OUTOKUMPU OY VIHANNIN KAIVOS J. Vesanto/TSL (3)

HTML
DOWNLOAD

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "OUTOKUMPU OY VIHANNIN KAIVOS J. Vesanto/TSL (3)"

Katariina Lehtonen
6 vuotta sitten
Katselukertoja:

Q OUTOKUMPU OY 001/2434, 0 K ~ ~ I ~ / J J v / ~ I VIHANNIN KAIVOS J. Vesanto/TSL 10.12.

1 Q OUTOKUMPU OY 001/2434, 0 K ~ ~ I ~ / J J v / ~ I VIHANNIN KAIVOS J. Vesanto/TSL (3) TUTKIMUSWPORTTI RANTSILA, '~äsäl3n~erä Jatkotbtklmukset v sekä tutkimusohjelma mineralisaation inventoimiseksi ,

2 Q OUTOKUMPU OY 0 K VIHANNIN KAIVOS TUTKIMUSRAPORTTI RANTSILA, Nasalanpera Jatkotutkimukset v seka tutkimusohjelma mineralisaation inventoimiseksi , AIKAISEMMAT TUTKIMUKSET VUODEN TUTKIMUKSET Tutkimusalue sijaitsee Rantsilan kunnan SWnurkassa, n. 20 km Vihannin kaivokselta ESE. Alue on Vilminko-jakson äärimmäinen SE-nurkka. Nasalanperan tutkimukset saivat alkunsa syksyllä 1955, jolloin 0. Näsänen lähetti Vihannin kaivokselle 3.2 % Zn ja 24.6 % S sisältävän kakvt-lohkareen. Yli 20 vuotta yritettiin lohkareen lähtöpaikkaa selvittää kairaamalla, geofysiikalla, lohkareetsinnällä seka montutuksella, mutta vasta v onnistuttiin kairaamalla paikantamaan Nasalanperan mineralisaatio. Kairauksin ja latauspoteqtiaalimittauksin on alueelta pystytty erottamaan kaksi rinnakkaista muuttuneisiin happamiin vulkaniitteihin liittyvää Zn-mineralisaatiota. Aikaisemmat tutkimukset ja niiden tulokset on tarkemmin esitetty raportissa 001/3412, 2434/TVM/80.,-- Vuoteen 1981 mennessä oli Nasalanperan muuttuneen hvulk-muodostuman SW-puoleinen mineralisaatio pystytty jokseenkin luotettavasti rajaamaan. Sen sijaan muodostuman NE-reunaan liittyvän mineralisaation jatkeet olivat auki leikkauksessa K = sekä alaspäin että suuntaan NW. NW-jatkuvuus tarkistettiin latauspotentiaalimittauksella (-& R 1745, syv m) ja alajatkeet kairaamalla (R 1893). TULOKSET Latauspotentiaalimittauksen tulos osoittaa muodostuman YE-reunaan liittyvän mineralisaation päättyvän reiän 1745 valittömassa läheisyydessä (liitteet 2, 3). Mineralisaation syvyysjatkeet tavoitettiin tasolla +83 m, missa tuli 0.6 m:n malmilavistys (4.6 % Zn, 0.13 % Cu, 16 ppm Ag, 15 % S). Kairaus osoittaa mineralisaation kapenevan alaspäin mentäessä. Reikä 1893 lävisti myös muodostuman SW-puoleisen mineralisaation m:n syvyydellä maanpinnasta (4 m/2.4 % Zn, 0.15 % Cu, 14 ppm Ag, 22 % S). Aikaisempi tieto mineralisaatiosta oli n. 20 m alempaa, missa malmi oli huomattavasti heikompaa (2.2 m/0.37 % Zn).

3 Q OUTOKUMPU OY 0 K VIHANNIN KAIVOS TUTKIMUSOHJELMA MINERALISAATION INVENTOIMISEKSI Muodostuman SW-puoleisen mineralisaation osoittautuessa odotettua paremmaksi lähellä maanpintaa leikkauksessa K = on aiheellista olettaa, että myös leikkauksessa K = mineralisaatio paranee ylöspäin mentäessä. Tämän hetkinen tieto malmista on n m:n syvyydelta maanpinnasta (3.35 m/2.17 % Zn, 0.09 % Cu, 14 ppm Ag, 0.4 ppm Au, 15 % S). Mineralisaation kannattavuuden arvioimiseksi tehtiin alustava laskelma (liite 7). Tässä oletettiin että malmi (2.17 % Zn, 0.09 % Cu, 14 ppm Ag, 0.4 ppm Au) louhitaanselektiivisestiavolouhintana 20 m:n syvyisenä, 5 m:n levyisenä ja 100 m:n pituisena kappaleena, yhteensa t malmia. Tämän lisäksi jouduttaisiin louhimaan raakkua t. Irtomaiden keskimääräiseksi vahvuudeksi oletettiin 3 m, jolloin maan oistoksi tulisi 3 m x 30 m x 120 msll 000 m 3. Laskelmassa käytetyilla arvoilla malmin toimintakate olisi hyvin niukasti positiivinen. Näsälänperän muuttuneen hvulk-muodostuman SW-puoleisen mineralisaation yläosien inventoimiseksi tulisi tehdä seuraavat toimenpfteet: 1. Mineralisaation puhkeaman tarkka paikantaminen geofysiikan menetelmillä (vastusoptio) 2. Irtomaiden vahvuuden määritys vastusluotauksella. 3. Tutkimusmontut, mikäli tavataan ohuita maapeitteitä. Todennäköisin alue on poikkileikkauksen K = seutu. 4. Näytteenotto kairaamalla poikkileikkauksista K = ja n. 10 m:n syvyydelta kallion pinnasta. 2 reikaa, yhteensa n. 50 m. Mikäli mineralisaation vahvuus ei yllä n. 5 m:iin, voidaan tutkimukset paättää tähän. Jos mineralisaatiolla on riittävästi vahvuutta, on vastaava kairaus tehtavä 25 m:n profiilivälein väliilä K = reikaa, yhteensa n. 150 m. VALTAUSTOIMET Alueella on "Piilola" -niminen valtaus, joka raukeaa

Samankaltaiset tiedostot

OUTOKUMPU OY 0 K VIHANNIN KAIVOS. TUTKIMUSRAPORTTI RANTSILA, Peuraneva Sijainti 1 :

Q OUTOKUMPU OY 0 K VIHANNIN KAIVOS TUTKIMUSRAPORTTI RANTSILA, Peuraneva 2434 08 Sijainti 1 : 400 000 9 OUTOKUMPU OY 0 K VIHANNIN KAIVOS TUTKIMUSRAPORT'I' 1 RANTSILA, Peur,ineva 2434 08 Suoritetut tutkimukset