Talouskasvu ja hyvinvointi * Hyvinvoinnin osatekijät. Matti Pohjola Professori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Talouskasvu ja hyvinvointi * Hyvinvoinnin osatekijät. Matti Pohjola Professori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu"

Transkriptio

1 Kansantaloudellinen aikakauskirja 109. vsk. 1/2013 Talouskasvu ja hyvinvointi * Matti Pohjola Professori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Pari viime vuosikymmentä ovat Suomessa olleet kansainvälisesti verraten hyvän talouskasvun aikaa 1990-luvun lamasta ja viime vuosien taantumasta huolimatta. Bruttokansantuotteella asukasta kohden arvioitu elintasomme ylitti ensimmäisen kerran Euroopan unionin vanhojen jäsenmaiden muodostaman alueen tason viime vuosikymmenen puolivälissä (Pohjola 2011b). Samaan aikaan kotitalouksien väliset tuloerot ovat kuitenkin kasvaneet, mikä on ymmärrettävästi herättänyt huolen siitä, miten hyvinvoinnille on käynyt. Hyvinvoinnin on epäilty jopa alentuneen. Osoitan tässä artikkelissani, ettei satunnaisesti valitun suomalaisen hyvinvointi ole suinkaan vähentynyt, vaan että se on kasvanut jopa elintasoa nopeammin. Kulutuksen kasvu, vapaa-ajan lisääntyminen ja elinajanodotteen pidentyminen ovat enemmän kuin kompensoineet tuloerojen kasvun vaikutuksen. * Artikkeli perustuu Palkansaajien tutkimuslaitoksen 40-vuotisjuhlaseminaarissa pidettyyn esitelmään. Tarkastelu perustuu yksinkertaiseen utilitaristiseen malliin, jossa hyvinvoinnin eri osatekijöitä kulutusta, vapaa-aikaa, tuloeroja ja elinajanodotetta mitataan niiden kulutusekvivalentteina (Fleurbaey ja Gaulier 2009, Jones ja Klenow 2011). Esimerkiksi vapaa-ajan kulutusekvivalentti on se määrä kulutusta, josta henkilö olisi valmis luopumaan saadakseen lisää vapaa-aikaa. Laskelmat tehdään talouden toimijoiden tekemiä valintoja kuvaavista tilastoista olettaen, että valinnat paljastavat heidän arvostuksensa. Hyvinvoinnin osatekijät Meillä käydystä talouskasvua kritisoivasta keskustelusta saa sellaisen käsityksen, ettei talouskasvu ole luonut hyvinvointia. Aidon kehityksen indikaattorin (genuine progress indicator, GPI) mukaan suomalaisten hyvinvointi on viime vuosikymmeninä laskenut. GPI mittaa hyvinvointia yksityisellä kulutuksella ja investoinneilla, lisää näihin muun muassa kotitaloustyön arvon ja vähentää niistä rikollisuuden, liikenneonnettomuuksien ja ympäristöongelmi- 5

2 KAK 1 / 2013 Taulukko 1. Bruttokansantuote henkeä kohden ja hyvinvoinnin osatekijöitä /1990 Bruttokansantuote henkeä kohden (euroa*) ,35 Yksilöllinen kulutus henkeä kohden (euroa*) ,31 Käytettävissä olevien tulojen Gini-kerroin (prosenttia) 20,2 26,6 1,34 Vuotuinen työaika työllistä kohden (tuntia) ,95 Vastasyntyneen elinajanodote (vuosia) ,07 * viitevuoden 2000 hintoihin Lähde: Tilastokeskus en aiheuttamia haittoja. Sen mukaan hyvinvointi oli korkeimmillaan vuonna 1989, mutta on nyt pudonnut 1970-luvun tasolle (Hoffrén ja Rättö 2009). Näin huonosti ei Suomelle ole kuitenkaan voinut oikeasti käydä. Tehdäänpä yksinkertainen laskelma. Tarkastellaan satunnaisesti valittua henkilöä, jolle tarjotaan mahdollisuutta elää uudelleen joko vuosi 1990 tai 2010 tietämättä kuitenkaan etukäteen, kuka hän olisi nuori vai vanha, terve vai sairas, rikas vai köyhä vaan että hänen henkilöllisyytensä arvottaisiin aivan kuten syntymässäkin käy. Valinta on siis tehtävä tietämättömyyden verhon takaa. Kumman vuoden hän valitsisi? Vastaus riippuu tietenkin siitä, mitä tekijöitä hyvinvointiin luetaan ja mikä paino niille annetaan. Kulutus on toimintaa, jolla ihmiset tyydyttävät tarpeitaan. Se on siksi hyvinvoinnin keskeisin osatekijä. Taulukko 1 paljastaa henkeä kohden lasketun yksilöllisen kulutuksen olleen Suomessa vuonna 2010 määrältään 31 prosenttia korkeampi kuin vuonna Yksilölliseen kulutukseen luetaan kotitalouksien kulutuksen lisäksi sellaiset julkiset kulutusmenot, jotka kohdistuvat yksilöllisiin palveluihin kuten koulutukseen ja terveydenhuoltoon. Vapaa-aikaan ja kotityöhön oli myös käytettävissä enemmän aikaa, sillä vuotuinen työaika työntekijää kohden oli 5 prosenttia lyhyempi. Jos henkilöllisyyden arvonnassa kaikki iät vastasyntyneestä sataan vuoteen ovat yhtä todennäköisiä, säilyy satunnaisesti valittu henkilö vuoden 2010 hengissä 5 prosenttiyksikköä suuremmalla todennäköisyydellä kuin vuoden Vastasyntyneen elinajanodote kuvaa nimittäin tätä todennäköisyyttä. Vain eriarvoisuuden osalta asiat olivat taulukon 1 mittareilla huonommin vuonna 2010 kuin vuonna Käytettävissä olevien tulojen Gini-kertoimella arvioitu riski tulla arvotuksi joko keskimääräistä rikkaammaksi tai köyhemmäksi olisi suurempi. Se, kuinka paljon tämä seikka valinnassa painaa, riippuu suhtautumisesta riskiin, mitä on vaikea saada selville suoraan kysymällä. Ajatellaan siksi, että tämä henkilö pitää vuotta 2010 parempana kuin vuotta 1990, ja kysytään, kuinka paljon hän olisi valmis enintään maksamaan vuoden 2010 kulutuksessa siitä, ettei joutuisi vuoteen Vaihtoehtoisesti voidaan kysyä, kuinka paljon hänen vuoden 1990 kulutustaan pitäisi vähintään lisätä, jotta hän hyväksyisi vuoden Vuodet 2010 ja 1990 tehdään näin arvonnassa yhtä hyviksi odotettavissa olevan hyvinvoinnin näkökulmasta. Vastaus kertoo suoraan, kuinka paljon hyvinvointi on kasvanut kulutuksen avulla mitattuna. 6

3 Matti Pohjola Ongelma on siinä, ettei kyselyä voi toteuttaa käytännössä. Taloustieteessä on tapana edetä siten, että kiinnitetään kuvitteellisen henkilön preferenssejä kuvaava funktio talousteorian avulla ja arvioidaan sen parametrit tilastotietoja käyttäen. Kysely tehdään siten kuvitteellisesti teorian asettamassa viitekehikossa olettaen, että arvostukset paljastuvat kulutusta ja sen jakautumista sekä tehtyjä työtunteja koskevista havainnoista. Tulokset riippuvat tietenkin siitä, miten preferenssit määritellään. Samalla kuitenkin opitaan, kuinka herkkiä tulokset ovat oletusten suhteen. Seuraavassa jaksossa esitetty laskentamenetelmä antaa tulokseksi, että suomalaisten keskimääräinen hyvinvointi oli 49 prosenttia korkeampi vuonna 2010 kuin vuonna Koska bruttokansantuotteen määrä asukasta kohden oli vain 35 prosenttia suurempi, on hyvinvointi kasvanut elintasoa nopeammin. Bruttokansantuote on näin ollen hyvinvoinnin epätarkka mittari, mutta ei siitä syystä, että se yliarviosi hyvinvointia, vaan siitä syystä, että se aliarvioi sitä. Aidon kehityksen indikaattori (GPI) antaa virheellisen kuvan hyvinvoinnin kehityksestä siitä yksinkertaisesta syystä, että se ei mittaa hyvinvointia. Siinä yhdistetään hyvinvoinnin ja kestävän kehityksen osatekijöitä epäjohdonmukaisella tavalla (Neumeyer 2004, Stiglitz, Sen ja Fitoussi 2010: 66 67). Hyvinvointi syntyy siitä, miten yhteiskunta käyttää varallisuuttaan kunakin hetkenä. Se on siten varallisuuden luomaa tuottoa. Kestävää kehitys on puolestaan silloin, kun varallisuus ei vähene ajan kuluessa. Hyvinvointia ja kestävyyttä ei siksi pidä yhdistää samaan mittariin. Synteettisenä indikaattorina GPI ei myöskään perustu hyvinvointiteoriaan (Fleurbaey 2009). Menetelmä Hyvinvoinnin mittaamiseen käytetään Jonesin ja Klenow n (2011) menetelmää, jolla he vertasivat hyvinvointia eri maissa ja eri aikoina. Eri aikaan eläneillä ihmisillä on varmaankin ollut erilaiset preferenssit, mutta verrattaessa hyvinvointia eri vuosina on preferenssit vakioitava aivan samaan tapaan kuin tulotasoja vertailtaessa vakioidaan hyödykkeiden hinnat. Tarkastellaan siksi kuvitteellista henkilöä, jonka preferenssejä kuvataan yksinkertaisella hyötyfunktiolla jossa C on vuotuinen kulutus ja L vapaa-aika (ml. kotityöt). Hyöty on siten logaritminen kulutuksen suhteen ja riippuu vapaa-ajasta funktion v(l) osoittamalla tavalla. on parametri, jonka merkitys selviää jäljempänä. Kuvitellaan henkilön joutuvan arpajaisiin, jossa arvotaan hänen ikänsä sekä kulutustasonsa, jotka oletetaan toisistaan riippumattomiksi. Vapaa-aika jätetään arvonnan ulkopuolelle, jolloin sitä oletetaan olevan kaikilla sama määrä käytössään. Ikää arvottaessa pidetään kaikkia ikiä nollasta sataan vuotta yhtä todennäköisinä. Silloin vastasyntyneen elinajanodote e kuvaa henkilön todennäköisyyttä elää koko vuoden ja siten nauttia kulutuksesta ja vapaa-ajasta. Kulutuksen oletetaan noudattavan log-normaalijakaumaa, jonka parametrit saadaan kulutusta koskevista tilastoista. Kun kuoleman hyöty skaalataan nollaksi, on hyödyn odotusarvo on kulu- jossa c on kulutuksen odotusarvo ja tuksen logaritmin keskihajonta. 7

4 KAK 1 / 2013 Ajatellaan, että henkilö arvotaan elämään satunnaisesti valittuna joko vuoden t tai T (t < T) ja kysytään, kuinka paljon hänen kulutustaan vuonna T olisi skaalattava, jotta hänen olisi indifferentti näiden kahden vuoden kesken. Näin saadaan arvio siitä, kuinka paljon henkilö on valmis maksamaan siitä, ettei joutuisi vuoteen t: Mittari on kysyntäteoriasta tuttu ekvivalentti variaatio. Vastaavasti voidaan kysyä, kuinka paljon hänen vuoden t kulutustaan olisi lisättävä, jolloin saadaan hyvinvoinnin kasvulle toinen mittari eli kompensoiva variaatio : Yhtälön oikean puolen ensimmäinen tekijä kuvaa kulutuksen kasvun, toinen eriarvoisuuden lisääntymisen, kolmas vapaa-ajan kasvun ja viimeinen elinajanodotteen pitenemisen vaikutuksen hyvinvoinnin kasvuun vuodesta t vuoteen T. Elinajanodotteen pidentymisen kontribuutio saadaan kertomalla sen suhteellinen muutos elämän arvolla, jota mitataan periodin t hyvinvoinnilla. Vastaava hajotelma voidaan tehdä myös mittarille. Se on muiden tekijöiden osalta sama kuin edellä, mutta elinajanodotteen muutos painotetaan vuoden T hyvinvoinnilla. Hyvinvoinnin kasvu voidaan jakaa tällä tavoin osatekijöihinsä vain, kun hyöty oletetaan kulutuksen logaritmiseksi funktioksi. Sen kustannuksena on, että eriarvoistumisen kontribuutiolle annetaan samalla suhteellisen vähäinen paino laskelmassa. 1 Oletuksen merkitys saadaan selville laskemalla hyvinvoinnin mittareita myös sellaisista hyötyfunktioista, joissa eriarvoistumista painotetaan voimakkaammin. Tulokset Tavanomainen menettely on soveltaa hyvinvoinnin arviointiin näiden mittareiden geometrista keskiarvoa. Jonesin ja Klenow n menetelmä on pelkistetty ja kieltämättä altis monenlaiselle kritiikille. Sen vahvuus on kuitenkin yksinkertaisuudessa. Se perustuu vain muutamaan yleisesti saatavissa olevaan makrotason muuttujaan. Sen avulla hyvinvoinnin kasvun voi myös osittaa tekijöihinsä. Ekvivalentin variaation voi nimittäin purkaa muotoon Kuvio 1 esittää laskelman tulokset ajanjaksolle Muuttujat on esitelty jo edellä taulukossa 1, ja niiden aikasarjat ovat liitteessä 1. Jokaista vuotta verrataan kerrallaan vuoteen T = 2010, ja tulokset esitetään indekseinä, joiden perusvuosi on Kuvion 1 laskelma on tehty hyvinvoinnin kasvuhajotelman avulla. Hyvinvointi on kasvanut 2,7-kertaiseksi. Valtaosa siitä on tullut kulutuksen kontribuutiona, mikä ei ole yllättävää, sillä kulutus on toimintaa, jolla ihmiset tyydyttävät tarpeitaan. Yksilöllinen kulutus henkeä kohden on kaksinkertaistunut. Eriarvoistumisen merkitys on laskettu olettamalla, että kulutus on jakautunut ihmisten kesken samalla tavoin kuin käytettävissä olevat 1 Logaritmisesta hyötyfunktiosta laskettu suhteellisen riskiaversion kerroin on arvoltaan yksi. Taloustieteen malleissa sen vaihteluväli on yleensä

5 Matti Pohjola Kuvio 1. Hyvinvoinnin kehitys ja sen osatekijöiden kontribuutiot vuosina (indeksejä, 1975 = 1) 2,8 2,7 2,6 2,5 2,4 2,3 Hyvinvointi Kulutuksen vaikutus Elinajanodotteen vaikutus Vapaa-ajan vaikutus Eriarvoisuuden vaikutus 2,2 2,1 2,0 1,9 1,8 1,7 1,6 1,5 1,4 1,3 1,2 1,1 1,0 0,9 tulot. Laskelmassa käytetty eriarvoistumisen mittari on voitu näin ollen arvioida Ginikertoimen avulla. Liitteestä 1 näkyy, miten tuloerot supistuivat 1990-luvun puoliväliin saakka, mikä lisäsi hyvinvointia. Sen jälkeen ne ovat kasvaneet, mutta vaikutus hyvinvointiin on ollut vähäinen siitä syystä, että logaritminen hyötyfunktio antaa eriarvoistumiselle pienen painoarvon. Lisääntyneen vapaa-ajan merkityksen arvioimiseksi on spesifioitava funktio v(l). Vapaaaika on laskettu käänteisesti tehtyjen työtuntien kautta. Työn tarjonnan palkkajousto on oletettu vakioksi, ja kulutuksen ja vapaa-ajan vaihtosuhde on kalibroitu hyödyn maksimoinnin ensimmäisen kertaluvun ehdosta muuttujien vuoden 2010 arvoja käyttäen. 2 Näin laskettu 2 Menetelmästä ks. Jones ja Klenow (2011). Työn tarjonnan Frisch-joustoksi on oletettu 0,3 ja rajaveroasteeksi 45 prosenttia. vapaa-ajan ja kotityön kontribuutio hyvinvoinnin kasvuun on kuvion 1 mukaan kasvanut 1,2-kertaiseksi tarkastelujaksolla. Lopuksi on arvioitava pidentyneen elinajan vaikutus. Liitteen 1 mukaan vastasyntyneen elinajanodote on kasvanut 8 vuodella vuodesta 1975 vuoteen Hyvinvointivaikutuksen laskemiseksi olisi tiedettävä, mikä on yhden lisäelinvuoden arvo keskimääräiselle suomalaiselle. Olisi siis tiedettävä ihmiselämän arvo, jotta hyötyfunktion parametri saadaan arvioitua. Laskelmassa oletetaan, että 40-vuotiaan suomalaisen jäljellä olevan elämän arvo oli 1,9 miljoonaa euroa vuonna 2010, siis vajaat euroa per vuosi. Liikennevirasto käyttää tätä lukua ihmishengen hintana laskiessaan liikenneonnettomuuksien kustannuksia (Tervonen ja Ristikartano 2010). Arvio on kieltämättä karkea, mutta hyvinvointilaskelmia on helppo 9

6 KAK 1 / 2013 Kuvio 2. Bruttokansantuote asukasta kohden ja hyvinvoinnin vaihtoehtoisia kehitysarvioita (indeksejä, 1975 = 1) 3,6 3,4 3,2 3,0 2,8 Hyvinvointi elämän arvoa painottavassa laskelmassa Hyvinvointi peruslaskelmassa Hyvinvointi eriarvoisuutta painottavassa laskelmassa Bruttokansantuote asukasta kohden 2,6 2,4 2,2 2,0 1,8 1,6 1,4 1,2 1,0 0,8 tehdä mille tahansa elämän arvon estimaatille. Hyvinvointi kasvaa elinajanodotteen pidentyessä sitä nopeammin, mitä suurempi arvo elämälle annetaan. 3 Elinajanodotteen pidentyminen on lisännyt hyvinvointia yllättävän vähän. Sen kontribuutio on kasvanut 1,2-kertaiseksi. Yhteenvetona voi todeta tulonjaon eriarvoisuuden kasvun hidastaneen hyvinvoinnin kasvua, mutta erityisesti kulutuksen kasvu mutta myös vapaa-ajan lisääntyminen ja elinajanodotteen pidentyminen ovat enemmän kuin kompensoineet sen vaikutuksen. Tarkastelua voi tietenkin arvostella siitä, että laskelmat ovat herkkiä valittujen parametrien arvojen suhteen. Tämä pitää paikkansa eräiden mutta ei kaikkien muuttujien osalta. Vapaa-ajan vaikutus ei juuri muutu sen arvosta tehtävien oletusten muuttuessa. Laskelmat ovat 3 Amerikkalaisissa tutkimuksissa arviot elämän tilastollisesta arvosta vaihtelevat kahdesta 7,5 miljoonaan dollariin (Jones ja Klenow 2011). kuitenkin herkkiä sekä eriarvoisuudelle annetun painon että elämän arvon suhteen. Tehdään siksi kaksi vaihtoehtoista laskelmaa, jotka on esitetty kuviossa 2. Ensimmäisessä oletetaan, että eriarvoisuudelle annetaan suurempi paino soveltamalla laskelmassa sellaista hyötyfunktiota, jossa suhteellisen riskiaversion kerroin saa arvon kaksi. Kuviossa 1 esitetyssä peruslaskelmassa se on vain yksi. Toisessa oletetaan, että elämän arvo kaksinkertaistetaan peruslaskelmaan verrattuna. Tulokset muuttuvat odotetulla tavalla. Eriarvoisuutta painottavassa laskelmassa hyvinvointi kasvaa tarkastelujaksolla vain 2,4-kertaiseksi. Se on kuitenkin suurempi kuin elintason kasvu, sillä henkeä kohden laskettu bruttokansantuote kasvoi vain kaksinkertaiseksi. Tässäkin laskelmassa siis elintason kasvu aliarvioi hyvinvoinnin kehitystä. Elämän arvoa painottavassa laskelmassa hyvinvointi kasvaa puolestaan 3,4-kertaiseksi. 10

7 Matti Pohjola Johtopäätöksiä Tässä artikkelissa tehtyjen laskelmien mukaan suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on toiminut sillä tavoin kuin hyvinvointiyhteiskunnan pitääkin: kansalaisten keskimääräinen hyvinvointi on kasvanut tuloja nopeammin. Kulutus on kasvanut samaa tahtia tulojen kanssa, vapaa-ajan määrä on pidentynyt työajan lyhentymisen myötä ja elinajanodotteella arvioitu terveys on kohentunut. Nämä ovat yhdessä enemmän kuin kompensoineet tuloerojen kasvun vaikutuksen. Bruttokansantuote ei siten välttämättä yliarvioi hyvinvointia, kuten usein väitetään, vaan se pikemminkin aliarvioi sitä. Hyvinvointia on mitattu virtasuureena, eikä kantaa ole otettu sen kestävyyteen. Perustellusti voi kuitenkin väittää, että hyvinvointimme on nyt parempi kuin koskaan ennen, mutta todennäköisesti kuitenkin huonompi kuin tulevien sukupolvien hyvinvointi. Talouskasvu on nimittäin ollut siinä mielessä kestävää, että ympäristömme tila on parantunut (Syke 2008). Tuleville sukupolville jää myös enemmän sekä aineellista että henkistä pääomaa kuin mitä nykyinen sukupolvi on perinyt (Pohjola 2011a). Tästä ei tietenkään seuraa, että kaikki voivat hyvin, sillä tuloeroilla mitattu eriarvoisuus on kasvanut. Havainto pitää paikkansa satunnaisesti valitun suomalaisen esimerkiksi vielä syntymättömän lapsen näkökulmasta. Suomi on nyt parempi paikka syntyä kuin koskaan ennen. Tehtyjä laskelmia voi kritisoida monilta osin. Ne perustuvat varsin pelkistettyyn teoriaan ja makrotason tilastotietoihin, eikä niillä voi ottaa kantaa eriarvoisuuden muihin tekijöihin kuin tuloihin. Terveyspalvelujen tiedetään olevan ylellisyyshyödykkeitä. Niiden osuus tuloista kasvaa tulotason noustessa. Tarkastelu pitäisi siksi laajentaa sekä terveyspalvelujen että vapaa-ajan jakautumiseen ihmisten kesken. Kirjallisuus Hoffrén, J. ja Rättö, H. (2009), GPI hinnoittelee taloudellisen hyvinvoinnin, Tieto&trendit 2/2009: Fleurbaey, M. (2009), Beyond GDP? The quest for a measure of social welfare, Journal of Economic Literature 47: Fleurbaey, M. ja Gaulier, G. (2009), International Comparisons of Living Standards by Equivalent Incomes, Scandinavian Journal of Economics 111: Jones, C. I. ja Klenow, P.J. (2011), Beyond GDP? Welfare across Countries and Time, käsikirjoitus, html#rawls. Neumayer, E. (2004), Sustainability and well-being indicators, UNU-Wider Research Paper 2004/23. Pohjola, M. (2011a), Kansantuote, hyvinvointi ja kestävä kehitys, Kansantaloudellinen aikakauskirja 107: Pohjola, M. (2011b), Kasvukauden tilinpäätös, Kansantaloudellinen aikakauskirja 107: Stiglitz, J.E., Sen, A. ja Fitoussi, J.-P. (2010), Report by the Commission on the Measurement of Economic Performance and Social Progress, Syke (2008), Suomen ympäristö tila 2008, Suomen ympäristökeskus, Tervonen, J. ja Ristikartano, J. (2010), Tieliikenteen ajokustannusten yksikköarvot 2010, Liikenneviraston ohjeita 21/2010. Helsinki: Liikennevirasto.Liite 1. Aineisto (lähde: Tilastokeskus) 11

8 KAK 1 / 2013 Liite 1. Aineisto Yksilöllinen kulutus (euroa viitevuoden 2000 hintoihin) Käytettävissä olevien tulojen Gini-kerroin Vuotuinen työaika työaika (tuntia) (tuntia) Vuotuinen työaika (tuntia) Vuotuinen työaika työaika (tuntia) (tuntia) Lähde: Tilastokeskus Vastasyntyneen elinajanodote (vuosia) (vuosia) Vastasyntyneen elinajanodote (vuosia) Vastasyntyneen elinajanodote (vuosia)

Talouskasvu ja hyvinvointi Suomessa. Matti Pohjola

Talouskasvu ja hyvinvointi Suomessa. Matti Pohjola Talouskasvu ja hyvinvointi Suomessa Matti Pohjola Suomi on vihdoin saavuttanut eurooppalaisen elintason (bkt/asukas) Bkt/asukas, US dollaria ostovoimapariteetein mutta hyvinvoinnin kasvusta on erilaisia

Lisätiedot

16. Talouskasvu ja hyvinvointi Matti Pohjola

16. Talouskasvu ja hyvinvointi Matti Pohjola 16. Talouskasvu ja hyvinvointi Matti Pohjola Talouskasvu ei ole päämäärä itsessään, vaan ainoastaan väline hyvinvoinnin kasvattamiseksi Hyvinvointivaltio ei ole syntynyt meille sattumalta, vaan on rakennettu

Lisätiedot

Miten kuvata taloudellista hyvinvointia? Olli Savela, yliaktuaari, kansantalouden tilinpito Näkökulmia talouteen ja hyvinvointiin seminaari 7.3.

Miten kuvata taloudellista hyvinvointia? Olli Savela, yliaktuaari, kansantalouden tilinpito Näkökulmia talouteen ja hyvinvointiin seminaari 7.3. Miten kuvata taloudellista hyvinvointia? Olli Savela, yliaktuaari, kansantalouden tilinpito Näkökulmia talouteen ja hyvinvointiin seminaari 7.3.2011 Kansantalouden tilinpito Kansainvälinen talouden kuvaus-

Lisätiedot

14 Talouskasvu ja tuottavuus

14 Talouskasvu ja tuottavuus 14 Talouskasvu ja tuottavuus 1. Elintason kasvu 2. Kasvun mittaamisesta 3. Elintason osatekijät Suomessa 4. Elintason osatekijät OECD-maissa 5. Työn tuottavuuden kasvutekijät Tämä on pääosin Mankiw n ja

Lisätiedot

Hyvinvoinnin mittaamisen haasteet ja mahdollisuudet. Tilastokeskuspäivä Jukka Pekkarinen

Hyvinvoinnin mittaamisen haasteet ja mahdollisuudet. Tilastokeskuspäivä Jukka Pekkarinen Hyvinvoinnin mittaamisen haasteet ja mahdollisuudet Tilastokeskuspäivä 26.1.2011 BKT ja hyvinvointi: vanha debatti 1970-luku: sosiaali-indikaattorit YK: inhimillisen kehityksen indeksi Ekonomistien herännäiset

Lisätiedot

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 40

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 40 Haastaako talouskriisi kestävän kehityksen? Palkansaajien tutkimuslaitoksen 40-vuotisjuhlaseminaari Palkansaajien tutkimuslaitoksen 40-vuotisjuhlaseminaari tarjosi korkeatasoisia esityksiä talouskriisistä

Lisätiedot

Kansantuote, hyvinvointi ja kestävä kehitys*

Kansantuote, hyvinvointi ja kestävä kehitys* K a n s a n t a l o u d e l l i n e n a i k a k a u s k i r j a 1 0 7. v s k. 1 / 2 0 1 1 Kansantuote, hyvinvointi ja kestävä kehitys* Matti Pohjola Professori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu 1. Johdanto

Lisätiedot

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus 1. Elintason kasvu 2. Kasvun mittaamisesta 3. Elintason osatekijät Suomessa 4. Elintason osatekijät OECD-maissa 5. Työn tuottavuuden kasvutekijät Tämä on pääosin Mankiw

Lisätiedot

Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa

Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa Jouko Karjalainen eapn-fin 29.11.2013 1 Tulkintakehikot Yksilön vastuu Yhteisöjen vastuu Yhteiskunnan vastuu 2 Mitä on köyhyys? vastentahtoinen tilanne, rajoittaa

Lisätiedot

Kuluttajan teoriaa tähän asti. Luento 6. Hyötyfunktion ja indifferenssikäyrien yhteys. Kuluttajan hyöty. Laajennuksia. Kuluttajan ylijäämä

Kuluttajan teoriaa tähän asti. Luento 6. Hyötyfunktion ja indifferenssikäyrien yhteys. Kuluttajan hyöty. Laajennuksia. Kuluttajan ylijäämä Kuluttajan teoriaa tähän asti Valintojen tekemistä niukkuuden vallitessa - Tavoitteen optimointia rajoitteella Luento 6 Kuluttajan ylijäämä 8.2.2010 Budjettirajoite (, ) hyödykeavaruudessa - Kulutus =

Lisätiedot

Tilastotiedote 2007:1

Tilastotiedote 2007:1 TAMPEREEN KAUPUNGIN TALOUS- JA STRATEGIARYHMÄ TIETOTUOTANTO JA LAADUNARVIOINTI Tilastotiedote 2007:1 25.1.2007 TULONJAKOINDIKAATTORIT 1995 2004 Tilastokeskus kokosi vuodenvaihteessa kotitalouksien tulonjakoa

Lisätiedot

Kuluttajan valinta. Tulovaikutukset. Hyvinvointiteoreemat. Samahyötykäyrät. Variaatiot (kompensoiva ja ekvivalentti) Hintatason mittaamisesta

Kuluttajan valinta. Tulovaikutukset. Hyvinvointiteoreemat. Samahyötykäyrät. Variaatiot (kompensoiva ja ekvivalentti) Hintatason mittaamisesta Kuluttajan valinta Tulovaikutukset Hyvinvointiteoreemat Samahyötykäyrät Variaatiot (kompensoiva ja ekvivalentti) Hintatason mittaamisesta 1 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

Lisätiedot

Hyvinvoinnin mittaamisen haasteet. Syyskuu 2012 Hilkka Vihavainen

Hyvinvoinnin mittaamisen haasteet. Syyskuu 2012 Hilkka Vihavainen Hyvinvoinnin mittaamisen haasteet Syyskuu 2012 Hilkka Vihavainen Esityksen rakenne Taustaa mistä on puhe kun puhutaan hyvinvoinnin mittaamisesta? Hyvinvointi on moniulotteista mitä meillä nyt on? Tilastojen

Lisätiedot

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Verotus ja talouskasvu Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Johdantoa (1/2) Talouskasvua mitataan bruttokansantuotteen kasvulla. Pienetkin erot talouden BKT:n kasvuvauhdissa

Lisätiedot

Talouskasvu ja hyvinvointivaltion rahoitus

Talouskasvu ja hyvinvointivaltion rahoitus Talouskasvu ja hyvinvointivaltion rahoitus Seija Ilmakunnas Palkansaajien tutkimuslaitos Talouskasvu vakaan yhteiskuntakehityksen edellytys? -seminaari 11.3.2011 Esityksen rakenne Kestävän kehityksen yhteiskuntapolitiikan

Lisätiedot

Onko Pikettyn kuvaama kehitys nähtävissä Suomessa? Matti Tuomala 10.12.2014

Onko Pikettyn kuvaama kehitys nähtävissä Suomessa? Matti Tuomala 10.12.2014 Onko Pikettyn kuvaama kehitys nähtävissä Suomessa? Matti Tuomala 10.12.2014 Piketty(2014):kahlitsematon kapitalismi johtaa vääjäämättömästi taloudellisten erojen kasvuun Piketty (2014) esittää teorian

Lisätiedot

I I K UL U UT U T T A T JANTE T O E R O I R A

I I K UL U UT U T T A T JANTE T O E R O I R A II KULUTTAJANTEORIA.. Budjettirajoite * Ihmisten kaikkea toimintaa rajoittavat erilaiset rajoitteet. * Mikrotalouden kurssilla tärkein rajoite on raha. * Kuluttaja maksimoi hyötyään, mutta ei kykene toteuttamaan

Lisätiedot

Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle

Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle Suomen Pankki Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton edustajakokous 1 Euroalue koki kaksoistaantuman, nyt talouden elpyminen laaja-alaista BKT Euroalue KLL* GIIPS*

Lisätiedot

Sovellettu todennäköisyyslaskenta B

Sovellettu todennäköisyyslaskenta B Sovellettu todennäköisyyslaskenta B Antti Rasila 18. lokakuuta 2007 Antti Rasila () TodB 18. lokakuuta 2007 1 / 19 1 Tilastollinen aineisto 2 Tilastollinen malli Yksinkertainen satunnaisotos 3 Otostunnusluvut

Lisätiedot

Luento 9. June 2, Luento 9

Luento 9. June 2, Luento 9 June 2, 2016 Otetaan lähtökohdaksi, että sopimuksilla ei voida kattaa kaikkia kontingensseja/maailmantiloja. Yksi kiinnostava tapaus on sellainen, että jotkut kontingenssit ovat havaittavissa sopimusosapuolille,

Lisätiedot

Tilastollinen testaus. Vilkkumaa / Kuusinen 1

Tilastollinen testaus. Vilkkumaa / Kuusinen 1 Tilastollinen testaus Vilkkumaa / Kuusinen 1 Motivointi Viime luennolla: havainnot generoineen jakauman muoto on usein tunnettu, mutta parametrit tulee estimoida Joskus parametreista on perusteltua esittää

Lisätiedot

Harjoitus 7: NCSS - Tilastollinen analyysi

Harjoitus 7: NCSS - Tilastollinen analyysi Harjoitus 7: NCSS - Tilastollinen analyysi Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt Syksy 2006 Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 1 Harjoituksen aiheita Tilastollinen testaus Testaukseen

Lisätiedot

Luku 14 Kuluttajan ylijäämä

Luku 14 Kuluttajan ylijäämä Luku 4 Kuluttajan ylijäämä Tähän asti johdettu kysyntä hyötyfunktioista ja preferensseistä, nyt päinvastainen ongelma: eli kuinka estimoida hyöty havaitusta kysynnästä. Mitattavat ja estimoitavat kysyntäkäyrät

Lisätiedot

ALUEELLISEN HYVINVOINTIMITTARISTON KEHITTÄMINEN. SATAKUNNAN LAPSI- JA NUORISOPOLIITTINEN FOORUMI 16.9.2014 Ari Karppinen & Saku Vähäsantanen

ALUEELLISEN HYVINVOINTIMITTARISTON KEHITTÄMINEN. SATAKUNNAN LAPSI- JA NUORISOPOLIITTINEN FOORUMI 16.9.2014 Ari Karppinen & Saku Vähäsantanen ALUEELLISEN HYVINVOINTIMITTARISTON KEHITTÄMINEN SATAKUNNAN LAPSI- JA NUORISOPOLIITTINEN FOORUMI 16.9.2014 Ari Karppinen & Saku Vähäsantanen 2 Koulukiusaaminen Satakunnan kunnissa 2013 3 Onko koulukiusauskokemuksella

Lisätiedot

ERIARVOISUUS VANHUUDESSA JA TERVEYDESSÄ

ERIARVOISUUS VANHUUDESSA JA TERVEYDESSÄ ERIARVOISUUS VANHUUDESSA JA TERVEYDESSÄ Eero Lahelma, professori Helsingin yliopisto Hjelt-instituutti Kansanterveystieteen osasto eero.lahelma@helsinki.fi Kohti parempaa vanhuutta, Konsensuskokous Hanasaari

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä

Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä Seppo Honkapohja Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton seminaari 4.9.2012 Sisältö Väestörakenteen muutos Suomessa Suomessa ikääntymisen kansantaloudelliset

Lisätiedot

Sata-hanke ALUEELLISEN HYVINVOINTIMITTARISTON KEHITTÄMINEN. Ari Karppinen & Saku Vähäsantanen

Sata-hanke ALUEELLISEN HYVINVOINTIMITTARISTON KEHITTÄMINEN. Ari Karppinen & Saku Vähäsantanen Sata-hanke ALUEELLISEN HYVINVOINTIMITTARISTON KEHITTÄMINEN Ari Karppinen & Saku Vähäsantanen 27.5.2014 2 SATA-HANKE SATA-HANKKEEN TAUSTAA RAHOITUS 2011-2013/2014 Satakuntaliiton myöntämä EAKR-avustus ja

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

1(5) Julkisyhteisöjen rahoitusasema ja perusjäämä

1(5) Julkisyhteisöjen rahoitusasema ja perusjäämä 1(5) EU-lainsäädäntö asettaa julkisen talouden hoidolle erilaisia finanssipoliittisia sääntöjä, joista säädetään unionin perussopimuksessa ja vakaus- ja kasvusopimuksessa. Myös kansallinen laki asettaa

Lisätiedot

Aidon kehityksen indikaattorin (GPI) ja itäisen Suomen maakuntien kehityksen analyysi

Aidon kehityksen indikaattorin (GPI) ja itäisen Suomen maakuntien kehityksen analyysi idon kehityksen indikaattorin (GPI) ja itäisen Suomen maakuntien kehityksen analyysi Eero Vatanen 1 Keskustelu hyvinvointia ja kehitystä mittaavista indikaattoreista ja niiden sopivuudesta on ollut viime

Lisätiedot

3 Kuluttajan valintateoria: työn tarjonta ja säästäminen ( Mankiw & Taylor, 2 nd ed, ch 21)

3 Kuluttajan valintateoria: työn tarjonta ja säästäminen ( Mankiw & Taylor, 2 nd ed, ch 21) 3 Kuluttajan valintateoria: työn tarjonta ja säästäminen ( Mankiw & Taylor, 2 nd ed, ch 21) 1. Työn tarjonta Kuluttajan valintateorian perusmalli soveltuu suoraan kotitalouksien työn tarjontapäätöksen

Lisätiedot

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008 Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita Tilastokeskus-päivä 4.11.28 Kaksi näkökulmaa suomalaisen hyvinvoinnin haasteista 1) Väestön ikääntymisen seuraukset :! Talouskasvun hidastuminen, kun työikäinen väestö

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Vaihtoehtoisia mittareita hyvinvoinnin

Vaihtoehtoisia mittareita hyvinvoinnin Vaihtoehtoisia mittareita hyvinvoinnin mittaamiselle Onnellisuustalousseminaari Jukka Hoffrén Tilastokeskus Sisältö Talouskasvu, BKT ja kansantalouden tilinpito Kestävän tulon käsite Vaihtoehtoiset hyvinvoinnin

Lisätiedot

Tuottavuustutkimukset 2015

Tuottavuustutkimukset 2015 Kansantalous 2016 Tuottavuustutkimukset 2015 Kansantalouden tuottavuuskehitys 1976-2015 Arvonlisäyksen volyymin muutoksiin perustuvissa tuottavuustutkimuksissa on laskettu kansantalouden työn- ja kokonaistuottavuuden

Lisätiedot

b) Arvonnan, jossa 50 % mahdollisuus saada 15 euroa ja 50 % mahdollisuus saada 5 euroa.

b) Arvonnan, jossa 50 % mahdollisuus saada 15 euroa ja 50 % mahdollisuus saada 5 euroa. 2.9. Epävarmuus ja odotetun hyödyn teoria Testi. Kumman valitset a) 10 euroa varmasti. b) Arvonnan, jossa 50 % mahdollisuus saada 15 euroa ja 50 % mahdollisuus saada 5 euroa. Odotettu arvo 0,5* 15 + 0,5*5

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 6:2016

TILASTOKATSAUS 6:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 6:2016 1 7.4.2016 SELLAISTEN ASUNTOKUNTIEN, JOISSA ON PARISKUNTA JA LAPSIA, TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa

Lisätiedot

Mikä on bruttokansantuote ja mitä se mittaa? Maailman tilastopäivä 20.10.2015 Studia Monetaria Katri Soinne

Mikä on bruttokansantuote ja mitä se mittaa? Maailman tilastopäivä 20.10.2015 Studia Monetaria Katri Soinne Mikä on bruttokansantuote ja mitä se mittaa? Maailman tilastopäivä 20.10.2015 Studia Monetaria Katri Soinne Bruttokansantuotteen volyymin vuosimuutos eli reaalinen muutos, prosenttia Lähde: www.tilastokeskus.fi

Lisätiedot

Metsä sijoituskohteena 1983 2007

Metsä sijoituskohteena 1983 2007 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Metsä sijoituskohteena 198327 3/28 21.8.28 Esa Uotila Puuntuotannon sijoitustuotto pysyi korkeana vuonna 27 Yksityismetsien hakkuut

Lisätiedot

a) 3500000 (1, 0735) 8 6172831, 68. b) Korkojaksoa vastaava nettokorkokanta on

a) 3500000 (1, 0735) 8 6172831, 68. b) Korkojaksoa vastaava nettokorkokanta on Kotitehtävät 4 Ratkaisuehdotukset. 1. Kuinka suureksi 3500000 euroa kasvaa 8 vuodessa, kun lähdevero on 30% ja vuotuinen korkokanta on 10, 5%, kun korko lisätään a) kerran vuodessa b) kuukausittain c)

Lisätiedot

Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa

Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa Matti Pohjola Kilpailukyky Yhteiskunnan kilpailukyky = kansalaisten hyvinvointi aineellinen elintaso = tulotaso = palkkataso työllisyys

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1 MITÄ HYVINVOINTI ON? Perustarpeet: ravinto, asunto Terveys: toimintakyky, mahdollisuus hyvään hoitoon

Lisätiedot

Köyhyyden poistaminen on koko yhteiskunnan etu Dos. Timo Pokki Lahden diakonialaitos 6.5.2010 Mitä on globaali köyhyys? Köyhyyden mittaamiseen ei ole yhtä yleisesti hyväksyttyä ja kiistatonta mittaria.

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 2014:28 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 Helsingissä mediaanitulo 26 300 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 32 800 euroa Pääomatuloja huomattavasti edellisvuotta vähemmän Veroja

Lisätiedot

Metsä sijoituskohteena 1983 2008

Metsä sijoituskohteena 1983 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 38/29 Metsä sijoituskohteena 198328 1.1.29 Esa Uotila Antrei Lausti Taantuma painoi puuntuotannon sijoitustuoton miinukselle vuonna

Lisätiedot

ORMS2020 Päätöksenteko epävarmuuden vallitessa Syksy 2008

ORMS2020 Päätöksenteko epävarmuuden vallitessa Syksy 2008 ORMS2020 Päätöksenteko epävarmuuden vallitessa Syksy 2008 Harjoitus 4 Ratkaisuehdotuksia 1. Olkoon herra K.:n hyötyfunktio u(x) = ln x. (a) Onko herra K. riskinkaihtaja, riskinrakastaja vai riskineutraali?

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino 4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Taloustieteen oppikirja, luku 4) Opimme tässä ja seuraavissa luennoissa että markkinat ovat hyvä tapa koordinoida taloudellista toimintaa (mikä on yksi taloustieteen

Lisätiedot

Harjoittele YO-tehtäviä. Kysymykset. 1. Tilastotehtävä

Harjoittele YO-tehtäviä. Kysymykset. 1. Tilastotehtävä Kurssi 4 Suomen historian käännekohtia Luku VI Köyhyydestä hyvinvointiin Harjoittele YO-tehtäviä Kysymykset 1. Tilastotehtävä Oheinen tilasto kuvaa yksityisten kulutusmenojen kehitystä Suomessa 1900- luvun

Lisätiedot

"Piketty on nostanut tulonjaon tutkimuksen keskiöön"

Piketty on nostanut tulonjaon tutkimuksen keskiöön 23.3.2014 "Piketty on nostanut tulonjaon tutkimuksen keskiöön" 23.3.2014 Juha-Pekka Raeste Jyväskylän yliopiston taloustieteen professori Ari Hyytinen arvioi, että ranskalainen kansantaloustieteilijä ja

Lisätiedot

Kansantaloudessa tuotetaan vehnää, jauhoja ja leipää. Leipä on talouden ainoa lopputuote, ja sen valmistuksessa käytetään välituotteena jauhoja.

Kansantaloudessa tuotetaan vehnää, jauhoja ja leipää. Leipä on talouden ainoa lopputuote, ja sen valmistuksessa käytetään välituotteena jauhoja. Taloustieteen perusteet Kesä 2014 Harjoitus 4: MALLIRATKAISUT Juho Nyholm (juho.nyholm@helsinki.fi Tehtävä 1 Kansantaloudessa tuotetaan vehnää, jauhoja ja leipää. Leipä on talouden ainoa lopputuote, ja

Lisätiedot

01/2017 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto ja Liisa-Maria Palomäki (toim.

01/2017 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto ja Liisa-Maria Palomäki (toim. 01/2017 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto ja Liisa-Maria Palomäki (toim.) Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 1995 2015 Tutkimus sisältää

Lisätiedot

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki*

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki* Eläkkeet ja kansantalous Keva-päivä 26.5.2011 Seppo Honkapohja Suomen Pankki* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. 1 I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia peruskysymyksiä

Lisätiedot

Taloustieteen perusteet 31A00110 19.02.2016. Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus

Taloustieteen perusteet 31A00110 19.02.2016. Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus Taloustieteen perusteet 31A00110 19.02.2016 Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus Pisteytys: 1 2 3 4 5 6 Yht Vastaukseen käytetään vain tätä vastauspaperia. Vastaa niin lyhyesti, että vastauksesi

Lisätiedot

Kulutus. Kulutus. Antti Ripatti. Helsingin yliopisto, HECER, Suomen Pankki Antti Ripatti (HECER) Kulutus

Kulutus. Kulutus. Antti Ripatti. Helsingin yliopisto, HECER, Suomen Pankki Antti Ripatti (HECER) Kulutus Kulutus Antti Ripatti Helsingin yliopisto, HECER, Suomen Pankki 13.11.2013 Antti Ripatti (HECER) Kulutus 13.11.2013 1 / 11 Indifferenssikäyrät ja kuluttajan teoria Tarkastellaan edustavaa kotitaloutta.

Lisätiedot

Kolme näkökulmaa kulutuksen muutoksiin. - trickle down - vuoden 2008 kulutuksen jakautumia - kulutus päästöinä

Kolme näkökulmaa kulutuksen muutoksiin. - trickle down - vuoden 2008 kulutuksen jakautumia - kulutus päästöinä Kolme näkökulmaa kulutuksen muutoksiin - trickle down - vuoden 2008 kulutuksen jakautumia - kulutus päästöinä Kulutuksen jakautumisen pitkä trendi Kansantalouden tilinpidon mukaan Kulutuksen jakautumisen

Lisätiedot

Nuorten taloudellinen asema tulevaisuuden Suomessa

Nuorten taloudellinen asema tulevaisuuden Suomessa Seppo Honkapohja Suomen Pankki Nuorten taloudellinen asema tulevaisuuden Suomessa Nuoret ja talous tulevaisuuden Suomessa onko nuorten elintason kasvu pysähtymässä? - seminaari Helsinki 20.10.2016 20.10.2016

Lisätiedot

Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Rahamäärä, hintataso ja valuuttakurssit

Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Rahamäärä, hintataso ja valuuttakurssit Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Rahamäärä, hintataso ja valuuttakurssit Monisteen sisältö Rahamäärän ja inflaation yhteys pitkällä aikavälillä Nimelliset ja reaaliset valuuttakurssit Ostovoimapariteetti

Lisätiedot

ABHELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY

ABHELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY Tilastollinen testaus Tilastollinen testaus Tilastollisessa testauksessa tutkitaan tutkimuskohteita koskevien oletusten tai väitteiden paikkansapitävyyttä havaintojen avulla. Testattavat oletukset tai

Lisätiedot

Jos nyt on saatu havaintoarvot Ü ½ Ü Ò niin suurimman uskottavuuden

Jos nyt on saatu havaintoarvot Ü ½ Ü Ò niin suurimman uskottavuuden 1.12.2006 1. Satunnaisjakauman tiheysfunktio on Ü µ Üe Ü, kun Ü ja kun Ü. Määritä parametrin estimaattori momenttimenetelmällä ja suurimman uskottavuuden menetelmällä. Ratkaisu: Jotta kyseessä todella

Lisätiedot

Köyhät aina keskuudessamme? Jouko Karjalainen Jäidenlähtöseminaari 9.5.2016

Köyhät aina keskuudessamme? Jouko Karjalainen Jäidenlähtöseminaari 9.5.2016 12.5.2016 Köyhät aina keskuudessamme? Jouko Karjalainen Jäidenlähtöseminaari 9.5.2016 Jouko Karjalainen 1 Käsitteiden käsittäminen Huono-osaisuus on monien tilanteiden ja prosessien (tarkoittamaton) seuraus

Lisätiedot

Suomen alueellisten GPI -aikasarjojen laskennan tilannekatsaus

Suomen alueellisten GPI -aikasarjojen laskennan tilannekatsaus Suomen alueellisten GPI -aikasarjojen laskennan tilannekatsaus TEM 3.9.2013 Jukka Hoffrén Tutkimuspäällikkö, Dosentti Tausta Teollisuusyhteiskunnassa kaiken tuotannon lisäyksen oletettiin lisäävän kulutusta

Lisätiedot

Projektin arvon määritys

Projektin arvon määritys Projektin arvon määritys Luku 6, s. 175-186 Optimointiopin seminaari - Syksy 2000 / 1 Tehtävä Johdetaan menetelmä projektiin oikeuttavan option määrittämiseksi kohde-etuuden hinnan P perusteella projektin

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden markkinatilanne

Elintarviketeollisuuden markkinatilanne Elintarviketeollisuuden markkinatilanne Juho Lindman Helsingin kauppakorkeakoulun tutkija 23.10.2009 Juho Lindman Sisällysluettelo 1. Talouskriisin vaikutukset 2. Palkankorotusten todellinen vaikutus ruuan

Lisätiedot

Työeläkelaitokset julkisessa taloudessa

Työeläkelaitokset julkisessa taloudessa Mauri Kotamäki, VM Versio 7.1.2016 klo 14:15 Risto Vaittinen, ETK Reijo Vanne, Tela Työeläkelaitokset julkisessa taloudessa Työeläkelaitokset sisältyvät kansantalouden tilinpidossa julkisyhteisöihin, joiden

Lisätiedot

Taloustieteen perusteet 31A00110 2016 Mallivastaukset 2, viikko 3

Taloustieteen perusteet 31A00110 2016 Mallivastaukset 2, viikko 3 Taloustieteen perusteet 31A00110 2016 Mallivastaukset 2, viikko 3 Tehtävä 1.Tarkastellaan opiskelijaa, jolla opiskelun ohella jää 8 tuntia päivässä käytettäväksi työntekoon ja vapaa-aikaan. Olkoot hänen

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Tulot. 12.1.2015 Jenni Kallio

Toimintaympäristö. Tulot. 12.1.2015 Jenni Kallio Toimintaympäristö Tulot 12.1.2015 Jenni Kallio Käytettävissä olevat tulot pienenivät Tulot 2013 Diat 4 7 Vuonna 2013 tamperelaisten tulonsaajien veronalaiset keskitulot olivat 27 587 euroa. Tulonsaajista

Lisätiedot

Pyöräilyn seurantamallin perustaminen Vantaalle

Pyöräilyn seurantamallin perustaminen Vantaalle Pyöräilyn seurantamallin perustaminen Vantaalle Pyöräilyn terveysvaikutusten taloudellinen arviointi HEAT-työkalulla 19.12.2014 HEAT-työkalu Vähenevän arkiliikunnan ja elintapasairauksien (lisääntyvän

Lisätiedot

Taloustieteen perusteet 31A00110 18.04.2016. Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus

Taloustieteen perusteet 31A00110 18.04.2016. Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus Taloustieteen perusteet 31A00110 18.04.2016 Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus Pisteytys: 1 2 3 4 5 6 Yht Vastaukseen käytetään vain tätä vastauspaperia. Vastaa niin lyhyesti, että vastauksesi

Lisätiedot

Mat Sovellettu todennäköisyyslasku A

Mat Sovellettu todennäköisyyslasku A TKK / Systeemianalyysin laboratorio Nordlund Mat-2.090 Sovellettu todennäköisyyslasku A Harjoitus 4 (vko 41/2003) (Aihe: diskreettejä satunnaismuuttujia ja jakaumia, Laininen luvut 4.1 4.7) 1. Kone tekee

Lisätiedot

Kestävän kehityksen tavoite ja sen kuvaamisen vaihtoehdot

Kestävän kehityksen tavoite ja sen kuvaamisen vaihtoehdot Kestävän kehityksen tavoite ja sen kuvaamisen vaihtoehdot Näkökulmia talouteen ja hyvinvointiin -seminaari 7.3.2011 Jukka Hoffrén Tutkimuspäällikkö Taloustieteen näkökulma Nykyiseltä taloustieteen valtavirtaukselta

Lisätiedot

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Seppo Honkapohja* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia

Lisätiedot

BLOGI. Kuvio 1. BKT, Inflaatio ja reaalikorko. Lähde: Tilastokeskus, Suomen Pankin laskelmat

BLOGI. Kuvio 1. BKT, Inflaatio ja reaalikorko. Lähde: Tilastokeskus, Suomen Pankin laskelmat BLOGI Suomen talous ei ole kasvanut bruttokansantuotteella mitattuna vuoden 2011 jälkeen (kuvio 1). Kotimainen kysyntä, ja erityisesti investoinnit ovat olleet hyvin vaimeita huolimatta siitä, että pankkiluottojen

Lisätiedot

Harjoitus 7 : Aikasarja-analyysi (Palautus )

Harjoitus 7 : Aikasarja-analyysi (Palautus ) 31C99904, Capstone: Ekonometria ja data-analyysi TA : markku.siikanen(a)aalto.fi & tuuli.vanhapelto(a)aalto.fi Harjoitus 7 : Aikasarja-analyysi (Palautus 28.3.2017) Tämän harjoituskerran tarkoitus on perehtyä

Lisätiedot

OPAL-netto Tietoa työvoimakoulutuksen nettovaikuttavuudesta opiskelijapalautteita analysoimalla

OPAL-netto Tietoa työvoimakoulutuksen nettovaikuttavuudesta opiskelijapalautteita analysoimalla OPAL-netto Tietoa työvoimakoulutuksen nettovaikuttavuudesta opiskelijapalautteita analysoimalla Eric Hällström TEM / TIETO 1 lisää osaamista Työvoimakoulutuksen vaikutuksen perusmuoto Työvoimakoulutuksen

Lisätiedot

Hyvinvoinnin uudet mittarit

Hyvinvoinnin uudet mittarit Hyvinvoinnin uudet mittarit Kepan taustamuistio, lokakuu 2010 Pääministeri Mari Kiviniemen hallitus päätti ohjelmassaan kesäkuussa 2010, että hyvinvoinnin mittaamista on parannettava. Hallitus käynnistää

Lisätiedot

Tuottavuustutkimukset 2014

Tuottavuustutkimukset 2014 Kansantalous 2016 Tuottavuustutkimukset 2014 Kansantalouden tuottavuuskehitys 1976-2014 Kansantalouden tilinpidon ennakkotietoihin perustuva työn tuottavuuden kasvuvauhti vuonna 2014 oli 0,4 prosenttia

Lisätiedot

9. laskuharjoituskierros, vko 12-13, ratkaisut

9. laskuharjoituskierros, vko 12-13, ratkaisut 9. laskuharjoituskierros, vko 12-13, ratkaisut D1. Olkoot X i, i = 1, 2,..., n riippumattomia, samaa eksponenttijakaumaa noudattavia satunnaismuuttujia, joiden odotusarvo E(X i = β, toisin sanoen X i :t

Lisätiedot

FoA5 Tilastollisen analyysin perusteet puheentutkimuksessa. Luentokuulustelujen esimerkkivastauksia. Pertti Palo. 30.

FoA5 Tilastollisen analyysin perusteet puheentutkimuksessa. Luentokuulustelujen esimerkkivastauksia. Pertti Palo. 30. FoA5 Tilastollisen analyysin perusteet puheentutkimuksessa Luentokuulustelujen esimerkkivastauksia Pertti Palo 30. marraskuuta 2012 Saatteeksi Näiden vastausten ei ole tarkoitus olla malleja vaan esimerkkejä.

Lisätiedot

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5)

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5) 4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5) Opimme tässä ja seuraavissa luennoissa että markkinat ovat hyvä tapa koordinoida taloudellista toimintaa (mikä on yksi taloustieteen

Lisätiedot

/1. MTTTP1, luento Normaalijakauma (jatkoa) Olkoon Z ~ N(0, 1). Määritellään z siten, että P(Z > z ) =, graafisesti:

/1. MTTTP1, luento Normaalijakauma (jatkoa) Olkoon Z ~ N(0, 1). Määritellään z siten, että P(Z > z ) =, graafisesti: 4.10.2016/1 MTTTP1, luento 4.10.2016 7.4 Normaalijakauma (jatkoa) Olkoon Z ~ N(0, 1). Määritellään z siten, että P(Z > z ) =, graafisesti: Samoin z /2 siten, että P(Z > z /2 ) = /2, graafisesti: 4.10.2016/2

Lisätiedot

Kotitalouksien palvelujen tuotanto / kotityön arvo. Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Johanna Varjonen

Kotitalouksien palvelujen tuotanto / kotityön arvo. Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Johanna Varjonen Kotitalouksien palvelujen tuotanto / kotityön arvo Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Johanna Varjonen Miksi tietoja tarvitaan Yhteiskunnallinen työnjako hyvinvointipalvelujen tuottamisessa Kotitalouksien tuotanto

Lisätiedot

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto ja Liisa-Maria Palomäki (toim.

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto ja Liisa-Maria Palomäki (toim. Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 1995 2015 Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto ja Liisa-Maria Palomäki (toim.) Eläkeläisten toimeentulo on parantunut useimmilla keskeisillä toimeentulomittareilla

Lisätiedot

Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa. Jouko Karjalainen Päivyt 28.11.2013

Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa. Jouko Karjalainen Päivyt 28.11.2013 Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa Jouko Karjalainen Päivyt 28.11.2013 Tulkintakehikot Yksilön vastuu Yhteisöjen vastuu Yhteiskunnan vastuu Sosiaalisten ongelmien määrittely 1. Ongelman tunnistaminen

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 29 2012 Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Helsingissä keskitulot 31 200 euroa Pääomatulot nousivat kolmanneksen Veroja ja veroluonteisia maksuja 7 400 euroa

Lisätiedot

Tuoreimmat tiedot kotitalouksien toimeentulosta. Hannele Sauli Tilastokeskuksen asiakaspäivä 25.1.2012

Tuoreimmat tiedot kotitalouksien toimeentulosta. Hannele Sauli Tilastokeskuksen asiakaspäivä 25.1.2012 Tuoreimmat tiedot kotitalouksien toimeentulosta Hannele Sauli Tilastokeskuksen asiakaspäivä 25.1.2012 Esityksen teemat Kotitalouksien toimeentulon kehitys tulonjakotilastojen valossa: Tulotason nousu Tuloerojen

Lisätiedot

Yrittäjät. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Yrittäjät. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Yrittäjät Konsultit 2HPO 1 Yrittäjien lukumäärä pl. maatalous 1990-270 250 230 210 190 170 150 130 110 90 tuhatta yrittäjää 261 000 169 000 92 000 70 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010

Lisätiedot

Aki Taanila AIKASARJAENNUSTAMINEN

Aki Taanila AIKASARJAENNUSTAMINEN Aki Taanila AIKASARJAENNUSTAMINEN 26.4.2011 SISÄLLYS JOHDANTO... 1 1 AIKASARJA ILMAN SYSTEMAATTISTA VAIHTELUA... 2 1.1 Liukuvan keskiarvon menetelmä... 2 1.2 Eksponentiaalinen tasoitus... 3 2 AIKASARJASSA

Lisätiedot

Kansakunnan elintasoa mitataan kansantuotteen määrällä asukasta kohden: BKT/asukas, GDP per capita

Kansakunnan elintasoa mitataan kansantuotteen määrällä asukasta kohden: BKT/asukas, GDP per capita Osa 14 Elintaso ja hyvinvointi Materiaali on osin kirjaa täydentävää (kts. Mankiw & Taylor, Chs 23-25, valuuttakursseista Chp 31). Pohjolan esityksen lisäksi omia kalvojani mustilla otsikoilla. 1. Elintason

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 2015. 812/2015 Laki. rahoitusvakausviranomaisesta annetun lain 5 luvun muuttamisesta.

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 2015. 812/2015 Laki. rahoitusvakausviranomaisesta annetun lain 5 luvun muuttamisesta. SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 2015 812/2015 Laki rahoitusvakausviranomaisesta annetun lain 5 luvun muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rahoitusvakausviranomaisesta

Lisätiedot

Metsä sijoituskohteena 1983 2009

Metsä sijoituskohteena 1983 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 34/21 Metsä sijoituskohteena 198329 11.8.21 Esa Uotila Antrei Lausti Puuntuotannon sijoitustuotto vuonna 29 edelleen miinuksella

Lisätiedot

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen 1 2 3 Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen opettajien tutkimusalueista. 4 Kuviossa 1 esitetään kansantaloustieteen

Lisätiedot

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 2000-2010. Työeläkepäivä 15.11.2011 Mikko Kautto, Tutkimusosasto

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 2000-2010. Työeläkepäivä 15.11.2011 Mikko Kautto, Tutkimusosasto Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 2000-2010 Työeläkepäivä 15.11.2011 Mikko Kautto, Tutkimusosasto Päätulos: eläkkeet ovat kasvaneet huomattavasti Keskimääräinen eläke on parantunut 10 vuodessa reaalisesti

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 52/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 52/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 52/2014 Metsä sijoituskohteena 1983 2013 15.12.2014 Esa Uotila Puuntuotannon sijoitustuotto 4 prosenttia vuonna 2013 Yksityismetsien

Lisätiedot

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Tiedosta hyvinvointia 1 Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Marita Sihto Stakes Tiedosta hyvinvointia 2 Esityksen sisältö! Terveyspolitiikan

Lisätiedot

Liite artikkeliin Intohimo tasa-arvoon

Liite artikkeliin Intohimo tasa-arvoon Liite artikkeliin Intohimo tasa-arvoon Menetelmäkuvaus Artikkelissa käytetty regressiomalli on ns. binäärinen logistinen monitasoregressiomalli. Monitasoanalyysien ideana on se, että yksilöiden vastauksiin

Lisätiedot

Nollatuntisopimusten kieltäminen. Heikki Pursiainen, VTT, toiminnanjohtaja

Nollatuntisopimusten kieltäminen. Heikki Pursiainen, VTT, toiminnanjohtaja Nollatuntisopimusten kieltäminen Heikki Pursiainen, VTT, toiminnanjohtaja 1 / 12 Johtopäätökset Nollatuntisopimusten kieltämisen vaikutukset ovat epäselviä talousteorian perusteella. Empiiristä tutkimusta

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 5:2016

TILASTOKATSAUS 5:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 5:2016 1 1.4.2016 YKSINHUOLTAJIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Yksinhuoltajien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista yhden

Lisätiedot