Tilastokeskuksen tilinpäätös vuodelta 2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tilastokeskuksen tilinpäätös vuodelta 2011"

Transkriptio

1 (39) TK Tilastokeskuksen tilinpäätös vuodelta

2 2(39) Sisältö 1. TOIMINTAKERTOMUS Johdon katsaus Vaikuttavuus Toiminnan vaikuttavuus Siirto- ja sijoitusmenojen vaikuttavuus Toiminnallinen tehokkuus Toiminnan tuottavuus Toiminnan taloudellisuus Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus Tuotokset ja laadunhallinta Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Tilinpäätösanalyysi Rahoituksen rakenne Talousarvion toteutuminen Tuotto- ja kululaskelma Tase Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Arviointien tulokset Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä TALOUSARVION TOTEUTUMALASKELMA TUOTTO- JA KULULASKELMA TASE LIITETIEDOT ALLEKIRJOITUS... 39

3 3(39) 1. Toimintakertomus 1.1 Johdon katsaus Euroopan velkakriisi heijastui edelleen tilastoalan toimintaympäristöön vuonna. Euroopan unionin toimet talouden ohjaus-, sääntely- ja valvontajärjestelmien kehittämiseksi ovat lisänneet talouden seurantaa ja tilastotiedon kysyntää sekä kiristäneet tilastojen laatuvaatimuksia. Myös Suomessa talouden epävarmuus jatkui ja bruttokansantuotteen elpyminen hiipui uudelleen vuoden jälkipuoliskolla. Uusi hallitus käynnisti useita selvitysja uudistushankkeita, jotka vaikuttavat tilastojen kysyntään ja toimintaympäristöön. Uusi tietohallintolaki ja valtion yhteisten IT -palveluiden käyttöönotto tiivistivät julkisen hallinnon tietohallinnon yleistä ohjausta. Myös tilastolain uudistamisen valmistelu jatkui toimintavuonna. Euroopan tilastojärjestelmän kehittäminen on jatkunut. Vuonna oli vireillä uudistuksia, jotka koskivat mm. Euroopan tilastojärjestelmän hallintarakenteita, tilasto-ohjelmien priorisointia, tilastolainsäädäntöä ja tilastojen laadunhallintajärjestelmää. Myös käytännesääntöjä tarkistettiin. Kehitystyö on edennyt myös yksittäisille tilasto-alueille, kuten talous-, yritys- ja sosiaalitilastojen uudistamiseen. Keskustelu hyvinvoinnin mittaamisesta jatkui vilkkaana. Eurostatin aikaisemmin julkaisema tuotantovisio ja sitä toteuttava strategia ovat tarjonneet kehyksen Euroopan tilastojen kehittämiselle. Tilastokeskuksen toiminta jatkui tuloksellisena vuonna. Tuotannon volyymi kasvoi pari prosenttia ja kokonaistuottavuus nousi viisi prosenttia vuotta aikaisemmasta. Veloituksettoman tilastotiedon tarjonta ja kysyntä kasvoivat reipasta vauhtia. Maksullinen toiminta sujui suunniteltua paremmin ja myös EU:n kasvavat tilastovaatimukset kyettiin toteuttamaan. Kokonaisuudessaan julkisen tilaston palvelukyky säilyi hyvällä tasolla; asiakkaiden palaute oli valtaosin myönteistä ja henkilöstön työtyytyväisyys nousi edellisvuodesta. Myös toiminnan kustannustehokkuus vahvistui. Henkilöstön kokonaismäärä vuoden lopussa kasvoi vajaan prosentin, mutta henkilötyövuodet vähenivät 2-3 prosenttia edellisestä vuodesta. Henkilöstön kokonaismäärä on alentunut likimain kymmenesosan vuoden 2008 tasosta. Tuotantoprosessien kehittäminen on viime vuosina kohdistunut mm. yritys- ja henkilötiedon keruujärjestelmien kehittämiseen sekä hallinnollisten aineistojen hyödyntämiseen. Myös tietojen jakelukanavia sekä julkaisu- ja metatietojärjestelmiä on uudistettu. Yksittäisistä tilastouudistuksista merkittävimpiä ovat olleet kansantalouden tilinpidon ja yritystilastojen laajat järjestelmäuudistukset. Myös tilastotuotteiden ja -palveluiden uudistaminen on vauhdittunut. Painopiste on ollut toimintaa yhtenäistävässä kehitystyössä ja kansallisen toiminnan sopeuttamisessa Euroopan tilastojen kehittämiseen. Toimintavuonna käynnistettiin Tilastokeskuksen toimintastrategian ja ICT - strategian päivittäminen. Viraston uusi keskipitkän ajan tuottavuusohjelma hyväksyttiin. Johtamista ja esimiestyötä kehitettiin Tilastokeskuksen johtamispolitiikan ja henkilöstöstrategisten toimintalinjausten mukaisesti. Strategiatyön tavoitteena on sitoa strategia aikaisempaa kiinteämmin toiminnan suunnitteluun. Euroopan talouden viime vuosien kriisien myötä myös julkisen tilaston haasteet ovat lisääntyneet. Paineet yhteiskunnan tilastoinfrastruktuurin uudistamiseen ovat

4 4(39) kasvaneet ja tämä näkyy sekä Euroopan tilastojärjestelmän että kansallisten tilastovirastojen toiminnassa. Niukat resurssit pakottavat priorisoimaan paitsi tilastoohjelmia myös kehitystyön painopisteitä. Teknologian kehitys, uudet tietolähteet ja uudet menetelmät mm. suurten tietomassojen hyödyntämiseen avaavat tilastovirastoillekin uusia mahdollisuuksia vastata yhteiskunnan muuttuviin ja kasvaviin tilastotiedon tarpeisiin. 1.2 Vaikuttavuus Valtiovarainministeriö on asettanut Tilastokeskukselle seuraavat vaikuttavuustavoitteet (Valtion talousarvioesitys ): Tilastotoimen tuottamat tiedot täyttävät keskeiset kansalliset tietotarpeet ja Suomen kansainväliset sitoumukset. Kansallista tilastotointa kehitetään laadukkaana, tehokkaasti ja yhtenäisin toimintatavoin toimivana kokonaisuutena. Tilastokeskus edistää Euroopan tilastoja koskevien käytännesääntöjen soveltamista tilastotoimessa Toiminnan vaikuttavuus Tavoitteet 1 ja 2 1. Tilastokeskus vastaa toimintaympäristön haasteisiin siten, että luottamus Tilastokeskuksen tuottamiin tilastoihin säilyy vähintään nykyisellään ja että Tilastokeskuksen tunnettuus kasvaa tavoite Mittari 1 Tilastokeskuksen tuottamien tietojen luotettavuus, % Tilastokeskuksen tunnettuus, % Tiedot perustuvat parittomina vuosina toteutettavaan yrityskuvatutkimukseen (Taloustutkimus Oy) Sekä luottamus Tilastokeskuksen tuottamiin tilastoihin että Tilastokeskuksen tunnettuus ovat säilyneet erinomaisella tasolla. Tilastokeskuksen toiminnan vaikuttavuus perustuu kansalliseen ja kansainväliseen luottamukseen. Sen peruselementtejä ovat Tilastokeskuksen asiantuntemus ja luotettavat tilastot sekä näiden taustalla laadukkaat perustiedot ja tilastointimenetelmät. Luottamuksen saavuttamiseksi panostetaan aktiiviseen, tavoitteelliseen ja johdonmukaiseen yhteistyöhön niin kansallisten kuin kansainvälistenkin sidosryhmien kanssa sekä tilastotiedon näkyvyyden ja käyttövalmiuksien lisäämiseen. Arviointien tulokset raportoidaan luvussa 1.8. Tilastokeskus ohjaa tilastotoimen yhtenäisyyttä erityisesti laadun ja menettelytapojen osalta käytännesääntöjen mukaisesti. Tilastokeskuksen sidosryhmäyhteistyölinjausten periaatteiden ja tavoitteiden mukaisesti työtä tehdään pääjohtajatapaamisissa, muissa yhteistyöverkostoissa sekä erityisesti Suomen Virallisen Tilaston (SVT) neuvottelukunnassa. SVT-neuvottelukunta toimii tilastoja tuottavien viranomaisten yhteisenä foorumina Suomen virallisen tilaston ylläpidossa ja kehittämisessä sekä tilastotoimen kehittämislinjausten ja Euroopan tilastojärjestelmän kansallisen tason koordinoinnin tavoitteiden edistämisessä. Nykyisen neuvottelukunnan toimikausi on Tavoitteet on kursivoitu. Numerointi viittaa taulukoissa oleviin mittareihin.

5 5(39) SVT-neuvottelukunta teki vuoden alussa SVT-tilastojen verkkosivujen itsearvioinnin. Pääosa esille tulleista ongelmista korjattiin vuoden aikana. Lisäksi SVT-neuvottelukunta täydensi tietosuojasuositusta. Tilastokeskuksen Stat- Fin-tietokantaa on laajennettu niin, että sitä voivat käyttää myös muut tilastontuottajat taulukkojakelussaan. Vuonna taulukoita oli 14 eri tuottajalta Suomen viralliseen tilastoon kuului 273 tilastoa. Vuonna valmisteltiin uudet Tilastokeskuksen maksuttomien tietojen jatkokäyttöehdot, jotka julkaistiin vuoden 2012 alussa. Niissä Tilastokeskus myöntää verkossa oleviin maksuttomiin tietoaineistoihin laajat jatkokäyttöoikeudet niin kaupallisiin kuin ei-kaupallisiinkin tarkoituksiin. Samassa yhteydessä avattiin avoin rajapinta StatFin-tietokantaan. Muutokset toteuttavat avoimen datan periaatteita ja laajentavat olennaisesti tiedon jatkokäyttömahdollisuuksia. Tilastokeskus on aktiivisesti osallistunut EU:n tilastosäädösten valmisteluun. EUneuvostossa on käsitelty seuraavia Tilastokeskusta koskevia tilastoasetusehdotuksia: matkailutilasto, ympäristötilinpito, tieliikenteen tavarankuljetustilasto, kansantalouden tilinpito ja rikosturvallisuustilasto. Lisäksi Tilastokeskus on ollut aktiivisesti mukana EU:n Economic Governance -uudistusten tilastovaikutuksia koskevassa valmistelutyössä, joka koski julkisen talouden tiukkenevaa seurantaa, EDP-tietojen tarkempia laatuvaatimuksia ja makrotalouden seurantaindikaattoreita. Seurantavuonna annettiin asetukset Euroopan ympäristötilinpidosta ja Euroopan matkailutilastoista. Matkailutilastoasetuksen soveltamisen seurauksena tilastovuoden 2012 alusta uudistetaan majoitustilasto ja suomalaisten matkailu - tutkimus. Lisäksi komissio antoi lukuisia täytäntöönpanoasetuksia, jotka koskevat mm. yritysten henkilöstökoulutustutkimusta (CVTS), koulutusta ja elinikäistä oppimista, aikuiskoulutustutkimusta ja työtapaturmatilastoa. Tilastokeskus edusti Suomea neuvoston tilastotyöryhmän kokouksissa mm. Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmän uudistamista koskevaa asetusta ja rikosturvallisuustilastoja koskevaa asetusta käsiteltäessä. Seurantakauden lopussa komissio antoi ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan tilasto-ohjelmasta vuosiksi sekä ehdotuksen väestötilastoista. EU:n kasvihuonekaasupäästöjen seuranta- ja raportointijärjestelmää sekä muiden ilmastonmuutostietojen raportoimista kansallisella ja unionin tasolla koskevan asetuksen käsittely aloitettiin neuvoston ympäristötyöryhmässä. Tilastokeskuksen yhteydessä toimi seurantavuonna nelisenkymmentä yhteistyöryhmää. Tärkeimmät yhteistyöryhmät ovat Tilastokeskuksen neuvottelukunta, tieteellinen neuvottelukunta ja Suomen virallisen tilaston (SVT) neuvottelukunta. Tilastokeskuksella on myös pysyvät yhteistyöryhmät tiedonantajien ja tilastontuottajien edustajien kanssa. Lisäksi Tilastokeskus on perustanut eri tilastoalueille asiantuntijaryhmiä, joihin on kutsuttu ulkopuolisia asiantuntijoita. Tilastokeskuksen asettamia työryhmiä, joissa oli mukana Tilastokeskuksen ulkopuolisia henkilöitä, oli noin 60. Tilastokeskuksen edustajia oli mukana noin sadassa ulkopuolisten asettamassa työryhmässä. Tilastotoimen selvityshankkeen jatkona käynnistettiin useita erillisiä selvityshankkeita. Tilastolakia uudistaneen työryhmän työ päättyi vuoden lopussa. Työryhmä ei kuitenkaan ollut yksimielinen, vaan kolme tilastoviranomaista sekä tiedonantajien edustaja jättivät eriävät mielipiteet.

6 6(39) Finanssivalvonta ja Tilastokeskus ovat tehneet periaatepäätöksen vakuutustilastojen siirrosta Tilastokeskukseen. Tavoite 3. Laadukkaiden perustietojen varmistamiseksi ja koetun tiedonantorasituksen keventämiseksi kehitetään edelleen Internet-lomakkeilla tehtäviä tiedonkeruita tavoite -11 muutos Mittari 3 Internet-lomakkeilla vastanneiden osuus vastanneista yritystiedonkeruissa, % %-yks. Mukana ovat sekä Internet-lomakkeilla vastanneet sekä automaattinen raportointi. Yritystiedonkeruissa lähes saavutettiin Internet-lomakkeilla vastaamistavoite. Automaattista raportointia hyödyntäviä tiedonkeruita on kaksi. Tiedonantajien motivointia on tehty yhteistyössä yritysten etujärjestöjen kanssa. Tiedonkeruiden Internet-lomakkeiden käytettävyyden testaaminen Surveylaboratoriossa juurrutettiin tilastotoiminnan suunnittelun osaksi. Henkilötiedonkeruissa on käynnistetty selvitys mahdollisuudesta yhdistää eri keruumuotoja (mixed mode) hyödyntämällä esimerkiksi Internet-lomaketta ja puhelintiedonkeruuta. Tätä vaihtoehtoa selvitettiin suomalaisten matkailututkimuksen ja kuluttajabarometrin osalta. Toimeksiantoina tehtävissä tutkimuksissa vastausrasitetta on vähennetty antamalla lähes kaikissa kyselyissä mahdollisuus vastata myös Internet-lomakkeella paperilomakkeen sijasta. Verohallinto myönsi Tilastokeskukselle KATSO-tunnistepalvelun käyttöluvan 9.2., minkä jälkeen aloitettiin käyttöönoton valmistelu. Yrityksille aiheutunut tiedonantorasitus 2006 Vuosi htv Muutos edellisestä vuodesta, % 2006 * * * * * Tiedot ovat arvioita. Vuosina muuttuneissa tiedonkeruissa on tehty rasitekyselyitä. Yritysten tiedonantorasitus arvioitiin vuosina ja edellisten vuosien tietojen perusteella. Mittauksia on tehty, jos tiedonkeruussa on tapahtunut muutoksia. Rasitus väheni 14 prosentilla 2009, mutta säilyi vuonna samalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Vuonna 2009 työvoimakustannustilaston määrävuosin tehtävä tiedonkeruu aiheutti noin 17 htv:n rasituksen tiedonantajille Siirto- ja sijoitusmenojen vaikuttavuus Tilastokeskuksella ei ole siirto- eikä sijoitusmenoja.

7 7(39) 1.3 Toiminnallinen tehokkuus Toiminnan tuottavuus Tavoite 4: Tuottavuuden arvioidaan kasvavan kahdella prosentilla vuonna tavoite -11 muutos Mittari 4 Kokonaistuottavuuden muutos edellisestä vuodesta, % 4,8 2,2 2,0 5,0 +2,8 %-yks. Tilastokeskuksen kokonaistuottavuus vuonna parani viidellä prosentilla edellisestä vuodesta. Tuottavuuden paraneminen perustuu sekä tuotoksen kasvuun että käytettyjen tuotantopanosten vähenemiseen. Budjettirahoitteisen toiminnan tuottavuus parani lähes kuudella prosentilla. Maksullisen toiminnan tuottavuus parani vajaalla neljällä prosentilla. Maksullisen toiminnan tuotokset säilyivät suunnilleen ennallaan, kun taas panoksia käytettiin edellistä vuotta vähemmän. Tuottavuutta edistävinä toimina on mm. lisätty verkkopalveluiden automaattipäivitteisyyttä tietojärjestelmistä (esim. julkaisuluettelot), kehitetty toimeksiantoprosessin hallinta- ja ohjauskäytäntöjä, parannettu talousraportointia, virtaviivaistettu julkaisuprosesseja ja kehitetty sekä tilastojen tuotantojärjestelmiä että prosessijohtamista. Kehittämisen painopisteitä on tarkennettu ja uusia hankkeita on priorisoitu nimenomaan prosessien parantamisen näkökulmasta. Tilastojen tuotantojärjestelmien uudistamishankkeista laajin on yritystilastojärjestelmän uudistaminen (YTY, 2014). Tavoitteena on yritystilastojen tuotannon tehostaminen ja laadun parantaminen. Seurantavuonna käynnistyneissä aliprojekteissa tuotettiin nykytilankuvaukset, ongelma-analyysit, yleiset tavoitetilankuvaukset sekä systeemikuvauksia, päätettiin teknologiavalintoja ja tehtiin ensimmäisiä ohjelmointitöitä. Lisäksi saatettiin loppuun yritystietojärjestelmän tietokantojen eli tuotantokannan ja yritystietovaraston tietokannan perusrakenteen suunnittelu- ja toteutustyöt. Hanke on edennyt suunnitellusti. Myös muita tilastotuotantojärjestelmiä on kehitetty. Eduskuntavaalien tuotantojärjestelmän uudistus saatettiin loppuun vuoden eduskuntavaalien tilaston tuottamisen yhteydessä. Vaalien karttapalvelu toteutettiin uuden explorer - karttapalvelun pilottihankkeena. Hallinnollisten aineistojen vastaanottojärjestelmä otettiin käyttöön ensimmäisenä yritysrekisterissä. Kansantalouden vuositilinpidon tietojärjestelmä otettiin onnistuneesti käyttöön kesän laskentakierroksella. Neljännesvuosittaisten sektoritilien tietojärjestelmän rakentaminen jatkuu suunnitellusti. Julkisyhteisöjen neljännesvuosittaisen rahoitustilinpidon siirto uuteen tietojärjestelmään muun neljännesvuosittaisen rahoitustilinpidon yhteyteen käynnistettiin kartoittamalla lähdeaineistot ja aloittamalla lähdeaineistojen käsittely. Syyttäjän ja alioikeuksien asianhallintajärjestelmästä (SAKARI) tuotettavien tilastojen tuotantojärjestelmän kehittämistä ja yhtenäistämistä on jatkettu. Kuluttajahintaindeksin tuotantojärjestelmä ei edennyt aivan suunnitellusti ajoittaisesta ohjelmointiresurssien puutteesta johtuen. Uusi ammattiluokitus on otettu käyttöön. Tilastotuotantoprosessin yhtenäistämisen kannalta merkittävimmät hankkeet liittyvät editoinnin kehittämiseen ja muuttuja- ja luokituseditorien käyttöönottoon. Editointiprojekti päättyi vuoden lopussa. Projekti kuvasi Tilastokeskuksen

8 8(39) Toiminnan taloudellisuus editointi- ja imputointikäytännöt, teki selvitystyötä kansainvälisistä käytännöistä sekä loi editoinnin prosessimallin. Muuttujaeditorin käyttöönottoprojekti alkoi maaliskuussa. Projektissa tehtiin sisältömäärittelyä, suunniteltiin arkistoinnin työkaluja, laadittiin ohjeita sekä edistettiin metatietovaraston aineistokuvausten käyttöä tilastotuotantoprosessissa. Käyttöönotto tulee painottumaan suunnitellun aikataulun mukaisesti vuoteen Luokituseditorihankkeessa laadittiin käyttötapauskuvaukset ja vaatimusmäärittelyt. Editorin rakentaminen siirrettiin osaksi luokitusten palvelurajapinnan kehittämistä. Työ jatkuu vuonna Ydintoiminnan ulkopuolelle jäävässä ICT-toiminnassa otetaan käyttöön julkisen hallinnon tietohallintoa ja sähköisiä palveluja koskevia yhteisiä tietoteknisiä ratkaisuja tietohallintolain edellyttämällä ja VM:n kanssa erikseen sovittavalla tavalla. Toistaiseksi työ on painottunut VM:n hallinnonalan IT-koordinointiryhmän toimintaan sekä lausuntopyyntöihin perehtymiseen ja kommentointiin. Tilastokeskuksen henkilöstö- ja taloushallinnon järjestelmäprojekti Kieku eteni aikataulussa, mutta keskeytyi loppuvuodeksi valtion Kieku-hankkeen myöhentymisen vuoksi. Vuonna toteutettiin Viitta-itsearviointi ja hankkeeseen liittyviä työpajoja. Selvitystyö tärkeimpien tilastojen tuotantoprosessien riskeistä on käynnistynyt. Tilastojen revisiokäytänteiden yhdenmukaistamiseen liittyviä ohjeita on kehitetty. Green Office-ympäristöohjelma päivitettiin uuden WWF-Compassin mallin mukaiseksi. Ohjelman keskeisiin tavoitteisiin kuuluvat sähkön ja paperin kulutuksen vähentäminen. Vuonna sähkön kulutus Tilastokeskuksessa oli 17 prosenttia pienempi kuin. Paperin kulutus on vähentynyt 37 prosenttia vuodesta 2008 arvioituna A4-paperien ostoilla. Vuonna kopiopaperia ostettiin 6200 riisiä, mille tasolle kulutus on vakiintunut 9900 riisin kulutuksesta vertailuvuonna Jätehuollossa siirryttiin alkuvuodesta keräämään lasi- ja metallijätettä kaikkien kerrosten jätepisteissä. Videoneuvottelujärjestelmät Turun ja Seinäjoen aluekonttoreista siirrettiin Helsingin toimipisteeseen. Myös henkilökohtaisia videoneuvotteluyhteyksiä otettiin käyttöön. Vuoden aikana videoneuvotteluyhteyksiä käytettiin yli 1000 tuntia. Tavoite 5. Kiinteiden kustannusten osuutta kokonaiskustannuksista pyritään alentamaan lisäämällä edelleen ostopalveluita. Tavoite 6. Toteutetaan Tuottavuusohjelma 2015:n toimenpiteitä tavoite -11 muutos Mittari 5 Kiinteiden kustannusten osuus kokonaiskustannuksista, % 74,1 76,1 76,0 77,1 1 %-yks 6 Tilastotietojen tuotantomenot tilastojulkistusta kohti, ,6 81,3 84,0 79,9-1 % Kiinteiden kustannusten osuus kokonaiskustannuksista kuvaa kiinteiden menojen eli kuukausipalkkojen ja vuokrien osuutta kokonaismenoista. Mittari ylittää sekä tavoitetason että edellisen vuoden n yhdellä prosenttiyksiköllä ja on hivenen korkeampi kuin koskaan aikaisemmin. Kiinteät menot nousivat runsaalla prosentilla edellisestä vuodesta. Kokonaismenot sen sijaan säilyivät ennallaan.

9 9(39) Seurantavuonna kokonaismenot olivat lähes miljoona euroa suunniteltua pienemmät. Ostopalveluita ei lisätty suunnitellusti. Tilastotietojen tuotantomenot tilastojulkistusta kohti olivat prosentin pienemmät kuin edellisenä vuonna ja selvästi pienemmät kuin tavoite. Menot säilyivät lähes ennallaan, mutta julkistusten määrä kasvoi yli kahdella prosentilla. Julkistusten määrän muutoksesta kerrotaan lisää luvussa Tilastokeskus laati toisen tuottavuusohjelmansa: Tuottavuusohjelma 2015, joka vahvistettiin heinäkuussa. Tuottavuusohjelmaan liittyvistä hankkeista merkittävin on yritystilastojärjestelmän uudistaminen, joka yhdessä eräiden muiden toimenpiteiden kanssa on raportoitu edellisessä luvussa. Toimitilojen käytön tehostamiseksi Tilastokeskus on osallistunut Hallinnon tilanhallinta (HTH) -hankkeeseen ja tilatiedot on tallennettu Optimaze.net -järjestelmään. Senaatti-kiinteistöt toimii Tilastotalon vapautuvien toimitilojen asiantuntijana tavoitteenaan löytää vapautuville tiloille uusi käyttäjä. Vuonna tiloja oli vuokrattuna edelleen noin 600 m 2 maa- ja metsätalousministeriön käyttöön. Seurantavuonna valmisteltiin tilakäytön tehostamista ja aiempaa laajempaa tilojen edelleenvuokrausta vuonna Lisäksi on selvitetty mahdollisuuksia lakkauttaa kaksi aluetoimistoa tilastotoimen tehostamista ja alueellistamista valmisteelleen valtiovarainministeriön työryhmän ehdotusten mukaisesti. Lisäksi on sovittu Helsingin Yliopiston kirjaston kanssa palvelupisteen perustamisesta Kaisa-talolle 2012 ja käynnistetty vastaavat toiminto- ja tilamuutosvalmistelut Tilastotalolla sekä siirretty kirjaston arkistoaineistoja Kansallisarkistoon Pysyviä toimintamenoja koskevat säästötavoitteet on oleelliselta osin saavutettu. Julkaisujen myyntitoiminnan ulkoistamisesta vuoden 2012 alusta alkaen tehtiin seurantavuonna sopimus Editan kanssa Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Tavoite 7. Maksullisen palvelutoiminnan tavoitteena on keskimääräinen 100 prosentin kustannusvastaavuus kolmivuotisjaksona Tavoite 8. Maksullisen toiminnan kustannustehokkuutta edistetään maksullisten tietokantojen uudistuksella, joka käynnistyi vuonna. Mittari 2009 tavoite -11 muutos 7 Tuotot, % 8 Kustannusvastaavuus, % %-yks. Maksullinen toiminta on sujunut sekä tuottojen että kustannusvastaavuuden osalta suunniteltua paremmin. Julkaisutuotot vähenivät edelleen painojulkaisujen vähenemisen myötä. Sen sijaan tilastointipalvelujen kysyntä on kasvanut erityisesti liikennesektorilla. Asiakaskoulutus on ollut edellisvuotta vilkkaampaa. Loppuvuonna tuottoja kertyi suunniteltua enemmän henkilötilastoihin liittyvistä toimeksiantopalveluista. Vuosien 2009 kustannusvastaavuustavoite oli 100 ja 104. Yksittäisistä toimeksiannoista merkittävin on kansainvälinen aikuistutkimus PI- AAC. Sen varsinaiset haastattelut käynnistyivät syyskuussa ja ne jatkuvat maaliskuun loppuun Vuoden lopussa haastatteluja oli saatu jonkin verran tavoitteeksi asetettua enemmän.

10 10(39) Tuotot tuoteluokittain 2009 Tuoteluokka Toteuma 2009 * Toteuma Toteuma Muutos 11 % 1 Julkaisut Tietokantapalvelut Vakiotuotteet Toimeksiantopalvelut Tilastointipalvelut Asiakaslähtöisesti räätälöidyt konseptituotteet Erityisselvitykset ja tietopalvelutoimeksiannot Tutkimuslaboratorio ja tutkimusaineistot Koulutus- ja asiantuntijapalvelut Muut tulot, esim. tilavuokrat Yhteensä * Tuote- ja palveluluokitusta muutettiin vuoden alusta, minkä vuoksi tiedot vuodelta 2009 eivät ole täysin yhteneviä. Tämä näkyy erityisesti muissa tuloissa sekä Tutkimuslaboratoriosta ja tutkimusaineistoista saatavissa tuloissa. Asiakasryhmittäisessä tarkastelussa näkyy selvästi yliopistojen siirtyminen valtion kirjapitoyksiköistä muiksi julkisoikeudellisiksi yrityksiksi vuoden alussa. Tulot ryhmässä muut, johon siis yliopistot nyt kuuluvat, kasvoivat voimakkaasti edelleen. Myynti kunnille oli edellisten vuosien tasolla. Elinkeinoelämältä saadut tulot pienentyivät vähän. Tuoteluokittaisista tulolähteistä suurin on toimeksiantopalvelut. Julkaisuista saatavat tulot ovat pienentyneet edelleen. Tulot asiakasryhmittäin euroa Valtio Kunnat Elinkeinoelämä Muut

11 11(39) Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma, 1000 euroa 2009 Toteuma Tavoite Toteuma Toteuma TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot Maksullisen toiminnan myyntituotot Maksullisen toiminnan muut tuotot Tuotot yhteensä KOKONAISKUSTANNUKSET Erilliskustannukset 1) Aineet, tarvikkeet ja tavarat Henkilöstökustannukset Vuokrat Palvelujen ostot Muut erilliskustannukset 2) Erilliskustannukset yhteensä Osuus yhteiskustannuksista Tukitoimintojen kustannukset Poistot Korot Muut yhteiskustannukset Osuus yhteiskustannuksista yhteensä Kokonaiskustannukset yhteensä KUSTANNUSVASTAAVUUS ) 2) Vuoden erilliskustannukset ovat yksinomaan maksullisen toiminnan aiheuttamia. Vuosien ja 2009 erilliskustannusten esitystapa on sama kuin vuonna. Vuoden muut erilliskustannukset sisältävät keskeneräisten hankkeiden ja julkaisuvaraston muutoksen. Varastomuutos on ollut vuonna yhteensä -130 t euroa Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus Tavoite 9. Yhteisrahoitteisesti toteutetaan EU:n osittain rahoittamia kehittämishankkeita sekä valtion viranomaisten ja talousarvion ulkopuolisten tahojen kanssa tehtäviä yhteisprojekteja. Tavoite 10. Yhteisrahoitteisissa hankkeissa on hyväksytty melko alhainen kustannusvastaavuus, koska rahoitusta käytetään pakolliseen EU-asetusten tai kansallisten tarpeiden mukaiseen tuotantoon tai sen kehittämiseen. Mittari 2009 tavoite -11 muutos 9 Tuotot, % 10 Kustannusvastaavuus, % 43,7 37, ,4-2 %-yks.

12 12(39) Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot ovat pienentyneet 21 prosentilla. Tämä johtuu EU:lta saatavan rahoituksen vähenemisestä. Tuottojen ohella myös kustannukset ovat vähentyneet, mutteivät aivan samaa tahtia. Kustannusvastaavuus on heikentynyt hieman eikä tavoitetasoa aivan saavutettu. Monet yhteisrahoitteisen toiminnan hankkeet ovat joko EU-asetuksilla pakollisia tai jatkuvaan tilastotuotantoon kuuluvia hankkeita. Tämän vuoksi kustannusvastaavuustavoitteessa on joustettu, koska ulkopuolelta saatu rahoitus on kuitenkin ollut turvaamassa hankkeiden toteutumista. EU-asetusten voimaantulon myötä ovat EU-hankkeisiin saatavat kehittämisrahat vähentyneet. Lisäksi yhteisrahoitteisiin hankkeisiin osallistumista vaikeuttaa tilastoasiantuntijoiden irrottaminen pakollisesta tilastotuotannosta. Eräiden EU:n osittain rahoittamien hankkeiden aloitus on viivästynyt Eurostatista johtuvista syistä. Matkailun edistämiskeskuksen (MEK) kanssa jatkettiin vuodella sopimusta rajahaastattelututkimuksen tuottamisesta. MEK:in rahoitusosuus pieneni lähes puolella. Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma, 1000 euroa 1) 2009 Toteuma Tavoite Toteuma Toteuma YHTEISRAHOITTEISEN TOIMINNAN TUOTOT Muilta valtion virastoilta saatu rahoitus EU:lta saatu rahoitus Muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus Yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot Tuotot yhteensä Yhteisrahoitteisen toiminnan erilliskustannukset Aineet, tarvikkeet ja tavarat Henkilöstökustannukset Vuokrat Palvelujen ostot Muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä Yhteisrahoitteisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista Tukitoimintojen kustannukset Poistot Korot Muut yhteiskustannukset Osuus yhteiskustannuksista yhteensä Kokonaiskustannukset yhteensä OMARAHOITUSOSUUS Tuotot - kustannukset Omarahoitusosuus, % 64,6 % 64,0 % 63,0 % 56,3 % 1) Vuoden tuotot ja kustannukset sisältävät UM:n Lähialueyhteistyö-momentin ( ) käyttöoikeutta 21 t euroa.

13 13(39) 1.4 Tuotokset ja laadunhallinta Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet Tavoite 11. Tilastokeskus tuottaa noin 190 tilastoa ja huolehtii niiden julkistamisesta julkishyödykkeenä sekä tuottaa muita maksullisia ja maksuttomia suoritteita. Tavoitteet 12 ja 13. Tilastot julkaistaan Internetissä. Tavoite 14. Uudet tai lähes valmiit EU-asetukset edellyttävät runsaasti muutoksia ja kehittämistä tilastotuotannossa. Mittari 2009 tavoite -11 muutos 11 Tilastojulkistuksia, kpl % 12 Veloitukseton tietokantapalvelu, taulukoiden lukumäärä, kpl % 13 Vierailukertoja Tilastokeskus.fi - palvelussa, 1000 kpl/kk (hakukoneet puhdistettu) % 14 EU-raportointi ja kv. kyselyt, kpl % 15 Toimeksiantojen lukumäärä, kpl * % 16 Asiakasorganisaatioita, kpl % * Lukumäärätieto vuonna 2009 ei ole vertailukelpoinen luokitusmuutoksen vuoksi. Tilastokeskus tuottaa voimassa olevien EU-säädösten ja -sitoumusten edellyttämät tilastot. Tilastokeskuksen vastuulla on noin 190 tilaston tuotanto. Vuonna Tilastokeskuksessa aloitettiin kahden uuden tilaston tuotanto. Kansantalouden materiaalivirrat on uusi tilasto, jonka ensimmäinen viiteajanjakso oli ja julkaisuajankohta Jatkossa tilastointi perustuu ympäristötilinpitoasetukseen. Neljännesvuosittaisen rahoitustilinpidon laadinta siirtyi Suomen Pankista Tilastokeskukseen, jossa aiemmin tuotettiin rahoitustilinpidon vuositilasto. Asuntojen hinnat -tilastosta on julkistettu alkaen myös kuukausitietoja. Siihen asti tilasto julkaistiin neljännesvuosittain. Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot -tilasto on lakkautettu ja tupakkatilaston laadinta siirrettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle. Lisäksi tilastojen julkistamisia on yhdistetty mm. energia- ja väestötilastoissa. Pääomakantatilaston julkistaminen on liitetty osaksi kansantalouden tilinpitoa ja kuluttajabarometrin maakunnittaiset tiedot osaksi kuluttajabarometriä. Tilastokeskus selvitti Työeläkelaitoksen (TELA) kanssa Finanssivalvonnan kansantalouden tilinpidolle tekemän neljännesvuosikyselyn siirtoa TELA:n sijoitusseurantakyselyn yhteyteen. Siirto ei toteutunut joten Tilastokeskus joutuu aloittamaan vuonna 2012 uuden työeläkelaitoksia koskevan tiedonkeruun. Tilastokeskus, Suomen Pankki ja Finanssivalvonta valmistelivat eri osapuolten työnjakoja vakuutusyhtiötilastoinnin siirtämiseksi Tilastokeskuksen tehtäväksi vuonna Valtiovarainministeriön asettama kuntatilastoinnin kehittämistä valmisteleva ohjausryhmä tilasi Tilastokeskukselta tietotarvekartoituksen, joka valmistui vuoden 2012 alussa. Kansantalouden tilinpidon ja kuntatilastojen tarpeet kartoitettiin yksityiskohtaisesti. Veloituksettomien tietokantataulukoiden määrä Tilastokeskus.fi -palvelussa kasvoi 20 prosentilla, mutta jäi suunniteltua alhaisemmaksi. Tietokantataulukoiden

14 14(39) (Statfin) tilastoittainen kattavuus on hyvä, mutta ruotsin- ja englanninkielisten taulukoiden tarjonta on edelleen suppeaa. Väestönlaskennalle on laadittu teemasivusto tilastokeskus.fi -palveluun. Findikaattorin teknisen järjestelmän uudistettiin niin, että monikielisen tiedon julkaiseminen on mahdollista. Lisäksi uudistettiin käyttöliittymä, joka otetaan käyttöön helmi-maaliskuussa Maksullisen toiminnan rakenne muuttuu edelleen siten, että asiakasorganisaatioiden lukumäärä pienenee. Tämä johtuu erityisesti painojulkaisujen vähenemisestä. Toimeksiantojen määrän vähentyminen on ollut ennakoitua hitaampaa Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu Tavoitteet 17, 18 ja 19. Tiedot julkistetaan etukäteen ilmoitettuina ajankohtina. Julkistuspoikkeamien määrä vähenee vuoden tavoitteeseen verrattuna ja virheellisten julkistusten määrä vuoden arvioon verrattuna. Tavoitteet 20, 21 ja 22. Tilastotuotannon nopeus pysyy vähintään nykyisellään. Tavoite 23. Mikrosimulointimallien keskittämistä Tilastokeskukseen toteutetaan VM:n myöntämän tuottavuusrahoituksen turvin. Mittari 2009 tavoite -11 muutos 17 Julkistuspoikkeamien osuus, % 7,4 5,9 5,0 6,1 +0,2 %-yks. 18 Myöhästyneiden julkistusten osuus julkistuksista, % 5,4 2,8 5,0 4,3 +1,5 %-yks. 19 Virheellisten julkistusten osuus julkistuksista, % 6,6 7,5 5,0 7,7 +0,2 %-yks 20 Vuositilastojen julkaisuviive, vk 39,1 42,4 40,1 41,4-1,0 vk 21 Neljännesvuositilastojen julkaisuviive, vk 8,2 8,2 8,6 8,7 +0,5 vk 22 Kuukausitilastojen julkaisuviive, vk 4,8 4,8 4,7 4,7-0,1 vk 23 Käyttäjätyytyväisyystutkimuksen arvosana (kouluarvosana) - 8, Sekä julkistuspoikkeamien että virheen sisältäneiden julkistusten määrä seurantavuonna kasvoivat edellisestä vuodesta, eivätkä alentuneet tavoitetasolle. Myöhästyneiden julkistusten osuus oli parempi kuin tavoite, mutta sekin kasvoi edellisen vuoden sta. Ennen suunniteltua ajoitusta julkistetut tilastot vähenivät. Myöhästymisten syitä ovat mm. henkilöstön vaihtuvuus, poissaolot ja vastuiden muutokset. Eräissä tapauksissa ongelmia ovat aiheuttaneet laskentaohjelmistojen version vaihdot ja tietokantojen siirrot Sybasesta SQL Serveriin. Virheiden kannalta riskialttiita ovat excel-pohjaiset järjestelmät yhdistettynä nopeaan tuotantoaikatauluun. Tilastotuotannossa vakava laatuvirhe oli teollisuustuotannon volyymi-indeksin painoihin liittynyt virhe, joka aiheutti alkuvuoden lukujen korjaustarpeen. Virheen johdosta teollisuustuotannon volyymi-indeksin tuotantoprosessia, dokumentaatiota ja laadun varmistusta on parannettu loppuvuonna. Keskimääräiset julkaisuviiveet olivat kuukausitilastoilla tavoitteen mukaisia ja neljännesvuositilastoillakin hyvin lähellä suunniteltua. Vuositilastot jäivät tavoitteesta keskimäärin runsaan viikon, mutta olivat kuitenkin viikon nopeampia kuin edellisenä vuonna.

15 15(39) Käyttäjäkyselyä ei tehty seurantavuonna. Sen sijaan suoraa asiakaspalautetta euron toimeksiannoista kerättiin kolmatta vuotta. Asiakkaista kolmannes vastasi kyselyyn. Asiakkaiden palaute jatkoi edelleen myönteistä kehitystä. Kouluarvosana-asteikolla asiakkaat antoivat saamalleen palvelulle kokonaisarvosanaksi 8,97, kun vastaava tieto edellisenä vuonna oli 8,79 ja vuoden 2009 loppupuolelta 8,56. Asiakaskohtaisen suhdannepalvelun tietojen jakeluratkaisu uudistettiin tietokanta- ja web-pohjaiseksi. Tiedon jakelussa käytetään jatkossa Tilastokeskuksen yhteisiä välineitä PC-Axista ja Vertiä Excelin sijaan. Mikrosimulointimenetelmä laskentamalleineen on tärkeä väline vero- ja sosiaaliturvalainsäädännön valmistelussa, näiden järjestelmien budjetti- ja tulonjakovaikutusten arvioinnissa sekä tavoiteltujen vaikutusten toteutumisen seurannassa. Kesäkuussa aloitetun mikrosimulointiprojektin tavoitteena on luoda kokonaan uusi, nykyisiä malleja kehittyneempi mikrosimulointimalli ja samalla keskittää eri tahoilla tapahtuva päivitystyö Tilastokeskukseen. Kelan kanssa on sovittu yhteistyöstä mallin kehittämiseen liittyvissä tehtävissä. Hanke on edennyt suunnitellusti. Yritystilastojen laadun parantamiseen tähtäävässä suuryritystyössä keskityttiin kolmeen kokonaisuuteen: suuryritysten tietojen käsittelyyn ja tiedonantajayhteistyöhön, konsistenssianalyysin kehittämiseen sekä yritysten profilointityöhön. Profilointi oli EU:n osittain rahoittama ESSnet-hanke. Vuonna arvioitiin yhdeksän tilaston laatu sisäisellä menettelyllä (läpivalaisu). Tilastokeskuksen johtoryhmä käsittelee säännöllisesti laatuarviointien yhteydessä nousseita kehittämisehdotuksia ja päättää jatkotoimenpiteistä. Vuoden 2006 jälkeen on läpivalaistu 60 tilastoa. Toiminnan laadun kannalta on havaittavissa sekä myönteistä että kielteistä kehitystä. Suoritteiden laatu ei ole virheettömyyden ja oikea-aikaisuuden osalta kehittynyt haluttuun suuntaan. Toisaalta maksavilta asiakkailta on saatu positiivista palautetta toimeksiannoista. 1.5 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilöstörakenne Henkilötyövuosien määrä väheni 2,5 prosentilla 841:stä 820:een. Tämä 21 henkilötyövuoden vähennys kohdistui suunnilleen puoliksi kuukausipalkkaiseen henkilöstöön ja haastattelijoihin. Rahoituslähteittäin tarkasteltuna eniten väheni ulkopuolisella rahoituksella oleva työpanos. Henkilötyövuosien vähentyminen on hidastunut edellisistä vuosista. Henkilötyövuosien käyttö vuosina 2009 Rahoitus Kuukausipalkkaiset Haastattelijat Yhteensä Budjettirahoitus Maksullinen Ulkopuolinen Yhteensä * * Lähde: Prima * ero johtuu pyöristyksistä

16 16(39) Henkilöstömäärä oli vuoden lopussa Tahti-järjestelmän mukaan 952. Luvussa eivät ole mukana palkattomalla virkavapaalla olevat. Vastaavasti henkilöstön palvelussuhteiden lukumäärä oli 998 (lähde: ehrminfo). Luku sisältää kaikki palvelussuhteet eli myös EU:n palvelukseen siirtyneet ja kansallisina asiantuntijoina toimivat sekä vuorotteluvapaalla tai muilla pidemmillä virkavapailla olevat henkilöt, joista ainakin osalle on palkattu myös sijainen. Sekä henkilöstömäärä että palvelussuhteiden määrä vuoden lopussa ovat kasvaneet, mutta henkilötyövuosien määrä on pienentynyt. Rekrytointi ja työ- ja virkasuhteiden aloittaminen painottuivat loppuvuoteen. Henkilöstön määrätietoja muutos, % muutos, % -11 muutos, % Henkilötyövuodet (Prima) ,4-4,0-2,5 Henkilöstömäärä (Tahti) ,0-1,6 +0,8 Palvelussuhteiden määrä (ehrminfo) ,7-3,0 +0,9 Henkilötyövuosien määrän vähenemisestä seuraa, että panoksia on pitänyt kohdentaa enenevässä määrin osaamisen turvaamiseen. Tätä tavoitetta on tuettu lisäämällä sisäistä liikkuvuutta. Joka kuudennen kuukausipalkkaisen vaihtaessa tehtäviä seurantavuonna käytetty työpanos opiskeluun (työhön perehtymiseen) ja opettamiseen ovat kasvaneet. Koulutuspäivien ja opintovapaiden määrä ovat kuitenkin vähentyneet. Nopea vaihtuvuus ja lyhyt kokemus voivat lisätä tuotantoon liittyviä riskejä ja vähentää valmiuksia kehittämiseen. Henkilöstön keski-ikä on hitaassa laskussa. Koulutustasoindeksi sen sijaan ei ole muuttunut. Määräaikaisten osuus vuoden lopussa oli 4,5 prosenttia, mutta ilman tukityöllistettyjä ja harjoittelijoita osuus on 3,8 prosenttia. Määräaikaiset työntekijät ovat olleet pääosin viransijaisia. Osaaminen Henkilöstörakenne 2009 Toteuma 2009 Toteuma Toteuma Muutos 11 Keski-ikä, v 49,5 49,3 48,9-1 % Koulutustasoindeksi 5,2 5,2 5,2 0 % Määräaikaisten osuus, % 3,4 3,0 4,5 +1,5 %-yks. Osa-aikaisten osuus, % %-yks. Tehdyn työajan osuus säännöllisestä vuosityöajasta, % 76,8 76,1 76,4 +0,3 %-yks. Henkilöstökulut kokonaismenoista, % * %-yks. * Henkilöstökulut sisältävät palkat ja välilliset henkilöstökulut (terveydenhoito vähennettynä palautuksilla, koulutus ja TIKU) Tavoitteet 24 ja 25. Henkilöstön kehittämisessä toteutetaan henkilöstöstrategisia toimintalinjauksia Tavoitteena on riittävä ja oikein kohdennettu osaaminen. Osaamistaso turvataan toteuttamalla mm. tilasto-osaamisen koulutusohjelmaa (TIKO) ja SAS-koulutusta. Koulutuksella vahvistetaan yhtenäisiä menettelytapoja ja edistetään työssä oppimista.

17 17(39) Mittari 2009 tavoite -11 muutos 24 Opiskeluun käytetty aika, pv/htv 6,8 7,4 6,5 8,4 +13 % 25 Opettamiseen käytetty aika, pv/htv 1,4 1,4 1,4 1,9 +36 % pl. haastattelijat Henkilöstöstrategisissa toimintalinjauksissa vuosille 2015 on kolme kehittämisaluetta, jotka ovat 1) osaamisen kehittäminen, 2) työn tekemisen uudistuvat muodot ja toimintatavat sekä 3) hyvinvoiva työyhteisö. Sekä opiskeluun että opettamiseen käytetty työaika ovat kasvaneet edellisistä vuosista. Opiskelu ja vastaavasti opettaminen sisältävät myös työhön perehtymiseen käytetyn työajan. Keskitetysti on järjestetty ruotsin, englannin ja verkkoviestinnän koulutusta sekä mm. SAS-tilasto-ohjelmistokoulutusta. Henkilöstön tilasto-osaamista on edistetty tilasto-osaamisen koulutusohjelma TI- KO:n avulla. TIKO-koulutukseen voivat osallistua myös muut tilastoviranomaiset. TIKOn perusopinnot järjestettiin sekä keväällä että syksyllä. Syventävien opintojen 1. vuosikurssilta valmistui 13 opiskelijaa. Osaaminen 2009 Toteuma 2009 Toteuma Toteuma Muutos 11 Koulutusmenot, euroa % Koulutusmenot, euroa/htv % Koulutuspäiviä * % Koulutuspäiviä/htv * 3,2 3,6 2,7-25 % Palkallista opintovapaata, pv * % Palkatonta opintovapaata, pv * % * Haastattelijat eivät ole mukana Koulutusmenot supistuivat edelleen, mutta hitaammin kuin koulutuspäivät. Sekä palkallisen että palkattoman opintovapaan käyttö vähenivät. Tiukan taloustilanteen vuoksi jatko-opintojen tuesta luovuttiin vuonna 2009, mutta se otettiin uudelleen käyttöön alkuvuonna Työhyvinvointi Tavoite 26. Johtamista ja esimiestyötä kehitetään Tilastokeskuksen johtamispolitiikan ja henkilöstöstrategisten toimintalinjausten 2015 mukaisesti toteuttamalla mm. esimiesvalmennusta ja työnohjausta. Painopisteenä ovat tavoitteellinen johtaminen ja muutoksen johtaminen tavoite -11 muutos Mittari 26 Tyytyväisyys johtamiseen (VMBaro) 3,39 3,40 3,5 3,47 +0,07 Johtamista ja esimiestyötä on kehitetty järjestämällä tavoitteellisen esimiestyön valmennusta, uudistamisvalmennusta sekä viestintäkoulutusta. Vastuualueiden esimiesten ja tiiminvetäjien on ollut mahdollista osallistua työnohjaukseen. Johdon ja esimiesten yhteistapaamisia järjestettiin kolme kertaa. Esimiestyötä arvioitiin keräämällä palautetta henkilöstöltä. Yleisesti ottaen esimiehet saivat hyvän arvion jokaisella osa-alueella. Kyselyn keskiarvo oli 3,91 (: 3,85). Parhaan arvion esimiehet saivat sosiaalisista taidoistaan (4,04;

18 18(39) : 3,98) ja heikoimman arvion uudistamistaidoistaan (3,81; : 3,77) asteikolla 1 5, missä 5 oli paras. Tavoite 27. Kehittämisen lähtökohtana ovat erityisesti oppivan organisaation periaatteet. Tavoitteena on, että henkilöstön työtyytyväisyys paranee. Tavoite 28. Tilastokeskus haluaa olla kilpailukykyinen työnantaja, mikä helpottaa ulkoista rekrytointia. Tavoite 29. Toteutetaan ennakollista määrällistä ja laadullista henkilöstösuunnittelua. Rekrytoinnissa painottuu sisäisen liikkuvuuden edistäminen. Tätä tuetaan urasuunnittelulla ja kehityskeskusteluilla. Varahenkilöjärjestelyjä kehitetään. Mittari 2009 tavoite -11 muutos 27 Tyytyväisyysindeksi (VMBaro) 3,41 3,44 3,6 3,48 +0,04 28 Hakemuksia avointa työpaikkaa kohden, kpl % 29 Sisäinen liikkuvuus, kpl % Henkilöstön VMBaron mukainen työtyytyväisyys nousi edellisistä vuosista, muttei kuitenkaan aivan saavuttanut tavoitetta. Seurantavuonna työn alla oli Tilastokeskuksen strategia. Strategiaa valmisteltiin laajasti keskustellen. Hakemusten määrä avointa työpaikkaa kohden väheni lähes kolmanneksella, mutta oli kuitenkin korkeampi kuin vuonna Kaksi rekrytoinneista oli ns. ryhmärekrytointeja, joissa ensimmäisessä oli avoinna 8 ja toisessa 12 tehtävää. Hakijoiden määrä oli vastaavasti 252 ja 219. Taso oli korkea. Sisäinen liikkuvuus oli jälleen ennätyksellistä. Henkilöstöstrategisten linjausten mukaisesti henkilöstöä on kannustettu sisäiseen liikkuvuuteen 3-5 vuoden välein. Seurantavuonna toteutunut sisäinen liikkuvuus tarkoittaa tehtävien vaihtoa keskimäärin 5,5 vuoden välein. Työhyvinvointityössä painopiste on ollut ylläpitävässä toiminnassa. Epäasiallisen kohtelun estämistä ja käsittelemistä koskeva ohjeistus täsmennettiin työsuojelutarkastuksesta laaditun kertomuksen edellyttämällä tavalla. Puheeksiottamisen ohjeen tarkennukset on siirretty ensi vuoteen johtuen sairausvakuutus- ja työterveyshuoltolain muutoksista, jotka konkretisoituvat vuonna Lakimuutokset ennakoiden työterveyshuollon palveluntuottajien kanssa tarkistettiin käytännöt, joilla työkyvyn hallintaa, seurantaa ja varhaista tukemista toteutetaan työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyönä. Työhyvinvointi 2009 Toteuma 2009 Toteuma Toteuma Muutos 11 Lähtövaihtuvuus, % 1 1,8 1,6 1,4-0,2 %-yks. Luonnollinen poistuma, % 2 4,5 6,2 4,4-1,8 %-yks. Sairauspoissaolot, työpäivää/htv 10,0 10,7 11,3 + 6 % Sairauspoissaolot, työpäiviä % Lyhyiden (1-3 pvää) sairaustapausten osuus sairaustapauksista, % 77,3 76,8 76,9 +0,1 %-yks. Terveydenhoito, euroa yht % Terveydenhoito, euroa/htv % 1 Lähtövaihtuvuus on toisen työnantajan palvelukseen siirtyneiden määrä jaettuna edellisen vuoden lopun palvelussuhteiden lukumäärällä. 2 Luonnollinen poistuma on eronneiden, eläkkeelle siirtyneiden ja kuolleiden määrä jaettuna edellisen vuoden lopun palvelussuhteiden lukumäärällä. Ei sisällä määräaikaisesta palvelussuhteesta eronneita.

19 19(39) Henkilöstön liikunta- ja virkistystoiminta on organisoitu edelleen Tilastokeskuksen kuntourheiluyhdistyksen (TIKU ry) ja viraston liikunnanohjaajan palvelujen kautta. Eläkkeelle jäi seurantavuonna 27 henkilöä. Edellisenä vuonna heitä oli ennätykselliset 43 ja sitä edellisenä vuonna 28 henkilöä. Toisen työnantajan palvelukseen siirtyi 14 henkilöä. Henkilöstön työterveydenhuoltoon käytetyt menot kasvoivat erityisesti henkilötyövuotta kohden laskettuna. Tulosyksikkökohtaiset työpaikkaselvitykset ja terveystarkastukset otettiin käyttöön, mikä kasvatti ennaltaehkäisevän työterveyshuollon kustannuksia. Seurantavuonna sairauspoissaolot lisääntyivät erityisesti henkilötyövuotta kohden laskettuina ja sairauspoissaolopäivien kokonaismäärä nousi edelleen. Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ja vammat ovat lisääntyneet ja lyhyet sairaslomat ovat yleistyneet edelliseen vuoteen verrattuna. Pitkät sairaslomat ovat sen sijaan vähentyneet. Työtyyväisyyskyselyssä nousujohteinen kehitys jatkui. Tilastokeskus on kaikilla osa-alueilla vähintään samalla tasolla kuin valtiolla keskimäärin. Suurimmillaan ero on työnantajakuvan kohdalla. Työtyytyväisyyskysely 2009 Työtyytyväisyysindeksit Tilastokeskuksessa ja koko valtiolla* Tilastokeskus Koko valtio 2009/10 /11 / /10 /11 /12 Johtaminen 3,39 3,40 3,47 3,37 3,35 3,40 Työn sisältö ja haasteellisuus 3,68 3,69 3,69 3,69 3,64 3,66 Palkkaus 2,92 2,91 2,99 2,83 2,80 2,85 Kehittymisen tuki 3,23 3,22 3,26 3,24 3,16 3,17 Työilmapiiri ja yhteistyö 3,65 3,71 3,74 3,70 3,69 3,72 Työolot 3,69 3,78 3,77 3,50 3,54 3,57 Tiedon kulku 3,10 3,19 3,24 3,07 3,02 3,24 Työnantajakuva 3,37 3,48 3,54 3,19 3,19 3,23 Yhteensä 3,41 3,44 3,48 3,36 3,34 3,37 * Vuoden 2009/10-kyselyssä oli kaksi kysymystä vähemmän ja muutamien kysymysten muotoilut olivat erilaiset kuin seuraavina vuosina. 1.6 Tilinpäätösanalyysi Rahoituksen rakenne Tilastokeskuksella oli toimintavuonna käytettävissä rahoitusta kaikkiaan 61,2 milj. euroa, joten käytettävissä olevan rahoituksen määrä pysyi samalla tasolla kuin vuonna. Pääosa toimintavuoden rahoituksesta, 45,4 milj. euroa (74 %) saatiin valtion talousarviossa toimintamenomäärärahana. Lisätalousarviossa saatu rahoitus oli 0,6 milj. euroa. Lisäksi käytettävissä oli edelliseltä vuodelta siirtynyttä toimintamenorahoitusta 5,2 milj. euroa. Maksullisen toiminnan tuotot olivat 8,8 milj. euroa. Tuotot pysyivät samalla tasolla kuin vuonna.

20 20(39) Toiminnan rahoitusrakenne euroa Muu ulkop.rah. EU-rahoitus Maks. toiminta Toimintamenot EU- rahoitusta saatiin 1,0 milj. euroa, josta laskua edelliseen vuoteen oli 0,1 milj. euroa. Lisäksi muuta ulkopuolista rahoitusta oli käytettävissä toimintavuonna 0,8 milj. euroa, mikä muodostui pääosin yhteistyöhankkeista muiden valtion virastojen ja laitosten kanssa. Summaan sisältyy muiden momenttien käyttöoikeutta 34 tuhatta euroa. Toiminnan rahoitusrakenne Toimintamenot 45,4 44,6 46,1 Edellisiltä vuosilta siirtyneet Toimintamenot, maksullinen palvelutoiminta 5,2 5,9 5,7 8,8 8,8 9,2 Ulkopuolinen rahoitus 1,8 2,2 2, euroa 2009 Palkkausmenot kasvoivat 0,4 milj. euroa vuodesta siitä huolimatta, että henkilötyövuosien vähennys oli 2,5 prosenttia. Palkkausmenojen kasvu johtui pääosin tehdyistä TES/VES ratkaisusta sekä palkkausjärjestelmän rakennemuutoksesta. Kulutusmenoissa oli laskua edellisvuoteen verrattuna 0,3 milj. euroa. Investointimenojen osalta laskua oli vuoteen verrattuna 0,2 milj. euroa.

21 21(39) Menojen rakenne Palkkaus 42,7 42,4 43,3 Tilastokeskuksen kokonaiskustannukset olivat toimintavuonna 56,8 milj. euroa. Kokonaiskustannukset pysyivät edellisvuoden tasolla. Kustannusrakenteessa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Suurimman kustannuserän, 76 % kokonaiskustannuksista, muodostavat palkat 43 milj. euroa, joissa kasvua edelliseen vuoteen verrattuna 0,3 milj.euroa. Toimitilakustannusten osuus oli 11 prosenttia ja muiden kustannusten osuus oli 13 prosenttia. Pääomakustannukset, jotka lähes yksinomaan muodostuvat käyttöomaisuuden poistoista, olivat 0,4 milj. euroa kokonaiskustannuksista. Kulutusmenot Investoinnit 0,2 0,4 0,2 13,2 13,5 14, euroa Tilastokeskus käytti kulutusmenoihin toimintavuonna 13,2 milj. euroa, joka oli 2 prosenttia (0,3 milj.) edellisvuotta vähemmän. Suurimman menoerän muodostavat edellisten vuosien tapaan vuokrat 4,8 milj. euroa (37 %), jotka pysyivät edellisen vuoden tasolla. Atk:n käyttö- ja asiantuntijapalveluiden ostoihin käytetyt menot laskivat edellisestä vuodesta ja aine-, tarvike- ja tavarahankintoihin ja matkustukseen käytetyt menot kasvoivat vain hieman vuodesta. Kulutusmenoihin lasketaan myös palvelukeskusmaksut, joita vuonna oli 434 tuhatta euroa. Kasvua edellisestä vuodesta oli 57 tuhatta euroa. Kulutusmenojen rakenne euroa Aineet, tarvikkeet ja tavarat Matkakulut ja - palvelut Atk:n käyttö- ja asiantuntijapalvelut Vuokrat Muut kulutusmenot

22 22(39) Tilastokeskuksen kustannusrakenne euroa Muut kustannukset Pääomakust. Toimitilakust. Palkkaus Talousarvion toteutuminen Tuotto- ja kululaskelma Toimintavuonna Tilastokeskus sai valtion talousarviosta rahoitusta kaikkiaan 47,8 milj. euroa. Tilastokeskuksen rahoituksesta pääosa, 45,4 miljoonaa euroa, oli toimintamenomäärärahaa. Loput 2,4 milj. euroa olivat pääasiassa rahoitusta arvonlisäveromenoihin. Toimintamenoihin nettobudjetoituna olivat EU:lta saadut varat tilastotuotannon erilaisiin kehittämishankkeisiin ja suoritteiden myynnistä maksullisen toiminnan tuloina saatavat tulot. Lisäksi toimintamenoihin on nettobudjetoitu talousarvion ulkopuolelta saatu rahoitus, irtaimiston myynti ja sairausvakuutuksen päivärahat. Vuoden talousarviossa Tilastokeskuksen kokonaismenojen budjetti oli 56 miljoonaa euroa. Maksulliseen toiminnan tuloiksi arvioitiin 9,3 milj. euroa ja muiksi tuloiksi 2,0 milj. euroa. Tilastokeskuksen menot pysyivät bujetoidulla tasolla vuonna. Bruttomenot (ilman arvonlisäveroa) olivat kaikkiaan 56,1 milj. euroa. Määrärahaa siirtyi seuraavalle vuodelle 5,1 milj. euroa. Siirtyvä erän määrä väheni edelliseen vuoteen verrattuna 0,1 milj. euroa. Tuloja saatiin 10,6 miljoonaa euroa, mikä on 0,7 miljoona euroa suunniteltua vähemmän. Maksullisen toiminnan tulot olivat 8,8 miljoonaa euroa. EUhankkeiden tuloja kirjattiin 1,0 milj. euroa ja muita yhteisrahoitteisen toiminnan tuloja 0,5 miljoonaa. Budjettirahoitteisen toiminnan tuloja saatiin 0,2 milj. euroa. Tilastokeskuksen tuotot vuonna olivat 10,5 milj. euroa. Tuotot laskivat edelliseen vuoteen verrattuna 0,5 milj. euroa. Suurin tuloerä oli maksullisen toiminnan tuotot tilastotuotteista ja -palveluista 8,6 milj. euroa, joka pysyi samalla tasolla edellisen vuoden kanssa. Toimitilojen vuokratuottoja ja käyttökorvauksia saatiin 155 tuhatta euroa, joka on lähes kaksi kertaa edellisvuotta enemmän. Kasvu johtuu siitä, että Tilastokeskus on tilapäisesti vuokrannut toimitilaa Senaatti-

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo SAATE TK-21-881-09 31.3.2010 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen annettujen kehysten puitteisiin laadittu talousarvioehdotus vuodelle 2011. Tilastokeskuksen ehdotus vuosia 2011-2014

Lisätiedot

SAATE TK Valtiovarainministeriö. Kirjaamo

SAATE TK Valtiovarainministeriö. Kirjaamo SAATE TK-21-975-07 9042008 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2009 Liitteenä on myös Cognos Planning-järjestelmällä tehdyt rahoitustaulukot: - peruslaskelma

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 1(5) Talousarvioesitys 30. Tilastotoimi, taloudellinen tutkimus ja rekisterihallinto Selvitysosa: Valtion tilastotoimen tehtävänä on vastata yhteiskuntaoloja ja niiden kehitystä kuvaavien tilastojen laatimisesta

Lisätiedot

Valtion tuottavuustilasto 2007

Valtion tuottavuustilasto 2007 Julkinen talous 2008 Valtion tuottavuustilasto 2007 Valtion tuottavuuden kasvu hidastui vuonna 2007 Valtion virastojen ja laitosten tuottavuuskehitys heikkeni vuonna 2007 edellisvuoteen verrattuna. Työn

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS 2012

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS 2012 JULKINEN VASTA BUDJETIN JULKAISEMISEN JÄLKEEN PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS Vuoden tiedot tulossopimuksen mukaiset PRH Dnro: 147/20/11 03. Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenot

Lisätiedot

EI JULKINEN ENNEN BUDJETIN JULKISTAMISTA PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE Dnro 78/20/06

EI JULKINEN ENNEN BUDJETIN JULKISTAMISTA PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE Dnro 78/20/06 EI JULKINEN ENNEN BUDJETIN JULKISTAMISTA PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2007 Dnro 78/20/06 PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TAE 2007 30. Yrityspolitiikka 21. Patentti- ja rekisterihallituksen

Lisätiedot

TULOSTAVOITEASIAKIRJA VUODELLE 2011

TULOSTAVOITEASIAKIRJA VUODELLE 2011 1(12) 1612 TULOSTAVOITEASIAKIRJA VUODELLE Tilastokeskus on osa valtiovarainhallintoa Hallinnonalana turvaamme tulevien sukupolvien talouden perustaa ja valinnanmahdollisuuksia rakentamalla hyvinvoivaa

Lisätiedot

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008 1 VAIN VIRKAKÄYTTÖÖN METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 2 OSASTO 12 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala (60.) Metsäntutkimuslaitoksen

Lisätiedot

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku numeroina Yhteinen Kieku-tietojärjestelmä korvaa vanhat (yli 100 kpl) talousja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus 11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus S e l v i t y s o s a : Lääkelaitoksen tehtävänä on ylläpitää ja edistää lääkkeiden, terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden sekä verivalmisteiden käytön

Lisätiedot

Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen

Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen Valtiokonttori Määräys 1 (7) 20.11.2014 Dnro VK/1077/00.01/2014 Kirjanpitoyksiköt Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen Valtion talousarviosta annetun asetuksen 55 :n 1 momentin

Lisätiedot

Kieku-hanke päättyy. Mitä saimme aikaan?

Kieku-hanke päättyy. Mitä saimme aikaan? Kieku-hanke päättyy. Mitä saimme aikaan? Tavoitteet Kieku-hankkeen tavoitteena: Kieku-ratkaisun tavoitteena: toteuttaa Kieku-ratkaisu (prosessit ja järjestelmä) parantaa valtion talous- ja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot

Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa.

Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. 01. Energiamarkkinaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 2 088 000 euroa. Selvi ty so sa: Energiamarkkinaviraston tehtävänä on valvoa ja edistää sähkö- ja maakaasumarkkinoiden

Lisätiedot

4,2-23,6-3,0 Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana 24,4 801, ,6 Henkilötyövuosien määrän %-muutos edellisestä vuodesta

4,2-23,6-3,0 Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana 24,4 801, ,6 Henkilötyövuosien määrän %-muutos edellisestä vuodesta Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut viraston sisällä 2014 Tarkastelujoukko: 621011 Varastokirjasto Viraston org. rakenne Virastotyyppi: 47 Kulttuuripalvelut Vaihtuvuustiedot on tilapäisesti poistettu

Lisätiedot

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut viraston sisällä 2015 Tarkastelujoukko: Varastokirjasto Viraston org. rakenne

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut viraston sisällä 2015 Tarkastelujoukko: Varastokirjasto Viraston org. rakenne HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 21 807 73676 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -16,0 3,2-6,5 Henkilötyövuosien määrä vuoden 22,7 806,0 73132,0 Henkilötyövuosien

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 Taso 3 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 237 123219 1,0 8,0 33,5 108,0 7390,0 123219 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 Taso 3 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 252 122200 1,0 14,0 43,0 118,3 7819,0 122200 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -0,8-100,0-4,1 0,0 4,5 528,6-0,8 Henkilötyövuosien

Lisätiedot

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen Valtiokonttori Määräys 1 (8) 20.11.2014 Dnro VK/1078/00.01/2014 Kirjanpitoyksiköt Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen Valtion talousarviosta annetun asetuksen 55 :n 1 momentin

Lisätiedot

Tilinpäätöskannanotto OKM/37/210/ Opetus- ja kulttuuriministeriön tilinpäätöskannanotto Varastokirjaston vuoden 2011 toiminnasta

Tilinpäätöskannanotto OKM/37/210/ Opetus- ja kulttuuriministeriön tilinpäätöskannanotto Varastokirjaston vuoden 2011 toiminnasta Tilinpäätöskannanotto OKM/37/210/2012 15.06.2012 Varastokirjasto PL 1710 70421 KUOPIO Viite Asia Opetus- ja kulttuuriministeriön tilinpäätöskannanotto Varastokirjaston vuoden 2011 toiminnasta Opetus- ja

Lisätiedot

TULOSTAVOITEASIAKIRJA VUODELLE 2009

TULOSTAVOITEASIAKIRJA VUODELLE 2009 VALTIOVARAINMINISTERIÖ TILASTOKESKUS TULOSTAVOITEASIAKIRJA VUODELLE 2009 Valtiovarainministeriö ja Tilastokeskus ovat sopineet seuraavista vuotta 2009 koskevista tulostavoitteista sekä viraston toiminnan

Lisätiedot

Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Kieku-palvelujen tuottajana

Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Kieku-palvelujen tuottajana Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Kieku-palvelujen tuottajana Pirjo Pöyhiä Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus www.palkeet.fi Pirjo Pöyhiä 2.4.2014 1 Palkeet - Vaikuttava

Lisätiedot

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA Talousarvioesitys, Ministeriön ehdotus Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA 40. Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä 05. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimintamenot

Lisätiedot

GTK/373/02.00/2016. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2017

GTK/373/02.00/2016. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2017 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Ei julkinen GTK/373/02.00/2016 Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2017 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TAE 2017 1 LIITEMUISTIO Ei julkinen 32.20.01 Geologian tutkimuskeskuksen

Lisätiedot

Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon. 17.11.2010 Leena Jäntti leena.jantti@tilastokeskus.fi

Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon. 17.11.2010 Leena Jäntti leena.jantti@tilastokeskus.fi Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon 17.11.2010 Leena Jäntti leena.jantti@tilastokeskus.fi Tilastokeskuksen internetpalvelu Tilastokeskus avasi internetpalvelun vuonna 1995 ensimmäisenä tilastovirastona

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 Taso 3 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 286 120931 2,0 26,0 58,0 137,3 7825,0 120931 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 13,5-1,0-100,0-4,8 0,0 3,8 383,3-1,0

Lisätiedot

T U L O S T A V O I T E A S I A K I R J A V U O D E L L E

T U L O S T A V O I T E A S I A K I R J A V U O D E L L E VALTIOVARAINMINISTERIÖ TILASTOKESKUS T U L O S T A V O I T E A S I A K I R J A V U O D E L L E 2 0 10 Valtiovarainministeriö ja Tilastokeskus ovat sopineet seuraavista vuotta 2010 koskevista tulostavoitteista

Lisätiedot

Muistion liite: kustannusvastaavuustaulukot 1-8 / Valtiovarainministeriön asetus Väestörekisterikeskuksen suoritteiden maksuista vuosina 2017 ja 2018

Muistion liite: kustannusvastaavuustaulukot 1-8 / Valtiovarainministeriön asetus Väestörekisterikeskuksen suoritteiden maksuista vuosina 2017 ja 2018 TAULUKKO 1. KANSALAISVARMETEEN KUSTANNUSVASTAAVUUSLASKELMA KANSALAISVARMENNE 2015 2016 2017 2018 TOTEUMA Ennuste Ennuste Ennuste TUOTOT 1 918 716 2 112 000 2 112 000 2 112 000 aineet, tarvikkeet ja tavarat

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2014

Asiakirjayhdistelmä 2014 01. Verohallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 429 907 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) kansainvälisten

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : Hallinnonala 24 Ulkoasiainministeriö (hala) HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 1549 1549 561,0 667,8 774,5 881,3 988,0 78767 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 1405/01.00.02/2014 94 Henkilöstökertomus vuodelta 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Jere Kunnas, puh. 046 877 3285 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

Valtiovarainministeriön ja Tilastokeskuksen välinen tulossopimus vuodelle 2016 sekä ennakolliset tavoitteet vuosille

Valtiovarainministeriön ja Tilastokeskuksen välinen tulossopimus vuodelle 2016 sekä ennakolliset tavoitteet vuosille VM/2512/00.02.03/ Valtiovarainministeriön ja Tilastokeskuksen välinen tulossopimus vuodelle sekä ennakolliset tavoitteet vuosille 381075 0.19 Valtiovarainministeriö Puh 0295 16001 (vaihde) Snellmaninkatu

Lisätiedot

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 Hyvinvointitoimiala Toiminto: Sopimuksen tarkoitus: Operatiivisessa sopimuksessa määritellään tavoitteet palveluiden järjestämiseen, resurssien käyttämiseen ja henkilöstön hyvinvointiin

Lisätiedot

0,0 4,5 4,8 0,0 5,0 Muiden esimiesasemassa olevien henkilöiden %-osuus henkilöstöstä vuoden lopussa

0,0 4,5 4,8 0,0 5,0 Muiden esimiesasemassa olevien henkilöiden %-osuus henkilöstöstä vuoden lopussa Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut 2008-2012 Tarkastelujoukko: Virasto 621011 Varastokirjasto Vaihtuvuustiedot on tilapäisesti poistettu raportilta. 2008 2009 2010 2011 2012 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä

Lisätiedot

Kohti tasapainoista tuloksellisuutta - kommenttipuheenvuoro. Marja Heikkinen- Jarnola, liikenne- ja viestintäministeriö

Kohti tasapainoista tuloksellisuutta - kommenttipuheenvuoro. Marja Heikkinen- Jarnola, liikenne- ja viestintäministeriö Kohti tasapainoista tuloksellisuutta - kommenttipuheenvuoro Marja Heikkinen- Jarnola, liikenne- ja viestintäministeriö 31.10.2014 Tuottavuus tuloksellisuuden edistäjänä Tuottavuuden parantaminen on tärkeää

Lisätiedot

10. Säteilyturvakeskus

10. Säteilyturvakeskus 10. Säteilyturvakeskus S e l v i t y s o s a : Säteilyturvakeskuksen toiminta-ajatuksena on ihmisten, yhteiskunnan, ympäristön ja tulevien sukupolvien suojelu säteilyn haitallisilta vaikutuksilta. Toimintaympäristön

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1/2016. Maakuntajohtajan katsaus 1 (6) MHS 4/2016 asia nro 63. Tuleva aluehallintouudistus

Osavuosikatsaus 1/2016. Maakuntajohtajan katsaus 1 (6) MHS 4/2016 asia nro 63. Tuleva aluehallintouudistus 1 (6) Osavuosikatsaus 1/2016 MHS 4/2016 asia nro 63 Maakuntajohtajan katsaus Tuleva aluehallintouudistus Pääministeri Sipilän hallitus on päättänyt toteuttaa vuoden 2019 alusta alkaen laajan SOTE- ja aluehallinnon

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2002

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2002 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ 1(3) Päivämäärä Dnro Metsäosasto 23.1.2002 250/06/2002 Viite Asia MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2002 Maa- ja metsätalousministeriö

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2016

Asiakirjayhdistelmä 2016 Asiakirjayhdistelmä 01. Liikenteen turvallisuusviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Talousarvio HE 30/ vp (28.9.) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 47 866 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Energia 2009 Kivihiilen kulutus Kivihiilen kulutus 2009, ensimmäinen neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Kivihiiltä käytettiin vuoden 2009 tammi-maaliskuussa

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

Kansantalouden materiaalivirrat 2010

Kansantalouden materiaalivirrat 2010 Ympäristö ja luonnonvarat 2011 Kansantalouden materiaalivirrat 2010 Luonnonvarojen käyttö kasvuun lamavuoden jälkeen Luonnonvarojen kokonaiskäyttö Suomen kansantaloudessa oli 537 miljoonaa tonnia vuonna

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE. maataloustukirahaston menoista. Varojärjestelmä nro 10-11/2013

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE. maataloustukirahaston menoista. Varojärjestelmä nro 10-11/2013 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 13.12.2013 COM(2013) 887 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE maataloustukirahaston menoista Varojärjestelmä nro 10-11/2013 FI FI 1. Johdanto...3 2.

Lisätiedot

Uudistettu tulosohjaus: kohti yhteisiä tavoitteita Tulosohjauksen verkostotapaaminen Markus Siltanen

Uudistettu tulosohjaus: kohti yhteisiä tavoitteita Tulosohjauksen verkostotapaaminen Markus Siltanen Uudistettu tulosohjaus: kohti yhteisiä tavoitteita 20.5.2016 Tulosohjauksen verkostotapaaminen Markus Siltanen Yhteiset tavoitteet -kokonaisuus: miksi ja miten 1. Hallituksen yhteiset tavoitteet Tuetaan

Lisätiedot

Kehyssuunnitelma

Kehyssuunnitelma 1(5) suunnitelma 2014 2017 28.30.01 Tilastokeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 1 000 2010 TP 2011 TA+LTAt 2012 TA 2013 2014 2015 2016 2017 Toteuma/ Budjetoitu 44 566 45 430 48 218 Edellinen kehyspäätös

Lisätiedot

Näin paransimme tuottavuutta. Hyvät käytännöt ja vakiinnuttamisen keinot Kieku-käyttäjäfoorumi

Näin paransimme tuottavuutta. Hyvät käytännöt ja vakiinnuttamisen keinot Kieku-käyttäjäfoorumi Näin paransimme tuottavuutta. Hyvät käytännöt ja vakiinnuttamisen keinot Kieku-käyttäjäfoorumi Jukka Aalto Helsinki 26.11.2015 Näkökulmat 1. Henkilöstöhallinto 2. Taloushallinto 3. Haasteet 27.11.2015

Lisätiedot

HTV- ja tuottavuuskyselyn tulokset, matkustus

HTV- ja tuottavuuskyselyn tulokset, matkustus HTV- ja tuottavuuskyselyn tulokset, matkustus htv Henkilöstöhallinnon htv-määrä on vähentynyt 24-211 yhteensä noin 22 % 35 Valtionhallinnon skaalattu htv yhteensä (heha) 3 2947 25 2426 235 2 15 1 5 24

Lisätiedot

Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2008

Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2008 Ympäristöministeriön raportteja 12 2008 Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2008 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA 12 2008 Ympäristöministeriön

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2012... 3 2 Tunnusluvut... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 3 2.3 Palvelussuhteen pituus... 4 2.4 Vaihtuvuus... 4 2.5 Eläkeelle

Lisätiedot

Henkilöstön asema muutostilanteessa. Info- ja keskustelutilaisuus

Henkilöstön asema muutostilanteessa. Info- ja keskustelutilaisuus Henkilöstön asema muutostilanteessa Info- ja keskustelutilaisuus 29.3.2007 VN:n päätökset 2001 ja 2006 Vuoden 2001 periaatepäätöksen tavoitteena varautua ikärakenteen muutoksesta johtuviin toimiin valtionhallinnossa

Lisätiedot

VARASTOKIRJASTO HTP:N TUNNUSLUVUT NYKYISET HENKILÖSTÖPANOKSET

VARASTOKIRJASTO HTP:N TUNNUSLUVUT NYKYISET HENKILÖSTÖPANOKSET VARASTOKIRJASTO HTP:N TUNNUSLUVUT 1998-2005 1.NYKYISET HENKILÖSTÖPANOKSET 2003 2004 2005 HENKILÖSTÖPANOKSET Henkilöstön lukumäärä vuoden lopussa 25 24 23 Henkilöstön lukumäärän %-muutos ed. vuoden lopusta

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2011

Verot ja veronluonteiset maksut 2011 Julkinen talous 2012 Verot ja veronluonteiset maksut Veroaste 43,4 prosenttia vuonna Veroaste oli 43,4 prosenttia vuonna. Veroaste kuvaa verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhdetta bruttokansantuotteeseen.

Lisätiedot

TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2011

TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2011 TURVATEKNIIKAN KESKUS TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2011 Johtokunta hyväksynyt 15.3.2010 TÄSSÄ EI OLE HUOMIOITU KEVAKE-SIIRTOA 32.20. 03. Turvatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille

Lisätiedot

Valtion tietojärjestelmähankkeiden arviointitoiminnan kehittäminen. Arja Terho

Valtion tietojärjestelmähankkeiden arviointitoiminnan kehittäminen. Arja Terho Valtion tietojärjestelmähankkeiden arviointitoiminnan kehittäminen Arja Terho Tarve arviointitoiminnalle tuottavuuden kehittämishankkeissa tietojärjestelmillä merkittävä rooli varmistettava hankkeiden

Lisätiedot

Teollisuuden varastotilasto

Teollisuuden varastotilasto Teollisuus 2011 Teollisuuden varastotilasto 2011, 3. neljännes Teollisuuden varastojen arvot laskivat 2,4 prosenttia vuoden 2011 kolmannella neljänneksellä Teollisuuden varastojen arvo oli vuoden 2011

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016 0 1 Sisältö 1. Johdanto 2 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 31.12. 3 3. Johtaminen 4 4. Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito 5 5. Työhyvinvoinnin edistäminen 5 6. Henkilöstökustannukset

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes Energia 2010 Kivihiilen kulutus 2009, neljäs neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna 2009 Kivihiiltä käytettiin vuonna 2009 sähkön- ja lämmöntuotannon polttoaineena 4,7 miljoonaa tonnia

Lisätiedot

Teollisuuden varastotilasto

Teollisuuden varastotilasto Teollisuus 2010 Teollisuuden varastotilasto 2009, 4. neljännes Teollisuuden varastot vähenivät vuoden 2009 neljännellä neljänneksellä vuoden takaisesta Teollisuuden varastojen arvo oli vuoden 2009 joulukuun

Lisätiedot

ARKISTOLAITOS

ARKISTOLAITOS 10.2.2014 AL/17418/00.01.00/2013 TALOUSAVIOEHDOTUS 2015 29.40.02 AKISTOLAITOS KANSALLISAKISTO 1 29.40.02 Arkistolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Liitemuis- Momentille myönnetään nettomäärärahaa

Lisätiedot

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta 1 (5) Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta Väestö Työllisyys Lokakuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 736 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 585,

Lisätiedot

Teollisuuden varastotilasto

Teollisuuden varastotilasto Teollisuus 2011 Teollisuuden varastotilasto 2011, 1. vuosineljännes Teollisuuden varastot kasvoivat 2,9 prosenttia vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä Teollisuuden varastojen arvo oli vuoden 2011

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

Kansantalouden materiaalivirrat 2015

Kansantalouden materiaalivirrat 2015 Ympäristö ja luonnonvarat 2016 Kansantalouden materiaalivirrat 2015 Materiantarve laskee hitaasti Suomen maaperästä ja kasvustosta irrotettiin materiaa vuonna 2015 kaikkiaan 277 miljoonaa tonnia. Tästä

Lisätiedot

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja Tuloksellinen kunta on kaikkien etu Kunta-alan tuloksellisuuskampanja 2011-2014 Hallitusohjelman kirjaukset Valtio: Nykyinen valtionhallinnon tuottavuusohjelma korvataan uudella vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmalla,

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Energia 2011 Kivihiilen kulutus 2010, 4. vuosineljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiiltä käytettiin vuoden 2010 aikana sähkön- ja lämmöntuotannon

Lisätiedot

Valtion tuottavuustilasto 2008

Valtion tuottavuustilasto 2008 Julkinen talous 2009 Valtion tuottavuustilasto 2008 Valtion tuottavuus parani vuonna 2008 Korjattu 3.7.2009. Korjatut kohdat on merkitty punaisella. Valtion virastojen ja laitosten tuottavuuskehitys parani

Lisätiedot

Tahtin käyttö ja hyödyntäminen GTK:ssa Tahti-käyttäjäpäivä

Tahtin käyttö ja hyödyntäminen GTK:ssa Tahti-käyttäjäpäivä Tahtin käyttö ja hyödyntäminen GTK:ssa Tahti-käyttäjäpäivä Erikoissuunnittelija Ville Handolin 1 Geologian tutkimuskeskus GTK on kansainvälisesti suuntautunut valtion sektoritutkimuslaitos ja osa työ-

Lisätiedot

TULOSOHJAUKSEN UUDISTAMINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALALLA

TULOSOHJAUKSEN UUDISTAMINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALALLA TULOSOHJAUKSEN UUDISTAMINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALALLA VM:n pilotti-hanke: Uusien tulosohjausasiakirjojen ja talousarvion välinen yhteys 18.11.2012 Valtiovarainministeriön hallinnonala 1.3.2012

Lisätiedot

TULOSTAVOITEASIAKIRJA VUODELLE 2007

TULOSTAVOITEASIAKIRJA VUODELLE 2007 VALTIOVARAINMINISTERIÖ TILASTOKESKUS TULOSTAVOITEASIAKIRJA VUODELLE 2007 Valtiovarainministeriö ja Tilastokeskus ovat sopineet seuraavista vuotta 2007 koskevista tulostavoitteista sekä viraston toiminnan

Lisätiedot

Tilastokeskuksen Henkilöstötilinpäätös 2010

Tilastokeskuksen Henkilöstötilinpäätös 2010 Tilastokeskuksen Henkilöstötilinpäätös 2010 Käsitelty 08.03.2011 Tilastokeskuksen johtoryhmän kokouksessa ja yhteistyötoimikunnan kokouksessa 1(23) Sisällysluettelo I HENKILÖSTÖKERTOMUS... 2 Henkilöstö

Lisätiedot

Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2006

Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2006 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA 5 2006 Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2006 Helsinki 2006 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA

Lisätiedot

Kuka omistaa digitaalisen tiedon Tilastolakiuudistuksen ja Sote-tieto hyötykäyttöön - hankkeen esille nostamia kysymyksiä. Marjo Bruun 5.10.

Kuka omistaa digitaalisen tiedon Tilastolakiuudistuksen ja Sote-tieto hyötykäyttöön - hankkeen esille nostamia kysymyksiä. Marjo Bruun 5.10. Kuka omistaa digitaalisen tiedon Tilastolakiuudistuksen ja Sote-tieto hyötykäyttöön - hankkeen esille nostamia kysymyksiä Marjo Bruun 5.10.2016 Tiedonjalostus ja tilastointi Tilastolakiuudistus Sote tietojen

Lisätiedot

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 14.8.2003, klo 9.15 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2003 Beltton konserni kasvatti sekä liikevaihtoaan että liikevoittoaan. Konsernin liikevaihto kasvoi

Lisätiedot

Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. (30.01, osa) Hallinto ja tutkimus 01. Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 Teknisen tuotannon liikelaitos. Olennaiset tapahtumat toiminnassa

Tilinpäätös 2014 Teknisen tuotannon liikelaitos. Olennaiset tapahtumat toiminnassa Tilinpäätös 2014 Teknisen tuotannon liikelaitos 1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa Suunniteltu liikevaihto jäi 4,3 milj. euroa talousarviotavoitteesta. Henkilöstön määrä henkilötyövuosina oli 697,96 eli

Lisätiedot

L ä n n e n Te h t a a t O s a v u o s i k a t s a u s 1. 1. - 3 0. 4. 2 0 0 0

L ä n n e n Te h t a a t O s a v u o s i k a t s a u s 1. 1. - 3 0. 4. 2 0 0 0 Lännen Tehtaat Osavuosikatsaus 1.1.-30.4.2000 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.4.2000 Liikevaihto Lännen Tehtaiden tammi-huhtikuun liikevaihto oli 491,7 miljoonaa markkaa (1999: 382,0 Mmk). Liikevaihto kasvoi 29

Lisätiedot

YHTEINEN SÄVEL DIGIVALTION HR-JOHTAMISEEN JA OSAAMISEN KEHITTÄMISEEN

YHTEINEN SÄVEL DIGIVALTION HR-JOHTAMISEEN JA OSAAMISEN KEHITTÄMISEEN YHTEINEN SÄVEL DIGIVALTION HR-JOHTAMISEEN JA OSAAMISEN KEHITTÄMISEEN Kyvykäs, sitoutunut ja uutta luova henkilöstö on valtion voimavara. Anu Vehviläinen Yhtenäistämme henkilöstöjohtamista Nostamme innovatiivisuuden

Lisätiedot

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Tulostiedote 1.1. - 31.12.27 Esitys 11.2. Toimintakatsaus Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Suominen yhteensä Milj. EUR Q4/27 Q4/26 27 26 Liikevaihto 54,1 54,2 215,2 22,6 Liikevoitto ennen arvonalennuksia

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Kaupan varastotilasto

Kaupan varastotilasto Kauppa 2011 Kaupan varastotilasto 2011, 3. vuosineljännes Kaupan varastot kasvoivat 12,1 prosenttia vuoden 2011 kolmannella vuosineljänneksellä Kaupan yritysten varastojen arvo oli Tilastokeskuksen mukaan

Lisätiedot

Kehittämishankkeet ja tuottavuus

Kehittämishankkeet ja tuottavuus Kuntakehto-hankkeen loppuseminaari, Kuntatalo 18.4.2013 prof. Ismo Lumijärvi Kehittämishankkeet ja tuottavuus Miksi tutkia tuottavuutta? Kunnissa on tuottavuusohjelmia ja yleistä tarvetta suunnata hankkeita

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2016

Asuntotuotantokysely 2/2016 Asuntotuotantokysely 2/2016 Sami Pakarinen Kesäkuu 2016 1 (2) Kesäkuun 2016 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Kuntatalous neljännesvuosittain

Kuntatalous neljännesvuosittain Julkinen talous Kuntatalous neljännesvuosittain, 1. vuosineljännes Kuntien toimintakulut olivat 9,0 miljardia euroa tammi-maaliskuussa Vuoden tammi-maaliskuussa kuntien ulkoiset toimintakulut olivat 9,0

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja Valtiovarainministeriö vastaa valtioneuvoston osana» vakaan ja kestävän kasvun edellytyksiä vahvistavasta talouspolitiikasta,»

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2010

Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2010 Julkinen talous 20 Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 200 Tarkistetut julkisen talouden alijäämä- ja velkatiedot vuodelta 200 ilmestyneet Tilastokeskuksen tarkistettujen ennakkotietojen mukaan julkisyhteisöjen

Lisätiedot

VATUn menestystarinoita Elvis-hanke /ulkoasiainministeriö AIPA-hanke /oikeusministeriö

VATUn menestystarinoita Elvis-hanke /ulkoasiainministeriö AIPA-hanke /oikeusministeriö VATUn menestystarinoita Elvis-hanke /ulkoasiainministeriö AIPA-hanke /oikeusministeriö Valtio Expo 20.5.2014 ohjelmapäällikkö Tero Meltti VM tietohallintojohtaja Ari Uusikartano UM ohjelmajohtaja, Marko

Lisätiedot

OSAAMISEN HEDELMÄKORI

OSAAMISEN HEDELMÄKORI OSAAMISEN HEDELMÄKORI Havaintoja ja oppeja Valmiina digikiriin ja Yhteinen sävel -selvitysten tekemisestä H J F 1 7. 11. 2 0 1 T i m o L a i t i n e n Oppeja ja kokemuksia selvitysten tekemisestä 4 Digiselvitys

Lisätiedot

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 64 22.03.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Tilastoaineistojen säilytysajan määrääminen - normivaatimukset ja sopimusvelvoitteet. Anna-Leena Reinikainen

Tilastoaineistojen säilytysajan määrääminen - normivaatimukset ja sopimusvelvoitteet. Anna-Leena Reinikainen Tilastoaineistojen säilytysajan määrääminen - normivaatimukset ja sopimusvelvoitteet Anna-Leena Reinikainen 6.5.2009 Vaikuttavia säädöksiä Arkistolaki (831/1994) Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta

Lisätiedot

Tulosohjauksen ajankohtaiskatsaus

Tulosohjauksen ajankohtaiskatsaus Tulosohjauksen ajankohtaiskatsaus Taloushallinnon kevätseminaari Tallinna 4.-5.6.2013 Olli Ahonen Valtiokonttori Agenda 1. Ajankohtaista tulosohjauksen kehittämishankkeen toimeenpanosta 2. Uudistunut tuloksellisuusraportointi

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: Erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä (kuntayhtymä) TULOS-/VASTUUYKSIKKÖ: koko kuntayhtymä VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti.

Lisätiedot

Yritystiedonantajarasituksen mittauksen keskeisiä tuloksia -tilastointi

Yritystiedonantajarasituksen mittauksen keskeisiä tuloksia -tilastointi Yritystiedonantajarasituksen mittauksen keskeisiä tuloksia -tilastointi Yritystiedonantajarasituksen seurantajärjestelmä projekti (2008-2009) selvitettiin Tullihallituksen ja Tilastokeskuksen tiedonkeruiden

Lisätiedot

Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto 01. Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä 210 000 euroa. S e l v i t y

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa

Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa Energia 2012 Kivihiilen kulutus 2012, 3 vuosineljännes Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan tämän vuoden

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Espoo Talouspalvelut -liikelaitoksen talouden tilannekatsaus tilanteesta

Espoon kaupunki Pöytäkirja Espoo Talouspalvelut -liikelaitoksen talouden tilannekatsaus tilanteesta 11.06.2014 Sivu 1 / 1 1577/02.02.02/2014 61 Espoo Talouspalvelut -liikelaitoksen talouden tilannekatsaus 30.4.2014 tilanteesta Valmistelijat / lisätiedot: Seija Rupponen, puh. 043 825 1527 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2016

Asiakirjayhdistelmä 2016 Asiakirjayhdistelmä 01. Maahanmuuttoviraston ja valtion vastaanottokeskusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Talousesitys HE 30/ vp (28.9.) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 39 229 000 euroa. 1)

Lisätiedot

Teollisuuden varastotilasto

Teollisuuden varastotilasto Teollisuus 2012 Teollisuuden varastotilasto 2011, 4. neljännes Varastojen arvo teollisuudessa kasvoi vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä Teollisuuden varastojen arvo oli Tilastokeskuksen mukaan vuoden

Lisätiedot

Valtion tuottavuustilasto 2010

Valtion tuottavuustilasto 2010 Julkinen talous 2011 Valtion tuottavuustilasto 2010 Valtion tuottavuus parani vuonna 2010 Valtion virastojen ja laitosten tuottavuuskehitys parani vuonna 2010 edellisvuoteen verrattuna. Työn tuottavuus

Lisätiedot

Yhteisten ohjaus-, tuki- ja palkallisen poissaolon toimintojen yhtenäisen käytön varmistaminen

Yhteisten ohjaus-, tuki- ja palkallisen poissaolon toimintojen yhtenäisen käytön varmistaminen Yhteisten ohjaus-, tuki- ja palkallisen poissaolon toimintojen yhtenäisen käytön varmistaminen Kieku-kirjanpitoyksiköille sekä Kiekun käyttöönottoerissä 2, 3 ja 4 oleville kirjanpitoyksiköille Taustaa

Lisätiedot

Kaupan varastotilasto

Kaupan varastotilasto Kauppa 2012 Kaupan varastotilasto 2011, 4. vuosineljännes Kaupan varastot kasvoivat 12,5 prosenttia vuoden 2011 viimeisellä vuosineljänneksellä Kaupan yritysten varastojen arvo oli Tilastokeskuksen mukaan

Lisätiedot