Tilastokeskuksen tilinpäätös vuodelta 2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tilastokeskuksen tilinpäätös vuodelta 2011"

Transkriptio

1 (39) TK Tilastokeskuksen tilinpäätös vuodelta

2 2(39) Sisältö 1. TOIMINTAKERTOMUS Johdon katsaus Vaikuttavuus Toiminnan vaikuttavuus Siirto- ja sijoitusmenojen vaikuttavuus Toiminnallinen tehokkuus Toiminnan tuottavuus Toiminnan taloudellisuus Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus Tuotokset ja laadunhallinta Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Tilinpäätösanalyysi Rahoituksen rakenne Talousarvion toteutuminen Tuotto- ja kululaskelma Tase Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Arviointien tulokset Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä TALOUSARVION TOTEUTUMALASKELMA TUOTTO- JA KULULASKELMA TASE LIITETIEDOT ALLEKIRJOITUS... 39

3 3(39) 1. Toimintakertomus 1.1 Johdon katsaus Euroopan velkakriisi heijastui edelleen tilastoalan toimintaympäristöön vuonna. Euroopan unionin toimet talouden ohjaus-, sääntely- ja valvontajärjestelmien kehittämiseksi ovat lisänneet talouden seurantaa ja tilastotiedon kysyntää sekä kiristäneet tilastojen laatuvaatimuksia. Myös Suomessa talouden epävarmuus jatkui ja bruttokansantuotteen elpyminen hiipui uudelleen vuoden jälkipuoliskolla. Uusi hallitus käynnisti useita selvitysja uudistushankkeita, jotka vaikuttavat tilastojen kysyntään ja toimintaympäristöön. Uusi tietohallintolaki ja valtion yhteisten IT -palveluiden käyttöönotto tiivistivät julkisen hallinnon tietohallinnon yleistä ohjausta. Myös tilastolain uudistamisen valmistelu jatkui toimintavuonna. Euroopan tilastojärjestelmän kehittäminen on jatkunut. Vuonna oli vireillä uudistuksia, jotka koskivat mm. Euroopan tilastojärjestelmän hallintarakenteita, tilasto-ohjelmien priorisointia, tilastolainsäädäntöä ja tilastojen laadunhallintajärjestelmää. Myös käytännesääntöjä tarkistettiin. Kehitystyö on edennyt myös yksittäisille tilasto-alueille, kuten talous-, yritys- ja sosiaalitilastojen uudistamiseen. Keskustelu hyvinvoinnin mittaamisesta jatkui vilkkaana. Eurostatin aikaisemmin julkaisema tuotantovisio ja sitä toteuttava strategia ovat tarjonneet kehyksen Euroopan tilastojen kehittämiselle. Tilastokeskuksen toiminta jatkui tuloksellisena vuonna. Tuotannon volyymi kasvoi pari prosenttia ja kokonaistuottavuus nousi viisi prosenttia vuotta aikaisemmasta. Veloituksettoman tilastotiedon tarjonta ja kysyntä kasvoivat reipasta vauhtia. Maksullinen toiminta sujui suunniteltua paremmin ja myös EU:n kasvavat tilastovaatimukset kyettiin toteuttamaan. Kokonaisuudessaan julkisen tilaston palvelukyky säilyi hyvällä tasolla; asiakkaiden palaute oli valtaosin myönteistä ja henkilöstön työtyytyväisyys nousi edellisvuodesta. Myös toiminnan kustannustehokkuus vahvistui. Henkilöstön kokonaismäärä vuoden lopussa kasvoi vajaan prosentin, mutta henkilötyövuodet vähenivät 2-3 prosenttia edellisestä vuodesta. Henkilöstön kokonaismäärä on alentunut likimain kymmenesosan vuoden 2008 tasosta. Tuotantoprosessien kehittäminen on viime vuosina kohdistunut mm. yritys- ja henkilötiedon keruujärjestelmien kehittämiseen sekä hallinnollisten aineistojen hyödyntämiseen. Myös tietojen jakelukanavia sekä julkaisu- ja metatietojärjestelmiä on uudistettu. Yksittäisistä tilastouudistuksista merkittävimpiä ovat olleet kansantalouden tilinpidon ja yritystilastojen laajat järjestelmäuudistukset. Myös tilastotuotteiden ja -palveluiden uudistaminen on vauhdittunut. Painopiste on ollut toimintaa yhtenäistävässä kehitystyössä ja kansallisen toiminnan sopeuttamisessa Euroopan tilastojen kehittämiseen. Toimintavuonna käynnistettiin Tilastokeskuksen toimintastrategian ja ICT - strategian päivittäminen. Viraston uusi keskipitkän ajan tuottavuusohjelma hyväksyttiin. Johtamista ja esimiestyötä kehitettiin Tilastokeskuksen johtamispolitiikan ja henkilöstöstrategisten toimintalinjausten mukaisesti. Strategiatyön tavoitteena on sitoa strategia aikaisempaa kiinteämmin toiminnan suunnitteluun. Euroopan talouden viime vuosien kriisien myötä myös julkisen tilaston haasteet ovat lisääntyneet. Paineet yhteiskunnan tilastoinfrastruktuurin uudistamiseen ovat

4 4(39) kasvaneet ja tämä näkyy sekä Euroopan tilastojärjestelmän että kansallisten tilastovirastojen toiminnassa. Niukat resurssit pakottavat priorisoimaan paitsi tilastoohjelmia myös kehitystyön painopisteitä. Teknologian kehitys, uudet tietolähteet ja uudet menetelmät mm. suurten tietomassojen hyödyntämiseen avaavat tilastovirastoillekin uusia mahdollisuuksia vastata yhteiskunnan muuttuviin ja kasvaviin tilastotiedon tarpeisiin. 1.2 Vaikuttavuus Valtiovarainministeriö on asettanut Tilastokeskukselle seuraavat vaikuttavuustavoitteet (Valtion talousarvioesitys ): Tilastotoimen tuottamat tiedot täyttävät keskeiset kansalliset tietotarpeet ja Suomen kansainväliset sitoumukset. Kansallista tilastotointa kehitetään laadukkaana, tehokkaasti ja yhtenäisin toimintatavoin toimivana kokonaisuutena. Tilastokeskus edistää Euroopan tilastoja koskevien käytännesääntöjen soveltamista tilastotoimessa Toiminnan vaikuttavuus Tavoitteet 1 ja 2 1. Tilastokeskus vastaa toimintaympäristön haasteisiin siten, että luottamus Tilastokeskuksen tuottamiin tilastoihin säilyy vähintään nykyisellään ja että Tilastokeskuksen tunnettuus kasvaa tavoite Mittari 1 Tilastokeskuksen tuottamien tietojen luotettavuus, % Tilastokeskuksen tunnettuus, % Tiedot perustuvat parittomina vuosina toteutettavaan yrityskuvatutkimukseen (Taloustutkimus Oy) Sekä luottamus Tilastokeskuksen tuottamiin tilastoihin että Tilastokeskuksen tunnettuus ovat säilyneet erinomaisella tasolla. Tilastokeskuksen toiminnan vaikuttavuus perustuu kansalliseen ja kansainväliseen luottamukseen. Sen peruselementtejä ovat Tilastokeskuksen asiantuntemus ja luotettavat tilastot sekä näiden taustalla laadukkaat perustiedot ja tilastointimenetelmät. Luottamuksen saavuttamiseksi panostetaan aktiiviseen, tavoitteelliseen ja johdonmukaiseen yhteistyöhön niin kansallisten kuin kansainvälistenkin sidosryhmien kanssa sekä tilastotiedon näkyvyyden ja käyttövalmiuksien lisäämiseen. Arviointien tulokset raportoidaan luvussa 1.8. Tilastokeskus ohjaa tilastotoimen yhtenäisyyttä erityisesti laadun ja menettelytapojen osalta käytännesääntöjen mukaisesti. Tilastokeskuksen sidosryhmäyhteistyölinjausten periaatteiden ja tavoitteiden mukaisesti työtä tehdään pääjohtajatapaamisissa, muissa yhteistyöverkostoissa sekä erityisesti Suomen Virallisen Tilaston (SVT) neuvottelukunnassa. SVT-neuvottelukunta toimii tilastoja tuottavien viranomaisten yhteisenä foorumina Suomen virallisen tilaston ylläpidossa ja kehittämisessä sekä tilastotoimen kehittämislinjausten ja Euroopan tilastojärjestelmän kansallisen tason koordinoinnin tavoitteiden edistämisessä. Nykyisen neuvottelukunnan toimikausi on Tavoitteet on kursivoitu. Numerointi viittaa taulukoissa oleviin mittareihin.

5 5(39) SVT-neuvottelukunta teki vuoden alussa SVT-tilastojen verkkosivujen itsearvioinnin. Pääosa esille tulleista ongelmista korjattiin vuoden aikana. Lisäksi SVT-neuvottelukunta täydensi tietosuojasuositusta. Tilastokeskuksen Stat- Fin-tietokantaa on laajennettu niin, että sitä voivat käyttää myös muut tilastontuottajat taulukkojakelussaan. Vuonna taulukoita oli 14 eri tuottajalta Suomen viralliseen tilastoon kuului 273 tilastoa. Vuonna valmisteltiin uudet Tilastokeskuksen maksuttomien tietojen jatkokäyttöehdot, jotka julkaistiin vuoden 2012 alussa. Niissä Tilastokeskus myöntää verkossa oleviin maksuttomiin tietoaineistoihin laajat jatkokäyttöoikeudet niin kaupallisiin kuin ei-kaupallisiinkin tarkoituksiin. Samassa yhteydessä avattiin avoin rajapinta StatFin-tietokantaan. Muutokset toteuttavat avoimen datan periaatteita ja laajentavat olennaisesti tiedon jatkokäyttömahdollisuuksia. Tilastokeskus on aktiivisesti osallistunut EU:n tilastosäädösten valmisteluun. EUneuvostossa on käsitelty seuraavia Tilastokeskusta koskevia tilastoasetusehdotuksia: matkailutilasto, ympäristötilinpito, tieliikenteen tavarankuljetustilasto, kansantalouden tilinpito ja rikosturvallisuustilasto. Lisäksi Tilastokeskus on ollut aktiivisesti mukana EU:n Economic Governance -uudistusten tilastovaikutuksia koskevassa valmistelutyössä, joka koski julkisen talouden tiukkenevaa seurantaa, EDP-tietojen tarkempia laatuvaatimuksia ja makrotalouden seurantaindikaattoreita. Seurantavuonna annettiin asetukset Euroopan ympäristötilinpidosta ja Euroopan matkailutilastoista. Matkailutilastoasetuksen soveltamisen seurauksena tilastovuoden 2012 alusta uudistetaan majoitustilasto ja suomalaisten matkailu - tutkimus. Lisäksi komissio antoi lukuisia täytäntöönpanoasetuksia, jotka koskevat mm. yritysten henkilöstökoulutustutkimusta (CVTS), koulutusta ja elinikäistä oppimista, aikuiskoulutustutkimusta ja työtapaturmatilastoa. Tilastokeskus edusti Suomea neuvoston tilastotyöryhmän kokouksissa mm. Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmän uudistamista koskevaa asetusta ja rikosturvallisuustilastoja koskevaa asetusta käsiteltäessä. Seurantakauden lopussa komissio antoi ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan tilasto-ohjelmasta vuosiksi sekä ehdotuksen väestötilastoista. EU:n kasvihuonekaasupäästöjen seuranta- ja raportointijärjestelmää sekä muiden ilmastonmuutostietojen raportoimista kansallisella ja unionin tasolla koskevan asetuksen käsittely aloitettiin neuvoston ympäristötyöryhmässä. Tilastokeskuksen yhteydessä toimi seurantavuonna nelisenkymmentä yhteistyöryhmää. Tärkeimmät yhteistyöryhmät ovat Tilastokeskuksen neuvottelukunta, tieteellinen neuvottelukunta ja Suomen virallisen tilaston (SVT) neuvottelukunta. Tilastokeskuksella on myös pysyvät yhteistyöryhmät tiedonantajien ja tilastontuottajien edustajien kanssa. Lisäksi Tilastokeskus on perustanut eri tilastoalueille asiantuntijaryhmiä, joihin on kutsuttu ulkopuolisia asiantuntijoita. Tilastokeskuksen asettamia työryhmiä, joissa oli mukana Tilastokeskuksen ulkopuolisia henkilöitä, oli noin 60. Tilastokeskuksen edustajia oli mukana noin sadassa ulkopuolisten asettamassa työryhmässä. Tilastotoimen selvityshankkeen jatkona käynnistettiin useita erillisiä selvityshankkeita. Tilastolakia uudistaneen työryhmän työ päättyi vuoden lopussa. Työryhmä ei kuitenkaan ollut yksimielinen, vaan kolme tilastoviranomaista sekä tiedonantajien edustaja jättivät eriävät mielipiteet.

6 6(39) Finanssivalvonta ja Tilastokeskus ovat tehneet periaatepäätöksen vakuutustilastojen siirrosta Tilastokeskukseen. Tavoite 3. Laadukkaiden perustietojen varmistamiseksi ja koetun tiedonantorasituksen keventämiseksi kehitetään edelleen Internet-lomakkeilla tehtäviä tiedonkeruita tavoite -11 muutos Mittari 3 Internet-lomakkeilla vastanneiden osuus vastanneista yritystiedonkeruissa, % %-yks. Mukana ovat sekä Internet-lomakkeilla vastanneet sekä automaattinen raportointi. Yritystiedonkeruissa lähes saavutettiin Internet-lomakkeilla vastaamistavoite. Automaattista raportointia hyödyntäviä tiedonkeruita on kaksi. Tiedonantajien motivointia on tehty yhteistyössä yritysten etujärjestöjen kanssa. Tiedonkeruiden Internet-lomakkeiden käytettävyyden testaaminen Surveylaboratoriossa juurrutettiin tilastotoiminnan suunnittelun osaksi. Henkilötiedonkeruissa on käynnistetty selvitys mahdollisuudesta yhdistää eri keruumuotoja (mixed mode) hyödyntämällä esimerkiksi Internet-lomaketta ja puhelintiedonkeruuta. Tätä vaihtoehtoa selvitettiin suomalaisten matkailututkimuksen ja kuluttajabarometrin osalta. Toimeksiantoina tehtävissä tutkimuksissa vastausrasitetta on vähennetty antamalla lähes kaikissa kyselyissä mahdollisuus vastata myös Internet-lomakkeella paperilomakkeen sijasta. Verohallinto myönsi Tilastokeskukselle KATSO-tunnistepalvelun käyttöluvan 9.2., minkä jälkeen aloitettiin käyttöönoton valmistelu. Yrityksille aiheutunut tiedonantorasitus 2006 Vuosi htv Muutos edellisestä vuodesta, % 2006 * * * * * Tiedot ovat arvioita. Vuosina muuttuneissa tiedonkeruissa on tehty rasitekyselyitä. Yritysten tiedonantorasitus arvioitiin vuosina ja edellisten vuosien tietojen perusteella. Mittauksia on tehty, jos tiedonkeruussa on tapahtunut muutoksia. Rasitus väheni 14 prosentilla 2009, mutta säilyi vuonna samalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Vuonna 2009 työvoimakustannustilaston määrävuosin tehtävä tiedonkeruu aiheutti noin 17 htv:n rasituksen tiedonantajille Siirto- ja sijoitusmenojen vaikuttavuus Tilastokeskuksella ei ole siirto- eikä sijoitusmenoja.

7 7(39) 1.3 Toiminnallinen tehokkuus Toiminnan tuottavuus Tavoite 4: Tuottavuuden arvioidaan kasvavan kahdella prosentilla vuonna tavoite -11 muutos Mittari 4 Kokonaistuottavuuden muutos edellisestä vuodesta, % 4,8 2,2 2,0 5,0 +2,8 %-yks. Tilastokeskuksen kokonaistuottavuus vuonna parani viidellä prosentilla edellisestä vuodesta. Tuottavuuden paraneminen perustuu sekä tuotoksen kasvuun että käytettyjen tuotantopanosten vähenemiseen. Budjettirahoitteisen toiminnan tuottavuus parani lähes kuudella prosentilla. Maksullisen toiminnan tuottavuus parani vajaalla neljällä prosentilla. Maksullisen toiminnan tuotokset säilyivät suunnilleen ennallaan, kun taas panoksia käytettiin edellistä vuotta vähemmän. Tuottavuutta edistävinä toimina on mm. lisätty verkkopalveluiden automaattipäivitteisyyttä tietojärjestelmistä (esim. julkaisuluettelot), kehitetty toimeksiantoprosessin hallinta- ja ohjauskäytäntöjä, parannettu talousraportointia, virtaviivaistettu julkaisuprosesseja ja kehitetty sekä tilastojen tuotantojärjestelmiä että prosessijohtamista. Kehittämisen painopisteitä on tarkennettu ja uusia hankkeita on priorisoitu nimenomaan prosessien parantamisen näkökulmasta. Tilastojen tuotantojärjestelmien uudistamishankkeista laajin on yritystilastojärjestelmän uudistaminen (YTY, 2014). Tavoitteena on yritystilastojen tuotannon tehostaminen ja laadun parantaminen. Seurantavuonna käynnistyneissä aliprojekteissa tuotettiin nykytilankuvaukset, ongelma-analyysit, yleiset tavoitetilankuvaukset sekä systeemikuvauksia, päätettiin teknologiavalintoja ja tehtiin ensimmäisiä ohjelmointitöitä. Lisäksi saatettiin loppuun yritystietojärjestelmän tietokantojen eli tuotantokannan ja yritystietovaraston tietokannan perusrakenteen suunnittelu- ja toteutustyöt. Hanke on edennyt suunnitellusti. Myös muita tilastotuotantojärjestelmiä on kehitetty. Eduskuntavaalien tuotantojärjestelmän uudistus saatettiin loppuun vuoden eduskuntavaalien tilaston tuottamisen yhteydessä. Vaalien karttapalvelu toteutettiin uuden explorer - karttapalvelun pilottihankkeena. Hallinnollisten aineistojen vastaanottojärjestelmä otettiin käyttöön ensimmäisenä yritysrekisterissä. Kansantalouden vuositilinpidon tietojärjestelmä otettiin onnistuneesti käyttöön kesän laskentakierroksella. Neljännesvuosittaisten sektoritilien tietojärjestelmän rakentaminen jatkuu suunnitellusti. Julkisyhteisöjen neljännesvuosittaisen rahoitustilinpidon siirto uuteen tietojärjestelmään muun neljännesvuosittaisen rahoitustilinpidon yhteyteen käynnistettiin kartoittamalla lähdeaineistot ja aloittamalla lähdeaineistojen käsittely. Syyttäjän ja alioikeuksien asianhallintajärjestelmästä (SAKARI) tuotettavien tilastojen tuotantojärjestelmän kehittämistä ja yhtenäistämistä on jatkettu. Kuluttajahintaindeksin tuotantojärjestelmä ei edennyt aivan suunnitellusti ajoittaisesta ohjelmointiresurssien puutteesta johtuen. Uusi ammattiluokitus on otettu käyttöön. Tilastotuotantoprosessin yhtenäistämisen kannalta merkittävimmät hankkeet liittyvät editoinnin kehittämiseen ja muuttuja- ja luokituseditorien käyttöönottoon. Editointiprojekti päättyi vuoden lopussa. Projekti kuvasi Tilastokeskuksen

8 8(39) Toiminnan taloudellisuus editointi- ja imputointikäytännöt, teki selvitystyötä kansainvälisistä käytännöistä sekä loi editoinnin prosessimallin. Muuttujaeditorin käyttöönottoprojekti alkoi maaliskuussa. Projektissa tehtiin sisältömäärittelyä, suunniteltiin arkistoinnin työkaluja, laadittiin ohjeita sekä edistettiin metatietovaraston aineistokuvausten käyttöä tilastotuotantoprosessissa. Käyttöönotto tulee painottumaan suunnitellun aikataulun mukaisesti vuoteen Luokituseditorihankkeessa laadittiin käyttötapauskuvaukset ja vaatimusmäärittelyt. Editorin rakentaminen siirrettiin osaksi luokitusten palvelurajapinnan kehittämistä. Työ jatkuu vuonna Ydintoiminnan ulkopuolelle jäävässä ICT-toiminnassa otetaan käyttöön julkisen hallinnon tietohallintoa ja sähköisiä palveluja koskevia yhteisiä tietoteknisiä ratkaisuja tietohallintolain edellyttämällä ja VM:n kanssa erikseen sovittavalla tavalla. Toistaiseksi työ on painottunut VM:n hallinnonalan IT-koordinointiryhmän toimintaan sekä lausuntopyyntöihin perehtymiseen ja kommentointiin. Tilastokeskuksen henkilöstö- ja taloushallinnon järjestelmäprojekti Kieku eteni aikataulussa, mutta keskeytyi loppuvuodeksi valtion Kieku-hankkeen myöhentymisen vuoksi. Vuonna toteutettiin Viitta-itsearviointi ja hankkeeseen liittyviä työpajoja. Selvitystyö tärkeimpien tilastojen tuotantoprosessien riskeistä on käynnistynyt. Tilastojen revisiokäytänteiden yhdenmukaistamiseen liittyviä ohjeita on kehitetty. Green Office-ympäristöohjelma päivitettiin uuden WWF-Compassin mallin mukaiseksi. Ohjelman keskeisiin tavoitteisiin kuuluvat sähkön ja paperin kulutuksen vähentäminen. Vuonna sähkön kulutus Tilastokeskuksessa oli 17 prosenttia pienempi kuin. Paperin kulutus on vähentynyt 37 prosenttia vuodesta 2008 arvioituna A4-paperien ostoilla. Vuonna kopiopaperia ostettiin 6200 riisiä, mille tasolle kulutus on vakiintunut 9900 riisin kulutuksesta vertailuvuonna Jätehuollossa siirryttiin alkuvuodesta keräämään lasi- ja metallijätettä kaikkien kerrosten jätepisteissä. Videoneuvottelujärjestelmät Turun ja Seinäjoen aluekonttoreista siirrettiin Helsingin toimipisteeseen. Myös henkilökohtaisia videoneuvotteluyhteyksiä otettiin käyttöön. Vuoden aikana videoneuvotteluyhteyksiä käytettiin yli 1000 tuntia. Tavoite 5. Kiinteiden kustannusten osuutta kokonaiskustannuksista pyritään alentamaan lisäämällä edelleen ostopalveluita. Tavoite 6. Toteutetaan Tuottavuusohjelma 2015:n toimenpiteitä tavoite -11 muutos Mittari 5 Kiinteiden kustannusten osuus kokonaiskustannuksista, % 74,1 76,1 76,0 77,1 1 %-yks 6 Tilastotietojen tuotantomenot tilastojulkistusta kohti, ,6 81,3 84,0 79,9-1 % Kiinteiden kustannusten osuus kokonaiskustannuksista kuvaa kiinteiden menojen eli kuukausipalkkojen ja vuokrien osuutta kokonaismenoista. Mittari ylittää sekä tavoitetason että edellisen vuoden n yhdellä prosenttiyksiköllä ja on hivenen korkeampi kuin koskaan aikaisemmin. Kiinteät menot nousivat runsaalla prosentilla edellisestä vuodesta. Kokonaismenot sen sijaan säilyivät ennallaan.

9 9(39) Seurantavuonna kokonaismenot olivat lähes miljoona euroa suunniteltua pienemmät. Ostopalveluita ei lisätty suunnitellusti. Tilastotietojen tuotantomenot tilastojulkistusta kohti olivat prosentin pienemmät kuin edellisenä vuonna ja selvästi pienemmät kuin tavoite. Menot säilyivät lähes ennallaan, mutta julkistusten määrä kasvoi yli kahdella prosentilla. Julkistusten määrän muutoksesta kerrotaan lisää luvussa Tilastokeskus laati toisen tuottavuusohjelmansa: Tuottavuusohjelma 2015, joka vahvistettiin heinäkuussa. Tuottavuusohjelmaan liittyvistä hankkeista merkittävin on yritystilastojärjestelmän uudistaminen, joka yhdessä eräiden muiden toimenpiteiden kanssa on raportoitu edellisessä luvussa. Toimitilojen käytön tehostamiseksi Tilastokeskus on osallistunut Hallinnon tilanhallinta (HTH) -hankkeeseen ja tilatiedot on tallennettu Optimaze.net -järjestelmään. Senaatti-kiinteistöt toimii Tilastotalon vapautuvien toimitilojen asiantuntijana tavoitteenaan löytää vapautuville tiloille uusi käyttäjä. Vuonna tiloja oli vuokrattuna edelleen noin 600 m 2 maa- ja metsätalousministeriön käyttöön. Seurantavuonna valmisteltiin tilakäytön tehostamista ja aiempaa laajempaa tilojen edelleenvuokrausta vuonna Lisäksi on selvitetty mahdollisuuksia lakkauttaa kaksi aluetoimistoa tilastotoimen tehostamista ja alueellistamista valmisteelleen valtiovarainministeriön työryhmän ehdotusten mukaisesti. Lisäksi on sovittu Helsingin Yliopiston kirjaston kanssa palvelupisteen perustamisesta Kaisa-talolle 2012 ja käynnistetty vastaavat toiminto- ja tilamuutosvalmistelut Tilastotalolla sekä siirretty kirjaston arkistoaineistoja Kansallisarkistoon Pysyviä toimintamenoja koskevat säästötavoitteet on oleelliselta osin saavutettu. Julkaisujen myyntitoiminnan ulkoistamisesta vuoden 2012 alusta alkaen tehtiin seurantavuonna sopimus Editan kanssa Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Tavoite 7. Maksullisen palvelutoiminnan tavoitteena on keskimääräinen 100 prosentin kustannusvastaavuus kolmivuotisjaksona Tavoite 8. Maksullisen toiminnan kustannustehokkuutta edistetään maksullisten tietokantojen uudistuksella, joka käynnistyi vuonna. Mittari 2009 tavoite -11 muutos 7 Tuotot, % 8 Kustannusvastaavuus, % %-yks. Maksullinen toiminta on sujunut sekä tuottojen että kustannusvastaavuuden osalta suunniteltua paremmin. Julkaisutuotot vähenivät edelleen painojulkaisujen vähenemisen myötä. Sen sijaan tilastointipalvelujen kysyntä on kasvanut erityisesti liikennesektorilla. Asiakaskoulutus on ollut edellisvuotta vilkkaampaa. Loppuvuonna tuottoja kertyi suunniteltua enemmän henkilötilastoihin liittyvistä toimeksiantopalveluista. Vuosien 2009 kustannusvastaavuustavoite oli 100 ja 104. Yksittäisistä toimeksiannoista merkittävin on kansainvälinen aikuistutkimus PI- AAC. Sen varsinaiset haastattelut käynnistyivät syyskuussa ja ne jatkuvat maaliskuun loppuun Vuoden lopussa haastatteluja oli saatu jonkin verran tavoitteeksi asetettua enemmän.

10 10(39) Tuotot tuoteluokittain 2009 Tuoteluokka Toteuma 2009 * Toteuma Toteuma Muutos 11 % 1 Julkaisut Tietokantapalvelut Vakiotuotteet Toimeksiantopalvelut Tilastointipalvelut Asiakaslähtöisesti räätälöidyt konseptituotteet Erityisselvitykset ja tietopalvelutoimeksiannot Tutkimuslaboratorio ja tutkimusaineistot Koulutus- ja asiantuntijapalvelut Muut tulot, esim. tilavuokrat Yhteensä * Tuote- ja palveluluokitusta muutettiin vuoden alusta, minkä vuoksi tiedot vuodelta 2009 eivät ole täysin yhteneviä. Tämä näkyy erityisesti muissa tuloissa sekä Tutkimuslaboratoriosta ja tutkimusaineistoista saatavissa tuloissa. Asiakasryhmittäisessä tarkastelussa näkyy selvästi yliopistojen siirtyminen valtion kirjapitoyksiköistä muiksi julkisoikeudellisiksi yrityksiksi vuoden alussa. Tulot ryhmässä muut, johon siis yliopistot nyt kuuluvat, kasvoivat voimakkaasti edelleen. Myynti kunnille oli edellisten vuosien tasolla. Elinkeinoelämältä saadut tulot pienentyivät vähän. Tuoteluokittaisista tulolähteistä suurin on toimeksiantopalvelut. Julkaisuista saatavat tulot ovat pienentyneet edelleen. Tulot asiakasryhmittäin euroa Valtio Kunnat Elinkeinoelämä Muut

11 11(39) Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma, 1000 euroa 2009 Toteuma Tavoite Toteuma Toteuma TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot Maksullisen toiminnan myyntituotot Maksullisen toiminnan muut tuotot Tuotot yhteensä KOKONAISKUSTANNUKSET Erilliskustannukset 1) Aineet, tarvikkeet ja tavarat Henkilöstökustannukset Vuokrat Palvelujen ostot Muut erilliskustannukset 2) Erilliskustannukset yhteensä Osuus yhteiskustannuksista Tukitoimintojen kustannukset Poistot Korot Muut yhteiskustannukset Osuus yhteiskustannuksista yhteensä Kokonaiskustannukset yhteensä KUSTANNUSVASTAAVUUS ) 2) Vuoden erilliskustannukset ovat yksinomaan maksullisen toiminnan aiheuttamia. Vuosien ja 2009 erilliskustannusten esitystapa on sama kuin vuonna. Vuoden muut erilliskustannukset sisältävät keskeneräisten hankkeiden ja julkaisuvaraston muutoksen. Varastomuutos on ollut vuonna yhteensä -130 t euroa Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus Tavoite 9. Yhteisrahoitteisesti toteutetaan EU:n osittain rahoittamia kehittämishankkeita sekä valtion viranomaisten ja talousarvion ulkopuolisten tahojen kanssa tehtäviä yhteisprojekteja. Tavoite 10. Yhteisrahoitteisissa hankkeissa on hyväksytty melko alhainen kustannusvastaavuus, koska rahoitusta käytetään pakolliseen EU-asetusten tai kansallisten tarpeiden mukaiseen tuotantoon tai sen kehittämiseen. Mittari 2009 tavoite -11 muutos 9 Tuotot, % 10 Kustannusvastaavuus, % 43,7 37, ,4-2 %-yks.

12 12(39) Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot ovat pienentyneet 21 prosentilla. Tämä johtuu EU:lta saatavan rahoituksen vähenemisestä. Tuottojen ohella myös kustannukset ovat vähentyneet, mutteivät aivan samaa tahtia. Kustannusvastaavuus on heikentynyt hieman eikä tavoitetasoa aivan saavutettu. Monet yhteisrahoitteisen toiminnan hankkeet ovat joko EU-asetuksilla pakollisia tai jatkuvaan tilastotuotantoon kuuluvia hankkeita. Tämän vuoksi kustannusvastaavuustavoitteessa on joustettu, koska ulkopuolelta saatu rahoitus on kuitenkin ollut turvaamassa hankkeiden toteutumista. EU-asetusten voimaantulon myötä ovat EU-hankkeisiin saatavat kehittämisrahat vähentyneet. Lisäksi yhteisrahoitteisiin hankkeisiin osallistumista vaikeuttaa tilastoasiantuntijoiden irrottaminen pakollisesta tilastotuotannosta. Eräiden EU:n osittain rahoittamien hankkeiden aloitus on viivästynyt Eurostatista johtuvista syistä. Matkailun edistämiskeskuksen (MEK) kanssa jatkettiin vuodella sopimusta rajahaastattelututkimuksen tuottamisesta. MEK:in rahoitusosuus pieneni lähes puolella. Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma, 1000 euroa 1) 2009 Toteuma Tavoite Toteuma Toteuma YHTEISRAHOITTEISEN TOIMINNAN TUOTOT Muilta valtion virastoilta saatu rahoitus EU:lta saatu rahoitus Muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus Yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot Tuotot yhteensä Yhteisrahoitteisen toiminnan erilliskustannukset Aineet, tarvikkeet ja tavarat Henkilöstökustannukset Vuokrat Palvelujen ostot Muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä Yhteisrahoitteisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista Tukitoimintojen kustannukset Poistot Korot Muut yhteiskustannukset Osuus yhteiskustannuksista yhteensä Kokonaiskustannukset yhteensä OMARAHOITUSOSUUS Tuotot - kustannukset Omarahoitusosuus, % 64,6 % 64,0 % 63,0 % 56,3 % 1) Vuoden tuotot ja kustannukset sisältävät UM:n Lähialueyhteistyö-momentin ( ) käyttöoikeutta 21 t euroa.

13 13(39) 1.4 Tuotokset ja laadunhallinta Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet Tavoite 11. Tilastokeskus tuottaa noin 190 tilastoa ja huolehtii niiden julkistamisesta julkishyödykkeenä sekä tuottaa muita maksullisia ja maksuttomia suoritteita. Tavoitteet 12 ja 13. Tilastot julkaistaan Internetissä. Tavoite 14. Uudet tai lähes valmiit EU-asetukset edellyttävät runsaasti muutoksia ja kehittämistä tilastotuotannossa. Mittari 2009 tavoite -11 muutos 11 Tilastojulkistuksia, kpl % 12 Veloitukseton tietokantapalvelu, taulukoiden lukumäärä, kpl % 13 Vierailukertoja Tilastokeskus.fi - palvelussa, 1000 kpl/kk (hakukoneet puhdistettu) % 14 EU-raportointi ja kv. kyselyt, kpl % 15 Toimeksiantojen lukumäärä, kpl * % 16 Asiakasorganisaatioita, kpl % * Lukumäärätieto vuonna 2009 ei ole vertailukelpoinen luokitusmuutoksen vuoksi. Tilastokeskus tuottaa voimassa olevien EU-säädösten ja -sitoumusten edellyttämät tilastot. Tilastokeskuksen vastuulla on noin 190 tilaston tuotanto. Vuonna Tilastokeskuksessa aloitettiin kahden uuden tilaston tuotanto. Kansantalouden materiaalivirrat on uusi tilasto, jonka ensimmäinen viiteajanjakso oli ja julkaisuajankohta Jatkossa tilastointi perustuu ympäristötilinpitoasetukseen. Neljännesvuosittaisen rahoitustilinpidon laadinta siirtyi Suomen Pankista Tilastokeskukseen, jossa aiemmin tuotettiin rahoitustilinpidon vuositilasto. Asuntojen hinnat -tilastosta on julkistettu alkaen myös kuukausitietoja. Siihen asti tilasto julkaistiin neljännesvuosittain. Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot -tilasto on lakkautettu ja tupakkatilaston laadinta siirrettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle. Lisäksi tilastojen julkistamisia on yhdistetty mm. energia- ja väestötilastoissa. Pääomakantatilaston julkistaminen on liitetty osaksi kansantalouden tilinpitoa ja kuluttajabarometrin maakunnittaiset tiedot osaksi kuluttajabarometriä. Tilastokeskus selvitti Työeläkelaitoksen (TELA) kanssa Finanssivalvonnan kansantalouden tilinpidolle tekemän neljännesvuosikyselyn siirtoa TELA:n sijoitusseurantakyselyn yhteyteen. Siirto ei toteutunut joten Tilastokeskus joutuu aloittamaan vuonna 2012 uuden työeläkelaitoksia koskevan tiedonkeruun. Tilastokeskus, Suomen Pankki ja Finanssivalvonta valmistelivat eri osapuolten työnjakoja vakuutusyhtiötilastoinnin siirtämiseksi Tilastokeskuksen tehtäväksi vuonna Valtiovarainministeriön asettama kuntatilastoinnin kehittämistä valmisteleva ohjausryhmä tilasi Tilastokeskukselta tietotarvekartoituksen, joka valmistui vuoden 2012 alussa. Kansantalouden tilinpidon ja kuntatilastojen tarpeet kartoitettiin yksityiskohtaisesti. Veloituksettomien tietokantataulukoiden määrä Tilastokeskus.fi -palvelussa kasvoi 20 prosentilla, mutta jäi suunniteltua alhaisemmaksi. Tietokantataulukoiden

14 14(39) (Statfin) tilastoittainen kattavuus on hyvä, mutta ruotsin- ja englanninkielisten taulukoiden tarjonta on edelleen suppeaa. Väestönlaskennalle on laadittu teemasivusto tilastokeskus.fi -palveluun. Findikaattorin teknisen järjestelmän uudistettiin niin, että monikielisen tiedon julkaiseminen on mahdollista. Lisäksi uudistettiin käyttöliittymä, joka otetaan käyttöön helmi-maaliskuussa Maksullisen toiminnan rakenne muuttuu edelleen siten, että asiakasorganisaatioiden lukumäärä pienenee. Tämä johtuu erityisesti painojulkaisujen vähenemisestä. Toimeksiantojen määrän vähentyminen on ollut ennakoitua hitaampaa Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu Tavoitteet 17, 18 ja 19. Tiedot julkistetaan etukäteen ilmoitettuina ajankohtina. Julkistuspoikkeamien määrä vähenee vuoden tavoitteeseen verrattuna ja virheellisten julkistusten määrä vuoden arvioon verrattuna. Tavoitteet 20, 21 ja 22. Tilastotuotannon nopeus pysyy vähintään nykyisellään. Tavoite 23. Mikrosimulointimallien keskittämistä Tilastokeskukseen toteutetaan VM:n myöntämän tuottavuusrahoituksen turvin. Mittari 2009 tavoite -11 muutos 17 Julkistuspoikkeamien osuus, % 7,4 5,9 5,0 6,1 +0,2 %-yks. 18 Myöhästyneiden julkistusten osuus julkistuksista, % 5,4 2,8 5,0 4,3 +1,5 %-yks. 19 Virheellisten julkistusten osuus julkistuksista, % 6,6 7,5 5,0 7,7 +0,2 %-yks 20 Vuositilastojen julkaisuviive, vk 39,1 42,4 40,1 41,4-1,0 vk 21 Neljännesvuositilastojen julkaisuviive, vk 8,2 8,2 8,6 8,7 +0,5 vk 22 Kuukausitilastojen julkaisuviive, vk 4,8 4,8 4,7 4,7-0,1 vk 23 Käyttäjätyytyväisyystutkimuksen arvosana (kouluarvosana) - 8, Sekä julkistuspoikkeamien että virheen sisältäneiden julkistusten määrä seurantavuonna kasvoivat edellisestä vuodesta, eivätkä alentuneet tavoitetasolle. Myöhästyneiden julkistusten osuus oli parempi kuin tavoite, mutta sekin kasvoi edellisen vuoden sta. Ennen suunniteltua ajoitusta julkistetut tilastot vähenivät. Myöhästymisten syitä ovat mm. henkilöstön vaihtuvuus, poissaolot ja vastuiden muutokset. Eräissä tapauksissa ongelmia ovat aiheuttaneet laskentaohjelmistojen version vaihdot ja tietokantojen siirrot Sybasesta SQL Serveriin. Virheiden kannalta riskialttiita ovat excel-pohjaiset järjestelmät yhdistettynä nopeaan tuotantoaikatauluun. Tilastotuotannossa vakava laatuvirhe oli teollisuustuotannon volyymi-indeksin painoihin liittynyt virhe, joka aiheutti alkuvuoden lukujen korjaustarpeen. Virheen johdosta teollisuustuotannon volyymi-indeksin tuotantoprosessia, dokumentaatiota ja laadun varmistusta on parannettu loppuvuonna. Keskimääräiset julkaisuviiveet olivat kuukausitilastoilla tavoitteen mukaisia ja neljännesvuositilastoillakin hyvin lähellä suunniteltua. Vuositilastot jäivät tavoitteesta keskimäärin runsaan viikon, mutta olivat kuitenkin viikon nopeampia kuin edellisenä vuonna.

15 15(39) Käyttäjäkyselyä ei tehty seurantavuonna. Sen sijaan suoraa asiakaspalautetta euron toimeksiannoista kerättiin kolmatta vuotta. Asiakkaista kolmannes vastasi kyselyyn. Asiakkaiden palaute jatkoi edelleen myönteistä kehitystä. Kouluarvosana-asteikolla asiakkaat antoivat saamalleen palvelulle kokonaisarvosanaksi 8,97, kun vastaava tieto edellisenä vuonna oli 8,79 ja vuoden 2009 loppupuolelta 8,56. Asiakaskohtaisen suhdannepalvelun tietojen jakeluratkaisu uudistettiin tietokanta- ja web-pohjaiseksi. Tiedon jakelussa käytetään jatkossa Tilastokeskuksen yhteisiä välineitä PC-Axista ja Vertiä Excelin sijaan. Mikrosimulointimenetelmä laskentamalleineen on tärkeä väline vero- ja sosiaaliturvalainsäädännön valmistelussa, näiden järjestelmien budjetti- ja tulonjakovaikutusten arvioinnissa sekä tavoiteltujen vaikutusten toteutumisen seurannassa. Kesäkuussa aloitetun mikrosimulointiprojektin tavoitteena on luoda kokonaan uusi, nykyisiä malleja kehittyneempi mikrosimulointimalli ja samalla keskittää eri tahoilla tapahtuva päivitystyö Tilastokeskukseen. Kelan kanssa on sovittu yhteistyöstä mallin kehittämiseen liittyvissä tehtävissä. Hanke on edennyt suunnitellusti. Yritystilastojen laadun parantamiseen tähtäävässä suuryritystyössä keskityttiin kolmeen kokonaisuuteen: suuryritysten tietojen käsittelyyn ja tiedonantajayhteistyöhön, konsistenssianalyysin kehittämiseen sekä yritysten profilointityöhön. Profilointi oli EU:n osittain rahoittama ESSnet-hanke. Vuonna arvioitiin yhdeksän tilaston laatu sisäisellä menettelyllä (läpivalaisu). Tilastokeskuksen johtoryhmä käsittelee säännöllisesti laatuarviointien yhteydessä nousseita kehittämisehdotuksia ja päättää jatkotoimenpiteistä. Vuoden 2006 jälkeen on läpivalaistu 60 tilastoa. Toiminnan laadun kannalta on havaittavissa sekä myönteistä että kielteistä kehitystä. Suoritteiden laatu ei ole virheettömyyden ja oikea-aikaisuuden osalta kehittynyt haluttuun suuntaan. Toisaalta maksavilta asiakkailta on saatu positiivista palautetta toimeksiannoista. 1.5 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilöstörakenne Henkilötyövuosien määrä väheni 2,5 prosentilla 841:stä 820:een. Tämä 21 henkilötyövuoden vähennys kohdistui suunnilleen puoliksi kuukausipalkkaiseen henkilöstöön ja haastattelijoihin. Rahoituslähteittäin tarkasteltuna eniten väheni ulkopuolisella rahoituksella oleva työpanos. Henkilötyövuosien vähentyminen on hidastunut edellisistä vuosista. Henkilötyövuosien käyttö vuosina 2009 Rahoitus Kuukausipalkkaiset Haastattelijat Yhteensä Budjettirahoitus Maksullinen Ulkopuolinen Yhteensä * * Lähde: Prima * ero johtuu pyöristyksistä

16 16(39) Henkilöstömäärä oli vuoden lopussa Tahti-järjestelmän mukaan 952. Luvussa eivät ole mukana palkattomalla virkavapaalla olevat. Vastaavasti henkilöstön palvelussuhteiden lukumäärä oli 998 (lähde: ehrminfo). Luku sisältää kaikki palvelussuhteet eli myös EU:n palvelukseen siirtyneet ja kansallisina asiantuntijoina toimivat sekä vuorotteluvapaalla tai muilla pidemmillä virkavapailla olevat henkilöt, joista ainakin osalle on palkattu myös sijainen. Sekä henkilöstömäärä että palvelussuhteiden määrä vuoden lopussa ovat kasvaneet, mutta henkilötyövuosien määrä on pienentynyt. Rekrytointi ja työ- ja virkasuhteiden aloittaminen painottuivat loppuvuoteen. Henkilöstön määrätietoja muutos, % muutos, % -11 muutos, % Henkilötyövuodet (Prima) ,4-4,0-2,5 Henkilöstömäärä (Tahti) ,0-1,6 +0,8 Palvelussuhteiden määrä (ehrminfo) ,7-3,0 +0,9 Henkilötyövuosien määrän vähenemisestä seuraa, että panoksia on pitänyt kohdentaa enenevässä määrin osaamisen turvaamiseen. Tätä tavoitetta on tuettu lisäämällä sisäistä liikkuvuutta. Joka kuudennen kuukausipalkkaisen vaihtaessa tehtäviä seurantavuonna käytetty työpanos opiskeluun (työhön perehtymiseen) ja opettamiseen ovat kasvaneet. Koulutuspäivien ja opintovapaiden määrä ovat kuitenkin vähentyneet. Nopea vaihtuvuus ja lyhyt kokemus voivat lisätä tuotantoon liittyviä riskejä ja vähentää valmiuksia kehittämiseen. Henkilöstön keski-ikä on hitaassa laskussa. Koulutustasoindeksi sen sijaan ei ole muuttunut. Määräaikaisten osuus vuoden lopussa oli 4,5 prosenttia, mutta ilman tukityöllistettyjä ja harjoittelijoita osuus on 3,8 prosenttia. Määräaikaiset työntekijät ovat olleet pääosin viransijaisia. Osaaminen Henkilöstörakenne 2009 Toteuma 2009 Toteuma Toteuma Muutos 11 Keski-ikä, v 49,5 49,3 48,9-1 % Koulutustasoindeksi 5,2 5,2 5,2 0 % Määräaikaisten osuus, % 3,4 3,0 4,5 +1,5 %-yks. Osa-aikaisten osuus, % %-yks. Tehdyn työajan osuus säännöllisestä vuosityöajasta, % 76,8 76,1 76,4 +0,3 %-yks. Henkilöstökulut kokonaismenoista, % * %-yks. * Henkilöstökulut sisältävät palkat ja välilliset henkilöstökulut (terveydenhoito vähennettynä palautuksilla, koulutus ja TIKU) Tavoitteet 24 ja 25. Henkilöstön kehittämisessä toteutetaan henkilöstöstrategisia toimintalinjauksia Tavoitteena on riittävä ja oikein kohdennettu osaaminen. Osaamistaso turvataan toteuttamalla mm. tilasto-osaamisen koulutusohjelmaa (TIKO) ja SAS-koulutusta. Koulutuksella vahvistetaan yhtenäisiä menettelytapoja ja edistetään työssä oppimista.

17 17(39) Mittari 2009 tavoite -11 muutos 24 Opiskeluun käytetty aika, pv/htv 6,8 7,4 6,5 8,4 +13 % 25 Opettamiseen käytetty aika, pv/htv 1,4 1,4 1,4 1,9 +36 % pl. haastattelijat Henkilöstöstrategisissa toimintalinjauksissa vuosille 2015 on kolme kehittämisaluetta, jotka ovat 1) osaamisen kehittäminen, 2) työn tekemisen uudistuvat muodot ja toimintatavat sekä 3) hyvinvoiva työyhteisö. Sekä opiskeluun että opettamiseen käytetty työaika ovat kasvaneet edellisistä vuosista. Opiskelu ja vastaavasti opettaminen sisältävät myös työhön perehtymiseen käytetyn työajan. Keskitetysti on järjestetty ruotsin, englannin ja verkkoviestinnän koulutusta sekä mm. SAS-tilasto-ohjelmistokoulutusta. Henkilöstön tilasto-osaamista on edistetty tilasto-osaamisen koulutusohjelma TI- KO:n avulla. TIKO-koulutukseen voivat osallistua myös muut tilastoviranomaiset. TIKOn perusopinnot järjestettiin sekä keväällä että syksyllä. Syventävien opintojen 1. vuosikurssilta valmistui 13 opiskelijaa. Osaaminen 2009 Toteuma 2009 Toteuma Toteuma Muutos 11 Koulutusmenot, euroa % Koulutusmenot, euroa/htv % Koulutuspäiviä * % Koulutuspäiviä/htv * 3,2 3,6 2,7-25 % Palkallista opintovapaata, pv * % Palkatonta opintovapaata, pv * % * Haastattelijat eivät ole mukana Koulutusmenot supistuivat edelleen, mutta hitaammin kuin koulutuspäivät. Sekä palkallisen että palkattoman opintovapaan käyttö vähenivät. Tiukan taloustilanteen vuoksi jatko-opintojen tuesta luovuttiin vuonna 2009, mutta se otettiin uudelleen käyttöön alkuvuonna Työhyvinvointi Tavoite 26. Johtamista ja esimiestyötä kehitetään Tilastokeskuksen johtamispolitiikan ja henkilöstöstrategisten toimintalinjausten 2015 mukaisesti toteuttamalla mm. esimiesvalmennusta ja työnohjausta. Painopisteenä ovat tavoitteellinen johtaminen ja muutoksen johtaminen tavoite -11 muutos Mittari 26 Tyytyväisyys johtamiseen (VMBaro) 3,39 3,40 3,5 3,47 +0,07 Johtamista ja esimiestyötä on kehitetty järjestämällä tavoitteellisen esimiestyön valmennusta, uudistamisvalmennusta sekä viestintäkoulutusta. Vastuualueiden esimiesten ja tiiminvetäjien on ollut mahdollista osallistua työnohjaukseen. Johdon ja esimiesten yhteistapaamisia järjestettiin kolme kertaa. Esimiestyötä arvioitiin keräämällä palautetta henkilöstöltä. Yleisesti ottaen esimiehet saivat hyvän arvion jokaisella osa-alueella. Kyselyn keskiarvo oli 3,91 (: 3,85). Parhaan arvion esimiehet saivat sosiaalisista taidoistaan (4,04;

18 18(39) : 3,98) ja heikoimman arvion uudistamistaidoistaan (3,81; : 3,77) asteikolla 1 5, missä 5 oli paras. Tavoite 27. Kehittämisen lähtökohtana ovat erityisesti oppivan organisaation periaatteet. Tavoitteena on, että henkilöstön työtyytyväisyys paranee. Tavoite 28. Tilastokeskus haluaa olla kilpailukykyinen työnantaja, mikä helpottaa ulkoista rekrytointia. Tavoite 29. Toteutetaan ennakollista määrällistä ja laadullista henkilöstösuunnittelua. Rekrytoinnissa painottuu sisäisen liikkuvuuden edistäminen. Tätä tuetaan urasuunnittelulla ja kehityskeskusteluilla. Varahenkilöjärjestelyjä kehitetään. Mittari 2009 tavoite -11 muutos 27 Tyytyväisyysindeksi (VMBaro) 3,41 3,44 3,6 3,48 +0,04 28 Hakemuksia avointa työpaikkaa kohden, kpl % 29 Sisäinen liikkuvuus, kpl % Henkilöstön VMBaron mukainen työtyytyväisyys nousi edellisistä vuosista, muttei kuitenkaan aivan saavuttanut tavoitetta. Seurantavuonna työn alla oli Tilastokeskuksen strategia. Strategiaa valmisteltiin laajasti keskustellen. Hakemusten määrä avointa työpaikkaa kohden väheni lähes kolmanneksella, mutta oli kuitenkin korkeampi kuin vuonna Kaksi rekrytoinneista oli ns. ryhmärekrytointeja, joissa ensimmäisessä oli avoinna 8 ja toisessa 12 tehtävää. Hakijoiden määrä oli vastaavasti 252 ja 219. Taso oli korkea. Sisäinen liikkuvuus oli jälleen ennätyksellistä. Henkilöstöstrategisten linjausten mukaisesti henkilöstöä on kannustettu sisäiseen liikkuvuuteen 3-5 vuoden välein. Seurantavuonna toteutunut sisäinen liikkuvuus tarkoittaa tehtävien vaihtoa keskimäärin 5,5 vuoden välein. Työhyvinvointityössä painopiste on ollut ylläpitävässä toiminnassa. Epäasiallisen kohtelun estämistä ja käsittelemistä koskeva ohjeistus täsmennettiin työsuojelutarkastuksesta laaditun kertomuksen edellyttämällä tavalla. Puheeksiottamisen ohjeen tarkennukset on siirretty ensi vuoteen johtuen sairausvakuutus- ja työterveyshuoltolain muutoksista, jotka konkretisoituvat vuonna Lakimuutokset ennakoiden työterveyshuollon palveluntuottajien kanssa tarkistettiin käytännöt, joilla työkyvyn hallintaa, seurantaa ja varhaista tukemista toteutetaan työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyönä. Työhyvinvointi 2009 Toteuma 2009 Toteuma Toteuma Muutos 11 Lähtövaihtuvuus, % 1 1,8 1,6 1,4-0,2 %-yks. Luonnollinen poistuma, % 2 4,5 6,2 4,4-1,8 %-yks. Sairauspoissaolot, työpäivää/htv 10,0 10,7 11,3 + 6 % Sairauspoissaolot, työpäiviä % Lyhyiden (1-3 pvää) sairaustapausten osuus sairaustapauksista, % 77,3 76,8 76,9 +0,1 %-yks. Terveydenhoito, euroa yht % Terveydenhoito, euroa/htv % 1 Lähtövaihtuvuus on toisen työnantajan palvelukseen siirtyneiden määrä jaettuna edellisen vuoden lopun palvelussuhteiden lukumäärällä. 2 Luonnollinen poistuma on eronneiden, eläkkeelle siirtyneiden ja kuolleiden määrä jaettuna edellisen vuoden lopun palvelussuhteiden lukumäärällä. Ei sisällä määräaikaisesta palvelussuhteesta eronneita.

19 19(39) Henkilöstön liikunta- ja virkistystoiminta on organisoitu edelleen Tilastokeskuksen kuntourheiluyhdistyksen (TIKU ry) ja viraston liikunnanohjaajan palvelujen kautta. Eläkkeelle jäi seurantavuonna 27 henkilöä. Edellisenä vuonna heitä oli ennätykselliset 43 ja sitä edellisenä vuonna 28 henkilöä. Toisen työnantajan palvelukseen siirtyi 14 henkilöä. Henkilöstön työterveydenhuoltoon käytetyt menot kasvoivat erityisesti henkilötyövuotta kohden laskettuna. Tulosyksikkökohtaiset työpaikkaselvitykset ja terveystarkastukset otettiin käyttöön, mikä kasvatti ennaltaehkäisevän työterveyshuollon kustannuksia. Seurantavuonna sairauspoissaolot lisääntyivät erityisesti henkilötyövuotta kohden laskettuina ja sairauspoissaolopäivien kokonaismäärä nousi edelleen. Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ja vammat ovat lisääntyneet ja lyhyet sairaslomat ovat yleistyneet edelliseen vuoteen verrattuna. Pitkät sairaslomat ovat sen sijaan vähentyneet. Työtyyväisyyskyselyssä nousujohteinen kehitys jatkui. Tilastokeskus on kaikilla osa-alueilla vähintään samalla tasolla kuin valtiolla keskimäärin. Suurimmillaan ero on työnantajakuvan kohdalla. Työtyytyväisyyskysely 2009 Työtyytyväisyysindeksit Tilastokeskuksessa ja koko valtiolla* Tilastokeskus Koko valtio 2009/10 /11 / /10 /11 /12 Johtaminen 3,39 3,40 3,47 3,37 3,35 3,40 Työn sisältö ja haasteellisuus 3,68 3,69 3,69 3,69 3,64 3,66 Palkkaus 2,92 2,91 2,99 2,83 2,80 2,85 Kehittymisen tuki 3,23 3,22 3,26 3,24 3,16 3,17 Työilmapiiri ja yhteistyö 3,65 3,71 3,74 3,70 3,69 3,72 Työolot 3,69 3,78 3,77 3,50 3,54 3,57 Tiedon kulku 3,10 3,19 3,24 3,07 3,02 3,24 Työnantajakuva 3,37 3,48 3,54 3,19 3,19 3,23 Yhteensä 3,41 3,44 3,48 3,36 3,34 3,37 * Vuoden 2009/10-kyselyssä oli kaksi kysymystä vähemmän ja muutamien kysymysten muotoilut olivat erilaiset kuin seuraavina vuosina. 1.6 Tilinpäätösanalyysi Rahoituksen rakenne Tilastokeskuksella oli toimintavuonna käytettävissä rahoitusta kaikkiaan 61,2 milj. euroa, joten käytettävissä olevan rahoituksen määrä pysyi samalla tasolla kuin vuonna. Pääosa toimintavuoden rahoituksesta, 45,4 milj. euroa (74 %) saatiin valtion talousarviossa toimintamenomäärärahana. Lisätalousarviossa saatu rahoitus oli 0,6 milj. euroa. Lisäksi käytettävissä oli edelliseltä vuodelta siirtynyttä toimintamenorahoitusta 5,2 milj. euroa. Maksullisen toiminnan tuotot olivat 8,8 milj. euroa. Tuotot pysyivät samalla tasolla kuin vuonna.

20 20(39) Toiminnan rahoitusrakenne euroa Muu ulkop.rah. EU-rahoitus Maks. toiminta Toimintamenot EU- rahoitusta saatiin 1,0 milj. euroa, josta laskua edelliseen vuoteen oli 0,1 milj. euroa. Lisäksi muuta ulkopuolista rahoitusta oli käytettävissä toimintavuonna 0,8 milj. euroa, mikä muodostui pääosin yhteistyöhankkeista muiden valtion virastojen ja laitosten kanssa. Summaan sisältyy muiden momenttien käyttöoikeutta 34 tuhatta euroa. Toiminnan rahoitusrakenne Toimintamenot 45,4 44,6 46,1 Edellisiltä vuosilta siirtyneet Toimintamenot, maksullinen palvelutoiminta 5,2 5,9 5,7 8,8 8,8 9,2 Ulkopuolinen rahoitus 1,8 2,2 2, euroa 2009 Palkkausmenot kasvoivat 0,4 milj. euroa vuodesta siitä huolimatta, että henkilötyövuosien vähennys oli 2,5 prosenttia. Palkkausmenojen kasvu johtui pääosin tehdyistä TES/VES ratkaisusta sekä palkkausjärjestelmän rakennemuutoksesta. Kulutusmenoissa oli laskua edellisvuoteen verrattuna 0,3 milj. euroa. Investointimenojen osalta laskua oli vuoteen verrattuna 0,2 milj. euroa.

21 21(39) Menojen rakenne Palkkaus 42,7 42,4 43,3 Tilastokeskuksen kokonaiskustannukset olivat toimintavuonna 56,8 milj. euroa. Kokonaiskustannukset pysyivät edellisvuoden tasolla. Kustannusrakenteessa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Suurimman kustannuserän, 76 % kokonaiskustannuksista, muodostavat palkat 43 milj. euroa, joissa kasvua edelliseen vuoteen verrattuna 0,3 milj.euroa. Toimitilakustannusten osuus oli 11 prosenttia ja muiden kustannusten osuus oli 13 prosenttia. Pääomakustannukset, jotka lähes yksinomaan muodostuvat käyttöomaisuuden poistoista, olivat 0,4 milj. euroa kokonaiskustannuksista. Kulutusmenot Investoinnit 0,2 0,4 0,2 13,2 13,5 14, euroa Tilastokeskus käytti kulutusmenoihin toimintavuonna 13,2 milj. euroa, joka oli 2 prosenttia (0,3 milj.) edellisvuotta vähemmän. Suurimman menoerän muodostavat edellisten vuosien tapaan vuokrat 4,8 milj. euroa (37 %), jotka pysyivät edellisen vuoden tasolla. Atk:n käyttö- ja asiantuntijapalveluiden ostoihin käytetyt menot laskivat edellisestä vuodesta ja aine-, tarvike- ja tavarahankintoihin ja matkustukseen käytetyt menot kasvoivat vain hieman vuodesta. Kulutusmenoihin lasketaan myös palvelukeskusmaksut, joita vuonna oli 434 tuhatta euroa. Kasvua edellisestä vuodesta oli 57 tuhatta euroa. Kulutusmenojen rakenne euroa Aineet, tarvikkeet ja tavarat Matkakulut ja - palvelut Atk:n käyttö- ja asiantuntijapalvelut Vuokrat Muut kulutusmenot

22 22(39) Tilastokeskuksen kustannusrakenne euroa Muut kustannukset Pääomakust. Toimitilakust. Palkkaus Talousarvion toteutuminen Tuotto- ja kululaskelma Toimintavuonna Tilastokeskus sai valtion talousarviosta rahoitusta kaikkiaan 47,8 milj. euroa. Tilastokeskuksen rahoituksesta pääosa, 45,4 miljoonaa euroa, oli toimintamenomäärärahaa. Loput 2,4 milj. euroa olivat pääasiassa rahoitusta arvonlisäveromenoihin. Toimintamenoihin nettobudjetoituna olivat EU:lta saadut varat tilastotuotannon erilaisiin kehittämishankkeisiin ja suoritteiden myynnistä maksullisen toiminnan tuloina saatavat tulot. Lisäksi toimintamenoihin on nettobudjetoitu talousarvion ulkopuolelta saatu rahoitus, irtaimiston myynti ja sairausvakuutuksen päivärahat. Vuoden talousarviossa Tilastokeskuksen kokonaismenojen budjetti oli 56 miljoonaa euroa. Maksulliseen toiminnan tuloiksi arvioitiin 9,3 milj. euroa ja muiksi tuloiksi 2,0 milj. euroa. Tilastokeskuksen menot pysyivät bujetoidulla tasolla vuonna. Bruttomenot (ilman arvonlisäveroa) olivat kaikkiaan 56,1 milj. euroa. Määrärahaa siirtyi seuraavalle vuodelle 5,1 milj. euroa. Siirtyvä erän määrä väheni edelliseen vuoteen verrattuna 0,1 milj. euroa. Tuloja saatiin 10,6 miljoonaa euroa, mikä on 0,7 miljoona euroa suunniteltua vähemmän. Maksullisen toiminnan tulot olivat 8,8 miljoonaa euroa. EUhankkeiden tuloja kirjattiin 1,0 milj. euroa ja muita yhteisrahoitteisen toiminnan tuloja 0,5 miljoonaa. Budjettirahoitteisen toiminnan tuloja saatiin 0,2 milj. euroa. Tilastokeskuksen tuotot vuonna olivat 10,5 milj. euroa. Tuotot laskivat edelliseen vuoteen verrattuna 0,5 milj. euroa. Suurin tuloerä oli maksullisen toiminnan tuotot tilastotuotteista ja -palveluista 8,6 milj. euroa, joka pysyi samalla tasolla edellisen vuoden kanssa. Toimitilojen vuokratuottoja ja käyttökorvauksia saatiin 155 tuhatta euroa, joka on lähes kaksi kertaa edellisvuotta enemmän. Kasvu johtuu siitä, että Tilastokeskus on tilapäisesti vuokrannut toimitilaa Senaatti-

Valtiovarainministeriö Kirjaamo. VM/13/02.02.01.01/2009, ohje 5.2.2009. Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010

Valtiovarainministeriö Kirjaamo. VM/13/02.02.01.01/2009, ohje 5.2.2009. Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010 1(5) Pvm Datum 342009 Dnro Dnr TK-21-893-08 Vastaanottaja Mottagare Valtiovarainministeriö Kirjaamo Viite Ref Asia Ärende VM/13/02020101/2009, ohje 522009 Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012.

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012. SAATE TK-21-837-10 7.4.2011 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012. Ehdotuksen liitteenä on peruslaskelma. Tilastokeskus ei esitä erillistä kehittämisvaihtoehtoa

Lisätiedot

Tilastokeskuksen tilinpäätös vuodelta 2013

Tilastokeskuksen tilinpäätös vuodelta 2013 14.3.2014 1(40) TK-21-736-12 Tilastokeskuksen tilinpäätös vuodelta 2(40) Sisältö 1. TOIMINTAKERTOMUS... 3 1.1 Johdon katsaus... 3 1.2 Vaikuttavuus... 5 1.2.1 Toiminnan vaikuttavuus... 5 1.2.2 Siirto- ja

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖN JA TILASTOKESKUKSEN VÄLINEN TULOSTAVOITEASIAKIRJA 2015. Ennakolliset tavoitteet vuosille 2016-2018

VALTIOVARAINMINISTERIÖN JA TILASTOKESKUKSEN VÄLINEN TULOSTAVOITEASIAKIRJA 2015. Ennakolliset tavoitteet vuosille 2016-2018 VALTIOVARAINMINISTERIÖN JA TILASTOKESKUKSEN VÄLINEN TULOSTAVOITEASIAKIRJA 2015 Ennakolliset tavoitteet vuosille 2016-2018 Tammikuu 2015 Sisältö 1 Yleistä (viraston perustehtävä)...5 2 Yhteiskunnalliset

Lisätiedot

Valtion tuottavuustilasto 2007

Valtion tuottavuustilasto 2007 Julkinen talous 2008 Valtion tuottavuustilasto 2007 Valtion tuottavuuden kasvu hidastui vuonna 2007 Valtion virastojen ja laitosten tuottavuuskehitys heikkeni vuonna 2007 edellisvuoteen verrattuna. Työn

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 246 78767 4,0 41,8 82,0 256,0 12938,0 78767 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,5-3,0-100,0-6,8-1,9 2,4 370,8-3,0

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 240 81210 4,0 39,0 82,0 227,0 13364,0 81210 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,6-1,9-64,2-4,4-0,7 2,4 150,0-1,9

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : Taso 3 2940300 Arkistolaitos : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 318 86383 3,0 29,0 64,0 224,0 5536,0 86383 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -29,1-100,0-3,4

Lisätiedot

Tervetuloa Tietoaamiaiselle Tilastokeskukseen!

Tervetuloa Tietoaamiaiselle Tilastokeskukseen! Tervetuloa Tietoaamiaiselle Tilastokeskukseen! Ajankohtaista tietolähteillä tilastokeskus.fi Leila Kaunisharju Suhdannetiedot työkaluna seurannassa ja suunnittelussa Kirsi Raitanen Suomalaisten ansiot

Lisätiedot

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004 Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004 Erja Laurila Organisaatio: ARKISTOLAITOS T1. Nykyiset henkilöstöpanokset euroa 2004 Henkilöstöpanokset vuonna 2004 Tunnusluku 2 Henkilöstön lukumäärä

Lisätiedot

Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon. 24.11.2011 Leena Jäntti leena.jantti@tilastokeskus.fi

Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon. 24.11.2011 Leena Jäntti leena.jantti@tilastokeskus.fi Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon 24.11.2011 Leena Jäntti leena.jantti@tilastokeskus.fi Tilastokeskuksen internet-palvelu Tilastokeskus avasi internet-palvelun vuonna 1995 ensimmäisenä

Lisätiedot

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus 11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus S e l v i t y s o s a : Lääkelaitoksen tehtävänä on ylläpitää ja edistää lääkkeiden, terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden sekä verivalmisteiden käytön

Lisätiedot

Tietosuojavaltuutetun toimisto

Tietosuojavaltuutetun toimisto Tietosuojavaltuutetun toimisto TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTON TULOSTAVOITEASIAKIRJA Aika 27.9.2005 Paikka Osallistujat Oikeusministeriö OM:n edustajat: Hallintojohtaja Olli Muttilainen (pj) Ylitarkastaja

Lisätiedot

Tilastotiedot yhteiskunnan muutosten ja kriisien kuvaajana

Tilastotiedot yhteiskunnan muutosten ja kriisien kuvaajana Tilastotiedot yhteiskunnan muutosten ja kriisien kuvaajana Tiedolla johtaminen Tampereen kaupunkiorganisaatiossa Strategiajohtaja Reija Linnamaa, Tampereen kaupunki Tiedon käyttö ja tiedon laadun arviointi

Lisätiedot

10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013

10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 E/77/223/2012 Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 LIITEMUISTIO 1 32.20.01 Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2011 2012 2013 toteutuma arvio arvio Henkilöstökulut

Lisätiedot

Erkki Oksanen. Vuosikertomus 2011

Erkki Oksanen. Vuosikertomus 2011 Erkki Oksanen Vuosikertomus 2011 Pääjohtajan katsaus... 2 Tilastotuotanto... 3 Tuotteet ja palvelut... 5 Talous... 7 Henkilöstö... 10 Kansainvälinen toiminta... 11 Tilastotoimi... 12 Organisaatio... 15

Lisätiedot

TULOSSOPIMUS VUODELLE 2004

TULOSSOPIMUS VUODELLE 2004 VALTIOVARAINMINISTERIÖ TILASTOKESKUS TULOSSOPIMUS VUODELLE 2004 Valtiovarainministeriö ja ovat sopineet Tilastokeskuksen toiminnan ja talouden puitteista vuodelle 2004 jäljempänä esitettävällä tavalla.

Lisätiedot

Kaupan varastotilasto

Kaupan varastotilasto Kauppa 2011 Kaupan varastotilasto 2011, 2. vuosineljännes Kaupan varastot nousivat 7,8 prosenttia vuoden 2011 toisella vuosineljänneksellä Kaupan yritysten varastojen arvo oli Tilastokeskuksen mukaan kesäkuun

Lisätiedot

Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon. 17.11.2010 Leena Jäntti leena.jantti@tilastokeskus.fi

Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon. 17.11.2010 Leena Jäntti leena.jantti@tilastokeskus.fi Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon 17.11.2010 Leena Jäntti leena.jantti@tilastokeskus.fi Tilastokeskuksen internetpalvelu Tilastokeskus avasi internetpalvelun vuonna 1995 ensimmäisenä tilastovirastona

Lisätiedot

TULOSTAVOITEASIAKIRJA VUODELLE 2008

TULOSTAVOITEASIAKIRJA VUODELLE 2008 VALTIOVARAINMINISTERIÖ TILASTOKESKUS TULOSTAVOITEASIAKIRJA VUODELLE 2008 Valtiovarainministeriö ja Tilastokeskus ovat sopineet seuraavista vuotta 2008 koskevista tulostavoitteista sekä viraston toiminnan

Lisätiedot

11.3.2011 1(50) TK-21-881-09

11.3.2011 1(50) TK-21-881-09 11.3.2011 1(50) TK-21-881-09 Tilastokeskuksen tilinpäätös vuodelta 2(50) Sisältö 1. TOIMINTAKERTOMUS... 3 1.1 Johdon katsaus... 3 1.2 Vaikuttavuus... 4 1.2.1 Toiminnan vaikuttavuus... 4 1.2.2 Siirto- ja

Lisätiedot

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen Valtiokonttori Määräys 1 (8) 20.11.2014 Dnro VK/1078/00.01/2014 Kirjanpitoyksiköt Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman laatiminen Valtion talousarviosta annetun asetuksen 55 :n 1 momentin

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012 KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012 KUV/1543/21/2011 01. Kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomäärärahat 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 838 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää

Lisätiedot

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Tuottavuustyön historiaa valtio kunta -yhteistyössä Peruspalveluohjelmassa

Lisätiedot

TK-10-1170-10. Henkilöstöstrategiset toimintalinjaukset 2010-2015

TK-10-1170-10. Henkilöstöstrategiset toimintalinjaukset 2010-2015 TK-10-1170-10 Henkilöstöstrategiset toimintalinjaukset 2010-2015 2 Johdanto Vuosien 2010-2015 aikana keskeisiä henkilöstöstrategisia haasteita ovat: tiukka taloustilanne ja henkilötyövuosikehys sekä samaan

Lisätiedot

29.88.22 ARKISTOLAITOS

29.88.22 ARKISTOLAITOS 14.3.2006 TALOUSARVIOEHDOTUS 2007 29.88.22 ARKISTOLAITOS KANSALLISARKISTO 1 29.88.22 Arkistolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Liitemuis- Momentille myönnetään nettomäärärahaa 16 435 000 euroa.

Lisätiedot

29.40.02 ARKISTOLAITOS

29.40.02 ARKISTOLAITOS 8.2.2013 TALOUSAVIOEHDOTUS 2014 29.40.02 AKISTOLAITOS KANSALLISAKISTO 1 29.40.02 Arkistolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Liitemuis- Momentille myönnetään nettomäärärahaa 20 997 000 euroa.

Lisätiedot

KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2002

KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2002 KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2002 1. Toimintakatsaus 1.1. Perustehtävät ja toiminnan kuvaus, toiminta-ajatus Kuluttajavalituslautakunta antaa kirjallisia ratkaisusuosituksia kuluttajien

Lisätiedot

Kaupan varastotilasto

Kaupan varastotilasto Kauppa 2010 Kaupan varastotilasto 2009, 4. neljännes Kaupan varastojen arvo laski edelleen vuoden 2009 viimeisellä neljänneksellä Kaupan yritysten varastojen arvo oli Tilastokeskuksen mukaan joulukuun

Lisätiedot

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA

Lisätiedot

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4. 4 Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitoksen ennakkotilinpäätös tilanteesta 31.12.2013

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4. 4 Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitoksen ennakkotilinpäätös tilanteesta 31.12.2013 12.02.2014 Sivu 1 / 1 675/02.06.01/2014 4 Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitoksen ennakkotilinpäätös tilanteesta 31.12.2013 Valmistelijat / lisätiedot: etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Toimitusjohtaja

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 1405/01.00.02/2014 94 Henkilöstökertomus vuodelta 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Jere Kunnas, puh. 046 877 3285 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 Liikenne- ja viestintäministeriö LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt

Lisätiedot

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja UUDISTA JA UUDISTU 2011 28. FINLANDIA-TALO Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja Työhyvinvoinnilla tuottavuutta vai tuottavuudella työhyvinvointia? Työhyvinvoinnin taloudellinen merkitys Helsingissä 2010 Työhyvinvointityössä

Lisätiedot

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2011

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2011 KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE KUV/1071/21/ 01. Kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomäärärahat 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 789 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää Kuluttaja-lehden

Lisätiedot

Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takaisesta

Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takaisesta Tilastokeskus - Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takais... http://www.stat.fi/til/ttvi/2009/11/ttvi_2009_11_2010-01-08_tie_001.html?tulosta Page 1 of 3 Teollisuustuotanto väheni

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2015

Asuntotuotantokysely 2/2015 Asuntotuotantokysely 2/2015 Sami Pakarinen Kesäkuu 2015 1 (2) Kesäkuun 2015 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Osaamisen johtaminen Tilastokeskuksessa

Osaamisen johtaminen Tilastokeskuksessa Osaamisen johtaminen Tilastokeskuksessa Tilastokeskus valtiovarainministeriön hallinnonalaan kuuluva, mutta itsenäisesti toimiva valtion virasto yli 900 ihmisen työpaikka tuottaa yhteiskuntaoloja kuvaavia

Lisätiedot

Julkisten menojen hintaindeksi

Julkisten menojen hintaindeksi Hinnat ja kustannukset 2015 Julkisten menojen hintaindeksi 2015, 1. vuosineljännes Valtion menojen hintaindeksi nousi 0,3 ja kuntatalouden prosenttia ensimmäisellä vuosineljänneksellä vuodentakaisesta

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2010

Verot ja veronluonteiset maksut 2010 Julkinen talous 2011 Verot ja veronluonteiset maksut Veroaste 42,1 prosenttia vuonna Veroaste eli verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhde bruttokansantuotteeseen oli 42,1 prosenttia vuonna.

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Tilastokeskuksen Henkilöstötilinpäätös 2010

Tilastokeskuksen Henkilöstötilinpäätös 2010 Tilastokeskuksen Henkilöstötilinpäätös 2010 Käsitelty 08.03.2011 Tilastokeskuksen johtoryhmän kokouksessa ja yhteistyötoimikunnan kokouksessa 1(23) Sisällysluettelo I HENKILÖSTÖKERTOMUS... 2 Henkilöstö

Lisätiedot

Rahoitusleasinghankinnat 2,1 miljardia vuonna 2012

Rahoitusleasinghankinnat 2,1 miljardia vuonna 2012 Rahoitus ja vakuutus 2013 Rahoitustoiminta Rahoitusleasing 2012 Rahoitusleasinghankinnat 2,1 miljardia vuonna 2012 Rahoitusleasinghankinnat olivat 2,1 miljardia euroa vuonna 2012. Edelliseen vuoteen verrattuna

Lisätiedot

Tilastokeskuksen tilinpäätös vuodelta 2014

Tilastokeskuksen tilinpäätös vuodelta 2014 13.3.2015 1(44) TK-21-837-13 Tilastokeskuksen tilinpäätös vuodelta 2(44) Sisältö 1. TOIMINTAKERTOMUS... 3 1.1 Johdon katsaus... 3 1.2 Vaikuttavuus... 5 1.2.1 Toiminnan vaikuttavuus... 5 1.2.2 Siirto- ja

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS 2010

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS 2010 JULKINEN VASTA BUDJETIN JULKAI- SEMISEN JÄLKEEN PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS PRH Dnro: 55/20/09 03. Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) Momentille

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain, 2008 neljäs neljännes

Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain, 2008 neljäs neljännes Julkinen talous 2009 Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain, 2008 neljäs neljännes Julkisyhteisöjen menot kasvoivat ja tulot pienenivät vuoden 2008 4. neljänneksellä Julkisyhteisöjen tulot

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS 2011

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS 2011 JULKINEN VASTA BUDJETIN JULKAISEMISEN JÄLKEEN PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS PRH Dnro: 42/20/10 03. Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään

Lisätiedot

finanssialan sääntelyn kehittäminen sekä uusi Eurooppa 2020 -strategia vaikuttavat politiikan tilastotarpeisiin.

finanssialan sääntelyn kehittäminen sekä uusi Eurooppa 2020 -strategia vaikuttavat politiikan tilastotarpeisiin. Vuosikertomus 2010 Pääjohtajan katsaus... 2 Tilastot ja tutkimus... 3 Tuotteet ja palvelut... 5 Talous... 7 Henkilöstö... 10 Kansainvälinen toiminta... 12 Tilastotoimi... 14 Organisaatio... 17 1 Pääjohtajan

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2014

Henkilöstökertomus 2014 Henkilöstökertomus 2014 Tilastointihetken henkilöstömäärät 2009-2014 Henkilöstömäärä 686 (703) Henkilötyövuosia yht. 639 (649) HENKILÖSTÖMÄÄRÄ 2009-2014 800 761 756 750 710 703 700 671 650 686 Opetushenkilöstö

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008 TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008 Koonneet: Päivi Hakulinen Seppo Vaalavuo SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstömäärä... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika...

Lisätiedot

Talousarvioehdotus vuodelle 2009

Talousarvioehdotus vuodelle 2009 Matkailun edistämiskeskus Talousarvioehdotus vuodelle 32. TEMin hallinnonala 30. Yrityspolitiikka 02. Matkailun edistämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2v) SISÄLLYSLUETTELO SIVU 1. TULOKSELLISUUSKUVAUS...

Lisätiedot

TILASTOKESKUKSEN SUUNNITTELUASIAKIRJAT. Strategia-asiakirja 2012 2015 Tulostavoiteasiakirja 2013 Ennakolliset tavoitteet vuosille 2014-2016

TILASTOKESKUKSEN SUUNNITTELUASIAKIRJAT. Strategia-asiakirja 2012 2015 Tulostavoiteasiakirja 2013 Ennakolliset tavoitteet vuosille 2014-2016 TILASTOKESKUKSEN SUUNNITTELUASIAKIRJAT Strategia-asiakirja 2012 2015 Tulostavoiteasiakirja 2013 Ennakolliset tavoitteet vuosille 2014-2016 Tammikuu 2013 Valtiovarainministeriön ja Tilastokeskuksen välinen

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2012

Verot ja veronluonteiset maksut 2012 Julkinen talous 2013 Verot ja veronluonteiset maksut Verokertymä kasvoi vuonna Veroaste oli 43,6 prosenttia vuonna. Veroaste kuvaa verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhdetta bruttokansantuotteeseen.

Lisätiedot

Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen välinen tulossopimus vuodelle 2006

Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen välinen tulossopimus vuodelle 2006 Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen välinen tulossopimus vuodelle 2006 1. Yleistä Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) toimii kauppa- ja teollisuusministeriön (KTM) hallinnonalalla

Lisätiedot

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Terveyttä yksilöille, tuottavuutta yritykselle ja hyvinvointia työyhteisölle Ossi Aura Työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, fil.tri Alustuksen

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP TALOUSARVION 2015 TOTEUTUMINEN AJALTA Koulutusyhtymä tilikauden 1-3/2015 jaksotettu tulos on 138.000 euroa negatiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014 1 2 Sisältö 1. Johdanto 3 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 31.12. 4 3. Johtaminen 5 4. Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito 6 5. Työhyvinvoinnin edistäminen 6 6. Henkilöstökustannukset

Lisätiedot

Tilastotieto ja yhteiskunnan muutokset. Heli Mikkelä 29.11.2012

Tilastotieto ja yhteiskunnan muutokset. Heli Mikkelä 29.11.2012 Tilastotieto ja yhteiskunnan muutokset Heli Mikkelä 29.11.2012 Muutoksen kohteena Mitä tilastoidaan Miten tilastoidaan Mihin ja miten tilastoja käytetään Millaisia vaatimuksia tilastoille asetetaan Millaisia

Lisätiedot

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2010-2017 ja sen toimintaohjelma 2010-2013

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2010-2017 ja sen toimintaohjelma 2010-2013 HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2010-2017 ja sen toimintaohjelma 2010-2013 Henkilöstövoimavarojen johtamisen ja kehittämisen strategiset päämäärät ja tavoitteet vuoteen 2017 sekä toimenpiteet vuoteen 2013 HENKILÖSTÖJOHTAMISEN

Lisätiedot

Taloushallinnon palvelukeskuksen toiminta: Case Tampereen kaupunki

Taloushallinnon palvelukeskuksen toiminta: Case Tampereen kaupunki Taloushallinnon palvelukeskuksen toiminta: Case Tampereen kaupunki Heli Hirvelä palvelukeskuksen johtaja Tampereen kaupunki Tampereen kaupunki työntekijöitä 16 000 kokonaismenot (tp 2005) 1 306 milj. euroa

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

TILASTOKESKUKSEN SUUNNITTELUASIAKIRJAT. Strategia-asiakirja 2012 2015 Tulostavoiteasiakirja 2014 Ennakolliset tavoitteet vuosille 2015-2017

TILASTOKESKUKSEN SUUNNITTELUASIAKIRJAT. Strategia-asiakirja 2012 2015 Tulostavoiteasiakirja 2014 Ennakolliset tavoitteet vuosille 2015-2017 TILASTOKESKUKSEN SUUNNITTELUASIAKIRJAT Strategia-asiakirja 2012 2015 Tulostavoiteasiakirja 2014 Ennakolliset tavoitteet vuosille 2015-2017 Tammikuu 2014 Valtiovarainministeriön ja Tilastokeskuksen välinen

Lisätiedot

32.40.05. (32.20.03) Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

32.40.05. (32.20.03) Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 1 32.40.05. (32.20.03) Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 18 300 000 euroa. Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon kemikaalituoterekisterin

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

LIITE 1 Geodeettisen laitoksen tulossopimus 2006 Tuloksellisuuden tunnusluvut (tuhatta euroa) Selite a) Vaikuttavuuden tunnusluvut Toteuma 2004 Ennuste 2005 TAE 2006 Tulossop. 2006 b) Toiminnallinen tehokkuus

Lisätiedot

VALTIONAVUSTUSHAKEMUS

VALTIONAVUSTUSHAKEMUS Hakija Hankkeen hallinnoinnista vastaava kunta, kuntayhtymä tai muu toimija Hakijan postiosoite Vastuuhenkilön Yhteyshenkilön Talouden vastuuhenkilön Hankkeen nimi ja siitä käytettävä lyhenne sekä hankkeen

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE. maataloustukirahaston menoista. Varojärjestelmä nro 10-11/2013

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE. maataloustukirahaston menoista. Varojärjestelmä nro 10-11/2013 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 13.12.2013 COM(2013) 887 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE maataloustukirahaston menoista Varojärjestelmä nro 10-11/2013 FI FI 1. Johdanto...3 2.

Lisätiedot

LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00

LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00 LÄNNEN TEHTAAT OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.10.2000 KLO 9.00 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.8.2000 Lännen Tehtaiden tammi-elokuun liikevaihto kasvoi 28 prosenttia ja oli 1 018,1 miljoonaa markkaa (1999: 797,1 Mmk). Tulos

Lisätiedot

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.10.2007

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.10.2007 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ 1 TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.1.27 Liite nro: 1 TOIMINTATUOTOT Maakunnan talousarvion (MV 23.4.7) (ilman liikelaitoksia) mukaan toimintatuotot ovat vuodelle 27

Lisätiedot

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa Hr-verkoston ideatyöpaja 2/2013 Kuntatyönantajat Helsinki Leena Kaunisto henkilöstöjohtaja, Ktm Työhyvinvointiohjelma 2009-2012: Tuottavuusohjelma

Lisätiedot

Tilastokeskus.fi - väylä luotettavaan tilastotietoon. 25.10.2007 Kirsi Niemi kirsi.niemi@tilastokeskus.fi

Tilastokeskus.fi - väylä luotettavaan tilastotietoon. 25.10.2007 Kirsi Niemi kirsi.niemi@tilastokeskus.fi Tilastokeskus.fi - väylä luotettavaan tilastotietoon 25.10.2007 Kirsi Niemi kirsi.niemi@tilastokeskus.fi Tilastokeskuksen Internet-palvelu! 1980-luvun alussa Tilastokeskus maailman kärkeä onlinetietokantajakelussa.

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 176. Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 176. Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1 176 Rakennuslautakunnan seurantaraportti 10/2013 (kh-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Nyyssönen, puh. (09) 816 24811 Veronica Rehn-Kivi, puh. 09 816 26600

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 Valmistelija: Henkilöstöpäällikkö Hyväksyjä: Kuntayhtymän johtaja Hall 20.11.2012 Valt 28.11.2012 Voimaantulo 1.1.2013 1 1. Strategiset tavoitteet

Lisätiedot

Puolustusministeriön ja Puolustushallinnon Palvelukeskuksen välinen tulossopimus vuodelle 2008. LIITE 5 s. 1 (6)

Puolustusministeriön ja Puolustushallinnon Palvelukeskuksen välinen tulossopimus vuodelle 2008. LIITE 5 s. 1 (6) Puolustusministeriön ja Puolustushallinnon Palvelukeskuksen välinen tulossopimus vuodelle 2008 LIITE 5 s. 1 (6) s. 2 (6) Puolustusministeriön resurssipoliittisen osaston päällikön ja Puolustushallinnon

Lisätiedot

LIIKETOIMINNAN JOHTOKUNTA. Vastuuhenkilö: Teknisen keskuksen johtaja

LIIKETOIMINNAN JOHTOKUNTA. Vastuuhenkilö: Teknisen keskuksen johtaja LIIKETOIMINNAN JOHTOKUNTA Vastuuhenkilö: Teknisen keskuksen johtaja Teknisen keskuksen tavoitteena on tuottaa kaupungin sisäiset tuki- ja muut palvelut laadukkaasti, tehokkaasti ja kilpailukykyisesti.

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2014

Verot ja veronluonteiset maksut 2014 Julkinen talous 2015 Verot ja veronluonteiset maksut Verokertymä kasvoi 1,5 prosenttia vuonna Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 1,5 prosenttia vuonna. Kertymä oli yhteensä 89,9

Lisätiedot

Strategian yhteys tulossopimuksiin. Neuvotteleva virkamies Mikko Saarinen

Strategian yhteys tulossopimuksiin. Neuvotteleva virkamies Mikko Saarinen Strategian yhteys tulossopimuksiin Neuvotteleva virkamies Mikko Saarinen Voimavaralähtökohdat Toimintamenomomentin henkilötyövuodet sopeutetaan vuoden 2015 tasolta 783 henkilötyövuotta tasolle 726 henkilötyövuotta

Lisätiedot

VIESTINTÄVIRASTON PUOLIVUOTISRAPORTTI 2012

VIESTINTÄVIRASTON PUOLIVUOTISRAPORTTI 2012 Puolivuotisraportointi 1(6) ( tavoitteiden : = saavutetaan, = ehkä, = ei saavuteta) VIESTINTÄVIRASTON PUOLIVUOTISRAPORTTI 1. Tulostavoitteet: 1.1 Viestinnän peruspalvelut Viestintäverkot ja -palvelut toimivat

Lisätiedot

RAPORTTI TOIMENPITEISTÄ V. 2007 TALOUSARVIOSSA PYSYMISEKSI

RAPORTTI TOIMENPITEISTÄ V. 2007 TALOUSARVIOSSA PYSYMISEKSI 1 RAPORTTI TOIMENPITEISTÄ V. 2007 TALOUSARVIOSSA PYSYMISEKSI Hallituksen alainen toiminta Suunnittelu- ja kehittämisyksikkö Yhteiset palvelut Toiminta sopeutuu talousarvion 2007 voimavaroihin vähentämällä

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2012... 3 2 Tunnusluvut... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 3 2.3 Palvelussuhteen pituus... 4 2.4 Vaihtuvuus... 4 2.5 Eläkeelle

Lisätiedot

Fingrid 2014. Neuvottelukunta 13.3.2015

Fingrid 2014. Neuvottelukunta 13.3.2015 Fingrid 2014 Neuvottelukunta 13.3.2015 2 Toimintaympäristö 2014: Eurooppa EU:lle uudet ilmasto- ja energiatavoitteet vuodelle 2030: kasvihuonekaasupäästöt -40%, uusiutuva energia 27%, energiatehokkuuden

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 106/53/2002 7.5.2002 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 106/53/2002 7.5.2002 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 106/53/2002 7.5.2002 Opetusministeriö Jyväskylän yliopisto JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt

Lisätiedot

Ympäristöliiketoiminta 2010

Ympäristöliiketoiminta 2010 Ympäristö ja luonnonvarat 2011 Ympäristöliiketoiminta 2010 Metalliteollisuus suurin ympäristöliiketoiminnan tuottaja vuonna 2010 Vuonna 2010 ympäristöliiketoiminnan yhteenlaskettu liikevaihto teollisuudessa

Lisätiedot

Kehittämishankkeet ja tuottavuus

Kehittämishankkeet ja tuottavuus Kuntakehto-hankkeen loppuseminaari, Kuntatalo 18.4.2013 prof. Ismo Lumijärvi Kehittämishankkeet ja tuottavuus Miksi tutkia tuottavuutta? Kunnissa on tuottavuusohjelmia ja yleistä tarvetta suunnata hankkeita

Lisätiedot

Tavoitteena toimiva ja tehokas työpaikka. Valtiokonttorin palveluja valtion työpaikoille

Tavoitteena toimiva ja tehokas työpaikka. Valtiokonttorin palveluja valtion työpaikoille Tavoitteena toimiva ja tehokas työpaikka Valtiokonttorin palveluja valtion työpaikoille Valtiokonttorista asiantuntija-apua talouden, hallinnon, IT-palvelujen ja vakuuttamisen asioihin Valtiokonttori tarjoaa

Lisätiedot

Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon

Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon Portaalin kautta virallisiin tilastoihin 6.5.2009 Leena Jäntti leena.jantti@tilastokeskus.fi Tilastokeskuksen internetpalvelu Tilastokeskus avasi internetpalvelun

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Aamiaistilaisuus 5.9.2014 Raahe Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Raahe 5.9.2014 klo 8.00 9.00

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2013

Verot ja veronluonteiset maksut 2013 Julkinen talous 2014 Verot ja veronluonteiset maksut Verokertymä kasvoi vuonna Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 3,9 prosenttia vuonna. Kertymä oli yhteensä 88,2 miljardia euroa.

Lisätiedot

Kriittinen menestystekijä

Kriittinen menestystekijä Kriittinen menestystekijä Hanke, tavoite OSAAVA JOHTO JA MOTIVOITUNUT HENKILOSTÖ Valmentava ja kannustava johtaminen Toimiva sisäinen viestintä Toimiva työyhteisö ja motivoitunut osaava henkilöstö Henkilöstöohjelman

Lisätiedot

Asiantuntijapalvelut ohjaavat oikeaan päätökseen

Asiantuntijapalvelut ohjaavat oikeaan päätökseen Asiantuntijapalvelut ohjaavat oikeaan päätökseen Palvelua organisaatiosi toiminnan ja tuottavuuden parantamiseksi Asiantuntijapalveluissa toimimme johdon strategisena kumppanina. Palvelumme liittyvät tavallisesti

Lisätiedot

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri Kohti tavoitetilaa Valtio Expo 2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Agenda Johdanto Kohti tavoitetilaa: 1. Valtion taloushallinnon ohjaus 2. Valtion talous- ja

Lisätiedot

Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen

Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen Kotkan kaupunki Perustettu vuonna 1879 Kotka, Karhula ja Kymi yhdistyivät 1977 Asukkaita noin 55.000 Kokonaispinta-ala 950km2, maata 271km2, merta 678km2 Rantaviivaa

Lisätiedot

KIINTEISTÖPALVELUIDEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2015-2017. Liiketoiminnan johtokunta 15.1.2015

KIINTEISTÖPALVELUIDEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2015-2017. Liiketoiminnan johtokunta 15.1.2015 KIINTEISTÖPALVELUIDEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2015-2017 Liiketoiminnan johtokunta 15.1.2015 NYKYTILAN KUVAUS Palvelutuotantoalueet Kiinteistönhoito Rakennus- ja talotekniset korjaus- ja huoltotyöt Liikuntapaikkojen

Lisätiedot

Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen välinen tulossopimus vuodelle 2005

Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen välinen tulossopimus vuodelle 2005 Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen välinen tulossopimus vuodelle 2005 1. Yleistä Toiminta-ajatus Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) toimii kauppa- ja teollisuusministeriön

Lisätiedot

Tilastokeskuksen ehdotus vuosia 2009-2012 koskevaksi toiminta- ja taloussuunnitelmaksi ja menokehyksiksi

Tilastokeskuksen ehdotus vuosia 2009-2012 koskevaksi toiminta- ja taloussuunnitelmaksi ja menokehyksiksi 1 021107 Tilastokeskuksen ehdotus vuosia 2009-2012 koskevaksi toiminta- ja taloussuunnitelmaksi ja menokehyksiksi 1 Toimintaympäristön muutokset TTS-kaudella 2009-2012 Suunnitelmakaudella Tilastokeskuksen

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.5. 1 JOHDANTO Henkilöstöohjelmalla tuetaan Kokkolan kaupunkistrategian toteuttamista. Henkilöstöohjelmalla tuodaan näkyväksi kaupunkistrategian

Lisätiedot