Selostus valtausalueella Matovaara (kaivnro 8379/1) suoritetuista tutkimuksista vuosina

Transkriptio

1 Selostus valtausalueella Matovaara (kaivnro 8379/1) suoritetuista tutkimuksista vuosina Pasi Talvitie

2 Selostus valtausalueilla Matovaara (kaivnro 8379/1) suoritetuista tutkimuksista vuosina Taustaa Mondo Minerals B.V:n valtaus Matovaara (kaiv.nro 8379/1) sijaitsee Polvijärven kunnan Horsmanahon kylässä (kiinteistörekisteri Sotkuma) peruskarttalehdellä Valtausalue rajoittuu etelässä yhtiön rauenneeseen valtaukseen Havula (kaiv.nro 8169/1) sekä idässä valtaukseen Perälänsuo (kaiv.rek 8697/2). Yhtiön Pehmytkiven kaivos (kaivnro 2592) sijaitsee kahden kilometrin päässä Matovaaran valtauksen etelärajalta etelään. Noin yhden kilometrin etäisyydellä itäkaakossa sijaitsee yhtiön hakema kaivospiiri Karnukka (kaivnro K7953). Yhtiö jätti Matovaaran valtaushakemuksen Kauppa- ja teollisuusministeriölle Työvoima- ja elinkeinoministeriö myönsi Mondo Minerals B.V:lle valtauskirjat valtaukselle Matovaara (kaiv.nro 8379/1) Valtauksen pinta-ala on 46,70 ha. Valtaus raukesi kun yhtiö ei jättänyt alueelle jatkoaikahakemusta. Matovaaran lähilueilla on tehty runsaasti malminetsintätyötä. Matovaaran valtauksen alueella aikaisemmat työt koostuvat Outokumpu Oy:n tekemistä geofysiikan maastomittauksista, joiden tulokset ovat saatavilla Geologian tutkimuskeskuksesta osana GEOMEX-projektin aineistoa, sekä timanttikairareijistä, joita Outokumpu Oy on kairannut valtausalueen eteläosaan (OKU-325 ja OKU-326) sekä kaakkoispuolelle (OKU-327). Kairareijistä OKU-327 lävistää talkkipitoisen vyöhykkeen. Valtauksen ympäristössä malminetsintätöitä on tehty myös alueen itäpuolella sijaitsevalla Karnukkapuron valtauksella (Outokumpu Oy, Mondo Minerals) ja alueen eteläpuolella Horsmanahossa (Outokumpu Oy, Lohja Oy, Rio Tinto Zinc Ltd, Mondo Minerals). Geologisesti alue kuuluu Outokumpu-jaksoon, joka koostuu pääosin Kalevalaisista kiilleliuskeista, jotka ovat iältään varhaisproterotsooisia. Kiilleliuskeiden keskellä tavataan vaihtelevan paksuisia mustaliuskevälikerroksia, joihin liittyy paikoin linssimäisinä laattoina esiintyviä ofioliittisyntyisiä ultramafisia kiviä, ns. Outokumpu-assosiaation kiviä, jotka ovat metamorfoosissa vaihtelevasti muuttuneet reunoiltaan talkki-karbonaattikiviksi erityisesti linjan Perttilahti Miihkali itäpuolella. Laajimmillaan muuttuminen on läpikotaista, mutta yleensä ultramafiiteissa on jäljellä aikaisempaa muuttumisvaihetta edustava serpentiniitistä koostuva sydän. Ultramafiitteja reunustavat usein 1

3 kalsiumrikkaammat ja magnesiumköyhemmät karsikivet ja listwaeniitti - birbiriittimuuttuneet kvartsikivet, joiden ulkopuolelta tavataan mustaliuskeita ja kiilleliuskeita. Matovaaran valtaus sijaitsee Horsmanahon talkkimalmivyöhykkeen länsipuolella sijaitsevassa rinnakkaisvyöhykkeessä. Outokumpu-assosiaation ultramafisia kiviä on alueella tavattu lähinnä edellä mainitusta OKU-327 kairareijästä. Sen sijaan assosiaation mustaliuskeita esiintyy alueella useina rinnakkaisina saumoina. Mustaliuskesaumoihin liittyen on ultramafisia kiviä tavattu noin 6,2 km päässä lounaassa Sukkulansalossa Perttilahden profiililla 200 (Kontinen et al., 2006), missä Outokumpu Oy:n kairareikä OKU-736 lävistää yli 50 m matkalla Outokumpu-assosiaation mafisia ja ultramafisia kiviä. Lävistys sijaitsee Matovaaran syväjatkeella. Matovaarasta ei Outokumpuassosiaation kiviä ole kuitenkaan tavattu paljastuneena, eikä myöskään lohkareina. Tutkimusalueen maaperä koostuu pääosin moreenista ja turpeesta. Moreeni muodostaa jäätikön virtauksen suuntaisia drumliiniharjanteita, joiden materiaali saattaa olla kauempaa kulkeutunutta kuin alueen kaakkoispuolella Karnukan - Kylylahden alueella sijaitsevan kumpumoreenikentän moreeniaines, joka on todettu melko paikalliseksi. Maapeitteiden paksuus alueella vaihtelee 0 metristä 5 metriin. Alueelta tunnetaan kolme kalliopaljastumaa, joista kaksi koostuu kiilleliuskeesta ja mustaliuskeesta ja yksi paljastuma puhtaasti mustaliuskeesta. Kaikki tunnetut paljastumat sijaitsevat Matovaaran drumliiniharjanteen proksimaaliosassa jäätikön virtaukseen nähden. Valtausalue sijoittuu viiden tilan alueelle. Aluerajauksen sisään ei jää viisi asuttuja kiinteistöjä. Alueen eteläpuolella 150 m etäisyydellä valtausalueen rajasta sijaitsee asuttu Korpelan tila ja alle 500 m päässä Korpiahon tila. Alueen länsipuolella noin 200 m päässä valtauksen rajasta sijaitsee asuttu Ruhvon tila. Alueen pohjoispuolella lähin asuttu tila sijaitsee noin 700 m päässä alueen rajasta, ja itäpuolella lähimmät kiinteistöt ovat yli 900 m etäisyydellä. Alueen pinta-alasta 98% on metsätalouskäytössä. Maatalouskäytössä alueesta on vain pieni alue sen lounaisosassa. Matovaaran valtauksen tutkimukset ovat osa Polvijärvellä sijaitsevien kaivosten lähialueilla tehtyjä talkkimalmitutkimuksia. Talkin tuotanto Polvijärvellä on alkanut 1970-luvulla Lohja Oy:n Vasarakankaan kaivoksella, josta malmi kuljetettiin Outokummun Vuonokseen rikastettavaksi. Toiminta siirtyi Horsmanahoon 1980-luvun alussa, kun kylästä löytyi laaja yhtenäinen talkkiesiintymä. Samaan aikaan talkkia on louhittu Myllykoski Oy:n toimesta Polvijärven Solan ja Lipasvaaran kaivoksilta. Lisäksi talkkia on vuodesta 1967 tuotettu Sotkamon Lahnaslammella Yhtyneiden Paperitehtaiden omistaman Suomen Talkki Oy:n toimesta. Vuonna 1984 talkin tuotanto kaikilla edellä 2

4 mainituilla kaivoksilla siirtyi Finnminerals Oy:n hallintaan, jonka pääomistajaksi tuli Yhtyneet paperitehtaat Oy. Tuotanto Polvijärven Horsmanahossa siirtyi Horsmanahon louhoksesta (Horsma 2) viereiselle Pehmytkiven (Horsma 1) louhokselle 2000-luvun alussa. Yhtiön nimi muuttui omistusjärjestelyjen myötä Mondo Mineralsiksi 1990-luvun lopulla. Tuotannollista toimintaa yhtiöllä on Suomessa Sotkamossa, Polvijärvellä ja Outokummussa, sekä Alankomaissa Amsterdamissa ja Katwijkissa, jotka toimivat yhtiön portteina manner-eurooppaan. Suuri osa tuotannosta menee vientiin. Yhtiön talkin tuotanto Suomessa v oli tonnia. Maailman talkintuotantotilastoissa Suomi on neljänneksi suurin tuottajamaa, Kiinan, Intian ja Yhdysvaltojen jälkeen. Suurin osa tuotannosta käytetään paperiteollisuudessa, mutta myös muovi- ja maaliteollisuus sekä erityissovellukset kuten tekninen keramiikka ovat tärkeitä asiakassegmenttejä. Talkin tuotannon sivutuotteena saadaan myös nikkelirikastetta. Suoritetut tutkimukset Alueella tehdyt tutkimukset on suoritettu kaivospäällikkö, FM Erkki Kurosen johdolla. Tässä raportissa kuvataan Mondo Mineralsin toimesta suoritetut tutkimukset, mutta aikaisemmin mainittujen muiden toimijoiden suorittamien tutkimusten raportoidut tulokset ovat olleet käytettävissä ja niiden tietoja on käytetty hyväksi kokonaiskuvan luomiseksi alueesta. Matovaaran valtausalueella tehdyt tutkimukset suunniteltiin pitkälti Outokumpu Oy:n tekemien tutkimusten pohjalta. Tutkimukset koostuivat lohkare-etsinnästä ja lapiolla tehdystä moreeninäytteenotosta. Moreeninäytteistä määritettiin niiden mineraalikoostumus ja talkin esiintyminen moreenissa. Alueelta otetuista seitsemästä moreeninäytteestä kaksi todettiin talkkipitoiseksi ja kaksi sisälsi mahdollisesti viitteitä talkista. Alueella tuoreista metsäojista tehty lohkare-etsintä ei kuitenkaan tuottanut tuloksena talkkipitoisia lohkareita tai Outokumpu-assosiaation kiviä lukuun ottamatta mustaliuskelohkareita, joita alueella esiintyy kohtalaisesti. Moreenin talkkianomalia saattaa olla peräisin OKU-327:n lävistämästä talkkipitoisesta hiertosaumasta, joka saattaa puhjeta kallion pintaan, tai sitten alueen länsipuolelta noin 2,5 km päästä, jossa 1: kallioperäkartan mukaan tavataan lähimmät Outokumpu-jakson paljastumat. Alu- 3

5 eelta ei kuitenkaan tavattu merkittäviä talkkimalmiviitteitä, minkä vuoksi jatkotutkimuksia alueella ei tehty. Tutkimusten tulokset Tutkimusten perusteella alueen kallioperä koostuu pääosin kiilleliuskeesta ja sen keskellä kulkevista mustaliuskesaumoista. Talkkipitoisten ultramafisten kivien esiintymisestä alueella saatiin vain heikkoja viitteitä, minkä vuoksi valtausalueelle ei nähty tarpeelliseksi hakea jatkoaikaa. Alueen geologinen kartta on liitteenä 1.. Outokummussa, Pasi Talvitie geologi Lähdeviitteet: Kontinen, A., Peltonen, P. & Huhma, H., Description and genetic modelling of the Outokumpu-type rock assemblage and associated sulphide deposits. Final technical report for GEOMEX J.V., Workpackage Geology. Geological survey of Finland report M 10.4/2006/1 Liitteet Liite 1. Matovaaran valtauksen geologinen kartta. 4

6 Karttamerkkien selite Valtaukset Kaivospiirit Kaivospiirihakemukset Malminetsintälupahakemukset GEOMEX kairareiät Paljastumahavainnot KIVILAJI Mustaliuske Epäpuhdas talkki-magnesiittikivi Kiilleliuske Kiille/mustaliuske Karsikivi Serpentiniitti Talkki-magnesiittikivi Geologia Kivilaji Talkki-magnesiittikivi Serpentoiniitti Karsikivi Kvartsikivi Gabro Kiilleliuske Mustaliuske Sulfidimalmi OKU-325 OKU-326 OKU Metriä Matovaara Geologinen kartta Pasi Talvitie Taustakartta Maanmittauslaitos 1:7 500