Selostus valtausalueella Marjakuiva (kaivnro 8379/3) suoritetuista tutkimuksista vuosina

Transkriptio

1 Selostus valtausalueella Marjakuiva (kaivnro 8379/3) suoritetuista tutkimuksista vuosina Pasi Talvitie

2 Selostus valtausalueella Marjakuiva (kaivnro 8379/3) suoritetuista tutkimuksista vuosina Taustaa Mondo Minerals B.V:n valtaus Matovaara (kaiv.nro 8379/3) sijaitsee Polvijärven kunnan Horsmanahon kylässä (kiinteistörekisteri Sotkuma) peruskarttalehdellä Valtauksen ympärille ei ole muita valtauksia. Yhtiön Horsmanahon kaivospiiri (kaivnro 2592) sijaitsee noin 500 metrin päässä valtauksen rajalta itään. Yhtiö jätti Matovaaran valtaushakemuksen Kauppa- ja teollisuusministeriölle Työvoima- ja elinkeinoministeriö myönsi Mondo Minerals B.V:lle valtauskirjat valtaukselle Marjakuivaan (kaiv.nro 8379/3) Valtauksen pinta-ala on 59,00 ha. Valtaus raukesi kun yhtiö ei jättänyt alueelle jatkoaikahakemusta. Marjakuivan lähilueilla Horsmanahossa on tehty runsaasti malminetsintätyötä. Mondo Mineralsin lisäksi seudulla ovat tehneet tutkimustyötä mm. Outokumpu Oy, Lohja Oy sekä Rio Tinto Zinc Ltd. Marjakuivan valtauksen alueella aikaisemmat työt koostuvat lähinnä Outokumpu Oy:n tekemistä geofysiikan maastomittauksista, joiden tulokset ovat saatavilla Geologian tutkimuskeskuksesta osana GEOMEX-projektin aineistoa. Outokumpu Oy on lisäksi kairannut Marjakuivan koillispuolelle yhden kairareiän (OKU-324), joka lävistää useita mustaliuskevyöhykkeitä, joihin liittyy myös Outokumpu-assosiaation kiviä (pääasiassa karsikiviä). Geologisesti alue kuuluu Outokumpu-jaksoon, joka koostuu pääosin Kalevalaisista kiilleliuskeista, jotka ovat iältään varhaisproterotsooisia. Kiilleliuskeiden keskellä tavataan vaihtelevan paksuisia mustaliuskevälikerroksia, joihin liittyy paikoin linssimäisinä laattoina esiintyviä ofioliittisyntyisiä ultramafisia kiviä, ns. Outokumpu-assosiaation kiviä, jotka ovat metamorfoosissa vaihtelevasti muuttuneet reunoiltaan talkki-karbonaattikiviksi erityisesti linjan Perttilahti Miihkali itäpuolella. Laajimmillaan muuttuminen on läpikotaista, mutta yleensä ultramafiiteissa on jäljellä aikaisempaa muuttumisvaihetta edustava serpentiniitistä koostuva sydän. Ultramafiitteja reunustavat usein kalsiumrikkaammat ja magnesiumköyhemmät karsikivet ja listwaeniitti - birbiriittimuuttuneet kvartsikivet, joiden ulkopuolelta tavataan mustaliuskeita ja kiilleliuskeita. 1

3 Marjakuivan valtaus sijaitsee Horsmanahon talkkimalmivyöhykkeen länsipuolella sijaitsevassa rinnakkaisvyöhykkeessä. Outokumpu-assosiaation ultramafisia kiviä on alueella tavattu lähinnä edellä mainitusta OKU-324 kairareijästä. Sen sijaan assosiaation mustaliuskeita esiintyy alueella useina rinnakkaisina saumoina. Mustaliuskesaumoihin liittyen on ultramafisia kiviä tavattu noin 2,5 km päässä lounaassa Sukkulansalossa Perttilahden profiililla 200 (Kontinen et al., 2006), missä Outokumpu Oy:n kairareikä OKU-736 lävistää yli 50 m matkalla Outokumpu-assosiaation mafisia ja ultramafisia kiviä. Lävistys sijaitsee Marjakuivan syväjatkeella. Marjakuivasta ei Outokumpuassosiaation kiviä ole kuitenkaan tavattu paljastuneena, eikä myöskään lohkareina. Tutkimusalueen maaperä koostuu pääosin moreenista ja turpeesta. Maapeitteiden paksuus vaihtelee alle 1 metristä noin 5 metriin. Alueella ei ole peruskarttaan merkittyjä kalliopaljastumia. Valtausalue sijoittuu 9 tilan alueelle. Aluerajauksen sisään jää kaksi asuttua kiinteistöä: Kiviaho ja Marjakuiva. Lisäksi alueen pohjoisreunalla sijaitsee Perttilän kiinteistö. Alueen pohjoispuolella sijaitsee noin m etäisyydellä valtauksen rajasta kaksi asuttua tilaa, kaakkoispuolella 200 m etäisyydellä yksi asuttu tila ja etelässä noin m etäisyydellä kuusi asuttua tilaa. Alueen länsipuolella sijaitsee Vapo Oy:n Teyrisuon turvetuotantoalue, jonka rajaus on osin päällekkäinen valtauksen kanssa. Alueen pinta-alasta 40% on metsää, 26% suota tai suopohjaista metsää ja 34% maatalouskäytössä olevaa peltoa. Marjakuivan valtauksen tutkimukset ovat osa Polvijärvellä sijaitsevien kaivosten lähialueilla tehtyjä talkkimalmitutkimuksia. Talkin tuotanto Polvijärvellä on alkanut 1970-luvulla Lohja Oy:n Vasarakankaan kaivoksella, josta malmi kuljetettiin Outokummun Vuonokseen rikastettavaksi. Toiminta siirtyi Horsmanahoon 1980-luvun alussa, kun kylästä löytyi laaja yhtenäinen talkkiesiintymä. Samaan aikaan talkkia on louhittu Myllykoski Oy:n toimesta Polvijärven Solan ja Lipasvaaran kaivoksilta. Lisäksi talkkia on vuodesta 1967 tuotettu Sotkamon Lahnaslammella Yhtyneiden Paperitehtaiden omistaman Suomen Talkki Oy:n toimesta. Vuonna 1984 talkin tuotanto kaikilla edellä mainituilla kaivoksilla siirtyi Finnminerals Oy:n hallintaan, jonka pääomistajaksi tuli Yhtyneet paperitehtaat Oy. Tuotanto Polvijärven Horsmanahossa siirtyi Horsmanahon louhoksesta (Horsma 2) viereiselle Pehmytkiven (Horsma 1) louhokselle 2000-luvun alussa. Yhtiön nimi muuttui omistusjärjestelyjen myötä Mondo Mineralsiksi 1990-luvun lopulla. Tuotannollista toimintaa yhtiöllä on Suomessa Sotkamossa, Polvijärvellä ja Outokummussa, sekä Alan- 2

4 komaissa Amsterdamissa ja Katwijkissa, jotka toimivat yhtiön portteina manner-eurooppaan. Suuri osa tuotannosta menee vientiin. Yhtiön talkin tuotanto Suomessa v oli tonnia. Maailman talkintuotantotilastoissa Suomi on neljänneksi suurin tuottajamaa, Kiinan, Intian ja Yhdysvaltojen jälkeen. Suurin osa tuotannosta käytetään paperiteollisuudessa, mutta myös muovi- ja maaliteollisuus sekä erityissovellukset kuten tekninen keramiikka ovat tärkeitä asiakassegmenttejä. Talkin tuotannon sivutuotteena saadaan myös nikkelirikastetta. Suoritetut tutkimukset Alueella tehdyt tutkimukset on suoritettu kaivospäällikkö, FM Erkki Kurosen johdolla. Tässä raportissa kuvataan Mondo Mineralsin toimesta suoritetut tutkimukset, mutta aikaisemmin mainittujen muiden toimijoiden suorittamien tutkimusten raportoidut tulokset ovat olleet käytettävissä ja niiden tietoja on käytetty hyväksi kokonaiskuvan luomiseksi alueesta. Marjakuivan valtausalueella tehdyt tutkimukset suunniteltiin pitkälti Outokumpu Oy:n tekemien tutkimusten pohjalta. Tutkimukset koostuvat lohkare-etsinnästä sekä kalliomurskenäytteenotosta. Lohkare-etsinnässä alueelta ei tavoitettu merkittäviä lohkareviitteitä. Outokumpu Oy:n tekemien geofysiikan maastomittausten pohjalta alueelle tehtiin yksi 100m pitkä kalliomurskenäytteenottolinja. Linjassa on kuusi reikää 20 m reikävälillä muodostumien kulun poikki. Reiät kairattiin pystyreikinä maapeitteen läpi kallioon, josta otettiin keskimäärin 2,4 m pituinen näyte. Kaikki reiät osuivat mustaliuskeeseen; kahdessa reiässä tavattiin lisäksi ohuita tremoliittijuonia mustaliuskeessa. Näytteenoton KKJ-4 koordinaattipisteet sekä tulokset ovat taulukossa 1. 3

5 Taulukko 1. Kalliomurskenäytteenoton tulokset. Rno Pohjoinen Itä Maapeite Syvyys Näyteen pituus Kivilaji Huomioita MAR-P Mustaliuske MAR-P Mustaliuske Tremoliittijuonia MAR-P Mustaliuske Tremoliittijuonia MAR-P Mustaliuske MAR-P Mustaliuske MAR-P Mustaliuske Tutkimusten tulokset Tutkimusten perusteella alueen kallioperä koostuu pääosin kiilleliuskeesta ja sen keskellä kulkevasta paksusta mustaliuskesaumasta. Viitteitä ultramafisten kivien esiintymisestä alueella ei tavattu, minkä vuoksi valtausalueelle ei nähty tarpeelliseksi hakea jatkoaikaa. Alueen geologinen kartta on liitteenä 1.. Outokummussa, Pasi Talvitie geologi Lähdeviitteet: Kontinen, A., Peltonen, P. & Huhma, H., Description and genetic modelling of the Outokumpu-type rock assemblage and associated sulphide deposits. Final technical report for GEOMEX J.V., Workpackage Geology. Geological survey of Finland report M 10.4/2006/1 Liitteet Liite 1. Marjakuivan valtausalueen geologinen kartta ja kalliomurskenäytepisteiden sijainti. 4

6 Karttamerkkien selite Valtaukset Kaivospiirit Kaivospiirihakemukset Malminetsintälupahakemukset GEOMEX kairareiät Paljastumahavainnot KIVILAJI ") Mustaliuske ") Epäpuhdas talkki-magnesiittikivi ") Kiilleliuske ") Kiille/mustaliuske ") Karsikivi ") Serpentiniitti ") Talkki-magnesiittikivi Geologia Kivilaji Talkki-magnesiittikivi Serpentoiniitti Karsikivi OKU-324 Kvartsikivi Gabro Kiilleliuske Mustaliuske Sulfidimalmi Kalliomurskereiät Kivilaji Mustaliuske Epäpuhdas talkkimalmi Kvartsikivi Karsikivi Serpentiniitti Talkki-magnesiittikivi Metriä Marjakuiva Geologinen kartta Pasi Talvitie Taustakartta Maanmittauslaitos 1: