8 MAKROTALOUSTEORIAN JATKOA JA SUHDANNEVAIHTELUT
|
|
- Hannele Ahonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 8 MAKROTALOUSTEORIAN JATKOA JA SUHDANNEVAIHTELUT 1 Kuva: Marko Melolinna. f_online/documents/bof_online_04_2010.pdf
2 8.1 Y = C + I + G + (X M) continued: Vienti, tuonti, menot, ja tulot Oletetaan, että Suomi on muusta maailmasta eristäytynyt. Suomen metsät ovat vihreitä, muu maailma on pelkkä epämääräinen harmaa läntti (ja nähtävästi hallinnoimme Viroa ) Kotimainen tuotanto voidaan ilmoittaa yhtälöllä Y = C + I + G + (X M) = 0, sillä ulkomaankauppaa ei ole 2
3 Angela Merkel on tästä tuohtunut, ja tekee lähetysmatkan Suomeen: Barbaarit on integroitava osaksi Eurooppaa. Eiväthän ne juo edes Rieslingiä siellä metsän keskellä. Pitkien neuvottelujen yhteydessä suomalaiset kuulevat Euroopan unionista ja päättävät liittyä sen jäseniksi. Oletetaan, että vienti ja tuonti EU:sta kasvavat molemmat 100 yksikköön. 3
4 Nyt kokonaistuotanto on Y = C + I + G + ( ) = 0 Oliko tässä mitään järkeä? Kauppatase on edelleen nollassa, mutta nyt täytyy jatkuvasti ravata Brysselissä sivistyneistön keskuudessa? 4
5 Kokonaiskysynnän (ja tasapainotuotannon) yhtälö piilottaa alleen sen, että komponentit C, I ja G eivät ole pelkkien kotimaisten menojen mittari vaan ne kuvaavat kokonaismenoja ja sisältävät näin ollen tuontihyödykkeet M Vaihtoehtoinen tapa kuvata yhtälö on vähentää tuontihyödykkeet kokonaismenoista eli Y = (C + I + G M) + X Y = C d + I d + G d + X Alaindeksillä d merkityt komponentit voitaisiin nimetä elegantisti vaikkapa kotimaan kotimaisen kysynnän komponenteiksi 5
6 Y = (C + I + G M) + X Kysyntä kotimaan tuotannolle voi siis tulla 1) kotimaisten kulutushyödykkeiden kotimaan kysynnästä, 2) kotimaan investointikysynnästä, 3) julkisen sektorin kotimaan kysynnästä, tai 4) ulkomaisesta vientikysynnästä Tämä puolestaan auttaa ymmärtämään, että esimerkin vaikutus suomalaiseen tuotantoon ei määräydy tyhjiössä vaan riippuu siitä, mitä kokonaismenoille C + I + G tapahtuu 6
7 Yksinkertaistetaan esitystapaa hieman ja sovitaan, että tuontihyödykkeet M sisältyvät kokonaisuudessaan komponenttiin C Toisessa ääripäässä on tilanne, jossa 100 yksikön lisäys tuonnissa ja viennissä menee kokonaisuudessaan kokonaistuotantoon, joka kasvaa myös 100 yksiköllä Eli jos kotimainen kulutus pysyy ennallaan, yhtälössä Y = C + I + G + (X M) viennin ja tuonnin lisäksi myös C kasvaa 100 yksiköllä. Kokonaisvaikutus on 100( C) + 100( X) 100( M) = 100. Tämä tarkoittaa myös, että suomalaiset tekevät enemmän töitä! 7
8 Toinen ääripää puolestaan on se, että ulkomaiset tuontihyödykkeet korvaavat täysin kotimaiset kulutushyödykkeet. Tällöin kokonaiskulutus C pysyy vakiona Nyt muutos tuotantoon Y = C + I + G + (X M) on 0 C X 100 M = 0 Kansainvälinen kauppa ei siis ole lisännyt tuotantoa tai kulutusta, ainoastaan muuttanut niiden rakennetta Huom. Nyt ei ole huomioitu mahdollisia kansainvälisestä työnjaosta saatavia etuja 8
9 Yksi kansainvälisen kaupan keskeisistä tarkoituksista on mahdollistaa erikoistuminen tuotannossa ja näin ollen tehokkaampi tuotanto. Eli vaikka kotimainen tuotanto korvautuisi kokonaan tuontihyödykkeillä, voidaan olettaa, että ulkomainen tuotanto on tehokkaampaa ja niinpä kokonaistuotanto kasvaa. Samoin kotimainen tuotanto on ulkomaiden näkökulmasta tehokkaampaa. Kuluttajat myös arvostavat monimuotoisuutta, jonka kansainvälinen kauppa mahdollistaa 9
10 Palataan vielä hetkeksi yhtälöön Y = C d + I d + G d + X Komponentit C d, I d ja G d kuvaavat hyödykkeitä, jotka sekä tuotetaan että kulutetaan kotimaassa Kun näihin lisätään vienti, saadaan siis kansantalouden kokonaistuotanto, BKT Jos vienti poistettaisiin ja korvattaisiin tuonnilla M, yhtälö Y = C d + I d + G d + M kuvaisi talouden kokonaiskulutusta 10
11 Kokonaistuotanto vähennettynä kokonaiskulutuksella puolestaan kertoo, kuinka suuren yli- tai alijäämän talous tuottaa: tämä erotus on nettovienti X M Jos erotus on positiivinen, kansantaloudelle jää ylimääräisiä resursseja, joilla kartutetaan ulkomaisia omistuksia (tai maksetaan pois velkaa) Jos erotus on negatiivinen, ylimääräinen kulutus on rahoitettava jollakin tavalla eli maa nettovelkaantuu ulkomaille: voi olla hyväkin asia, jos esim. ulkomaisella pääomalla rahoitetaan tulvaisuudessa tuotantoa kasvattavia investointeja! 11
12 Yleensä ilmoitettu tasapainokysynnän ja tuotannon yhtälö Y = C + I + G + X M Antaa siis samalla informaatiota kansantalouden tuotannosta, kulutuksesta, ja sen suhteesta ulkomaihin Huom. Olemme implisiittisesti olettaneet, että bruttokansantuote ja bruttokansantulo (ks. edellinen luento) ovat sama asia. Talous voi saada tuloja ulkomailta (tai menettää niitä sinne). Ks. kalvo 46: maksu- ja vaihtotase 12
13 Tarinan opetukset Yksittäisten komponenttien muutoksista ei kannata tehdä suuria johtopäätöksiä ilman tarkempaa kokonaisvaltaista analyysiä Nettovienti tavaroissa ja palveluksissa heijastuu kansainvälisiin pääomaliikkeisiin (tai päinvastoin): ylijäämällä rahoitetaan ulkomaista tuotantoa, alijäämä puolestaan rahoitetaan ulkomaisella investoinnilla Nettoviennin etumerkki ei itsessään kerro, onko tilanne hyvä vai huono: joskus alijäämä voi olla järkevä vaihtoehto, joskus taas ylijäämä Pitkällä aikavälillä kauppa- ja rahavirtojen tulisi tasapainottua! 13
14 8.2 Suhdannevaihtelut Kokonaiskysynnän ja kokonaistarjonnan muutokset saavat aikaan vaihteluja kokonaistaloudellisissa muuttujissa: BKT, työllisyys, inflaatio ja vaihtotase (alitai ylijäämä) Muutoksia muuttujan pitkän ajan trendin ympärillä Huom. Muutokset pitkän ja lyhyen aikavälin kokonaistarjonnassa (LAS ja SAS) eivät aina ole yksiselitteisesti erotettavissa toisistaan 14
15 Suhdannevaihtelun vaiheet: Korkeasuhdanne (peak) Nousukausi (expansion, boom) Matalasuhdanne eli lama (slump, depression) Laskukausi (recession) Tuotanto nousukausi korkeasuhdanne laskukausi matalasuhdanne matalasuhdanne aika 15
16 Voimakas kasvun kausi Voimakas kasvun kausi Eurokriisi alkaa. 90-luvun lama alkaa hellittää. Finanssikriisi rantautuu Eurooppaan. Lähde:
17 Suhdannevaihteluiden syyt Suhdannevaihteluiden syyt voidaan jakaa karkeasti kahteen eri kategoriaan: kokonaiskysynnästä ja kokonaistarjonnasta johtuviin vaihteluihin Näiden välillä voi myös olla interaktiota. Noah Smithillä hyvä kolumni aiheesta: P LAS AS icles/ /econ-101-mightbe-wrong-about-supply-anddemand P* Y* AD Y 17
18 Kokonaiskysyntä ja -tarjonta Tarjontapuolen vaihtelut voivat johtua siitä, että Talouden kyky tuottaa tavaroita ja palveluita muuttuu Tuottavuus: vaikka tuotantoteknologia tuskin unohdetaan, voi tuottavuuden kehitys jäädä odotettua / trendiä pienemmäksi Resurssien saatavuus tai kustannus Halu tarjota työtä muuttuu (kulutuksen ja vapaa-ajan välinen trade-off) Tuotantokyvyn ja työntarjonnan välillä voi lisäksi olla vuorovaikutusta Kysyntäpuolen vaihteluissa taas talouden hintarakenteen hidas muuttuminen aiheuttaa tilapäisesti sen, että talous tuottaa joko liikaa tai liian vähän 18
19 Kokonaiskysyntä ja -tarjonta Varsin yleinen näkemys taloustieteilijöiden välillä on, että merkittävät suhdannevaihtelut ovat pääosin kysynnästä peräisin olevia (vaikka myös tarjontapuolta korostavia taloustieteilijöitä on olemassa). Tarjontapuolta ei kuitenkaan sovi unohtaa: Erityisesti potentiaalisen tuotannon taso on vaikeasti mitattava asia. Esim. 70-luvulla päätöksentekijät yliarvioivat potentiaalisen tuotannon: työttömyys pyrittiin pitämään liian alhaisena ja lopputuloksena syntyi inflaatiota Valuuttaliitossa kustannuskilpailukyky muodostuu keskeiseksi asiaksi (Saksa vs. Espanja, kiky-keskustelu Suomessa) Ero suhdanne- ja rakennetekijöiden välillä voi olla epäselvä 19
20 Esimerkki tarjontashokista: kustannusshokki (ja työn tarjonnan vuorovaikutus) P LAS SAS Talous on aluksi pitkän aikavälin tasapainossaan. SAS Öljyn saatavuus maailmassa heikkenee ja öljyn hinta nousee. Kokonaistarjonta heikkenee: SAS SAS AD Hintataso nousee ja syntyy tuotantokuilu: työttömyys kasvaa Y Y* Tuotantokuilu Y Jotkut taloustieteilijät voisivat vielä painottaa, että työntuottavuuden heikentyminen vähentää kannustimia tehdä työtä: työntarjonta heikkenee ja tuotanto pienenee 20
21 Esimerkki tarjonnan merkityksestä valuuttaliitossa: kustannuskilpailukyky Kokonaiskysyntä-kokonaistarjonta-analyysi on lähes identtinen edelliseen esimerkkiin nähden: siirtyykö myös LAS? Nyt on kuitenkin hyvä painottaa, että valuuttaliitossa on vain yksi yhteinen rahapolitiikka (ensi luennolla enemmän rahasta ja rahapolitiikasta) ja siksi yhteinen valuuttakurssi Valuuttakurssimuutokset eivät voi muuttaa talouden kansainvälistä hintakilpailukykyä Siksi kotimaan tuotannon hintataso määrittelee suoraan (toki tuotannon laadun kanssa) kansainvälisen hintakilpailukyvyn 21
22 Esimerkki tarjonnan merkityksestä valuuttaliitossa: kustannuskilpailukyky P LAS LAS SAS Hallitus neuvottelee kilpailukykysopimuksen (kiky), jolla palkat ja teollisuuden kustannukset laskevat. SAS Kokonaistarjonta kasvaa: kaikilla hintatasoilla yritykset ovat valmiita tarjoamaan enemmän tuotantoa Y* Y* AD Y Koska euron kurssi on kiinteä, halvempien hintojen vuoksi vienti vetää entistä paremmin (ja osa tuonnista korvataan kotimaisella tuotannolla). Liikutaan pitkin laskevaa AD-käyrää: tuotanto kasvaa, hintataso ja työttömyys laskevat 22 Disclaimer: Rakennemuutosten (LAS) ja suhdannevaihteluiden (SAS) välinen ero ei aina ole selvä
23 Esimerkki tarjonnan merkityksestä valuuttaliitossa: kustannuskilpailukyky Inflaatio Saksassa on ollut huomattavasti matalampaa kuin Espanjassa koko 2000-luvun Saksan kilpailukyky on näin ollen kohentunut merkittävästi Saksalle on syntynyt erittäin suuri vaihtotaseen ylijäämä kun taas Espanjalla oli alijäämä vuoteen 2013 asti. Vai miten suuri osa johtuu kolikon toisesta puolesta eli ulkomaisen pääoman virtaamisesta Espanjaan? 23 Kuvat: Paul Krugman:
24 Kysyntäpuolen häiriöt Jos talouden tarjontapuolella ei tapahdu muutoksia, tuotanto, työllisyys ja inflaatio voivat vaihdella silloin, kun kokonaiskysyntä muuttuu On helppo ymmärtää, että tarjontashokit aiheuttavat suhdanneheilahteluita, mutta miksi esim. tuotanto ja työllisyys vaihtelevat silloinkin kun talouden kyky tuottaa tavaroita ja työntekijöiden halu tuottaa niitä pysyvät muuttumattomina?
25 Kysyntäpuolen häiriöt Kokonaiskysyntä-kokonaistarjonta-analyysistä nähdään, että voisimme muotoilla kysymyksen uudestaan: miksi kokonaistarjonta on nouseva käyrä? P SAS AD 25 AD Y 25
26 Nouseva kokonaistarjontakäyrä SAS? Nousevalle lyhyen aikavälin tarjontakäyrälle on esitetty monia syitä. Mikä on oleellista riippuu tilanteesta Kurssikirja lähtee mallista, jossa palkat on päätetty etukäteen. Kun kokonaiskysyntä esim. vähenee ja hyödykkeiden hinnat alenevat, työntekijöiden reaalipalkka nousee. Tämä puolestaan heikentää yritysten kannattavuutta ja niinpä ne supistavat tuotantoa. Sekä hintataso että tuotanto laskevat. Talous sopeutuu pidemmällä aikavälillä kun palkat laskevat ja SAS-käyrä siirtyy oikealle (tai talouspolitiikka nostaa AD-käyrää) 26
27 Nouseva kokonaistarjontakäyrä SAS? Tämä kurssikirjan malli siis perustuu siihen, että yhteiskunnalliset instituutiot estävät palkkojen joustavan sopimisen (esim. keskitetyt palkkaneuvottelut) Malli voitaisiin muuttaa epätäydellisen informaation malliksi siten, että oletettaisiinkin, että työntekijät eivät kykene täydellisesti erottamaan palkkansa kehittymistä yleisestä hintakehityksestä. Niinpä hintojen laskiessa palkanlaskuun ei suostuttaisi On myös havaittu, että yritykset eivät halua laskea palkkoja silloinkaan kun ne voisivat (esim. työmoraalin laskun pelko tai epäoikeudenmukaisuus) 27
28 Nouseva kokonaistarjontakäyrä SAS? Bonusmateriaalia Myös yritysten hinnoittelupäätösten hitauteen liittyvät mallit ovat yleisiä Ideana on, että yritykset eivät muuta tuotteensa hintaa joustavasti kysynnän vaihdellessa (esim. hinnoittelupäätökset ovat kallis ja raskas prosessi) Lisäksi, hinnoittelu tapahtuu lomittain: aluksi osa yrityksistä reagoi kysyntään, sitten seuraavat, kunnes lopulta kaikki ovat saaneet hinnoittelunsa päätökseen Niinpä kysynnän vähentyessä osa yrityksistä laskee hintoja ja ylläpitää tuotantoaan. Osa puolestaan vähentää tuotantoaan, jota ei saa myydyksi. Keskimäärin sekä hintataso että tuotanto vähenee 28
29 Nouseva kokonaistarjontakäyrä SAS? Bonusmateriaalia Viime aikoina koordinaatio-ongelmiin perustuvat ajatukset ovat olleet suosiossa Jos yritykset voisivat olla varmoja, että kaikki muut muuttaisivat hintojansa samanaikaisesti (näin tapahtui esim. silloin kun siirryttiin markoista euroihin), siirtyisi SAS-käyrä vastaamaan uutta hintatasoa välittömästi eikä kokonaistuotannossa tapahtuisi muutosta Ilman koordinaatiota, kukaan ei välttämättä halua olla ensimmäinen hinnanmuuttaja (esim. pelko, että hinnan nosto vie kaikki asiakkaat tai että hinnan lasku pudottaa katetta). Niinpä hinnat muuttuvat hitaasti ja tarjonnassa on joustoa. 29
30 Nouseva kokonaistarjontakäyrä SAS? Bonusmateriaalia Yhteenvetona: hintatason suhteen nousevalle kokonaistarjontakäyrälle on 3 keskeistä perustetta 1. Palkkataso ei jousta tarpeeksi nopeasti kysynnän muutoksiin 2. Lopputuotteiden hinnat eivät jousta tarpeeksi nopeasti kysynnän muutoksiin (ml. koordinaatio-ongelmat) 3. Yrityksillä ja kotitalouksilla ei ole tarvittavaa informaatiota ymmärtää, miten kokonaiskysyntä on muuttunut Usein malleissa oletetaan jokin kombinaatio näistä kolmesta vaihtoehdosta Myös muita tapoja kokonaistarjontakäyrän johtamiselle on 30
31 8.4 Suhdannevaihteluihin liittyviä ongelmia 1. Työttömyys Suhdannevaihteluihin liittyy myös työttömyyden ja työllisyyden vaihtelut: Työttömyys merkitsee olemassa olevien resurssien vajaakäyttöä Työttömiksi määritellään kaikki työtä hakevat Työttömyysaste on työttömien osuus työvoimasta. Työvoimalla tarkoitetaan kaikkia niitä vuotiaita henkilöitä, jotka ovat aktiivisesti työmarkkinoiden käytettävissä, ei siis koululaisia, opiskelijoita ja eläkeläisiä 31
32 Työttömyys ja hysteresis Viimeaikoina paljon huomiota on saanut ns. hysteresisilmiö Mitä pidemmän aikaa henkilö on ollut työtön, sitä todennäköisemmin työttömyys kestää. Tiedot ja taidot vanhentuvat eikä henkilö enää ole yhtä houkutteleva työntekijä Työttömyyden stigma saa aikaiseksi sen, että työntekijässä on työnantajan silmissä jotain vikaa ( muutenhan hän olisi jo saanut työtä ) Työntekijä menettää uskonsa ja yksinkertaisesti jättäytyy työmarkkinoiden ulkopuolelle Implikaationa on, että suhdannevaihteluilla voi olla pitkäkestoisiakin vaikutuksia!!! 32
33 Työttömyys ja hysteresis Työttömyys USA:ssa pudonnut kriisejä edeltävälle tasolle 33 Stephen Williamson:
34 Työttömyys ja hysteresis mutta osallistuminen työmarkkinoille ei. Hysteresis? 34 Stephen Williamson:
35 Työttömyys: Euro-alue, EU, Japani ja USA 35 Lähde: Eurostat,
36 Työttömyysaste euroalueella ja Suomessa 36
37 2. Inflaatio/Deflaatio Hintatason yleistä nousua (laskua) kutsutaan inflaatioksi (deflaatioksi) Inflaation (deflaation) seurauksena rahan ostovoima pienenee (kasvaa) Inflaatio pyrkii yleensä nousemaan nousukausien aikana (tämä havainto antaa tukea kysynnän merkitykselle suhdanteissa) 37
38 Inflaation seurauksia (negatiivisia): 1. Inflaatio muuttaa tulonjakoa Varallisuutta siirtyy velanantajilta velallisille (silloin kun sopimuksia ei ole inflaatiosuojattu) Verotus ei ole hintaindeksiin sidottu: vaikutus erityisen suuri pääomatulojen kohdalla 2. Inflaatio aiheuttaa hallinnollisia kustannuksia ja lisää tehottomuutta Hinnoittelupäätökset täytyy uusia: aiheuttaa häiriöitä suhteellisissa hinnoissa Inflaatiolta suojautumiseen käytettävä resursseja 3. Inflaatio lisää riskejä ja luo epävarmuutta heikentää talouden kehitystä pitkällä tähtäimellä 38
39 Inflaation seurauksia (positiivisia): Keskuspankit tyypillisesti tähtäävät positiiviseen inflaatioon absoluuttisen hintavakauden sijasta, sillä maltillisella inflaatiolla on positiivisia vaikutuksia 4. Työmarkkinat toimivat joustavammin jos taloudessa on hieman inflaatiota, sillä nimellispalkat eivät jousta alaspäin 5. Korkoliikkumavara: kuten finanssikriisin yhteydessä nähtiin, korkotason alaraja on todellinen talouspolitiikkaa vaikeuttava tekijä. Mitä korkeampi talouden tasapainoinflaatiovauhti on, sitä enemmän liikkumavaraa keskuspankilla on ennen kuin alaraja saavutetaan 39
40 Inflaatio Suomessa ja Euroalueella EKP:n tavoite alle, mutta lähelle 2% 40 Kuva: kaattorit_kuluttajahintaindeksi_amuutos_chrt_fi.aspx
41 Mikä aiheuttaa inflaatiota? Yksinkertainen vastaus: keskuspankki (tai jokin muu rahapolitiikasta vastaava toimija) Koska keskuspankin tehtävänä on ylläpitää hintavakautta, on sillä viime kädessä vastuu inflaatiosta. Liian korkea inflaatio viittaa siihen, että keskuspankki ei ole ollut halukas tiukentamaan rahapolitiikkaa riittävästi 41
42 Mikä aiheuttaa inflaatiota? Yleisesti voidaan sanoa, että kaikki mikä lisää kokonaiskysyntää (AD) tai supistaa kokonaistarjontaa (AS) voi käynnistää inflaation. 42
43 a) Kysyntäinflaatio (Demand-pull inflation) p kokonaiskysynnän kasvu (C, I, G tai X-M kasvaa), voi olla seurausta LAS. AS AS rahan tarjonnan kasvusta julkisen kulutuksen kasvusta viennin kasvusta a) AD kasvaessa, hintataso nousee ja aktuaalinen BKT kasvaa.. AD AD Y b)mutta palkat alkavat nousta, koska oli jo täystyöllisyys, AS supistuu. Hintataso kohoaa entisestään ja BKT palaa potentiaaliselle tasolleen. 43
44 b) Kustannusinflaatio (Cost-push inflation) Kustannusten kasvu: välituotteiden eli panosten hinnat nousevat esim. palkat tai raaka-aineiden hinnat P LAS AS' AS Välituotteen hinnan nousu pienentää AS:ää, hintataso nousee ja BKT laskee (stagflaatio)... AD AD Keskuspankki voi lisätä AD:tä saadakseen palautettua täystyöllisyyden, mutta hintataso nousee entisestään. Y' Y 0 Y 44
45 c) Odotusinflaatio Kustannusinflaatiota usein seuraa oletus trendin jatkumisesta, mikä puolestaan johtaa edelleen uusiin palkankorotusvaatimuksiin... d) Liian löysä rahapolitiikka Vanhimpana inflaation selittäjänä on pidetty ns. rahan kvantiteettiteoriaa, jonka mukaan hintataso on rahan määrän lineaarinen (tai muuten vakaa) funktio Yleisemmin voidaan ajatella, että inflaatio on nimellisen rahan tarjonnan ja reaalisen rahan kysynnän välinen ero Niinpä merkittäväkään rahan tarjonnan kasvu ei välttämättä synnytä inflaatiota, jos rahan kysyntä kasvaa Esim. USA:n keskuspankin tase yli nelinkertaistui finanssikriisin aikana ja ongelma on pikemminkin ollut liian vähäinen inflaatio! 45
46 e) Liian löysä finanssipolitiikka Liian löysän rahapolitiikan takaa löytyy usein finanssipolitiikan ongelma: miksi keskuspankki ylipäätään luo liikaa rahaa? Koska valtio rahoittaa näin osan omista menoistaan Ei ole ollut ongelma kehitysmaissa 80-luvulta lähtien kun nykyinen, hintavakauteen perustuva itsenäinen keskuspankkikulttuuri syntyi Kehitysmaissa tilanne on toinen Zimbabwe on 2000-luvun ääriesimerkki: esim. Wikipedian mukaan inflaatio oli korkeimmillaan 79.6 miljardia prosenttia 46
47 3. Maksutasevaikeudet BKTL = BKT + maksut ulkomailta maksut ulkomaille Eli nettokorkotulot ja muut nettomaksut (esim. kehitysapu) huomioidaan Vaihtotase on BKTL:lle mitä nettovienti on BKT:lle: kauppa ja palvelutase eli nettovienti + nettokorkotulot + nettomaksut Eli vaihtotase kuvastaa kokonaisuudessaan kuinka paljon nettotuloja kansantalous saa ulkomailta 47
48 3. Maksutasevaikeudet Näiden tulojen kääntöpuolena on pääomatase Ylijäämällä kerrytetään ulkomaisia omistuksia (eli pääoma lähtee maasta ja suuntautuu ulkomaille): negatiivinen tase Alijäämä täytyy rahoittaa ulkomaisella pääomalla (joka virtaa maahan): positiivinen tase Vaihtotase + pääomatase = 0 = maksutase The balance of payments always balances Except it never does: maksutaseessa on erillinen virhetermi, jonka avulla se summautuu lopulta nollaksi :D Ongelmat: Miten rahoittaa alijäämä? Onko valuutan vahvistuminen tai heikentyminen ongelma? 48
49 Suomen kauppatase ja vaihtotase 49 Lähde: Suomen Pankki,
50 4. Julkinen velka Kun suhdannekehitys on negatiivista, valtion (ja kuntien) verotulot pienenevät ja tulonsiirrot kasvavat Vähemmän työssäkäyviä veronmaksajia ja pienemmät yhteisöverotulot Enemmän työttömiä, joille maksettava työttömyyskorvausta Julkinen budjetti joutuu näin ollen koetukselle, ja syntynyt alijäämä joudutaan yleensä ainakin osin paikkaamaan lisääntyneellä velalla Velasta maksettava korkoa tulevaisuudessa! Jos suhdannekehitys on riittävän raju, kuten finanssikriisin ja eurokriisin kohdalla, velkaantuminen saattaa kasvaa niin paljon, että julkisyhteisöjen on ryhdyttävä rajuihin säästötoimenpiteisiin 50
51 Julkinen velka Suomessa Kuva: 51
9 SUHDANNEVAIHTELUT. 1 vaihtotase= kauppatase + palvelutase + pääomakorvaukset. (velkojen korot) + tulonsiirrot (esim. kehitysapu)
9 SUHDANNEVAIHTELUT Kokonaiskysynnän ja kokonaistarjonnan muutokset saavat aikaan vaihteluja kokonaistaloudellisissa muuttujissa: BKT, työllisyys, inflaatio ja vaihtotase 1 (ali- tai ylijäämä) muutoksia
Lisätiedot8 SUHDANNEVAIHTELUT. 1 vaihtotase= kauppatase + palvelutase + pääomakorvaukset. (velkojen korot) + tulonsiirrot (esim. kehitysapu)
8 SUHDANNEVAIHTELUT Kokonaiskysynnän ja kokonaistarjonnan muutokset saavat aikaan vaihteluja kokonaistaloudellisissa muuttujissa: BKT, työllisyys, inflaatio ja vaihtotase 1 (ali- tai ylijäämä) muutoksia
LisätiedotMakrotaloustiede 31C00200
Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2017 Harjoitus 5 Arttu Kahelin arttu.kahelin@aalto.fi 1. Maan julkisen sektorin budjettialijäämä G-T on 5 % BKT:sta, BKT:n reaalinen kasvu on 5% ja reaalikorko on 3%. a)
LisätiedotLuentorunko 13: Finanssi- ja rahapolitiikka AS-AD-mallissa
Luentorunko 13: Finanssi- ja rahapolitiikka AS-AD-mallissa Niku, Aalto-yliopisto ja Etla Makrotaloustiede 31C00200, Talvi 2018 Johdanto Tarkastellaan edellistä luentorunkoa tarkemmin finanssi- ja rahapolitiikkaa
LisätiedotNoususuhdanne vahvistuu tasapainoisemman kasvun edellytykset parantuneet
Juha Kilponen Suomen Pankki Noususuhdanne vahvistuu tasapainoisemman kasvun edellytykset parantuneet 18.12.2017 18.12.2017 Julkinen 1 Talouden yleiskuva Kasvu laajentunut vientiin, ja tuottavuuden kasvu
LisätiedotLuentorunko 12: Lyhyen ja pitkän aikavälin makrotasapaino, AS
Luentorunko 12: Lyhyen ja pitkän aikavälin makrotasapaino, AS-AD-malli Niku, Aalto-yliopisto ja Etla Makrotaloustiede 31C00200, Talvi 2018 Johdanto IS-TR-IFM: Lyhyen aikavälin makrotasapaino, kiinteät
LisätiedotMakrotaloustiede 31C00200
Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2017 Harjoitus 4 Arttu Kahelin arttu.kahelin@aalto.fi Tehtävä 1 a) Kokonaistarjonta esitetään AS-AD -kehikossa tuotantokuilun ja inflaation välisenä yhteytenä. Tämä saadaan
LisätiedotPalkkojen muutos ja kokonaistaloudellinen kehitys
Palkkojen muutos ja kokonaistaloudellinen kehitys Jukka Railavo Suomen Pankki 10.12.2013 Palkkalaskelmia yleisen tasapainon mallilla Taloudenpitäjät tekevät päätökset preferenssiensä mukaisesti. Hintojen
LisätiedotTalouden näkymät
Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016 2018 9.6.2016 Kansainvälisen talouden lähtökohtien vertailua Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu 2015 2015 2016 2017 2018
LisätiedotMakrotaloustiede 31C00200
Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Harjoitus 5 1.4.2016 Arttu Kahelin arttu.kahelin@aalto.fi Tehtävä 1 a) Käytetään kaavaa: B t Y t = 1+r g B t 1 Y t 1 + G t T t Y t, g r = 0,02 B 2 Y 2 = 1 + r g B 1
LisätiedotTalouden näkymät
Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 Euro & talous Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla euroalueen heikoimpien joukkoon Suomen
LisätiedotMallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009
Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Harjoitukset 7 (viikko 13) Tehtävä 1 a) Tapahtuu siirtymä pisteestä A pisteeseen B. Jos TR-käyrä on vaakasuora, niin IS-käyrän siirtyminen oikealle ei
LisätiedotTalouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013
5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun
LisätiedotSUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen taloudelliset näkymät Ennusteen taulukkoliite
Suomen taloudelliset näkymät 2005 2007 Ennusteen taulukkoliite 30.3.2005 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 1/2005 Taulukkoliite Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko 3. Taulukko 4. Taulukko 5.
LisätiedotKANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset
KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE.6.016: Mallivastaukset Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti Pohjola, Taloustieteen oppikirja, 014] sivuihin. (1) (a) Julkisten menojen kerroin (suljetun
LisätiedotKokonaistarjonta kokonaiskysyntä malli (AS AD) Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2017
Kokonaistarjonta kokonaiskysyntä malli (AS AD) Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2017 1 Sisältö AS AD lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä Malli avotaloudessa kiinteillä ja kelluvilla kursseilla Tarjonta ja
Lisätiedota) Kotimaiset yritykset päättävät samanaikaisesti uusista, suurista investoinneista.
Taloustieteen perusteet Kesä 204 Harjoitus 6: MALLIRATKAISUT Juho Nyholm (juho.nyholm@helsinki.fi) Tehtävä Tarkastellaan avointa kansantaloutta. Analysoi avotalouden makromallin avulla, miten seuraavat
LisätiedotKANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET
KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET Jokaisen tehtävän perässä on pistemäärä sekä sivunumero (Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja, 2012) josta vastaus löytyy. (1) (a) Suppea raha sisältää
LisätiedotTaloudellinen katsaus
Taloudellinen katsaus Talvi 2017 Tiedotustilaisuus 19.12.2017 Talousnäkymät Reaalitalouden ennuste 19.12.2017 Jukka Railavo, finanssineuvos Talousnäkymät Noususuhdanne jatkuu tulevina vuosina. Maailmantaloudessa
LisätiedotHyvän vastauksen piirteet
Hyvän vastauksen piirteet Hakukohteen nimi: Taloustieteen kandiohjelma Kokeen päivämäärä ja aika: 7.5.2019 kl. 9.00-13.00 1. Määrittele lyhyesti seuraavat käsitteet. (a) Suhteellinen etu (comparative advantage)
LisätiedotEnnuste vuosille
ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2018 2020 19.6.2018 11:00 EURO & TALOUS 3/2018 TALOUDEN NÄKYMÄT Suomen talouden ennuste vuosille 2018 2020 kesäkuussa 2018. Kesäkuu 2018 1. HUOLTOTASE, MÄÄRÄT Viitevuoden
LisätiedotLuento 11. Työllisyys ja finanssipolitiikka
Luento 11 Työllisyys ja finanssipolitiikka Finanssipolitiikka ja suhdannevaihtelut Kokonaiskysynnässä voimakkaita suhdanneluonteisia vaihteluja kotimaisen kysynnän vaihtelujen ja erityisesti investointien
Lisätiedot3d) Yes, they could: net exports are negative when imports exceed exports. Answer: 2182.
. Se talous, jonka kerroin on suurempi, reagoi voimakkaammin eksogeenisiin kysynnän muutoksiin. Investointien, julkisen kysynnän tai nettoviennin muutokset aiheuttavat sitä suuremman muutoksen tasapainotulossa,
LisätiedotEnnuste vuosille
ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2019 13.6.2017 11:00 EURO & TALOUS 3/2017 TALOUDEN NÄKYMÄT Suomen talouden ennuste vuosille 2017 2019 kesäkuussa 2017. Eurojatalous.fi Suomen Pankin ajankohtaisia
LisätiedotTaloudellinen katsaus
Taloudellinen katsaus Kevät 2018 Tiedotustilaisuus 13.4.2018 Talousnäkymät Reaalitalouden ennuste 13.4.2018 Jukka Railavo, finanssineuvos Talousnäkymät Kasvu jatkuu yli 2 prosentin vuosivauhdilla. Maailmantaloudessa
LisätiedotEnnuste vuosille
ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2018 2021 18.12.2018 11:00 EURO & TALOUS 5/2018 TALOUDEN NÄKYMÄT Suomen talouden ennuste vuosille 2018 2021. Joulukuu 2018 1. HUOLTOTASE, MÄÄRÄT Viitevuoden 2010 hinnoin,
LisätiedotSUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA
SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot vuosille 2017 2019 (kesäkuu 2017) 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2019 EILEN 11:00 EURO & TALOUS 3/2017 TALOUDEN NÄKYMÄT
LisätiedotTALOUSENNUSTE
TALOUSENNUSTE 2019 2020 10.4.2019 Ennustepäällikkö Muut ennusteryhmän jäsenet Ilkka Kiema Hannu Karhunen Sakari Lähdemäki Terhi Maczulskij Aila Mustonen Elina Pylkkänen Heikki Taimio ENNUSTEEN KESKEISIÄ
LisätiedotLuentorunko 9: Lyhyen aikavälin makrotasapaino, IS-TR-malli
Luentorunko 9: Lyhyen aikavälin makrotasapaino, Niku, Aalto-yliopisto ja Etla Makrotaloustiede 31C00200, Talvi 2018 Luentorunko 9: Lyhyen aikavälin makrotasapaino, Johdanto Kysyntä ja IS-käyrä Lyhyen aikavälin
LisätiedotENNUSTEEN ARVIOINTIA
ENNUSTEEN ARVIOINTIA 23.12.1997 Lisätietoja: Johtaja Jukka Pekkarinen puh. (09) 2535 7340 e-mail: Jukka.Pekkarinen@labour.fi Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville
LisätiedotSUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen talouden näkymät Ennusteen taulukkoliite
Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen talouden näkymät 2008 2010 Ennusteen taulukkoliite 9.12.2008 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 4/2008 Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Joukukuu 2008
LisätiedotEnnuste vuosille
ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2020 18.12.2017 11:00 EURO & TALOUS 5/2017 TALOUDEN NÄKYMÄT Suomen talouden ennuste vuosille 2017 2020 joulukuussa 2017. Tässä esitetyt luvut voivat poiketa hieman
LisätiedotTalouden näkymät
Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016-2019 13.12.2016 Kansainvälisen talouden kasvu hieman kesäkuussa ennustettua hitaampaa Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu
LisätiedotEnnuste vuosille
ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2015 2017 10.12.2015 11:00 EURO & TALOUS 5/2015 TALOUDEN NÄKYMÄT Joulukuu 2015 1. HUOLTOTASE, MÄÄRÄT Viitevuoden 2010 hinnoin, prosenttimuutos edellisestä vuodesta Bruttokansantuote
LisätiedotSUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA
SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2016 2018 TÄNÄÄN 11:00 EURO & TALOUS 3/2016 TALOUDEN NÄKYMÄT Kesäkuu 2016 1. HUOLTOTASE, MÄÄRÄT
LisätiedotSUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA
SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot vuosille 2017-2019 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2019 TÄNÄÄN 11:00 EURO & TALOUS 5/2016 TALOUDEN NÄKYMÄT Joulukuu 2016
LisätiedotEnnuste vuosille (kesäkuu 2019)
ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2019 2021 (kesäkuu 2019) 11.6.2019 11:00 EURO & TALOUS 3/2019 TALOUDEN NÄKYMÄT Suomen talouden ennuste vuosille 2019 2021 kesäkuussa 2019. Kesäkuu 2019 1. HUOLTOTASE, MÄÄRÄT
LisätiedotSuomen talous muuttuvassa Euroopassa
Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Pellervon Päivä 2016 Signe Jauhiainen Vuodet vierivät 2008 Finanssikriisi 2009 Taantuma 2010 Toipumisesta velkakriisiin 2011 Euro horjuu 2012 Euroalue taantumassa 2013
LisätiedotEnnustetaulukot. 1. Huoltotase, määrät. 2. Kysyntäerien vaikutus kasvuun Huoltotase, hinnat
Ennustetaulukot 1. Huoltotase, määrät Viitevuoden 2000 hinnoin, prosenttimuutos edellisestä vuodesta 8,2 3,1 3,9 2,7 2,5 17,6 2,6 4,2 6,1 7,0 20,1 5,1 7,4 5,9 6,5 2,1 2,6 2,9 2,4 2,0 1,0 0,4 1,2 0,5 0,8
Lisätiedot21 Suhdannevaihtelut (Taloustieteen oppikirja, luku 12)
21 Suhdannevaihtelut (Taloustieteen oppikirja, luku 12) 1. Tähän mennessä opittua 2. Potentiaalinen tuotanto ja tuotantokuilu 3. Suhdannevaihtelujen määritelmä ja mittaaminen 4. Suhdannevaihtelujen selittäminen
LisätiedotInflaatio ja rahapolitiikka. Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki
Inflaatio ja rahapolitiikka Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki Johdanto Talouspolitiikan keinot vaikuttaa suhdannevaihteluut finanssipolitiikka: automaattiset vakauttaja ja julkisen kulutuksen tietoinen
Lisätiedot31 Korko määräytyy maailmalla
31 Korko määräytyy maailmalla 31.1 Kulutus- ja säästämispäätökset 31.2 Reaalikorkokanta maailmantaloudessa 2.1 Reaalikorkokannan määräytyminen: S = I K21.4 Säästämisen ja pääomanmuodostuksen yhtäsuuruus
LisätiedotKansantalouden kuvioharjoitus
Kansantalouden kuvioharjoitus Huom: Tämän sarjan tehtävät liittyvät sovellustiivistelmässä annettuihin kansantalouden kuvioharjoituksiin. 1. Kuvioon nro 1 on piirretty BKT:n määrän muutoksia neljännesvuosittain
LisätiedotTalouden näkymiä Reijo Heiskanen
Talouden näkymiä Reijo Heiskanen 24.9.2015 Twitter: @Reiskanen @OP_Ekonomistit 2 Maailmankauppa ei ota elpyäkseen 3 Palveluiden suhdanne ei onnu teollisuuden lailla 4 Maailmantalouden hidastuminen pitkäaikaista
LisätiedotEnnuste vuosille
ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2015 2017 10.6.2015 11:00 EURO & TALOUS 3/2015 TALOUDEN NÄKYMÄT Kesäkuu 2015 1. HUOLTOTASE, MÄÄRÄT Viitevuoden 2010 hinnoin, prosenttimuutos edellisestä vuodesta Bruttokansantuote
LisätiedotKappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla. KT34 Makroteoria I. Juha Tervala
Kappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla KT34 Makroteoria I Juha Tervala Raha Raha on varallisuusesine, joka on yleisesti hyväksytty maksuväline Rahan yksi tehtävä on olla vaihdon väline
LisätiedotSuhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY
Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa
LisätiedotTALOUSENNUSTE 12.10.1998
TALOUSENNUSTE 12.10.1998 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Hannu Piekkola Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½ - 2 vuodelle) kaksi kertaa vuodessa: maalis-
Lisätiedottalletetaan 1000 euroa, kuinka paljon talouteen syntyy uutta rahaa?
TALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 1.6.2017 1. Kerro lyhyesti (korkeintaan kolmella lauseella ja kaavoja tarvittaessa apuna käyttäen), mitä tarkoitetaan seuraavilla käsitteillä: (a) moraalikato (moral hazard) (b)
LisätiedotTalouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013
3 213 BKT SUPISTUU VUONNA 213 Suomen kokonaistuotannon kasvu pysähtyi ja kääntyi laskuun vuonna 212. Ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote supistui myös vuoden 213 ensimmäisellä neljänneksellä. Suomen
LisätiedotSuomen talouden näkymät
Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Suomen talouden näkymät 2017-2019 13.6.2017 Julkinen 1 Kansainvälisen talouden ympäristö kasvulle suotuisampi Suomen vientikysyntä vahvistuu maailman reaalitalouden
LisätiedotKANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 6.6.2013: MALLIVASTAUKSET
KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 6.6.013: MALLIVASTAUKSET Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja, 01] sivuihin. (1) (a) igou -verot: Jos markkinoilla
LisätiedotSuomen talous korkeasuhdanteessa
Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Suomen talous korkeasuhdanteessa Euro & talous 3/2018 19.6.2018 1 E & t -julkaisu 3/2018 Pääkirjoitus Suhdanne-ennuste 2018 2020 Kehikot Ennusteen oletukset,
LisätiedotNopein talouskasvun vaihe on ohitettu
Meri Obstbaum Suomen Pankki Nopein talouskasvun vaihe on ohitettu Euro ja talous 5/2018 18.12.2018 1 Euro ja talous 5/2018 Pääkirjoitus Ennuste 2018-2021 Kehikot Julkisen talouden arvio Työn tuottavuuden
Lisätiedot7 MAKROTALOUSTEORIA 1
7 MAKROTALOUSTEORIA 1 Makrotalousteoriassa tarkastellaan 1. Mistä tekijöistä määräytyy pitkän ajan taloudellinen kasvu eli kansantaloudessa tuotettujen tavaroiden ja palvelusten määrän jatkuva lisääntyminen?
LisätiedotTALOUSENNUSTE
TALOUSENNUSTE 2017 2018 4.4.2017 Ennustepäällikkö Muut ennusteryhmän jäsenet Ilkka Kiema Seija Ilmakunnas Sakari Lähdemäki Terhi Maczulskij Aila Mustonen Riikka Savolainen Heikki Taimio VALUUTTAKURSSIT
LisätiedotInflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I
Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 26.10.2010 Hanna Freystätter, VTL Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio
LisätiedotMissä mennään taloudessa? Talous tutuksi -koulutus Helsinki & Oulu
Missä mennään taloudessa? Talous tutuksi -koulutus Helsinki & Oulu 18.9.2019 Olli Rehn Suomen Pankki Epävarmuus varjostaa maailmantalouden näkymiä Eurooppa - Brexit Lähi-itä - Saudi-Arabian öljyntuotanto
LisätiedotTalouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA
3 21 SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 215 Suomen kokonaistuotanto on pienentynyt yhtäjaksoisesti vuoden 212 toisesta neljänneksestä lähtien. Kevään 21 aikana on kuitenkin jo näkynyt merkkejä
LisätiedotInflaatio ja rahapolitiikka Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki
13/1/18 Johdanto Inflaatio ja rahapolitiikka Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki Talouspolitiikan keinot vaikuttaa suhdannevaihteluut finanssipolitiikka: automaattiset vakauttaja ja julkisen kulutuksen
LisätiedotTaloudellinen katsaus Syyskuu 2016
Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 15.9.2016 Mikko Spolander Talousnäkymät Keskeiset taloutta kuvaavat indikaattorit lähivuosina ja keskipitkällä aikavälillä 2013 2014 2015 2016 e 2017 e 2018 e 2019 e
LisätiedotTalouskasvun edellytykset
Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen
LisätiedotTaloudellinen katsaus
Taloudellinen katsaus Kevät 2019 Tiedotustilaisuus 4.4.2019 Talousnäkymät Reaalitalouden ennuste 4.4.2019 Jukka Railavo, finanssineuvos Talousnäkymät Nousukauden lopulla: Työllisyys on korkealla ja työttömyys
LisätiedotHE 106/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2018
HE 106/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2018 Talouden näkymät Hallituksen talousarvioesityksessä Suomen talouskasvun arvioidaan olevan tänä vuonna 2,9 prosenttia.
LisätiedotHarjoitustehtävät 6: mallivastaukset
Harjoitustehtävät 6: mallivastaukset Niku Määttänen & Timo Autio Makrotaloustiede 31C00200, talvi 2018 1. Maat X ja Y ovat muuten identtisiä joustavan valuuttakurssin avotalouksia, mutta maan X keskuspankki
LisätiedotSuomen talouden tila ja lähitulevaisuus
Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla
LisätiedotSuomen talouden ennuste: hidastuvaa kasvua kansainvälisen epävarmuuden varjossa
Meri Obstbaum Suomen Pankki Suomen talouden ennuste: hidastuvaa kasvua kansainvälisen epävarmuuden varjossa Euro ja talous -tiedotustilaisuus 11.6.2019 11.6.2019 1 Euro ja talous 3/2019 Pääkirjoitus Ennuste
LisätiedotTalouden tila. Markus Lahtinen
Talouden tila Markus Lahtinen Taantumasta vaisuun talouskasvuun Suomen talous ei pääse vauhtiin, BKT: 2014-0,2 % ja 2015 0,5 % Maailmantalouden kasvu heikkoa Ostovoima ei kasva Investoinnit jäissä Maailmantalous
LisätiedotTalouden näkymät
Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 10.6.2015 Julkinen 1 Suomi jää yhä kauemmas muun euroalueen kasvusta Talouskasvua tukee viennin asteittainen piristyminen ja kevyt rahapolitiikka
LisätiedotRahan kriisit III: EMU ja velkamarkkinoiden valta. Lauri Holappa Helsingin työväenopisto
Rahan kriisit III: EMU ja velkamarkkinoiden valta Lauri Holappa Helsingin työväenopisto 1.11.2011 1 Luennon sisältö 1. Kriisin syyt I: finanssikriisi ja budjefalijäämät 2. Kriisin syyt II: euroalueen epätasapainot
LisätiedotSäästämmekö itsemme hengiltä?
Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien
LisätiedotEuro & talous 1/2011. Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Suomen talouden näkymät
Euro & talous 1/211 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Suomen talouden näkymät Pääjohtaja 1 Aiheet Ajankohtaista tänään Maailmantalouden ennuste Suomen talouden näkymät vuosina 211-213 2 Ajankohtaista
LisätiedotJOHNNY ÅKERHOLM
JOHNNY ÅKERHOLM 16.1.2018 Taantumasta kasvuun uudistuksia tarvitaan Suomen talouden elpyminen jatkui kansainvälisen talouden vanavedessä vuonna 2017, ja bruttokansantuote kasvoi runsaat 3 prosenttia. Kasvua
LisätiedotTaloudellinen katsaus
Taloudellinen katsaus Syksy 2018 Tiedotustilaisuus 14.9.2018 Talousnäkymät Reaalitalouden ennuste 14.9.2018 Jukka Railavo, finanssineuvos Talousnäkymät Talous on nyt suhdanteen huipulla. Työllisyys on
Lisätiedot23. Yhteisvaluutta-alueet ja Euroopan rahaliitto (Mankiw&Taylor, Ch 38)
23. Yhteisvaluutta-alueet ja Euroopan rahaliitto (Mankiw&Taylor, Ch 38) 1. Euron synty 2. Yhteisvaluutan hyödyt ja kustannukset 3. Onko EU optimaalinen yhteisvaluutta-alue? 4. Yhteisvaluutta-alueet ja
LisätiedotLuentorunko 10: Kv. pääomaliikkeet ja lyhyen aikavälin makrot
Luentorunko 10: Kv. pääomaliikkeet ja lyhyen aikavälin makrotasapaino Niku, Aalto-yliopisto ja Etla Makrotaloustiede 31C00200, Talvi 2018 Johdanto Kiinteä valuuttakurssi Edelleen lyhyen aikavälin makrotasapaino,
Lisätiedot21. Raha- ja finanssipolitiikka (Mankiw & Taylor, Ch 35)
21. Raha- ja finanssipolitiikka (Mankiw & Taylor, Ch 35) 1. Politiikan tarve 2. Rahapolitiikka 3. Finanssipolitiikka 4. Suhdannepolitiikan ongelmia ja kokemuksia 1 21.1 Politiikan tarve Suhdannevaihtelut
LisätiedotHakukohteen nimi: Taloustieteen kandiohjelma
Teknisiä merkintöjä: TALOUS Sivu: 1 (11) Nimi: Hakukohteen nimi: Taloustieteen kandiohjelma Kokeen päivämäärä ja aika: 7.5.2019 klo 9.00-13.00 Kirjoita henkilö- ja yhteystietosi tekstaamalla. Kirjoita
LisätiedotTALOUSENNUSTE
TALOUSENNUSTE 2018 2019 11.4.2018 Ennustepäällikkö Muut ennusteryhmän jäsenet Ilkka Kiema Seija Ilmakunnas Hannu Karhunen Sakari Lähdemäki Terhi Maczulskij Aila Mustonen Heikki Taimio KYSYNNÄN JA TARJONNAN
LisätiedotTalouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista
3 2012 Edessä hitaan kasvun vuosia Vuonna 2011 Suomen kokonaistuotanto elpyi edelleen taantumasta ja bruttokansantuote kasvoi 2,9 %. Suomen Pankki ennustaa kasvun hidastuvan 1,5 prosenttiin vuonna 2012,
Lisätiedot19 Avotalouden makroteoriaa
19 Avotalouden makroteoriaa 1. Peruskäsitteitä 2. Valuuttakurssit pitkällä aikavälillä 3. Valuuttakurssit lyhyellä aikavälillä 4. Avotalouden makromalli 5. Politiikkaa Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 31-32
LisätiedotSuhdannetilanne ja talouden rakenneongelmat - millaista talouspolitiikkaa tarvitaan? Mika Kuismanen, Ph.D. Pääekonomisti Suomen Yrittäjät
Suhdannetilanne ja talouden rakenneongelmat - millaista talouspolitiikkaa tarvitaan? Mika Kuismanen, Ph.D. Pääekonomisti Suomen Yrittäjät Esityksen runko 1. Suhdannetilanne 2. Pidemmän aikavälin kasvunäkymät
LisätiedotSUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudelliset näkymät Ennusteen taulukkoliite
Suomen taloudelliset näkymät 2004 2006 Ennusteen taulukkoliite 24.3.2004 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 1/2004 Taulukkoliite Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko 3. Taulukko 4. Taulukko 5.
LisätiedotInstructor: hannele wallenius Course: Kansantaloustieteen perusteet 2016
tudent: ate: Instructor: hannele wallenius Course: Kansantaloustieteen perusteet 016 Assignment: 016 www 1. Millä seuraavista tuotteista on itseisarvoltaan pienin kysynnän hintajousto? A. Viini B. Elokuvat
LisätiedotTaloudellinen katsaus
Taloudellinen katsaus Kesä 2019 Tiedotustilaisuus 17.6.2019 Talousnäkymät Reaalitalouden ennuste 17.6.2019 Jukka Railavo, finanssineuvos Talousnäkymät Talouden kasvu jää viime vuosia maltillisemmaksi.
LisätiedotTaloudellinen katsaus
Taloudellinen katsaus Talvi 2018 Tiedotustilaisuus 17.12.2018 Talousnäkymät Reaalitalouden ennuste 17.12.2018 Jukka Railavo, finanssineuvos Talousnäkymät Talouden korkeasuhdanne on taittumassa. Työllisyys
LisätiedotTeknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola
Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista Hannu Viertola Suomen Pankki Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 29.1.2015 Sisällys 1 Johdanto 2 Vuosityöajan pidentämisen dynaamisista vaikutuksista
LisätiedotTyöllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
1 Työllisyysaste 1989-23 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 8 % Suomi EU 7 65 6 55 5 89 91 93 95 97 99 1* 3** 13.1.23/SAK /TL Lähde: OECD Economic Outlook December 22 2 Työllisyysaste EU-maissa 23
LisätiedotTalouden näkymät vuosina
Talouden näkymät vuosina 211 213 Euro & talous 5/211 Pääjohtaja Erkki Liikanen Talouskasvu hidastuu Suomessa tuntuvasti 18 Talouden elpyminen pysähtyy Prosenttimuutos edellisestä vuodesta (oikea asteikko)
LisätiedotTyöllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23
LisätiedotKansainvälinen rahoitusselvitysliitto
Kansainvälinen rahoitusselvitysliitto Lauri Holappa Helsingin suomenkielinen työväenopisto 10.9. 8.10.2012 12.10.2012 1 Luennon sisältö 1. Työttömyys kapitalismin ongelmana 2. Työttömyys ja kysynnänsäätely
LisätiedotInflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011
Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I Hanna Freystätter, VTL Ekonomisti Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio
LisätiedotMITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016
MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n
LisätiedotPALJON RINNAKKAISIA JUONIA
PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta
LisätiedotSuhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät
Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät Birgitta Berg-Andersson 5.11.2009 MAAILMANTALOUS ON ELPYMÄSSÄ Maailmantalous on hitaasti toipumassa
LisätiedotJulkiset alijäämät ovat yksityisiä ylijäämiä. Lauri Holappa Helsingin työväenopisto Rahatalous haltuun 11.11.2014
Julkiset alijäämät ovat yksityisiä ylijäämiä Lauri Holappa Helsingin työväenopisto Rahatalous haltuun 11.11.2014 Luennon sisältö Sektoritaseiden perusteet Julkisen sektorin rahoitustase talouden ohjauskeinona
LisätiedotKuinka ratkaista eurokriisi?
Kuinka ratkaista eurokriisi? Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto 1 Luennon sisältö 1. Miten eurokriisiin ajauduttiin? 2. Miten kriisiä on yritetty
LisätiedotSuhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY
Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva
LisätiedotTalouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon
Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit
LisätiedotKansainvälisen talouden näkymät, Suomen talous ja työllisyys
Kansainvälisen talouden näkymät, Suomen talous ja työllisyys Budjettiriihen avaus 17.9.2019 Olli Rehn Suomen Pankki Epävarmuus varjostaa maailmantalouden näkymiä Eurooppa - Brexit Lähi-itä - Saudi-Arabian
Lisätiedot