolloin sitä oletetaan olevan kaikilla sama määrä käytössään. Ikää arvottaessa pidetään kaikkia ikiä nollasta sataan vuotta yhtä todennäköisinä. Silloin vastasyntyneen elinajanodote e kuvaa henkilön todennäköisyyttä elää koko vuoden ja siten nauttia kulutuksesta ja vapaa-ajasta. Kulutuksen oletetaan noudattavan log-normaalijakaumaa, jonka parametrit saadaan kulutusta koskevista tilastoista. Kun kuoleman hyöty skaalataan nollaksi, on hyödyn odotusarvo on kulu- jossa c on kulutuksen odotusarvo ja tuksen logaritmin keskihajonta. 7

4 KAK 1 / 2013 Ajatellaan, että henkilö arvotaan elämään satunnaisesti valittuna joko vuoden t tai T (t < T) ja kysytään, kuinka paljon hänen kulutustaan vuonna T olisi skaalattava, jotta hänen olisi indifferentti näiden kahden vuoden kesken. Näin saadaan arvio siitä, kuinka paljon henkilö on valmis maksamaan siitä, ettei joutuisi vuoteen t: Mittari on kysyntäteoriasta tuttu ekvivalentti variaatio. Vastaavasti voidaan kysyä, kuinka paljon hänen vuoden t kulutustaan olisi lisättävä, jolloin saadaan hyvinvoinnin kasvulle toinen mittari eli kompensoiva variaatio : Yhtälön oikean puolen ensimmäinen tekijä kuvaa kulutuksen kasvun, toinen eriarvoisuuden lisääntymisen, kolmas vapaa-ajan kasvun ja viimeinen elinajanodotteen pitenemisen vaikutuksen hyvinvoinnin kasvuun vuodesta t vuoteen T. Elinajanodotteen pidentymisen kontribuutio saadaan kertomalla sen suhteellinen muutos elämän arvolla, jota mitataan periodin t hyvinvoinnilla. Vastaava hajotelma voidaan tehdä myös mittarille. Se on muiden tekijöiden osalta sama kuin edellä, mutta elinajanodotteen muutos painotetaan vuoden T hyvinvoinnilla. Hyvinvoinnin kasvu voidaan jakaa tällä tavoin osatekijöihinsä vain, kun hyöty oletetaan kulutuksen logaritmiseksi funktioksi. Sen kustannuksena on, että eriarvoistumisen kontribuutiolle annetaan samalla suhteellisen vähäinen paino laskelmassa. 1 Oletuksen merkitys saadaan selville laskemalla hyvinvoinnin mittareita myös sellaisista hyötyfunktioista, joissa eriarvoistumista painotetaan voimakkaammin. Tulokset Tavanomainen menettely on soveltaa hyvinvoinnin arviointiin näiden mittareiden geometrista keskiarvoa. Jonesin ja Klenow n menetelmä on pelkistetty ja kieltämättä altis monenlaiselle kritiikille. Sen vahvuus on kuitenkin yksinkertaisuudessa. Se perustuu vain muutamaan yleisesti saatavissa olevaan makrotason muuttujaan. Sen avulla hyvinvoinnin kasvun voi myös osittaa tekijöihinsä. Ekvivalentin variaation voi nimittäin purkaa muotoon Kuvio 1 esittää laskelman tulokset ajanjaksolle Muuttujat on esitelty jo edellä taulukossa 1, ja niiden aikasarjat ovat liitteessä 1. Jokaista vuotta verrataan kerrallaan vuoteen T = 2010, ja tulokset esitetään indekseinä, joiden perusvuosi on Kuvion 1 laskelma on tehty hyvinvoinnin kasvuhajotelman avulla. Hyvinvointi on kasvanut 2,7-kertaiseksi. Valtaosa siitä on tullut kulutuksen kontribuutiona, mikä ei ole yllättävää, sillä kulutus on toimintaa, jolla ihmiset tyydyttävät tarpeitaan. Yksilöllinen kulutus henkeä kohden on kaksinkertaistunut. Eriarvoistumisen merkitys on laskettu olettamalla, että kulutus on jakautunut ihmisten kesken samalla tavoin kuin käytettävissä olevat 1 Logaritmisesta hyötyfunktiosta laskettu suhteellisen riskiaversion kerroin on arvoltaan yksi. Taloustieteen malleissa sen vaihteluväli on yleensä

5 Matti Pohjola Kuvio 1. Hyvinvoinnin kehitys ja sen osatekijöiden kontribuutiot vuosina (indeksejä, 1975 = 1) 2,8 2,7 2,6 2,5 2,4 2,3 Hyvinvointi Kulutuksen vaikutus Elinajanodotteen vaikutus Vapaa-ajan vaikutus Eriarvoisuuden vaikutus 2,2 2,1 2,0 1,9 1,8 1,7 1,6 1,5 1,4 1,3 1,2 1,1 1,0 0,9 tulot. Laskelmassa käytetty eriarvoistumisen mittari on voitu näin ollen arvioida Ginikertoimen avulla. Liitteestä 1 näkyy, miten tuloerot supistuivat 1990-luvun puoliväliin saakka, mikä lisäsi hyvinvointia. Sen jälkeen ne ovat kasvaneet, mutta vaikutus hyvinvointiin on ollut vähäinen siitä syystä, että logaritminen hyötyfunktio antaa eriarvoistumiselle pienen painoarvon. Lisääntyneen vapaa-ajan merkityksen arvioimiseksi on spesifioitava funktio v(l). Vapaaaika on laskettu käänteisesti tehtyjen työtuntien kautta. Työn tarjonnan palkkajousto on oletettu vakioksi, ja kulutuksen ja vapaa-ajan vaihtosuhde on kalibroitu hyödyn maksimoinnin ensimmäisen kertaluvun ehdosta muuttujien vuoden 2010 arvoja käyttäen. 2 Näin laskettu 2 Menetelmästä ks. Jones ja Klenow (2011). Työn tarjonnan Frisch-joustoksi on oletettu 0,3 ja rajaveroasteeksi 45 prosenttia. vapaa-ajan ja kotityön kontribuutio hyvinvoinnin kasvuun on kuvion 1 mukaan kasvanut 1,2-kertaiseksi tarkastelujaksolla. Lopuksi on arvioitava pidentyneen elinajan vaikutus. Liitteen 1 mukaan vastasyntyneen elinajanodote on kasvanut 8 vuodella vuodesta 1975 vuoteen Hyvinvointivaikutuksen laskemiseksi olisi tiedettävä, mikä on yhden lisäelinvuoden arvo keskimääräiselle suomalaiselle. Olisi siis tiedettävä ihmiselämän arvo, jotta hyötyfunktion parametri saadaan arvioitua. Laskelmassa oletetaan, että 40-vuotiaan suomalaisen jäljellä olevan elämän arvo oli 1,9 miljoonaa euroa vuonna 2010, siis vajaat euroa per vuosi. Liikennevirasto käyttää tätä lukua ihmishengen hintana laskiessaan liikenneonnettomuuksien kustannuksia (Tervonen ja Ristikartano 2010). Arvio on kieltämättä karkea, mutta hyvinvointilaskelmia on helppo 9

6 KAK 1 / 2013 Kuvio 2. Bruttokansantuote asukasta kohden ja hyvinvoinnin vaihtoehtoisia kehitysarvioita (indeksejä, 1975 = 1) 3,6 3,4 3,2 3,0 2,8 Hyvinvointi elämän arvoa painottavassa laskelmassa Hyvinvointi peruslaskelmassa Hyvinvointi eriarvoisuutta painottavassa laskelmassa Bruttokansantuote asukasta kohden 2,6 2,4 2,2 2,0 1,8 1,6 1,4 1,2 1,0 0,8 tehdä mille tahansa elämän arvon estimaatille. Hyvinvointi kasvaa elinajanodotteen pidentyessä sitä nopeammin, mitä suurempi arvo elämälle annetaan. 3 Elinajanodotteen pidentyminen on lisännyt hyvinvointia yllättävän vähän. Sen kontribuutio on kasvanut 1,2-kertaiseksi. Yhteenvetona voi todeta tulonjaon eriarvoisuuden kasvun hidastaneen hyvinvoinnin kasvua, mutta erityisesti kulutuksen kasvu mutta myös vapaa-ajan lisääntyminen ja elinajanodotteen pidentyminen ovat enemmän kuin kompensoineet sen vaikutuksen. Tarkastelua voi tietenkin arvostella siitä, että laskelmat ovat herkkiä valittujen parametrien arvojen suhteen. Tämä pitää paikkansa eräiden mutta ei kaikkien muuttujien osalta. Vapaa-ajan vaikutus ei juuri muutu sen arvosta tehtävien oletusten muuttuessa. Laskelmat ovat 3 Amerikkalaisissa tutkimuksissa arviot elämän tilastollisesta arvosta vaihtelevat kahdesta 7,5 miljoonaan dollariin (Jones ja Klenow 2011). kuitenkin herkkiä sekä eriarvoisuudelle annetun painon että elämän arvon suhteen. Tehdään siksi kaksi vaihtoehtoista laskelmaa, jotka on esitetty kuviossa 2. Ensimmäisessä oletetaan, että eriarvoisuudelle annetaan suurempi paino soveltamalla laskelmassa sellaista hyötyfunktiota, jossa suhteellisen riskiaversion kerroin saa arvon kaksi. Kuviossa 1 esitetyssä peruslaskelmassa se on vain yksi. Toisessa oletetaan, että elämän arvo kaksinkertaistetaan peruslaskelmaan verrattuna. Tulokset muuttuvat odotetulla tavalla. Eriarvoisuutta painottavassa laskelmassa hyvinvointi kasvaa tarkastelujaksolla vain 2,4-kertaiseksi. Se on kuitenkin suurempi kuin elintason kasvu, sillä henkeä kohden laskettu bruttokansantuote kasvoi vain kaksinkertaiseksi. Tässäkin laskelmassa siis elintason kasvu aliarvioi hyvinvoinnin kehitystä. Elämän arvoa painottavassa laskelmassa hyvinvointi kasvaa puolestaan 3,4-kertaiseksi. 10

7 Matti Pohjola Johtopäätöksiä Tässä artikkelissa tehtyjen laskelmien mukaan suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on toiminut sillä tavoin kuin hyvinvointiyhteiskunnan pitääkin: kansalaisten keskimääräinen hyvinvointi on kasvanut tuloja nopeammin. Kulutus on kasvanut samaa tahtia tulojen kanssa, vapaa-ajan määrä on pidentynyt työajan lyhentymisen myötä ja elinajanodotteella arvioitu terveys on kohentunut. Nämä ovat yhdessä enemmän kuin kompensoineet tuloerojen kasvun vaikutuksen. Bruttokansantuote ei siten välttämättä yliarvioi hyvinvointia, kuten usein väitetään, vaan se pikemminkin aliarvioi sitä. Hyvinvointia on mitattu virtasuureena, eikä kantaa ole otettu sen kestävyyteen. Perustellusti voi kuitenkin väittää, että hyvinvointimme on nyt parempi kuin koskaan ennen, mutta todennäköisesti kuitenkin huonompi kuin tulevien sukupolvien hyvinvointi. Talouskasvu on nimittäin ollut siinä mielessä kestävää, että ympäristömme tila on parantunut (Syke 2008). Tuleville sukupolville jää myös enemmän sekä aineellista että henkistä pääomaa kuin mitä nykyinen sukupolvi on perinyt (Pohjola 2011a). Tästä ei tietenkään seuraa, että kaikki voivat hyvin, sillä tuloeroilla mitattu eriarvoisuus on kasvanut. Havainto pitää paikkansa satunnaisesti valitun suomalaisen esimerkiksi vielä syntymättömän lapsen näkökulmasta. Suomi on nyt parempi paikka syntyä kuin koskaan ennen. Tehtyjä laskelmia voi kritisoida monilta osin. Ne perustuvat varsin pelkistettyyn teoriaan ja makrotason tilastotietoihin, eikä niillä voi ottaa kantaa eriarvoisuuden muihin tekijöihin kuin tuloihin. Terveyspalvelujen tiedetään olevan ylellisyyshyödykkeitä. Niiden osuus tuloista kasvaa tulotason noustessa. Tarkastelu pitäisi siksi laajentaa sekä terveyspalvelujen että vapaa-ajan jakautumiseen ihmisten kesken. Kirjallisuus Hoffrén, J. ja Rättö, H. (2009), GPI hinnoittelee taloudellisen hyvinvoinnin, Tieto&trendit 2/2009: Fleurbaey, M. (2009), Beyond GDP? The quest for a measure of social welfare, Journal of Economic Literature 47: Fleurbaey, M. ja Gaulier, G. (2009), International Comparisons of Living Standards by Equivalent Incomes, Scandinavian Journal of Economics 111: Jones, C. I. ja Klenow, P.J. (2011), Beyond GDP? Welfare across Countries and Time, käsikirjoitus, html#rawls. Neumayer, E. (2004), Sustainability and well-being indicators, UNU-Wider Research Paper 2004/23. Pohjola, M. (2011a), Kansantuote, hyvinvointi ja kestävä kehitys, Kansantaloudellinen aikakauskirja 107: Pohjola, M. (2011b), Kasvukauden tilinpäätös, Kansantaloudellinen aikakauskirja 107: Stiglitz, J.E., Sen, A. ja Fitoussi, J.-P. (2010), Report by the Commission on the Measurement of Economic Performance and Social Progress, Syke (2008), Suomen ympäristö tila 2008, Suomen ympäristökeskus, Tervonen, J. ja Ristikartano, J. (2010), Tieliikenteen ajokustannusten yksikköarvot 2010, Liikenneviraston ohjeita 21/2010. Helsinki: Liikennevirasto.Liite 1. Aineisto (lähde: Tilastokeskus) 11

8 KAK 1 / 2013 Liite 1. Aineisto Yksilöllinen kulutus (euroa viitevuoden 2000 hintoihin) Käytettävissä olevien tulojen Gini-kerroin Vuotuinen työaika työaika (tuntia) (tuntia) Vuotuinen työaika (tuntia) Vuotuinen työaika työaika (tuntia) (tuntia) Lähde: Tilastokeskus Vastasyntyneen elinajanodote (vuosia) (vuosia) Vastasyntyneen elinajanodote (vuosia) Vastasyntyneen elinajanodote (vuosia)

Talouskasvu ja hyvinvointi Suomessa. Matti Pohjola

Talouskasvu ja hyvinvointi Suomessa. Matti Pohjola Talouskasvu ja hyvinvointi Suomessa Matti Pohjola Suomi on vihdoin saavuttanut eurooppalaisen elintason (bkt/asukas) Bkt/asukas, US dollaria ostovoimapariteetein mutta hyvinvoinnin kasvusta on erilaisia

Lisätiedot

Miten kuvata taloudellista hyvinvointia? Olli Savela, yliaktuaari, kansantalouden tilinpito Näkökulmia talouteen ja hyvinvointiin seminaari 7.3.

Miten kuvata taloudellista hyvinvointia? Olli Savela, yliaktuaari, kansantalouden tilinpito Näkökulmia talouteen ja hyvinvointiin seminaari 7.3. Miten kuvata taloudellista hyvinvointia? Olli Savela, yliaktuaari, kansantalouden tilinpito Näkökulmia talouteen ja hyvinvointiin seminaari 7.3.2011 Kansantalouden tilinpito Kansainvälinen talouden kuvaus-

Lisätiedot

14 Talouskasvu ja tuottavuus

14 Talouskasvu ja tuottavuus 14 Talouskasvu ja tuottavuus 1. Elintason kasvu 2. Kasvun mittaamisesta 3. Elintason osatekijät Suomessa 4. Elintason osatekijät OECD-maissa 5. Työn tuottavuuden kasvutekijät Tämä on pääosin Mankiw n ja

Lisätiedot

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 40

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 40 Haastaako talouskriisi kestävän kehityksen? Palkansaajien tutkimuslaitoksen 40-vuotisjuhlaseminaari Palkansaajien tutkimuslaitoksen 40-vuotisjuhlaseminaari tarjosi korkeatasoisia esityksiä talouskriisistä

Lisätiedot

Kansantuote, hyvinvointi ja kestävä kehitys*

Kansantuote, hyvinvointi ja kestävä kehitys* K a n s a n t a l o u d e l l i n e n a i k a k a u s k i r j a 1 0 7. v s k. 1 / 2 0 1 1 Kansantuote, hyvinvointi ja kestävä kehitys* Matti Pohjola Professori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu 1. Johdanto

Lisätiedot

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus 1. Elintason kasvu 2. Kasvun mittaamisesta 3. Elintason osatekijät Suomessa 4. Elintason osatekijät OECD-maissa 5. Työn tuottavuuden kasvutekijät Tämä on pääosin Mankiw

Lisätiedot

Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa

Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa Jouko Karjalainen eapn-fin 29.11.2013 1 Tulkintakehikot Yksilön vastuu Yhteisöjen vastuu Yhteiskunnan vastuu 2 Mitä on köyhyys? vastentahtoinen tilanne, rajoittaa

Lisätiedot

Hyvinvoinnin mittaamisen haasteet. Syyskuu 2012 Hilkka Vihavainen

Hyvinvoinnin mittaamisen haasteet. Syyskuu 2012 Hilkka Vihavainen Hyvinvoinnin mittaamisen haasteet Syyskuu 2012 Hilkka Vihavainen Esityksen rakenne Taustaa mistä on puhe kun puhutaan hyvinvoinnin mittaamisesta? Hyvinvointi on moniulotteista mitä meillä nyt on? Tilastojen

Lisätiedot

Tilastotiedote 2007:1

Tilastotiedote 2007:1 TAMPEREEN KAUPUNGIN TALOUS- JA STRATEGIARYHMÄ TIETOTUOTANTO JA LAADUNARVIOINTI Tilastotiedote 2007:1 25.1.2007 TULONJAKOINDIKAATTORIT 1995 2004 Tilastokeskus kokosi vuodenvaihteessa kotitalouksien tulonjakoa

Lisätiedot

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Verotus ja talouskasvu Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Johdantoa (1/2) Talouskasvua mitataan bruttokansantuotteen kasvulla. Pienetkin erot talouden BKT:n kasvuvauhdissa

Lisätiedot

Talouskasvu ja hyvinvointivaltion rahoitus

Talouskasvu ja hyvinvointivaltion rahoitus Talouskasvu ja hyvinvointivaltion rahoitus Seija Ilmakunnas Palkansaajien tutkimuslaitos Talouskasvu vakaan yhteiskuntakehityksen edellytys? -seminaari 11.3.2011 Esityksen rakenne Kestävän kehityksen yhteiskuntapolitiikan

Lisätiedot

I I K UL U UT U T T A T JANTE T O E R O I R A

I I K UL U UT U T T A T JANTE T O E R O I R A II KULUTTAJANTEORIA.. Budjettirajoite * Ihmisten kaikkea toimintaa rajoittavat erilaiset rajoitteet. * Mikrotalouden kurssilla tärkein rajoite on raha. * Kuluttaja maksimoi hyötyään, mutta ei kykene toteuttamaan

Lisätiedot

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki*

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki* Eläkkeet ja kansantalous Keva-päivä 26.5.2011 Seppo Honkapohja Suomen Pankki* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. 1 I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia peruskysymyksiä

Lisätiedot

Onko Pikettyn kuvaama kehitys nähtävissä Suomessa? Matti Tuomala 10.12.2014

Onko Pikettyn kuvaama kehitys nähtävissä Suomessa? Matti Tuomala 10.12.2014 Onko Pikettyn kuvaama kehitys nähtävissä Suomessa? Matti Tuomala 10.12.2014 Piketty(2014):kahlitsematon kapitalismi johtaa vääjäämättömästi taloudellisten erojen kasvuun Piketty (2014) esittää teorian

Lisätiedot

ERIARVOISUUS VANHUUDESSA JA TERVEYDESSÄ

ERIARVOISUUS VANHUUDESSA JA TERVEYDESSÄ ERIARVOISUUS VANHUUDESSA JA TERVEYDESSÄ Eero Lahelma, professori Helsingin yliopisto Hjelt-instituutti Kansanterveystieteen osasto eero.lahelma@helsinki.fi Kohti parempaa vanhuutta, Konsensuskokous Hanasaari

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä

Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä Seppo Honkapohja Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton seminaari 4.9.2012 Sisältö Väestörakenteen muutos Suomessa Suomessa ikääntymisen kansantaloudelliset

Lisätiedot

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008 Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita Tilastokeskus-päivä 4.11.28 Kaksi näkökulmaa suomalaisen hyvinvoinnin haasteista 1) Väestön ikääntymisen seuraukset :! Talouskasvun hidastuminen, kun työikäinen väestö

Lisätiedot

ALUEELLISEN HYVINVOINTIMITTARISTON KEHITTÄMINEN. SATAKUNNAN LAPSI- JA NUORISOPOLIITTINEN FOORUMI 16.9.2014 Ari Karppinen & Saku Vähäsantanen

ALUEELLISEN HYVINVOINTIMITTARISTON KEHITTÄMINEN. SATAKUNNAN LAPSI- JA NUORISOPOLIITTINEN FOORUMI 16.9.2014 Ari Karppinen & Saku Vähäsantanen ALUEELLISEN HYVINVOINTIMITTARISTON KEHITTÄMINEN SATAKUNNAN LAPSI- JA NUORISOPOLIITTINEN FOORUMI 16.9.2014 Ari Karppinen & Saku Vähäsantanen 2 Koulukiusaaminen Satakunnan kunnissa 2013 3 Onko koulukiusauskokemuksella

Lisätiedot

Aidon kehityksen indikaattorin (GPI) ja itäisen Suomen maakuntien kehityksen analyysi

Aidon kehityksen indikaattorin (GPI) ja itäisen Suomen maakuntien kehityksen analyysi idon kehityksen indikaattorin (GPI) ja itäisen Suomen maakuntien kehityksen analyysi Eero Vatanen 1 Keskustelu hyvinvointia ja kehitystä mittaavista indikaattoreista ja niiden sopivuudesta on ollut viime

Lisätiedot

1(5) Julkisyhteisöjen rahoitusasema ja perusjäämä

1(5) Julkisyhteisöjen rahoitusasema ja perusjäämä 1(5) EU-lainsäädäntö asettaa julkisen talouden hoidolle erilaisia finanssipoliittisia sääntöjä, joista säädetään unionin perussopimuksessa ja vakaus- ja kasvusopimuksessa. Myös kansallinen laki asettaa

Lisätiedot

Vaihtoehtoisia mittareita hyvinvoinnin

Vaihtoehtoisia mittareita hyvinvoinnin Vaihtoehtoisia mittareita hyvinvoinnin mittaamiselle Onnellisuustalousseminaari Jukka Hoffrén Tilastokeskus Sisältö Talouskasvu, BKT ja kansantalouden tilinpito Kestävän tulon käsite Vaihtoehtoiset hyvinvoinnin

Lisätiedot

Taloustieteen perusteet 31A00110 18.04.2016. Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus

Taloustieteen perusteet 31A00110 18.04.2016. Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus Taloustieteen perusteet 31A00110 18.04.2016 Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus Pisteytys: 1 2 3 4 5 6 Yht Vastaukseen käytetään vain tätä vastauspaperia. Vastaa niin lyhyesti, että vastauksesi

Lisätiedot

Taloustieteen perusteet 31A00110 19.02.2016. Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus

Taloustieteen perusteet 31A00110 19.02.2016. Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus Taloustieteen perusteet 31A00110 19.02.2016 Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus Pisteytys: 1 2 3 4 5 6 Yht Vastaukseen käytetään vain tätä vastauspaperia. Vastaa niin lyhyesti, että vastauksesi

Lisätiedot

a) 3500000 (1, 0735) 8 6172831, 68. b) Korkojaksoa vastaava nettokorkokanta on

a) 3500000 (1, 0735) 8 6172831, 68. b) Korkojaksoa vastaava nettokorkokanta on Kotitehtävät 4 Ratkaisuehdotukset. 1. Kuinka suureksi 3500000 euroa kasvaa 8 vuodessa, kun lähdevero on 30% ja vuotuinen korkokanta on 10, 5%, kun korko lisätään a) kerran vuodessa b) kuukausittain c)

Lisätiedot

Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa

Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa Matti Pohjola Kilpailukyky Yhteiskunnan kilpailukyky = kansalaisten hyvinvointi aineellinen elintaso = tulotaso = palkkataso työllisyys

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

Köyhyyden poistaminen on koko yhteiskunnan etu Dos. Timo Pokki Lahden diakonialaitos 6.5.2010 Mitä on globaali köyhyys? Köyhyyden mittaamiseen ei ole yhtä yleisesti hyväksyttyä ja kiistatonta mittaria.

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1 MITÄ HYVINVOINTI ON? Perustarpeet: ravinto, asunto Terveys: toimintakyky, mahdollisuus hyvään hoitoon

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

"Piketty on nostanut tulonjaon tutkimuksen keskiöön"

Piketty on nostanut tulonjaon tutkimuksen keskiöön 23.3.2014 "Piketty on nostanut tulonjaon tutkimuksen keskiöön" 23.3.2014 Juha-Pekka Raeste Jyväskylän yliopiston taloustieteen professori Ari Hyytinen arvioi, että ranskalainen kansantaloustieteilijä ja

Lisätiedot

Harjoittele YO-tehtäviä. Kysymykset. 1. Tilastotehtävä

Harjoittele YO-tehtäviä. Kysymykset. 1. Tilastotehtävä Kurssi 4 Suomen historian käännekohtia Luku VI Köyhyydestä hyvinvointiin Harjoittele YO-tehtäviä Kysymykset 1. Tilastotehtävä Oheinen tilasto kuvaa yksityisten kulutusmenojen kehitystä Suomessa 1900- luvun

Lisätiedot

Pyöräilyn seurantamallin perustaminen Vantaalle

Pyöräilyn seurantamallin perustaminen Vantaalle Pyöräilyn seurantamallin perustaminen Vantaalle Pyöräilyn terveysvaikutusten taloudellinen arviointi HEAT-työkalulla 19.12.2014 HEAT-työkalu Vähenevän arkiliikunnan ja elintapasairauksien (lisääntyvän

Lisätiedot

Kansakunnan elintasoa mitataan kansantuotteen määrällä asukasta kohden: BKT/asukas, GDP per capita

Kansakunnan elintasoa mitataan kansantuotteen määrällä asukasta kohden: BKT/asukas, GDP per capita Osa 14 Elintaso ja hyvinvointi Materiaali on osin kirjaa täydentävää (kts. Mankiw & Taylor, Chs 23-25, valuuttakursseista Chp 31). Pohjolan esityksen lisäksi omia kalvojani mustilla otsikoilla. 1. Elintason

Lisätiedot

Metsä sijoituskohteena 1983 2007

Metsä sijoituskohteena 1983 2007 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Metsä sijoituskohteena 198327 3/28 21.8.28 Esa Uotila Puuntuotannon sijoitustuotto pysyi korkeana vuonna 27 Yksityismetsien hakkuut

Lisätiedot

Mikä on bruttokansantuote ja mitä se mittaa? Maailman tilastopäivä 20.10.2015 Studia Monetaria Katri Soinne

Mikä on bruttokansantuote ja mitä se mittaa? Maailman tilastopäivä 20.10.2015 Studia Monetaria Katri Soinne Mikä on bruttokansantuote ja mitä se mittaa? Maailman tilastopäivä 20.10.2015 Studia Monetaria Katri Soinne Bruttokansantuotteen volyymin vuosimuutos eli reaalinen muutos, prosenttia Lähde: www.tilastokeskus.fi

Lisätiedot

Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Rahamäärä, hintataso ja valuuttakurssit

Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Rahamäärä, hintataso ja valuuttakurssit Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Rahamäärä, hintataso ja valuuttakurssit Monisteen sisältö Rahamäärän ja inflaation yhteys pitkällä aikavälillä Nimelliset ja reaaliset valuuttakurssit Ostovoimapariteetti

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

Metsä sijoituskohteena 1983 2008

Metsä sijoituskohteena 1983 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 38/29 Metsä sijoituskohteena 198328 1.1.29 Esa Uotila Antrei Lausti Taantuma painoi puuntuotannon sijoitustuoton miinukselle vuonna

Lisätiedot

Kansantaloudessa tuotetaan vehnää, jauhoja ja leipää. Leipä on talouden ainoa lopputuote, ja sen valmistuksessa käytetään välituotteena jauhoja.

Kansantaloudessa tuotetaan vehnää, jauhoja ja leipää. Leipä on talouden ainoa lopputuote, ja sen valmistuksessa käytetään välituotteena jauhoja. Taloustieteen perusteet Kesä 2014 Harjoitus 4: MALLIRATKAISUT Juho Nyholm (juho.nyholm@helsinki.fi Tehtävä 1 Kansantaloudessa tuotetaan vehnää, jauhoja ja leipää. Leipä on talouden ainoa lopputuote, ja

Lisätiedot

Suomen alueellisten GPI -aikasarjojen laskennan tilannekatsaus

Suomen alueellisten GPI -aikasarjojen laskennan tilannekatsaus Suomen alueellisten GPI -aikasarjojen laskennan tilannekatsaus TEM 3.9.2013 Jukka Hoffrén Tutkimuspäällikkö, Dosentti Tausta Teollisuusyhteiskunnassa kaiken tuotannon lisäyksen oletettiin lisäävän kulutusta

Lisätiedot

Työeläkelaitokset julkisessa taloudessa

Työeläkelaitokset julkisessa taloudessa Mauri Kotamäki, VM Versio 7.1.2016 klo 14:15 Risto Vaittinen, ETK Reijo Vanne, Tela Työeläkelaitokset julkisessa taloudessa Työeläkelaitokset sisältyvät kansantalouden tilinpidossa julkisyhteisöihin, joiden

Lisätiedot

Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa. Jouko Karjalainen Päivyt 28.11.2013

Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa. Jouko Karjalainen Päivyt 28.11.2013 Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa Jouko Karjalainen Päivyt 28.11.2013 Tulkintakehikot Yksilön vastuu Yhteisöjen vastuu Yhteiskunnan vastuu Sosiaalisten ongelmien määrittely 1. Ongelman tunnistaminen

Lisätiedot

b) Arvonnan, jossa 50 % mahdollisuus saada 15 euroa ja 50 % mahdollisuus saada 5 euroa.

b) Arvonnan, jossa 50 % mahdollisuus saada 15 euroa ja 50 % mahdollisuus saada 5 euroa. 2.9. Epävarmuus ja odotetun hyödyn teoria Testi. Kumman valitset a) 10 euroa varmasti. b) Arvonnan, jossa 50 % mahdollisuus saada 15 euroa ja 50 % mahdollisuus saada 5 euroa. Odotettu arvo 0,5* 15 + 0,5*5

Lisätiedot

Hyvinvoinnin uudet mittarit

Hyvinvoinnin uudet mittarit Hyvinvoinnin uudet mittarit Kepan taustamuistio, lokakuu 2010 Pääministeri Mari Kiviniemen hallitus päätti ohjelmassaan kesäkuussa 2010, että hyvinvoinnin mittaamista on parannettava. Hallitus käynnistää

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 2014:28 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 Helsingissä mediaanitulo 26 300 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 32 800 euroa Pääomatuloja huomattavasti edellisvuotta vähemmän Veroja

Lisätiedot

Kotitalouksien palvelujen tuotanto / kotityön arvo. Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Johanna Varjonen

Kotitalouksien palvelujen tuotanto / kotityön arvo. Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Johanna Varjonen Kotitalouksien palvelujen tuotanto / kotityön arvo Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Johanna Varjonen Miksi tietoja tarvitaan Yhteiskunnallinen työnjako hyvinvointipalvelujen tuottamisessa Kotitalouksien tuotanto

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden markkinatilanne

Elintarviketeollisuuden markkinatilanne Elintarviketeollisuuden markkinatilanne Juho Lindman Helsingin kauppakorkeakoulun tutkija 23.10.2009 Juho Lindman Sisällysluettelo 1. Talouskriisin vaikutukset 2. Palkankorotusten todellinen vaikutus ruuan

Lisätiedot

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen 1 Suomen Kuntaliitto 8.10.2010 Henrik Rainio, Jouko Heikkilä Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen Veroprosentin korotuksesta kunta saa aina täysimääräisen

Lisätiedot

ORMS2020 Päätöksenteko epävarmuuden vallitessa Syksy 2008

ORMS2020 Päätöksenteko epävarmuuden vallitessa Syksy 2008 ORMS2020 Päätöksenteko epävarmuuden vallitessa Syksy 2008 Harjoitus 4 Ratkaisuehdotuksia 1. Olkoon herra K.:n hyötyfunktio u(x) = ln x. (a) Onko herra K. riskinkaihtaja, riskinrakastaja vai riskineutraali?

Lisätiedot

Kuntatalous vuoteen 2040 laskentamallilla

Kuntatalous vuoteen 2040 laskentamallilla Kansantaloudellinen aikakauskirja 104. vsk. 2/2008 Kuntatalous vuoteen 2040 laskentamallilla Pekka Parkkinen Hallintotieteen tohtori, tutkimuspäällikkö Valtion taloudellinen tutkimuskeskus s uomen kuntatalous

Lisätiedot

Yrittäjät. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Yrittäjät. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Yrittäjät Konsultit 2HPO 1 Yrittäjien lukumäärä pl. maatalous 1990-270 250 230 210 190 170 150 130 110 90 tuhatta yrittäjää 261 000 169 000 92 000 70 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Tulot. 12.1.2015 Jenni Kallio

Toimintaympäristö. Tulot. 12.1.2015 Jenni Kallio Toimintaympäristö Tulot 12.1.2015 Jenni Kallio Käytettävissä olevat tulot pienenivät Tulot 2013 Diat 4 7 Vuonna 2013 tamperelaisten tulonsaajien veronalaiset keskitulot olivat 27 587 euroa. Tulonsaajista

Lisätiedot

Kestävän kehityksen tavoite ja sen kuvaamisen vaihtoehdot

Kestävän kehityksen tavoite ja sen kuvaamisen vaihtoehdot Kestävän kehityksen tavoite ja sen kuvaamisen vaihtoehdot Näkökulmia talouteen ja hyvinvointiin -seminaari 7.3.2011 Jukka Hoffrén Tutkimuspäällikkö Taloustieteen näkökulma Nykyiseltä taloustieteen valtavirtaukselta

Lisätiedot

Metsä sijoituskohteena 1983 2009

Metsä sijoituskohteena 1983 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 34/21 Metsä sijoituskohteena 198329 11.8.21 Esa Uotila Antrei Lausti Puuntuotannon sijoitustuotto vuonna 29 edelleen miinuksella

Lisätiedot

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 2000-2010. Työeläkepäivä 15.11.2011 Mikko Kautto, Tutkimusosasto

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 2000-2010. Työeläkepäivä 15.11.2011 Mikko Kautto, Tutkimusosasto Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 2000-2010 Työeläkepäivä 15.11.2011 Mikko Kautto, Tutkimusosasto Päätulos: eläkkeet ovat kasvaneet huomattavasti Keskimääräinen eläke on parantunut 10 vuodessa reaalisesti

Lisätiedot

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Tiedosta hyvinvointia 1 Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Marita Sihto Stakes Tiedosta hyvinvointia 2 Esityksen sisältö! Terveyspolitiikan

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 52/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 52/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 52/2014 Metsä sijoituskohteena 1983 2013 15.12.2014 Esa Uotila Puuntuotannon sijoitustuotto 4 prosenttia vuonna 2013 Yksityismetsien

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 2015. 812/2015 Laki. rahoitusvakausviranomaisesta annetun lain 5 luvun muuttamisesta.

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 2015. 812/2015 Laki. rahoitusvakausviranomaisesta annetun lain 5 luvun muuttamisesta. SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 2015 812/2015 Laki rahoitusvakausviranomaisesta annetun lain 5 luvun muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rahoitusvakausviranomaisesta

Lisätiedot

Monte Carlo -menetelmä optioiden hinnoittelussa (valmiin työn esittely)

Monte Carlo -menetelmä optioiden hinnoittelussa (valmiin työn esittely) Monte Carlo -menetelmä optioiden hinnoittelussa (valmiin työn esittely) 17.09.2015 Ohjaaja: TkT Eeva Vilkkumaa Valvoja: Prof. Harri Ehtamo Työn saa tallentaa ja julkistaa Aalto-yliopiston avoimilla verkkosivuilla.

Lisätiedot

Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen?

Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen? Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen? Jussi Ahokas Itä-Suomen yliopisto Sayn laki 210 vuotta -juhlaseminaari Esityksen sisällys Mitä on tuottavuus? Tuottavuuden määritelmä Esimerkkejä tuottavuudesta

Lisätiedot

Tuloerojen kehitys Suomessa 1966-2007. Marja Riihelä Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Verotyöryhmän kokous 9.9.2009

Tuloerojen kehitys Suomessa 1966-2007. Marja Riihelä Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Verotyöryhmän kokous 9.9.2009 Tuloerojen kehitys Suomessa 1966-2007 Marja Riihelä Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Verotyöryhmän kokous 9.9.2009 Suomessa eriarvoisuuden kasvu viimeisen kymmenen vuoden aikana oli poikkeuksellista

Lisätiedot

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista 3 2012 Edessä hitaan kasvun vuosia Vuonna 2011 Suomen kokonaistuotanto elpyi edelleen taantumasta ja bruttokansantuote kasvoi 2,9 %. Suomen Pankki ennustaa kasvun hidastuvan 1,5 prosenttiin vuonna 2012,

Lisätiedot

Peliteoria Strategiapelit ja Nashin tasapaino. Sebastian Siikavirta sebastian.siikavirta@helsinki.fi

Peliteoria Strategiapelit ja Nashin tasapaino. Sebastian Siikavirta sebastian.siikavirta@helsinki.fi Peliteoria Strategiapelit ja Nashin tasapaino Sebastian Siikavirta sebastian.siikavirta@helsinki.fi Helsinki 11.09.2006 Peliteoria Tomi Pasanen HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Sisältö

Lisätiedot

Eläkeiän kynnyksellä kahden kohortin vertailu

Eläkeiän kynnyksellä kahden kohortin vertailu Eläkeiän kynnyksellä kahden kohortin vertailu Antti Karisto & Ilkka Haapola Lahden tiedepäivä 27.11.2012 www.helsinki.fi/yliopisto APC-ongelma Olisi tärkeää erottaa toisistaan ikävaikutus (Age), ajankohtavaikutus

Lisätiedot

Aki Taanila AIKASARJAENNUSTAMINEN

Aki Taanila AIKASARJAENNUSTAMINEN Aki Taanila AIKASARJAENNUSTAMINEN 26.4.2011 SISÄLLYS JOHDANTO... 1 1 AIKASARJA ILMAN SYSTEMAATTISTA VAIHTELUA... 2 1.1 Liukuvan keskiarvon menetelmä... 2 1.2 Eksponentiaalinen tasoitus... 3 2 AIKASARJASSA

Lisätiedot

A. Huutokaupat ovat tärkeitä ainakin kolmesta syystä. 1. Valtava määrä taloudellisia transaktioita tapahtuu huutokauppojen välityksellä.

A. Huutokaupat ovat tärkeitä ainakin kolmesta syystä. 1. Valtava määrä taloudellisia transaktioita tapahtuu huutokauppojen välityksellä. HUUTOKAUPOISTA A. Huutokaupat ovat tärkeitä ainakin kolmesta syystä 1. Valtava määrä taloudellisia transaktioita tapahtuu huutokauppojen välityksellä. 2. Huutokauppapelejä voidaan käyttää taloustieteen

Lisätiedot

Sisällysluettelo ESIPUHE 1. PAINOKSEEN... 3 ESIPUHE 2. PAINOKSEEN... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4

Sisällysluettelo ESIPUHE 1. PAINOKSEEN... 3 ESIPUHE 2. PAINOKSEEN... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 Sisällysluettelo ESIPUHE 1. PAINOKSEEN... 3 ESIPUHE 2. PAINOKSEEN... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. METODOLOGIAN PERUSTEIDEN KERTAUSTA... 6 1.1 KESKEISTEN KÄSITTEIDEN KERTAUSTA... 7 1.2 AIHEESEEN PEREHTYMINEN...

Lisätiedot

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 2 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 Yhtiössä otettiin käyttöön lämmön talteenottojärjestelmä (LTO) vuoden 2013 aikana. LTO-järjestelmää

Lisätiedot

Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi. HEAT-työkalun käyttö. Riikka Kallio 17.4.2013

Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi. HEAT-työkalun käyttö. Riikka Kallio 17.4.2013 Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi HEAT-työkalun käyttö Riikka Kallio 17.4.2013 16.4.2013 Liikunnan terveysvaikutuksista ja liikkumattomuudesta Liikkumattomuus (physical inactivity) on suurin

Lisätiedot

Projektin arvon määritys

Projektin arvon määritys Projektin arvon määritys Luku 6, s. 175-186 Optimointiopin seminaari - Syksy 2000 / 1 Tehtävä Johdetaan menetelmä projektiin oikeuttavan option määrittämiseksi kohde-etuuden hinnan P perusteella projektin

Lisätiedot

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen 1 2 3 Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen opettajien tutkimusalueista. 4 Kuviossa 1 esitetään kansantaloustieteen

Lisätiedot

SSL syysseminaari 29.10.2013 Juha Hyssälä

SSL syysseminaari 29.10.2013 Juha Hyssälä SSL syysseminaari 29.10.2013 Juha Hyssälä Lääketieteellisessä tutkimuksessa on perinteisesti käytetty elinaika-analyysissä Coxin suhteellisen vaaran mallia ja/tai tämän johdannaisia. Kyseinen malli kuitenkin

Lisätiedot

Testejä suhdeasteikollisille muuttujille

Testejä suhdeasteikollisille muuttujille Ilkka Mellin Tilastolliset menetelmät Osa 3: Tilastolliset testit Testejä suhdeasteikollisille muuttujille TKK (c) Ilkka Mellin (007) 1 Testejä suhdeasteikollisille muuttujille >> Testit normaalijakauman

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Seppo Honkapohja* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia

Lisätiedot

Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin

Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin Liitemuistio, 4.9.213 Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin Sami Grönberg, Seppo Kari ja Olli Ropponen, VATT 1 Verotukseen ehdotetut

Lisätiedot

1. Matikan kurssin arvosanat jakautuivat seuraavalla tavalla:

1. Matikan kurssin arvosanat jakautuivat seuraavalla tavalla: MAA6.3 Loppukoe 9.11.01 Jussi Tyni Valitse kuusi tehtävää Muista merkitä vastauspaperiin oma nimesi ja tee etusivulle pisteytysruudukko. Kaikkiin tehtävien ratkaisuihin välivaiheet näkyviin! 1. Matikan

Lisätiedot

OPAL-netto Tietoa työvoimakoulutuksen nettovaikuttavuudesta opiskelijapalautteita analysoimalla

OPAL-netto Tietoa työvoimakoulutuksen nettovaikuttavuudesta opiskelijapalautteita analysoimalla OPAL-netto Tietoa työvoimakoulutuksen nettovaikuttavuudesta opiskelijapalautteita analysoimalla Eric Hällström TEM / TIETO 1 lisää osaamista Työvoimakoulutuksen vaikutuksen perusmuoto Työvoimakoulutuksen

Lisätiedot

Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla

Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Tutkimus Marraskuu 2005 *connectedthinking Sisällysluettelo Yhteenveto... 3 Yleistä... 3 Kyselytutkimuksen tulokset... 3 Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla...

Lisätiedot

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Lehdistötiedote Julkaistavissa 8.1.07 klo.00 Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Eurooppalaisten ajankäyttö on samankaltaistumassa, mutta Suomessa pienten lasten vanhemmilla ja

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Studia Generalia Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Lauri Kajanoja, VTT Ekonomisti, kansantalousosasto Suomen Pankki Rahan käsite mitä raha on? Rahan voi määritellä

Lisätiedot

Köyhät aina keskuudessamme? Jouko Karjalainen Jäidenlähtöseminaari 9.5.2016

Köyhät aina keskuudessamme? Jouko Karjalainen Jäidenlähtöseminaari 9.5.2016 12.5.2016 Köyhät aina keskuudessamme? Jouko Karjalainen Jäidenlähtöseminaari 9.5.2016 Jouko Karjalainen 1 Käsitteiden käsittäminen Huono-osaisuus on monien tilanteiden ja prosessien (tarkoittamaton) seuraus

Lisätiedot

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5)

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5) 4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5) Opimme tässä ja seuraavissa luennoissa että markkinat ovat hyvä tapa koordinoida taloudellista toimintaa (mikä on yksi taloustieteen

Lisätiedot

14 Taloudellinen kasvu

14 Taloudellinen kasvu 14 Taloudellinen kasvu 1. Määritelmä ja mittaaminen 2. Kansainväliset elintasovertailut 3. Talouskasvun historiaa Materiaali on pääosin oppikirjaa täydentävää (Mankiw & Taylor, 2nd ed., chs 23-25, 31;

Lisätiedot

Terveyspalveluiden oikeudenmukaisuuden tutkimus Metodifestivaali 2015

Terveyspalveluiden oikeudenmukaisuuden tutkimus Metodifestivaali 2015 Terveyspalveluiden oikeudenmukaisuuden tutkimus Metodifestivaali 2015 Sonja Lumme 1 Esityksen rakenne Terveyspalveluiden tutkimus rekisteriaineistoilla Oikeudenmukaisuus terveydenhuollossa Rekisterit Oikeudenmukaisuuden

Lisätiedot

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Kuviot ja taulukot Suomiforum Lahti 9.11.25 Suomalaiset Kuvio 1. Väkiluku 175 25 Väkiluku 175 25 ennuste 6 Miljoonaa 5 4 3 2 1 Suomen sota 175 177 179 181 183

Lisätiedot

Helsingin, Itä-Suomen, Jyväskylän, Oulun, Tampereen ja Turun yliopisto Matematiikan valintakoe 11.6.2012 klo 10 13 Ratkaisut ja pisteytysohjeet

Helsingin, Itä-Suomen, Jyväskylän, Oulun, Tampereen ja Turun yliopisto Matematiikan valintakoe 11.6.2012 klo 10 13 Ratkaisut ja pisteytysohjeet Helsingin, Itä-Suomen, Jyväskylän, Oulun, Tampereen ja Turun yliopisto Matematiikan valintakoe 11.6.01 klo 10 13 t ja pisteytysohjeet 1. Ratkaise seuraavat yhtälöt ja epäyhtälöt. (a) 3 x 3 3 x 1 4, (b)

Lisätiedot

Epävarmuus ja kulutuskysynnän dynamiikka *

Epävarmuus ja kulutuskysynnän dynamiikka * Kansantaloudellinen aikakauskirja 95. vsk. 3/1999 Timo Koivumäki Epävarmuus ja kulutuskysynnän dynamiikka * TIMO KOIVUMÄKI KTT Oulun yliopisto Kotitalouksien kulutuskäyttäytyminen on viimeisen viidenkymmenen

Lisätiedot

Suomen Laffer-käyrä* ARTIKKELEITA. 1. Johdanto. Taina Eckstein KTM* Heli Paunonen KTM*

Suomen Laffer-käyrä* ARTIKKELEITA. 1. Johdanto. Taina Eckstein KTM* Heli Paunonen KTM* Kansantaloudellinen aikakauskirja 97. vsk. 2/2001 ARTIKKELEITA Suomen Laffer-käyrä* Taina Eckstein KTM* Heli Paunonen KTM* 1. Johdanto T uloverotuksen keventäminen on jatkuvasti esillä poliittisessa keskustelussa.

Lisätiedot

Mistä puhumme kun puhumme syrjäytymisestä?

Mistä puhumme kun puhumme syrjäytymisestä? 19.9.2013 Mistä puhumme kun puhumme syrjäytymisestä? Jouko Karjalainen 18.09.2013 Jouko Karjalainen 1 Syrjäytyminen köyhyytenä? Köyhyys on vastentahtoinen tilanne rajoittaa olennaisesti mahdollisuuksia

Lisätiedot

Tuoreimmat tiedot kotitalouksien toimeentulosta. Hannele Sauli Tilastokeskuksen asiakaspäivä 25.1.2012

Tuoreimmat tiedot kotitalouksien toimeentulosta. Hannele Sauli Tilastokeskuksen asiakaspäivä 25.1.2012 Tuoreimmat tiedot kotitalouksien toimeentulosta Hannele Sauli Tilastokeskuksen asiakaspäivä 25.1.2012 Esityksen teemat Kotitalouksien toimeentulon kehitys tulonjakotilastojen valossa: Tulotason nousu Tuloerojen

Lisätiedot

Ilkka Mellin Tilastolliset menetelmät. Osa 3: Tilastolliset testit. Tilastollinen testaus. TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 1

Ilkka Mellin Tilastolliset menetelmät. Osa 3: Tilastolliset testit. Tilastollinen testaus. TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 1 Ilkka Mellin Tilastolliset menetelmät Osa 3: Tilastolliset testit Tilastollinen testaus TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 1 Tilastolliset testit >> Tilastollinen testaus Tilastolliset hypoteesit Tilastolliset

Lisätiedot

Hedelmällisyys ja talous

Hedelmällisyys ja talous Hedelmällisyys tuottamaan 7.10.2014 Toholampi Hedelmällisyys ja talous Juhani Taponen Helsingin yliopisto Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto Kotieläinten lisääntymistiede Hedelmällisyys heikentynyt

Lisätiedot

Kehysriihen 2013 veromuutosten tulonjakovaikutukset

Kehysriihen 2013 veromuutosten tulonjakovaikutukset 1 Kehysriihen 2013 veromuutosten tulonjakovaikutukset Muistio 5.4.2013 (päivitetty 9.4.2013) Marja Riihelä ja Heikki Viitamäki 1 Aluksi Muistiossa tarkastellaan vuoden 2013 kehysriihessä päätettyjen veromuutosten

Lisätiedot

Alueellisen kestävän hyvinvoinnin kehityksen seuranta GPI -indikaattorilla: Päijät-Häme, Kainuu ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alue

Alueellisen kestävän hyvinvoinnin kehityksen seuranta GPI -indikaattorilla: Päijät-Häme, Kainuu ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alue Alueellisen kestävän hyvinvoinnin kehityksen seuranta GPI -indikaattorilla: Päijät-Häme, Kainuu ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alue 1960 2009 Projektiraportti 21.2.2011 Lahden tiede- ja yrityspuisto

Lisätiedot

8.9.2010. Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 17 341 telefax: (09) 1734 3429

8.9.2010. Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 17 341 telefax: (09) 1734 3429 8.9.200 Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 7 34 telefax: (09) 734 3429 Tiedustelut: Pasi Koikkalainen, +358 9 734 3332, e-mail: kansantalous.suhdanteet@tilastokeskus.fi Samu Hakala, +358 9

Lisätiedot

Taloustieteen perusteet 31A00110 2016 Mallivastaukset 2, viikko 3

Taloustieteen perusteet 31A00110 2016 Mallivastaukset 2, viikko 3 Taloustieteen perusteet 31A00110 2016 Mallivastaukset 2, viikko 3 Tehtävä 1.Tarkastellaan opiskelijaa, jolla opiskelun ohella jää 8 tuntia päivässä käytettäväksi työntekoon ja vapaa-aikaan. Olkoot hänen

Lisätiedot

Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella 2015-2019?

Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella 2015-2019? Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella -2019? KAKS - Kunnallisalan kehittämissäätiön tuoreimmassa vuoden Ilmapuntari-tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten näkemyksiä siitä,

Lisätiedot