Vanhuspalvelulain hengessä tulevaisuuteen

Transkriptio

1 Vanhuspalvelulain hengessä tulevaisuuteen Harriet Finne-Soveri Tutkimusprofessori Ikäihmisten palvelut, THL Esityksen nimi / Tekijä 1

2 Esittely Sosiaali- ja terveysministeriö THL Kunnat ja palveluntuottajaorganisaatiot Kansalaiset Palveluita tarvitsevat henkilöt ja heidän läheisensä

3 Esittely Sosiaali- ja terveysministeriö THL Kunnat ja palveluntuottajaorganisaatiot Kansalaiset Palveluita tarvitsevat henkilöt ja heidän läheisensä Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman toimeenpano Kansallinen muistiohjelma ja sen toimeenpano Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelmat (KASTE)

4 Esittely Asiantuntija-apu laatusuositusten laadintaan Sosiaali- ja terveysministeriö THL Kunnat ja palveluntuottajaorganisaatiot Kansalaiset Palveluita tarvitsevat henkilöt ja heidän läheisensä Toimeenpanon Seuranta tutkimus Asiantuntijatuki kunnille ja -yhtymille Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman toimeenpano Kansallinen muistiohjelma ja sen toimeenpano Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelmat (KASTE)

5 Esittely Sosiaali- ja terveysministeriö THL Kunnat ja palveluntuottajaorganisaatiot Kansalaiset Palveluita tarvitsevat henkilöt ja heidän läheisensä Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelmat (KASTE). Ei ole tarkoitettu ohimeneväksi hankkeeksi vaan valtakunnallisiksi kehittämisen työkaluiksi, jotka juurtuvat ja toteuttavan Suomen hyvinvointipolitiikka sosiaali- ja terveydenhuollon alalla sellaisella tavalla, joka on paikallisesti järkevin. Kunnat päättävät

6 Esittely Sosiaali- ja terveysministeriö THL Kunnat ja palveluntuottajaorganisaatiot Kansalaiset Palveluita tarvitsevat henkilöt ja heidän läheisensä Iäkkäillä kansalaisilla on vanhuspalvelulain myötä erityinen juridinen rooli Vanhusneuvostojen kautta Oman hoitonsa ja palvelujensa suunnittelijoina Mitä iäkäs väestö (63+) haluaa?! Mitä yksilö haluaa

7 Esittely Sosiaali- ja terveysministeriö THL Kunnat ja palveluntuottajaorganisaatiot Kansalaiset Palveluita tarvitsevat henkilöt ja heidän läheisensä Iäkkäillä kansalaisilla on vanhuspalvelulain myötä erityinen juridinen rooli Vanhusneuvostojen kautta Oman hoitonsa ja palvelujensa suunnittelijoina Mitä iäkäs väestö (63+) haluavaa?! Mitä yksilö haluaa TARVITSEE ja mitä siitä on varaa maksaa

8 Esittely Sosiaali- ja terveysministeriö THL Kunnat ja palveluntuottajaorganisaatiot Kansalaiset Palveluita tarvitsevat henkilöt ja heidän läheisensä Iäkkäillä kansalaisilla on vanhuspalvelulain myötä erityinen juridinen rooli Vanhusneuvostojen kautta Oman hoitonsa ja palvelujensa suunnittelijoina Mitä iäkäs väestö (63+) haluavaa?! Mitä yksilö haluaa TARVITSEE ja mitä siitä on varaa maksaa

9 Vastaajan viesti koskien kohtaa F- (kotihoidon asiakaskysely n=500, 3 kuntaa) VÄLILLÄ ON TEHTÄVÄ ASIOITA MISTÄ ASIAKAS EI HALUAISI TEHDÄ HOITAJAN KANSSA, ESIM. MENNÄ SUIHKUUN Asiakas ei suostu vastaamaan Ei ole koskaan kysytty mistä pidän, mistä en Hoitajat ovat "oikealla alalla olevia". Pelkkää positiivista sanottavaa Hoitajien kiire/ "henkilökemiat Minulla on omaishoitaja Tähän en vastaa toisen puolesta, uskaltaisin kuitenkin otaksua että hoitajat kohtelevat hyvin. Joskus olen kylläkin kuullut, että hoitajat ostavat äidiltä kysymättä apteekista - kylläkin lääkärin määräyksestä. Nuuka kun on niin rahanmeno harmittaa... Omaiset eivät kunnioita. Tarvittava tuki sairauden hoidossa tulee vain kotihoidolta harriet.finne-soveri@thl.fi 9

10 Kotihoidossa tukea tarvitsevat myös läheisauttajat Eniten hoitoa ja apua tarvitsevilla on monta ammattiauttajaa, mutta pääasiallinen avunlähde on puoliso. Arkielämässä muillekin toimijoille kuin sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille on tarvetta koska puolisoista 60 % on kuormittuneita. Sairaanhoitaja Kotiapu Lähihoitaja Eniten apua tarvitsevien avun lähteet tunteina viikossa. Muu sukulainen Virallinen apu, yhteensä Lapsi Muu kuin sukulainen Läheisapu, yhteensä Puoliso h/viikko Vanhustenhoidon nykytila tilanne vuonna 2013 Harriet Finne-Soveri & Anja Noro 10

11 Hoivaan käytetyt tunnit ja hoivaajan liittyviä ilmiöitä (Eurooppalainen kotihoitotutkimus, , 11 maata) 35% 30% Informar caregiver's view: Better off someplace else (%) Care giver stressed,(%) Asiakkaan kognition ja toimintakyvyn huonotessa läheishoitaja kuormittuu (punainen viiva). 25% 20% 15% 10% 5% Läheishoitajan mielestäolisi viisainta, ettei vanhus enää asuisi kotona (sininen viiva) 0% Very low priority (n=507) Low priority (n=281) Some priority (n=1005) High priority (n=766) Very High priority (n=272) Keskimääräinen hoitoaika tunteina viikossa MAPLen mukaan Very low priority (n=507) Low priority (n=281) Some priority (n=1005) High priority (n=766) Very High priority (n=272) Formal care time (mean) Spouse's care time (mean) Clild's care time (mean) Other informal care time (mean) harriet-finne-soveri@thl.fi 11

12 Hoivaan käytetyt tunnit ja hoivaajan liittyviä ilmiöitä (Eurooppalainen kotihoitotutkimus, , 11 maata) 35% 30% 25% 20% 15% 10% 5% 0% Informar caregiver's view: Better off someplace else (%) Very low priority (n=507) Low priority (n=281) Some priority (n=1005) Care giver stressed,(%) High priority (n=766) Very High priority (n=272) Asiakkaan kognition ja toimintakyvyn huonotessa läheishoitaja kuormittuu (punainen viiva). Läheishoitajan mielestäolisi viisainta, ettei vanhus enää asuisi kotona (sininen viiva) Keskimääräinen hoitoaika tunteina viikossa MAPLen mukaan Very low priority (n=507) Low priority (n=281) Some priority (n=1005) High priority (n=766) Very High priority (n=272) Tässä on ajankäytöllisesti Formal care time usean (mean) kymmenen Spouse's care time (mean) tunnin aukko per viikko Clild's care time (mean) Other informal care time (mean) harriet-finne-soveri@thl.fi 12

13 Hoitoon osallistuvien ajan käyttö asiakkaan palvelutarpeen mukaan kotihoidossa ja tehostetussa palveluasumisessa tunteina viikossa (MAPLe, asteikko 1-5, missä 1=erittäin vähäinen, 5= Erittäin korkea tarve) Lähde:RAI data base, THL 80 Sairaanhoitaja tms Lähihoitaja tms Sairaanhoitaja tms Lähihoitaja tms Kotiavustaja, kodinhoitaja tms Puoliso Kotiavustaja, kodinhoitaja tms Puoliso 30 Lapsi 30 Lapsi Sukulainen Sukulainen 0 Muu epävirallinen 0 Muu epävirallinen Kotihoito 2011_2 Palvelutalot 2011_ harriet.finne-soveri@thl.fi 13

14 Sisältö Esittely Vanhustenhoidon nykytila Mistä on näyttöä Seniorikansalaisten tulevaisuus Kotievääksi

15 Ikäkkään väestön nykytila Eläkeikä alkaa Miesten palveluntarve Naisten palveluntarve Tänään elämme yhä vanhemmiksi yhä toimintakykyisempinä Muistisairaus sitä suuremmalla todennäköisyydellä mitä vanhemmaksi elämme Vanhustenhoidon nykytila tilanne vuonna 2013 Harriet Finne-Soveri & Anja Noro 15

16 Kognition vajaus vanhuspalveluiden asiakkailla 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % Vaikea vajaus Lievä vajaus Normaali 20 % 10 % 0 % Kotihoito Palveluasuminen Vanhainkoti Terveyskeskuksen pitkäaikaisosasto harriet.finne-soveri@thl.fi 16

17 Iäkkään väestön nykytila 9/10 Yhdeksän kymmenestä 63-vuotiaasta on toimintakykyinen ja aktiivinen. Terveet ja toimintakykyiset vuodet lisääntyvät. Eläkeikäisten määrä lisääntyy auttajina, aktiivisina ja osallistuvina kansalaisina Vanhustenhoidon nykytila tilanne vuonna 2013 Harriet Finne-Soveri & Anja Noro 17

18 Itse Itse (h) Hoitaja Omainen Itse Itse (h) Hoitaja Omainen Itse Itse (h) Hoitaja Omainen Kaikki Pääsen helposti ulos asunnostani (kolme kuntaa) 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % puuttuu Aina Useimmiten Joskus Harvoin Ei koskaan Kommentit Hankasalmi Kunta1 JyväskyläKunta2 Äänekoski Kunta 3 Kaikki Tästä kysymyksestä on tulossa yksi hyvän hoidon laatuindikaattori Se jakaa mielipiteitä ja voi olla yksi ydinkysymys toimintakyvyn (erityisesti liikuntakyvyn) rapautumisessa. Liikkuminen jää vähäiseksi ja toimintakyvyn lasku kiihtyy harriet.finne-soveri@thl.fi 18

19 Saamani hoiva ja palvelut auttavat minua elämään haluamallani tavalla (vanhuspalvelut, 2 kuntaa) 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % Na Aina Useimmiten Joskus Harvoin Ei koskaan 10 % 0 % Itse Hoitaja Omainen Itse Hoitaja Omainen Itse Hoitaja Omainen Kotihoito Palveluasuminen Vanhainkoti Kommentit: Kotona paras harriet.finne-soveri@thl.fi 19

20 Itse Hoitaja Omainen Itse Hoitaja Omainen Itse Hoitaja Omainen Itse Hoitaja Omainen Itse Hoitaja Omainen Itse Hoitaja Omainen Itsemääräämisoikeuden toteutuminen - esimerkkejä 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Na Aina Useimmiten Joskus Harvoin Ei koskaan 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Na Aina Useimmiten Joskus Harvoin Ei koskaan Kotihoito Palveluasuminen Vanhainkoti Kotihoito Palveluasuminen Vanhainkoti Päätän itse milloin menen vuoteeseen Päätän itse mitä vaatteita käytän harriet.finne-soveri@thl.fi 20

21 Itsemääräämisoikeus arjessa on lapsen kengissä Noin yksi viidestä ympärivuorokautisten palvelujen asiakkaasta pystyy johdonmukaisesti ilmaisemaan mielipiteensä hoidon ja palvelujen laadusta, kotihoidossa useampi. Kotihoidossa lähes puolet ja muualla alle neljäsosa osallistui oman palvelutarpeensa arviointiin. Useampi kuin joka neljäs ympärivuorokautisen hoidon asukas ei saa päättää mitä pukee yllensä, milloin syö eikä milloin pääsee suihkuun. Kaikki osapuolet arvioivat asiakkaan itsemääräämisoikeuden toteutuvan parhaiten kotona. Kaikki osapuolet arvioivat asiakkaan kokevan olonsa yhtä turvalliseksi kaikissa asumismuodoissa Vanhustenhoidon nykytila tilanne vuonna 2013 Harriet Finne-Soveri & Anja Noro 21

22 Kyse on valtavista rahamääristä Yli 75-vuotiaiden sosiaali- ja terveysmenoista vanhustenhuoltoon menee tavalla tai toisella noin puolet. 5,7 Mrd 6,7 Mrd 6 % (0,35 Mrd ) 20 % (1,14 Mrd ) 20 % (1,14 Mrd ) 23 % (1,3 Mrd ) 31 % (1,77 Mrd ) Kotihoito ja omaishoito Tehostettu palveluasuminen ja muistisairaiden asuminen Laitoshoito (terveyskeskus ja vanhainkoti) Kokonaismenot Erikoissairaanhoito Perusterveydenhuolto ja muut asumispalvelut VERTAA: Suomen budjettivaje vuonna Vanhustenhoidon nykytila tilanne vuonna 2013 Harriet Finne-Soveri & Anja Noro 22

23 Voimavarat ovat kohdentuneet väärin Nyt asiakkaiden on sopeuduttava palveluihin eikä palveluita sopeuteta asiakkaiden tarpeisiin asiakkaille. 1/5 1/3 5/5 Kotihoidon asiakkaista kykenee asioimaan avovastaanotoilla. Tehostetun palveluasumisen asiakkaista kykenisi asumaan kotona. Terveyskeskuksen pitkäaikaisasukkaat voidaan hoitaa vanhainkodeissa tai palvelutaloissa Vanhustenhoidon nykytila tilanne vuonna 2013 Harriet Finne-Soveri & Anja Noro 23

24 Tarvitaan kolmenlaisia korjaustoimenpiteitä 1. Kotiin annettavia palveluja tehtävä monipuolisemmaksi. 2. Kehitettävä hallinnonalat ylittäviä joustavia palveluita. 3. Henkilöstövoimavaroja kohdennettava: sinne missä on tarve, silloin kun on tarve ja sellaisena kuin on tarve Vanhustenhoidon nykytila tilanne vuonna 2013 Harriet Finne-Soveri & Anja Noro 24

25 Erityisenä haasteena muistisairaat Koko yhteiskunnan haasteena on yhä useamman muistisairaan kotona asuminen. Kotihoitoa painottavat toimenpiteet tarkoittavat hoitamista, auttamista ja kuntouttamista kotona. Muistisairaus on diagnoosina: Kotihoidon asiakkaista 38 % Kotihoidon asiakkaista vain 15 %:lla on keskivaikea tai vaikea muistisairaus Tehostetun palveluasumisen asiakkaista 68 % Terveyskeskuksen pitkäaikaisasiakkaista 56 % Vanhustenhoidon nykytila tilanne vuonna 2013 Harriet Finne-Soveri & Anja Noro 25

26 Laitoshoidon purkua tulee jatkaa Ollut käynnissä jo pitkään. Ikävakioitu palvelujen käyttö vuodesta 2001: Kotihoito, tukipalvelut, vanhainkoti ja terveyskeskushoito ovat vähentyneet. Omaishoidon tuen asiakkaiden ja tehostetun palveluasumisen osuudet lisääntyneet. Palvelujen käyttö on siirtynyt vanhimmille ikäryhmille, etenkin naisille. Kuntouttavasta ja lyhytaikaisesta toiminnasta tarvitaan lisää tietoa Vanhustenhoidon nykytila tilanne vuonna 2013 Harriet Finne-Soveri & Anja Noro 26

27 Enemmän joustoa palveluihin ja hallintoon Palveluvalikoima on monipuolistunut: Perinteiset vuodeosastot alkavat olla historiaa. Monissa paikoissa tarjotaan uudenlaista ja monimuotoista hoitoa, esimerkiksi lyhyt- ja osavuorokautista hoitoa kuntoutuksen, kotiutuksen tai omaisen levon takia. Tehostettu palveluasuminen sisältää välimuotoisia palveluja, koska erilaisilla asiakkailla on erilaista avun tarvetta eri aikoina. Hallinnon ja valvonnan on muututtava vastaamaan asiakasta paremmin palvelevaa uudenlaista toimintatapaa Vanhustenhoidon nykytila tilanne vuonna 2013 Harriet Finne-Soveri & Anja Noro 27

28 Tarvitaan jatkuvaa palvelutarpeen arviointia Palvelutarpeen arvioinnin on oltava järjestelmällistä, laaja-alaista ja toistuvaa, koska asiakkaiden vointi ja tarpeet vaihtelevat. Toimintakyvyn mittaaminen: 6 % kunnista ei ollut käytössä mitään toimintakyvyn mittaria. Joka kolmannessa toimintayksikössä toimintakykyä arvioidaan monipuolisesti. On myös tarkkaan arvioitava, tarvitseeko asiakas todella pitkäaikaista ja pysyvää hoitoa vai kohdennettua ja toistuvaa hoitoa ja palvelua? Asiakkaalla pitää olla mahdollisuus toipua ja palata itsenäiseen elämään tai kevyempään palveluun joustavasti Vanhustenhoidon nykytila tilanne vuonna 2013 Harriet Finne-Soveri & Anja Noro 28

29 12th January 2009 Finne-Soveri benchmarking 29 LTCF

30 Sisältö Esittely Vanhustenhoidon nykytila Mistä on näyttöä Seniorikansalaisten tulevaisuus Kotievääksi

31 Comprehensive Geriatric Assessment (CGA)

32 CGA (yksilöllinen arviointi ja kuntoutus) Moniammatillinen lähestymistapa vanhuksen tarpeisiin ja hoitosuunnitelman laatiminen tarpeisiin perustuen Hoitosuunnitelman noudattaminen poikkihallinnollisesti Johtaa suotuisiin tuloksiin (kognitio säilyy, toimintakyy paranee, kuolemanvaara, laitosriski, delirium vähenee) Näkyy esim. muistikoordinaattorin, hoitokoordinaattorin vaikuttavuusluvuissa Positiivisia tutkimustuloksia myös: Onkologiasta, kardiologiasta, gastroentelologiasta, hematologiasta, ortopediasta, thoraxkirurgiasta Meta-analyysi sairaalapotilaista (n=10 315): CGA lisää PPKL kautta sairaalahoitoon tulleiden vanhusten todennäköisyyttä päästä kotiin ja pysyä elossa. Hoitotulokset kustannusvaikuttavia, vähän parempia oma osasto vs tiimi. (Ellis ym. Comprehensive geriatric assessment for older adults admitted to hospital.bmj 2011;343:d6553 doi: /bmj.d6553)

33 Iäkkäiden henkilöiden palvelutarpeen mittaaminen palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä Käsitteistön taustalla ICF

34 Suositukset (1) 1. Palvelutarpeen arviointi sisältää aina toimintakyvyn neljä ulottuvuutta, joita ovat fyysinen, psyykkinen, kognitiivinen ja sosiaalinen. Lisäksi arvioidaan toimintakyvyn heikkenemistä ennakoivat eri ulottuvuuksiin liittyvät riskitekijät kuten terveydentilan epävakaus, heikko ravitsemustila, turvattomuus, sosiaalisten kontaktien vähyys tai kipu. Henkilön voimavarat arvioidaan vastaavasti. Taloudellisen tilanteen vakaus, asumisympäristöön liittyvät puutteet, vaaratekijät sekä mahdollisuudet ja vahvuudet arvioidaan myös. Arvioinnit suoritetaan mittarein, keskustellen ja havainnoiden. Tätä tietoa hyödyntämällä muodostetaan kokonaiskuva yksilöllisestä palvelutarpeesta. Palvelutarpeen arviointiin valitaan yksi mittari kultakin toimintakyvyn osa-auleelta (suositukset 2-5)

35 Suositukset (määritelmiä) ( Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tilanne, jossa asiakkaan elämäntilanne, toimijuus ja tarpeet ovat keskiössä ja mittarit apuvälineitä. Tuen ja palveluiden tarpeen monipuolinen moniammatillinen ja systemaattinen arviointi tehdään silloin, kun iäkäs henkilö ei selviä arjestaan ilman toisen ihmisen apua tai tällainen tilanne on odotettavissa. Sisältö riippuu siitä tuleeko henkilö arvioon sosiaali- vai terveyspalvelujen kautta ja siitä, mikä arvioinnin monista syistä on kyseessä

36 Suositukset, määritelmiä ( Lähettävä taho: henkilö hakeutuu itse omainen läheinen, naapuri Lähettävä taho: Gerontologinen sosiaalityö kriistityö Muu sosiaalityö Lähettävä taho: Sairaala Kotihoito Terveyskeskus Avohoito Muu terveyspalvelu

37 Suositukset, määritelmiä ( Lähettävä taho: henkilö hakeutuu itse omainen läheinen, naapuri Riippumatta prosessin aloittajasta idea on aina sama: Moniammatillisuus Moniulotteisuus Hoito ja palvelusuunnitelma yli hallinnonalojen Lähettävä taho: Gerontologinen sosiaalityö kriistityö Muu sosiaalityö Lähettävä taho: Sairaala Kotihoito Terveyskeskus Avohoito Muu terveyspalvelu

38 Suositukset, määritelmiä (2) ( Henkilön toimintakyky arvioidaan käyttämällä mittareita, keskustellen ja havainnoiden. Arviointi käsittää aina vähintään neljä toimintakyvyn ulottuvuutta (fyysinen, psyykkinen, kognitiivinen ja sosiaalinen). Mittareiden sisältämät yksittäiset kysymykset antavat arvokasta tietoa asiakkaan tarpeista. Niihin liittyvät rajaarvot (cutpoint) ja eri mittareiden yhdistelmät informoivat arvioijaa siitä, miten vaikea-asteinen arjesta suoriutumisen vaje on. Raja-arvon ylittävä tulos edellyttää taustalla vaikuttavien sairauksien, tilojen tai elämänolosuhteiden tunnistamista ja niihin puuttumista. Arvioinnin lopputulos on aina yksilöllinen, arvioijan ja arvioidun sekä hänen läheistensä vuorovaikutuksen summa

39 Suositukset, määritelmiä (3) ( Palveluilla tarkoitetaan sosiaali- ja terveyspalveluja. Monipuoliseen arviointiin sisältyy kuntien ja/tai KELAn myöntämä sellainen rahallinen tai siihen verrattava tuki, joka auttaa henkilöä selviytymään mahdollisimman itsenäisesti. Näitä ovat mm. omaishoidon tuki tai kodinmuutostyöt. Yksityisten tahojen, säätiöiden, järjestöjen tai muun ns. kolmannen sektorin tarjoamat palvelut otetaan myös huomioon riippumatta siitä osallistuvatko kunnat näiden rahoittamiseen vai ei. Tällaisia voivat olla esimerkiksi lumenluonti tai siivous. Arvioinnin kattavuudella tarkoitetaan iäkkään henkilön elämäntilanteen kokonaiskuvaa, moniulotteisuudella toimintakyvyn eri osa-alueiden useiden mittareiden sekä keskustelu- ja havainnointitiedon käyttöä ja moniammatillisuudella vähintään kahden eri ammattiryhmän osallistumista arvioon

40 Esimerkki InnoKUSTI projekti Yksilökeskeinen aktiivinen arki Perustuu asukkaan mieltymyksiin (kysely) Sisältää havainnointiin perustuvan systemaattisen arvion Toteutetaan päivittäin ja evaluoidaan viikoittain

41 Innokustiprojektin tuloksia Yksi tai useampi sosiaalinen aktiviteetti tai kontakti Muu Other laitoshoito LTC facilities kuin in Helsinki Kustaankartano, than Kustaankartano Helsinki Kustaankartano (pitkäaikaisosastot) Kustaankartano LTC A-talo House yhteensä A (permanent (pitkäaikaisosastot) care harriet.finne-soveri@thl.fi 41

42 Results (2) Improved during 90dd (Higher=BETTER) ADLs improved, % Other Institutional facilities in Helsinki, than Kustaankartano Kustaankartano (permanent care) House A (permanent care) Mood improved, % Other Institutional facilities in Helsinki, than Kustaankartano Kustaankartano (permanent care) House A (permanent care) Cognition improved, % Other Institutional facilities in Helsinki, than Kustaankartano Kustaankartano (permanent care) House A (permanent care) BSPD DECREASED, % Muu Other laitoshoito LTC facilities kuin Kustaankartano, In Helsinki Helsinki than Kustaankartano Kustaankartano LTC (pitkäaikaisosastot) A-talo House yhteensä A (pitkäaikaisosastot) (permanent care harriet.finne-soveri@thl.fi

43 Sisältö Esittely Vanhustenhoidon nykytila Mistä on näyttöä Seniorikansalaisten tulevaisuus Kotievääksi

44 Seniorikansalaisen tulevaisuus? Sairauksien ja toiminnanvajauksen kumuloituminen samoihin henkilöihin+ onnistuneesti toteutetut toimenpiteet -> ennusteet näyttävät herkästi toteumaa synkemmille Aktiivinen kansalainen koko elämän, myös vanhana ja sairaana Aktiivisuus tarkoittaa kaikenkaltaista aktiivisuutta Salliva yksilöllisyys, velvoittava vanhuus WHO: active aging index Yhteistyössä EU:n kanssa: Age friendly cities

45 Koko päätöksentekoketju käyttöön Lainsäädäntö ja valvonta Strateginen johto Operatiivinen johto Käytännön työ Vanhuspalvelulain edellyttämien kuntasuunnitelmien mukaisesti päättää palvelurakenteen uudistamisesta ja luo edellytykset operatiivisille päätöksille. Päättää toteutuksen prosesseista, esim. miten päätökset toimeenpannaan. Asiakaslähtöinen toteutus, esim. palvelutarpeen ohjaus, palvelusuunnitelmat ja päätökset Vanhustenhoidon nykytila tilanne vuonna 2013 Harriet Finne-Soveri & Anja Noro 45

46 Sisältö Esittely Vanhustenhoidon nykytila Mistä on näyttöä Seniorikansalaisten tulevaisuus Kotievääksi

47 Jo vuosia sitten olen oppinut, että ei pidä kysyä, jos ei ole valmis kuuntelemaan. Ei myöskään pidä pyytää neuvoja, jos ei ole niitä valmis ainakin harkitsemaan Juhani Eskola, THL

48 Kotievääksi Hoidon ja palvelujen kehittäminen yhä monimuotoisemmiksi ja yksilökeskeisemmiksi on mahdollista jos meillä on siihen halua Asiakkaan kuuleminen on sitä merkityksellisempää mitä vanhempi ja muistisairaampi hän on! mutta muutos vaatii uskallusta Mikäs noin naurattaa?? Kehtaanko edes sanoa tämä on peili 5th November

49 Esityksen nimi / Tekijä 49