Nilkan nivelsidevammat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Nilkan nivelsidevammat"

Transkriptio

1 KATSAUS TIETEESSÄ TUOMAS LASSILA LL, osastonlääkäri HUS, Töölön sairaala, Ortopedian ja traumatologian klinikka, alaraajayksikkö MIKKO KIRJAVAINEN LT, osastonlääkäri HUS, Töölön sairaala, Ortopedian ja traumatologian klinikka, alaraajayksikkö ILKKA KIVIRANTA Professori, ylilääkäri Helsingin yliopisto, HUS Nilkan nivelsidevammat Nilkan akuutin nivelsidevamman voi hoitaa konservatiivisesti. Hoito toteutetaan parhaiten ns. funktionaalista tukilastaa käyttäen. Nilkkavamman lisäksi potilaalla voi olla myös muita vaurioita, kuten syndesmoosin sekä peroneus- ja tibialis posterior -jänteiden vammat. Epästabiili syndesmoosivamma tulee hoitaa leikkauksella. Vamman huomaamatta ja hoitamatta jättäminen voi johtaa myöhemmin mm. artroosin kehittymiseen. Nilkkapotilaan jalkaterän alue tulee myös muistaa arvioida. Chopartin tai Lisfrancin nivelen vamma johtaa usein vaikeasti hoidettaviin myöhäisvaivoihin. Tasapaino- ja koordinaatioharjoitteiden on todettu vähentävän nilkan nivelsiteiden uusintavammojen riskiä. Myöhäisoireena ilmenevä nilkan epästabiilius hoidetaan pääsääntöisesti leikkauksella. Nilkan nivelsidevammat ovat yleisiä liikunnallisesti aktiivisilla potilailla. Peräti % kaikista urheilussa tapahtuvista vammoista on nilkan nivelsidevammoja (1,2). On arvioitu, että nilkan nivelsidevammoja ilmaantuu päivittäin noin yksi kymmentätuhatta ihmistä kohti (3) mikä tarkoittaa, että Suomessa näitä vammoja sattuu noin 500 joka päivä. Erityisen yleisiä nilkan nivelsidevammat ovat koripalloilijoilla, jalkapalloilijoilla, maastojuoksijoilla, balettitanssijoilla ja luistelijoilla (4). Nilkan nivelsidevamma voi johtaa krooniseen ongelmaan kivun ja epästabiiliuden muodossa. Tässä artikkelissa käsittelemme aikuisten nilkan nivelsidevammoja. Lasten nilkkavammoilla on omat erityispiirteensä, joita emme tässä artikkelissa käsittele. KUVA 1. Nilkan lateraaliset nivelsiteet. Posteriorinen talofibulaarinen ligamentti (FTP) Anteriorinen talofibulaarinen ligamentti (FTA) Kalkaneofibulaarinen ligamentti (FC) VERTAISARVIOITU VV Nilkan nivelsiteiden anatomiaa ja patofysiologiaa Nilkan lateraaliset nivelsiteet ovat anteriorinen talofibulaarinen (FTA), kalkaneofibulaarinen (FC) ja posteriorinen talofibulaarinen (FTP) ligamentti (kuva 1). Nilkan lateraaliset nivelsidevammat ovat yleisimpiä. Tyypillinen vammamekanismi on supinaatio (jalkaterän plantaarifleksio, adduktio ja inversio). FTA-ligamentti vaurioituu yleisimmin, lisäksi FTA- ja FC-ligamenttien yhdistelmävammat ovat myös yleisiä (5,6). Yksittäiset FC- ja FTP-ligamenttivammat sekä niiden yhdistelmävammat ovat harvinaisia. Mediaalisesti sijaitseva deltaligamentti on viuhkamainen mediaalimalleolin ja taluksen yhdistävä nivelside (kuva 2). Deltaligamentin vammat liittyvät yleensä nilkkamurtumiin sekä laajoihin ligamenttivammoihin, joissa myös lateraaliset nivelsiteet ovat vaurioituneet. Pelkästään deltaligamentin vammautuminen on harvinaista (5), ja se liittyy tavallisimmin suurienergiaiseen nilkan pronaatioon (jalkaterän eversio- ja abduktiovammaan) (6). Sääri- ja pohjeluun yhdistävä distaalinen syndesmoosi muodostuu anteriorisesta tibiofibulaariligamentista (TFA), posteriorisesta tibiofibulaariligamentista (TFP) sekä interosseousligamentista. Syndesmoosille antaa myös lisätukea tibian ja fibulan välinen luuvälikal- Suomen Lääkärilehti 5/2011 vsk

2 KATSAUS Kirjallisuutta 1 Maehlum S, Dalfjord O. Acute sports injuries in Oslo: a one-year study. Br J Sports Med 1984;18: Sandelin J. Acute sports Injuries. A clinical and epidemiological study. HY Väitöskirja. Helsingin Yliopistopaino Kannus P, Renström P, Järvinen M. Nilkan akuutit nivelsiderepeämät leikkaus, kipsaus vai varhainen liikehoito? Duodecim 1991;107: Clanton TO, McGarvey W. Athletic injuries to the soft tissues of the foot and ankle. Kirjassa: Coughlin M, Mann R, toim. Surgery of the foot and ankle, 7. painos. Philadelphia: Mosby 1999; Broström L. Sprained ankles, anatomic lesions in recent sprains. Acta Chir Scand 1964;128: Rasmussen O. Stability of the ankle joint. Acta Orthopaedica 1985;56: Fritschy D. An unusual ankle injury in top skiers. Am J Sports Med 1989;17: Kerkhoffs G, Handoll H, de Bie R, Rowe B, Struijs P. Surgical versus conservative treatment for acute injuries of the lateral ligament complex of the ankle in adults. Cochrane Database Syst Rev 2002;3:CD van Rijn R, van Os A, Bernsen R, Luijstenburg P, Koes B, Bierma- Zeinstra S. Clinical research study: What is the clinical course of acute ankle sprains? A systematic literature review. Am J Med 2008;4: Slater H. Acute peroneal tendon tears. Foot Ankle Clin 2007;12: Kannus P, Jozsa L. Histopathological changes preceding spontaneous rupture of a tendon. A controlled study of 891 patients. J Bone Join Surg Am 1991;73: Abate M, Gravare-Silbernagel K, Siljeholm C ym. Pathogenesis of tendinopathies: inflammation or degeneration? Arthritis Res Ther 2009;11: Burner T, Rosenthal A. Diabetes and rheumatic diseases. Curr Opin Rheumatol 2009;21: O Brien T, Hart T, Gould J. Extraosseous manifestations of rheumatoid arthritis in the foot and ankle. Clin Orthop 1997;340: Squires N, Myerson M, Gamba C. Surgical treatment of peroneal tendon tears. Foot Ankle Clin 2007;12: Mann R, Thompson F. Rupture of the posterior tibial tendon causing flat foot. Surgical treatment. J Bone Joint Surg Am 1985;67: Richter M, Therman H, Huefner T, Schmidt U, Goesling T, Kretter C. Chopart joint fracture-dislocation: Initial open reduction provides better outcome than closed reduction. Foot Ankle Int 2004;5: Richter M, Wippermann B, Krettek C, Schratt H, Hufner T, Thermann H. Fractures and fracture dislocations of the midfoot: Occurence, causes and long-term results. Foot Ankle Int 2001;5: Bachmann L, Kolb E, Koller M, Steurer J, Riet G. Accuracy of Ottawa ankle rules to exclude fractures of the ankle and mid-foot: systematic review. BMJ 2003;326:417. KUVA 2. Deltaligamentti. KUVA 3. Kantaluu Tibia Deltaligamentti Nilkan etuvetolaatikkokoe: nilkan ollessa suorassa kulmassa vedetään kantapäätä eteenpäin. Periksianto ja kipu viittaavat FTA-ligamentin repeämään. vo. Syndesmoosivammat liittyvät yleisimmin fibulamurtumiin, mutta syndesmoosi voi vaurioitua myös ilman murtumaa. Syndesmoosivamma liittyy usein nilkan ulkorotaatiovammaan (4). Tyypillisenä vammamekanismina on kuvattu kilpapujottelijan portin ns. grenslaus, jossa sisäsuksi kääntyy äkillisesti ulospäin. Laskettelumonossa hyvin tuettu nilkka harvoin murtuu, mutta syndesmoosivammat ovat yleisiä (7). Perinteisesti nilkan nivelsidevammat ovat jaettu vaikeusasteensa mukaisesti kolmeen luokkaan (8). Ensimmäisen asteen vammat ovat nivelsiteiden venähdysvammoja, joissa KUVA 4. Nilkan inversiovääntökoe. nilkka on stabiili ja kipu sekä turvotus on vähäistä. Toisen asteen vammoissa nivelside tai nivelsiteet ovat osittain revenneet. Nilkka on lievästi epästabiili ja kipu sekä turvotus on kohtalaista. Kolmannen asteen vammoissa nivelside tai nivelsiteet ovat kokonaan revenneet, nilkka on selvästi epästabiili, voimakkaasti turvoksissa ja hyvin kivulias. Nilkan nivelsidevammojen luokittelua voidaan kuitenkin pitää pitkälti teoreettisena, koska sillä ei ole suurta merkitystä hoitoon tai ennusteeseen (8,9). Diagnoosi ja tutkiminen Potilaan tutkimisessa kiinnitetään huomiota kivun, turvotuksen ja hematooman sijaintiin. Etuvetolaatikkokoe (kuva 3) on kivulias, jos FTA-ligamentissa on repeämä. Periksianto saadaan esiin etuvetolaatikkokokeessa, kun FTAligamentti on täydellisesti repeytynyt ja myös etukapseli on vaurioitunut. Adduktio- tai inversiovääntökoe (kuva 4) on positiivinen, jos sekä FTA-ligamentti että FC-ligamentti ovat revenneet. Eversioväännössä ilmaantuva kipu viittaa deltaligamentin vammaan. Nilkkapotilaan syndesmoosin arviointi on aina tärkeää. Huomaamatta ja hoitamatta jäänyt epästabiili syndesmoosivamma johtaa vääjäämättä nilkan nivelhaarukan leviämiseen ja 358 Suomen Lääkärilehti 5/2011 vsk 66

3 TIETEESSÄ 20 Martin D, Kaplan P, Kahler D, Dussault R, Randolph B. Retrospective evaluation of graded stress examination of the ankle. Clin Orthop 1996;328: Pihlajamäki H, Hietaniemi K, Paavola M, Visuri T, Mattila V. Surgical versus functional treatment for acute ruptures of the lateral ligament complex of the ankle in young men: A randomized controlled trial. J Bone Joint Surg Am 2010;92: Pijnenburg A, Bogaard K, Krips R, Marti R, Bossuyt P, van Dijk C. Operative and functional treatment of rupture of the lateral ligament of the ankle. J Bone Joint Surg Br 2003;4: Tulikoura I. Milloin hoidan nilkan nyrjähdyksen leikkauksella? Suom Lääkäril 2010;35: Cass J, Morrey B, Katoh Y, Chao E. Ankle instability: Comparision of primary repair and delayed reconstruction after long-term follow-up study. Clin Orthop 1985;198: Jones M, Amendola A. Acute treatment of inversion ankle sprains: Immobilization versus functional treatment. Clin Orthop 2007;455: Kerkhoffs G, Rowe B, Assendelft W, Kelly K, Struijs P, van Dijk C. Immobilisation and functional treatment for acute lateral ankle ligament injuries in adults. Cochrane Database Syst Rev 2002;3:CD Hietaniemi K, Visuri T. Operatiivinen versus Air-Cast-ortoosi-hoito akuuttien nilkan lateraaliligamenttien vaikea-asteisten repeämien hoidossa prospektiivinen randomisoitu pitkäaikaisseurantatutkimus. SOT 1997;1: Povacs P, Unger F, Miller K, Tockner R, Resch H. A randomized, prospective study of operative and non-operative treatment of injuries of the fibular collateral ligaments of the ankle. J Bone Joint Surg Am 1998;80: Ferran N, Oliva F, Maffulli N. Ankle instability. Sports Med Arthrosc Rev 2009;17: Mattacola C, Dwyer M. Rehabilitation of the ankle after acute sprain or chronic instability. J Athl Train 2002;37: Kerkhoffs G, Struijs P, Marti R, Assendelft W, Blankevoort L, van Dijk C. Different functional treatment strategies for acute lateral ankle ligament injuries in adults. Cochrane Database Syst Rev 2002;3:CD McKeon P, Hertel J. Systematic review of postural control and lateral ankle instability, part II: Is balance training clinically effective? J Athl Train 2008;3: Ankle injuries. Kirjassa: Canale S, toim. Campbell s operative orthopaedics, 10. painos. Philadelphia: Mosby 2003; Broström L. Sprained ankles. Surgical treatment of chronic ligament ruptures. Acta Chir Scand 1966;132: Colville M, Marder R, Zarins B. Reconstruction of the lateral ankle ligaments. A biomechanical analysis. Am J Sports Med 1992;5: KUVA 5. Ristikoipikokeessa ilmaantuva kipu säären alaosaan viittaa syndesmoosivammaan. KUVA 6. Peroneus longus -jänteen (sininen) ja peroneus brevis -jänteen (vihreä) sijainti nilkan alueella myöhemmin artroosin kehittymiseen. Palpaatioarkuus syndesmoosialueella, kipu nilkan lateralisoinnissa (nilkkahaarukkatesti) ja erityisesti kipu nilkan ulkorotaatiossa viittaavat syndesmoosivammaan. Myös positiivinen ristikoipikoe (kuva 5) viittaa syndesmoosivammaan. Kliinisessä tutkimisessa tulee muistaa palpoida fibula koko säären alueelta. Kipu ja palpaatioarkuus pohkeen alueella fibulassa voi viitata fibulan proksimaaliseen murtumaan, mikä usein on merkki syndesmoosin vammasta. Nilkan loukanneella potilaalla voi myös olla peroneus- ja tibialis posterior -jänteiden vammat. Nämä jäävät valitettavan usein vamman alkuvaiheessa diagnosoimatta ja johtavat usein myöhäisongelmiin (10). Degeneratiivinen ja tendinopaattinen jänne katkeaa tervettä jännettä helpommin (11), joten erityisesti ikäihmisillä (12) sekä diabetesta (13) tai reumaa (14) sairastavilla tulee jännevaurion mahdollisuus pitää mielessä. Peroneusjänteen vammoissa on tyypillistä kipu ja turvotus lateraalimalleolin takana, mutta kipu voi tuntua myös laajemmin peroneusjänteiden alueella (15) (kuva 6). Jopa 30 %:lla potilaista, joilla on nilkkavamman jälkeinen epästabiilius, on jonkinasteinen peroneusjännevamma (15). Tavallisimmin tällöin on kyseessä ns. peroneus-split -vaurio jossa peroneus brevis -jänne on pitkittäin halki. Tibialis posterior -jänteen vammassa potilaalla on kipua ja turvotusta mediaalimalleolin alla ja takana. Jos vammasta on jo kulunut pidempään, voi jalkaholvi olla jo madaltunut (16). Peroneus- tai tibialis posterior -jänteiden täydelliset repeämät tulisi hoitaa leikkauksella vamman alkuvaiheessa (10,16). Nilkkapotilaan koko jalkaterän alue tulee aina muistaa tutkia. Vaikeassakin jalkaterän poikittaisnivelen (Chopartin nivel) tai distaalisen jalkateränivelen (Lisfrancin nivelen) (kuva 7) vammassa voi potilas itse mieltää vamman olevan nilkan alueella. Vammamekanismi on usein suurienergiainen, kuten putoaminen tai liikenneonnettomuus, mutta pienienergiaisessakin jalkaterän vääntövammassa voi syntyä leikkaushoitoa vaativa Chopartin tai Lisfran - cin nivelen luksaatio. Huomaamatta ja hoitamatta jäänyt Chopartin tai Lisfrancin niveltason vamma johtaa usein myöhäisongelmiin (17,18). Palpaatioarkuus jalkaterän ulkosyrjällä voi myös viitata uloimman metatarsaaliluun tyven murtumaan, ts. peroneus brevis -jänteen avulsioon. Vammautuneen nilkan röntgenkuvaus on aiheellinen, jos potilaalla on palpaatioarkuutta Suomen Lääkärilehti 5/2011 vsk

4 KATSAUS KUVA 7. Lisfrancin nivelen (sininen) ja Chopartin nivelen (vihreä) sijainti. KUVA 8. Levinnyt nivelhaarukka ja fibulan proksimaalinen murtuma viittaavat epästabiiliin, leikkaushoitoa vaativaan syndesmoosivammaan. mediaali- tai lateraalimalleolissa tai jos potilas ei kykene varaamaan loukkaantuneelle alaraajalleen (19). Röntgenkuvassa suljetaan pois murtumat sekä arvioidaan nivelhaarukan tilanne. Levinnyt nivelhaarukka ja suurentunut syndesmoosirako viittaavat epästabiiliin, leikkaushoitoa vaativaan syndesmoosivammaan (kuva 8). Jos potilaalla on turvotusta ja kipua jalkaterän keskialueella, tulee epäillä tämän tason vammaa. Tällöin jalkaterän röntgentutkimus on aiheellinen (19), ja epäselvissä tilanteissa nilkan ja jalan TT-tutkimus antaa usein lisäinformaatiota. Magneettikuvaus on aiheellinen akuuteissa nilkkavammoissa, jos on aihetta epäillä peroneusjänteen tai tibialis posterior -jänteen vammaa. Joskus nilkka jää epästabiiliksi tai kivu - liaaksi nivelsidevamman hoidosta huolimatta. Tällöin syyn selvittämiseksi on kliinisen tutkimuksen ja natiiviröntgenkuvien lisäksi tarpeen tehdä magneettikuvaus liitännäisvammojen, kuten osteokondraalisien vaurioiden ja jännevammojen poissulkemiseksi. Myöhäisoireena ilmenevän epästabiiliuden tutkimisessa on käytetty myös nilkan rasitusröntgentutkimusta. Adduktiovääntö-rasituskuvissa yli 15 asteen talar-tilting -kulmaa ja etuvetolaatikko-rasituskuvissa yli 5 mm periksiantoa on pidetty merkkeinä nilkan epästabiiliudesta (4). Rasituskuviin on kuitenkin suhtauduttava vähintäänkin varauksella, koska on todettu, että terveissäkin nilkoissa rasituskuvien tulokset vaihtelevat suuresti (4,20). Töölön sairaalassa olemme pitkälti luopuneet nilkan rasituskuvauksista. Myöhäisoireena ilmenevän epästabiiliuden toteaminen perustuu pääasiassa anamneesiin, kliiniseen tutkimukseen ja liitännäisvammojen poissulkuun. Hoito Valtaosa nilkan nivelsidevammoista (FTA, FC ja FTP) voidaan hoitaa konservatiivisesti. Osalle potilaista jää kuitenkin myöhäisongelmia epästabiiliuden, uusintanyrjähdysten tai kivun muodossa. Kiputuntemuksia on todettu olevan 5 25 %:lla potilaista kolme vuotta nivelsidevamman jälkeen (9). Uusintavammoja tai -nyrjähdyksiä on todettu 3 34 %:lla konservatiivisesti hoidetuista potilaista (9). Myöhäisoireiden ilmaantuvuus ei näyttäisi kuitenkaan olevan riippuvainen primaarisen vamman laajuudesta tai vaikeusasteesta (9). Runsaasti urheilua harrastavilla on enemmän myöhäisoireita ja vaivaa konservatiivisesti hoidetun lateraalisen nivelsidevamman jälkeen kuin muilla potilailla (9). Lateraalisten nivelsidevammojen hoito on edelleen kiistanalainen. Tutkimustulokset satunnaistetuista kontrolloiduista tutkimuksista, joissa on verrattu leikkaushoitoa ja konser- 360 Suomen Lääkärilehti 5/2011 vsk 66

5 TIETEESSÄ 36 Bahr R, Pena F, Shine J, Lew W, Tyrdal S, Engebretsen L. Biomechanics of ankle ligament reconstruction. An in vitro comparision of the Broström repair, Watson-Jones reconstruction, and a new anatomic reconstruction technique. Am J Sports Med 1997;4: Karlsson J, Bergsten T, Lansinger O, Peterson L. Reconstruction of lateral ligaments of the ankle for chronic lateral instability. J Bone Joint Surg Am 1988;70: Shea K. Technique for biotenodesis screw fixation in tendon-enhanced ankle ligament reconstruction. Techn Foot Ankle Surg 2003;1: Ramsey P, Hamilton W. Changes in tibiotalar area of contact caused by lateral talar shift. J Bone Joint Surg Am 1976;58: Handoll H, Rowe B, Quinn K, de Bie R. Interventions for preventing ankle ligament injuries. Cochrane Database Syst Rev 2001;3:CD Sidonnaisuudet Kirjoittajilla ei ole sidonnaisuuksia. KUVA 9. Nilkan tuetaan parhaiten funktionaalisella tukilastalla. Kuva julkaistaan tuen valmistajan Albrecht GmbH:n luvalla. KUVA 10. Tasapainolaudalla voidaan tehdä nilkan nivelsidevamman jälkeisiä tasapaino- ja koordinaatioharjoitteita. vatiivista hoitoa, ovat osittain ristiriitaisia. Siksi uudet hoitosuositukset perustuvatkin laajoihin systemaattisiin kirjallisuuskatsauksiin. Cohrane-katsauksessa, jossa analysoitiin 20 satunnaistettua kontrolloitua tutkimusta todettiin, että tutkimusnäyttöä leikkaushoidon tai konservatiivisen hoidon paremmuudesta lateraalisten nivelsidevammojen hoidossa ei ole (8). Tuoreessa suomalaiseen potilasaineistoon perustuvassa pitkäaikaisseurantatutkimuksessa leikkaushoidolla ja konservatiivisella hoidolla päästiin samanlaisiin toiminnallisiin tuloksiin (21). On kuitenkin viitteitä siitä, että leikkauksella hoidetuilla potilailla voisi olla vähemmän nilkan uusintanyrjähdyksiä (8, 21,22). Leikkaushoidon suuremmat komplikaatioriskit (8) ja kustannukset huomioon ottaen valtaosassa tapauksista konservatiivinen hoito on perusteltua. Hoitopäätökset on kuitenkin tehtävä yksilöllisesti, ja nuoren urheilijan vaikea-asteisen vamman leikkaushoito voi olla perusteltua (23). Nilkan revenneiden nivelsiteiden myöhäiskorjaus vuosienkin kuluttua on mahdollista ja tulokset ovat vertailukelpoiset varhaisvaiheen leikkaustulosten kanssa (24). Koska myöhäisoireiden ilmaantuvuuskaan ei näyttäisi olevan verrannollinen primaarisen vamman vaikeusasteeseen, on pääsääntöisesti suositeltavaa hoitaa nuoren aktiiviliikkujankin kolmannenkin asteen akuutti vamma konservatiivisesti. Hoitopäätökseen ei tulisi vaikuttaa se, että hoidetaanko potilasta julkisessa terveydenhuollossa vai vakuutusperusteisessa yksityisessä terveydenhuollossa. Nilkan lateraalisten nivelsidevammojen konservatiivisessa hoidossa tulisi immobilisaation sijaan pyrkiä ns. funktionaaliseen hoitoon (25,26). Alkuvaiheessa noudatetaan kolmen k:n periaatetta (kylmä, kohoasento ja kompressio), jonka tarkoitus on vähentää turvotusta ja kipua. Nilkka stabiloidaan parhaiten funktionaalisella tukilastalla (kuva 9), esimerkiksi ilmalastalla. Tuki estää nilkan sivuttaisliikkeet, mutta sallii koukistus- ja ojennusliikkeet. Pehmusteena ovat ilmatyynyt, jotka estävät lastaa painamasta ihoa. Tuki on potilaan helppo itse asentaa tarrakiinnitysten avulla. Tukilastan asettamisen jälkeen vammautuneelle raajalle varaaminen aloitetaan heti, kun kipu sen sallii. Tutkimuksissa, joissa on verrattu konservatiivista funktionaalista hoitoa leikkaushoitoon, on kuuden viikon tukilastahoidolla saavutettu hyviä tuloksia (27,28). Tutkimustietoa siitä, riittäisikö lyhyempikin tukilastahoito, on vähän (21). Funktionaalista tukilastaa on kuitenkin suositeltu pidettäväksi nilkan liikeharjoitteiden ja lajikohtaisten harjoitteiden tekemisen yhteydessä vielä 12 viikkoon asti vammasta (29). Lisäksi on todettu, että funktionaalinen tukilasta parantaa antamansa mekaanisen tuen lisäksi nilkan asentotuntoa (30). On viitteitä siitä, että nilkan teippaus ja elastinen tukisidos ovat funktionaalista tukilastaa huonompia vaihtoeh- Suomen Lääkärilehti 5/2011 vsk

6 KATSAUS Urheilijoiden harjoitusohjelmaan tulisi liittää nilkan asento tuntoa ja koordinaatiota parantavia harjoitteita. KUVA 11. Mukailtu Brorströmin toimenpide, jossa lateraaliset nivelsiteet on ommeltu ja sauma on vahvistettu ojentajajänteen retinaculumilla. KUVA 12. Syndesmoosivamma, jossa nivelhaarukan asento on palautettu ja syndesmoosi on stabiloitu ruuvilla. toja (31). Teippaus aiheuttaa enemmän iho-ongelmia (31). Kokemuksemme mukaan potilaat harvoin pitävät nilkkaa teipattuna paria viikkoa pitempään lääkärin suosituksista huolimatta. Nilkan dorsaali- ja plantaarifleksioharjoitteet, nilkka tukilastaan tuettuna, aloitetaan aikaisessa vaiheessa heti, kun kipu sallii liikkeet. Tasapaino- ja koordinaatioharjoitteet, esimerkiksi tasapainolaudan avulla (kuva 10), opetetaan potilaalle ja aloitetaan myös heti kivun salliessa. Tasapaino- ja koordinaatioharjoitteiden on todettu vähentävän uusintavammoja (32). Juokseminen ja palaaminen urheiluun aloitetaan tukilastan turvin kivun salliessa noin 5 8 viikkoa vammasta. Lateraalisten nivelsidevammojen diagnostiikka, konservatiivinen hoito ja fysioterapeuttinen ohjaus voidaan toteuttaa potilaan terveyskeskuksessa tai työterveyshuollossa. Potilasta tulisi neuvoa hakeutumaan kontrolliin, jos nilkka on edelleen kivulias kuusi viikkoa vammasta. Ortopedin konsultaatio on tarpeen, jos kuuden viikon konservatiivisen hoidon jälkeen nilkka on edelleen voimakkaasti kivulias ja turvoksissa, tai jos usean kuukauden konservatiivisen hoidon jälkeen nilkka tuntuu pettävän jalalle varatessa. Ortopedia tulee konsultoida jo aiemmin, jos herää epäily jännevammasta, syndesmoosin tai Chopartin tai Lisfrancin nivelen vammasta. Jos nilkan akuutti lateraalinen nivelsidevamma päätetään hoitaa leikkauksella, ommellaan ligamenttien päät yhteen tai kiinnitetään uudelleen irtoamiskohtaansa. Postoperatiivisesti on suositeltu kuuden viikon immobilisaatiota kipsisaappaassa tai ortoosissa (33), joskin lyhyempiäkin immobilisaatioaikoja on käytetty (4). Postoperatiivisesti potilas saa pääsääntöisesti varata heti kivun sallimissa rajoissa. Tasapaino- ja koordinaatioharjoitteet aloitetaan immobilisaation jälkeen. Juokseminen ja palaaminen urheiluun aloitetaan tukilastan turvin. Myöhäisoireena ilmenevän lateraalisten ligamenttien epästabiiliuden hoidossa päästään konservatiivisella hoidolla harvoin tyydyttävään tulokseen (4). Leikkaushoidossa on suositeltavampaa käyttää ligamenttien anatomisia 362 Suomen Lääkärilehti 5/2011 vsk 66

7 TIETEESSÄ rekonstruktioita, kuten Broströmin toimenpidettä (34) (kuva 11) kuin aikaisemmin paljon käytettyjä tenodeesitoimenpiteitä (35,36), joista tunnetuimpia ovat Evans ja Chrisman- Snook-toimenpiteet. Mukaillussa Broströmin toimenpiteessä FTA- ja FC-ligamentit ommellaan duplikoiden tai kiinnitetään takaisin verestettyyn kiinnityskohtaansa (37). Rekonstruktio voidaan vahvistaa fibulasta käännetyllä periostiläpällä tai ojentajajänteen retinaculumilla. Jos vaurioituneet ligamentit ovat niin huonokuntoisia, että niiden ompelu tai kiinnitys ei onnistu, voidaan ne myös rakentaa uudelleen anatomisesti esim. semitendinosusjännesiirteellä (38). Deltaligamentin vammojen hoito määräytyy yleensä siihen liittyvien muiden vammojen mukaan. Lateraalimalleolin murtumaan liittyvää deltaligamenttivammaa ei tarvitse korjata, jos nivelhaarukan anatomia normalisoituu murtuman ja mahdollisen syndesmoosivamman tarkan reduktion ja kiinnityksen jälkeen (4). Jos fibulamurtuman ja syndesmoosivamman reduktion ja kiinnityksen jälkeen nivelhaarukka on edelleen leveä, on syy yleensä epäanatomisessa murtuman tai syndesmoosin kiinnityksessä. Tällöin ei deltaligamentin korjauksesta ole apua, vaan murtuman ja syndesmoosin tarkka reduktio ja kiinnitys palauttavat yleensä nivelhaarukan anatomian. Erillisen deltaligamentivamman voi hoitaa konservatiivisesti. Kolmannen asteen repeämässä on suositeltu kuuden viikon immobilisaatiota ja lievemmissä vammoissa funktionaalista hoitoa (4). Deltaligamenttivammasta johtuva epästabiilius myöhäisoireena on äärimmäisen harvinaista (4). Syndesmoosin epästabiileissa vammoissa tulee nilkan nivelhaarukan anatomia palauttaa (39). Leikkauksessa fibulan distaalipään ja nivelhaarukan asento palautetaan ja syndesmoosi stabiloidaan esim. ruuvilla (kuva 12). Kun epäillään syndesmoosivammaa, mutta kuvauksissa syndesmoosin ja nivelhaarukan asento todetaan virheettömäksi ja kliinisessä tutkimuksessa nivelhaarukka stabiiliksi, voidaan hoito toteuttaa konservatiivisesti esimerkiksi ilmalastalla. Tällöin tulee kuitenkin seurantakuvauksissa varmistaa, että syndesmoosi kestää alaraajalle varaamisen, kun kävelyn harjoittelu aloitetaan. Vammojen ehkäisy Urheilulajeissa, joissa nilkan nivelsiteiden vammautumisriski on suuri (mm. jalkapallo ja koripallo), tulisi urheilijoiden harjoitusohjelmaan liittää nilkan asentotuntoa ja koordinaatiota parantavia harjoitteita. Tasapaino- ja koordinaatioharjoitteiden on todettu pienentävän nilkan nivelsiteiden vammautumisriskiä (32). Urheilijoille tarkoitettuja erilaisia nilkkaa stabiloivia ortooseja ja tukisidoksia on markkinoilla runsaasti. Lajiin soveltuva nilkkaa stabiloiva ulkoinen tuki vähentää nilkan nivelsidevammariskiä urheilulajeissa, joissa nilkan nivelsidevammoja syntyy paljon (40). Samanlaista nivelsidevammoja ehkäisevää vaikutusta ei ole voitu osoittaa korkeavartisten urheilukenkien, kuten koripallokenkien, käytöllä (40). Lopuksi Nilkan nivelsidevammoja sattuu paljon. Suuri osa potilaista on nuoria liikunnallisesti aktiivisia ihmisiä, joilla on korkea vaatimustaso nilkan toiminnan suhteen. Sekä yksittäisen potilaan että terveydenhuollon kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että määrällisesti merkittävä potilasryhmä tulee hoidetuksi asianmukaisesti ja kustannustehokkaasti. Tähän päästään huolellisella diagnostiikalla sekä nilkan akuuttien lateraalisten nivelsidevammojen hyvällä konservatiiviseen hoitoon painottuvalla hoidolla. Suomen Lääkärilehti 5/2011 vsk

8 TUOMAS LASSILA M.D., Specialist in Orthopaedics and Traumatology Helsinki University Central Hospital, Töölö Hospital, Department of Orthopaedics and Traumatology MIKKO KIRJAVAINEN, ILKKA KIVIRANTA ENGLISH SUMMARY Ankle ligament injuries Lateral ankle sprain is the most common injury in sports. The typical mechanism of injury to the lateral ligaments of the ankle (anterior talofibular, calcaneofibular and posterior talofibular ligament) is supination (inversion, plantar flexion and adduction of the foot). Injuries to the medial ligamentous complex (deltoid ligament) occur typically in association with lateral ligamentous injuries or ankle fractures. Isolated deltoid ligament injuries, though uncommon, may occur in eversion and abduction injuries of the ankle. The syndesmosis of the ankle is a ligamentous complex that connects the fibula to the tibia. Injuries to the syndesmosis are usually associated with fibular fractures, but a syndesmosis injury may also occur without a fracture. Physical examination reveals swelling, haematoma and pain on palpation over the injured ligaments. The anterior drawer test is usually positive in total ruptures of the anterior talofibular ligament. The inversion stress test can detect calcaneofibular ligament instability. Pain provoked by a crossed-leg test, lateralization or external rotation of the ankle are the usual findings associated with a syndesmosis injury. Tenderness proximally over the fibula may indicate a high fibular fracture associated with a syndesmosis injury. Physical examination of an injured ankle should also always include evaluation of the midfoot and the main tendons of the foot. Ankle radiography should be performed if there is tenderness in the malleolar zone or in the midfoot, or if the patient is unable to bear weight on the injured leg. There is no consensus on whether surgery is better than functional conservative treatment for acute lateral ankle ligament injuries. There is a tendency towards fewer recurrent ankle sprains in patients treated operatively. Given the risk of operative complications and higher costs associated with surgery, the majority of lateral ligamentous injuries should be managed with conservative functional treatment. Delayed repair of the ruptured ligaments of the ankle can be performed if the patient remains symptomatic after conservative treatment. Functional treatment, including a functional semirigid or lace-up support, early weight bearing and exercises to restore motion and strength, has been shown to be superior to immobilisation in the treatment of ankle sprains. Proprioceptive balance training has been shown to be effective in reducing recurrent ankle sprains. Surgical stabilization is usually the preferred treatment for patients with chronic ankle instability. Anatomic reconstructions, such as the modified Broström procedure, should be preferred over tenodesis procedures (Evans, Larsen, Watson-Jones, Chrisman-Snook procedures). The anatomic reconstructions have been shown to restore the ligamentous force patterns more closely to normal. Acute unstable syndesmosis injuries should be treated surgically with anatomical reduction and fixation of the distal fibula, if the latter is fractured. Deltoid ligament injuries can be treated conservatively. In low-grade injuries functional treatment is recommended. In total deltoid ligament ruptures immobilisation has been recommended. Exercise regimens including proprioceptive balance and coordination training should be recommended to people engaging in high risk activities, such as football and basketball. External ankle supports have also been shown to be effective in preventing ankle ligament injuries in high risk activities. 364 Suomen Lääkärilehti 5/2011 vsk 66

NILKAN LATERAALISETLIGAMENTTIVAMMAT - LEIKKAUSHOITO AKUUTISSA VAIHEESSA VAI MYÖHÄISREKONSTRUKTIO?

NILKAN LATERAALISETLIGAMENTTIVAMMAT - LEIKKAUSHOITO AKUUTISSA VAIHEESSA VAI MYÖHÄISREKONSTRUKTIO? NILKAN LATERAALISETLIGAMENTTIVAMMAT - LEIKKAUSHOITO AKUUTISSA VAIHEESSA VAI MYÖHÄISREKONSTRUKTIO? Julianna Weitz Tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta

Lisätiedot

NILKAN LATERAALIMALLEOLIN MURTUMAT OPERATIIVISESTI HOIDETTUJEN POTILAIDEN PITKÄAIKAISENNUSTE WEBERIN LUOKITUKSEN MUKAAN

NILKAN LATERAALIMALLEOLIN MURTUMAT OPERATIIVISESTI HOIDETTUJEN POTILAIDEN PITKÄAIKAISENNUSTE WEBERIN LUOKITUKSEN MUKAAN NILKAN LATERAALIMALLEOLIN MURTUMAT OPERATIIVISESTI HOIDETTUJEN POTILAIDEN PITKÄAIKAISENNUSTE WEBERIN LUOKITUKSEN MUKAAN Mika Ukkonen Syventävien opintojen kirjallinen työ 28.1.2011 Tampereen yliopisto

Lisätiedot

MCL repeämää ei tarvitse leikata akuutissa kombinoidussa ACL- ja gradus III MCL-vammassa. Prospektiivinen randomoitu tutkimus.

MCL repeämää ei tarvitse leikata akuutissa kombinoidussa ACL- ja gradus III MCL-vammassa. Prospektiivinen randomoitu tutkimus. MCL repeämää ei tarvitse leikata akuutissa kombinoidussa ACL- ja gradus III MCL-vammassa. rospektiivinen randomoitu tutkimus. Jyrki Halinen 1, Jan Lindahl 2, Eero Hirvensalo 2, Seppo Santavirta 2 1 Jorvin

Lisätiedot

Hyvä liikehallinta suojaa vammoilta

Hyvä liikehallinta suojaa vammoilta Hyvä liikehallinta suojaa vammoilta Kuva: Mika Hilska Irja Lahtinen Tutkimuskoordinaattori Fysioterapeutti Tampereen Urheilulääkäriasema 350 000 liikuntavammaa / vuosi Parkkari et. al. 1 Miksi liikuntavammojen

Lisätiedot

Tietokonetomografialla diagnosoidut jalkaterämurtumat Tampereen Yliopistollisessa Sairaalassa 2012-2014

Tietokonetomografialla diagnosoidut jalkaterämurtumat Tampereen Yliopistollisessa Sairaalassa 2012-2014 Tietokonetomografialla diagnosoidut jalkaterämurtumat Tampereen Yliopistollisessa Sairaalassa 2012-2014 Ville Ponkilainen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen Yliopisto Lääketieteen yksikkö

Lisätiedot

Nilkan lateraalisten nivelsidevammojen akuuttihoito ja alkuvaiheen terapeuttinen harjoittelu

Nilkan lateraalisten nivelsidevammojen akuuttihoito ja alkuvaiheen terapeuttinen harjoittelu Pauliina Heikkinen Susan Siren Nilkan lateraalisten nivelsidevammojen akuuttihoito ja alkuvaiheen terapeuttinen harjoittelu Metropolia Ammattikorkeakoulu Fysioterapeutti AMK Fysioterapian koulutusohjelma

Lisätiedot

Tutkimusnäytön siirtyminen hoitokäytännöksi - esimerkkinä akuutin nilkan nivelsidevamman operatiivinen hoito Suomessa 1986-2010

Tutkimusnäytön siirtyminen hoitokäytännöksi - esimerkkinä akuutin nilkan nivelsidevamman operatiivinen hoito Suomessa 1986-2010 Tutkimusnäytön siirtyminen hoitokäytännöksi - esimerkkinä akuutin nilkan nivelsidevamman operatiivinen hoito Suomessa 1986-2010 Heidi Haapasalo, Pekka Kannus, Heikki-Jussi Laine, Markku Järvinen, Teemu

Lisätiedot

Artoskopian indikaatiot nykypäivänä

Artoskopian indikaatiot nykypäivänä Artoskopian indikaatiot nykypäivänä Ortopedi Ilkka Peltokorpi VKS 10.9.2015 Polvi artroskopia Polven artroskopia indikaatiota on muokattu viime vuosina Polven arthroosin tähystyskirurgian vaikuttavuus

Lisätiedot

Kyynärnivelestä. Pekka Anttila ft OMT 21.03.2014 Oulu. Pan-14

Kyynärnivelestä. Pekka Anttila ft OMT 21.03.2014 Oulu. Pan-14 Kyynärnivelestä Pekka Anttila ft OMT 21.03.2014 Oulu Pan-14 Kyynärnivel 1. Humero-ulnaarinivel Lepoasento: 70º fleksio ja 10º supinaatio. Lukkoasento: Max. ekstensio ja supinaatio. 2. Humero-radiaalinivel

Lisätiedot

Ranneluumurtumat. Tero Kotkansalo Käsikirurgi TYKS, TULES klinikka

Ranneluumurtumat. Tero Kotkansalo Käsikirurgi TYKS, TULES klinikka Ranneluumurtumat Tero Kotkansalo Käsikirurgi TYKS, TULES klinikka Esityksen sisältö Yleistä Triquetrum Trapezium Capitatum Lunatum Pisiforme Hamatum Veneluu Yleistä Jaetaan: Perilunaarisiin Aksiaalisiin

Lisätiedot

Nilkan lateraalisen nivelsidevamman jälkeinen kuntoutus

Nilkan lateraalisen nivelsidevamman jälkeinen kuntoutus Nilkan lateraalisen nivelsidevamman jälkeinen kuntoutus Kuntoutusohjelma urheilijoille Janika Antinmaa Opinnäytetyö Toukokuu 2013 Fysioterapian koulutusohjelma Sosiaali- ja terveys- ja liikunta-ala OPINNÄYTETYÖN

Lisätiedot

Akillesjänteen repeämän diagnostiikka ja hoito

Akillesjänteen repeämän diagnostiikka ja hoito Katsaus tieteessä Heidi Haapasalo LT, liikuntalääketieteen, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri, kliininen opettaja Tampereen yliopisto heidi.haapasalo@uta.fi Ville M. Mattila LT, dosentti, ortopedian

Lisätiedot

Suomen Ortopediyhdistys XVIII Ortopedian ja traumatologian kurssi Hotelli Levitunturi, Kittilä 6.4.-11.4.2008

Suomen Ortopediyhdistys XVIII Ortopedian ja traumatologian kurssi Hotelli Levitunturi, Kittilä 6.4.-11.4.2008 Suomen Ortopediyhdistys XVIII Ortopedian ja traumatologian kurssi Hotelli Levitunturi, Kittilä 6.4.-11.4.2008 Traumakurssi 6.4.-8.4.2008 Su 6.4.08 13-18 Ilmoittautuminen, kurssireppujen jako 18-19 Avajaiset

Lisätiedot

Kai Puolakanaho & Tommi Tähtinen. KUNTOUTA ITSE NILKKASI Opas nilkkanyrjähdyksen omatoimiseen kuntoutukseen

Kai Puolakanaho & Tommi Tähtinen. KUNTOUTA ITSE NILKKASI Opas nilkkanyrjähdyksen omatoimiseen kuntoutukseen Kai Puolakanaho & Tommi Tähtinen KUNTOUTA ITSE NILKKASI Opas nilkkanyrjähdyksen omatoimiseen kuntoutukseen KUNTOUTA ITSE NILKKASI Opas nilkkanyrjähdyksen omatoimiseen kuntoutukseen Kai Puolakanaho & Tommi

Lisätiedot

Nilkkamurtuman leikkaushoidon komplikaatiot

Nilkkamurtuman leikkaushoidon komplikaatiot Mikko Ovaska, Rami Madanat, Tatu Mäkinen ja Jan Lindahl KATSAUS Nilkkamurtuman leikkaushoidon komplikaatiot Nilkkamurtuma on yleisin sairaalahoitoa vaativa murtuma työikäisessä väestössä. Stabiilit nilkkamurtumat

Lisätiedot

Patellaongelmat polven tekonivelleikkauksen yhteydessä

Patellaongelmat polven tekonivelleikkauksen yhteydessä !! Patellaongelmat polven tekonivelleikkauksen yhteydessä Dosentti Timo Puolakka Apulaisylilääkäri Ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Tekonivelsairaala Coxa Sidonnaisuudet Tutkimusrahoitusta:

Lisätiedot

Jalkateräkirurgian haasteet. Mikko Hautamäki Ortopedian ja traumatologian el Jalkaterä ja Reumakirurgian yksikkö HUS, Peijaksen sairaala

Jalkateräkirurgian haasteet. Mikko Hautamäki Ortopedian ja traumatologian el Jalkaterä ja Reumakirurgian yksikkö HUS, Peijaksen sairaala Jalkateräkirurgian haasteet Mikko Hautamäki Ortopedian ja traumatologian el Jalkaterä ja Reumakirurgian yksikkö HUS, Peijaksen sairaala Jalkaterän tavallisimmat vaivat Jalkaterä - rakenne ja biomekaniikkaa

Lisätiedot

Näin hoidan kierukkavammaa

Näin hoidan kierukkavammaa Näin hoidan kierukkavammaa Jyrki Halinen Ortopedi, Diacor Urheilulääketiede 2016 Näin hoidan kierukkavammaa Jyrki Halinen ortopedi Diacor Ruoholahti Diacor Leppävaara Diacor Tikkurila Leikkaukset Diacorin

Lisätiedot

Patellaluksaatioon liittyvät myöhäiskomplikaatiot ja niitä ennustavat tekijät

Patellaluksaatioon liittyvät myöhäiskomplikaatiot ja niitä ennustavat tekijät Patellaluksaatioon liittyvät myöhäiskomplikaatiot ja niitä ennustavat tekijät 45 potilaan retrospektiivinen tutkimus Johanna Karttunen, Kari Vanamo, Heikki Kröger Ortopedian, traumatologian ja käsikirurgian

Lisätiedot

Nuoren urheilijan alaraajan rasitus vammat. Panu Hirvinen, Ortopedi

Nuoren urheilijan alaraajan rasitus vammat. Panu Hirvinen, Ortopedi Nuoren urheilijan alaraajan rasitus vammat Panu Hirvinen, Ortopedi Varhaisen kasvuiän apofysiitit Apo = kärki Fyysi = liitos; kasvupiste Iitti = höpölöpö LUUN KASVUPISTE, JOHON JÄNNE KIINNITTYY Ainoastaan

Lisätiedot

SPORT-LÄÄKÄRIT KAMPISSA

SPORT-LÄÄKÄRIT KAMPISSA SPORT-LÄÄKÄRIT KAMPISSA 19.9.2013 TAPIO KALLIO Ortopedi, liikuntalääketieteen erikoislääkäri, Terveystalon urheilulääketieteen ylilääkäri ja erikoisalajohtaja. Polvitapaturmat, mm. eturistisiteen repeämät,

Lisätiedot

Suomen Ortopediyhdistys XX Ortopedian ja traumatologian kurssi Levi Summit, Kittilä 25.3.-30.3.2012

Suomen Ortopediyhdistys XX Ortopedian ja traumatologian kurssi Levi Summit, Kittilä 25.3.-30.3.2012 Suomen Ortopediyhdistys XX Ortopedian ja traumatologian kurssi Levi Summit, Kittilä 25.3.-30.3.2012 Su 25.3.2012 13:00 18:00 Ilmoittautuminen, kurssireppujen jako 18:00 19:00 Avajaiset Maanantai 26.3.2012

Lisätiedot

Hauislihaksen pitkän pään jänteen tenodeesi hidastaa supraspinatusjänteen repeämän korjausleikkauksesta toipumista

Hauislihaksen pitkän pään jänteen tenodeesi hidastaa supraspinatusjänteen repeämän korjausleikkauksesta toipumista Hauislihaksen pitkän pään jänteen tenodeesi hidastaa supraspinatusjänteen repeämän korjausleikkauksesta toipumista Juha Kukkonen ja Ville Äärimaa Ortopedian ja traumatologian klinikka, TYKS The aim of

Lisätiedot

KUNTOUTUS POLVIVAMMAN JÄLKEEN. 2.3.2015 Fysioterapeutti Anne Hietanen Asiantuntijapalvelut, artroprosessi TYKS

KUNTOUTUS POLVIVAMMAN JÄLKEEN. 2.3.2015 Fysioterapeutti Anne Hietanen Asiantuntijapalvelut, artroprosessi TYKS KUNTOUTUS POLVIVAMMAN JÄLKEEN 2.3.2015 Fysioterapeutti Anne Hietanen Asiantuntijapalvelut, artroprosessi TYKS s83.6 distorsio genu S83.0 luxatio patellae? S83.2 ruptura menisci? S83.3 nivelruston repeämä?

Lisätiedot

Aikuisen latuskajalan kirurginen hoito

Aikuisen latuskajalan kirurginen hoito Aikuisen latuskajalan kirurginen hoito Helka Koivu Terveystalo Pulssi, Turku There is a wide spectrum of surgical procedures for the management of adult-acquired flatfoot. Choosing the right option for

Lisätiedot

Esittelijä: Oikeusasiamiehensihteeri Kaija Tanttinen-Laakkonen

Esittelijä: Oikeusasiamiehensihteeri Kaija Tanttinen-Laakkonen 20.5.2002 2845/4/00 Ratkaisija: Oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio Esittelijä: Oikeusasiamiehensihteeri Kaija Tanttinen-Laakkonen LEIKKAUKSEN ODOTUSAJAN PITUUS, VOIMAVAROJEN VARAAMINEN PÄIVYSTYS- LEIKKAUKSIA

Lisätiedot

NILKAN LATERAALISTEN NIVELSITEIDEN REVÄHDYSVAMMAT JA FYSIOTERAPIA - SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKAT- SAUS

NILKAN LATERAALISTEN NIVELSITEIDEN REVÄHDYSVAMMAT JA FYSIOTERAPIA - SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKAT- SAUS OPINNÄYTETYÖ Oijusluoma Eveliina ja Tuomela Iida 2013 NILKAN LATERAALISTEN NIVELSITEIDEN REVÄHDYSVAMMAT JA FYSIOTERAPIA - SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKAT- SAUS RAMK FYSIOTERAPIAN KOULUTUSOHJELMA ROVANIEMEN

Lisätiedot

Magneettikuvauksen merkitys SER-tyyppisten ulkokehräsluun murtumien vakauden arvioinnissa

Magneettikuvauksen merkitys SER-tyyppisten ulkokehräsluun murtumien vakauden arvioinnissa Magneettikuvauksen merkitys SER-tyyppisten ulkokehräsluun murtumien vakauden arvioinnissa Simo Nortunen¹, Tapio Flinkkilä¹, Olli Savola¹, Sannamari Lepojärvi², Jaakko Niinimäki², Pasi Ohtonen¹, Iikka Lantto¹,

Lisätiedot

Polven eturistisiteen kirurgian vaikuttavuus satunnaistettujen kliinisten tutkimusten perusteella

Polven eturistisiteen kirurgian vaikuttavuus satunnaistettujen kliinisten tutkimusten perusteella Näyttöön perustuva ortopedia ARSI HARILAINEN JA ERIC LINKO Polven eturistisiteen kirurgian vaikuttavuus satunnaistettujen kliinisten tutkimusten perusteella Eturistisidevaurio on tavallisin urheilussa

Lisätiedot

VII Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi Oulu 8.4.2015 EL, LT Outi Väyrynen PPSHP

VII Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi Oulu 8.4.2015 EL, LT Outi Väyrynen PPSHP VII Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi Oulu 8.4.2015 EL, LT Outi Väyrynen PPSHP WHO:n lihavuuden luoki1elu BMI (body mass index) = paino (kg)/ pituus² (m²) Alipaino < 18.50 Normaali 18.50-24.99

Lisätiedot

KLASSISEN BALETIN TEKNIIKKA JA RASITUSVAMMAT JALAN JA NILKAN ALUEELLA

KLASSISEN BALETIN TEKNIIKKA JA RASITUSVAMMAT JALAN JA NILKAN ALUEELLA KLASSISEN BALETIN TEKNIIKKA JA RASITUSVAMMAT JALAN JA NILKAN ALUEELLA Anu Sinisalo Opinnäytetyö Elokuu 2009 Fysioterapian koulutusohjelma Pirkanmaan ammattikorkeakoulu 2 TIIVISTELMÄ Pirkanmaan ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Fysioterapian vaiku0avauus

Fysioterapian vaiku0avauus Fysioterapian vaiku0avauus Tomi Mikkola! HYKS, NaiS!! Sidonnaisuudet Luento-/konsultaatiopalkkiot:!!Abbot, Astellas Pharma, Boston Scientific, Contura! Käypä Hoito työryhmän jäsen (2011)! Virtsankarkailu

Lisätiedot

16.30-17.15 Professori Joseph Buckwalter Advances in Understanding of Post-Traumatic Osteoarthritis - Implications for Treatment of Joint Injuries

16.30-17.15 Professori Joseph Buckwalter Advances in Understanding of Post-Traumatic Osteoarthritis - Implications for Treatment of Joint Injuries Keskiviikko 21.11.2012 9.00-12.00 Messukeskus kokoussali 5 A Yhteiskokous SKY ja SAY 9.00-10.30 Mitä teemme ja minkälaisin tuloksin 10.30-11.00 Tauko 11-00-12.00 -onko laatua ilman rekistereitä 12.00-13.00

Lisätiedot

Kasvuikäisten eturistiside- ja nivelkierukkavammat

Kasvuikäisten eturistiside- ja nivelkierukkavammat Kasvuikäisten eturistiside- ja nivelkierukkavammat Reijo Paukku 1, Yrjänä Nietosvaara 2 1 Aava Orto-Lääkärit, Helsinki, Lasten ja nuorten sairaala, HUS 2 The incidence of anterior cruciate ligament (ACL)

Lisätiedot

Nilkkavammojen esiintyvyys ja niistä aiheutuneiden harjoitustaukojen pituudet 9-12-vuotiailla jalkapallonharrastajilla

Nilkkavammojen esiintyvyys ja niistä aiheutuneiden harjoitustaukojen pituudet 9-12-vuotiailla jalkapallonharrastajilla Nilkkavammojen esiintyvyys ja niistä aiheutuneiden harjoitustaukojen pituudet 9-12-vuotiailla jalkapallonharrastajilla Tuukka Tomminen Syventävien opintojen opinnäyte Tampereen Yliopisto Lääketieteen yksikkö

Lisätiedot

Suomen Ortopediyhdistys XVII Ortopedian ja traumatologian kurssi Hotelli Rukahovi, Kuusamo 2.-7.4.2006

Suomen Ortopediyhdistys XVII Ortopedian ja traumatologian kurssi Hotelli Rukahovi, Kuusamo 2.-7.4.2006 Suomen Ortopediyhdistys XVII Ortopedian ja traumatologian kurssi Hotelli Rukahovi, Kuusamo 2.-7.4.2006 Traumakurssi 2.4.-4.4.2006 Su 2.4.06 13-18 Ilmoittautuminen, kurssireppujen jako Rukahovin aula 18-19

Lisätiedot

Terveystalo Kampin Sport-osaajat

Terveystalo Kampin Sport-osaajat Terveystalo Kampin Sport-osaajat TAPIO KALLIO Ortopedi, liikuntalääketieteen erikoislääkäri, Terveystalon urheilulääketieteen ylilääkäri ja erikoisalajohtaja. Polvitapaturmat, mm. eturistisiteen repeämät,

Lisätiedot

KIVUNLIEVITYS: AC+H-HOITO OLI PAREMPI KUIN AC-HOITO

KIVUNLIEVITYS: AC+H-HOITO OLI PAREMPI KUIN AC-HOITO KIVUNLIEVITYS: AC+H-HOITO OLI PAREMPI KUIN AC-HOITO SYNVISC + asianmukainen hoito -ryhmässä WOMAC-kipupisteet pienenivät 12 kk kohdalla 38 %, kun taas pelkän asianmukaisen hoidon ryhmässä luku oli 13 %.

Lisätiedot

Jännebalansointi lihasaitiosyndrooman jälkeen

Jännebalansointi lihasaitiosyndrooman jälkeen Jännebalansointi lihasaitiosyndrooman jälkeen Heikki-Jussi Laine TAYS An overlooked or inadequately treated compartment syndrome at the lower extremity results in muscle necrosis and contracture, which

Lisätiedot

Ortoosijärjestelmä meningomyeloseeless ä. Orthonova Oy PL 107 00390 Helsinki 09-29 664 50 www.orthonova.fi

Ortoosijärjestelmä meningomyeloseeless ä. Orthonova Oy PL 107 00390 Helsinki 09-29 664 50 www.orthonova.fi Ortoosijärjestelmä meningomyeloseeless ä Orthonova Oy PL 107 00390 Helsinki 09-29 664 50 www.orthonova.fi Funktionaalinen jako leesiotason mukaan S3 Lihasten toimintavajaus: -Jalkaterän sisemmät lihakset

Lisätiedot

NILKAN VÄÄNTÖVAMMOJEN MAGNEETTIKUVAUS

NILKAN VÄÄNTÖVAMMOJEN MAGNEETTIKUVAUS Opinnäytetyö AMK Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma Röntgenhoitaja 2011 Matti Pelkonen NILKAN VÄÄNTÖVAMMOJEN MAGNEETTIKUVAUS Systemaattinen kirjallisuuskatsaus OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ Turun

Lisätiedot

LIIKUNTAVAMMOJEN EHKÄISY

LIIKUNTAVAMMOJEN EHKÄISY LIIKUNTAVAMMOJEN EHKÄISY - Systemaattinen katsaus satunnaistetuista ja kontrolloiduista liikuntavammojen ehkäisyyn tähtäävistä tutkimuksista * Artikkeli perustuu Sari Aaltosen ja Heli Karjalaisen Jyväskylän

Lisätiedot

Olkapään sairauksien kuntoutus

Olkapään sairauksien kuntoutus Hyvinvointia työstä Olkapään sairauksien kuntoutus Esa-Pekka Takala Dos., ylilääkäri 16.2.2016 Työterveyslaitos E-P Takala:Olkapään sairauksien kuntous www.ttl.fi 2 Esa-Pekka Takala Sidonnaisuudet LKT,

Lisätiedot

SPORT-LÄÄKÄRIT KAMPISSA

SPORT-LÄÄKÄRIT KAMPISSA SPORT-LÄÄKÄRIT KAMPISSA 15.10.2013 TAPIO KALLIO Ortopedi, liikuntalääketieteen erikoislääkäri, Terveystalon urheilulääketieteen ylilääkäri ja erikoisalajohtaja. Polvitapaturmat, mm. eturistisiteen repeämät,

Lisätiedot

Akuutti polvikipu voi olla vamman aiheuttama

Akuutti polvikipu voi olla vamman aiheuttama Näin tutkin TIMO JÄRVELÄ Kipeä polvi Polvivaivat ovat jokapäiväisiä ongelmia lääkärien vastaanotoilla. Kyseessä voi olla vamman äkillisesti aiheuttama tai vähitellen alkanut ja ajan kuluessa pahentunut

Lisätiedot

Nilkan instabiliteetin tunnistaminen, tutkiminen ja fysioterapia

Nilkan instabiliteetin tunnistaminen, tutkiminen ja fysioterapia Jessiina Pentikäinen ja Miia Pikkala Nilkan instabiliteetin tunnistaminen, tutkiminen ja fysioterapia Koulutustilaisuus Seinäjoen ammattikorkeakoulun fysioterapeuttiopiskelijoille Opinnäytetyö Syksy 2015

Lisätiedot

MITÄ UUTTA BOTULIINIHOIDOISTA?

MITÄ UUTTA BOTULIINIHOIDOISTA? LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS KUNTOOTUS KOHALLEEN KUOPIO 10.-11.9.2015 MITÄ UUTTA BOTULIINIHOIDOISTA? Heli Sätilä LT, Lastenneurologi Ylilääkäri Päijät-Hämeen ks Liiallinen syljeneritys: johdanto Esiintyy

Lisätiedot

NILKKAMURTUMASTA KUNTOUTUMINEN

NILKKAMURTUMASTA KUNTOUTUMINEN NILKKAMURTUMASTA KUNTOUTUMINEN Kuopion yliopistollinen sairaala Fysiatrian klinikka Ortopedian, traumatologian klinikka 1 SISÄLLYSLUETTELO Lukijalle... 3 Leikkaus... 3 Leikkauksen ja kipsauksen jälkeinen

Lisätiedot

16.10.2011 HISTORIAA KINESIOTEIPPAUS TEIPIN OMINAISUUKSIA TEIPIN RAJOITUKSET FYSIOLOGISET VAIKUTUKSET

16.10.2011 HISTORIAA KINESIOTEIPPAUS TEIPIN OMINAISUUKSIA TEIPIN RAJOITUKSET FYSIOLOGISET VAIKUTUKSET KINESIOTEIPPAUS HISTORIAA Kinesioteippaus sai alkunsa Japanista 1970 luvulla josta se levisi urheilijoiden kautta Periaate on fiksaation sijasta aktivoida ja näin tukea kudosten paranemisprosessia ja liikemallien

Lisätiedot

Bicepsin distaalijänteen korjaus vapaalla jännesiirteellä. Kliiniset, röntgenologiset ja biomekaaniset tulokset 15 potilaalla 10-vuotisseurannassa

Bicepsin distaalijänteen korjaus vapaalla jännesiirteellä. Kliiniset, röntgenologiset ja biomekaaniset tulokset 15 potilaalla 10-vuotisseurannassa Bicepsin distaalijänteen korjaus vapaalla jännesiirteellä. Kliiniset, röntgenologiset ja biomekaaniset tulokset 15 potilaalla 10-vuotisseurannassa Martti Vastamäki, Heidi Vastamäki-Mehtälä Sairaala ORTON

Lisätiedot

Suomen Ortopediyhdistyksen ohjelma Operatiivisilla päivillä 2011 Helsingin Messukeskus 23. 25.11.2011

Suomen Ortopediyhdistyksen ohjelma Operatiivisilla päivillä 2011 Helsingin Messukeskus 23. 25.11.2011 Suomen Ortopediyhdistyksen ohjelma Operatiivisilla päivillä 2011 Helsingin Messukeskus 23. 25.11.2011 KESKIVIIKKO 23.11.2011 15.00 18.00 SOY/Vapaat esitelmät I / Kokoussali 5A Puheenjohtajat Minna Laitinen

Lisätiedot

Ohjeita polven tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle

Ohjeita polven tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle Ohjeita polven tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää polven tähystysleikkauksen jälkeistä kuntoutumista.

Lisätiedot

Transtibiaalinen vs. anteromediaalinen tekniikka eturistisiteen rekonstruktiossa. 265 potilaan seurantatutkimus

Transtibiaalinen vs. anteromediaalinen tekniikka eturistisiteen rekonstruktiossa. 265 potilaan seurantatutkimus tibiaalinen vs. anteromediaalinen tekniikka eturistisiteen rekonstruktiossa. 265 potilaan seurantatutkimus Arsi Harilainen, Patrick Björkman, Jerker Sandelin Sairaala ORTON Recent studies have suggested

Lisätiedot

Tukipohjalliset ratkaisu kaikkiin jalkaongelmiin?

Tukipohjalliset ratkaisu kaikkiin jalkaongelmiin? Tukipohjalliset ratkaisu kaikkiin jalkaongelmiin? Seppo Anttila Ortopediaklinikka Ortis, Kuopio Johdanto Tukipohjallisten kritiikitön käyttö on maassamme viime vuosina huolestuttavasti lisääntynyt ja niiden

Lisätiedot

Jalkaterän ja nilkan vammojen ennaltaehkäiseviä harjoitteita 12 14 vuotiaille joukkuevoimistelijoille

Jalkaterän ja nilkan vammojen ennaltaehkäiseviä harjoitteita 12 14 vuotiaille joukkuevoimistelijoille Jalkaterän ja nilkan vammojen ennaltaehkäiseviä harjoitteita 12 14 vuotiaille joukkuevoimistelijoille Tuulia Pasanen Opinnäytetyö toukokuu 2015 Fysioterapian koulutusohjelma Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala

Lisätiedot

Huomio kokonaisvaltaiseen harjoitteluun - Suuntana pitävä keskivartalo. Liikuntavammojen ehkäisyohjelma

Huomio kokonaisvaltaiseen harjoitteluun - Suuntana pitävä keskivartalo. Liikuntavammojen ehkäisyohjelma Huomio kokonaisvaltaiseen harjoitteluun - Suuntana pitävä keskivartalo Without fit and healthy athletes there would not be any exciting Olympic Games. They are our most cherished assets. It is, therefore,

Lisätiedot

Single Bundle STG ACL rekonstruktio, tuloksia Sairaala ORTONin prospektiivisista tutkimuksista

Single Bundle STG ACL rekonstruktio, tuloksia Sairaala ORTONin prospektiivisista tutkimuksista Single Bundle STG ACL rekonstruktio, tuloksia Sairaala ORTONin prospektiivisista tutkimuksista Arsi Harilainen Sairaala ORTON Siirryttyämme patellajänteen käytöstä koukistajajänteisiin olemme käynnistäneet

Lisätiedot

MITEN POTILAAN KUVAAMAT OIREET LIITTYVÄT TEKONIVELKOMPLIKAATIOIHIN

MITEN POTILAAN KUVAAMAT OIREET LIITTYVÄT TEKONIVELKOMPLIKAATIOIHIN MITEN POTILAAN KUVAAMAT OIREET LIITTYVÄT TEKONIVELKOMPLIKAATIOIHIN Kokemukseen pohjautuvaa tietoa tarkoitettu fysioterapeuteille, jotka suorittavat t määräaikaistarkastuksia ä i k t k i tekonivelpotilaille

Lisätiedot

Akillesjännerepeämän hoidon kehittyminen ja komplikaatiot oululaisilla potilailla 1979 2011

Akillesjännerepeämän hoidon kehittyminen ja komplikaatiot oululaisilla potilailla 1979 2011 Akillesjännerepeämän hoidon kehittyminen ja komplikaatiot oululaisilla potilailla 1979 2011 Iikka Lantto, Juuso Heikkinen, Pasi Ohtonen, Juhana Leppilahti Kirurgian klinikka, Oulun yliopistollinen sairaala

Lisätiedot

Vuoto jatkuu interventioradiologiaa vai kirurgiaa

Vuoto jatkuu interventioradiologiaa vai kirurgiaa Vuoto jatkuu interventioradiologiaa vai kirurgiaa Minna Laitinen Ortopedia ja traumatologia, Tuki- ja liikuntaelinkirurgian klinikka, Tampereen yliopistollinen sairaala Pelvic fractures are rare injuries

Lisätiedot

28.5.2015. Nuoren urheilijan alaraajaongelmien ennaltaehkäisy ja kuntoutus 21.05.2015 Juha Hiltunen ft OMT URHEILIJOIDEN VAIVAT

28.5.2015. Nuoren urheilijan alaraajaongelmien ennaltaehkäisy ja kuntoutus 21.05.2015 Juha Hiltunen ft OMT URHEILIJOIDEN VAIVAT Nuoren urheilijan alaraajaongelmien ennaltaehkäisy ja kuntoutus 21.05.2015 Juha Hiltunen ft OMT URHEILIJOIDEN VAIVAT Tavalliset tapaturmat Rasitusvammat Erilaiset sairaudet Juha Hiltunen ft OMT 21.11.2009

Lisätiedot

KÄYPÄ HOITO. Akillesjännerepeämät lisääntyneet kirurginen vai konservatiivinen hoito? Juhana Leppilahti, Jarmo Kangas ja Sakari Orava

KÄYPÄ HOITO. Akillesjännerepeämät lisääntyneet kirurginen vai konservatiivinen hoito? Juhana Leppilahti, Jarmo Kangas ja Sakari Orava KÄYPÄ HOITO Akillesjännerepeämät lisääntyneet kirurginen vai konservatiivinen hoito? Juhana Leppilahti, Jarmo Kangas ja Sakari Orava Urheiluun liittyvät miesten täydelliset akillesjännerepemät ovat lisääntyneet

Lisätiedot

KASVOJEN ALUEEN PAHOINPITELYVAMMAT. Mikko Aho Osastonylilääkäri Savonlinnan Keskussairaala

KASVOJEN ALUEEN PAHOINPITELYVAMMAT. Mikko Aho Osastonylilääkäri Savonlinnan Keskussairaala KASVOJEN ALUEEN PAHOINPITELYVAMMAT Mikko Aho Osastonylilääkäri Savonlinnan Keskussairaala SO WHAT!? YLEISIMMÄT VAMMATYYPIT KNK-LÄÄKÄRIN OSUUS, HOIDOT ENSIHOITO HOIDON KIIREELLISYYS? KASVOVAMMAT Suomessa

Lisätiedot

Polven nivelrikon hoitaminen alkaa jalasta

Polven nivelrikon hoitaminen alkaa jalasta Polven nivelrikon hoitaminen alkaa jalasta Agilium Freestep Agilium Freestep Ottobock 1 Uutta ajattelua Tuore lähestymistapa hoitoon Nivelrikko on maailman yleisin aikuisten nivelsairaus. Väestön ikääntymisen

Lisätiedot

Laura Lindholm ja Anne Metsomäki. Poweria potkuun. Ohjatun jalkateräharjoittelun vaikutukset neljän kuukauden intervention jälkeen

Laura Lindholm ja Anne Metsomäki. Poweria potkuun. Ohjatun jalkateräharjoittelun vaikutukset neljän kuukauden intervention jälkeen Laura Lindholm ja Anne Metsomäki Poweria potkuun Ohjatun jalkateräharjoittelun vaikutukset neljän kuukauden intervention jälkeen Opinnäytetyö Syksy 2009 Sosiaali- ja terveysalan yksikkö Fysioterapian koulutusohjelma

Lisätiedot

Elämää talus- ja calcaneusmurtuman jälkeen

Elämää talus- ja calcaneusmurtuman jälkeen Karoliina Anttonen, Tiina Hannikainen ja Silla Tarvainen Elämää talus- ja calcaneusmurtuman jälkeen Töölön sairaalassa hoidettujen potilaiden fyysinen toimintakyky sekä heidän kokemuksiaan fysioterapiasta

Lisätiedot

VARAUS JA LIIKERAJOITUKSET LONKAN TEKONIVELLEIKKAUKSEN JÄLKEEN

VARAUS JA LIIKERAJOITUKSET LONKAN TEKONIVELLEIKKAUKSEN JÄLKEEN JARI SYRJÄNEN, ORTOPEDI ORTON OY, TEKONIVELOSASTO VARAUS JA LIIKERAJOITUKSET LONKAN TEKONIVELLEIKKAUKSEN JÄLKEEN Sidonnaisuudet Smith & Nephew Zimmer Stryker Biomet DePuy Historiaa Perinteenä ollut rajoiuaa

Lisätiedot

Postoperatiivisen i peroneushermovaurion hoitokäytännöistä Suomen endoproteesihoitajat ry. Tietoja ja ajatuksia tekonivelpotilaan hoidosta 19.- 21.4.2007 Katri Patteri fysioterapeutti Tekonivelsairaala

Lisätiedot

Potilasvahingot nilkkamurtumien diagnostiikassa ja hoidossa

Potilasvahingot nilkkamurtumien diagnostiikassa ja hoidossa Potilasvahingot nilkkamurtumien diagnostiikassa ja hoidossa Eero Hirvensalo, Jarkko Pajarinen, Ari Majola, Jari Salo, Reima Palonen, Ole Böstman Potilasvakuutuskeskus ja Töölön sairaala, HYKS Among the

Lisätiedot

JALAN JA NILKAN HALLINTAA KEHITTÄVÄ HARJOITUSOHJELMA KILPATANSSIJOILLE

JALAN JA NILKAN HALLINTAA KEHITTÄVÄ HARJOITUSOHJELMA KILPATANSSIJOILLE JALAN JA NILKAN HALLINTAA KEHITTÄVÄ HARJOITUSOHJELMA KILPATANSSIJOILLE Saila Kyrönlahti Kalle Tuori Opinnäytetyö Syyskuu 2010 Fysioterapian koulutusohjelma Tampereen ammattikorkeakoulu 2 TIIVISTELMÄ Tampereen

Lisätiedot

Synnytykseen liittyvät neuropatiat äidillä. Juhani V. Partanen Jorvin sairaala Kliinisen neurofysiologian osasto

Synnytykseen liittyvät neuropatiat äidillä. Juhani V. Partanen Jorvin sairaala Kliinisen neurofysiologian osasto Synnytykseen liittyvät neuropatiat äidillä Juhani V. Partanen Jorvin sairaala Kliinisen neurofysiologian osasto Synnytyskomplikaatioiden syitä Hypoteeseja altistumisesta neuropatialle: Vauvan koko ylittää

Lisätiedot

Syndesmoosin vamma ja kiinnitys supinaatio-ulkorotaatio-tyypin nilkkamurtumissa:

Syndesmoosin vamma ja kiinnitys supinaatio-ulkorotaatio-tyypin nilkkamurtumissa: Syndesmoosin vamma ja kiinnitys supinaatio-ulkorotaatio-tyypin nilkkamurtumissa: Prospektiivinen randomisoitu tutkimus Harri Pakarinen, Tapio Flinkkilä, Pasi Ohtonen, Pekka Hyvönen, Martti Lakovaara, Juhana

Lisätiedot

Olkanivel (glenohumeraalinivel)

Olkanivel (glenohumeraalinivel) 5155 Katsausartikkeli Tämä artikkelin sähköinen versio on laajempi kuin painetussa lehdessä sivuilla 5155 61 julkaistu versio. Olkanivelen sijoiltaanmeno ja siitä johtuva nivelen instabiliteetti JARKKO

Lisätiedot

Rintalasta-solisluunivelen posteriorinen sijoiltaanmeno

Rintalasta-solisluunivelen posteriorinen sijoiltaanmeno TAPAUSSELOSTUS Tatu Mäkinen, Rami Madanat, Mikko Heinänen, Tuomas Brinck ja Jarkko Pajarinen Rintalasta-solisluunivelen posteriorinen sijoiltaanmeno Rintalasta-solisluunivelen posteriorinen luksaatio on

Lisätiedot

Tibian mal- ja nonunionin hoidon indikaatiot ja tekniikat

Tibian mal- ja nonunionin hoidon indikaatiot ja tekniikat Tibian mal- ja nonunionin hoidon indikaatiot ja tekniikat Jukka Ristiniemi OYS Suomessa julkaistiin kymmenen vuotta sitten säärimurtumien Käypä Hoito -suositus (1). Tässä suosituksessa murtumien pääasialliseksi

Lisätiedot

Jalkaterän ja nilkan ylipronaatio ja toiminnallinen harjoittelu

Jalkaterän ja nilkan ylipronaatio ja toiminnallinen harjoittelu Hanne Markkanen, Ville Määttänen, Anni Pitkänen Jalkaterän ja nilkan ylipronaatio ja toiminnallinen harjoittelu o Metropolia Ammattikorkeakoulu Fysioterapeutti AMK Fysioterapian koulutusohjelma Opinnäytetyö

Lisätiedot

SAAPASKIPSI BIOHAJOAVASTA MATERIAALISTA

SAAPASKIPSI BIOHAJOAVASTA MATERIAALISTA SAAPASKIPSI BIOHAJOAVASTA MATERIAALISTA Joni Hirsimäki Tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen laitos / kirurgia Joulukuu 2014 ITÄ SUOMEN YLIOPISTO

Lisätiedot

Nilkkamurtuman leikkaushoidon jälkeisen syvän infektion riskitekijät

Nilkkamurtuman leikkaushoidon jälkeisen syvän infektion riskitekijät Nilkkamurtuman leikkaushoidon jälkeisen syvän infektion riskitekijät Mikko T. Ovaska, Tatu J. Mäkinen, Rami Madanat, Kaisa Huotari, Tero Vahlberg, Eero Hirvensalo, Jan Lindahl Ortopedian ja traumatologian

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Sairaalan volyymi. Leikkaajan volyymi(bozic et al. JBJS Am 2010) Standardoidut prosessit

Sairaalan volyymi. Leikkaajan volyymi(bozic et al. JBJS Am 2010) Standardoidut prosessit Konsta Pamilo } Potilaskohtaiset (Husted et al. Acta Ortho 2008) Ikä Siviilisääty Sukupuoli Liitännäissairaudet Sosiaaliset tekijät (den Hartog et al. 2015) Preop. Ja postop hemoglobin Kävelyn apuvälineiden

Lisätiedot

AC-luksaation hoito tähystysavusteisella TightRope-kiinnityksellä

AC-luksaation hoito tähystysavusteisella TightRope-kiinnityksellä AC-luksaation hoito tähystysavusteisella TightRope-kiinnityksellä Tapio Flinkkilä, Kai Sirniö Kirurgian klinikka, OYS Olkasolisnivelen (AC-nivel) vammoista suuri osa voidaan hoitaa konservatiivisesti.

Lisätiedot

Onko nivelrikko esteenä liikunnan harrastamiselle? Jari Parkkari

Onko nivelrikko esteenä liikunnan harrastamiselle? Jari Parkkari Onko nivelrikko esteenä liikunnan harrastamiselle? Jari Parkkari Lonkka- ja polvinivelrikon yleisyys < 45 -vuotiailla 0.5%:lla 75-84v. naisista ja miehistä 20%:lla lonkan nivelrikko 75-84v. naisista 32%:lla

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA Ohjeita peukalon cmc-nivelen luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää peukalon cmc-nivelen luudutusleikkaukseen

Lisätiedot

Kirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016. Spondylodiskiitti. Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS.

Kirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016. Spondylodiskiitti. Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS. Kirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016 Spondylodiskiitti Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS Ortopediset selkäsairaudet Degeneratiiviset prolapsi stenoosi

Lisätiedot

Tiedonhankintatavat kliinisen fysioterapian tutkimuksessa

Tiedonhankintatavat kliinisen fysioterapian tutkimuksessa Tiedonhankintatavat kliinisen fysioterapian tutkimuksessa Arja Häkkinen Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylän yliopisto 27.4.2012 Objective of EVB physiotherapy: To see that research and development

Lisätiedot

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism Final SmPC and PL wording agreed by PhVWP December 2011 SUMMARY OF PRODUCT CHARACTERISTICS New Class Warnings

Lisätiedot

Nilkan ja jalkaterän asennon yhteys jalkapallovammoihin

Nilkan ja jalkaterän asennon yhteys jalkapallovammoihin Aino Koskinen, Helena Linnanmäki, Elina Myllymäki Nilkan ja jalkaterän asennon yhteys jalkapallovammoihin Naisjalkapalloilijoiden alaraajojen tutkiminen FPI-6-mittarilla Metropolia Ammattikorkeakoulu Fysioterapeutti

Lisätiedot

Tuplasiirre polven eturistisiteen rekonstruktioleikkaukseen

Tuplasiirre polven eturistisiteen rekonstruktioleikkaukseen Tuplasiirre polven eturistisiteen rekonstruktioleikkaukseen Timo Järvelä 1,2 1 Ortopedian Klinikka, Hatanpään Sairaala, Tampere, 2 Urheiluklinikka ja Sairaala Mehiläinen, Tampere Sixty-five patients were

Lisätiedot

DISTAALISTEN TIBIAMURTUMIEN MINI-INVASIIVINEN HOITO MEDIAALISILLA LUKKOLEVYILLÄ

DISTAALISTEN TIBIAMURTUMIEN MINI-INVASIIVINEN HOITO MEDIAALISILLA LUKKOLEVYILLÄ DISTAALISTEN TIBIAMURTUMIEN MINI-INVASIIVINEN HOITO MEDIAALISILLA LUKKOLEVYILLÄ Harri Saarinen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen laitos Ortopedian tutkimusryhmä Marraskuu

Lisätiedot

Lonkkamurtumapotilaan laiminlyöty (?) lääkehoito. Matti J.Välimäki HYKS, Meilahden sairaala Endokrinologian klinikka Helsinki 5.2.

Lonkkamurtumapotilaan laiminlyöty (?) lääkehoito. Matti J.Välimäki HYKS, Meilahden sairaala Endokrinologian klinikka Helsinki 5.2. Lonkkamurtumapotilaan laiminlyöty (?) lääkehoito Matti J.Välimäki HYKS, Meilahden sairaala Endokrinologian klinikka Helsinki 5.2.2010 Osteoporoosin lääkehoito Mitä pitempi kokemus, sitä skeptisempi suhtautuminen

Lisätiedot

Kyynärnivelen alueen monimurtumat ja luksaatiot

Kyynärnivelen alueen monimurtumat ja luksaatiot Kyynärnivelen alueen monimurtumat ja luksaatiot Tapio Flinkkilä, Kai Sirniö Oulun yliopistollinen sairaala, Oulu Vuosina 1999 2009 Oulun yliopistollisessa sairaalassa hoidettiin 92 kyynärnivelen murtumaluksaatiota,

Lisätiedot

Alipaineimuhoidon käyttö laajoissa pehmytkudosvammoissa ja avomurtumissa monivammapotilailla

Alipaineimuhoidon käyttö laajoissa pehmytkudosvammoissa ja avomurtumissa monivammapotilailla Alipaineimuhoidon käyttö laajoissa pehmytkudosvammoissa ja avomurtumissa monivammapotilailla Töölön sairaala, plastiikkakirurgian klinikka Lea Pulliainen, LL, plastiikkakirurgi Erkki Tukiainen, professori,

Lisätiedot

Laadukkaisiin verryttelyihin kannattaa satsata!

Laadukkaisiin verryttelyihin kannattaa satsata! Liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden terveyshyödyt tunnetaan hyvin. Liikunnalla voi olla myös terveydelle haitallisia puolia ja usein nämä ilmenevät tuki- ja liikuntaelimistön vammoina. Kolme yleisimmin

Lisätiedot

Liikuntavamman ensiapu ja diagnostiikka

Liikuntavamman ensiapu ja diagnostiikka Liikuntavamman ensiapu ja diagnostiikka Ville Waris ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri, lääketieteen tohtori Lääkärikeskus Ikioma Mikkelin keskussairaala akuutit vammatyypit Pään vammat: aivotärähdys,

Lisätiedot

Tekonivelpotilaan leikkausindikaatiot, lonkan tekonivelleikkaukset. Matti Seppänen Ortopedi Lasten ja nuorten aikuisten lonkkakeskus TYKS

Tekonivelpotilaan leikkausindikaatiot, lonkan tekonivelleikkaukset. Matti Seppänen Ortopedi Lasten ja nuorten aikuisten lonkkakeskus TYKS Tekonivelpotilaan leikkausindikaatiot, lonkan tekonivelleikkaukset Matti Seppänen Ortopedi Lasten ja nuorten aikuisten lonkkakeskus TYKS Polvi- ja lonkkanivelrikko Polvi- ja lonkkanivelrikko Suomalaisen

Lisätiedot

Spondylolyysin ja spondylolisteesin leikkaushoidon indikaatiot, tekniikat

Spondylolyysin ja spondylolisteesin leikkaushoidon indikaatiot, tekniikat Spondylolyysin ja spondylolisteesin leikkaushoidon indikaatiot, tekniikat Olli Pajulo Lastenkirurgian, ortopedian,traumatologian erik.kääk. LT, Dos. Lastenkirurgia/ Lastenklinikka TYKS Operatiivisen hoidon

Lisätiedot

Bunionette MTP V edellisen pikkuveli

Bunionette MTP V edellisen pikkuveli Bunionette MTP V edellisen pikkuveli Helka Kurikka Kirurginen sairaala, Ortopedian ja traumatologian klinikka ja Paimion sairaala, Reumasairauksien yksikkö, TYKS Bunionette is a common, but rarely symptomatic

Lisätiedot