Erkki Oksanen. Vuosikertomus 2011

Transkriptio

1 Erkki Oksanen Vuosikertomus 2011 Pääjohtajan katsaus... 2 Tilastotuotanto... 3 Tuotteet ja palvelut... 5 Talous... 7 Henkilöstö Kansainvälinen toiminta Tilastotoimi Organisaatio Toimitus Tilastokeskus 1

2 Leena Louhivaara Euroopan talous- ja velkakriisi heijastui edelleen tilastoalan toimintaympäristöön vuonna EU:n uudet talouden seurantajärjestelmät lisäsivät tilastotiedon kysyntää ja kiristivät tilastojen laatuvaatimuksia. Suomessa uusi hallitus käynnisti useita selvitys- ja uudistushankkeita, jotka nostavat tilastotietojen tarvetta ja vaikuttavat tilastotoimen toimintaympäristöön. Tilastokeskuksen toiminta jatkui tuloksellisena vuonna Tuotannon volyymi kasvoi pari prosenttia ja työn tuottavuus liki viisi prosenttia vuotta aikaisemmasta. Veloituksettoman tilastotiedon tarjonta ja kysyntä kasvoivat reipasta vauhtia. Maksullinen toiminta sujui suunniteltua paremmin, ja myös EU:n kasvavat tilastovaatimukset kyettiin toteuttamaan. Kansalaisten luottamus Tilastokeskuksen tietoihin säilyi korkealla, ja asiakkaiden palaute oli valtaosin myönteistä. Henkilöstön työtyytyväisyys nousi hieman edellisvuodesta. Tuotantoprosesseja on viime vuosina kehitetty muun muassa parantamalla yritysja henkilötiedon keruujärjestelmiä ja tehostamalla hallinnollisten aineistojen käyttöä. Myös tietojen jakelukanavia sekä julkaisu- ja metatietojärjestelmiä on uudistettu. Yksittäisistä tilastouudistuksista merkittävimpiä ovat olleet kansantalouden tilinpidon ja yritystilastojen laajat järjestelmäuudistukset. Myös tilastotuotteiden ja -palveluiden uudistaminen on vauhdittunut. Painopiste on ollut toimintaa yhtenäistävässä kehitystyössä ja kansallisen toiminnan sopeuttamisessa Euroopan tilastojen kehittämiseen. Toimintavuonna valmisteltiin Tilastokeskuksen toimintastrategian ja IT-strategian päivittäminen. Viraston uusi keskipitkän ajan tuottavuusohjelma hyväksyttiin. Johtamista ja esimiestyötä kehitettiin Tilastokeskuksen johtamispolitiikan ja henkilöstöstrategisten linjausten mukaisesti. Euroopan talouskriisin myötä paineet tilastoinfrastruktuurin uudistamiseen ovat kasvaneet sekä Euroopan tilastojärjestelmän että kansallisten tilastovirastojen toiminnassa. Niukat resurssit pakottavat priorisoimaan paitsi tilasto-ohjelmia myös kehitystyön painopisteitä. Heli Jeskanen-Sundström 2 Tilastokeskus

3 futureimagebank.com Erkki Oksanen Tilastokeskus tuottaa noin 190 eri tilastoa. Suurin osa tilastoista perustuu vähintään välillisesti EU:n säädöksiin ja sitoumuksiin. Vuonna 2011 julkistettiin yli 600 uutta tietoa sisältävää tilastojulkistusta. Kansantalouden materiaalivirrat ilmestyi viime vuonna uutena tilastona. Asuntojen hinnat -tilastosta alettiin julkaista kuukausitietoja neljännesvuositietojen lisäksi. Neljännesvuosittaisen rahoitustilinpidon laadinta alkoi Tilastokeskuksessa viime vuonna. Tilastotuotannossa kehittäminen on painottunut viime vuosina tuotantovälineiden lisäksi prosesseihin. Tavoitteena on mahdollisimman tehokas, yhdenmukainen toiminta eri tilastoissa. Yksittäisten järjestelmien sijaan luodaan keskenään integroituja järjestelmäkokonaisuuksia, joiden käyttöönotto uudistaa myös työtapoja. Kehittäminen on jatkuvaa ja hankkeet nivoutuvat toisiinsa tiiviisti. Useita strategisia hankkeita käynnissä Keskeisiin Tilastokeskuksen sisäisiin strategisiin hankkeisiin kuuluu kansantalouden tilinpidon integroidun tietojärjestelmän luominen ja siihen liittyvä toimintojen uudelleenorganisointi. Hanke saatiin pääosin päätökseen viime vuonna. Uuteen tietojärjestelmään siirtymisen myötä muun muassa neljännesvuositilinpitoa voitiin nopeuttaa 70 päivästä 65 päivään. Kansantalouden tilinpito on hyvä esimerkki jatkuvasta kehittämisestä. Kyseessä ei ole vain tekninen ja organisatorinen, vaan myös sisällöllinen muutos, koska talouden kuvaus laajenee uusien EU-asetusten myötä, huomauttaa Ari Tyrkkö. Yritystilastojärjestelmän uudistaminen (YTY) on erittäin laaja tilastotuotantojärjestelmän uudistamishanke, joka jatkui viime vuonna. Nelivuotisessa hankkeessa uudistetaan koko yritystilastojen tuotantoketju: tietojen keruu, muokkaus, analyysi ja jakelu. Kyseessä on yritysrekisterin ja yritystilastojen kokonaisuudistus, jonka tarkoituksena on kehittää tilastojen yhtenäisyyttä ja toiminnallista tehokkuutta pitkällä aikavälillä. Jatkossa yritystilastoja tehdään entistä verkostomaisemmin yli perinteisten tilasto- ja yksikkörajojen, kuvailee Hannele Orjala. Muut tilastotuotantoprosessin yhtenäistämisen kannalta merkittävät hankkeet liittyvät editoinnin kehittämiseen ja muuttuja- ja luokituseditorien käyttöönottoon. Editointiprojektissa luotiin muun muassa käytäntöjä virheiden havaitsemiseen ja käsittelyyn mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tilastotyön globaalit haasteet Globalisaatiossa kansalliset rakenteet korvautuvat kansainvälisillä, kun tuotanto, teknologia, työvoima, omistus ja tulot ylittävät maiden rajat. Kun toimintaympäristö muuttuu globaalisti, Tilastokeskus 3

4 kasvavat haasteet sen kuvaamisessa sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Muutospaineet vaikuttavat laajasti tilastotyöhön. Talouden globaali luonne heijastuu vahvasti kansantalouden tilinpitoon ja muihin taloustilastoihin. Sosiaalitilastoissa haasteena ovat esimerkiksi siirtolaisuus ja työvoiman liikkuvuus. Ongelmat ovat yhteisiä eri maissa, ja Tilastokeskus osallistuu aktiivisesti kansainväliseen yhteistyöhön. Tilastokeskus on toiminut muun muassa YK:n Globalisaatio-käsikirja-työryhmässä, joka pohtii näitä ongelmia. Ideat ja palvelut kiitävät verkossa maasta toiseen. Samalla liikkuu raha. Haasteena on laatia globaaleista ilmiöistä kansallisia tilastoja. Tämän vuoksi Tilastokeskus on mukana kansainvälisessä työssä etsimässä tilastoalan yhteisiä pelisääntöjä, tähdentää Hilkka Vihavainen. Myös Tilastokeskuksen suuryritystyö tukee globaalistuneiden yritysten tilastollista kuvaamista. Sen tavoitteena on luoda yhtenäiset menettelytavat suuryrityksiä koskevien tietojen käsittelyyn. Suuryritystyössä keskityttiin vuonna 2011 suuryritysten tietojen käsittelyyn ja tiedonantajayhteistyöhön. Viime vuonna käynnistyi myös kansainvälisen konsernitiedon Eurogroup Register -yhteistyö. Hyvinvoinnin mittaaminen ja tilastot Hyvinvoinnin, elämänlaadun ja kestävän kehityksen mittaamista on pohdittu laajasti julkisuudessa ja monissa työryhmissä sekä Suomessa että kansainvälisesti. EU:n tilastovirastossa Eurostatissa tämän asian parissa työskentelee useita työryhmiä. Suomessa sai viime vuonna työnsä päätökseen valtioneuvoston kanslian vetämä HYMY-työryhmä, jossa Tilastokeskuskin oli mukana. Tilastokeskus tuottaa jo nyt hyvin monipuolisesti hyvinvoinnin eri ulottuvuuksia kuvaavia tilastoja tuloista, varallisuudesta ja muista elinolojen osa-alueista. Tilastoaineistoja pyritään jatkossa käyttämään entistä tehokkaammin hyvinvoinnin kuvauksen kehittämisessä, kertoo Ari Tyrkkö. Hyviä esimerkkejä tietolähteistä ovat kotityön arvoa mittaava tutkimus, ajankäyttötutkimus ja kulutustutkimus. Myös kansantalouden tilinpidosta voidaan saada tietoa kotitaloussektorista, ja väestölaskentakin tarjoaa sopivia tietoja. Monipuolinen tiedonkeruun asiantuntija Noin 95 prosenttia Tilastokeskuksen tilastojen tuotannossa käyttämistä tiedoista on muiden keräämiä ne saadaan esimerkiksi rekistereistä, hallinnollisista aineistoista ja muista viranomaislähteistä. Vaikka suurin osa tilastotiedoista saadaankin hallinnollisista ja rekisteriaineistoista, suoria tiedonkeruita niin yrityksille, yhteisöille kuin kansalaisillekin tarvitaan vielä. Tiedonkeruut sähköistyvät vähitellen. Yritysrekisterin ja nopeiden suhdannetilastojen tiedot kerätään ainoastaan sähköisesti, ja muidenkin yritystilastojen sähköinen keruu etenee hyvin. Henkilötiedonkeruissa toteutettiin kertomusvuonna selvitys eri keruumuotojen yhdistämisestä (mixed mode) suomalaisten matkailututkimuksen ja kuluttajabarometrin osalta. Vastausrasituksen pienentäminen on pysyvä tavoite. Tilastot tuottavat vajaan prosentin koko yhteiskunnan yrityksille aiheuttamasta hallinnollisesta vastausrasituksesta, havainnollistaa Hannele Orjala. Viime vuonna käynnistetyssä työvoimakustannustilastojen uudistusprojektissa tavoitteena on hyödyntää rekisteritietoja niin, että suora tiedonkeruu poistuu jossain vaiheessa kokonaan. Väestölaskennassa on Suomessa siirrytty kokonaan rekisteripohjaiseen laskentaan jo vuosia sitten. Viime vuosi oli maailmanlaajuinen väestölaskentavuosi. Ensimmäistä kertaa erityinen EU-tilastoasetus velvoitti kaikki jäsenmaat tekemään laskennan yhdenmukaisella tavalla. Suomessa laadintaa helpotti se, että olemme tuottaneet väestölaskentatiedot 20 vuoden ajan vuosittain rekisteripohjaisesti. Verrattuna perinteiseen väestölaskentaan olemme säästäneet näin kustannuksissa kymmeniä miljoonia euroja, muistuttaa Jari Tarkoma. Säännöllisen tilastotuotannon lisäksi Tilastokeskus hallitsee hyvin erityyppiset tiedonkeruumuodot aina säännöllisistä tilastotiedonkeruista vaativuudeltaan vaihteleviin kertaluonteisiin tiedonkeruihin. Pääosin viime vuonna toteutettiin vaativa, asiakasrahoitteinen kansainvälisen PIAAC-aikuistutkimuksen tiedonkeruu. Tutkimus kartoittaa aikuisten perustaitoja, mm. lukutaitoa. Myös kulutustutkimuksen tiedonkeruuta valmisteltiin viime vuonna. 4 Tilastokeskus

5 futureimagebank.com Tilastokeskuksen keskeinen tavoite on vastata joustavasti tiedonkäyttäjien tietotarpeiden ja yhteiskunnan muutoksiin tarkoituksenmukaisella ja tehokkaasti toteutetulla tuote- ja palvelukokonaisuudella. Tässä auttavat tuote- ja palvelutuotannon integrointi mahdollisimman tiiviisti tilastotuotantoon, jatkuva vuorovaikutus tiedonkäyttäjien kanssa sekä modernit tuotantoratkaisut. Vuosi 2011 oli uudistusten määrittelyn ja uudistuvien toimintatapojen aloittamisen vuosi. Tuote- ja palvelukokonaisuutta tarkasteltiin kokonaisvaltaisesti. Julkaisutoiminnan, verkkopalveluiden ja toimeksiantopalveluiden osalta laadittiin kehittämislinjauksia ja käynnistettiin uudistamistoimenpiteitä. Tutkijapalveluiden kehittämistä jatkettiin suunnitelmien mukaisesti. Maksullinen palvelutoiminta täydentää tilastojen perustuotantoa ja sillä vastataan tiedonkäyttäjien erityisiin tarpeisiin. Maksullisen toiminnan tulot koostuvat yhä enemmän erilaisista räätälöidyistä toimeksiannoista ja asiantuntijapalveluista. Tiedon saatavuus ja avoin data Ilmaisen tiedon tarjontaa erityisesti verkossa on lisätty systemaattisesti useita vuosia. Tilastokeskuksen StatFin-tietokantaa laajennettiin edelleen, palvelu sisältää nyt yli moniulotteista taulukkoa ja tietoja lähes 200 tilastosta. Mukana on myös muiden organisaatioiden kuin Tilastokeskuksen tuottamia tietoja. StatFinin lisäksi pidetään yllä useita erityistietokantoja. Myös julkaisujen saatavuutta pdf-muodossa verkossa on lisätty. Kertomusvuonna tehdyn päätöksen mukaisesti vuonna 2012 ilmestyvistä julkaisuista lähes kaikki tulevat saataville maksutta verkkoon. Tilastotiedon jatkokäyttöä helpotettiin valmistelemalla viime vuonna uudet avoimeen dataan perustuvat tiedon jatkokäyttöehdot, jotka vahvistettiin tammikuussa Näin Tilastokeskus osallistuu yhteiskunnassa käynnissä olevaan tiedon avaamiseen, johon liittyen on oltu mukana myös useissa valtiovarainministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön sekä opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmissä. Tietokantapohjaisuus varmistaa palvelun ajantasaisuuden Erityisesti indikaattoripalveluissa mutta myös muissa tilastotietoa yhdistävissä, analysoivissa ja kokoavissa palveluissa pyritään ratkaisuihin, joissa palvelut päivittyvät suoraan tietokannoista. Tietokantojen yhteyteen rakennetut sovellukset tuottavat sisältöjä tilastografiikka, taulukoita, tekstiä muihin verkkokokonaisuuksiin. Tämä vähentää erillisten päivitysten tarvetta ja nopeuttaa tiedon päivittymistä eri palvelukokonaisuuksissa. Konkreettinen esimerkki tällaisesta ratkaisusta on valtioneuvoston kanslian ja Tilastokeskuksen yhteistyönä tehty Findikaattori-palvelu. Viime vuonna aloitettiin Findikaattorin monikielistysprojekti, joka valmistui keväällä Vastaavia ratkaisuja on otettu käyttöön myös muissa palveluissa. Näitä ovat esimerkiksi Suomi vertailussa -kokonaisuus sekä väestölaskennan teemasivusto. Palvelut keskittyvät yhä enemmän verkkoon Suosituimpia verkkopalvelukokonaisuuksia olivat tilastojen kotisivujen lisäksi kansainvälisen tiedon sivusto ja Tietoa alueittain -sivusto. Myydyimpiä painojulkaisuja olivat edellisten vuosien tavoin Suomen tilastollinen vuosikirja, Tieto&trendit-lehti sekä aluekatsaukset. Vuonna 2011 tehtiin laaja selvitys Tilastokeskuksen julkaisutoiminnasta ja hahmoteltiin tulevien vuosien julkaisulinjauksia. Tavoitteena on keskittää nopea suhdanne- ja indikaattoritieto Tilastokeskus 5

6 Erkki Oksanen entistä enemmän verkkoon ja tietokantoihin. Myös ajankohtaisartikkeleiden määrää verkossa lisätään. Perinteisinä painojulkaisuina tuotetaan jatkossa pääasiassa tilastoja yhdistäviä, taustoittavia ja analysoivia kokonaisuuksia. Esimerkki nopeasta analysoivasta artikkelituotannosta on vuonna 2011 avattu väestölaskennan teemasivusto, johon vuosien aikana tuotetaan sisältöä sitä mukaa kuin väestölaskennan tulokset valmistuvat. Väestölaskentasivustolla on otettu käyttöön uusi visualisointiväline Statistics explorer, joka mahdollistaa interaktiivisen, dynaamisen tietojen selailun ja esittämisen kartalla ja kuvioina. Samaa välinettä on hyödynnetty myös eduskuntavaalien ja presidentinvaalien tuloksia esittelevissä vaalikarttapalveluissa. Tiedon visualisoinnin merkitys kasvaa selvästi, ja uudet välineet antavat siihen hyviä mahdollisuuksia. Samaan aikaan kaivataan tietojen yhdistämistä, analysointia ja taustoittamista vastapainona yhä sirpalemaisemmaksi muuttuvalle tietovirralle, pohtii Heli Mikkelä. Tilastojen käyttöä tuettiin monin tavoin Vuoden aikana sähköpostitse, puhelimitse ja sosiaalisen median kautta vastattiin yhteensä noin tiedusteluun. Näistä osa koski Eurostatin tuottamia tietoja; Tilastokeskus toimi edelleen Euroopan tilastojen kansallisena tuki- ja palvelupisteenä. Vuonna 2011 tehtiin päätös avata uusi palvelupiste Kaisaniemeen yliopiston kirjaston tiloihin syksyllä Kokoelmat ja tietolähteet säilyvät edelleen Tilastokeskuksessa. Tietopalveluita on kehitetty myös muun muassa testaamalla sosiaalisen median käyttöä tietopalvelukysymyksiin vastaamisessa. Kansallinen koululaisten tilastojen luku- ja käyttötaitokilpailu järjestettiin viime vuonna yhteistyössä Matemaattisten aineiden opettajien liiton MAOLin kanssa. Kilpailu toteutettiin ryhmätyönä tehdyillä postereilla eli tietotauluilla. Eri sarjojen parhaat lähetettiin ISIn maailmankongressin yhteydessä pidettyyn kansainväliseen finaaliin, jossa suomalaiset nuoret saavuttivat taas palkintosijoituksia. Tilastot ovat yksi tärkeä yhteiskunnan kuvaamisen väline. Olisi tärkeää, että kaikilla suomalaisilla olisi riittävät valmiudet ymmärtää ja tulkita tilastotietoa. Yksi tehokas tapa tukea taitojen kehittämistä on yhteistyö opettajien ja koulujen kanssa, mainitsee Heli Mikkelä. Tutkijapalvelu ja mikrosimulointi vuoden kehittämiskohteita Tutkijapalvelu on viime vuosina ollut yksi Tilastokeskuksen strategisista hankkeista. Tavoite on, että tutkijat voisivat jatkossa saada aineistoja käyttöönsä ensisijaisesti etäkäytön kautta. Uusi etäkäyttöjärjestelmä mahdollistaa tehokkaan ja tietoturvallisen jakelun ja aineistojen valvonnan, korostaa Leena Storgårds. Etäkäyttöä laajennettiin viime vuonna. Järjestelmä on käytössä yhdeksässä organisaatiossa ja hankkeiden lukumäärä on noin 40. Mikrosimulointimenetelmä laskentamalleineen on tärkeä väline vero- ja sosiaaliturvalainsäädännön valmistelussa, näiden järjestelmien budjetti- ja tulonjakovaikutusten arvioinnissa sekä tavoiteltujen vaikutusten toteutumisen seurannassa. Sen avulla voidaan tutkia esimerkiksi lainmuutoksien vaikutuksia kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin. Kesäkuussa aloitetun mikrosimulointiprojektin tavoitteena on luoda kokonaan uusi, nykyisiä malleja kehittyneempi ja avoimempi kansallinen mikrosimulointimalli ja samalla keskittää eri tahoilla tapahtuva päivitystyö Tilastokeskukseen. Mallia kehitetään tiiviissä yhteistyössä Kelan kanssa. 6 Tilastokeskus

7 futureimagebank.com Vuonna 2011 Tilastokeskuksen toiminnan kokonaiskustannukset olivat 56,8 miljoonaa euroa. Kustannukset pysyivät edellisvuoden tasolla. Kokonaismenoista 76 prosenttia oli palkkausmenoja. Palkkausmenot pysyivät lähes ennallaan. Kulutusmenot kasvoivat edellisvuodesta, investointimenot puolestaan pienenivät. Rahoitus Tilastokeskuksella oli rahoitusta käytössään kaikkiaan 61,2 miljoonaa euroa, 0,2 miljoonaa euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Rahoituksesta 74 prosenttia tuli toimintamenomäärärahana valtion budjetista. Maksullisen toiminnan osuus oli 14 prosenttia ja ulkopuolisen rahoituksen osuus 3 prosenttia. Loppuosa oli edellisvuosien siirtomäärärahaa. Valtion talousarviossa toimintamenomäärärahana saatiin 45,4 miljoonaa euroa. Edellisvuodelta siirtynyt toimintamenomääräraha oli 5,2 miljoonaa euroa. Maksullinen toiminta ja EU:lta saatu rahoitus nettobudjetoitiin toimintamenomäärärahoihin. Vuodelle 2012 siirtyi määrärahaa edelleen 5,1 miljoonaa euroa. Tärkeitä rahoituslähteitä olivat myös yhteistyöhankkeet ja Tilastokeskuksen talousarvion ulkopuolinen rahoitus: näistä saatiin 1,8 miljoonaa euroa. Siitä EU-rahoitusta erilaisiin tilastojen kehittämishankkeisiin oli 1,0 miljoonaa euroa. Lisäksi käytettävissä oli 0,8 miljoonaa euroa muuta ulkopuolista rahoitusta, jota saatiin pääosin erilaisista yhteistyöhankkeista muiden valtion virastojen ja laitosten kanssa. Maksullinen toiminta Maksullisen toiminnan tuotot olivat yhtä suuret kuin edellisvuonna. Maksullisesta toiminnasta kertyi tuottoja 8,8 miljoonaa euroa. Toiminnan tulos oli euroa ylijäämäinen. Asiakasryhmistä valtio vähensi ostojaan ja myös yritysten ostojen määrä väheni hieman. Kuntasektorin ostojen määrä säilyi edellisvuoden tasolla. Muiden asiakasryhmien osuus tuloista puolestaan kasvoi selvästi. Eniten myyntituloja kertyi erilaisista toimeksiantopalveluista. Tase Tilastokeskuksen taseen loppusumma oli 3,5 miljoonaa euroa. Käyttöomaisuuden ja muiden pitkäaikaisten sijoitusten arvo oli 1,7 miljoonaa euroa, josta suurimman osan muodostivat atkkoneet, -laitteet ja -ohjelmistot. Käyttöomaisuuden arvo kasvoi edellisvuodesta 0,3 miljoonaa euroa. Tilastokeskus 7

8 Maksullisen toiminnan tunnusluvut euroa euroa Tuotot Kustannukset Maksullisen toiminnan erilliskustannukset Maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista Kokonaiskustannukset Ylijäämä (+) / Alijäämä (-) Tilastokeskuksen kustannusrakenne Tilastokeskus

9 Menorakenne 2011 Rahoitusrakenne 2011 Maksullisen toiminnan tuotot Tilastokeskus 9

10 Vuoden 2011 lopussa Tilastokeskuksessa oli 998 työntekijää, joista haastattelijoita oli 211. Henkilötyövuosia tehtiin vuonna 2011 yhteensä 820, näistä haastattelijoiden osuus oli 110. Henkilötyövuosia oli 21 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Henkilöstön lukumäärä oli kuitenkin vuoden lopussa suurempi kuin edellisvuonna. Naisia oli 64 prosenttia henkilöstöstä. 65 prosenttia henkilöstöstä oli suorittanut vähintään alimman korkea-asteen tutkinnon. Keskimääräinen palveluksessaoloaika oli 16 vuotta. Henkilöstön keski-ikä oli kertomusvuoden lopussa 49 vuotta. Osaaminen Kertomusvuonna päätti työnsä työryhmä, joka arvioi Tilastokeskuksen osaamisstrategian toimenpideohjelman toteutumista ja viraston ydinosaamisen, osaamismallien ja osaamisen kehittämisen painopisteitä. Yksi haasteitamme on eläköityminen, joka on ollut viime vuosina huomattavan runsasta. Eläköitymisiä pyritään ennakoimaan ja turvaamaan siten osaamisen siirtäminen, sanoo hallintojohtaja Pasi Henriksson. Avoimia työtehtäviä oli tarjolla aikaisempaa huomattavasti enemmän, ja tehtävät myös kiinnostivat hakijoita. Saimme viime vuonna kaikkiaan yli tuhat hakemusta. Osa rekrytoinneista toteutettiin ryhmärekrytointeina, joissa haettiin yhdellä haulla useampaa asiantuntijaa. Kevään ja syksyn ryhmärekrytoinneissa oli avoinna yhteensä 20 tehtävää, mainitsee henkilöstösuunnittelija Elina Pääkkö. Myös sisäinen liikkuvuus oli vilkasta. Sisäiseen liikkuvuuteen kannustetaan, sillä se edistää osaamisen kehittymistä ja jakamista, sanoo Elina Pääkkö. Erkki Oksanen Erkki Oksanen Työhyvinvointi Tilastokeskuksessa tehdään vuosittain henkilöstökysely. Vuoden 2012 alussa tehdyn kyselyn mukaan työtyytyväisyys parani hiukan edelliseen tutkimukseen verrattuna. Tilastokeskuksessa henkilöstö oli edelleen jonkin verran tyytyväisempää kuin samaa työtyytyväisyysbarometria käyttävissä muissa valtion organisaatioissa keskimäärin. Tilastokeskuksen työtyytyväisyysindeksi oli 3,48, kun koko valtionhallinnossa indeksi oli 3,37. Henkilöstö Henkilöstömäärä yhteensä joista kuukausipalkkaisia Naisten osuus, % Keski-ikä, vuotta Palveluksessaolovuodet keskimäärin Luonnollinen poistuma, % 6,2 4,3 Koulutuskustannukset palkkakustannuksista, % 1,4 1,3 10 Tilastokeskus

11 Tilastokeskus oli tiiviisti mukana Euroopan tilastojärjestelmän kehittämistyössä. Tilastokeskus muun muassa valmisteli yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa Suomen kannanotot EUneuvoston käsittelemiin tilastoasetuksiin. Tilastoala on yksi säädellyimpiä aloja EU:ssa. Tällä hetkellä on voimassa noin 350 eri tilastosäädöstä, joista 290 vaikuttaa Tilastokeskuksen toimintaan. Viime vuonna EU:ssa aloitettiin uuden lakipolitiikan valmistelu. Tavoitteena on vähentää yksittäisiä tilastoasetuksia ja laatia laajempia kokonaisuuksia koskevia kehyssäädöksiä, sanoo kansainvälisistä asioista vastaava kehittämispäällikkö Anita Heinonen. Vahva rooli tilastoalalla Tilastokeskus edusti useissa kansainvälisissä tilastoalan yhteistyöelimissä Suomen koko tilastotointa. Tilastoalan korkein kansainvälinen elin on YK:n tilastokomissio, jonka yleiskokous järjestettiin helmi-maaliskuun vaihteessa. Tilastokeskus osallistui myös YK:n Euroopan talouskomission alaisen Euroopan tilastokonferenssin (CES), Euroopan tilastojärjestelmäkomitean (ESSC) ja OECD:n tilastokomitean työhön. Viime vuonna tilastoalalla eräitä keskeisimpiä aiheita olivat kansantalouden tilinpidon ja ympäristötilinpidon kehittäminen, joita käsiteltiin sekä EU:n tilastokokouksissa että YK:n tilastokomission yleiskokouksessa. Myös hyvinvoinnin mittaaminen sai paljon huomiota. EU:n perustama työryhmä selvitti edistyksen, hyvinvoinnin ja kestävän kehityksen mittaamista ja OECD kokosi How s Life -tilastoraportin, jossa tarkastellaan hyvinvoinnin kokonaisuutta, Anita Heinonen mainitsee. Tilastoalan yhteistyötä harjoitettiin myös monien vierailujen ja tapaamisten avulla. Tilastokeskukseen tehtiin kaikkiaan yli 40 ulkomaista vierailua. Konsultointia yhteishankkeissa Vuonna 2011 Tilastokeskus oli mukana kaikkiaan 13 kansainvälisessä konsultointihankkeessa. Etiopiassa Tilastokeskuksella oli käynnissä köyhyydentilan seurantajärjestelmään liittyvä hanke ja Kirgisiassa useita eri tilastoalueita koskeva hanke. Vietnamissa osallistuimme tutkimus- ja kehittämistoimintaa ja innovaatioita kuvaavien tilastojen kehittämiseen. Nämä konsultointihankkeet toteutettiin ulkoministeriön yhteistyörahoituksella, kertoo Anita Heinonen. Venäjän kanssa järjestettiin useita tapaamisia, jotka liittyivät lähialueyhteistyötä vuosina koskevaan sopimukseen. Lisäksi Tilastokeskus osallistui moniin muiden tilastovirastojen johtamiin hankkeisiin. Erkki Oksanen futureimagebank.com Tilastokeskus 11

12 Eri tilastontuottajista koostuvan Suomen virallisen tilaston (SVT) neuvottelukunnan kehittämistyö painottui vuonna 2011 tilastojen laatuun. Virallisen tilaston laatukriteerien toteutumisesta päätettiin tehdä vuosittain itsearviointi. Ensimmäinen arviointi toteutetaan vuonna 2012, sanoo SVT-neuvottelukunnan puheenjohtaja, tilastojohtaja Riitta Harala Tilastokeskuksesta. Kertomusvuonna kehitettiin myös tilastontuottajien verkkopalveluita. Järjestimme tilastontuottajille seminaarin, jossa kartoitettiin tilastontuottajien verkkopalveluiden kehittämiskohteita. Jatkossa haluamme kehittää erityisesti SVT-portaalia yleiseksi jakelualustaksi tilastotoimen tarpeisiin, Riitta Harala toteaa. Vuoden 2011 loppuun mennessä Suomen viralliseen tilastoon kuului 273 tilastoa. Tilastojen ajantasainen luettelo on julkaistu SVT-portaalissa. Erkki Oksanen Aila Marjamäki Tilastotoimen tehostamista selvitettiin Tilastotoimen tehostamista ja alueellistamista selvittäneen jatkotyöryhmän ehdotusten mukaisesti käynnistettiin useita erillisiä selvityshankkeita. Selvitykset eivät johtaneet alueellistamisiin eivätkä työnjakojen tarkistuksiin. Tilastolakia uudistaneen työryhmän työ päättyi kertomusvuoden lopussa. Kolme työryhmässä mukana ollutta tilastoviranomaista Tilastokeskus, Tullihallitus ja Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus ja tiedonantajien edustaja jättivät eriävät mielipiteet. Julkishallinnon tietovarantojen saatavuuden ja käytön edistämistä käsitelleen työryhmän määräaikaa jatkettiin vuoden 2012 tammikuun loppuun. Kuntatilastoinnin kehittämistä valmistelevan ohjausryhmän työ jatkuu huhtikuun 2012 loppuun asti. Työterveyslaitos liittyi kansallisen tilastotoimen tuottajiin: vuoden 2011 lopussa tilastontuottajia oli yhteensä 18. Finanssivalvonta ja Tilastokeskus tekivät kertomusvuonna periaatepäätöksen vakuutustilastojen tuotannon siirrosta Tilastokeskukseen. Tilastontuottajat jatkoivat eri tilastoalueille asetetuissa työryhmissä tiivistä yhteistyötä tilastojen kehittämiseksi. 12 Tilastokeskus

13 Tilastotoimen kustannukset kasvoivat hieman Vuonna 2011 valtion tilastotoimen kustannukset olivat 72,7 miljoonaa euroa, mikä oli miljoona euroa edellisvuotta enemmän. Kustannukset kasvoivat lähes 1,5 prosenttia edellisvuodesta. Tilastokeskuksen kustannukset olivat samansuuruiset kuin edellisenä vuonna. Muun tilastotoimen kustannukset kasvoivat runsaat 6 prosenttia vuodesta Tilastoryhmittäin eniten varoja käytettiin yrityksiä kuvaaviin tilastoihin, 8,6 miljoonaa euroa. Toiseksi eniten varoja käytettiin maa-, metsä- ja kalatalouden tilastointiin, 5,4 miljoonaa euroa. Lähes saman verran käytettiin työmarkkinoiden tilastointiin. Kansantalouden tilastointiin käytettiin varoja 5,2 miljoonaa euroa ja ympäristöä ja luonnonvaroja koskevaan tilastotuotantoon 5 miljoonaa euroa. Valtion tilastotoimen kustannukset viranomaisittain , 1000 euroa 1) Vuoden 2009 tieto Ilmatieteenlaitos 291 1) 291 1) Liikennevirasto Liikenteen turvallisuusvirasto Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus Maanmittauslaitos Metsäntutkimuslaitos Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Suomen ympäristökeskus Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tilastokeskus Tullihallitus Työ- ja elinkeinoministeriö Yhteensä Tilastokeskus 13

14 Valtion tilastotoimen kustannukset tilastoryhmittäin 2011, 1000 euroa Tilastokeskus Muut Yht. Asuminen Elinolot Energia Hinnat ja kustannukset Julkinen talous Kansantalous Kauppa Koulutus Kulttuuri ja viestintä Liikenne ja matkailu Maa-, metsä- ja kalatalous Oikeus Palkat ja työvoimakustannukset Palvelut Rahoitus ja vakuutus Rakentaminen Sosiaaliturva Teollisuus Terveys Tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta Tulot ja kulutus Työmarkkinat Vaalit Väestö Ympäristö ja luonnonvarat Yritykset Yhteensä Tilastokeskus

15 Organisaatio Tilastokeskuksen neuvottelukunta 2011 Erkki Oksanen Puheenjohtaja Alivaltiosihteeri Martti Hetemäki, valtiovarainministeriö Jäsenet Pääjohtaja Heli Jeskanen-Sundström, Tilastokeskus Johtaja Seija Ilmakunnas, Palkansaajien tutkimuslaitos Johtaja Lea Krohns, Väestörekisterikeskus Johtaja Timo Lindholm, Suomen Yrittäjät Toimittaja Kaija Lähteenmaa-Ahtela Koulutusjohtaja, professori Kari Pitkänen, Jyväskylän yliopisto Tutkimuspäällikkö Antti Siikanen, Tilastokeskus, henkilöstön edustaja (varajäsen tietopalvelupäällikkö Markku Huttunen, Tilastokeskus) Sihteeri Kehittämispäällikkö Marja Sjöblom, Tilastokeskus Tilastokeskus 15

16 futureimagebank.com Verkkovuosikertomuksen toimitus Toimitus: Jaana Andelin, Erja Seppänen, Tilastokeskuksen viestintä Graafinen suunnittelu: Aila Marjamäki, Tilastokeskus Tekninen toteutus: Silja Kahra, Visa Röyskö, Tilastokeskus Valokuvat: Erkki Oksanen, Leena Louhivaara, Aila Marjamäki, Futureimagebank 16 Tilastokeskus