Suomen tekevin korkeakoulu KAMK 20-toimenpideohjelma

Transkriptio

1 1 Suomen tekevin korkeakoulu KAMK 20-toimenpideohjelma Hyväksytty Kajaanin ammattikorkeakoulun johtokunnassa

2 2 Sisältö KAMK:n strategisen kehittymisen lähtökohdat... 3 KAMK 20-strategia... 3 Nykytilanneanalyysi... 3 Toimenpideohjelman tausta... 4 KAMK 20-strategian mukaiset organisatoriset linjaukset... 5 Osaamisalueisiin perustuva organisaatio... 5 Kehittämiskohteet... 5 Osaamisalueista ja kehittämiskohteista muodostuva matriisi ja sen hallinta... 6 KAMK:n johtamisjärjestelmä... 6 Johtamisjärjestelmän osa-alueet... 6 Johtamisjärjestelmän aikajänne... 8 KAMK:n johtamisen työkalu ja terminologia... 8 KAMK:n strategiset tavoitteet ja toteuman seuranta Toimenpideohjelman kriittiset menestystekijät, mittarit ja tavoitetasot Strategian kehittymisen seuranta... 12

3 3 KAMK:n strategisen kehittymisen lähtökohdat KAMK 20-strategia Kajaanin ammattikorkeakoulu (KAMK) on vahva kansallinen korkeakoulu, jonka ensisijaisena tavoitteena on edistää Kainuun kehittymistä korkeakoulutasoisen osaamisen, osaajien ja kehittämistoiminnan avulla. KAMK:n toimintaa ohjaavana visiona on olla Suomen tekevin korkeakoulu, joka kuvastaa KAMK:n pyrkimystä aktiiviseen toiminta-alueensa kehittämiseen. Kainuun kehittymisen tukemisen lähtökohtana on integroida asiantuntijaorganisaation henkilökunta ja opiskelijat osaksi aluekehitystyötä. Vision toteuttaminen tukeutuu laajaan alueelliseen yhteistyöhön. KAMK tulee jatkossa vastaamaan yksin Kainuussa järjestettävästä nuorten pysyvästä, tutkintoon johtavasta korkeakoulutasoisesta koulutuksesta. KAMK:n vahvasti alueellisiin tarpeisiin pohjautuva toiminnan ja vaikuttavuuden kehittäminen on koko Kainuun kehittymisen kannalta kriittistä. KAMK 20-strategia on luonteeltaan rakenteellinen, toiminnallinen ja kulttuurillinen muutos, jolla pyritään ensisijaisesti vahvistamaan aluevaikuttavuutta ja saavuttamaan entistä vahvempi toimintavalmius ja alueellinen asema. KAMK 20-strategia on kuvattu tarkemmin Suomen tekevin korkeakoulu KAMK 20- strategia -nimisessä dokumentissa. Nykytilanneanalyysi Taulukossa 1 on esitetty tiivistetysti KAMK:n tilanne ja keskeisimmät haasteet eri sidosryhmien näkökulmista. KAMK:n organisatorinen toiminta ja sen tuloksellisuus sekä taloudellinen tilanne ovat hyvässä kunnossa. KAMK 20-strategia on hyväksytty Opetus- ja kulttuuriministeriössä syksyllä Aluevaikuttavuudessa ja strategisten kumppanuuksien hyödyntämisessä on kehitettävää. Suurin yksittäinen haaste tulevaisuudessa on valtakunnallisen korkeakoulupoliittisen tilanteen kehittyminen, jolla voi olla negatiivinen vaikutus pienten alueellisten korkeakoulujen toiminta- ja kehittymismahdollisuuksiin jatkossa. Toiminnallisesti KAMK on kaventanut koulutustarjontaansa KAMK 20-strategiassa asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Resurssien keskittämisen lisäksi KAMK tulee tekemään osaamisalueisiin pohjautuvaa, verkostomaista yhteistyötä eri korkeakoulujen kanssa. Strategisella yhteistyöllä varmistetaan alueen kehittymisen kannalta tärkeän osaamisen saatavuus sekä koulutus- ja TKI-toiminnan jatkuvuus. Henkilökunnan osaamisen kehittämistä tullaan jatkamaan ja suuntaamaan tulevaisuuden osaamistarpeisiin. Työnkuvia kehitetään pirstaleisten työnkuvien poistamiseksi sekä roolituksen ja resursoinnin jäntevöittämiseksi. KAMK:ssa kehittämistoiminta koskee kaikkia henkilökunnan jäseniä. Opiskelijoiden uudenlainen näkemys oppimisesta yhdessä työ- ja elinkeinoelämän osaamistarpeiden kanssa suuntaavat KAMK:n pedagogisen ajattelun kehittämistä. KAMK:ssa on hyvät kokemukset tekemällä oppimiseen perustuvasta toiminnasta. Keskeisenä toiminnan kehittämisen elementtinä nähdään henkilökunnan ja

4 4 opiskelijoiden motivoivien, kehittävien ja palkitsevien käytännön kehittämistoimien tekemisen mahdollistaminen yhdessä alueellisten toimijoiden kanssa. Tekemällä oppimiseen perustuva toimintamalli kehittää läpäisyä sekä luo edellytyksiä työllistymisen edistymiselle. TAULUKKO 1. KAMK:n tiivistetty nykytilanneanalyysi Tekemällä oppiminen ja yhdessä tekeminen edellyttävät KAMK:n laajuista yhteistä toimintatapaa ja -malleja. Vaikuttavuuden edellytyksenä on, että tekemällä oppiminen näkyy opetussuunnitelmien modulaarisuutena, joka lisää opiskelijoiden poikkialaisia valinnanmahdollisuuksia. KAMK:n tutkintoon johtavan koulutuksen opetussuunnitelmat rakentuvat tutkinnon mukaisesta ydinosaamisesta ja sitä täydentävästä osaamisesta. Opiskelijan oppimisen tavoitteet on määritelty kansallisen NQF-viitekehyksen mukaisesti ja tutkintojen edellyttämällä osaamisella (osaamisperustainen OPS). Toimenpideohjelman tausta KAMK:n toimenpideohjelman taustalla on vuosia KAMK:ssa käytössä ollut tasapainotettu tuloskortti (Balanced Scorecard), joka on toiminut yhdessä laatujärjestelmän kanssa toiminnan suunnittelun, johtamisen ja raportoinnin perustana. BSC:n käytöstä ei KAMK 20-strategian myötä luovuta, vaan sen käyttöä sovelletaan tukemaan KAMK 20-strategian periaatteita. KAMK:n johtamisjärjestelmä ja johtamisen työkalut huomioivat ja mahdollistavat myös kokonaisarkkitehtuurien käyttöönoton. KAMK:n ylläpitäjänä toimiva Kajaanin kaupunki käyttää tällä hetkellä BSC:tä oman ja liikelaitostensa johtamisen välineenä.

5 5 KAMK 20-strategian mukaiset organisatoriset linjaukset Osaamisalueisiin perustuva organisaatio KAMK 20-strategian mukaisesti KAMK siirtyy osaamisalueperustaiseen organisaatioon (Kuvio 1) ja siten luopuu vanhasta yksikkörakenteeseen perustuvasta organisaatiorakenteesta alkaen. Samalla siirrytään kalenterivuosiperustaiseen toiminnan suunnitteluun. Kuvion 1 mukaiset osaamisalueet on esitetty pääpiirteissään KAMK 20-strategiassa. KAMK:n matala organisaatiorakenne nähdään vahvuutena. Rehtorin alaisuudessa on vain yksi esimiesaseman omaava johtajakerros. Osaamisalueperusteisen organisoitumisen tarkoituksena on ensisijaisesti kaventaa koulutusjohtajien työnkuvan laajuutta, vähentää suorien alaisten määrää, antaa aikaa yksikön (muutos- )johtamiseen sekä mahdollistaa aikaisempaa tarkoituksenmukaisempi aluekehitystyö. Vastaavasti osaamisalueiden kautta KAMK rakentaa uudenlaista kulttuurillista identiteettiä, joka nähdään oleellisena osana KAMK 20-strategiaa. KUVIO 1. KAMK:n osaamisalueet Kehittämiskohteet KAMK:n tavoitteena on kehittää KAMK:sta yhtenäinen korkeakoulu, jonka keskeisimmät ja tarkoituksenmukaisimmat toimintamallit ovat yhdenmukaisia läpi organisaation. Vanhan yksikköperustaisen organisaatiorakenteen osittain siiloutunuttakin toimintaa yhdenmukaistetaan viiden kehittämiskohteen kautta, jotka on esitetty Kuviossa 2. Strategisen johtamisen sekä yhteisten toimintamallien kehittäminen kohdentuu hallinnollisen organisaation kehittämiseen. Laatu ja laatujärjestelmä nähdään KAMK:ssa keskeisenä johtamisen työkaluna ja arjen toimintaa ohjaavana toimintakulttuurina. Koulutustoiminnan, opiskelijavetoisen kehittämistoiminnan sekä TKI-toiminnan kehittäminen kohdentuvat toiminnallisen organisaation kehittämiseen. Ammattikorkeakoululaissa määriteltyjen perustehtävien rinnalle on nostettu opiskelijavetoinen kehittämistoiminta.

6 6 KUVIO 2. KAMK:n viisi kehittämiskohdetta Osaamisalueista ja kehittämiskohteista muodostuva matriisi ja sen hallinta Osaamisalueperusteinen organisaatio ja sitä läpileikkaavat kehittämiskohteet muodostavat matriisin (Kuvio 3). Matriisilla ei tarkoiteta matriisiorganisaatiota, vaan matriisilla haetaan johtajuuden, omistajuuden ja yhtenäisten toimintatapojen painoarvon kasvattamista. Vanhasta yksikkörakenteesta luopumisen, osaamisalueisiin siirtymisen sekä johtajien työnkuvien muutoksen myötä johtajille vastuutetaan yksi organisaatiota läpileikkaava kehittämiskohde. Toimenpiteellä varmistetaan omistajuus ja koko talon kannalta keskeisimpien kehittämistoimintojen riittävä johtamisresurssi. Kehittämiskohteet muodostavat KAMK:n toimintasuunnitelman rungon. Toimintasuunnitelma on kuvattu tarkemmin Suomen tekevin korkeakoulu KAMK 20-toimintasuunnitelma nimisessä dokumentissa. KUVIO 3. KAMK:n osaamis- ja kehittämiskohteiden matriisi KAMK:n johtamisjärjestelmä Johtamisjärjestelmän osa-alueet KAMK:n johtamisjärjestelmä (Kuvio 4) koostuu neljästä osa-alueesta, jotka ovat strategia, toimenpideohjelma, toimintasuunnitelma sekä toimintamallit. Jokaisella johtamisjärjestelmän osalla on oma perustehtävänsä. Kokonaisuus on pyritty

7 7 rakentamaan mahdollisimman yksinkertaiseksi siten, että johtamisjärjestelmän osaalueet tukevat toisiaan eivätkä ole ristiriidassa keskenään. KAMK:n toiminnan kehittämisen lähtökohtana on, että johtamisjärjestelmän avulla KAMK:n organisaatiota ja sen toimintaa voidaan suunnata vision saavuttamiseen läpinäkyvästi, perustellusti ja johdonmukaisesti. KAMK:ssa uskotaan vision kautta johtamiseen, joten visio (Suomen tekevin korkeakoulu) ohjaa KAMK:n toimintaa johtoajatuksena kaikilla toiminnan tasoilla. KAMK:ssa strategia ymmärretään yksilöitävissä ja tavoitettavissa olevana sekä työyhteisöä ja yksilöitä haastavana tavoitetilana. Toiminnan kehittäminen Strategia Toimenpideohjelma Toimintasuunnitelma Toimintamallit KUVIO 4. KAMK:n johtamisjärjestelmän osat KAMK:n toimenpideohjelma perustuu KAMK 20-strategiassa esitettyihin tavoitteisiin ja kuvaa vision toteuttamisen osa-alueita keskeisimpien kehittämisalueiden, niitä kuvaavien mittareiden, yhdessä määriteltyjen tavoitteiden sekä pääasiallisten toimenpiteiden kautta. Toisin sanoen, toimenpideohjelma kuvaa KAMK:n keskeisimmät kehittämisalueet ja tavoitteellistetut keinot strategian toteuttamiselle. Toimenpideohjelma on ensisijaisesti KAMK:n organisatorista kehittämistä ja kehittymistä kuvaava työkalu, jonka keskeisimpinä sidosryhminä toimivat KAMK:n ylin johto, Kajaanin kaupunki (ylläpitäjä) sekä Opetus- ja kulttuuriministeriö. Toimintasuunnitelma kuvaa hallitut, resursoidut ja aikataulutetut konkreettiset kehittämistoimet, joilla toimenpideohjelmassa määriteltyjä tavoitteita toteutetaan ja sitä kautta KAMK:n visiota tavoitellaan käytännössä. Toimintasuunnitelmassa määritellään toimenpideohjelmassa esitettyjen tavoitteiden toteuttamisen edellyttävät toimenpiteet yksityiskohtaisella, työnjohdollisella tasolla. Toimintasuunnitelma on KAMK:n keskeinen operatiivisen johtamisen väline. Koska toimenpideohjelma asettaa tavoitteet joihin toimintasuunnitelman avulla pyritään vastaamaan, nämä kaksi dokumenttia muodostavat yhdessä KAMK:n

8 8 kehittämissuunnitelman. Kehittämissuunnitelmalla ei tarkoiteta erillistä dokumenttia, vaan KAMK:n strategisten tavoitteiden ja toimenpiteiden yhdistelmää, joka konkretisoituu myöhemmin tässä dokumentissa kuvattuun KAMK:n johtamisen työkaluun. Toimintamallien avulla kuvataan tekemisen mahdollistavat organisatoriset mekanismit ja mallit. Käytännössä toimintamalleilla tarkoitetaan KAMK:n laatujärjestelmää ja sen osa-alueiden nivomista KAMK:n yhteiseksi tavaksi toimia. Johtamisjärjestelmän aikajänne KAMK 20-strategia ulottuu vuoteen 2020 ja se on hyväksytty Opetus- ja kulttuuriministeriössä syksyllä KAMK:n strategiaa ja sen kehittymistä arvioidaan tulosneuvotteluissa. KAMK:n toimenpideohjelma toteuttaa KAMK 20-strategiaa neljän vuoden ajanjaksoissa (Kuvio 5), jotka perustuvat Opetus- ja kulttuuriministeriön tulevaan tulosneuvottelusykliin ja tuloskausijakoon. KAMK:n ensimmäinen toimenpideohjelma toimii poikkeuksena esitettyyn periaatteeseen, koska se on suunniteltu kattamaan syksyn 2011 ja vuoden 2013 lopun välisen ajanjakson. Toimintasuunnitelmat ovat operatiivisen johtamisen työkalun luonteensa takia aikajänteeltään lyhytjänteisin johtamisjärjestelmän osa-alue. Pääasiallisesti toimintasuunnitelmat koostuvat 1-2 vuoden ajanjaksoista, jotka on sidottu henkilöstön työaikasuunnitelmiin sekä tulostavoitteisiin. KUVIO 5: Johtamisjärjestelmän osa-alueiden aikajänteet Toimintamallit kehittyvät jatkuvasti osana johtamisjärjestelmän kehittymistä. Laatujärjestelmä integroidaan yhä keskeisemmäksi osaksi strategista johtamista. KAMK:n laatujärjestelmä auditoitiin hyväksytysti vuonna KAMK on hakenut toisen kierroksen laatuauditointia vuodelle Johtamisjärjestelmä tulee olemaan KAMK:n kehittyvän laatujärjestelmän ja siten myös seuraavan auditoinnin keskeinen osa-alue. KAMK:n johtamisen työkalu ja terminologia KAMK:n johtamisen keskeisenä välineenä toimii sitä varten erityisesti toteutettu, KAMK:ssa käytössä oleviin ohjelmistoihin pohjautuva työkalu, jonka ylin taso on esitetty Taulukossa 2.

9 9 TAULUKKO 2. KAMK:n johtamisen työkalu ja kehittämissuunnitelman pohja

10 10 Työkalun ylimmäisellä rivillä näkyy KAMK:n visio, joka suuntaa kaikkea KAMK:n kehittämistyötä. Toimenpideohjelman ja toimintasuunnitelman yhteys on rakennettu siten, että toimenpideohjelmaa luetaan sarakkeittain. Toimintasuunnitelma rakentuu puolestaan riveittäin. Matriisista syntyy KAMK:n kehittämissuunnitelma, jota voidaan lukea tavoitteiden (toimenpideohjelma) tai toimenpiteiden (toimintasuunnitelma) lähtökohdista. Toimenpideohjelma on purettu tarkemmin auki tämän dokumentin kohdassa KAMK:n strategiset tavoitteet ja toteuman seuranta. Toimenpideohjelman keskeisimmät osa-alueet on kuvattu matriisin riveillä 2-5. Rivillä 2 visio on purettu neljäksi keskeiseksi kehittämisalueeksi, jotka toimivat konkreettisina kehittämistavoitteina. Kehittämisalueita ovat Kansallisen ja alueellisen aseman vahvistaminen Aluevaikuttavuuden lisääminen Tekevä korkeakoulu -toimintamallin vahvistaminen Riittävien taloudellisten resurssien turvaaminen Rivillä 3 kehittämisalueille on asetettu niiden toteutumista mittaavat mittarit, jotka pääpiirteissään pohjautuvat Opetus- ja kulttuuriministeriön sopimus- ja tuloksellisuusmittareihin sekä KAMK:n strategista kehittymistä tukeviin omiin mittareihin. Seuraavilla kahdella rivillä esitetään mittareiden nyky- ja tavoitearvot meneillään olevalle toimenpideohjelmakaudelle. KAMK:n yhteisiin ja strategisesti merkittävimpiin kehittämiskohteisiin kohdistuva toimintasuunnitelman runko on tällä hetkellä työstetty. Kehittämiskohteet jakautuvat toimenpidekokonaisuuksiin, jotka toteutuvat kehittämishankkeissa. Keskeistä on, että konkreettisten toimenpiteiden suunnittelun aikana määritellään tavoiteltavat hyödyt siten, että niiden vaikutukset voidaan osoittaa toimenpideohjelman mittareissa. Taulukon 2 toimenpideohjelman ja toimintasuunnitelman risteäviin soluihin on merkitty x-merkillä toimintasuunnitelmasta johdetut vaikuttavuudet suhteessa toimenpideohjelman mittareihin. KAMK:n strategiset tavoitteet ja toteuman seuranta Toimenpideohjelman kriittiset menestystekijät, mittarit ja tavoitetasot Toimenpideohjelman tavoitteena on kuvata KAMK:n tulevaisuuden kannalta keskeisimmät kriittiset menestystekijät ja niihin liittyvät mittarit. Taulukossa 3 esitetyt kriittiset menestystekijät ovat KAMK 20-strategian ja yleisen tahtotilan toteuttamisen kannalta keskeisimpiä osa-alueita. KAMK:n kolme keskeistä kriittistä menestystekijää (vetovoima, työllistyminen ja aluevaikuttavuus) suuntaavat käytännössä KAMK:n kehittämistoimintaa merkittävästi. Taulukossa 3 on kuvattu KAMK:n kriittiset menestystekijät ja niiden mukaiset toiminnan seurantaan tarkoitetut mittarit, KAMK:n tulosten nykytilanne viimeisimmän olemassa olevan tiedon mukaan sekä vuodelle 2013 asetetut tavoitetasot. Mittareittain osoitetaan miten, mistä ja mihin mittaritulokset perustuvat. Jokaisen mittarin yhteydessä esitetään toimintasuunnitelmaan pohjautuvat keskeisimmät kehittämistoimenpiteet, joita toteuttamalla asetetut tavoitteet saavutetaan. Kehittämistoimenpiteet on kuvattu tarkemmin toimintasuunnitelmassa.

11 11 TAULUKKO 3. KAMK:n toimenpideohjelma

12 12 Strategian kehittymisen seuranta KAMK:n johtosäännön mukaisesti strategiasta vastaa KAMK:n johtokunta, jolle strategian edistymistä kuvataan jokaisessa johtokunnan kokouksessa. Toiminnan tulokset ja tulevaisuuden keskeisimmät toimenpiteet käsitellään KAMK:n ylläpitäjän, eli Kajaanin kaupungin johtamisen vuosikellon periaatteiden mukaisesti. Strategian kehittymisestä ja sen esittelystä vastaa rehtori. Strategiaa ja sen toteutumista arvioidaan lisäksi ammattikorkeakoulun hallituksessa, johtoryhmässä sekä henkilöstön kanssa säännöllisesti henkilöstö- ja osaamisaluekohtaisissa kokouksissa. Lähtökohtaisesti keskeisimmät strategiaa toteuttavat toimenpiteet hankkeistetaan KAMK:n olemassa olevien toimintaperiaatteiden ja -mallien mukaisesti. Hankkeet ovat pääsääntöisesti sisäisiä kehittämishankkeita, joiden toteuttamiseen haetaan tarvittaessa ulkoista rahoitusta. KAMK:n johtoryhmä seuraa hankkeiden kehittymistä johtoryhmän kokouksissa. Hankkeiden edistymisestä vastaavat osaamisalueiden johtajat. Strategian toteuttaminen nivotaan osaamisalueiden palvelustrategioihin. Ryhmäkehityskeskusteluiden avulla osaamisalueen tavoitteita konkretisoidaan ryhmä- ja tiimitasolle. Ryhmäkehityskeskustelua täydentävien henkilökohtaisten kehityskeskusteluiden kautta tiimin tavoitteet siirretään edelleen yksittäisten henkilöiden työnkuviin. Sovitut itsearvioinnit ja auditoinnit jäntevöittävät toiminnan edelleen kehittämistä. KAMK:n strategian toteutumisen ja vaikutusten keskeisimmät seurantamekanismit ovat määrällisiä ja laadullisia mittareita (ks. Taulukko 3). Kohdassa KAMK:n johtamisen työkalu ja terminologia esitetty johtamisen työkalu on nähtävillä jokaiselle henkilökunnan jäsenelle KAMK:n tiedonhallintajärjestelmän kautta. Työkalu on suunniteltu siten, että strategian edistymistä voidaan läpinäkyvästi seurata ja arvioida.