Suomen tekevin korkeakoulu KAMK 20-toimenpideohjelma

Transkriptio

1 1 Suomen tekevin korkeakoulu KAMK 20-toimenpideohjelma Hyväksytty Kajaanin ammattikorkeakoulun johtokunnassa xx.xx.2012

2 2 Sisältö Strategisen kehittymisen tilanne... 3 Strategisen kehittymisen tausta... 3 Kehittymisen analyysi TPO2013 nähden... 5 Kehittymisen analyysi TOTSU2013 nähden... 6 Johtopäätökset... 6 Strategiset ratkaisut ja tavoitteet vuosille KAMK vuonna Keskeisimmät linjaukset... 7 Organisaatiouudistus... 8 Strategiset yhteistyörakenteet... 9 Tavoitteellistettu toimenpideohjelma... 9 Kehittämiskohteiden toimenpidekokonaisuudet Strateginen johtaminen Koulutustoiminta Opiskelijat kehittämistoiminnassa TKI-toiminta Yhteiset toimintamallit ja -ympäristöt... 14

3 3 Strategisen kehittymisen tilanne Strategisen kehittymisen tausta KAMK:n uudistettu strategia hyväksyttiin Opetus- ja kulttuuriministeriössä (OKM) syksyllä KAMK 20-strategia ulottuu vuoteen 2020, jolloin KAMK:n tavoitteena on visionsa mukaisesti olla Suomen tekevin korkeakoulu (Kuvio 1). KAMK on vahva kansallinen korkeakoulu, jonka ensisijaisena tavoitteena on edistää Kainuun kehittymistä korkeakoulutasoisen osaamisen, osaajien ja kehittämistoiminnan avulla. Tekevin korkeakoulu -visio kuvastaa KAMK:n pyrkimystä aktiiviseen toimintaalueensa kehittämiseen. Kainuun kehittymisen tukemisen lähtökohtana on integroida asiantuntijaorganisaation henkilökunta ja opiskelijat osaksi aluekehitystyötä. Vision toteuttaminen tukeutuu laajaan alueelliseen yhteistyöhön. KAMK tulee jatkossa vastaamaan yksin Kainuussa järjestettävästä nuorten pysyvästä, tutkintoon johtavasta korkeakoulutasoisesta koulutuksesta. KAMK:n vahvasti alueellisiin tarpeisiin pohjautuva toiminnan ja vaikuttavuuden kehittäminen on koko Kainuun kehittymisen kannalta kriittistä. KAMK 20-strategia on luonteeltaan rakenteellinen, toiminnallinen ja kulttuurillinen muutos, jolla pyritään ensisijaisesti vahvistamaan aluevaikuttavuutta ja saavuttamaan entistä vahvempi toimintavalmius ja alueellinen asema. KUVIO 1. KAMK:n strategiset suuntaviivat ja seurannan periaatteet pähkinänkuoressa KAMK:n johtamis- ja laatujärjestelmä (Kuvio 2) on yhdistetty siten, että toiminnan kehittämisen tilaa koskeva suunnitteludokumentaatio, raportointi ja tulokset (Kuvio 1) tukevat toisiaan strategisen johtamisen vuosikellon eri vaiheissa. KAMK:ssa puhutaan toiminnan kehittämisestä, jonka osa-alueita mm. strateginen-, laatu-, turvallisuus- ja talousjohtaminen sekä kokonaisarkkitehtuurit ovat. Toiminnan kehittäminen eri muodoissaan kuuluu kaikille KAMK:laiselle osana perustyönkuvaa. Johtamisjärjestelmä ja sen toimintaperiaatteet on kuvattu yksityiskohtaisella tasolla vuosille laaditussa toimenpideohjelmassa (TPO2013).

4 4 KUVIO 2. KAMK:n johtamisjärjestelmä ja sen osien rooli kokonaisuudessa KAMK:n strategiadokumentaatio koostuu strategiasta, toimenpideohjelmasta (TPO), toimintasuunnitelmasta (TOTSU) sekä laatujärjestelmästä. Toimenpideohjelman avulla määritellään KAMK:n sisäisen toiminnan kehittämisen suunta toimikausittain, neljälle vuodelle kerrallaan. Toimenpideohjelma on keskeinen neuvottelutyökalu OKM:n tulosneuvotteluissa. Toimenpideohjelmassa esitetyt strategisen kehittämisen tavoitteet ja toimenpidekokonaisuudet toimenpiteistetään aikajänteeltään 1-2 vuotta kattavissa toimintasuunnitelmissa, jotka toimivat operatiivisen johtamisen työkaluina. OKM:n strateginen kehittämisraha on keskeinen toimenpideohjelman ja toimintasuunnitelman toteuttamisresurssi. Kuviossa 3 osoitetaan strategiadokumentaation suhde kehittämistoimenpiteisiin organisaation eri tasoilla. Ryhmäkehityskeskusteluissa käytettävän KAMK:n Tekevä johtaminen ja toiminta johtamisen työkalun (Kuvio 4) avulla toimenpiteet konkretisoidaan yksilötasolle asti. Strategia Toimenpideohjelma Toimintasuunnitelma Strateginen Taktinen Operatiivinen KUVIO 3. Johtamisen, suunnittelun ja toiminnan eri tasot KAMK:ssa Johtamisen työkalu integroi johtamisjärjestelmän osa-alueet yhteen työkaluun lisäten KAMK:n kehittämisen ymmärrettävyyttä, motivaatiota sekä läpinäkyvyyttä Johtamisen työkalu osoittaa myös KAMK:n tuloksellisuuden kehittymisen suhteessa meneillään olevan ja tulevan tuloskauden tavoitteisiin. Johtamisen työkalu ja sen toimintaperiaate on kuvattu tarkemmin TPO2013-dokumentissa.

5 Toimintasuunnitelma Vetovoimaisuus Vieraskieliset opinnot Henkilökunnan kv-liikkuvuus Koulutuksen kansainvälisyys: kvopiskelijavaihto Koulutuksen kansainvälisyys: ulkomaalaisten suorittamat tutkinnot Painoalojen hankekanta Suoritetut amk-tutkinnot / ylemmät tutkinnot Maksullinen palvelutoiminta Työllistyminen Yrittäjyys Opiskelijapalaute / asiakastyytyväisyys Avoimen amk-opetuksen opintopisteet TKI-pisteet Poikkialainen kehittämistoiminta T&K-toiminnan henkilötyövuodet Henkilöstön työhyvinvointi Julkaisut (kpl) Ulkopuolinen TK-toiminnan rahoitus Keskeyttäminen Opintojen eteneminen KAMK 20-toimenpideohjelma KAMK'20-visio ja toiminnan kehittämisen Kehittämisalueet: Kansallisen ja alueellisen aseman vahvistaminen Toimenpideohjelma KAMK on Suomen tekevin korkeakoulu Aluevaikuttavuuden lisääminen Tekevä korkeakoulu - toimintamallin vahvistaminen Riittävien taloudellisten resurssien Mittarit: Kehittämiskohteet Strateginen johtaminen Koulutustoiminta Tavoite ,5 4 0, % 320/28 16 % 95 % %/ , % 9,0 % 50 % Tavoite ,5 4 0, % 320/28 16 % 93 % 8 80 %/ , % 9,5 % 50 % Tulos ,52 4,11 0, % 285/12 16,2 %? 9 85,8 %/4, , , % 8,4 % 58 % Tulos ,5 2,92 0, % 317/25 13 % 93,6 % 4 82,7 %/ , ,16 % 10,7 % 58 % Toimenpidekokonaisuudet Toiminta- ja johtamiskulttuurin kehittäminen x x x x x x Toimintaedellytysten varmistaminen x x x x Kansallisesti ja kansainvälisesti vetovoimaisen koulutuksen kehittäminen x x x x x x x x x x x x x x x Opiskelijat kehittämistoiminnassa TKI-toiminta Yhteiset toimintamallit ja -ympäristöt KAMK:n laajuisen tekemällä oppimiseen perustuvan pedagogisen toimintamalli kehittäminen x x x x x x x x x x x TKI-kulttuurin luonti osaksi arjen toimintaa x x x x x x x x x x x x x Yhteisen toimintamallin vakiinnuttaminen x x x Kampustason tilojen, palveluiden ja osaamisen yhteistyön kehittäminen x x x x x x x x x KUVIO 4. KAMK:n johtamisen työkalu Kehittymisen analyysi TPO2013 nähden Kuvion 1 seurantaperiaatteiden mukaisesti KAMK:n kehittämisen tila koostuu suunnitteludokumentaation, raportointien ja tulosten yhdistelmästä. Edellisen tuloskauden toimenpideohjelmatason kehittymisen analyysi on koottu Taulukkoon 1. Taulukon sarakkeina ovat KAMK 20-strategiassa määritellyt kehittämisalueet. Taulukon riveillä kuvataan kunkin kehittämisalueen keskeisimmät onnistumiset, edelleen kehittämisen kohteena olevat kokonaisuudet sekä yleiset johtopäätökset. Taulukko toimii keskeisenä sisältönä vuosien kehittämistoimenpiteiden suunnittelussa. Taulukossa 1 OA-terminä tarkoittaa osaamisaluetta. TAULUKKO 1. KAMK:n kehittyminen toimenpideohjelman tavoitteisiin nähden

6 6 Kehittymisen analyysi TOTSU2013 nähden Taulukossa 2 kuvataan toimintasuunnitelmatason (TOTSU2013) toimenpiteiden vaikutus tavoitteiden toteutumiseen. Taulukon riveinä toimii KAMK:n osaamisalueperustaista (OA) organisaatiota läpileikkaavat kehittämiskohteet. Kehitettävää-sarakkeen sisältö toimii osaamisaluekohtaisten toimintasuunnitelmien työstön lähtökohtana. TAULUKKO 2. KAMK:n kehittyminen toimintasuunnitelman toimenpiteisiin nähden Johtopäätökset KAMK 20-strategian ja siinä määritellyn vision tavoittelun aikajänne ulottuu vuoteen Rakenteellisen, toiminnallisen ja kulttuurisen muutoksen aikaansaanti etenee askel kerrallaan, ei tapahdu itsestään sekä vaatii aikaa ja resursseja toteutuakseen. Muutosta tukevan yksilötason ymmärryksen, sitoutumisen ja motivaation kasvattaminen on AMK-uudistuksen yhteydessä haasteellinen tehtävä erityisesti käsillä olevan merkittävän opettajan työnkuvan muutoksen takia. KAMK:n uudistetun strategian mukainen ensimmäinen toimikausi kului uuden toimintatavan suunnittelussa, ymmärtämisessä ja pilotoinnissa. Muutoksen käynnistämisestä aiheutunut resurssien ja toimintojen päällekkäisyys loi henkilöstön keskuudessa paikoitellen epätietoisuutta ja -varmuutta nykyhetken ja lähitulevaisuuden tuloksentekokykyyn nähden. AMK-uudistuksesta aiheutuva talouden ja toiminnan tasapainottamispakko hidastaa ja vaikeuttaa strategisen uudistuksen etenemistä merkittävästi. Henkilöstön jaksaminen ja tuloksentekokyky pitää muutostilanteessa pystyä varmistamaan. Tuloksellisesti KAMK on Suomen parhaita AMK:ja. KAMK tullee kasvattamaan suhteellista rahoitusosuuttaan siirryttäessä tulosperustaiseen rahoitusmalliin v Valtakunnallisiin ja alueellisiin tarpeisiin pohjautuva strateginen kehittyminen on käynnistynyt ja keskeisimmät uudistukset on pilotoitu KAMK-tasolla ennen rahoitusleikkausten realisoitumista. Strategista kehittämistä jatketaan suunnitellusti kuitenkin niin, että toimenpiteitä ja niiden toteuttamisaikatauluja arvioidaan uudelleen.

7 7 Strategiset ratkaisut ja tavoitteet vuosille KAMK vuonna 2016 AMK-sektorin tilanne on haastava. Vaikka KAMK on Suomen toiseksi tuloksellisin AMK, se on samalla pienin niin sanotuista alueellisista AMK:sta. Suuntaus on suurten ja vaikuttavien yksiköiden aikaansaamisessa. Valtakunnallinen rakenteellinen kehittäminen, rahoituksen ja toimilupien uudistaminen, osakeyhtiöittäminen sekä valtakunnalliset säästöt ovat haaste KAMK:n tavoin kaikille AMK:eille. KAMK:ssa uskomme vahvasti omaan tekemiseemme ja siihen, että toteuttamalla omia tavoitteita käytännössä pystymme varmistamaan riittävän tulorahoituksen itsenäisenä AMK:na myös jatkossa. Strateginen uudistuminen, substanssipohjainen yhteistyö sekä vahva tuloksentekokyky ovat avaimia tulevaisuuden toimintaedellytysten varmistamisessa. Kuvio 5 osoittaa KAMK:n tavoitteet ja alueelle antamat lupaukset vuodelle 2016 niin valtakunnallisen ja alueellisen aseman kuin sisäisen toiminnan kehittämisen osalta. Vuoden 2016 tavoitteet vievät KAMK:a kohti KAMK 20-strategian mukaista visiota. KUVIO 5. KAMK:n tavoitteet sopimuskaudelle Keskeisimmät linjaukset KAMK:n strategiset tavoitteet, kehittämiskohteet sekä toimenpidekokonaisuudet pysyvät TPO2013:n kaltaisina. KAMK:n tuloskauden sisäisen kehittämisen tavoitteiden (Kuvio 5) toteuttamisen kannalta on keskeistä, että uutta, strategian mukaista toimintamallia kehitetään inkrementaalisesti mallin käyttöönoton yhteydessä. Tuloksellisuuden, laadun, osaamisen ja tekemisen meiningin ylläpitämisen kuuluu kaikille KAMK:laisille. Koko tuloskautta koskeva talouden tasapainottamisohjelma laaditaan ennakoinnin tukemiseksi sekä pitkän aikavälin toiminnan ja talouden tasapainottamisen varmistamiseksi.

8 8 Alueellisen, kansallisen ja kansainvälisen vaikuttavuuden kehittämisen näkökulmasta alueellista yhteistyötä tiivistetään, kansallista ja kansainvälistä roolia vahvistetaan erityisesti painoalojen osalta sekä ulkoisen rahoituksen saannin edellytykset varmistetaan. KAMK jatkaa ja syventää substanssipohjaista, osaamisalueisiin perustuvaa yhteistyötä strategisten kumppaneidensa kanssa alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Valtion perusrahoituksen pienentyessä ulkopuolisen rahoituksen osuuden kasvattamisen tarve nousee. Vuonna 2011 TKI:n osuus KAMK:n kokonaisbudjetista oli noin 25 %. Kainuun hallintokokeilun ja rakennerahastokauden päättyminen sekä keskeisten rahoitusinstrumenttien (pääasiassa TEKES) painopisteiden muuttuminen asettavat omat haasteet TKI-toiminnan jatkolle. Kansallisten ja kansainvälisten rahoitusinstrumenttien hyödyntämisessä on onnistuttava. Erityisesti seuraava innovaatio-ohjelma näyttäisi tukevan Kainuussa toimivien korkeakoulujen ja kehitysyhtiöiden entistä tiiviimpää yhteistyötä. KAMK:n lakisääteisten tehtävien ja sitä kautta kehittämiskohteiden yhteistyötä kehitetään mm. resursointia uudistamalla. KAMK:n ns. toiminnalliseen organisaatioon kuuluu kolme KAMK:n viidestä kehittämiskohteesta: koulutustoiminta, opiskelijat kehittämistoiminnassa sekä TKI-toiminta. Strateginen johtaminen ja Yhteiset toimintamallit ja -ympäristöt -kehittämiskohteet tukevat toiminnallista organisaatiota ja siten koko AMK:n tuloksellisuuden kehittymistä. Toiminnallinen organisaatio tavoitteellistetaan ja toimenpiteistetään yhtenä kokonaisuutena, jolloin kehittämiskohteet toimivat työkaluina yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi niin KAMK:n sisäisen toiminnan kuin alueen kehittämisen näkökulmista kehittämiskohteet ja niiden resurssipotentiaali (verkostot, osaaminen, resurssit, rahoitus ) saadaan yhteismitallistettua tuloksellisuuden pitkäjänteinen ja suunnitelmallinen kehittäminen mahdollistetaan hallinto- ja toimintaperiaatteiden tulee olla yhdenmukaiset TKI-toiminnan roolia KAMK:n sisäisen toiminnan pitkäjänteisessä ja suunnitelmallisessa kehittämisessä vahvistetaan. T&K-yksikkörakenne puretaan ja TKI-toiminta vastuutetaan ja valtuutetaan osaamisalueille. TKI-toiminnan edellytykset varmistetaan ja reagointikyky säilytetään erityisesti aluekehitykseen tarkoitettujen T&K-hankkeiden toteuttajana. Organisaatiouudistus Tuloskauden alussa KAMK keskittyy pääasiassa organisaatiouudistuksen läpivientiin henkilöstön jaksamisesta, tuloksellisuudesta ja vaikuttavuudesta huolehtien. Lukuvuoden keskeisin toimenpide on AMK-uudistuksesta johtuvan toiminnan ja talouden tasapainottamisen läpivienti. Samalla organisaatiorakenne muutetaan osaamisalueperustaiseksi (Kuvio 6) sekä toiminnan suunnittelu kalenterivuosiperustaiseksi. Käynnissä olevien toimenpiteiden lisäksi uusia merkittäviä tavoitteita ei lukuvuodelle AMK:n mittakaavassa aseteta. Kajaanin kaupunki teetätti KAMK:n yhtiöittämisselvityksen vuonna 2012, jonka perusteella kaupunki on varautunut perustamaan KAMK osakeyhtiön vuonna Yhtiöittämisen edellytyksenä nähdään yliopistojen kaltainen ALV-kohtelu.

9 9 KUVIO 6. KAMK:n organisaatiorakenne alkaen Strategiset yhteistyörakenteet Erityisesti Vimpelinlaaksossa tapahtuvaa yhteistyötä yliopistollisten toimijoiden (Kajaanin yliopistokeskus- ja CEMIS-toimijat) ja Kainuun ammattiopiston (KAO) kanssa vahvistetaan koko toiminnan mittakaavassa. Kajaanin Korkeakoulukonsortion peruslogiikka säilytetään KAMK:n ja Oulun yliopiston välille syntyneenä vahvana keskinäisenä yhteistyönä. Kainuun korkeakoulustrategia (KKKS) suuntaa Kainuussa tapahtuvaa korkeakoulutasoista yhteistyötä olemassa olevien yhteistyörakenteiden, erityisesti CEMIS:n ja AIKOPA:n ohella. Kajaanin yliopistokeskussopimus ja KKKS muodostavat Kainuun korkeakoulusopimuksen, jonka toteutumista seurataan ja ohjataan Kajaanin yliopistokeskuksen rehtorikokouksessa 1-2 kertaa vuodessa. Valtakunnallisen ja alueellisen aseman vahvistaminen edellyttää aktiivista ja jatkuvaa sidosryhmätyötä. KAMK jatkaa substanssipohjaista, osaamisalueisiin perustuvaa yhteistyötä kansallisten ja kansainvälisten kumppaneidensa kanssa. Kumppanuuksien tulee kattaa kaikki lakisääteiset tehtävät mahdollisimman poikkialaisesti. Kaivannaisalaan nivoutuvaa yhteistyötä jatketaan Lapin korkeakoulujen kanssa. Samassa yhteydessä luodaan yhteistä toimintamallia kattamaan koko insinöörikoulutusta. KAMK:n toiminta ja strategiset tavoitteet toteuttavat Kajaanin kaupungin elinkeinostrategiaa ja Kainuun maakuntaohjelmaa sekä tukevat Itä- ja Pohjois-Suomen ohjelman kehittämistavoitteita. KAMK on keskeisenä toteuttajana kaupunkipolitiikan kasvusopimusmenettelyyn liittyvän Kajaanin kaupunkiseudun kasvu- ja kärkialojen innovaatiotoiminnan kehittämisstrategiassa. Kajaani yhdessä Kokkolan ja Mikkelin kaupunkien kanssa tulee neuvottelemaan valtion kanssa kaupunkipolitiikan alueellisesta kasvusopimuksesta, jonka innovaatio-ohjelmassa KAMK on toteuttajana mukana. Tavoitteellistettu toimenpideohjelma KAMK:n toimenpideohjelma on esitetty Taulukossa 3, jonka tarkoituksena on kuvata KAMK:n kehittämisalueiden kehittymistä seuraavien indikaattoreiden toteuma ja tavoitteet. Jokaisen mittarin yhteydessä esitetään KAMK:n toimintasuunnitelmasta johdetut toimenpiteet, joita toteuttamalla asetettuihin tavoitteisiin pyritään. Mittareittain osoitetaan miten, mistä ja mihin mittaritulokset perustuvat.

10 10 Kehittämisalue/ tavoite Kansallisen ja alueellisen aseman vahvistaminen Aluevaikuttavuuden lisääminen Mittari Tulos v. Tulos v. Tavoite Tavoite Miten mitataan Keskeisimmät kehittämistoimenpiteet (toimintasuunnitelmasta) v v Vetovoimaisuus 2,5 2,52 2,5 2,5 Ensisijaisten hakijoiden osuus amk:en ilmoittamista Koulutustoiminta: Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen ja syventäminen sekä poikkialaisen aloituspaikoista nuorten koulutuksessa (sis. varsinaisen- yhteistyön lisääminen. Tutkintoon johtavan ja erillis- ja täydennyskoulutuksen (AIKOPA) yhteistyötä /lisä- ja täydennyshaun) syvennetään edelleen. Osaamisalueiden profilaation ja identiteetin syntymisen tukeminen. Opiskelijat kehittämistoiminnassa: Alueellisen työelämäyhteistyön syventäminen. Pedagogisen mallin käyttöönotto (Tekevä AMK toimintatapa). TKI-toiminta: TKI-toiminnan uudet toimintamallit. CEMIS-toiminnan kehittäminen KAMK:ssa. Yhteiset toimintamallit ja -ympäristöt: Vimpelinlaakson kampuksen kehittäminen. Vieraskieliset opinnot 2,92 4, Tutkintoon hyväksyttävät vieraskielisessä koulutuksessa suoritetut opintopisteet / läsnä oleva tutkinto-opiskelijat Henkilökunnan kvliikkuvuus Koulutuksen kansainvälisyys: kvopiskelijavaihto Koulutuksen kansainvälisyys: ulkomaalaisten suorittamat tutkinnot 0,88 0,83 0,9 0,9 Opettajien ja t&k-henkilökunnan liikkuvuus Suomesta ja Suomeen (väh. 1 viikoa kestävät liikkuvuusjaksot, lkm) suhteessa päätoimisen opetus- ja tutkimushenkilökunnan henkilötyövuosiin Amk:sta vähintään 3 kk:n mittaiseen kvopiskelijavaihtoon saapunut ja opiskelijavaihtoon tai harjoitteluun lähteneiden amk-tutkintoa opiskelevien yhteismäärä Kansalaisuudeltaan muiden kuin suomalaisten amk:ssa suorittamien amk-tutkintojen määrä Painoalojen hankekanta 58,0 % 58,0 % 60,0 % 60 % Painoaloihin kohdentuvien hankkeiden osuus hankekannasta Suoritetut amk-tutkinnot / ylemmät tutkinnot Maksullinen palvelutoiminta 317/25 285/12 320/28 320/28 Suoritettujen ammattikorkeakoulututkintojen määrä. Suoritettujen ylempien ammattikorkeakoulututkintojen määrä. 13,2 % 16,2 % 16,0 % 16 % Maksullisen palvelutoiminnan tulojen määrä suhteessa koko tulorahoituksen määrään % Työllistyminen 93,6 %? 93,0 % 95,0 % Vuonna x tutkinnon suorittaneissa työllisten osuus työvoimaan kuuluvissa (työllisten ja työttömien yhteismäärä) seuraavan vuoden lopun tilanteessa % Strateginen johtaminen: Alueellisen ja valtakunnallisen aseman vahvistaminen. Koulutustoiminta: Osaamisalueiden profilaation ja identiteetin syntymisen tukeminen. Strateginen johtaminen: Strategisten kumppanuuksien hallinta. Koulutustoiminta: Osaamisalueiden profilaation ja identiteetin syntymisen tukeminen. TKI-toiminta: CEMIS-toiminnan kehittäminen KAMK:ssa. Hanke- ja kehittämistoiminnan kehittäminen. Koulutustoiminta: Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen ja syventäminen sekä poikkialaisen yhteistyön lisääminen. Osaamisalueiden profilaation ja identiteetin syntymisen tukeminen. TKI-toiminta: CEMIS-toiminnan kehittäminen KAMK:ssa. Hanke- ja kehittämistoiminnan kehittäminen. Yhteiset toimintamallit ja -ympäristöt: Vimpelinlaakson kampuksen kehittäminen. Koulutustoiminta: Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen ja syventäminen sekä poikkialaisen yhteistyön lisääminen. Osaamisalueiden profilaation ja identiteetin syntymisen tukeminen. TKI-toiminta: TKI-toiminnan uudet toimintamallit. CEMIS-toiminnan kehittäminen KAMK:ssa. Hanke- ja kehittämistoiminnan kehittäminen. Alueellisten välittäjäorganisaatioiden välisen yhteistyön kehittäminen. Koulutustoiminta: Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen ja syventäminen sekä poikkialaisen yhteistyön lisääminen. Tutkintoon johtavan ja erillis- ja täydennyskoulutuksen (AIKOPA) yhteistyötä syvennetään edelleen. Osaamisalueiden profilaation ja identiteetin syntymisen tukeminen. Opiskelijat kehittämistoiminnassa: Tekemällä oppimiseen pohjautuvan kulttuuriperustan luominen. Alueellisen työelämäyhteistyön syventäminen. Pedagogisen mallin käyttöönotto (Tekevä AMK toimintatapa). Tekevä korkeakoulu -toimintamallin edellytysten varmistaminen. Strateginen toiminta: Toiminta- ja johtamiskulttuurin kehittäminen. Koulutustoiminta: Tutkintoon johtavan ja erillis- ja täydennyskoulutuksen (AIKOPA) yhteistyötä syvennetään edelleen. TKI-toiminta: Hanke- ja kehittämistoiminnan kehittäminen. Opiskelijat kehittämistoiminnassa: Alueellisen työelämäyhteistyön syventäminen. Pedagogisen mallin käyttöönotto (Tekevä AMK toimintatapa). TKI-toiminta: CEMIS-toiminnan kehittäminen KAMK:ssa. Alueellisten välittäjäorganisaatioiden välisen yhteistyön kehittäminen. Yrittäjyys Yrittäjien lukumäärä tutkinnon suorittaneista Opiskelijat kehittämistoiminnassa: Tekemällä oppimiseen pohjautuvan kulttuuriperustan luominen. Alueellisen työelämäyhteistyön syventäminen. TKI-toiminta: TKI-toiminnan uudet toimintamallit. CEMIStoiminnan kehittäminen KAMK:ssa. Yhteiset toimintamallit ja -ympäristöt: Vimpelinlaakson kampuksen kehittäminen. Opiskelijapalaute / asiakastyytyväisyys 82,7 %/4 85,8 %/4,16 80 %/4 80 %/4 OPALA-palaute työelämäyhteyksien kehittymisen tuesta, opitun hyödyntämisestä, opetuksesta, ohjauksesta ja harjoittelusta (täysin tai osittain samaa mieltä) (%). AIKOPA:n asiakastyytyväisyys Avoimen amk-opetuksen opintopisteet Avoimessa amk-opetuksessa suoritettujen opintopisteiden määrä TKI-pisteet 5 5, T&K-hankkeissa suoritettujen opintopisteiden määrä suhteessa läsnä olevien opiskelijoiden määrään Strateginen johtaminen: Alueellisen ja valtakunnallisen aseman vahvistaminen. Koulutustoiminta: Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen ja syventäminen sekä poikkialaisen yhteistyön lisääminen. Tutkintoon johtavan ja erillis- ja täydennyskoulutuksen (AIKOPA) yhteistyötä syvennetään edelleen. Osaamisalueiden profilaation ja identiteetin syntymisen tukeminen. Opiskelijat kehittämistoiminnassa: Tekemällä oppimiseen pohjautuvan kulttuuriperustan luominen. Alueellisen työelämäyhteistyön syventäminen. Pedagogisen mallin käyttöönotto (Tekevä AMK toimintatapa). TKI-toiminta: TKItoiminnan uudet toimintamallit. CEMIS-toiminnan kehittäminen KAMK:ssa. Alueellisten välittäjäorganisaatioiden välisen yhteistyön kehittäminen. Yhteiset toimintamallit ja -ympäristöt: Laatujärjestelmän kehittäminen. Yhteisten palveluiden kehittäminen. Vimpelinlaakson kampuksen kehittäminen. Koulutustoiminta: Tutkintoon johtavan ja erillis- ja täydennyskoulutuksen (AIKOPA) yhteistyötä syvennetään edelleen. Strateginen johtaminen: Tekevä johtaminen ja toiminta -ajattelun läpivienti. Koulutustoiminta: Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen ja syventäminen sekä poikkialaisen yhteistyön lisääminen. Opiskelijat kehittämistoiminnassa: Alueellisen työelämäyhteistyön syventäminen. Pedagogisen mallin käyttöönotto (Tekevä AMK toimintatapa). TKI-toiminta: TKI-toiminnan uudet toimintamallit. CEMIStoiminnan kehittäminen KAMK:ssa.

11 11 Kehittämisalue/ Mittari Tulos v. Tulos v. Tavoite Tavoite Miten mitataan tavoite v v Tekevä korkeakoulu - Poikkialainen Kehittämishankkeet (lkm), joissa on mukana useampi toimintamallin kehittämistoiminta kuin yksi osaamisalue vahvistaminen Riittävien taloudellisten resurssien turvaaminen T&K-toiminnan henkilötyövuodet Keskeisimmät kehittämistoimenpiteet (toimintasuunnitelmasta) Strateginen johtaminen: Tekevä johtaminen ja toiminta -ajattelun läpivienti. Koulutustoiminta: Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen ja syventäminen sekä poikkialaisen yhteistyön lisääminen. Opiskelijat kehittämistoiminnassa: Tekemällä oppimiseen pohjautuvan kulttuuriperustan luominen. TKItoiminta: TKI-toiminnan uudet toimintamallit. CEMIS-toiminnan kehittäminen KAMK:ssa. Yhteiset toimintamallit ja -ympäristöt: Laatujärjestelmän kehittäminen. Vimpelinlaakson kampuksen kehittäminen Henkilöstön tki-toimintaan käyttämä aika, htv Strateginen johtaminen: Tekevä johtaminen ja toiminta -ajattelun läpivienti. Koulutustoiminta: Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen ja syventäminen sekä poikkialaisen yhteistyön lisääminen. Opiskelijat kehittämistoiminnassa: Alueellisen työelämäyhteistyön syventäminen. TKI-toiminta: TKItoiminnan uudet toimintamallit. CEMIS-toiminnan kehittäminen KAMK:ssa. Hanke- ja kehittämistoiminnan kehittäminen. Henkilöstön työhyvinvointi 3,18 3,16 3,2 3,2 Työhyvinvointikysely Strateginen johtaminen: Johtamisjärjestelmän kehittäminen. Tekevä johtaminen ja toiminta -ajattelun läpivienti. Koulutustoiminta: Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen ja syventäminen sekä poikkialaisen yhteistyön lisääminen. Yhteiset toimintamallit ja -ympäristöt: Laatujärjestelmän kehittäminen. Yhteisten palveluiden kehittäminen. Vimpelinlaakson kampuksen kehittäminen. Julkaisut (kpl) Henkilöstön julkaisujen kpl-määrä Strateginen johtaminen: Tekevä johtaminen ja toiminta -ajattelun läpivienti. Opiskelijat kehittämistoiminnassa: Pedagogisen mallin käyttöönotto (Tekevä AMK toimintatapa). TKI-toiminta: TKItoiminnan uudet toimintamallit. CEMIS-toiminnan kehittäminen KAMK:ssa. Ulkopuolinen TKtoiminnan rahoitus 10,16 % 18 % 25 % 25 % Ulkopuolisen TK-toiminnan rahoitus (sisältää Suomen Akatemialta, TEKES:ltä, EU:lta (ml. rakennerahastot Strateginen johtaminen: Alueellisen ja valtakunnallisen aseman vahvistaminen. Strategisten kumppanuuksien hallinta. TKI-toiminta: TKI-toiminnan uudet toimintamallit. CEMIS-toiminnan mukaan, pois lukien kansallinen osuus), kansainvälisiltä kehittäminen KAMK:ssa. Hanke- ja kehittämistoiminnan kehittäminen. Alueellisten rahastoilta sekä kansainvälisiltä yrityksiltä tulleen rahoituksen) suhteessa kokonaisrahoitukseen (%) välittäjäorganisaatioiden välisen yhteistyön kehittäminen. Yhteiset toimintamallit ja -ympäristöt: Vimpelinlaakson kampuksen kehittäminen. Keskeyttäminen 10,7 % 8,4 % 9,5 % 9,0 % Keskeyttäneiden osuus (nuorten koulutus) tutkinnon suorittaneiden ja keskeyttäneiden yhteismäärästä lukuvuoden aikana (%) Opintojen eteneminen 58 % 58 % 50 % 50 % Lukuvuodessa vähintään 55 opintopistettä suorittaneiden osuus amk ja ylempää amk-tutkintoa suorittavissa % TAULUKKO 3. KAMK:n toimenpideohjelma vuosille Koulutustoiminta: Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen ja syventäminen sekä poikkialaisen yhteistyön lisääminen. Tutkintoon johtavan ja erillis- ja täydennyskoulutuksen (AIKOPA) yhteistyötä syvennetään edelleen. Osaamisalueiden profilaation ja identiteetin syntymisen tukeminen. Opiskelijat kehittämistoiminnassa: Tekemällä oppimiseen pohjautuvan kulttuuriperustan luominen. Alueellisen työelämäyhteistyön syventäminen. Pedagogisen mallin käyttöönotto (Tekevä AMK toimintatapa). Yhteiset toimintamallit ja -ympäristöt: Vimpelinlaakson kampuksen kehittäminen. Koulutustoiminta: Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen ja syventäminen sekä poikkialaisen yhteistyön lisääminen. Tutkintoon johtavan ja erillis- ja täydennyskoulutuksen (AIKOPA) yhteistyötä syvennetään edelleen. Osaamisalueiden profilaation ja identiteetin syntymisen tukeminen. Opiskelijat kehittämistoiminnassa: Tekemällä oppimiseen pohjautuvan kulttuuriperustan luominen. Alueellisen työelämäyhteistyön syventäminen. Pedagogisen mallin käyttöönotto (Tekevä AMK toimintatapa). Yhteiset toimintamallit ja -ympäristöt: Vimpelinlaakson kampuksen kehittäminen.

12 12 Kehittämiskohteiden toimenpidekokonaisuudet Kehittämiskohteet läpileikkaavat koko organisaatiota ja ovat siten KAMK:n kehittämisen kannalta keskeisin strategisen johtamisen ja kehittämisen suunnittelutaso. Kehittämiskohteiden tavoitteellistaminen toimii toimintasuunnitelmien ja siten operatiivisen toiminnan ja resursoinnin lähtökohtana. Kuviossa 7 on kuvattu KAMK:n visiota vuoteen 2016 rakentavat, kehittämiskohdekohtaiset toimenpidekokonaisuudet. KAMK:n johtamisen työkalun mukaisesti kehittämiskohteiden ja osaamisalueiden toimenpiteet rakentavat kehittämisalueita ja niiden kehittymistä seuraavien indikaattoreiden tuloksia. KUVIO 7. Kehittämiskohteiden tuloskauden tavoiteasetanta Strateginen johtaminen KAMK:n strategisen johtamisen kehittäminen on edennyt rakenteiden ja toimintamallin konseptoinnista jalkauttamisvaiheeseen. Seuraavan neljän vuoden aikana KAMK:n sisäisen strategisen johtamisen keskeisimpänä tavoitteena on jalkauttaa Tekevä johtaminen ja toiminta -ajattelumalli koko taloon kaikille organisaatiotasoille. Toimintakulttuurin muutoksen tarkoituksena on vastuuttaa, valtuutta ja motivoida henkilökunta nykyistä vahvemmin organisaation kehittämistyöhön päätöksentekomenettelyjä uudistamalla. Päätöksentekoa jäntevöitetään viemällä päätöksenteko organisatorisesti tarkoituksenmukaiselle tasolle. Päätöksenteon uudelleen organisointi edellyttää sitä, että KAMK:n visio ja tavoitteet aidosti ohjaavat kehittämistyötä kaikilla organisaation tasoilla. Yhteistyön merkitys esimerkiksi KKKS:n toimenpiteistämisen kautta tulee olla kaikille selvä. Strateginen ajattelu ja toimintaedellytysten varmistaminen kuuluu kaikille KAMK:laisille.

13 13 Koulutustoiminta Koulutustoiminnan kehittämisen tavoitteena on kansallisesti ja kansainvälisesti vetovoimaisen koulutuksen kehittäminen. Tavoitteeseen pääsemiseksi vahvistetaan henkilöstön osaamista valituilla osaamisalueilla tulevaisuuden osaamistarpeita vastaaviksi. Henkilöstön ja opiskelijoiden poikkialaista yhteistyötä lisätään opetuksessa ja TKI-toiminnassa. Tekevä AMK -kulttuuriperustaa vahvistetaan ottamalla käyttöön poikkialaisia moduuleita, joiden oppimistehtävät integroidaan alueen kehittämistarpeisiin. Rakenne mahdollistaa opiskelijoiden osaamisen monipuolistamisen sekä hallitumman kansainvälisten opintojen tarjonnan esimerkiksi kaksoistutkintoja varten. Opintojen etenemistä tuetaan pedagogisen kehittämisen ja kesälukukauden pilotoinnin avulla. Osaamisalueita kehitetään kansallisesti vetovoimaisiksi selkeän ja toisiaan tukevan profilaation avulla. Varsinkin peli- ja simulaatio- sekä kaivannaisalan koulutusta kehitetään kansallisen, osittain myös kansainvälisen koulutustarpeen edellyttämällä tavalla. AIKOPA:n (KAMK:n ja Oulun yliopiston yhteinen aikuis- ja koulutuspalveluyksikkö) ja tutkintoon johtavan koulutuksen yhteistyötä tiivistetään edelleen. Näin resursseja, osaamista ja aluevaikuttavuutta kehitetään vastaamaan entistä paremmin toimintaympäristön osaamistarpeisiin. AIKOPA:n tuloksentekokyky perustuu tehokkaaseen työelämän osaamistarpeiden ennakointiin, jonka vaikutukset halutaan näkyvän myös tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Opiskelijat kehittämistoiminnassa Opiskelijat kehittämistoiminnassa on keskeinen osa tekevin korkeakoulu -visiota ja - toimintakulttuuria, jota tuetaan uudistettavan ja käyttöönotettavan pedagogisen mallin avulla. Työelämäyhteydet ja niiden kehittäminen ovat keskeinen osa vision toteutumista. Julkisen sektorin ja yritysten kanssa luodaan yhteistyörakenteita pystyäksemme nivomaan opiskelijoiden oppimistehtävät osaksi aluekehitystyötä. Innova-tiimin toiminta vakiinnutetaan ja levitetään kaikkiin koulutusohjelmiin. Opetussuunnitelmatyössä huolehditaan siitä, että opiskelijoiden TKI-osaamisen kehittyminen (TKI-polku) mahdollistuu ja että työelämäläheisille oppimistehtäville on selkeät toimintatavat (käsikirja). Syksyllä 2013 toteutetaan ensimmäisen kerran kaikissa koulutusohjelmissa 10 opintopisteen laajuinen Tekevä AMK -moduuli. Teknologiapohjaisen liiketoiminnan kaupallistamista edistetään yhteistyössä CEMIS:n kanssa. Tekemällä oppimiseen perustuvan toimintamallin onnistunut toteutus mahdollistetaan uudenlaiseen työelämäintensiiviseen oppimiseen soveltuvien oppimisympäristöjen kehittämisellä. Yhteisiä käytänteitä yhtenäistetään mm. työaikojen, ohjelmistojen, toimintatapojen ja resursoinnin osalta. TKI-toiminta CEMIS on keskeinen toimenpide, joka kokoaa alueen tärkeimmät TKI-toimijat yhden sateenkaaren alle toimintaedellytysten ja tuloksellisuuden varmistamiseksi. KAMK pyrkii laajentamaan CEMIS:n mukanaan tuoman, yli sadan osaajan osaamisen kaikille osaamisalueille. Tämä edellyttää toimintamallien järjestelmällistä uudistamista. TKIkulttuuria rakennetaan siten, että TKI on aidosti jokaisen työntekijän mahdollisuus. TKI-toiminnan kehittymistä osaamisalueilla koordinoi poikkialainen TKI-tiimi. Ulkoisen rahoituksen saanti varmistetaan pyrkimällä yhä enemmän TEKES-

14 14 rahoitteisiin hankkeisiin erityisesti painoalojen TKI-toiminnassa. KV-hankkeet nähdään yhä tärkeämpänä osana sopimuskauden TKI-työtä. Yhteistyö muiden kainuulaisten välittäjäorganisaatioiden kanssa on sekä osaamisen että resurssien hyödyntämisen näkökulmista ensisijaisen tärkeää alueen kehittämisen varmistamiseksi. Tätä kehitystä varmistetaan olemalla mukana monipuolisesti tärkeimpien välittäjäorganisaatioiden, kuten Kainuun Etu ja Measurepolis hankeyhteistyössä. Yhteiset toimintamallit ja -ympäristöt Laatujärjestelmä sisältää keskeisimmät KAMK:n toimintamallit ja -muodot. Laatujärjestelmän vaikuttavuuteen kohdentuva toinen laatuauditointi on syksyllä Laatujärjestelmä on käsitteellisesti integroitu osaksi KAMK:n johtamisjärjestelmää, jonka kautta yhtenäistetään KAMK:n toiminnan keskeisimmät osa-alueet läpi organisaation. Kokonaisarkkitehtuuri tukee johtamisjärjestelmää kuvaamalla koko korkeakoulun keskeisimmät prosessit, tietosisällöt ja virrat sekä toimintaa tukevat tietojärjestelmät ja teknologiat. Tukipalvelut tuotetaan koko kampusalueen toimijoiden kanssa yhteistyössä. AIKOPA ja osa CEMIS-toiminnoista sijoittuu kampusalueelle vuoteen 2015 mennessä. Tietohallinnon toimintaa kehitetään kohti proaktiivista tietohallintomallia, jolla on aito mahdollisuus, kyky ja resurssit edistää opetus- ja kehittämistyötä. Kampustasolla otetaan käyttöön kokonaisturvallisuuden hallintamalli (tilat ja toiminta).