(50) TK

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "11.3.2011 1(50) TK-21-881-09"

Transkriptio

1 (50) TK Tilastokeskuksen tilinpäätös vuodelta

2 2(50) Sisältö 1. TOIMINTAKERTOMUS Johdon katsaus Vaikuttavuus Toiminnan vaikuttavuus Siirto- ja sijoitusmenojen vaikuttavuus Toiminnallinen tehokkuus Toiminnan tuottavuus Toiminnan taloudellisuus Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus Tuotokset ja laadunhallinta Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Tilinpäätösanalyysi Rahoituksen rakenne Talousarvion toteutuminen Tuotto- ja kululaskelma Tase Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Arviointien tulokset Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä TALOUSARVION TOTEUTUMALASKELMA TUOTTO- JA KULULASKELMA TASE LIITETIEDOT ALLEKIRJOITUS... 50

3 3(50) 1. Toimintakertomus 1.1 Johdon katsaus Koettu finanssi- ja talouskriisi heijastui edelleen tilastoalan kansainväliseen toimintaympäristöön vuonna. Euroopassa mm. EU:n taloudellisen hallintatavan vahvistaminen, finanssialan sääntelyn kehittäminen sekä uusi Eurooppa strategia heijastuvat politiikan tilastotarpeisiin. Varautuminen uusiin tietotarpeisiin on edellyttänyt tilasto-ohjelmien uudelleenpriorisointia. Myös valtiontalouden velkakriisi lisäsi keskustelua vanhojen tilastovaatimusten karsimisesta sekä EU-tilastojen uudesta tuotantostrategiasta. Vuonna kotimaista toimintaympäristöä leimasi valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamiseksi. Myös valtion tuottavuusohjelman uudet painotukset sekä konserniohjauksen lisääntyminen valtion tietohallinnon kehittämisessä heijastuivat Tilastokeskuksen toimintaan. Tarve tilastolainsäädännön uudistamiseen nousi esiin monissa yhteyksissä. Kotimaisessa keskustelussa olivat esillä myös julkisen tiedon saatavuus ja hinnoittelu sekä tutkimusaineistojen hyödyntämisen edistäminen. Sekä Euroopassa että Suomessa käytiin vilkasta tilastokeskustelua hyvinvoinnin ja hyvinvointikehityksen mittaamisesta. Tilastotoimen tehostamista ja alueellistamista valmistelleen työryhmän ehdotuksen mukaisesti käynnistettiin mm. tilastolain uudistamista valmisteleva jatkotyö. Työryhmä ehdotti myös maksuperustelain ja -asetuksen uudistamistarpeen selvittämistä. Samoin kuntatilastoinnin sekä ympäristö-, luonnonvara- ja energiatilastoinnin selvittämistä päätettiin jatkaa. Niukasta rahoitustilanteesta huolimatta Tilastokeskus kykeni jatkamaan toimintansa kehittämistä laajalla rintamalla. Johtamiseen ja esimiestyöhön panostettiin. Henkilöstöjohtamisen ja sidosryhmäyhteistyön toimintalinjaukset uudistettiin ja uuden tuottavuusohjelman valmistelu käynnistyi. Yritysrekisterin ja tietokantapalvelujen uudistaminen jatkui ja suoria tiedonkeruita on kehitetty siten, että tiedonantorasitusta on kyetty hillitsemään. Uuden toimialaluokituksen käyttöönotto eteni suunnitelmien mukaisesti. Myös tutkijapalveluiden kehittäminen jatkui. Toimintavuonna Tilastokeskus osallistui aktiivisesti myös EU:n tilastotoimen kehittämiseen. Keskeisillä mittareilla arvioituna Tilastokeskuksen toiminta jatkui tuloksellisena vuonna. Tilastotuotannon ja -palvelujen laajuus kehittyivät suunnitelmien mukaisesti. EU -säädösten mukaiset tilastot kyettiin tuottamaan. Maksulliselle toiminnalle asetetut tavoitteet saavutettiin. Tuottavuus nousi tavoitteen mukaisesti ja myös toiminnan laadulle asetetut tavoitteet saavutettiin. Asiakkaiden palaute oli pääosin myönteistä. Myös henkilöstön työhyvinvointia koskevat arviot säilyivät valtionhallinnon keskimäärää parempina. Henkilöstön kokonaismäärä väheni kolmella ja henkilötyövuodet neljällä prosentilla edellisestä vuodesta. Kahden viime vuoden aikana henkilötyövuosien kokonaismäärä on alentunut kaikkiaan yli 9 prosenttia.

4 4(50) Toiminnan keskeiset riskit liittyvät siihen, että niukka rahoitustilanne heikentää toiminnan kehitysmahdollisuuksia samalla, kun paineet julkisen tilaston uudistamiseen ovat lisääntyneet. Nähtävissä olevien uusien tilastotarpeiden toteuttaminen ei ole mahdollista ilman vanhojen tilastovaatimusten karsimista. Toimintaympäristön muutokset ovat nopeutuneet ja näiden muutosten haasteellisuus on lisääntynyt. 1.2 Vaikuttavuus Katsaus: Tilastokeskuksen toiminnan vaikuttavuus perustuu kansalliseen ja kansainväliseen luottamukseen. Sen peruselementtejä ovat Tilastokeskuksen asiantuntemus ja luotettavat tilastot sekä näiden taustalla laadukkaat perustiedot ja tilastointimenetelmät. Luottamuksen saavuttamiseksi panostetaan aktiiviseen, tavoitteelliseen ja johdonmukaiseen yhteistyöhön niin kansallisten kuin kansainvälistenkin sidosryhmien kanssa sekä tilastotiedon näkyvyyden ja käyttövalmiuksien lisäämiseen Toiminnan vaikuttavuus Tavoite 1: Tilastokeskus pyrkii vastaamaan mahdollisimman hyvin toimintaympäristön haasteisiin siten, että luottamus sen tuottamiin tilastoihin säilyy vähintään nykyisellään. Tavoitteen tukemiseksi Tilastokeskus tekee tavoitteellista ja johdonmukaista yhteistyötä kansallisten ja kansainvälisten sidosryhmien kanssa ja lisää tilastotiedon näkyvyyttä ja tukee tilastojen käyttövalmiuksia. Taloustutkimuksen toteuttaman medialle suunnatun yritysviestintätutkimuksen mukaan Tilastokeskus on toiseksi seuratuin julkishallinnon organisaatio Kelan jälkeen. Parhaat arvosanat TK saa viestinnän luotettavuudesta ja avoimuudesta. Kehitettävää on yhteiskuntavastuun tiedottamisessa ja tavoitettavuudessa. Tilastotoimen selvityshankkeen jatkotyöryhmistä seurantakaudella aloittivat ympäristö-, luonnonvara- ja energiatilastoinnin kehittämistä, yhteenkokoamista ja alueellistamista valmisteleva työryhmä ( ), Tilastokeskuksen ja Midras-projektin etäkäyttöjärjestelmien yhteiskehittämistä valmisteleva työryhmä ( ), kuntatilastoinnin kehittämistä käsittelevä ohjausryhmä ( ) sekä Tilastolain uudistamista valmisteleva työryhmä ( ). Tietojen ja tietopalvelun hinnoittelua koskevaa ehdotusta käsitellään VM:n Julkishallinnon tietovarantojen saatavuuden ja käytön edistämisen työryhmässä. Sidosryhmätyön tavoitteiden ja työnjaon selkiyttämiseksi sekä sidosryhmäyhteistyön johtamisen ja suunnitelmallisen toteuttamisen tukemiseksi on laadittu linjaus Sidosryhmäyhteistyö Tilastokeskuksessa - periaatteet ja tavoitteet. Linjauksessa asetetaan painopisteet sidosryhmittäin. Tilastokeskuksen yhteydessä toimi seurantavuonna kaikkiaan 37 yhteistyöryhmää, mikä on viisi enemmän kuin edellisenä vuonna. Strategisissa kysymyksissä Tilastokeskuksen johtoa tukee Tilastokeskuksen neuvottelukunta, tieteellisissä kysymyksissä tieteellinen neuvottelukunta, tilastotoimen julkai-

5 5(50) suasioissa Suomen virallisen tilaston (SVT) neuvottelukunta ja Tilastokirjaston kehittämisessä Tilastokirjaston neuvottelukunta. Tilastokeskuksella on myös pysyvät yhteistyöryhmät tiedonantajien ja tilastontuottajien edustajien kanssa. Lisäksi Tilastokeskus on perustanut eri tilastoalueille asiantuntijaryhmiä, joihin on kutsuttu ulkopuolisia asiantuntijoita. Tilastokeskuksen asettamia työryhmiä, joissa oli mukana Tilastokeskuksen ulkopuolisia henkilöitä, oli runsaat 60. Yli sadassa ulkopuolisten asettamassa työryhmässä oli mukana Tilastokeskuksen edustus. Tiedonantajayhteistyötä on tehty TEMin yritysten hallinnollisen taakan vähentämisen hankkeessa, rekisterinpitäjien kanssa, kunta-alan tilastoryhmissä sekä elinkeinoelämän tilastotyöryhmässä. Tilastotoimen sidosryhmäyhteistyötä on tehty erityisesti ministeriöiden ja muiden tilastontuottajien kanssa. Tilastokeskuksen, THL:n ja STM:n yhteistyöryhmä selvitti sosiaali- ja terveysalan toimintaa ja taloutta sekä väestön terveydentilaa ja hyvinvointia kuvaavien tilastojen työnjako- ja yhteistyöasioita. Tilastojen roolia ja merkitystä yhteiskunnassa korostanut Maailman tilastopäivä (YK) järjestettiin yhteistyössä SVT-toimijoiden ja Tilastoseuran kanssa ; pääpaino oli koulujen ja oppilaitosten kanssa tehdyssä yhteistyössä. EU:n tilastotoimen kehittämisessä on käynnissä vakava yritys löytää negatiivisia prioriteetteja, mitä myös Tilastokeskus on aktiivisesti korostanut kansainvälisessä toiminnassaan. Tilastokeskus on edelleen vaikuttanut EU:n tilastosäädösten valmisteluun. EU:n neuvostossa käsiteltävinä olivat julkisyhteisöjen alijäämä- ja velkaraportointitietojen (EDP) laatua, merikuljetuksia, matkailutilastoja, ympäristötilinpitoa ja monivuotisia viljelykasveja koskevat asetusehdotukset. Tilastokeskus on toiminut aktiivisesti EU:n lisäksi kansainvälisissä tilastoalan järjestöissä sekä kahdenvälisessä yhteistyössä. Tilastokeskukseen tehtiin vierailuja mm. Hollannista, Kanadasta ja Venäjältä. Kaikkiaan ulkomaisia vierailuja Tilastokeskukseen tehtiin 44 (edellisenä vuonna 43), ja niihin osallistui 327 (edellisenä vuonna 253) henkilöä. Useat tapaamiset liittyivät Helsingissä toukokuussa järjestettyyn Q-laatukonferenssiin. Tilastokeskus järjesti kaksi Euroopan tilastojärjestelmään kuuluvaa kurssia: kansantalouden tilinpidon johdantokurssi EU-maiden tilastovirastoille järjestettiin viidennen kerran ja laadunhallinnan menetelmien peruskurssi neljännen kerran. Ulkopuolisille järjestettyjä asiakaskursseja oli vuonna yhteensä 21. Ne sisälsivät koulutusta tilastojen eri aihealueilta, tilastojen käyttöä ja tulkintaa tukevaa koulutusta sekä tilastojen laadintaan ja tilastomenetelmiin liittyvää koulutusta. Tilastokeskuksen pääjohtaja toimii YK/ECE Euroopan tilastokonferenssin (CES) puheenjohtajana vuosina , OECD:n tilastokomitean hallituksen jäsenenä ja EU:n Partnership-ryhmän jäsenenä Tulosanalyysi: Tilastokeskus on jatkanut panostamistaan sidosryhmäyhteistyöhön ja laatinut sitä koskevat linjaukset. Kansalaisten luottamus Tilastokeskuksen tuottamiin tilastoihin on perinteisesti ollut hyvällä tasolla. Luot-

6 6(50) tamusta mitataan joka toinen vuosi ja seuraava mittaus tehdään vuonna Tavoite 2: Mediaseurannassa kriittisten leikkeiden osuus on enintään 1 prosentti Tavoite 1-6/ Leikkeitä yhteensä, kpl kriittissävyisten osuus, % 0,6 1,1 0,9 0,3 - vastaukset ja oikaisut, kpl Tavoiteasetannan mukainen mediaseuranta päättyi palveluntarjoajan irtisanottua sopimuksen kustannussyistä. Mediaseuranta uudistettiin heinäkuun alusta. Loppuvuonna käytössä oli automaattinen verkkoseurantapalvelu, joten kriittissävyisten osumien erittely ei enää ollut mahdollista. Vuoden alkupuoliskolla kriittissävyisten leikkeiden osuus oli 0,3 prosenttia eli alempi kuin koskaan aikaisemmin. Tulosanalyysi: Mediaseurannassa kriittisen leikkeiden osuus oli ennätyksellisen alhainen. Kustannussyistä johtuva seurannan uudistaminen ei mahdollista saman mittarin käyttöä jatkossa. Tavoite 3: Kansainvälisissä arvioinneissa ja muissa palautteissa Tilastokeskus sijoittuu tilastovirastojen kansainväliseen kärkeen. Tämän tavoitteen toteutuminen on raportoitu luvussa 1.8 Arviointien tulokset. Tavoite 4: Tilastokeskuksen tavoitteena on turvata laadukkaiden perustietojen saanti ja pitää tiedonantorasitus kohtuullisena. Vastausmotivaation ylläpitämiseksi hyödynnetään mahdollisia uusia rekisteriaineistoja suorien keruiden sijasta ja täydentämään näitä. Samoin otetaan käyttöön ja kehitetään mahdollisuuksien mukaan tiedonantoa helpottavia menettelyjä ja uusia tilastointimenetelmiä. Uuden, VERTIin perustuvan tiedonantajapalautejärjestelmän käyttöönottoa valmisteltiin. Myös KATSO-tunnistuspalvelun käyttöönottoa sähköisissä keruissa suunniteltiin. Asian eteneminen vauhdittuu vuonna 2011 tunnistuspalvelua koskevan lain tultua voimaan. Lisäksi kehitettiin rekisteriaineistojen automaattista, metatieto-ohjattua vastaanottoa. Automatisoitu tiedonkeruu on ollut käytössä majoitustilaston kuukausitilastossa. Vuonna selvitettiin automatisoidun tiedonkeruun hyödyntämistä rakennuskustannusindeksin tiedonkeruussa. Tilastokeskus on osallistunut Tili-instituuttisäätiön alaisuudessa kehitettävän Raportointikoodiston rakentamiseen siten, että tilinpäätöstilastointia varten kerättävien tietojen tuottaminen automaattisesti on mahdollista vuodesta 2011 lähtien. Yritystiedonkeruulomakkeiden käytettävyyden parantaminen -projektissa on testattu seitsemän tiedonkeruun lomakkeet. Testausten perusteella lomakkeita on uudistettu: esimerkiksi asunto-osakeyhtiöiden taloustilaston tiedonkeruussa vastausaika lyheni 70 minuutista arviolta 30 minuuttiin ja sähköisen vastaamisen osuus kasvoi 43 prosentista 91 prosenttiin. Projekti on luomassa suosituksia ja testausmallia Internet-lomakkeille.

7 7(50) Henkilötiedonkeruita ollaan kehittämässä tutkimalla mahdollisuuksia edelleen lisätä Internet-keruita. Maksullisissa hankkeissa selvitetään aina Internet-tiedonkeruun soveltuvuus. Kenttähaastatteluja tukeva uusi tietojärjestelmä on toiminut suunnitelmien mukaan. Suorien tiedonkeruiden otoskokoja on tarkistettu. Useiden tiedonkeruiden, kuten yritysrekisteri, tilinpäätöstilasto, palvelujen ulkomaankauppa, tietotekniikan käyttö yrityksissä ja tulo- ja elinolotutkimuksen otoksia on pienennetty. Matkatutkimuksen viiteaika määriteltiin uudestaan niin, että tietoja kysytään vain tiedonkeruuta edeltävän kuukauden aikana päättyneistä matkoista aiemman kahden edellisen kuukauden sijaan. Tulosanalyysi: Tilastokeskus on jatkanut suorien tiedonkeruiden kehittämistä siten, että tiedonantorasitus on vähentynyt. Uusia rekisteriaineistoja ei otettu käyttöön: rekisteriaineistoilla ei ole voitu korvata suoria tiedonkeruita, eikä ole aloitettu sellaisia uusia tilastoja, joiden aineistona olisi mahdollista hyödyntää rekisterien tietoja. Tavoite 5: Web-lomakkeilla vastanneiden osuus suorissa yritystiedusteluissa lisääntyy noin 78 prosenttiin Internet-lomakkeilla vastanneiden osuus vastanneista yritystiedonkeruissa, % Tavoite Muutos (70) 64 (78) 67 (81) %-yks *Internet-lomakkeilla vastanneiden määritelmä on muuttunut: mukana on Internet-keruun lisäksi vain automaattinen suorakeruu. Suluissa olevat luvut ovat tilinpäätöksestä 2009 ja tulossopimuksesta. Niissä luvuissa ovat mukana em. lisäksi käynti- ja puhelinhaastattelut sekä tiedostomuotoinen tietotoimitus. Internet-lomakkeilla vastanneiden osuus kasvoi hieman tavoitetta suuremmaksi. Tavoitteen saavuttamiseksi on panostettu erityisesti Internetlomakkeiden käytettävyyteen. Sähköiseen tiedonantajaviestinnän kehittämiseen on panostettu suhdannetilastoissa: tavoitteena on, että myös saate- ja muistutuskirjeet sekä tiedonantajapalautteet toimitettaisiin sähköisesti. Web-tiedonkeruun infrastruktuurin kehittämisprojekti päättyi maaliskuussa. Projektissa määriteltiin ja suunniteltiin tavoitteen mukainen luotettava palvelinympäristö ja testattiin ideoiden toimivuutta. Jatkotyössä keskityttiin XCola-tiedonkeruuohjelmiston ns. palvelininfran uudistamiseen. Tulosanalyysi: Internet-lomakkeella vastanneiden osuus vastanneista yrityksistä on kasvanut edelleen. Useissa tiedonkeruissa vastataan vain Internetlomakkeella. Sekä vanhan että uuden määritelmän mukaisesti tavoite ylitettiin. Tavoite 6: Yritysten tiedonantorasitus ei kasva. Rasitemittausprojektissa mitattiin vuoden aikana toteutuneiden suorien yritystiedonkeruiden tiedonantorasite.

8 8(50) Yrityksille aiheutunut tiedonantorasitus Vuosi htv milj. euroa 2006 * 178 7, * 181 7, , ,1 * 181 8,0 * Tiedot ovat arvioita. Tulosanalyysi: Yritysten tiedonantorasitus arvioitiin vuonna edellisten vuosien tietojen perusteella. Rasitus väheni 13 prosentilla edelliseen vuoteen verrattuna, mutta on edelleen korkeammalla tasolla kuin vuonna Siirto- ja sijoitusmenojen vaikuttavuus 1.3 Toiminnallinen tehokkuus Toiminnan tuottavuus Tilastokeskuksella ei ole siirto- eikä sijoitusmenoja. Katsaus: Toimintavuotta on leimannut rahoituksen niukkuus ja siitä johtuva varovaisuus, mikä on konkretisoitunut rekrytointien vähäisyytenä verrattuna eläköitymisen ja muun poistuman määrään. Tuottavuuttansa Tilastokeskus on kehittänyt Tuottavuusohjelma :n mukaisesti. Erityisesti eräissä toiminnoissa henkilöstön määrän nopea väheneminen ja siitä johtuvat henkilövaihdokset ovat hidastaneet kehittämistyötä ja lisänneet tuotantoon liittyvää riskiä. Osaa EU:n avustuksella tehtävistä hankkeista ei pystytä toteuttamaan suunnitellusti. Tavoite 7: Tuottavuuden arvioidaan kasvavan keskimäärin 2 prosentilla vuodessa vuosina Tavoite Muutos Tuottavuuden muutos, % 3,9 4,8 2,0 2,2-2,6 %-yks. Tilastokeskuksen tuottavuus vuonna parani noin kahdella prosentilla edellisestä vuodesta. Maksullisen toiminnan tuottavuus pieneni 10 prosentilla, kun taas budjettirahoitteisen toiminnan tuottavuus parani neljällä prosentilla. Tulosanalyysi: Tilastokeskuksen tuottavuus kehittyi tavoitteen mukaisesti. Perustoiminnan tuottavuuden paraneminen perustuu siihen, että tuotos pieneni vähemmän kuin käytetyt panokset. Maksullisen toiminnan tuottavuuden aleneminen johtuu siitä, että menoja ei kyetty sopeuttamaan riittävän nopeasti palvelujen kysynnän laskuun. Tavoite 8: Tilastokeskus jatkaa toimintansa tehostamista. Tietojärjestelmiä integroidaan siten, että kerättyjen tietojen monikäyttöisyyttä voidaan lisätä. Tuotantoprosesseja tehostetaan, välineistöä yhtenäistetään ja käytetään standardeihin perustuvia ratkaisuja tilastotuotannon ja palvelutoiminnan tehostamiseksi. Standardivälineiden käyttöönottoa laajennetaan jakelussa,

9 9(50) tavoitteena saada kaikki tilastojulkistukset uuden järjestelmän piiriin vuoden loppuun mennessä. Samalla laajennetaan tilastojen ilmaistarjontaa verkossa huomattavasti. Yritystilastojärjestelmän uudistamishanke aloitettiin vuonna 2009 ja se jatkuu vuoteen 2014 asti. Hankkeelle myönnettiin tuottavuusrahaa vuosille sekä euron rahoitus vuoden neljännessä lisätalousarviossa. Vuonna mm. suunniteltiin hankkeen organisointi ja rekrytoitiin henkilöstö sekä aloitettiin tietokantojen suunnittelu. Hankkeen alaprojektissa toteutettiin metatietolähtöinen hallinnollisten aineistojen vastaanottojärjestelmä yritysrekisterin aineistoille. Rahoitustilinpidon neljännesvuositilaston siirto Suomen Pankista toteutui suunnitellusti. Kansantalouden tilinpidon tietojärjestelmäprojektia jatkettiin käyttöönottoprojektilla. Alkuvuonna uuden tietojärjestelmän käyttöön siirtyi kansantalouden neljännesvuositilinpito. Projektissa uudistettiin merkittävästi myös laskentamenetelmää. Tilastotuotannossa kehittäminen on kohdistunut erityisesti tiedonkeruuseen, mutta myös tietojärjestelmiin tai tietojen käsittelyyn. Henkilötilastoissa tuotantomallin myötä yhä suurempi osa tietoteknisestä tilastotyöstä tehdään tilastovastuualueilla, ja tietoteknisten palveluiden käyttö on vähentynyt tilastotuotannossa. Henkilötilastojen tietovaraston käyttö on lisääntynyt koko Tilastokeskuksessa. Tulonjakotilaston ja tulo- ja elinolotutkimuksen tuotanto saatiin integroitua. Uuden XML-pohjaisen julkaisujärjestelmän käyttöönotto toteutui suunnitellusti. Kaikki vuoden tilastojulkistukset tehtiin uudella järjestelmällä, jota on nyt käyttänyt 181 tilastoa. Vielä puuttuvista tilastoista tehdään julkistuksia harvoin ja seuraava julkistus on siirtymäkauden jälkeen. Pilottiprojekti karttamuotoisen tiedon esittämisvälineiden kehittämiseksi osaksi tilastojen perusjulkaisuprosessia käynnistettiin. ITIL-palvelumalliin liittyen otettiin käyttöön web-käyttöliittymä tukipyyntöjen tekemiseen sekä parannettiin palvelujonojen käsittelyprosessia. Altirishallintajärjestelmää on laajennettu. Palvelujen kuvauksia ja hinnoittelun koelaskentaa on tehty pohjatyöksi tietotekniikkaa koskevan sisäisen laskutuksen uudistamista ja palvelutasosopimusta (SLA) varten. Tulosanalyysi: Resurssien niukkuudesta johtuen tietojärjestelmien integroimiseen liittyvä työ on hidastunut. Yritystilastojärjestelmän uudistaminen on tuottavuusrahahanke, joka jatkuu vuoteen 2014 asti. Tuottavuushyödyksi on arvioitu 10 htv:tä/v vuodesta 2014 lähtien. Tuotantoprosessien tehostamisessa on keskitytty erityisesti edtointikäytäntöjen sekä muuttuja- ja luokituseditorien kehittämiseen. Vuonna kaikki tilastojulkistukset tehtiin uudella järjestelmällä. Tilastojen ilmaistarjontaa on laajennettu. Tavoite 9: Tuottavuushyödyt ja kertyneet säästöt käytetään tilastotuotannon ylläpitoon ja välttämättömään uudistamiseen. Tulosanalyysi: Tavoitteena oli varautuminen vuoden 2011 supistuviin kehyksiin, missä tavoitteessa onnistuttiin hyvin. Toimintaa on sopeutettu kehyksiin. Vuodelta 2009 siirtyvä määräraha oli 5,86 miljoonaa euroa, josta käytettiin 0,66 miljoonaa euroa.

10 10(50) Toiminnan taloudellisuus Tavoite 10: Hankintatoimen prosesseja kehitetään ja tehostetaan edelleen Hanselin sopimusten käyttöä. Työterveyshuollon palvelut ja painopalvelut kilpailutetaan Hanselin puitesopimuksen perusteella. Uusi tilaustenhallintajärjestelmä, matkahallintajärjestelmä (M2) ja Rondo-järjestelmän uusi versio otetaan käyttöön. Hankintatoimen prosesseja on kehitetty keskittämällä hankintoja hallintoyksikköön ja päivittämällä hankintaohje. Toteutettiin työterveyshuollon palvelujen ja painopalvelujen minikilpailutukset. Lisäksi liityttiin useisiin Hanselin puitesopimuksiin (ulkomaan hotellit, junaliikenne, siivouspalvelut, rengaspalvelut, polttoaineet ja tilausajopalvelut). Sähköinen tilaustenhallintajärjestelmä Tilha otettiin käyttöön, mutta järjestelmän puutteista johtuen käyttöönotto eteni suunniteltua hitaammin. M2:n käyttöönotto ajoittui aivan loppuvuoteen, jolloin Travelin käyttö päättyi. Uuden Rondo-version käyttöönotto valtiolla on viivästynyt ja siirtynyt vuodelle Taloussääntö, työjärjestys ja hallinnon ohjeita päivitettiin vastaamaan muuttuneita prosesseja. Tulosanalyysi: Toiminta on ollut tavoitteen mukaista siten, että järjestelmiä on otettu käyttöön sitä mukaa, kun se on järjestelmien puolesta ollut mahdollista. Tilhan käyttöönottoa hidastaa järjestelmän keskeneräisyys ja hyvin korkeat kustannukset hankintaa kohden. Tavoite 11: Tilastotietojen tuotantomenot (pl. maksullinen toiminta), mitattuna tilastojulkistusta kohti, ovat keskimäärin 78,2 tuhatta euroa Tavoite Muutos Tilastotietojen tuotantomenot tilastojulkistusta kohti, ,7 80,6 78,2 81,3 1 % Tulosanalyysi: Tilastotietojen tuotantomenot tilastojulkistusta kohti olivat lähes samaa tasoa kuin vuonna 2009, mutta suuremmat kuin tavoite. Menot pienenivät viisi prosenttia edellisestä vuodesta, mutta julkistusten määrä pieneni lähes kuusi prosenttia, mistä johtuen menot julkistusta kohti jäivät tavoitteesta. Julkistusten määrän muutoksesta kerrotaan lisää luvussa Tavoite 12: Kiinteiden kustannusten osuutta kokonaiskustannuksista pyritään alentamaan lisäämällä ostopalveluita. Kiinteiden kustannusten osuus kokonaiskustannuksista on 76,3 prosenttia Tavoite Muutos Kiinteiden kustannusten osuus kokonaiskustannuksista, % 74,2 74,1 76,3 76,1 2 %-yks. Mittari kuvaa kiinteiden menojen eli kuukausipalkkojen ja vuokrien osuutta kokonaismenoista. Tulosanalyysi: Kiinteiden kustannusten osuus kokonaiskustannuksista alittaa hivenen tavoitetason, mutta on kaksi prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuonna Kiinteiden menojen määrä aleni lähes kaksi prosenttia edellisestä vuodesta. Kokonaismenot sen sijaan pienenivät neljällä prosentilla, mikä kuvaa käytettävissä olevan rahoituksen riittävyyttä ja muuttuvien menojen karsintaa.

11 11(50) Tavoite 13: Office 2007 siirtymä viedään päätökseen. Valtion IT palvelukeskuksen palveluita hyödynnetään tarjonnan, tarpeen ja voimavarojen mukaan. Office 2007 siirtymä eteni suunniteltua nopeammin ja saatiin valmiiksi. Siirtymän vuoksi Internet-sivujen laadintaan tarkoitettuun Fast-Web2007 ohjelmistoon jouduttiin tekemään muutoksia. Tilastokeskus on hyödyntänyt valtion IT-palvelukeskuksen turvasähköpostipalvelua. Vielä ei ole ollut juurikaan muuta hyödynnettävissä olevaa palvelua. Tulosanalyysi: Office 2007 siirtymä eteni suunniteltua nopeammin. Valtion IT-palvelukeskuksen palvelutarjonta ei voitu hyödyntää vielä vuonna. Tavoite 14: Valtiokonttorin palvelukeskukseen siirrettyjen toimintojen kustannuksia pyritään saamaan kohtuullisemmaksi yhteistyössä palvelukeskuksen kanssa mm. prosesseja kehittämällä. Kustannukset perustuvat työn määrään palvelukeskuksessa. Kustannusten alentamiseksi prosesseja on kehitetty henkilöstöhallinnossa ja taloushallinnossa mm. siten, että korjausten tarve palvelukeskuksessa pienenee. Henkilöstöhallinnon palveluiden osalta kustannukset vuodelle laskivat, koska henkilöstöhallintoprosesseihin ei kulunut palvelukeskuksen resursseja niin paljon kuin oli arvioitu. Tulosanalyysi: Tavoitteet on saavutettu, ja kustannuksia on pystytty alentamaan alkuperäisestä arviosta toimintaa kehittämällä. Tavoite 15: Pitkäaikaisen vuokrasopimuksen puitteissa tehostetaan toimitilojen käyttöä, tavoitteena alentaa vuokramenoja. Vuoden aikana toimitilojen käyttöä tiivistettiin siten, että oli mahdollista vuokrata edelleen 20 työpistettä eli vajaat 600 m 2 :ä. Vuokrasopimus on voimassa toukokuuhun 2012 asti. Tulosanalyysi: Toimitilojen käyttöä on tehostettu suunnitellusti ja tehostamista voidaan myös jatkaa Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Tavoite 16: Maksullisen palvelutoiminnan tavoitteena on keskimääräinen 100 prosentin kustannusvastaavuus kolmivuotisjaksona Vuonna tavoite on 100,0 prosenttia.

12 12(50) Maksullinen toiminta Tavoite Muutos Tuotot, % Kokonaiskustannukset, % Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset), % Kustannusvastaavuus-% % Maksullinen toiminta on sujunut suunniteltua paremmin. Tulokertymä jäi selvästi arvioitua pienemmäksi vain kansainvälisissä konsultointihankkeissa. Loppuvuonna tuottoja kertyi erityisesti henkilötilastoihin liittyvistä toimeksiantopalveluista. Kustannusvastaavuus Tilastokeskustasolla on sadan prosentin tavoitetasoa korkeampi eli 105 prosenttia ja tavoitetta alhaisempi vain haastattelupalveluissa. Vuosien kustannusvastaavuustavoite on 100. Maksullisen toiminnan tuntihintoja nostettiin vuoden alussa noin 10 prosentilla, mikä johtui edellisten vuosien palkantarkistuksista. Jatkuvissa sopimuksissa tuntihintojen nousua ei kuitenkaan ole täysimääräisesti otettu huomioon heti vuoden alusta. Maksullisen toiminnan hinnat nousivat keskimäärin seitsemällä prosentilla. Tuotot laskivat viisi prosenttia ja näin tuotosindeksi laski reilut 11 prosentilla. Kun samaan aikaan reaaliset kustannukset laskivat vain yhden prosentin, laski maksullisen toiminnan tuottavuus 10 prosenttia. Tulot asiakasryhmittäin euroa Valtio Kunnat Elinkeinoelämä Muut Asiakasryhmittäisessä tarkastelussa näkyy selvästi yliopistojen siirtyminen valtion kirjapitoyksiköistä muiksi julkisoikeudellisiksi yrityksiksi. Tulot kunnista säilyivät hyvin lähellä edellisen vuoden tasoa. Elinkeinoelämältä saadut tulot kasvoivat, mutteivät kuitenkaan ole vuosien tasolla. Tuoteluokittaisista tulolähteistä suurin on toimeksiantopalvelut.

13 13(50) Tuoteluokka 2008 * * Julkaisut Tietokantapalvelut Vakiotuotteet Toimeksiantopalvelut Tilastointipalvelut Asiakaslähtöisesti räätälöidyt konseptituotteet Erityisselvitykset ja tietopalvelutoimeksiannot Tutkimuslaboratorio ja tutkimusaineistot Koulutus- ja asiantuntijapalvelut Muut tulot, esim. tilavuokrat Yhteensä * Tuote- ja palveluluokitusta muutettiin vuoden alusta, minkä vuoksi tiedot vuosilta 2008 ja 2009 eivät ole täysin yhteneviä. Tämä näkyy erityisesti muissa tuloissa sekä Tutkimuslaboratoriosta ja tutkimusaineistoista saatavissa tuloissa. Tulosanalyysi: Maksullisen toiminnan toteuma vuonna on tavoitetta parempi kaikkien mittareiden osalta. Kuitenkin tuotot pienenivät vuoteen 2009 verrattuna hivenen enemmän kuin kustannukset. Pienenemisestään huolimatta myyntituotot olivat yli kolme prosenttia tavoitetta suuremmat. Vuonna 2009 tuotot olivatkin ennätyksellisen korkeat. Kustannusvastaavuusprosentti säilyi ennallaan 105 prosentissa. Tavoite oli 100 prosenttia. Maksullisen toiminnan hinnat nousivat seitsemän prosenttia ja volyymi pieneni 11 prosentilla Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus Tavoite 17: Yhteisrahoitteisesti toteutetaan EU:n osittain rahoittamia kehittämishankkeita sekä valtion viranomaisten ja talousarvion ulkopuolisten kanssa tehtäviä yhteisprojekteja. Yhteensä tällaista rahoitusta on käytettävissä noin 2 milj. euroa. Kustannusvastaavuus vuonna on noin 40 prosenttia. Yhteisrahoitteinen toiminta Tavoite Muutos Tuotot yhteensä, % -rahoitus muilta valtion virastoilta % -rahoitus EU:lta % -muu rahoitus % Kokonaiskustannukset, % Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset), % Kustannusvastaavuus-% 43,0 43, ,0-7 %-yks. Resurssien niukkuus on pakottanut aiempaa tiukemmin arvioimaan mahdollisuuden osallistua yhteisrahoitteiseen toimintaan. Kustannusvastaavuutta heikentävät erityisesti eräät suurehkot hankkeet, joissa ulkopuolinen rahoitusosuus on alhainen (esim. ajankäyttötutkimus, Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö, Tietotekniikan käyttö yrityksissä, Vauhtia asiantuntijauralle -projekti). Tulosanalyysi: Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot ovat pienentyneet 14 prosentilla. Tämä johtuu yksinomaan EU:lta saatavan rahoituksen vähene-

14 14(50) 1.4 Tuotokset ja laadunhallinta misestä. Tuottojen vähenemisestä huolimatta kokonaiskustannukset ovat kasvaneet hivenen, joten kustannusvastaavuus on heikentynyt. Monet yhteisrahoitteisen toiminnan hankkeet ovat joko EU-asetuksilla pakollisia tai jatkuvaan tilastotuotantoon kuuluvia hankkeita. Tämän vuoksi kustannusvastaavuustavoitteessa on joustettu, koska ulkopuolelta saatu rahoitus on kuitenkin osaltaan turvannut hankkeiden toteutumisen. Katsaus: Vuonna toiminnassa korostui tilastotuotantoprosessien toimivuuden turvaaminen sekä toimintojen tehostaminen ja priorisointi. Priorisointia ja karsintaa tehtiin myös tuote- ja palveluvalikoiman kehittämisessä. Ydinprosesseissa eli tilastotuotanto-, valmistuote- ja toimeksiantoprosesseissa aloitettiin prosessijohtamiseen siirtyminen Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet Tavoite 18: Tilastokeskus tuottaa noin 200 tilastoa ja huolehtii niiden julkistamisesta julkishyödykkeenä sekä tuottaa muita maksuttomia ja maksullisia suoritteita. Tilastojulkistusten, EU-lainsäädäntötyön, kv-konsultointien ja kirjastopalvelujen volyymin arvioidaan laskevan. Tilastosivustojen, maksuttomien tietokantapalvelujen ja kv. raportointien arvioidaan kasvavan. Maksullisen palvelutoiminnan tuotoksista painettujen julkaisujen ja tietokantapalvelujen volyymi laskee, muiden arvioidaan pysyvän nykytasolla. Tilastokeskuksen vastuulla on lähes 200 tilaston tuotanto. Tilastotuotantoa on kohdennettu uudelleen kysynnän, muiden tilastontuottajien kanssa tehtävien sopimusten ja Tilastokeskuksen käytettävissä olevien resurssien perusteella. Tilastojen yhdistäminen ei vähennä käytettävissä olevan tiedon määrää, mutta tavoitteena on toiminnan tehostaminen vähentämällä julkistusten laadintaan tarvittavaa työpanosta. Tilastokeskus aloitti neljännesvuosittaisen rahoitustilinpidon laadinnan vuoden kolmannesta neljänneksestä. Aiemmin tilastosta vastasi Suomen Pankki. Uutena tilastona julkaistiin maaliskuussa palvelualojen hyödyketilasto. Tuotanto perustuu EU:n asetukseen rakennetilastoista. Joulukuussa julkaistiin ensimmäisen kerran ympäristöliiketoimintatilasto. Vuonna on lakkautettu erityistuomioistuinten toimintatilasto ja vankitilasto. Viimeisimmät tiedot ovat vuodelta Lisäksi resurssien puutteen vuoksi ei tuotettu hallinto-oikeuksien, korkeimman hallinto-oikeuden, hovioikeuksien ja korkeimman oikeuden toimintaa ja ratkaisuja kuvaavia vuositilastoja. Tupakkatilasto laaditaan vuodesta 2011 lähtien THL:ssä. Tilastoja on yhdistetty vuoden aikana seuraavasti: sekä metsätyöntekijöiden palkat -tilasto että maatilatalouden palkkatiedot on julkaistu heinäkuusta lähtien Yksityisen sektorin palkat - tilaston yhteydessä, valtion kuukausipalkat -tilaston tiedot on julkaistu vuodesta lähtien ansiotasoindeksin sekä palkkarakennetilaston yhteydessä ja

15 15(50) sekä uudisrakentamisen volyymi-indeksi että rakennusluvat on julkaistu rakennus- ja asuntotuotantotilaston yhteydessä maaliskuusta alkaen. Ajankäyttötutkimus 2009:n tiedonkeruu päättyi toukokuussa ja ennakkojulkistus oli tammikuussa Edellisen ajankäyttötutkimuksen tiedot ovat vuodelta Kulutustutkimus 2012:n puhelinhaastattelujen esitestaus käynnistyi syyskuussa. Maksuton toiminta Tavoite Muutos Julkistuksia yhteensä, kpl % Tiedostoja Tilastokeskus.fi - palvelussa, kpl * % Vierailukertoja, kpl/kk * % Veloitukseton tietokantapalvelu, taulukoiden lukumäärä * (=StatFin) ** % * marraskuun tilanne ** lukua on korjattu: alkuperäinen tieto 1817 sisälsi myös ruotsin- ja englanninkielisiä taulukoita. Nyt mukana ovat vain suomenkieliset taulukot. Tulostavoiteasiakirjassa julkistusten määrätavoite on 643. on 610. Erotus johtuu pääosin edellä lueteltujen tilastojulkistusten yhdistelyistä, mutta myös julkaisujen peruutuksista ja siirtymisistä seuraavalle vuodelle. Tiedostojen määrä Tilastokeskus.fi -palvelussa on vähentynyt, koska sivustouudistuksen yhteydessä vanhoja tiedostoja on poistettu. Kirjastopalvelujen kokonaisvolyymi kirjastolainojen ja tietopalvelujen perusteella laskettuna on laskusuunnassa. Pääosa supistumisesta kohdistuu perinteiseen kirjastotoimintaan. Tapahtumia oli vuonna yhteensä (2009: ja 2008: ). Vuonna avoimesta verkosta siirrettiin pois WebStat-palvelu, joka aiemmin oli mukana laskettaessa kirjaston kokonaisvlyymia. WebStat-päivityksiä oli hyvin vähän Tavoite Muutos Maksullinen toiminta Taulukot maksullisissa tilastotietokannoissa, kpl * % Verkkopalvelujen käyttäjäsopimuksia, kpl * % Erityisselvitykset, toimitusten lkm ** Rekisteripalvelut, toimitusten lkm ** Haastattelupalvelut, projektien lkm % Asiakasorganisaatioita, lkm % * Tilanne marraskuussa ** Lukumäärätieto vuonna ei ole vertailukelpoinen luokitus- ja laskentakohdemuutoksen vuoksi. Erityisselvityksiin ja rekisteripalveluihin liittyvät toimitukset on laskettu yhteen. Maksullisen toiminnan rakenne muuttuu edelleen siten, että asiakasorganisaatioiden lukumäärä pienenee. Tämä johtuu erityisesti painojulkaisujen vähenemisestä. Sen sijaan maksullisten toimeksiantojen tuotot ovat edelleen korkealla tasolla, vaikka vuoden 2009 ennätyksestä jäätiinkin viisi prosenttia. Sekä tietokantapalvelujen että verkkopalvelujen käyttäjien volyymi säilyi ennallaan.

16 16(50) Tavoite Muutos Tilastokeskusta koskevat EUsäädökset, kpl % - toimintavuonna valmistunut, kpl % EU-raportointi ja kv. kyselyt, kpl % Kansainvälisen konsultoinnin volyymi on pienentynyt. Siihen liittyviä matkoja tehtiin vuonna vain 33, kun matkojen määrä edellisenä vuonna oli 117. Konsultointihankkeita oli käynnissä 9. Edellisenä vuonna hankkeita oli 20. Kansainväliseen konsultointiin käytettyjen työpäivien määrä väheni lähes kahdella kolmanneksella (: 378 pv, 2009: 1014 pv ja 2008: 882 pv). EU-raportointien ja kansainvälisten kyselyjen määrä säilyi ennallaan. Tulosanalyysi: Tilastotuotannon laajuus sekä muu tuote- ja palvelutuotanto on kehittynyt suunnitelmien mukaisesti. Tilastojulkistusten määrän väheneminen johtuu sekä kuukausijulkistusten yhdistämisestä että myös vuosijulkaisujen lakkauttamisista ja siirroista seuraavalle vuodelle. Tavoite 19: Tuotetaan mahdollisuuksien mukaan voimassa olevien EUsäädösten ja -sitoumusten edellyttämät tilastot sekä saatetaan loppuun uuden toimialaluokituksen (TOL) vieminen ko. luokitusta käyttäviin tilastojärjestelmiin ja niiden aikasarjoihin. Käynnistetään v. väestö- ja asuntolaskennan valmistelu. Tilastokeskus on tuottanut EU-säädösten ja -sitoumusten edellyttämät tilastot ja tarvittaessa hyödyntänyt mahdollisuutta derogaatioihin. Suomi on saanut luvan poiketa Aikuiskoulutustutkimuksen toimeenpanoasetuksessa säädetystä tiedonkeruuajankohdasta. EU:n yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin uuteen annettuun painoja koskevaan asetukseen Suomi haki derogaatiota tai siirtymäaikaa, joista kumpaakaan ei myönnetty. Ensimmäinen, epävirallinen versio uuden kansantalouden tilinpitoa koskevan ESA-asetuksen toteuttamisessa tarvittavista poikkeuksista lähetettiin Eurostatiin: alustavasti derogaatioita tarvitaan kuusi. Lisäksi kansantalouden tilinpidolla on derogaatioita, jotka koskevat lähinnä vanhoja aikasarjatietoja. Kansantalouden tilinpidossa alkoi toimialaluokituksen käyttöönottoprojekti vuoden alkupuolella. Hanke on suunniteltu päättyvän heinäkuussa 2011, kun kansantalouden tilinpito on siirtynyt TOL2008:n käyttöön EU:n aikataulun mukaisesti. Muu toimialaluokitustyö on valmistunut suunnitellusti jo aiemmin. Väestölaskenta -projektin suunnitteluvaihe päättyi vuoden lopussa. Hanke jatkuu toteutusvaiheella vuosina Tulosanalyysi: Uuden toimialaluokituksen käyttöönotto on sujunut suunnitellusti. EU-asetusten vaatimusten toteuttamisessa Suomi on EU:n kärkimaita (ks. luku 1.8). Tavoite 20: Toteutetaan tilastojen välttämättömät ajanmukaistukset ja laadulliset parannukset (mm. perusvuosiuudistukset, ALV-kantojen muutokset, aluejakojen muutokset, luokitusmuutokset ja niihin liittyvät tietojärjestelmämuutokset).

17 17(50) Sekä arvonlisäverokantojen muutoksista että verotiliuudistuksesta selvittiin aikataulussa, mutta kustannukset olivat suunniteltua suuremmat. Aluejakojen ja muiden luokitusten muutokset ovat aiheuttaneet jatkuvasti lisätöitä. Perusvuosiuudistukset toteutuivat pääosin suunnitellusti. Resurssipulasta johtuen kiinteistöjen hintaindeksin perusvuosiuudistuksen aikataulua lykättiin puolella vuodella ja tilaston kaksi neljännesvuosijulkaisua jätettiin väliin, mutta uudistus saatiin päätökseen joulukuussa. Tulosanalyysi: Välttämättömät tilastouudistukset on toteutettu lähestulkoon suunnitellusti. Tavoite 21: Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen viraston toiminnassa ja toimialalla: Tilastokeskus tuottaa tasa-arvotilastoa. Kaikki henkilöitä koskevat perustilastot tuotetaan edelleen sukupuolen mukaan ja myös esitetään mahdollisuuksien mukaan sukupuolen mukaan jaoteltuina. Sukupuolinäkökulma on otettu huomioon henkilöitä koskevissa tilastoissa suunnitellusti. Tilastokeskus ylläpitää sukupuolten tasa-arvo -teemasivustoa Internetissä. Lisäksi joka toinen vuosi julkaistaan myös Naiset ja miehet Suomessa -taskutilasto ja joka toinen vuosi vaihtuva-aiheinen teemajulkaisu. Tammikuussa ilmestyi 114-sivuinen Naiset ja miehet Suomessa - julkaisu, joka kuvaa naisten ja miesten asemaa yhteiskunnassa perheen, koulutuksen, terveyden, työelämään osallistumisen, ammattien, palkkojen ja tulojen sekä päätöksentekoon osallistumisen kannalta. Tilastokeskuksella on tasa-arvosuunnitelma, ja se päivitettiin seurantajaksolla. Tulosanalyysi: Toiminta ja tulokset ovat olleet tavoitteen mukaisia Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu Tavoite 22: Tilastokeskus huolehtii tuottamiensa tuotteiden ja palvelujen laadusta sekä palvelukyvystään mm. uudistamalla ja karsimalla palveluvalikoimaa ja siirtämällä standardipalveluja verkkopalveluiksi. Tilastokeskus on tehnyt ns. relevanssiselvityksen, jossa tarkasteltiin toiminnan supistamismahdollisuuksia. Sidosryhmiltä saatujen palautteiden mukaan karsittavaa on hyvin vähän. Tuotannon rationalisoimiseksi on kuitenkin esimerkiksi yhdistetty julkaisuja. Suhdannetilastoissa tilastokohtaiset katsaukset on korvattu toimialakatsauksilla. Tähän asti vuosittain tuotettu matkailutilinpito tuotetaan seuraavan kerran vasta vuonna Valtion menot alueittain -tietojen tuotannon jatkamisesta maksullisena palveluna käydään keskusteluja tilaajatahojen kanssa. Aluetalouden indikaattorit julkistettiin maksullisessa Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelussa. Findikaattori-palvelun yhteydessä kehitettyjen teknisten ratkaisujen (mm. Verti) käyttöönotto muissa palveluissa aloitettiin uudistamalla Suomi vertailussa -palvelun tekninen toteutus tietokantapohjaiseksi ja julkaisemalla kansainväliset vertailukuviot osana Kansainvälisen tilastotiedon -portaalia. Uutena teemasivustona avattiin Yritysten kansainvälistyminen. Aikasarjatietokanta Astikan siirtäminen px-web-pohjaiseksi valmistui.

18 18(50) Tulosanalyysi: Toiminta ja tulokset ovat olleet tavoitteen mukaisia. Tuotteiden ja palveluiden karsinnassa on otettu huomioon sidosryhmiltä saatu palaute. Tavoite 23: StatFin -tietokannan sisältöä laajennetaan StatFin-taulukoiden määrä muutos-% Taulukoita, kpl (suomenkieliset) % Tilastoja, kpl % Verkossa yleisesti saatavilla olevan StatFin -tietokannan suomenkielistä sisältöä on laajennettu edelleen. Tietoja on lähes kaikista tilastoista. Tietokantaa on ylläpidetty suunnitellusti. Monikielisyyttä ei ole aktiivisesti laajennettu, koska muuttujaeditori ei ole vielä käytössä. Muuttujaeditori mahdollistaa yksinkertaisen ja tehokkaan taulukkotuotannon sekä ruotsiksi että englanniksi. Tulosanalyysi: Statfin-taulukoiden tilastoittainen kattavuus on hyvä ja taulukoiden määrää on kasvatettu. Ruotsin- ja englanninkielisten taulukoiden tarjonta on edelleen niukkaa. Tavoite 24: Tiedot julkistetaan etukäteen ilmoitettuina ajankohtina. Poikkeamien ja virheellisten julkistusten määrä vähenee Tavoite Muutos Julkistuspoikkeamat, kpl % - joista myöhässä olevia, kpl % Virheellisiä julkistuksia, kpl % Julkistuspoikkeamat, % 8,6 7,4 6,2 5,9-1 %-yks. - joista myöhässä olevia, % 7,0 5,4 5,4 2,8-3 %-yks. Virheellisiä julkistuksia, % 6,7 6,6 4,7 7,5 1 %-yks. Julkistuspoikkeamien määrä on vähentynyt 25 prosentilla ja on tavoitteen mukainen. Myöhästyneiden julkistusten määrä on puolittunut edellisestä vuodesta. Aikaistettuja julkistuksia oli viisi. Julkistuspoikkeamia ovat myös peruuntuneet julkistukset, joita seurantakaudella oli yhteensä kahdeksan, sekä seuraavalle vuodelle siirtyneet kaksi julkistusta. Suunnittelemattomia julkistuksia oli vuonna yhteensä neljä. Sen sijaan virheellisten julkistusten määrä on kasvanut hivenen, eikä tavoitetta saavutettu. Virheellisten julkistusten määrän lisääntymiseen on voinut vaikuttaa tavoite pitää kiinni aikatauluista. Osa julkistusvirheistä liittyi uusien julkistamisvälineiden käyttöönottoon. Virhealttiutta lisäävät myös kiristynyt työtahti ja vähentyneet resurssit. Virheet ovat usein yhdessä tai korkeintaan muutamassa luvussa tai viiteajanjaksossa. Julkistamisissa tulee myös esiin hallinnollisten aineistojen käyttöön liittyvä riski. Valtion tulot ja menot alueittain tilaston julkistus viivästyi useita kuukausia, koska tiedonantajavirastojen tietotoimitukset myöhästyivät mm. palvelukeskuksiin siirtymisen vuoksi. Tulosanalyysi: Vuonna tilastot on julkistettu paremmin aikataulussa kuin edellisenä vuonna. Erityisesti myöhästyneiden julkistusten määrä on pienentynyt. Sen sijaan virheellisten julkistusten määrä on kasvanut.

19 19(50) Tavoite 25: Tilastotuotannon nopeus pysyy vähintään nykyisellään. Tilastojen valmistumisnopeutta mitataan viikkoina viiteajanjakson päättymisestä tietojen julkistamiseen Tilastokeskus.fi -palvelussa. Julkaisuviiveet, viikkoa Tavoite Muutos Säännölliset vuosijulkistukset 40,7 39,1 38,0 42,4 + 8 % Neljännesvuosijulkistukset 8,5 8,2 8,3 8,2 0 % Kuukausijulkistukset 4,6 4,8 4,8 4,8 0 % Vuositilastojen julkistamisviiveiden kasvuun vaikuttivat mm. toimialoittaisten tilinpäätöstilastojen ennakoiden ja lopullisten tietojen julkistaminen kaksi kuukautta aiempia vuosia myöhemmin. Tulosanalyysi: Kuukausi- ja neljännesvuosijulkistusten ajoitukset ovat hyvin vakioita ja tarkoituksenmukaisia kompromisseja laadun ja nopeuden välillä. Vuositilastojen julkaisuviiveiden alentamiseksi on jatkettava toiminnan kehittämistä. Tavoite 26: Asiakastyytyväisyys pysyy vähintään nykyisellä tasolla. Kriittisten asiakaspalautteiden osuus laskee. Asiakaspalaute Tavoite Muutos Käyttäjäkyselyn arvosana 8,16-8,2 8,18 Asiakaspalautteita yhteensä, kpl % - kriittisiä palautteita, kpl % - kriittisiä palautteita, % %-yks. Syksyllä toteutettiin käyttäjäkysely. Sen mukaan käyttäjien tyytyväisyys Tilastokeskuksen palveluihin on säilynyt hyvänä: kouluarvosana oli 8,18. Mukana ovat sekä maksavat että ei-maksulliset asiakkaat vuosina 2008 ja. Kysely tehdään joka toinen vuosi. Annettujen arvosanojen perusteella tulokset vastaavat aikalailla edelliskerran tuloksia. Esille nousi lähinnä tutkijoiden antamien arvosanojen nousu, mikä oletetaan johtuvan uuden Tutkijapalvelun käynnistämisestä. Avovastauksissa kiitettiin mm. hyvästä palvelusta ja yhteistyöstä, moitittiin tietojen päivittymisen hitautta sekä kannustettiin jaksamiseen talouden kiristyessä ja resurssien vähetessä. Asiakaspalautekanava uudistettiin teknisesti. Uusi järjestelmä, Kaiku, otettiin käyttöön Palautteiden määrä jatkoi vähentymistään: vähennys edellisestä vuodesta oli yli 10 prosenttia. Kriittisten palautteiden osuus oli edelleen noin kolmannes palautteista. Suurin ryhmä oli kysymykset, joita on 35 prosenttia palautteista. Kehitysehdotuksia oli 22 prosenttia. Suoraa asiakaspalautetta euron toimeksiannoista kerättiin toista vuotta. Keskimäärin neljännes asiakkaista vastasi kyselyyn. Asiakkaiden palaute oli myönteisempää kuin edellisenä vuotena. Kouluarvosana-asteikolla asiakkaat antoivat saamalleen palvelulle kokonaisarvosanaksi 8,79, kun vastaava tieto vuoden 2009 loppupuolelta oli 8,56. Tulosanalyysi: Asiakastyytyväisyys on käytettävissä olevan palautteen perusteella parantunut hieman aikaisempiin vuosiin verrattuna. Erityisesti on panostettu tutkijapalveluiden kehittämiseen, minkä on arvioitu näkyvän myös palautteissa.

20 20(50) Tavoite 27: Yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen tarvitsemien tilastoaineistojen saatavuutta parannetaan, mikäli rahoitus järjestyy. Tutkijapalveluiden kehittäminen ja siihen liittyvä tilastoaineistojen saatavuuden parantaminen on rahoitettu Tilastokeskuksen kehyksestä. Tutkijoiden online-järjestelmän pilottiympäristöä viimeisteltiin ja käyttöä jatkettiin. Etäkäyttö muutettiin maksulliseksi helmikuussa. Ulkopuolinen konsultti tarkasti järjestelmän kahteen otteeseen sekä toimintakunnon että tietoturvan osalta. Korjausehdotukset toteutettiin. Palkkarakenneaineiston sekä palvelujen ulkomaankaupan ja Tullihallituksen aineistojen tutkimuskäyttöä valmistellaan. Vuoden lopulla etäkäyttöyhteydet oli neljällä organisaatiolla. Etäkäyttäjiä oli 18. Tutkimusaineistojen saatavuuden parantamiseen tai etäkäytön kehittämiseen liittyvää työtä tehdään myös kahdessa työryhmässä, joista toinen on perustettu Tilastotoimen selvityshankkeen jatkona. Tilastokeskuksen ja Midrasprojektin etäkäyttöjärjestelmien yhteiskehittämistä valmistelevassa työryhmässä, jonka määräaika on , on keskusteltu etäkäytön näkökulman laajentamisesta siten, että aineistoja olisi mahdollista hyödyntää tutkimuksen ohella myös esimerkiksi hallinnollisten selvitysten laadinnassa. VM:n julkishallinnon perustietovarantojen saatavuuden ja käytön edistäminen -työryhmän määräaika on Työryhmässä on valmisteltu linjauksia taustoittavaa muistiota jatkotyön pohjaksi. Tavoitteena on saada eri tietovarannot yhtenäisellä hinnoittelulla ja lisenssiehdoilla tarjolle tietojen tarvitsijoille. Tulosanalyysi: Tutkijapalveluiden kehittämiseen ei saatu vuonna erillistä rahoitusta. Kehittämisessä on panostettu etäkäyttöön ja töiden organisoimiseen Tilastokeskuksen sisällä. Työtä on jatkettava. Tavoite 28: Kuntien talous- ja toimintatilastojen uudistuksen ratkaisut odottavat tilastotoimen selvityshankkeen tuloksia. Tilastotoimen selvityshankkeen kuntatilastoinnin kehittämistä koskeva ehdotus oli, että kuntatilastointia kehitetään kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa aloitetaan alueellista ja paikallista tietohuoltoa valmistelleen alatyöryhmän ehdotusten käytännön toimeenpano. Toisessa vaiheessa arvioitaisiin kuntatilastoinnin jatkokehittämismahdollisuus Tilastokeskuksen Tampereen aluepalvelupisteessä. Selvityshankkeen alueellista ja paikallista tietohuoltoa valmistelleen alatyöryhmän toimenpide-ehdotuksen mukaisesti VM perusti ohjausryhmän, jonka tehtävänä on ollut valmistella em. alatyöryhmän ehdotusten käytännön toimeenpanoa. VM asetti ohjausryhmän ja sen määräaika on Kuntatilastoinnin kehittämistä valmistelevalle ohjausryhmälle on esitelty VM:n, TK:n, THL:n ja OKM:n näkemyksiä kuntatilastoinnin kehittämisestä nyt ja tulevaisuudessa sekä keskeisiä kuntatilastointiin vaikuttavia kehittämishankkeita (KuntaIT, SADe, KanTa, Tikesos, Kuntalain kokonaisuudistus). Ohjausryhmä asetti kuntatilastoinnin tietotarpeita kartoittavan alatyöryhmän. Alatyöryhmä aloitti työnsä lokakuun lopulla. Työn fokus on ollut

21 21(50) tietotarvekartoituksen suunnittelussa. Tietotarvekysely sijasta pyrittiin hyödyntämään mm. KuntaIT:n yhteydessä tehtyjä kartoituksia. Alatyöryhmän työ ei ole edennyt tavoitteiden mukaisesti. Tämän vuoksi toiminnan organisointia muutettaneen vuoden 2011 alkupuolella. Suunnitteilla on jatkaa toimintaa Tilastokeskuksen asettamassa projektissa, jonka tilaajana toimii valtiovarainministeriö. VM:n ohjausryhmän työn edistyminen on tärkeää, koska kuntien toimintakentän muutokset heijastuivat vuoden aikana voimakkaasti kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatietojen keruuseen. Tiedot saatiin aikaisempaa huonompilaatuisina ja hitaammin, mikä lisäsi manuaalisen tarkistuksen tarvetta. Kuntien ja kuntayhtymien tuottavuustilaston vuoden 2009 aineistosta ei ollut enää mahdollista laskea sosiaalipalveluiden tuottavuuskehitystä. Kuntatietojen heikentyvä laatu uhkaa vaikeuttaa erityisesti julkisen talouden alijäämäraportointia. Tulosanalyysi: Kuntien talous- ja toimintatilastojen uudistaminen ei ole vielä merkittävästi edennyt VM:n asettamassa ohjausryhmässä. Tavoite 29: Tilastokeskus kohdistaa panostuksia sellaiseen menetelmälliseen työhön, jolla pyritään varmistamaan laatua (tietosuoja-, aikasarja- ja indeksimenetelmät) ja kompensoimaan otosten supistuksia ja henkilötyön vähenemistä (editointi, pieniä osajoukkoja koskeva estimointi, otosjärjestelmien tutkiminen ja mm. kotitalouksien tiedonkeruun tehostaminen). Yritystiedonkeruun kehittämisohjelman yhtenä painopisteenä on yritystilastojen otantojen koordinointi, mihin liittyvät hankkeet päättyivät sekä suhdanne- että rakennetilastoissa. Rakennetilastojen hanke mahdollistaa eräiden otosten pienentämisen. Editointiprojekti on selvittänyt sekä Tilastokeskuksen että kansainvälisiä editointi- ja imputointikäytäntöjä. Hanke jatkuu edelleen. Tietosuojamenetelmiä on kehitetty vastaamaan tutkimusaineistojen etäkäyttöjärjestelmän vaatimuksia. Tulosanalyysi: Panoksia on kohdistettu erityisesti aineistojen editoinnin kehittämiseen, mikä jatkuu vielä vuonna Kotitalouksien tiedonkeruun tehostamista on selvitetty ja selvitystyö jatkuu edelleen. Tavoite 30: Tilastojen läpivalaisutoimintaa jatketaan sekä toteutetaan Euroopan tilastoja koskevia käytännesääntöjen periaatteita (mm. laatu- ja testaustoimet tiedonkeruussa). Järjestetään yhdessä Eurostatin kanssa 5. Euroopan laatukokous Helsingissä toukokuussa. Vuonna läpivalaistiin yhteensä 10 tilastoa, mikä on sama määrä kuin edellisenä vuonna. Tilastoja on läpivalaistu yhteensä noin 45. Toiminta alkoi vuonna Läpivalaisuissa kartoitetaan tilaston toimintatavat, esitetään parantamisehdotuksia sekä tuodaan esiin tilaston hyviä käytäntöjä ja autetaan niiden levittämisessä poikki organisaation.

Valtiovarainministeriö Kirjaamo. VM/13/02.02.01.01/2009, ohje 5.2.2009. Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010

Valtiovarainministeriö Kirjaamo. VM/13/02.02.01.01/2009, ohje 5.2.2009. Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010 1(5) Pvm Datum 342009 Dnro Dnr TK-21-893-08 Vastaanottaja Mottagare Valtiovarainministeriö Kirjaamo Viite Ref Asia Ärende VM/13/02020101/2009, ohje 522009 Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012.

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012. SAATE TK-21-837-10 7.4.2011 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012. Ehdotuksen liitteenä on peruslaskelma. Tilastokeskus ei esitä erillistä kehittämisvaihtoehtoa

Lisätiedot

Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon. 17.11.2010 Leena Jäntti leena.jantti@tilastokeskus.fi

Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon. 17.11.2010 Leena Jäntti leena.jantti@tilastokeskus.fi Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon 17.11.2010 Leena Jäntti leena.jantti@tilastokeskus.fi Tilastokeskuksen internetpalvelu Tilastokeskus avasi internetpalvelun vuonna 1995 ensimmäisenä tilastovirastona

Lisätiedot

Tilastotiedot yhteiskunnan muutosten ja kriisien kuvaajana

Tilastotiedot yhteiskunnan muutosten ja kriisien kuvaajana Tilastotiedot yhteiskunnan muutosten ja kriisien kuvaajana Tiedolla johtaminen Tampereen kaupunkiorganisaatiossa Strategiajohtaja Reija Linnamaa, Tampereen kaupunki Tiedon käyttö ja tiedon laadun arviointi

Lisätiedot

Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon. 24.11.2011 Leena Jäntti leena.jantti@tilastokeskus.fi

Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon. 24.11.2011 Leena Jäntti leena.jantti@tilastokeskus.fi Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon 24.11.2011 Leena Jäntti leena.jantti@tilastokeskus.fi Tilastokeskuksen internet-palvelu Tilastokeskus avasi internet-palvelun vuonna 1995 ensimmäisenä

Lisätiedot

Tervetuloa Tietoaamiaiselle Tilastokeskukseen!

Tervetuloa Tietoaamiaiselle Tilastokeskukseen! Tervetuloa Tietoaamiaiselle Tilastokeskukseen! Ajankohtaista tietolähteillä tilastokeskus.fi Leila Kaunisharju Suhdannetiedot työkaluna seurannassa ja suunnittelussa Kirsi Raitanen Suomalaisten ansiot

Lisätiedot

TULOSSOPIMUS VUODELLE 2004

TULOSSOPIMUS VUODELLE 2004 VALTIOVARAINMINISTERIÖ TILASTOKESKUS TULOSSOPIMUS VUODELLE 2004 Valtiovarainministeriö ja ovat sopineet Tilastokeskuksen toiminnan ja talouden puitteista vuodelle 2004 jäljempänä esitettävällä tavalla.

Lisätiedot

Kaupan varastotilasto

Kaupan varastotilasto Kauppa 2011 Kaupan varastotilasto 2011, 2. vuosineljännes Kaupan varastot nousivat 7,8 prosenttia vuoden 2011 toisella vuosineljänneksellä Kaupan yritysten varastojen arvo oli Tilastokeskuksen mukaan kesäkuun

Lisätiedot

TULOSTAVOITEASIAKIRJA VUODELLE 2008

TULOSTAVOITEASIAKIRJA VUODELLE 2008 VALTIOVARAINMINISTERIÖ TILASTOKESKUS TULOSTAVOITEASIAKIRJA VUODELLE 2008 Valtiovarainministeriö ja Tilastokeskus ovat sopineet seuraavista vuotta 2008 koskevista tulostavoitteista sekä viraston toiminnan

Lisätiedot

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Tuottavuustyön historiaa valtio kunta -yhteistyössä Peruspalveluohjelmassa

Lisätiedot

Valtion tuottavuustilasto 2007

Valtion tuottavuustilasto 2007 Julkinen talous 2008 Valtion tuottavuustilasto 2007 Valtion tuottavuuden kasvu hidastui vuonna 2007 Valtion virastojen ja laitosten tuottavuuskehitys heikkeni vuonna 2007 edellisvuoteen verrattuna. Työn

Lisätiedot

Kaupan varastotilasto

Kaupan varastotilasto Kauppa 2010 Kaupan varastotilasto 2009, 4. neljännes Kaupan varastojen arvo laski edelleen vuoden 2009 viimeisellä neljänneksellä Kaupan yritysten varastojen arvo oli Tilastokeskuksen mukaan joulukuun

Lisätiedot

12.3.2010 TK-20-1448-08

12.3.2010 TK-20-1448-08 12.3.2010 TK-20-1448-08 Tilastokeskuksen tilinpäätös vuodelta 2009 Sisällysluettelo 1 TOIMINTAKERTOMUS... 3 1.1 Johdon katsaus... 3 1.2 Vaikuttavuus... 4 1.3 Toiminnallinen tehokkuus... 8 1.3.1 Taloudellisuus

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖN JA TILASTOKESKUKSEN VÄLINEN TULOSTAVOITEASIAKIRJA 2015. Ennakolliset tavoitteet vuosille 2016-2018

VALTIOVARAINMINISTERIÖN JA TILASTOKESKUKSEN VÄLINEN TULOSTAVOITEASIAKIRJA 2015. Ennakolliset tavoitteet vuosille 2016-2018 VALTIOVARAINMINISTERIÖN JA TILASTOKESKUKSEN VÄLINEN TULOSTAVOITEASIAKIRJA 2015 Ennakolliset tavoitteet vuosille 2016-2018 Tammikuu 2015 Sisältö 1 Yleistä (viraston perustehtävä)...5 2 Yhteiskunnalliset

Lisätiedot

Tilastokeskus.fi - väylä luotettavaan tilastotietoon. 25.10.2007 Kirsi Niemi kirsi.niemi@tilastokeskus.fi

Tilastokeskus.fi - väylä luotettavaan tilastotietoon. 25.10.2007 Kirsi Niemi kirsi.niemi@tilastokeskus.fi Tilastokeskus.fi - väylä luotettavaan tilastotietoon 25.10.2007 Kirsi Niemi kirsi.niemi@tilastokeskus.fi Tilastokeskuksen Internet-palvelu! 1980-luvun alussa Tilastokeskus maailman kärkeä onlinetietokantajakelussa.

Lisätiedot

Tilastokeskuksen tilinpäätös vuodelta 2011

Tilastokeskuksen tilinpäätös vuodelta 2011 14.3.2012 1(39) TK-21-837-10 Tilastokeskuksen tilinpäätös vuodelta 2(39) Sisältö 1. TOIMINTAKERTOMUS... 3 1.1 Johdon katsaus... 3 1.2 Vaikuttavuus... 4 1.2.1 Toiminnan vaikuttavuus... 4 1.2.2 Siirto- ja

Lisätiedot

Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon

Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon Portaalin kautta virallisiin tilastoihin 12.11.2008 Laura Mäkelä laura.makela@tilastokeskus.fi Tilastokeskuksen internetpalvelu! Tilastokeskus avasi internetpalvelun

Lisätiedot

Tietosuojavaltuutetun toimisto

Tietosuojavaltuutetun toimisto Tietosuojavaltuutetun toimisto TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTON TULOSTAVOITEASIAKIRJA Aika 27.9.2005 Paikka Osallistujat Oikeusministeriö OM:n edustajat: Hallintojohtaja Olli Muttilainen (pj) Ylitarkastaja

Lisätiedot

Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon

Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon Kaksi näkökulmaa tilastoihin: Kuntaportaali ja Yritysportaali 11.3.2009 Kirsi Niemi kirsi.niemi@tilastokeskus.fi Tilastokeskuksen internetpalvelu! Tilastokeskus

Lisätiedot

Rahoitusleasinghankinnat 2,1 miljardia vuonna 2012

Rahoitusleasinghankinnat 2,1 miljardia vuonna 2012 Rahoitus ja vakuutus 2013 Rahoitustoiminta Rahoitusleasing 2012 Rahoitusleasinghankinnat 2,1 miljardia vuonna 2012 Rahoitusleasinghankinnat olivat 2,1 miljardia euroa vuonna 2012. Edelliseen vuoteen verrattuna

Lisätiedot

Valtion takauskanta 22,9 miljardia syyskuun 2011 lopussa

Valtion takauskanta 22,9 miljardia syyskuun 2011 lopussa Julkinen talous 211 Valtion takaukset 211, 3. vuosineljännes Valtion takauskanta 22,9 miljardia syyskuun 211 lopussa Valtion takauskanta oli 22,9 miljardia euroa vuoden 211 kolmannen neljänneksen lopussa.

Lisätiedot

Tilastotieto ja yhteiskunnan muutokset. Heli Mikkelä 29.11.2012

Tilastotieto ja yhteiskunnan muutokset. Heli Mikkelä 29.11.2012 Tilastotieto ja yhteiskunnan muutokset Heli Mikkelä 29.11.2012 Muutoksen kohteena Mitä tilastoidaan Miten tilastoidaan Mihin ja miten tilastoja käytetään Millaisia vaatimuksia tilastoille asetetaan Millaisia

Lisätiedot

13.3.2009 TK-20-1048-08

13.3.2009 TK-20-1048-08 13.3.2009 TK-20-1048-08 Tilastokeskuksen tilinpäätös vuodelta Sisällysluettelo 1 TOIMINTAKERTOMUS... 3 1.1 Johdon katsaus... 3 1.2 Vaikuttavuus... 4 1.3 Toiminnallinen tehokkuus... 8 1.3.1 Taloudellisuus

Lisätiedot

finanssialan sääntelyn kehittäminen sekä uusi Eurooppa 2020 -strategia vaikuttavat politiikan tilastotarpeisiin.

finanssialan sääntelyn kehittäminen sekä uusi Eurooppa 2020 -strategia vaikuttavat politiikan tilastotarpeisiin. Vuosikertomus 2010 Pääjohtajan katsaus... 2 Tilastot ja tutkimus... 3 Tuotteet ja palvelut... 5 Talous... 7 Henkilöstö... 10 Kansainvälinen toiminta... 12 Tilastotoimi... 14 Organisaatio... 17 1 Pääjohtajan

Lisätiedot

Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon

Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tilastotietoon Portaalin kautta virallisiin tilastoihin 6.5.2009 Leena Jäntti leena.jantti@tilastokeskus.fi Tilastokeskuksen internetpalvelu Tilastokeskus avasi internetpalvelun

Lisätiedot

Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takaisesta

Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takaisesta Tilastokeskus - Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takais... http://www.stat.fi/til/ttvi/2009/11/ttvi_2009_11_2010-01-08_tie_001.html?tulosta Page 1 of 3 Teollisuustuotanto väheni

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2014

Verot ja veronluonteiset maksut 2014 Julkinen talous 2015 Verot ja veronluonteiset maksut Verokertymä kasvoi 1,5 prosenttia vuonna Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 1,5 prosenttia vuonna. Kertymä oli yhteensä 89,9

Lisätiedot

Tilastokeskus.fi väylä

Tilastokeskus.fi väylä Tilastokeskus.fi väylä luotettavaan tt tilastotietoon t t Tilastokeskuksen Internet-palvelu! Tilastokeskus avasi Internet-palvelun vuonna 1995 ensimmäisenä tilastovirastona Euroopassa! Vuonna 1995 palvelussa

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2010

Verot ja veronluonteiset maksut 2010 Julkinen talous 2011 Verot ja veronluonteiset maksut Veroaste 42,1 prosenttia vuonna Veroaste eli verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhde bruttokansantuotteeseen oli 42,1 prosenttia vuonna.

Lisätiedot

Valtion takauskanta 33,2 miljardia joulukuun 2013 lopussa

Valtion takauskanta 33,2 miljardia joulukuun 2013 lopussa Julkinen talous 2013 Valtion takaukset 2013, 4 vuosineljännes Valtion takauskanta 33,2 miljardia joulukuun 2013 lopussa Valtion takauskanta oli 33,2 miljardia euroa vuoden 2013 neljännen neljänneksen lopussa

Lisätiedot

Suomessa 3,5 miljoonaa aktiivista luottokorttitiliä vuonna 2007

Suomessa 3,5 miljoonaa aktiivista luottokorttitiliä vuonna 2007 Rahoitus ja vakuutus 2008 Luottokortit 2007 Suomessa 3,5 miljoonaa aktiivista luottokorttitiliä vuonna 2007 Suomessa oli 3,5 miljoonaa aktiivista luottokorttitiliä vuonna 2007. Aktiivisten korttitilien

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen EMU-velka 2008, 4. vuosineljännes

Julkisyhteisöjen EMU-velka 2008, 4. vuosineljännes Julkinen talous 2009 Julkisyhteisöjen EMU-velka 2008, 4. vuosineljännes Julkisyhteisöjen EMU-velka nousi vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä Julkisyhteisöjen nimellishintainen EMU-velka kasvoi vuoden

Lisätiedot

Tutkimustoiminnan tiedonkeruu yliopistoilta ja ammattikorkeakouluilta Kota-Amkota-seminaari 23. -24.9.2010

Tutkimustoiminnan tiedonkeruu yliopistoilta ja ammattikorkeakouluilta Kota-Amkota-seminaari 23. -24.9.2010 Tutkimustoiminnan tiedonkeruu yliopistoilta ja ammattikorkeakouluilta Kota-Amkota-seminaari 23. -24.9.2010 Tutkimustoiminnan tilastointi: Ensimmäinen virallinen tilasto vuodelta 1971 Laaditaan vuosittain

Lisätiedot

Valtion takauskanta 30,6 miljardia joulukuun lopussa

Valtion takauskanta 30,6 miljardia joulukuun lopussa Julkinen talous 213 Valtion takaukset 212, 4. vuosineljännes Valtion takauskanta 3,6 miljardia joulukuun lopussa Valtion takauskanta oli 3,6 miljardia euroa vuoden 212 lopussa. Takauskanta oli joulukuun

Lisätiedot

Miten tilastotoimi vastaa globalisaation haasteisiin Seminaari 22.3.2012 Eeva Hamunen Kehittämispäällikkö

Miten tilastotoimi vastaa globalisaation haasteisiin Seminaari 22.3.2012 Eeva Hamunen Kehittämispäällikkö Miten globalisaatio vaikuttaa kansantalouden tilastointiin? UNECE:n Globalisaatio-ohjekirja Miten tilastotoimi vastaa globalisaation haasteisiin Seminaari 22.3.2012 Eeva Hamunen Kehittämispäällikkö Mitä

Lisätiedot

Julkisten menojen hintaindeksi

Julkisten menojen hintaindeksi Hinnat ja kustannukset 2015 Julkisten menojen hintaindeksi 2015, 1. vuosineljännes Valtion menojen hintaindeksi nousi 0,3 ja kuntatalouden prosenttia ensimmäisellä vuosineljänneksellä vuodentakaisesta

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2012

Verot ja veronluonteiset maksut 2012 Julkinen talous 2013 Verot ja veronluonteiset maksut Verokertymä kasvoi vuonna Veroaste oli 43,6 prosenttia vuonna. Veroaste kuvaa verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhdetta bruttokansantuotteeseen.

Lisätiedot

AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN. Heli Koski, ETLA 15.1.2015

AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN. Heli Koski, ETLA 15.1.2015 1 AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN Heli Koski, ETLA 15.1.2015 2 Taustaa esitutkimuksesta Julkisen datan avaamisen potentiaaliset hyödyt on arvioitu ennakollisissa arvioinneissa

Lisätiedot

Vuonna 2013 talonrakennusalan yritysten tuotot korjausrakentamisesta olivat 6 miljardia euroa

Vuonna 2013 talonrakennusalan yritysten tuotot korjausrakentamisesta olivat 6 miljardia euroa Rakentaminen 2014 Korjausrakentaminen Rakennusyritysten korjaukset Vuonna 2013 talonrakennusalan yritysten tuotot korjausrakentamisesta olivat 6 miljardia euroa Tilastokeskuksen mukaan vähintään 5 hengen

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2013

Verot ja veronluonteiset maksut 2013 Julkinen talous 2014 Verot ja veronluonteiset maksut Verokertymä kasvoi vuonna Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 3,9 prosenttia vuonna. Kertymä oli yhteensä 88,2 miljardia euroa.

Lisätiedot

LIIKETOIMINNAN JOHTOKUNTA. Vastuuhenkilö: Teknisen keskuksen johtaja

LIIKETOIMINNAN JOHTOKUNTA. Vastuuhenkilö: Teknisen keskuksen johtaja LIIKETOIMINNAN JOHTOKUNTA Vastuuhenkilö: Teknisen keskuksen johtaja Teknisen keskuksen tavoitteena on tuottaa kaupungin sisäiset tuki- ja muut palvelut laadukkaasti, tehokkaasti ja kilpailukykyisesti.

Lisätiedot

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2011

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2011 KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE KUV/1071/21/ 01. Kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomäärärahat 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 789 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää Kuluttaja-lehden

Lisätiedot

Ajoneuvoperusteisten verojen osuus ympäristöverojen kertymästä kasvoi eniten vuonna 2010

Ajoneuvoperusteisten verojen osuus ympäristöverojen kertymästä kasvoi eniten vuonna 2010 Ympäristö ja luonnonvarat 0 Ympäristöverot 00 Ajoneuvoperusteisten verojen osuus ympäristöverojen kertymästä kasvoi eniten vuonna 00 Ympäristöverojen kertymä oli vuonna 00 lähes viisi miljardia euroa.

Lisätiedot

Ajankohtaista tilastouudistuksista. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014 Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Tilastokeskus

Ajankohtaista tilastouudistuksista. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014 Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Tilastokeskus Ajankohtaista tilastouudistuksista Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014 Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Tilastokeskus Esityksen sisältö Uusia tilastoja Toimiala Onlinessa Seutukunnittaiset liiketoimintakuvaajat

Lisätiedot

Tieliikenteen tavarankuljetukset

Tieliikenteen tavarankuljetukset Liikenne ja matkailu 2014 Tieliikenteen tavarankuljetukset 2014, 3. neljännes Kuorma-autoilla kuljetettu tavaramäärä kasvoi vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä Vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä

Lisätiedot

Autokaupan määrävuosiselvitys 2010

Autokaupan määrävuosiselvitys 2010 Kauppa 2012 Autokaupan määrävuosiselvitys 2010 Autokaupassa vähittäis- ja lähes yhtä suuret Vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan autokaupan tuotteiden lähes 14,5 miljardin euron liikevaihdosta vähittäiskaupan

Lisätiedot

Ympäristöliiketoiminta 2010

Ympäristöliiketoiminta 2010 Ympäristö ja luonnonvarat 2011 Ympäristöliiketoiminta 2010 Metalliteollisuus suurin ympäristöliiketoiminnan tuottaja vuonna 2010 Vuonna 2010 ympäristöliiketoiminnan yhteenlaskettu liikevaihto teollisuudessa

Lisätiedot

Valtion takaukset. Valtion takauskanta 18,8 miljardia syyskuun 2009 lopussa. 2009, 3. vuosineljännes

Valtion takaukset. Valtion takauskanta 18,8 miljardia syyskuun 2009 lopussa. 2009, 3. vuosineljännes Julkinen talous 29 Valtion takaukset 29, 3. vuosineljännes Valtion takauskanta 18,8 miljardia syyskuun 29 lopussa Valtion takauskanta oli 18,8 miljardia euroa syyskuun 29 lopussa. Uusia valtion takauksia

Lisätiedot

Rahoitusleasinghankinnat 1,9 miljardia vuonna 2009

Rahoitusleasinghankinnat 1,9 miljardia vuonna 2009 Rahoitus ja vakuutus 2010 Rahoitusleasing 2009 Rahoitusleasinghankinnat 1,9 miljardia vuonna 2009 Korjattu 17.4.2012. Korjaukset on merkitty punaisella. Rahoitusleasinghankinnat olivat 1,9 miljardia euroa

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Valtion takauskanta 38,7 miljardia vuoden 2014 lopussa

Valtion takauskanta 38,7 miljardia vuoden 2014 lopussa Julkinen talous 215 Valtion takaukset 214, 4. vuosineljännes Valtion takauskanta 38,7 miljardia vuoden 214 lopussa Tilastokeskuksen tietojen mukaan valtion takauskanta oli 38,7 miljardia euroa vuoden 214

Lisätiedot

Rahoitusleasinghankinnat 1,6 miljardia vuonna 2010

Rahoitusleasinghankinnat 1,6 miljardia vuonna 2010 Rahoitus ja vakuutus 2011 Rahoitusleasing 2010 Rahoitusleasinghankinnat 1,6 miljardia vuonna 2010 Korjattu 17.4.2012. Korjaukset on merkitty punaisella. Rahoitusleasinghankinnat olivat 1,6 miljardia euroa

Lisätiedot

Luottokorttimyynti kasvoi ja korttien luottotappiot vähenivät vuonna 2012

Luottokorttimyynti kasvoi ja korttien luottotappiot vähenivät vuonna 2012 Rahoitus ja vakuutus 2013 Rahoitustoiminta Luottokortit 2012 Luottokorttimyynti kasvoi ja korttien luottotappiot vähenivät vuonna 2012 Kotimaisten luottokorttien myynnin arvo Suomessa oli 8,9 miljardia

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2014

Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2014 Julkinen talous 205 Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 204 Julkisyhteisöjen alijäämä 3,3 prosenttia ja velka 59,3 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 204 Tilastokeskuksen Eurostatille raportoimien

Lisätiedot

Luottokorttimyynti kasvoi ja korttien luottotappiot vähenivät vuonna 2011

Luottokorttimyynti kasvoi ja korttien luottotappiot vähenivät vuonna 2011 Rahoitus ja vakuutus 2012 Luottokortit 2011 Luottokorttimyynti kasvoi ja korttien luottotappiot vähenivät vuonna 2011 Kotimaisten luottokorttien myynnin arvo Suomessa oli 8,3 miljardia euroa vuonna 2011.

Lisätiedot

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus 11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus S e l v i t y s o s a : Lääkelaitoksen tehtävänä on ylläpitää ja edistää lääkkeiden, terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden sekä verivalmisteiden käytön

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2015

Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2015 Julkinen talous 206 Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 205 Julkisyhteisöjen alijäämä 2,7 prosenttia ja velka 63, prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 205 Tilastokeskuksen Eurostatille raportoimien

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

VIESTINTÄVIRASTON PUOLIVUOTISRAPORTTI 2012

VIESTINTÄVIRASTON PUOLIVUOTISRAPORTTI 2012 Puolivuotisraportointi 1(6) ( tavoitteiden : = saavutetaan, = ehkä, = ei saavuteta) VIESTINTÄVIRASTON PUOLIVUOTISRAPORTTI 1. Tulostavoitteet: 1.1 Viestinnän peruspalvelut Viestintäverkot ja -palvelut toimivat

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain, 2008 neljäs neljännes

Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain, 2008 neljäs neljännes Julkinen talous 2009 Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain, 2008 neljäs neljännes Julkisyhteisöjen menot kasvoivat ja tulot pienenivät vuoden 2008 4. neljänneksellä Julkisyhteisöjen tulot

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain Julkinen talous 2016 Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain 2016, 1. vuosineljännes Julkisyhteisöjen velka kasvoi 2,8 miljardia euroa vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä Julkisyhteisöjen EDP-velka

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2013

Ammatillinen koulutus 2013 Koulutus 2014 Ammatillinen 2013 Ammatillisessa koulutuksessa 313 600 opiskelijaa vuonna 2013 Tilastokeskuksen tilastojen mukaan tutkintoon johtavassa ammatillisessa koulutuksessa opiskeli kalenterivuoden

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 1405/01.00.02/2014 94 Henkilöstökertomus vuodelta 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Jere Kunnas, puh. 046 877 3285 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

Tilastokeskuksen ehdotus vuosia 2009-2012 koskevaksi toiminta- ja taloussuunnitelmaksi ja menokehyksiksi

Tilastokeskuksen ehdotus vuosia 2009-2012 koskevaksi toiminta- ja taloussuunnitelmaksi ja menokehyksiksi 1 021107 Tilastokeskuksen ehdotus vuosia 2009-2012 koskevaksi toiminta- ja taloussuunnitelmaksi ja menokehyksiksi 1 Toimintaympäristön muutokset TTS-kaudella 2009-2012 Suunnitelmakaudella Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2015

Asuntotuotantokysely 2/2015 Asuntotuotantokysely 2/2015 Sami Pakarinen Kesäkuu 2015 1 (2) Kesäkuun 2015 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Kuntien tuottavuuden mittaaminen. KEHTO-FOORUMI 3.10.2013 Kauko Aronen

Kuntien tuottavuuden mittaaminen. KEHTO-FOORUMI 3.10.2013 Kauko Aronen Kuntien tuottavuuden mittaaminen KEHTO-FOORUMI Kauko Aronen Miksi? V. 2009 hallitus kehysriihessä asetti 20 suurimalle kaupungille tehtävän laatia tuottavuusohjelma ja päätti sen seurannasta Tuottavuuden

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat 2011

Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat 2011 Koulutus Ainevalinnat Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat Tilastokeskuksen mukaan lähes kaikki keväällä lukion koko oppimäärän suorittaneet olivat opiskelleet

Lisätiedot

Uusi toimialaluokitus TOL 2008

Uusi toimialaluokitus TOL 2008 Uusi toimialaluokitus TOL 2008 - Uudistuksen lähtökohdat - Käyttöönotto - Mikä muuttuu - Tilastokeskuksen palvelut Luokitusuudistuksen yleiset lähtökohdat Kv-toimialaluokituksen (ISIC) rakenne tarkistetaan

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Arvot. Visio. Tilastokeskus

Toiminta-ajatus. Arvot. Visio. Tilastokeskus Vuosikertomus 2009 Toiminta-ajatus Tilastokeskus yhdistää tietoaineistot ja asiantuntemuksen tilastoiksi ja tietopalveluiksi yhteiskunnan tarpeisiin, edistää tilastojen käyttöä ja kehittää kansallista

Lisätiedot

Valtion IT-palvelukeskuksen perustaminen: 69 päivää. Yliopistojen IT 2008- päivät 23.10.2008 / Lasse Skog

Valtion IT-palvelukeskuksen perustaminen: 69 päivää. Yliopistojen IT 2008- päivät 23.10.2008 / Lasse Skog Valtion IT-palvelukeskuksen perustaminen: 69 päivää Yliopistojen IT 2008- päivät 23.10.2008 / Lasse Skog Valtion IT- toiminnan volyymejä Valtion IT-toiminnan johtamisyksikkö 11/11/08 11/11/08 2 Tietohallintotyön

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2013

Verot ja veronluonteiset maksut 2013 Julkinen talous 2014 Verot ja veronluonteiset maksut Verokertymä kasvoi 3,9 prosenttia vuonna Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 3,9 prosenttia vuonna. Kertymä oli yhteensä 88,6

Lisätiedot

Luottokorttimyynti väheni ja korttien luottotappiot kasvoivat vuonna 2009

Luottokorttimyynti väheni ja korttien luottotappiot kasvoivat vuonna 2009 Rahoitus ja vakuutus 2010 Luottokortit 2009 Luottokorttimyynti väheni ja korttien luottotappiot kasvoivat vuonna 2009 Kotimaisten luottokorttien myynnin arvo Suomessa oli 7,3 miljardia euroa vuonna 2009.

Lisätiedot

Rahoitusleasinghankinnat 2,2 miljardia vuonna 2014

Rahoitusleasinghankinnat 2,2 miljardia vuonna 2014 Rahoitus ja vakuutus 15 1 hankinnat, miljardia vuonna 1 hankinnat olivat, miljardia euroa vuonna 1. Edelliseen vuoteen verrattuna hankinnat kasvoivat 1 prosenttia. vuokria puolestaan maksettiin 1, miljardia

Lisätiedot

Valtion IT-palvelukeskuksen (VIP) palvelut. JulkIT 27.5.2009 Anna-Maija Karjalainen

Valtion IT-palvelukeskuksen (VIP) palvelut. JulkIT 27.5.2009 Anna-Maija Karjalainen Valtion IT-palvelukeskuksen (VIP) palvelut JulkIT 27.5.2009 Anna-Maija Karjalainen Sisältö > VIP:n toimintamalli > Tilanne tänään > Odotukset toimittajille Valtion IT-palvelukeskuksen toimintamalli VIP

Lisätiedot

Strategian yhteys tulossopimuksiin. Neuvotteleva virkamies Mikko Saarinen

Strategian yhteys tulossopimuksiin. Neuvotteleva virkamies Mikko Saarinen Strategian yhteys tulossopimuksiin Neuvotteleva virkamies Mikko Saarinen Voimavaralähtökohdat Toimintamenomomentin henkilötyövuodet sopeutetaan vuoden 2015 tasolta 783 henkilötyövuotta tasolle 726 henkilötyövuotta

Lisätiedot

Avoin tilastotieto ja Apps4Finland 2012. Asiakasaamu 4.12.2012 Tietopalvelujohtaja Heli Mikkelä Tilastokeskus

Avoin tilastotieto ja Apps4Finland 2012. Asiakasaamu 4.12.2012 Tietopalvelujohtaja Heli Mikkelä Tilastokeskus Avoin tilastotieto ja Apps4Finland 2012 Asiakasaamu 4.12.2012 Tietopalvelujohtaja Heli Mikkelä Tilastokeskus Muutama sana avoimesta datasta Tilastokeskus ja avoin data Kokemuksia Apps4Finland -kilpailusta

Lisätiedot

KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN TALOUSSUUNNITELMA 2014-2015

KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN TALOUSSUUNNITELMA 2014-2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 YLEISTÄ Keskipitkän aikavälin taloussuunnitelma on laadittu vuosille 2014 2015, koska liittokokous

Lisätiedot

Tilastokeskuksen tilinpäätös vuodelta 2013

Tilastokeskuksen tilinpäätös vuodelta 2013 14.3.2014 1(40) TK-21-736-12 Tilastokeskuksen tilinpäätös vuodelta 2(40) Sisältö 1. TOIMINTAKERTOMUS... 3 1.1 Johdon katsaus... 3 1.2 Vaikuttavuus... 5 1.2.1 Toiminnan vaikuttavuus... 5 1.2.2 Siirto- ja

Lisätiedot

Tiedolla johtaminen. Kieku-käyttäjäfoorumi, toukokuu 2015. Olli Ahonen Valtiokonttori

Tiedolla johtaminen. Kieku-käyttäjäfoorumi, toukokuu 2015. Olli Ahonen Valtiokonttori Tiedolla johtaminen Kieku-käyttäjäfoorumi, toukokuu 2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Valtion taloushallinnon strategia 2020 ja tiedolla johtaminen Taloushallinnon järjestelmät tukevat tiedolla johtamista,

Lisätiedot

LIITE 1 Geodeettisen laitoksen tulossopimus 2006 Tuloksellisuuden tunnusluvut (tuhatta euroa) Selite a) Vaikuttavuuden tunnusluvut Toteuma 2004 Ennuste 2005 TAE 2006 Tulossop. 2006 b) Toiminnallinen tehokkuus

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS 2010

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS 2010 JULKINEN VASTA BUDJETIN JULKAI- SEMISEN JÄLKEEN PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS PRH Dnro: 55/20/09 03. Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) Momentille

Lisätiedot

10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013

10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 E/77/223/2012 Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 LIITEMUISTIO 1 32.20.01 Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2011 2012 2013 toteutuma arvio arvio Henkilöstökulut

Lisätiedot

Ajankohtaista Virtu-palvelussa

Ajankohtaista Virtu-palvelussa Ajankohtaista Virtu-palvelussa Haka- ja Virtu -seminaari 9.2.2011 Tapani Puisto, Valtion IT-palvelukeskus Keitä olemme? Mikä on Valtion IT-palvelukeskus? Mitä palveluja tarjoamme? - Valtion IT-palvelukeskus

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 2014:28 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 Helsingissä mediaanitulo 26 300 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 32 800 euroa Pääomatuloja huomattavasti edellisvuotta vähemmän Veroja

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA. Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen:

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA. Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen: VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen: 1. Uuden liikennepolitiikan tarve ja mahdollisuudet Liikennepolitiikka

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus väheni 30 prosenttia tammi-kesäkuussa

Kivihiilen kulutus väheni 30 prosenttia tammi-kesäkuussa Energia 2014 Kivihiilen kulutus 2014, 2 vuosineljännes Kivihiilen kulutus väheni 30 prosenttia tammi-kesäkuussa Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiilen kulutus väheni 30 prosenttia tämän vuoden

Lisätiedot

Kuntatalouden hallinta

Kuntatalouden hallinta Kuntatalouden hallinta Jukka Pekkarinen Kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden seminaari 2.12.2014 Finlandia-talo Kuntatalouden tila heikentynyt haasteena kestävyyden turvaaminen Kuntatalouden tulot eivät

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2014

Ammatillinen koulutus 2014 Koulutus 2015 Ammatillinen 2014 Ammatillisessa koulutuksessa 120 700 uutta opiskelijaa vuonna 2014 Tilastokeskuksen tilastojen mukaan tutkintoon johtavassa ammatillisessa koulutuksessa opiskeli kalenterivuoden

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2014

Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2014 Julkinen talous 205 Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 204 Julkisyhteisöjen alijäämä 3,2 prosenttia ja velka 59,3 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 204 Tilastokeskuksen Eurostatille raportoimien

Lisätiedot

Vaiheistusasetuksen sisältö ja aikataulu

Vaiheistusasetuksen sisältö ja aikataulu Vaiheistusasetuksen sisältö ja aikataulu Muuta ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnosta ja digitalisaatiosta 26.8.2015 Maritta Korhonen Sisältö Vaiheistusasetus, luonnoksen esittely

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

TILASTOKESKUKSEN SUUNNITTELUASIAKIRJAT. Strategia-asiakirja 2012 2015 Tulostavoiteasiakirja 2013 Ennakolliset tavoitteet vuosille 2014-2016

TILASTOKESKUKSEN SUUNNITTELUASIAKIRJAT. Strategia-asiakirja 2012 2015 Tulostavoiteasiakirja 2013 Ennakolliset tavoitteet vuosille 2014-2016 TILASTOKESKUKSEN SUUNNITTELUASIAKIRJAT Strategia-asiakirja 2012 2015 Tulostavoiteasiakirja 2013 Ennakolliset tavoitteet vuosille 2014-2016 Tammikuu 2013 Valtiovarainministeriön ja Tilastokeskuksen välinen

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2012

Koulutukseen hakeutuminen 2012 Koulutus 2014 Koulutukseen hakeutuminen 2012 Peruskoulun päättäneiden ja uusien ylioppilaiden välitön hakeutuminen Välitön pääsy jatko-opintoihin helpottui peruskoulun päättäneillä mutta vaikeutui uusilla

Lisätiedot

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012 KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012 KUV/1543/21/2011 01. Kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomäärärahat 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 838 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää

Lisätiedot