JÄRJESTELMÄ ON MUTTA TOIMIIKO SE?

Transkriptio

1 JÄRJESTELMÄ ON MUTTA TOIMIIKO SE? OPISKELIJOIDEN ARVIO OPINTO-OHJAUKSEN TILASTA JA OPINTOPOLUN ERI VAIHEIDEN OHJAUKSEN KEHITTÄMISTARPEISTA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUSSA Oped-Exo Laadukkaat ohjausjärjestelmät Työrengastapaaminen , Tampere Tutkimuksen tilaus: puh

2 1. Turun ammattikorkeakoulun taustaa Turun ammattikorkeakoulu on, kuten useimmat maamme ammattikorkeakoulut syntynyt erilaisten toimintakulttuurien yhteensovittamisen tuloksena. Turun ammattikorkeakoulu aloitti toimintansa 1992 väliaikaisena teknillisenä ammattikorkeakouluna ja laajeni monialaiseksi kokeiluksi , joka päättyi Turun ammattikorkeakoulun vakinainen toimilupa astui voimaan Kaksi vuotta väliaikaisena toiminut Varsinais-Suomen ammattikorkeakoulu liitettiin Turun ammattikorkeakouluun Fuusion mukana toiminta laajeni Turun ja Paraisten lisäksi Saloon, Kaarinaan, Mynämäelle, Raisioon, Loimaalle ja Uuteenkaupunkiin Turun ammattikorkeakoulu on monialainen ja kaksikielinen, maan suurin ammattikorkeakoulu, jonka opiskelijamäärä on reilut 9000 Ammattikorkeakoulu on kunnallinen Turun kaupungin omistama oppilaitos. 2. Ohjauksen määrittely Turun ammattikorkeakoulussa Ohjauksen tarkoituksena on opettaja- ja opiskelijatuutoroinnin avulla tukea ja kehittää nuorten ja aikuisten opiskeluvalmiuksia Turun ammattikorkeakoulussa ohjaus on yleisnimitys laajemmalle toiminnalle, jolle on annettu sisällölliset tavoitteet Opintojen ohjauksella tarkoitetaan kaikkia niitä toimenpiteitä, joilla tuetaan opiskelijaa kehittymään alansa ammatilliseksi asiantuntijaksi Tavoitteiden saavuttamiseksi työstä vastaava opinto-ohjaaja, opintosihteeri, opettaja- tai opiskelijatuutori, käyttää erilaisia menetelmiä, esimerkiksi tiedottamista, neuvontaa, ohjausta ja opettamista. Ohjausta toteutetaan opintoihin sisältyvänä, yksilö- tai ryhmäohjauksena. (Turun AMK:n yleisopas 2003, 46-48; Laatukäsikirja C :2003, 1 2.) Turun AMK:n ohjausjärjestelmä muodostaa monitasoisen kokonaisuuden, joka auttaa opiskelijaa hänen opinnoissaan, ammatillisessa kasvussaan sekä työelämään sijoittumisessa. Konstruktiivisen oppimiskäsityksen mukaisesti ammattikorkeakoulun ohjausjärjestelmä tukee opiskelijan monimuotoisia oppimisprosesseja avoimissa, verkottuneissa ja yhteistoiminnallisissa oppimisympäristöissä. Koska ohjaustarve vaihtelee opintojen edetessä, ohjauksen lähtökohtana ovat opiskelijan opiskelu- ja työhistoria sekä hänen henkilökohtaisten toiveidensa ja mahdollisuuksiensa muovaama opintopolku. (Turun AMK:n strategia , 30.) 2

3 3. Ohjauksen organisointi Turun ammattikorkeakoulussa Lähtökohtana ohjauksen kehittämisessä pidettiin Euroopan jäsenmaiden ohjausjärjestelmiä koskevassa vertailututkimuksessa esille nousseita toimintakokonaisuuksia. Ohjaus nähtiin Vuorisen (1996) esiin nostamaan opintopolun viiteen vaiheeseen ajoittuvana toimintana, joka jäsentyy: Ohjaukseen ennen opintoja, ohjaukseen opintojen alkuvaiheessa, ohjaukseen opintojen etenemisvaiheessa, ohjaukseen opintojen päättövaiheessa ja seurantavaiheeseen. 3.1 Kehittämissuunnitelma (1996) Kehittämissuunnitelman mukaisesti ohjauksessa keskitytään koulutukseen ohjaaminen ja siitä tiedottaminen, koulutuksen valintajärjestelmiin ja niiden kehittämiseen, koulutuksen alkuvaiheen ohjaukseen ja motivointiin, koulutusprosessin hallintaan ja ammatillinen kasvuun sekä työharjoitteluun, koulutuksen päättövaiheenohjaukseen ja siirtymiseen yhteiskuntaan sekä työelämään, koulutuksen arviointiin, tuloksellisuuteen ja vaikuttavuuteen. 3.2 Kehittämishanke (kevät 1996) Ammattikorkeakoulujen ohjaustoiminta avoimissa oppimisympäristöissä. Hankkeen tavoitteena oli selkiinnyttää, luoda ja kehittää tiedotus- neuvonta- ja ohjauspalveluja Turun ammattikorkeakoulun omista tarpeista ja tavoitteista lähtien. 3.3 Ohjaustoiminnan kartoitus (syksy 1996) Tuloksia: Ohjaustoiminta oli kirjavaa ja organisoitu lähinnä oppilaitoksen tarpeiden pohjalta Varsinaista yhtenäistä teoriapohjaa ei ohjauksella näyttänyt olevan Kaikilla koulutusaloilla oli ohjaustoimintaa ja oppilaitoksista (vrt. koulutusala) löytyi yhtä poikkeusta lukuun ottamatta koulutettu ohjausalan erikoisasiantuntija. 3.4 Opettaja- ja opiskelijatuutoriprojekti (kevät 1997) Tavoitteena oli luoda Turun ammattikorkeakouluun toimivaa pienryhmäohjaustoimintaa sekä auttaa uusia opiskelijoita orientoitumaan ammattikorkeakouluopintoihin. 3

4 3.5 Opintoasiaintoimiston perustamisen ja orientoivat opinnot OPS:n (syksy 1997) Nähtiin, että keskitetty opintoasiaintoimisto on tarkoituksenmukaisin vaihtoehto Turun ammattikorkeakoulun ohjaustoiminnan kehittämiseksi Yhtenä ohjauksen osa-alueena toteutettiin ammattikorkeakoulun yhteisten opintojen opintokokonaisuus Orientoituminen ammattikorkeakouluopintoihin, 1 ov. Myöhemmin kokonaisuus laajeni kolmeen opintoviikkoon, Opiskelutaidot ja ammatillinen kasvu 3 ov. 4 Turun ammattikorkeakoulun ohjausstrategia Turun ammattikorkeakoulu on strategiassaan vuosille määritellyt itseohjautuvuuden yhdeksi opetuksen ja opiskelun painopistealueeksi. Opiskelijat ovat omatoimisia, emotinaalisesti itsenäisiä, reflektiivisiä, sitoutuneita sekä valmiita itseohjautuvaan oppimiseen. (Turun AMK:n strategia , 28.) Opintojen ohjauksen strategia liittyy Turun ammattikorkeakoulun yleiseen strategiaan, jossa keskeisiä perusarvoja ovat asiakaslähtöisyys, ammatillisuus, tuloksellisuus, työyhteisöllisyys ja maakunnallisuus. Ohjaustoiminnan strategian lähtökohtina ovat tehokas opiskelijahankinta, opiskelijan tukeminen, kannustaminen ja ohjaaminen, keskeyttämisten ehkäiseminen sekä opiskelun tehokkuuden ja työelämään rekrytoitumisen tukeminen. Tavoitteena on, että Turun ammattikorkeakoulun opiskelijat ja henkilöstö arvostavat opiskelijoiden ohjaukseen ja opiskelijapalveluihin liittyvää toimintaa sekä opiskelijat ovat tyytyväisiä saamaansa ohjaukseen ja ammattikorkeakoulun opiskelijapalveluihin. (Turun AMK:n strategia , 30.) Ammattikorkeakoulun ohjausjärjestelmä muodostaa avoimissa oppimisympäristöissä monitasoisen kokonaisuuden, joka auttaa opiskelijaa hänen opinnoissaan, ammatillisessa kasvussaan sekä työelämään sijoittumisessa. Ohjauksen lähtökohtana ovat opiskelijan opiskelu- ja työhistoria sekä hänen henkilökohtaisten toiveidensa ja mahdollisuuksiensa muovaama opintopolku. Ohjaustoiminnassa otetaan huomioon vieraskielisten koulutusohjelmien ja opintojaksojen sekä ECTS-järjestelmän tarpeet sekä ammattikorkeakoulun kansainvälistyminen ja kaksikielisyys. (Turun AMK:n strategia , 30.) Turun ammattikorkeakoulun laatujärjestelmän mukaan ohjaus- ja tuutoritoimintaa kehitetään jatkuvan arvioinnin perusteella ja ohjausalan verkostoja hyödyntäen. Opintojen ohjauksella tarkoitetaan kaikkia niitä toimenpiteitä, joilla tuetaan opiskelijaa kehittymään alansa ammatilliseksi asiantuntijaksi ja sitä toteutetaan opintoihin sisältyvänä yksilö- tai ryhmäohjauksena. (Turun AMK:n yleisopas 2003, 46-48; Laatukäsikirja C :2003, 1 2.) Tässä tutkimuksessa opintojen ohjauksen kehittämistarpeita on arvioitu Turun ammattikorkeakoulun strategiasta johdetuista laatukäsikirjassa (2003) määritellyistä palvelujen tuottajista tai ohjauksen toimintakokonaisuuksista käsin. Kokonaisuuksia on tarkasteltu tarkemmin tulosten yhteydessä. Opinnäytetyön ohjaus ja kansainvälisten opintojen ohjaus ei Turun ammattikorkeakoulun laatukäsikirjan mukaisesti kuulu opintoasiaintoimiston ohjausjärjestelmän osa-alueisiin vaan ne nähdään erillisinä 4

5 prosesseina. Opetuksen tulosalueelle sijoitettu opinnäytetyön ohjaus on rajattu tämän tutkimuksen ulkopuolelle. Sen sijaan kansainvälisten opintojen ohjausta on arvioitu muiden ohjauspalvelujen rinnalla, koska se organisatorisesti sijoittuu opinto-ohjauksen tapaan kehittämisen tulosalueen toimintoihin. 6 Turun ammattikorkeakoulun ohjausmalli Ammattikorkeakoulujen ohjauksen suunnittelun lähtökohtana pidetään holistista opiskelijakeskeistä ohjausmallia, jonka periaatteiden mukaisesti myös Turun ammattikorkeakoulun ohjausmallin voidaan katsoa syntyneen. Mallin taustalta löytyy ajatus siitä, että myös opettajien on tärkeää osallistua ohjaukseen entistä enemmän ja opiskelijoiden itsenäisyyteen ja yksilöllisyyteen kiinnitetään erityistä huomiota. Ensimmäisen opiskelijaa lähinnä olevan ohjaustason muodostavat opettajat. Toisen tason muodostavat opinto-ohjaajat. Opinto-ohjaajien työpanos Turun ammattikorkeakoulussa on mittava, eikä niinkään keskity opiskelijoiden henkilökohtaiseen ohjaukseen arkipäivässä, vaan ohjauksen asiantuntemukseen opintopolun eri vaiheissa. Kolmannen tason muodostavat ulkopuoliset, yhteiskunnan ohjaus- ja tukipalveluorganisaatioissa työskentelevät ohjauksen ammattilaiset, joiden kanssa muut ohjaustasot tekevät verkostotyötä. Turun ammattikorkeakoulun ohjausmalli on rakennettu Vuorisen (1996) ohjausmallien synteesinä lähinnä keskitetyn ja tuutoriperustaisen mallin yhdistelmänä. Kehittämishankkeen aikana viitteitä otettiin mm. englantilaisista ohjauksen palvelukeskuksista. Opiskeluprosessin ohjauksen varmistamiseksi keskitettyyn malliin liitettiin tuutoriperustainen elementti, jonka tavoitteena oli myös pedagogiikan kehittäminen. Turun ammattikorkeakoulun ohjausmalli (Lähteenmäki & Mäntsälä 1998) 5

6 Opintoasiaintoimisto kuuluu hallinnollisesti kehittämisen tulosalueelle ja sitä johtaa opintoasiaintoimiston päällikkö. Opintotoimistot, joissa opinto-ohjaajat ja -sihteerit työskentelevät, sijaitsevat kussakin toimipisteessä tai niiden välittömässä läheisyydessä. Turun ammattikorkeakoulussa on 16 joko päätoimista (1600 h/vuosi) tai osa-aikaista (800 h/vuosi) opinto-ohjaajaa, joista neljä toimii opinto-ohjaajan lehtoraatissa. Opinto-ohjaajista muodostettu OPO-tiimi koordinoi, suunnittelee ja toteuttaa ohjausta. Opinto-ohjaajista muodostetut työryhmät vastaavat eri osa-alueiden käytännöistä ja työvaliokunta valmistelee erilaisia ohjaukseen liittyviä asiakirjoja. Opiskelija- ja opettajatuutorit toimivat koulutusohjelmissa ja muodostavat tuutoritiimit omalle vastuualueelleen koulutusaloittain, tulosalueittain tai toimipisteittäin. 7 Tutkimusongelmat ja mittari Tutkimusongelmat on johdettu Turun ammattikorkeakoulun laatukäsikirjan tavoitteiden mukaisesti Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena keväällä 2003 Tutkimuksella pyritään vastaamaan seuraaviin tutkimusongelmiin: Millaisiksi opiskelijat arvioivat Turun ammattikorkeakoulun ohjaus- ja neuvontapalveluja opintopolun eri vaiheissa? Miten ohjaus- ja neuvontapalveluja tulisi opiskelijoiden mielestä kehittää? Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää myös sitä, miten vastaajien koulutusala, opiskelun aloitusajankohta, suoritettujen opintoviikkojen määrä, ikä, sukupuoli, pohjakoulutus, työkokemus, koulutuskaupunki tai aikaisempi asuinpaikka on yhteydessä tutkimuksen tuloksiin. 7.1 Tutkimuksessa käytetty mittari ja muuttujat Tutkimuksessa käytettiin mittaria, joka muodostettiin opintopolun vaiheiden mukaan. Ohjauksen kehittämistarpeita on arvioitu Turun ammattikorkeakoulun laatukäsikirjan C (2003) määrittämän 14 ohjausalueen mukaisesti: koulutuksen tiedotus ja markkinointi, opiskelijavalinta, orientointi ja ammatillinen kasvu, opiskelijatuutorointi, henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman ohjaus, opettajatuutorointi, opintotoimiston ja opinto-ohjaajan ohjauspalvelut, kansainvälisten opintojen ohjaus, opintososiaaliset palvelut, valinnaisiin opintoihin liittyvä ohjaus, harjoittelun ohjaus, ura- ja rekrytointipalvelut ja verkkoohjauspalvelut. Tutkimuksen summamuuttujat muodostettiin opintopolun vaiheiden mukaisesti ohjausalueista seuraavasti: Ohjaus ennen opintoja 1. Koulutuksen tiedotus ja markkinointi 2. Opiskelijavalinta 6

7 Ohjaus opintojen alkuvaiheessa 3. Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman ohjaus 4. Ohjauspalvelut opintojen alkuvaiheessa 5. Opettajatuutorointi Ohjaus opintojen etenemisvaiheessa 6. Kansainvälisten opintojen ohjaus 7. Opintososiaaliset palvelut 8. Ohjauspalvelut opintojen etenemisvaiheessa Ohjaus opintojen päättövaiheessa 9. Harjoittelun ohjaus Orientointia ja ammatillista kasvua, ura- ja rekrytointipalvelua ja verkko-ohjauspalveluja 48, 52, 58 ja 60) kuvaavista muuttujista ei muodostettu summamuuttujia, koska niiden reliabiliteetti jäi alhaiseksi tai muuttujat sijoittuivat ohjauspolun eri vaiheeseen. Näitä ohjausalueita tarkasteltiin yksittäisistä muuttujista käsin. Valinnaisiin opintoihin liittyvää ohjausta ja opiskelijatuutorointia mitattiin vain yhdellä muuttujalla, joten alueesta ei muodostettu summamuuttujaa. Vastaajien taustoja koskevat kymmenen osiota muodostettiin niin, että niiden avulla voidaan ryhmiä vertailla keskenään. 7.2 Turun ammattikorkeakoulun opintojen ohjaustutkimukseen vastanneiden määrä koulutusaloittain ja tulosalueittain Koulutusalat Vastanneet Opetuksen (6)* koulutus- tulosalueet aloittain (10) Hallinnon ja kaupan ala Koulutusohjelmien määrä koulutusaloittain Aloituspaikat koulutus aloittain Auto- ja logistiikka Koulutusohjelmien määrä tulosalueittain Vastanneet tulosalueittain % opiskelijamäärästä Opiskelijamäärät tulosalueittain Kulttuuriala Bioalat Luonnonvaraala Matkailu-, ravitsemisja talousala Sosiaali- ja terveysala Tekniikan ja liikenteen ala Hyvinvointipalvelut Konetekniikka Liiketalous ja ICT Liiketalous ja media (4,4 %) 31 (3,6 %) 35 (4,0 %) Taideakatemia Terveysala 6 Tietoliikenne ja sähköinen kauppa Ympäristö ja rakentaminen 7 30 (2,4 %) 7 30 (2,2 %)

8 8 TUTKIMUSTULOKSIA OPINTOPOLUN VAIHEIDEN MUKAAN Opintopolun ensimmäinen vaihe, ohjaus ennen opintoja, näyttää toimivan hyvin Tiedotusta pidetään lisäksi liian markkinahenkisenä ja sisällöltään harhaanjohtavana Opiskelijat toivovat hakuinformaation yksinkertaistamista ja keskittymistä koulutuksen sisällön ja työmahdollisuuksien selvittämiseen. Opintopolun toisen vaiheen, ohjaus opintojen alkuvaiheessa, tärkeimmiksi kehittämiskohteiksi nousevat henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman ohjaus ja orientoinnin informaation jakaminen tasaisemmin opintojen alkuvaiheen aikana. Orientoinnin toteutuksessa on suuria eroja ja jopa selkeitä puutteita On tarpeellista laatia yhtenäiset suositukset opintokokonaisuuden toteuttamiseksi ja lisätä opettajatuutoreille työkaluja ja resursseja ammatillisen kasvun suunnitteluun ja toteutukseen Opiskelijat kokevat terveys- ja sosiaalialaa lukuun ottamatta henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman ohjauksen heikoksi tai puuttuvan Tekniikan ja liikenteen alalla HOPS-ohjausta ei juurikaan käytetä opiskelun suunnittelussa Kolmannen vaiheen ohjauksen, ohjaus opintojen etenemisvaiheessa toteutus on rakennettu tuutorointimallin mukaisesti. Turun ammattikorkeakoulun opettajatuutoroinnilla ja pienryhmäohjauksella on vastausten mukaan melkoisia ongelmia Opintojen neljännen vaiheen ohjauksen, ohjaus opintojen päättövaiheessa, kulmakiveksi nousee erityisesti ura- ja rekrytointipalvelujen osuus. työvoimahallinnon sekä ura- ja rekrytointipalvelujen osalta verkostotyön tulokset eivät siirry opiskelijoiden käyttöön Ura- ja rekrytointipalvelujen osuus ammatillisen kasvun opintojen osana opintojen loppuvaiheessa ei ole riittävän näkyvää tai sitä ei mielletä kokonaisuuteen kuuluvaksi 8

9 8.1 Summamuuttujien arvot opintopolun eri vaiheissa Summamuuttujat Keskiarvot Keskihajonnat (Opintopolun vaihe merkitty sulkuihin*) Harjoittelun ohjaus (4) 2,98 0,59 Opiskelijavalinta (1) 2,62 0,50 Opettajatuutorointi (2) 2,62 0,75 Kansainvälisten opintojen ohjaus (3) 2,56 0,74 Ohjauspalvelut opintojen alkuvaiheessa (2) 2,51 0,35 Ohjauspalvelut opintojen etenemisvaiheessa (3) 2,47 0,42 HOPS-ohjaus (2) 2,44 0,55 Tiedottaminen ja markkinointi (1) 2,40 0,32 Opintososiaaliset palvelut (3) 2,40 0,59 *1. vaihe = ohjaus ennen opintoja, 2. vaihe = ohjaus opintojen alkuvaiheessa, 3. vaihe = ohjaus opintojen aikana, 4. vaihe = ohjaus opintojen päättövaiheessa KEHITTÄMISEHDOTUKSIA 1) Opiskelijarekrytointiin liittyvää tiedotusta ja markkinointia tulee kohdentaa entistä enemmän lukioihin ja markkinointiviestin sisältöä tarkastella kriittisesti. 2) Valintaperusteita tulee selkeyttää. 3) Opintojen alkuvaiheen orientaation toteutusta tulee kehittää siten, että informaation sisäistäminen on mahdollista. Lisäksi opiskelijatuutorointia tulee kehittää kiinnittämällä entistä enemmän huomiota tuutoreiden valintaan ja koulutukseen. 4) Opiskeluun liittyvään ohjaukseen tulee laatia yhteiset periaatteet. Koska opiskelijoiden henkilökohtainen opintojen ohjaus on järjestetty lähinnä koulutusohjelmissa tuutoripohjaisesti on opettajatuutoroinnin organisointiin suunnattava riittävästi aikaa ja taloudellisia resursseja sekä ohjaukseen käytännön työvälineitä. Kun opiskelijan lähiohjausta tulevaisuudessa kehitetään, on opettajatuutoroinnin ja HOPS-ohjauksen kehittämistä jatkettava yhteistyössä koulutusohjelmien kanssa. 5) Ohjauspalvelujen saatavuuteen ja luotettavuuteen niin opettajatuutoroinnin, opintoohjaajien kuin opintotoimistojen palvelujen osalta tulee kiinnittää erityistä huomiota. 6) Valinnaisiin opintoihin ja opintososiaalisiin kysymyksiin liittyvää tiedotusta tulee lisätä. 7) Ohjaushenkilöstön yhteistyötä on kehitettävä niin määrällisesti kuin laadullisestikin, jotta ohjauksessa annettava tieto on oikeaa ja samansuuntaista. 8) Tiedotusta ura- ja rekrytointipalveluiden tarjoamista opiskelijapalveluista on kehitettävä sekä henkilöstölle että opiskelijoille. 9) Ohjaustoiminnan arviointiin tulee luoda järjestelmä ja verkko-ohjausta tulee kehittää opiskelijaystävälliseen suuntaan. 9