KÄYPÄ HOITO. Akillesjännerepeämät lisääntyneet kirurginen vai konservatiivinen hoito? Juhana Leppilahti, Jarmo Kangas ja Sakari Orava

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KÄYPÄ HOITO. Akillesjännerepeämät lisääntyneet kirurginen vai konservatiivinen hoito? Juhana Leppilahti, Jarmo Kangas ja Sakari Orava"

Transkriptio

1 KÄYPÄ HOITO Akillesjännerepeämät lisääntyneet kirurginen vai konservatiivinen hoito? Juhana Leppilahti, Jarmo Kangas ja Sakari Orava Urheiluun liittyvät miesten täydelliset akillesjännerepemät ovat lisääntyneet viime vuosina. Taustalla ovat kuntoilun suosion kasvu ja pallopelien lisääntynyt harrastaminen. Repeämän aiheuttaa jännedegeneraation lisäksi ulkoinen vamma. Vaurion kliininen diagnoosi on yleensä helppo, mutta virhediagnoosit viivästyttävät joskus hoitoa. Nuorilla, urheilijoilla sekä kroonisissa repeämissä pidetään leikkausta ensisijaisena hoitona, kun taas iäkkäämpien fyysisesti passiivisten ihmisten varhaiset repeämät voidaan hoitaa myös konservatiivisesti. Leikkaushoito sallii varhaisen mobilisaation, jolloin jänteen kollageenisäikeet orientoituvat vedon suuntaisesti. Tällöin pohjelihas atrofioituu vähemmän, lihasvoima palautuu nopeammin, nilkan liikkuvuus on parempi ja paluu entiselle aktiivisuustasolle on helpompi kuin kipsi-immobilisaatiolla hoidetuilla. Konservatiivisen hoidon haittoja ovat nilkan pidemmästä immobilisaatiosta johtuva lihasatrofia, pohkeen toimintakyvyn heikkeneminen, suurempi uudelleen repeytymisen riski sekä akillesjänteen pidentymisen vaara. Sen etuja ovat leikkauskomplikaatioiden puuttuminen, lyhyempi sairaalassaoloaika ja pienemmät hoitokulut. Leikkauksenjälkeinen nilkan varhaismobilisaatio on korvaamassa kipsi-immobilisaation. Konservatiivista hoitoa ollaan myös kehittämässä kipsi-immobilisaatiosta funktionaaliseksi hoidoksi. Lisätutkimusta sen eduista ja riskitekijöistä tarvitaan kuitenkin vielä. Ambroise Paré kuvasi akillesjännerepeämän jo vuonna 1575, mutta tämä vamma pysyi suhteellisen harvinaisena aina 1950-luvulle, minkä jälkeen repeämän ilmaantuvuus on lisääntynyt teollistuneissa maissa. Tyyppipotilas on 40- vuotias, kuntoilumielessä sisäpallopelejä (esim. sulkapalloa, lentopalloa) harrastava mies, jolla ei ole aikaisemmin esiintynyt akillesvaivoja. Täydellisen akillesjännerepeämän hoito on jakanut vuosikymmeniä mielipiteitä ortopediassa ja urheilulääketieteessä luvulle saakka akillesrepeämää ei hoidettu mitenkään tai käytettiin tukisiteitä vaihtelevia aikoja. Jo 1920-luvulta leikkausta on ehdotettu ensisijaiseksi hoitomuodoksi (Quénu ja Stoïanovitch 1929). Sodan jälkeen kirurgiaa pidettiin ensisijaisena (Christensen 1953, Arner ja Lindholm 1959). Sitten mielenkiinto ei-kirurgista hoitoa kohtaan lisääntyi, koska havaittiin, että leikkaukseen liittyi suurentunut komplikaatioriski, ja konservatiivinen hoito vähensi kustannuksia (Lancet 1973). Vasta ja 1980-lukujen vaihteessa tehtiin vertailevia tutkimuksia operatiivisen ja konservatiivisen hoidon välillä. Osassa ei saatu eroa hoitoryhmien välille (Termansen ja Damholt 1979, Nistor 1981) ja osa puolsi kirurgista hoitoa (Häggmark ym. 1986). Nykyään leikkausta pidetään ensisijaisena hoitona nuorilla, urheilijoilla sekä kroonisissa repeämissä, kun taas iäkkäämpien, fyysisesti passiivisten ihmisten varhaiset repeämät voidaan hoi- Duodecim 114: ,

2 taa myös konservatiivisesti (Landvater ja Renström 1992). Viime aikoina mielenkiinto on kohdistunut postoperatiiviseen varhaismobilisaatioon, josta on raportoitu hyviä tuloksia motivoituneilla ja yhteistyökykyisillä potilailla (Cetti ym. 1994, Mandelbaum ym. 1995). Myös ei-operatiivisesta funktionaalisesta hoidosta on raportoitu ensimmäiset tulokset (Thermann ym. 1995). Epidemiologia Weiner ja Lipscomb (1956) raportoivat akillesjännerepeämän olevan kolmanneksi yleisin spontaani jännerepeämä, kun taas Jozsan ym. (1989) aineistossa se oli yleisin. Akillesrepeämän ilmaantuvuus on lisääntynyt ruotsalaisten tutkimusten mukaan viimeisten 30 vuoden aikana ja oli 1970-luvulla keskimäärin 4 8 repeämää sataatuhatta asukasta kohden vuodessa (Nillius ym. 1976, Wählby 1978, Möller ym. 1996). Oulun kaupungissa ilmaantuvuus kasvoi vuosina yli kolminkertaiseksi ja oli 1990-luvulla jopa kuusinkertainen (18/ ) tutkimuksen alkuvaiheeseen verrattuna (Leppilahti ym. 1996). Erityisesti miehillä urheiluun liittyvät akillesrepeämät lisääntyivät huomattavasti (kuva 1). Taustalla ovat kuntoilun suosion kasvu ja pallopelien lisääntynyt harrastaminen. Keskimäärin % akillesrepeämistä sattuu urheilussa ja varsinkin kuntoilussa, jossa tarvitaan äkillistä ponnistusta tai kiihdytystä. Pallopelien osuus on ollut yli 60 % useissa tutkimuksissa (Nillius ym. 1976, Jozsa ym. 1989, Cetti ym. 1993). Kansalliset erot ovat kuitenkin huomattavia. Sulkapallo on ollut yleisin vamman aiheuttaja ruotsalaisissa ja tanskalaisissa tutkimuksissa ja omassa aineistossamme, jalkapallo saksalaisissa, laskettelu itävaltalaisissa ja koripallo yhdysvaltalaisissa aineistoissa (Leppilahti 1996). Repeämät ovat useammin vasemmanpuoleisia, koska vasen jalka on useammin ponnistava jalka. Molemminpuoliset samanaikaiset repeämät ovat harvinaisia; niitä esiintyy lähinnä henkilöillä, joilla on jokin systeemitauti tai pitkäkestoinen kortisonilääkitys. Traumaattinen molemminpuolinen repeämä on hyvin harvinainen (Orava ym. 1996). Pääosa akillesrepeämäpotilaista on miehiä (suhde 6:1) ja potilaiden ikä on keskimäärin Ilmaantuvuus/ Vuosi K u v a 1. Urheiluun liittyvien ( ) ja muiden ( ) akillesrepeämien vuosittainen ilmaantuvuus Oulussa. Aikasarjassa kolmen vuoden liukuva keskiarvo kullekin vuodelle. 40 vuotta, mikä on alhaisempi kuin muissa spontaaneissa jännerepeämissä (Jozsa ym. 1989). Valtaosa potilaista on kuntoilijoita, ja kahdeksasosa kilpaurheilijoita. Suhde on erilainen osittaisissa akillesrepeämissä: niissä kilpaurheilijoiden osuus on jopa 75 % (Denstaad ja Roaas 1979). Patofysiologia Katkenneessa jänteessä todetaan lähes aina degeneratiivisia muutoksia (hypoksinen degeneraatio, mukoidi degeneraatio, jännelipomatoosi tai kalkkitendopatia yksittäisenä tai yhdistelmänä), vaikka potilaalla ei ennen jänteen katkeamista ole esiintynyt mitään edeltäviä oireita (Kannus ja Jozsa 1991). Toistuvien pikkutraumojen katsotaan aiheuttavan mikrorepeämiä, joiden regeneraatio ei ole riittävä paikallisen verenkierron puutteellisuuden takia. Lopulta jänne heikkenee ratkaisevasti altistuen täydelliselle repeämälle. Degeneraatioteoriaa tukevat angiografiset, histologiset ja kirurgiset havainnot. Lagergren ja Lind- 164 J. Leppilahti ym.

3 holm (1958) osoittivat angiografiatutkimuksissa jänteen verenkierron heikentyneen 2 6 cm:n matkalta alakiinnityskohdasta, ja tämä on useimmiten myös repeämäkohta. Kvist ym. (1992) havaitsivat verisuonitukoksia tai tulehdusmuutoksia tai molempia kaikissa revenneissä akillesjänteissä sekä niiden paratenonissa. Iän mukana myös jänteen jäykkyys lisääntyy ja viskoelastisuus vähenee ja alttius jännerepeämälle kasvaa. Fysiologisen teorian mukaan jännerepeämän primaarinen syy on häiriö lihas-jänneyksikön normaalissa inhibitorisessa mekanismissa, jolloin liiallinen, koordinoimaton lihassupistus voi aiheuttaa jännerepeämän. Tätä tukee Barfredin (1973) kokeellinen tutkimus, jossa voimakas lihaskontraktio sai nukutetulla rotalla aikaan terveen akillesjänteen repeämän. Fysiologinen tekijä ja degeneraatio voivat vaikuttaa yhdessä, mikä selittää äkillisessä ponnistuksessa tai kiihdytyksessä sattuneita akillesrepeämiä. Diagnoosi Vaikka akillesrepeämän diagnoosi ei yleensä ole vaikea, virhediagnooseja kuitenkin tapahtuu noin 20 %:ssa tapauksista ensitutkimuksen yhteydessä (Inglis 1976, Carden ym. 1987), mikä johtaa hoidon viivästymiseen. Tavallisimmat virhediagnoosit ovat nilkan distorsio, ruhje tai pohjelihasvenähdys. Omassa aineistossamme virhediagnoosien osuus oli 5 % (Leppilahti 1996). Repeämän yhteydessä potilas kokee äkillisen kivun, joka pian hellittää. Potilaasta tuntuu kuin joku potkaisisi takaa. Osa repeämistä saattaa olla kivuttomia. Potilas ei kykene nousemaan varpailleen. Sen sijaan nilkan ojennusta voi olla jäljellä varpaan koukistaja- ja peroneusjänteiden toiminnan ansiosta. Repeämäkohdalla on tunnettavissa kuoppa. Mitä pidempi aika on kulunut repeämän ja tutkimuksen välillä, sitä enemmän turvotus ja hematooma estävät tuntemasta kuoppaa. Kliinikon käytettävissä on myös testejä. Thompsonin ja Dohertyn testissä (1962) (potilas mahallaan nilkka tuetta) pohkeen puristaminen ei aiheuta nilkan ojennusta. Copelandin (1990) testissä potilas on mahallaan polvi 90 astetta koukussa. Pohkeeseen asetetaan verenpainemansetti ja 100 mmhg:n paine. Nilkan passiivinen koukistus ei muuta painetta repeämäpuolella, kun terveellä puolella todetaan noin 40 mmhg:n suuruinen paineen nousu. Kaikukuvaus auttaa epäselvissä tilanteissa ja silloin, kun trauman ja diagnoosin välillä on kulunut pitkä aika. Se on nopea, halpa, toistettava, ei-invasiivinen ja ionisoimaton, ja se mahdollistaa myös dynaamisen tukimuksen. Osittaisen akillesrepeämän erottaminen täydellisestä repeämästä vaatii kuitenkin kokemusta. Magneettikuvauksen (MK) etuja ovat erinomainen pehmytkudoskontrasti, noninvasiivisuus ja ionisoimattomuus. Se on kuitenkin kallis, aikaa vievä ja saatavuudeltaan rajallinen menetelmä. Tietokonetomografia on ionisoiva tutkimus, ja kuvaus rajoittuu aksiaalitasoon. Pehmytkudosradiografiassa pieni varjostunut Kagerin kolmio, pienentynyt Toygarin kulma (ihon repeämäkohdalle aiheuttama kulma, joka piirtyy filmille) sekä insertiossa poikkeava akillesjänteen etuääriviiva (Arnerin merkki) viittaavat akillesrepeämään (Cetti ja Andersen 1993). Useimmiten akillesrepeämän diagnoosi on selvä jo kliinisen tutkimuksen perusteella, eikä radiologisia tutkimuksia tarvita tuoreessa repeämässä ennen leikkausta. Kroonisissa repeämissä kaikukuvaus ja MK auttavat leikkaushoidon suunnittelussa. Konservatiivista hoitoa haittaa repeämissä (10 20 %) muodostuva laskostunut läppä, joka voidaaan todeta MK:lla (Landvater ja Renström 1992). OYS:ssa akillesrepeämädiagnoosi tehtiin vuosina (101 potilasta) kliinisen tutkimuksen perusteella 71 %:ssa tapauksista ja preoperatiivinen kaikututkimus suoritettiin 29 %:lle. Konservatiivinen hoito Akillesrepeämän konservatiivinen hoito sisältää yleensä kahdeksan viikon kipsisaapasimmobilisaation, jossa nilkka pidetään ojennuksessa neljä viikkoa ja saman ajan neutraaliasennossa, jonka aikana potilas voi tukeutua jalkaan. Kipsin poiston jälkeiseen kuntoutukseen kuuluu kevyitä aktiivisia konsentrisia ja hitaita isokineettisiä harjoitteita sekä varovaisia passiivisia venytyksiä ensimmäisinä päivinä (I vaihe). Aktiiviset manuaalisesti ja kuminauhalla vastustetut harjoitukset sekä Akillesjännerepeämät lisääntyneet kirurginen vai konservatiivinen hoito? 165

4 venyttelyt dynaamisin liikkein vedessä, seinään nojaten tai kiilalautavenytyksin kuuluvat toiseen vaiheeseen. Tätä seuraavat eksentriset harjoitteet omaa painoa vastuksena käyttäen tai lisävastuksin, nopeat isokineettiset harjoitteet sekä tasapaino-proprioseptiikkaharjoitteet (III vaihe). Eri voimaominaisuuksien harjoittelu sekä lajiharjoitteet kuuluvat neljänteen vaiheeseen (Pöllänen ja Saarela 1995). Nonoperatiivista hoitoa ollaan kehittämässä kipsi-immobilisaatiosta funktionaalisen hoidon suuntaan (Thermann ym. 1995). Lisätutkimusta sen eduista ja riskitekijöistä tarvitaan kuitenkin vielä. Klinikassamme leikkaushoito on ensisijalla; konservatiivisesti hoidettuja on ollut vain 2 % repeämäpotilaista. Leikkaushoito Akuutti ja subakuutti repeämä. Useimmat akillesrepeämät hoidetaan akuutissa vaiheessa (alle viikko), osa subakuuttina (1 4 viikkoa). Leikkaustekniikoita on useita, ja kirurgit ovat erimielisiä niiden paremmuudesta. Osa käyttää suturaatiota ilman kudosvahvistusta ja osa käyttää vahvistukseen esimerkiksi yhtä gastrocnemiusfaskialäppää. Näistä menetelmistä ei ole tehty satunnaistettua vertailevaa tutkimusta. Sen sijaan Ma ja Griffithin (1977) kuvaamaa perkutaanista tekniikkaa on verrattu avoimeen tekniikkaan. Perkutaanisesti leikatuilla kosmeettinen tulos oli parempi ja pohjelihasvoimat todettiin yhtä hyviksi, mutta uusintarepeämien määrä oli suurempi, minkä vuoksi tutkijat eivät suositelleet tekniikkaa urheilijoiden hoitoon (Bradley ja Tibone 1990). Oma hoitokäytäntömme varhaisissa repeämissä on ollut suturaatio ja vahvistus yhdellä aponeuroosiläpällä. Krackowin ym. (1986) ommeltekniikka ilman kudosvahvistusta sallii myös varhaisen mobilisaation, ja siitä on julkaistu hyviä tuloksia 1990-luvulla (Mandelbaum ym. 1995) (kuva 2). Nilkan varhainen postoperatiivinen mobilisaatio (Jacobs ym. 1978), yleistyi 1990-luvulla, ja sillä on saatu hyviä tuloksia aktiivisten, yhteistyökykyisten potilaiden hoidossa (Carter ym. 1992, Cetti ym. 1994, Mandelbaum ym. 1995). Akillesjännerepeämän kuntoutus voidaan jakaa kolmeen vaiheeseen, joista ensimmäinen vastaa jänteen paranemisen tulehdusvaihetta, toinen proliferatiivista vaihetta ja kolmas jänteen uudelleenjärjestymisvaihetta. Landvater ja Renström (1992) suosittavat nilkan immobilisoimista 7 10 vuorokauden ajaksi, kunnes haava on parantunut. Sen jälkeen käytetään 4 5 viikkoa ortoosia, joka sallii nilkan aktiivisen ja passiivisen ojentamisen neutraaliasennosta 20 asteen koukistukseen. Mandelbaum ym. (1995) aloittavat nilkan toiminnallisen kuntouttamisen jo kahden päivän kuluttua (passiivinen liikeharjoittelu) ja varhaisen tukeutumisen raajaan kaksi viikkoa leikkauksesta. Krooninen repeämä (yli 4 viikkoa) on harvinainen. Siihen liittyy vaikea kirurginen hoitoongelma pohjelihasten vetäytymisen ja jännepuutoksen takia. Vanhojen repeämien hoidossa jännesauman vahvistaminen on tarpeen. Leikkaustekniikoita on useita, ja niihin kuuluvat autogeeninen kudosvahvistus esimerkiksi aponeuroosiläpällä tai peroneus-, flexor digitorum longus- tai flexor hallucis longus -jänteellä, vapaa kudossiirre tai allografti sekä synteettisten materiaalien käyttö (dacron ja Marlex-polyetyleeniverkko). Synteettinen polyetyleeniverkko toimii tukirakenteena, johon fibroottinen kudos kasvaa ja kypsyy vähitellen kollageenisäikeiksi vedon suuntaisesti. Vähäistä vierasesinereaktiota tiedetään tapahtuvan kollageenin kypsymisvaiheessa (Ozaki ym. 1989). Aikaisemmin käytettiin hiilikuitua, mutta sen fragmentaatio indusoi kudoksessa huomattavan vierasesinereaktion, johon liittyi kudosödeema sekä kollageenisynteesin heikkenemistä (Amis ym. 1984). Eri leikkausmenetelmien käytöstä vanhoissa repeämissä ei ole tehty vertailevaa tutkimusta. Hoitokäytäntömme kroonisissa repeämissä on ollut kudosvahvistus yhdellä tai kahdella aponeuroosiläpällä. Kroonisissa repeämissä kuntoutus on muuten sama kuin varhaisrepeämissä, mutta immobilisaatiovaihe kestää 3 viikkoa. Konservatiivisen ja kirurgisen hoidon vertailu Vain muutamia vertailevia tutkimuksia on tehty konservatiivisen ja leikkaushoidon välillä luvulla Inglis (1976) ja Jacobs ym. (1978) suosittivat kirurgista hoitoa, kun taas Nistor 166 J. Leppilahti ym.

5 K u v a 2. Krackowin ym. (1986) ommeltekniikka jännerepeämässä. Toinen ommelrivi voidaan lisätä jänteen keskiosaan vahvistukseksi (Mandelbaum ym. 1995). (1981), joka ensimmäisenä suoritti prospektiivisen vertailun kirurgisen ja konservatiivisen hoitoryhmän välillä, havaitsi lopputulosten olevan yhtä hyviä molemmissa ryhmissä. Cettin ym. (1993) julkaisemassa satunnaistetussa vertailussa kirurgisesti hoidetuista (suturaatio ja kipsisaapas kuusi viikkoa) useampi palasi entiselle aktiivisuustasolle, ja tässä ryhmässä pohjelihasatrofia oli myös harvinaisempaa ja nilkan liikkeet olivat paremmat ja potilailla esiintyi vähemmän jälkioireita kuin konservatiivisesti (kipsisaapas kahdeksan viikkoa) hoidetuilla. Kolmannessa satunnaistetussa tutkimuksessa verrattiin konservatiivista funktionaalista hoitoa operatiiviseen funktionaaliseen hoitoon. Ryhmien välillä ei havaittu merkitseviä eroja (Thermann ja Zwipp 1995). Cardenin ym. (1987) tutkimuksessa hoitotulokset eivät eronneet toisistaan varhain hoidetuilla (2 vrk repeämästä) mutta olivat paremmat kirurgisessa ryhmässä myöhään hoidetuilla (yli viikko repeämästä). Akillesjännerepeämät uusiutuvat keskimäärin 13.4 %:lla konservatiivisesti hoidetuista, mutta vain 1.4 %:lla leikatuista (kirjallisuuskatsaus Cetti ym. 1993) (taulukko 1). Erityisesti %:ssa akillesrepeämistä muodostuva laskostunut läppä haittaa parantumista nonoperatiivisessa hoidossa (Landvater ja Renström 1992). Isojen kompli- Akillesjännerepeämät lisääntyneet kirurginen vai konservatiivinen hoito? 167

6 T a u l u k k o 1. Kirurgisesti ja konservatiivisesti hoidettujen potilaiden (n = 4 597) komplikaatiot (kirjallisuuskatsaus Cetti ym. 1993). Komplikaatiot Leikatut Konserva- (n = 4 083) tiivisesti hoidetut (n = 514) n % n % Isot Uusintarepeämä Syvä infektio Ihonekroosi Krooninen fisteli Syvä laskimotukos Keuhkoembolia Kuolema Akillesjänteen löysyys Toinen uusintarepeämä Pysyvä talipes equinus Yhteensä Pienet Kiinnikkeisyys Haavan viivästynyt paraneminen Ihon tuntohäiriöt Pinnallinen infektio Ommelgranulooma Tilapäinen fisteli Yhteensä Kaikkiaan K u v a 3. Postoperatiivisessa kuntoutuksessa käyttämämme ventraalinen ortoosi. kaatioiden määrä on leikatuilla keskimäärin 3.4 % ja konservatiivisesti hoidetuilla 18.1 %. Pienet kirurgiset komplikaatiot hidastavat paranemista mutta heikentävät harvoin lopullista hoitotulosta. Viime aikoina infektiot on saatu vähenemään jopa 1 2 %:iin. Lihas-jänneyksikön voima vähenee konservatiivisesti hoidetuilla, koska akillesjänne jää useammin pitemmäksi ja löysäksi, mikä aiheuttaa heikkoutta jopa 30 %:lla. Postoperatiivisella varhaiskuntoutuksella pohjelihasvoima voi palautua jo puolessa vuodessa (Mandelbaum ym. 1995). Leikkauksen jälkeen paluu entiselle aktiivisuustasolle on yleisempää kuin konservatiivisen hoidon jälkeen. Keskimäärin 62 % leikatuista ja 52 % konservatiivisesti hoidetuista palautui Cettin ym. (1993) aineistossa entiselle tasolleen urheilussa, kun taas 21 % leikatuista ja 41 % muista jäi aiempaa heikommin aktiivisiksi. Postoperatiivisesti funktionaalisella lastalla hoidetuista 80 % palautui samalle tasolle ja 7 % jäi heikommalle; postoperatiivisessa kipsiryhmässä osuudet olivat 50 ja 13 % (Cetti ym. 1994). Leikkaushoito sallii varhaisen mobilisaation, jolloin jänteen kollageenisäikeet orientoituvat vedon suuntaisesti ja pohjelihas atrofioituu vähemmän (lihasvoima palautuu paremmin), ja myös nilkan liikkuvuus on parempi kuin kipsihoidossa (Järvinen 1996). Ehkäisy Akillesjänne repeää useimmiten ilman edeltäviä oireita, ja siksi sen estäminen on vaikeaa. Tiedetään, että fyysisesti passiivinen elämäntyyli heikentää jänteen verenkiertoa. Repeämän riskitekijöitä ovat myös riittämätön lämmittely, äkillinen jäähtyminen, riittämätön tai väärä venyttely, lihaskireys, lihasheikkous, lihasväsymys, lihasvoimien epätasapaino (agonisti antagonisti) sekä aikaisemmat arpeumat lihasjännekudoksessa (Safran ym. 1989). Harjoittelun tiedetään parantavan lihas-jänneyksikön verenkiertoa, nopeuttavan aineenvaihduntaa ja hidastavan ikääntymisen aiheuttamia muutoksia. Lihasten vahvistaminen lisää yksikön supistusvoimaa vahvistaen samalla sidekudoselementtejä, jolloin vahva lihas-jänneyksikkö kykenee absorboimaan enemmän energiaa. Vahva lihas uupuu hitaammin, mikä vähentää alttiutta vammoille. 168 J. Leppilahti ym.

7 Asianmukainen lämmittely lisää lihas-jänneyksikön sidekudoksen elastisuutta, jolloin tarvitaan suurempi voima ja jännekudoksen venyminen repäisemään kollageenikudosta. Lämmittely saa aikaan myös lihasrelaksaatiota vähentämällä lihassukkuloiden herkkyyttä venytykselle ja hermopäätteiden aktiivisuutta. Lämmittelyn vaikutuksesta lihassupistus on myös nopeampi ja voimakkaampi (Safran ym. 1989). Lihas-jänneyksikön toistuva venyttely vähentää jänteen tensiota ja pienentää näin repeytymisriskiä. Liiallinen venyttely on sen sijaan haitallista, ja kivulias ylivenytys johtaa lihaskireyteen ja altistaa lihas-jännevammoille. Aineistossamme 50 % potilaista, joilla repeämä sattui liikunnassa (useimmiten pallopelissä), oli laiminlyönyt pohjelihasvenyttelyt ennen pelisuoritusta. Lopuksi Täydellisen akillesjännerepeämän konservatiivisen hoidon haittoja ovat suurempi uudelleen repeytymisen riski, pidemmästä nilkan immobilisaatiosta johtuva pohjelihasatrofia ja lihasheikkous sekä mahdollinen akillesjänteen pidentyminen, joka osaltaan huonontaa pohjelihaksen toimintaa. Leikkaushoidolla pohjelihas atrofioituu vähemmän, lihasvoima palautuu nopeammin, nilkan liikkuvuus on parempi ja paluu entiselle aktiivisuustasolle helpottuu. Klinikassamme täydellisen akillesrepeämän ensisijainen hoito on leikkaus. Postoperatiivinen varhaismobilisaatio on korvaamassa kipsi-immobilisaation, jolloin lihasatrofia, lihasheikkous, niveljäykkyys, ruston heikkeneminen ja veritulpan riski vähenevät. Kirjallisuutta Amis A A, Campbell J R, Kempson S A, Miller J H. Comparison of the structure of neotendons induced by implantation of carbon or polyester fiber. J Bone Joint Surg 1984; 66: Arner O, Lindholm Å. Subcutaneous rupture of the Achilles tendon. Acta Chir Scand 1959; 239: Barfred T. Achilles tendon rupture. Aetiology and pathogenesis of subcutananeous rupture assessed on the basis of literature and rupture experiments on rats. Acta Orthop Scand 1973; Suppl 152: Bradley J P, Tibone J E. Percutaneous and open surgical repairs of Achilles tendon ruptures. Am J Sports Med 1990; 18: Carden D G, Jonathan N, Chalmers J, Lunn P, Ellis J. Rupture of the calcaneal tendon. The early and late management. J Bone Joint Surg 1987; 69B: Carter T R, Fowler P J, Blokker C. Functional postoperative treatment of Achilles tendon repair. Am J Sports Med 1992; 20(4): Cetti R, Andersen I. Roentgenographic diagnoses of ruptured Achilles tendons. Clin Orthop 1993; 286: Cetti R, Christensen S-E, Ejsted R, Jensen N M, Jorgensen U: Operative versus nonoperative treatment of Achilles tendon rupture. Am J Sports Med 1993; 21: Cetti R, Henriksen L O, Jacobsen K S. A new treatment of ruptured Achilles tendons. Clin Orthop 1994; 308: Christensen I B. Rupture of the Achilles tendon: analysis of 57 cases. Acta Chir Scand 1953; 106: Copeland S A. Rupture of the Achilles tendon: a new clinical test. Ann R Coll Surg Engl 1990; 72: Denstad T F, Roaas A. Surgical treatment of partial Achilles tendon rupture. Am J Sports Med 1979; 7: Häggmark T, Liedberg H, Eriksson E, Wredmark T. Calf muscle atrophy and muscle function after non-operative vs. operative treatment of Achilles tendon ruptures. Orthopaedics 1986; 9(2): Inglis A E, Scott W N, Sculco T P, Patterson A H. Ruptures of the tendo Achillis. J Bone Joint Surg 1976; 58A: Jacobs D, Martens M, Van Audekercke R, Mulier J C, Mulier F. Comparison of conservative and operative treatment of Achilles tendon rupture. Am J Sports Med 1978; 6: Jozsa L, Kvist M, Balint B J, ym. The role of recreational sport activity in Achilles tendon rupture. A clinical, pathoanatomical, and sosiological study of 292 cases. Am J Sports Med 1989; 17: Järvinen M. Akillesjänteen repeämä. Konservatiivisen hoidon mahdollisuudet ja leikkaushoidon tarpeellisuus. Suom Ortop Traumatol 1996; 19: Kannus P, Jozsa L. Histopathological changes preceding spontaneous rupture of a tendon. J Bone Joint Surg 1991: 73A: 10: Krackow K A, Thomas S C, Jones L C. A new stitch for ligamenttendon fixation. J Bone Joint Surg 1986; 68A: Kvist M, Jozsa L, Järvinen M. Vascular changes in the ruptured Achilles tendon and paratenon. Int Orthop 1992; 16: Lagergren C, Lindholm Å. Vascular distribution in the Achilles tendon. Acta Chir Scand 1958/1959; 116: Lancet: Achilles tendon rupture (pääkirjoitus). Lancet 1973; 1: Landvater S J, Renstöm P A F H. Complete Achilles tendon rupture. Clin Sports Med 1992; 11: Leppilahti J, Puranen J, Orava S. Incidence of Achilles tendon rupture. Acta Orthop Scand 1996; 67: Leppilahti J. Achilles tendon rupture, with special reference to epidemiology and results of surgery (väitöskirja). Oulu: Oulun yliopisto, Ma G W, Griffith T G. Percutaneous repair of acute closed ruptured Achilles tendon; a new technique. Clin Orthop 1977; 128: Mandelbaum B R, Myerson M S, Forster R. Achilles tendon ruptures. A new method of repair, early range of motion and functional rehabilitation. Am J Sports Med 1995; 23: Möller A, Åström M, Westlin N E. Increasing incidence of Achilles tendon rupture. Acta Ortop Scand 1996; 67: Nillius S A, Nilsson B E, Westlin N E. The incidence of Achilles tendon rupture. Acta Orthop Scand 1976; 47: Nistor L. Surgical and non-surgical treatment of Achilles tendon rupture. J Bone Joint Surg 1981; 63A: Orava S, Hurme M, Leppilahti J. Bilateral Achilles tendon rupture: a report on two cases. Scand J Med Sci Sports 1996; 6: Ozaki J, Fujiki J, Sugimoto K, Tamai S, Masuhara K. Reconstruction of neglected Achilles tendon rupture with Marlex mesh. Clin Orthop 1989; 238: Akillesjännerepeämät lisääntyneet kirurginen vai konservatiivinen hoito? 169

8 Pöllänen J, Saarela J. Akillesjännerepeämän kirurgisen hoidon jälkeinen fysioterapia. Fysioterapian tutkielma. Keski-Suomen terveydenhuolto-oppilaitos 1995; Quénu J, Stoïanovitch S M. Les ruptures du tendon d Achille. Rev Chir Paris 1929: 67: Safran M R, Seaber A V, Garrett W EJr. Warm-up and muscular injury prevention. An update. Sports Med 1989; 8: Silfverskiöld N. Über die subkutane totale Achillessehnenruptur und deren Behandlung. Acta Chir Scand 1941; 84: Termansen N B, Damholt V. Konservativ behandling af subcutan achillesseneruptur. Ugeskr Læger 1979: 141: Termansen N B, Damholt V. The strength of plantar flexion following rupture of the Achilles tendon. Follow-up investigation of 54 patients treated surgically. Ugeskr Læger 1979; 141: Thermann H, Zwipp H, Tscherne. Functionelles Behandlungskonzept der frischen Achillessehnenruptur. Zweijahresergebnisse einer prospektiv-randomisierten Studie. Unfallchirurg 1995; 98: Thompson T C, Doherty J H. Spontaneous rupture of tendon of Achilles: a new clinical diagnostic test. J Trauma 1962; 2: Weiner A D, Lipscomb R R. Rupture of muscles and tendons. Minn Med 1956; 39: Wählby L. Achilles tendon injury. Aspects on muscle structure and strength. Väitöskirja No 38. Sweden: Umeå University JUHANA LEPPILAHTI, LT, erikoislääkäri JARMO KANGAS, LL, erikoislääkäri OYS:n kirurgian klinikka PL 22, Oulu Jätetty toimitukselle Hyväksytty julkaistavaksi SAKARI ORAVA, dosentti, ylilääkäri Sairaala Meditori ja urheilututkimusyksikkö Turku 170

Akillesjännerepeämän hoidon kehittyminen ja komplikaatiot oululaisilla potilailla 1979 2011

Akillesjännerepeämän hoidon kehittyminen ja komplikaatiot oululaisilla potilailla 1979 2011 Akillesjännerepeämän hoidon kehittyminen ja komplikaatiot oululaisilla potilailla 1979 2011 Iikka Lantto, Juuso Heikkinen, Pasi Ohtonen, Juhana Leppilahti Kirurgian klinikka, Oulun yliopistollinen sairaala

Lisätiedot

Akillesjänteen repeämän diagnostiikka ja hoito

Akillesjänteen repeämän diagnostiikka ja hoito Katsaus tieteessä Heidi Haapasalo LT, liikuntalääketieteen, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri, kliininen opettaja Tampereen yliopisto heidi.haapasalo@uta.fi Ville M. Mattila LT, dosentti, ortopedian

Lisätiedot

Artoskopian indikaatiot nykypäivänä

Artoskopian indikaatiot nykypäivänä Artoskopian indikaatiot nykypäivänä Ortopedi Ilkka Peltokorpi VKS 10.9.2015 Polvi artroskopia Polven artroskopia indikaatiota on muokattu viime vuosina Polven arthroosin tähystyskirurgian vaikuttavuus

Lisätiedot

BMI:N VAIKUTUS TEKONIVELLEIKKAUKSEEN. IX Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi Turku EL, LT Outi Väyrynen OYS

BMI:N VAIKUTUS TEKONIVELLEIKKAUKSEEN. IX Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi Turku EL, LT Outi Väyrynen OYS BMI:N VAIKUTUS TEKONIVELLEIKKAUKSEEN IX Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi Turku 24.4.2019 EL, LT Outi Väyrynen OYS Painoindeksi eli BMI (WHO:n luokittelu) BMI (body mass index) = paino (kg)/ pituus²

Lisätiedot

Postoperatiivisen i peroneushermovaurion hoitokäytännöistä Suomen endoproteesihoitajat ry. Tietoja ja ajatuksia tekonivelpotilaan hoidosta 19.- 21.4.2007 Katri Patteri fysioterapeutti Tekonivelsairaala

Lisätiedot

Tutkimusnäytön siirtyminen hoitokäytännöksi - esimerkkinä akuutin nilkan nivelsidevamman operatiivinen hoito Suomessa 1986-2010

Tutkimusnäytön siirtyminen hoitokäytännöksi - esimerkkinä akuutin nilkan nivelsidevamman operatiivinen hoito Suomessa 1986-2010 Tutkimusnäytön siirtyminen hoitokäytännöksi - esimerkkinä akuutin nilkan nivelsidevamman operatiivinen hoito Suomessa 1986-2010 Heidi Haapasalo, Pekka Kannus, Heikki-Jussi Laine, Markku Järvinen, Teemu

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA Ohjeita peukalon cmc-nivelen luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää peukalon cmc-nivelen luudutusleikkaukseen

Lisätiedot

Heini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS

Heini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS Heini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS Komplisoitumaton Komplisoitunut diver tikuliitti = akuutti diver tikuliitti, johon liittyy absessi, fistelöinti, suolitukos tai vapaa puhkeama. Prevalenssi

Lisätiedot

Akuutin akillesjännerepeämän hoito Keski-Suomen keskussairaalassa vuosina

Akuutin akillesjännerepeämän hoito Keski-Suomen keskussairaalassa vuosina Aleksi Reito, Hanna-Liina Logren, Katri Ahonen, Heikki Nurmi ja Juha Paloneva Akuutin akillesjännerepeämän hoito Keski-Suomen keskussairaalassa vuosina 2010 2015 TAUSTA. Akillesjännerepeämän epidemiologia

Lisätiedot

Polven tekonivel. Fysioterapiaohjeet

Polven tekonivel. Fysioterapiaohjeet Fysioterapia Polven tekonivel Fysioterapiaohjeet Seinäjoen keskussairaala Koskenalantie 18 60220 Seinäjoki Ähtärin sairaala Sairaalantie 4 E 63700 Ähtäri Puhelinvaihde 06 415 4939 Faksi 06 415 4351 Puhelin

Lisätiedot

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco tiedottaa 20/2015 17.8.2015 Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco hyväksyjä: Roberto Blanco pvm: 17.8.2015 Ohje tilaajille ja kuvausyksiköille Selkärangan

Lisätiedot

Ohjeita polven tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle

Ohjeita polven tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle Ohjeita polven tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää polven tähystysleikkauksen jälkeistä kuntoutumista.

Lisätiedot

Polven tekonivelleikkauksen tulokset

Polven tekonivelleikkauksen tulokset Valtakunnalliset tekonivelpäivät 2017 Polven tekonivelleikkauksen tulokset Mika Niemeläinen Miksi tuloksia tulee arvioida? Lisääntyneet insidenssit 40 Lisäävät tarvetta saada tietoa tuloksista 35 30 25

Lisätiedot

Ohjeita olkanivelen tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle

Ohjeita olkanivelen tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle Ohjeita olkanivelen tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää olkanivelen tähystysleikkauksen jälkeistä

Lisätiedot

Polven tekonivel. Fysioterapiaohjeet

Polven tekonivel. Fysioterapiaohjeet Fysioterapia Potilasohje Polven tekonivel Fysioterapiaohjeet Seinäjoen keskussairaala Koskenalantie 18 60220 Seinäjoki Puhelin 06 415 4939 Sähköposti: etunimi.sukunimi(at)epshp.fi Fysioterapia 2 (9) Lukijalle

Lisätiedot

E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia

E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia Harri Hemilä Duodecim-lehti Kommentti / Keskustelua Sanoja 386 Tarjottu Duodecim lehteen julkaistavaksi 24.10.2013 Hylätty 29.10.2013 Julkaistu mielipiteenä

Lisätiedot

Polven eturistisiteen kirurgian vaikuttavuus satunnaistettujen kliinisten tutkimusten perusteella

Polven eturistisiteen kirurgian vaikuttavuus satunnaistettujen kliinisten tutkimusten perusteella Näyttöön perustuva ortopedia ARSI HARILAINEN JA ERIC LINKO Polven eturistisiteen kirurgian vaikuttavuus satunnaistettujen kliinisten tutkimusten perusteella Eturistisidevaurio on tavallisin urheilussa

Lisätiedot

KUNTOUTUKSEN HOITOVISIOT 400 potilaan 3000 hoitokerran toteutuneet hoitotulokset

KUNTOUTUKSEN HOITOVISIOT 400 potilaan 3000 hoitokerran toteutuneet hoitotulokset KUNTOUTUKSEN HOITOVISIOT 400 potilaan 3000 hoitokerran toteutuneet hoitotulokset REIMA KARSIKAS C EO, f y s i o t e ra p e u t t i j a e l e k t ro n i i k ka s u u n n i t t e l i j a DITER OY H A L L

Lisätiedot

Polven puolitekonivelet ja PF-proteesi

Polven puolitekonivelet ja PF-proteesi Polven puolitekonivelet ja PF-proteesi VTK 2019, Turku Mikko Rantasalo, HUS Tekonivelkirurgian yksikkö, Peijaksen sairaala Käsitellään UKA ja PF-indikaatiot Kontraindikaatiot Rekisteridataa Australia ja

Lisätiedot

LEIKO Leikkaukseen kotoa kulma

LEIKO Leikkaukseen kotoa kulma LEIKO Leikkaukseen kotoa - uusi näkökulman kulma Operatiiviset päivät 2005 Ulla Keränen Kirurgiylilääkäri HUS, Hyvinkään sairaala Taustan suunnittelu,, Mikko Keränen Hyvinkään sairaala : väestöpohja 170

Lisätiedot

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Päivystysosasto Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Potilaat Päivystysosastolle päivystyspoliklinikan kautta tarkkailuosasto A11, A31, A32 A12, A21, A21 A42 Miksi päivystys osasto aikaa vievä diagnostiikka

Lisätiedot

Fysioterapeutti Petri Jalava

Fysioterapeutti Petri Jalava Fysioterapeutti Petri Jalava Urheilijan lihashuolto Pyritään ennaltaehkäisemään urheiluvammoja Saadaan enemmän tehoja irti elimistöstä ja tekniikka paremmaksi Mahdollistetaan urheilijan nousujohteinen

Lisätiedot

16.30-17.15 Professori Joseph Buckwalter Advances in Understanding of Post-Traumatic Osteoarthritis - Implications for Treatment of Joint Injuries

16.30-17.15 Professori Joseph Buckwalter Advances in Understanding of Post-Traumatic Osteoarthritis - Implications for Treatment of Joint Injuries Keskiviikko 21.11.2012 9.00-12.00 Messukeskus kokoussali 5 A Yhteiskokous SKY ja SAY 9.00-10.30 Mitä teemme ja minkälaisin tuloksin 10.30-11.00 Tauko 11-00-12.00 -onko laatua ilman rekistereitä 12.00-13.00

Lisätiedot

NILKKAMURTUMASTA KUNTOUTUMINEN

NILKKAMURTUMASTA KUNTOUTUMINEN NILKKAMURTUMASTA KUNTOUTUMINEN Kuopion yliopistollinen sairaala Fysiatrian klinikka Ortopedian, traumatologian klinikka 1 SISÄLLYSLUETTELO Lukijalle... 3 Leikkaus... 3 Leikkauksen ja kipsauksen jälkeinen

Lisätiedot

Tekonivelinfektiot. 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS

Tekonivelinfektiot. 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS Tekonivelinfektiot 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS Lääkelaitos: Endoproteesirekisteri Lääkelaitos: Endoproteesirekisteri Tekonivelinfektio Lonkan ja polven primaaritekonivelistä

Lisätiedot

Potilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa

Potilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa Potilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa Hilkka Virtapohja ja Jari Arokoski Lisätietoa 19.2.2007 Nivelrikon seurauksena lihasvoima heikkenee ja nivel jäykistyy. Nivelrikkopotilaiden

Lisätiedot

Iäkkään elektiivinen kirurgia - miten arvioidaan kuka hyötyy? Petri Virolainen TYKS-TULES

Iäkkään elektiivinen kirurgia - miten arvioidaan kuka hyötyy? Petri Virolainen TYKS-TULES Iäkkään elektiivinen kirurgia - miten arvioidaan kuka hyötyy? Petri Virolainen TYKS- Milloin potilas tulisi leikata? Potilas tulisi leikata silloin kun hänelle on leikkauksesta enemmän hyötyä kuin haittaa

Lisätiedot

VII Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi Oulu 8.4.2015 EL, LT Outi Väyrynen PPSHP

VII Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi Oulu 8.4.2015 EL, LT Outi Väyrynen PPSHP VII Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi Oulu 8.4.2015 EL, LT Outi Väyrynen PPSHP WHO:n lihavuuden luoki1elu BMI (body mass index) = paino (kg)/ pituus² (m²) Alipaino < 18.50 Normaali 18.50-24.99

Lisätiedot

Residuan diagnostiikka ja hoito. GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen

Residuan diagnostiikka ja hoito. GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen Residuan diagnostiikka ja hoito GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen Aiheita O Synnytyksen jälkeinen O Mitä jos istukasta puuttuu pala? O Keskeytyksen ja keskenmenon lääkkeellisen hoidon jälkeinen residua

Lisätiedot

Sairaalan volyymi. Leikkaajan volyymi(bozic et al. JBJS Am 2010) Standardoidut prosessit

Sairaalan volyymi. Leikkaajan volyymi(bozic et al. JBJS Am 2010) Standardoidut prosessit Konsta Pamilo } Potilaskohtaiset (Husted et al. Acta Ortho 2008) Ikä Siviilisääty Sukupuoli Liitännäissairaudet Sosiaaliset tekijät (den Hartog et al. 2015) Preop. Ja postop hemoglobin Kävelyn apuvälineiden

Lisätiedot

Nuoren urheilijan alaraajan rasitus vammat. Panu Hirvinen, Ortopedi

Nuoren urheilijan alaraajan rasitus vammat. Panu Hirvinen, Ortopedi Nuoren urheilijan alaraajan rasitus vammat Panu Hirvinen, Ortopedi Varhaisen kasvuiän apofysiitit Apo = kärki Fyysi = liitos; kasvupiste Iitti = höpölöpö LUUN KASVUPISTE, JOHON JÄNNE KIINNITTYY Ainoastaan

Lisätiedot

Palveluskelpoisuus, kirurgiset sairaudet Jari Autti Ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri

Palveluskelpoisuus, kirurgiset sairaudet Jari Autti Ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Palveluskelpoisuus, kirurgiset sairaudet Jari Autti Ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Yleistä Mitään sairautta EI tule jättää hoidettavaksi varusmiespalveluksen aikana Leikkaushoitoja ei pääsääntöisesti

Lisätiedot

Älä anna polven nivelrikon haitata arkeasi.

Älä anna polven nivelrikon haitata arkeasi. Älä anna polven nivelrikon haitata arkeasi. NIVELRIKKO tunnista ajoissa! Nivelrikko eli artroosi on hyvin yleinen tuki- ja liikuntaelinsairaus, joka aiheuttaa kipua ja vaikeuttaa liikkumista. Polven nivelrikko

Lisätiedot

Liikunnan turvallisuus. Jari Parkkari, erikoislääkäri, dosentti

Liikunnan turvallisuus. Jari Parkkari, erikoislääkäri, dosentti Liikunnan turvallisuus Jari Parkkari, erikoislääkäri, dosentti Millaisten liikuntavammojen ehkäisyyn kannattaa panostaa?: terveliikkuja.fi Kuolema V a m m a n v a k a v u u s Päävamma, tytöt Eturistisidevamma,

Lisätiedot

NILKKAMURTUMASTA KUNTOUTUMINEN

NILKKAMURTUMASTA KUNTOUTUMINEN NILKKAMURTUMASTA KUNTOUTUMINEN Kuopion yliopistollinen sairaala Fysiatrian klinikka Ortopedian, traumatologian klinikka 1 SISÄLLYSLUETTELO Lukijalle... 3 Leikkaus... 3 Leikkauksen ja kipsauksen jälkeinen

Lisätiedot

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet Fysioterapia Lonkan tekonivel Fysioterapiaohjeet Seinäjoen keskussairaala, fysioterapia Koskenalantie 18 60220 Seinäjoki Puhelin 06 415 4939 Sähköposti: etunimi.sukunimi@epshp.fi Fysioterapia 2 (9) Lukijalle

Lisätiedot

Kohdunpoiston komplikaatiot ja niiden riskitekijät. Tea Brummer ol Porvoon sairaala 14.10.2011 GKS

Kohdunpoiston komplikaatiot ja niiden riskitekijät. Tea Brummer ol Porvoon sairaala 14.10.2011 GKS Kohdunpoiston komplikaatiot ja niiden riskitekijät Tea Brummer ol Porvoon sairaala 14.10.2011 GKS Sisältö / Kohdunpoiston Komplikaatiot Insidenssi ja kehitys Suomessa Vaikuttavat tekijät: Gynekologisen

Lisätiedot

Molempien akillesjänteiden repeämä fluorokinolonin komplikaationa

Molempien akillesjänteiden repeämä fluorokinolonin komplikaationa Tapausselostus Molempien akillesjänteiden repeämä fluorokinolonin komplikaationa Sinikka Pohjola-Sintonen ja Mikko Kannisto Fluorokinoloniantibioottien käyttö on erittäin yleistä niiden hyvän tehon ja

Lisätiedot

Leikkausalueen infektioiden ehkäisy, WHO:n ohjeiden soveltaminen

Leikkausalueen infektioiden ehkäisy, WHO:n ohjeiden soveltaminen Leikkausalueen infektioiden ehkäisy, WHO:n ohjeiden soveltaminen INTO-päivät, 6.11.2018 Dipoli Kaisa Huotari LT, Infektiolääkäri HUS, Tulehduskeskus, Peijaksen sairaala Tässä esityksessä jätän vähemmälle

Lisätiedot

KASVOJEN ALUEEN PAHOINPITELYVAMMAT. Mikko Aho Osastonylilääkäri Savonlinnan Keskussairaala

KASVOJEN ALUEEN PAHOINPITELYVAMMAT. Mikko Aho Osastonylilääkäri Savonlinnan Keskussairaala KASVOJEN ALUEEN PAHOINPITELYVAMMAT Mikko Aho Osastonylilääkäri Savonlinnan Keskussairaala SO WHAT!? YLEISIMMÄT VAMMATYYPIT KNK-LÄÄKÄRIN OSUUS, HOIDOT ENSIHOITO HOIDON KIIREELLISYYS? KASVOVAMMAT Suomessa

Lisätiedot

Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito. Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa

Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito. Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa Vuonna 2015 n 5000 poliklinikkakäyntiä degeneratiivisten selkäsairauksien vuoksi Näistä viidennes

Lisätiedot

KUNTOUTUS POLVIVAMMAN JÄLKEEN. 2.3.2015 Fysioterapeutti Anne Hietanen Asiantuntijapalvelut, artroprosessi TYKS

KUNTOUTUS POLVIVAMMAN JÄLKEEN. 2.3.2015 Fysioterapeutti Anne Hietanen Asiantuntijapalvelut, artroprosessi TYKS KUNTOUTUS POLVIVAMMAN JÄLKEEN 2.3.2015 Fysioterapeutti Anne Hietanen Asiantuntijapalvelut, artroprosessi TYKS s83.6 distorsio genu S83.0 luxatio patellae? S83.2 ruptura menisci? S83.3 nivelruston repeämä?

Lisätiedot

Virtsatiekomplikaatiot. Päivi Härkki GKS päivät 14.10.2011

Virtsatiekomplikaatiot. Päivi Härkki GKS päivät 14.10.2011 Virtsatiekomplikaatiot Päivi Härkki GKS päivät 14.10.2011 diagnostisissa laparoskopioissa riski olematon LH:ssa 0.3% dg peroperatiivisesti vain 10% poltto suurin syyllinen Uretervaurio LH:n uretervauriot

Lisätiedot

SUOMEN VOIMISTELULIITTO

SUOMEN VOIMISTELULIITTO NUOREN URHEILIJAN KASVU- JA KEHITYS RISKIT JA MAHDOLLISUUDET Harri Hakkarainen Urheilulääkäri- ja valmentaja Kasvun ja kehityksen jaomelua Rakenteellinen kasvu Koko, pituus, paino, raajojen suhteet jne.

Lisätiedot

Appendisiitin diagnostiikka

Appendisiitin diagnostiikka Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen

Lisätiedot

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet Fysioterapia Lonkan tekonivel Fysioterapiaohjeet Seinäjoen keskussairaala Koskenalantie 18 60220 Seinäjoki Puhelin vaihde 06 415 4111 Faksi 06 415 4351 Sähköposti: etunimi.sukunimi@epshp.fi Ähtärin sairaala

Lisätiedot

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin

Lisätiedot

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3. C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio

Lisätiedot

KOKEMUKSIA PÄIVÄKIRURGISESTA LASKEUMAKIRURGIASTA. GKS 25.9.08 Anna-Mari Heikkinen KYS naistenklinikka Suomen Terveystalo/Kuopio

KOKEMUKSIA PÄIVÄKIRURGISESTA LASKEUMAKIRURGIASTA. GKS 25.9.08 Anna-Mari Heikkinen KYS naistenklinikka Suomen Terveystalo/Kuopio KOKEMUKSIA PÄIVÄKIRURGISESTA LASKEUMAKIRURGIASTA GKS 25.9.08 Anna-Mari Heikkinen KYS naistenklinikka Suomen Terveystalo/Kuopio PÄIKI-LASKEUMALEIKKAUKSET ALKOIVAT KYS 2005 Aluksi... potilaille varattiin

Lisätiedot

Lonkkamurtumapotilaan vaikuttava kuntoutus. Tiina Huusko LT

Lonkkamurtumapotilaan vaikuttava kuntoutus. Tiina Huusko LT Lonkkamurtumapotilaan vaikuttava kuntoutus Tiina Huusko LT 08.02.2018 Sidonnaisuudet Lonkkamurtuman KH suositustyöryhmän pj Luustoliiton hallitus Footer Text 2 Lonkkamurtumapotilan kuntoutus Kuntoutuksen

Lisätiedot

Ortopedisen potilaan postoperatiivinen kivunhoito. LT Antti Liukas

Ortopedisen potilaan postoperatiivinen kivunhoito. LT Antti Liukas Ortopedisen potilaan postoperatiivinen kivunhoito LT Antti Liukas Lähtökohta Sairaalaan tultu kipujen vuoksi Kipujen taustalta löydetty vaiva, johonka operatiivisella hoidolla odotettavissa apua. Tavoite

Lisätiedot

Kuntouttava työote heräämöhoidossa. OYS Kesle, Aneva/Heräämö Hilkka Seppälä, Pirkko Rissanen

Kuntouttava työote heräämöhoidossa. OYS Kesle, Aneva/Heräämö Hilkka Seppälä, Pirkko Rissanen Kuntouttava työote heräämöhoidossa Hilkka Seppälä, Pirkko Rissanen Vuodelevon vaikutukset potilaalle Vuodelepo ja liikkumattomuus ovat epäfysiologista ja vaikuttavat merkittävästi ihmisen psyykkiseen ja

Lisätiedot

VALMENTAJA 2 AMPUMAHIIHDON LIHASHUOLTO. Markus Suontakanen

VALMENTAJA 2 AMPUMAHIIHDON LIHASHUOLTO. Markus Suontakanen VALMENTAJA 2 AMPUMAHIIHDON LIHASHUOLTO Markus Suontakanen LIHASHUOLTO Markus Suontakanen Sisältö Määritelmä Tavoitteet Lihastasapaino venyttely Hieronta Fysikaaliset hoidot Lihashuollon määritelmä Urhelijan

Lisätiedot

Bicepsin distaalijänteen korjaus vapaalla jännesiirteellä. Kliiniset, röntgenologiset ja biomekaaniset tulokset 15 potilaalla 10-vuotisseurannassa

Bicepsin distaalijänteen korjaus vapaalla jännesiirteellä. Kliiniset, röntgenologiset ja biomekaaniset tulokset 15 potilaalla 10-vuotisseurannassa Bicepsin distaalijänteen korjaus vapaalla jännesiirteellä. Kliiniset, röntgenologiset ja biomekaaniset tulokset 15 potilaalla 10-vuotisseurannassa Martti Vastamäki, Heidi Vastamäki-Mehtälä Sairaala ORTON

Lisätiedot

Tiina Johansson VIIVÄSTYNEESTI DIAGNOSOITUJEN AKILLESJÄNNEREPEÄMIEN SEKÄ UUSINTAREPEÄMIEN HOITO TAYS:SSA

Tiina Johansson VIIVÄSTYNEESTI DIAGNOSOITUJEN AKILLESJÄNNEREPEÄMIEN SEKÄ UUSINTAREPEÄMIEN HOITO TAYS:SSA Tiina Johansson VIIVÄSTYNEESTI DIAGNOSOITUJEN AKILLESJÄNNEREPEÄMIEN SEKÄ UUSINTAREPEÄMIEN HOITO TAYS:SSA 2008 2014 Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta Syventävien opintojen kirjallinen työ Lokakuu

Lisätiedot

HETKESSÄ NOTKEEKS? Opas tanssijan itsenäiseen fasciaharjoitteluun

HETKESSÄ NOTKEEKS? Opas tanssijan itsenäiseen fasciaharjoitteluun HETKESSÄ NOTKEEKS? Opas tanssijan itsenäiseen fasciaharjoitteluun Ida Fredriksson Tuukka Kari Joonas Ryhänen Petri Sirviö Savonia AMK, fysioterapian koulutusohjelma Mitä fasciat ovat? Sidekudosrakenteista/tiukasti/tiheästi

Lisätiedot

Polven tekonivelleikatun. fysioterapiaohjeet

Polven tekonivelleikatun. fysioterapiaohjeet Fysioterapia Potilasohje Polven tekonivelleikatun fysioterapiaohjeet Seinäjoen keskussairaala Koskenalantie 18 60220 Seinäjoki Puhelin 06 415 4939 Sähköposti: etunimi.sukunimi(at)epshp.fi Fysioterapia

Lisätiedot

PALKOn avoin seminaari

PALKOn avoin seminaari PALKOn avoin seminaari 22.11.2016 22.11.2016 1 PALKOn jäsenet ja jaostot PALKON SUOSITUSPROSESSI Potilaat Viranomaiset (Kela ym.) Terveydenhuollon palveluiden järjestäjät Terveydenhuollon palveluiden tuottajat

Lisätiedot

LONKAN TEKONIVELLEIKKAUS

LONKAN TEKONIVELLEIKKAUS LONKAN TEKONIVELLEIKKAUS FYSIOTERAPIAOPAS OTA TÄMÄ OPAS MUKAAN TULLESSASI LEIKKAUKSEEN KUNTOUTUMISOHJEITA Lonkan tekonivelleikkauksen tarkoituksena on parantaa liikkumis-, työ- ja toimintakykyä sekä vähentää

Lisätiedot

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes

Lisätiedot

Olkapään sairauksien kuntoutus

Olkapään sairauksien kuntoutus Hyvinvointia työstä Olkapään sairauksien kuntoutus Esa-Pekka Takala Dos., ylilääkäri 16.2.2016 Työterveyslaitos E-P Takala:Olkapään sairauksien kuntous www.ttl.fi 2 Esa-Pekka Takala Sidonnaisuudet LKT,

Lisätiedot

Fysioterapeutin ohjeita Olkanivelen rustorenkaan korjausleikkauspotilaalle (Bankart)

Fysioterapeutin ohjeita Olkanivelen rustorenkaan korjausleikkauspotilaalle (Bankart) Fysioterapia Fysioterapeutin ohjeita Olkanivelen rustorenkaan korjausleikkauspotilaalle (Bankart) Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Seinäjoen keskussairaala Hanneksenrinne 7 60220 Seinäjoki puh. 06 415

Lisätiedot

POLVEN TEKONIVELLEIKKAUS

POLVEN TEKONIVELLEIKKAUS POLVEN TEKONIVELLEIKKAUS FYSIOTERAPIAOPAS OTA TÄMÄ OPAS MUKAAN TULLESSASI LEIKKAUKSEEN KUNTOUTUMISOHJEITA Polven tekonivelleikkauksen tarkoituksena on parantaa liikkumis-, työ- ja toimintakykyä sekä vähentää

Lisätiedot

NEGLECT-POTILAAN POLKU KUNTOUTTAVAAN ARKEEN

NEGLECT-POTILAAN POLKU KUNTOUTTAVAAN ARKEEN NEGLECT-POTILAAN POLKU KUNTOUTTAVAAN ARKEEN Riitta Luukkainen-Markkula Kl. Neuropsykologi, PsT Neuron AVH-päivät 2012; AVH ja arki 24.10.2012 Neglect-oireessa on kysymys vaikeudesta tulla tietoiseksi vasemmalta

Lisätiedot

KIPSIHOIDONAIKAINEN KUNTOUTUS Fysioterapeutti Sirpa Nyroos TYKS

KIPSIHOIDONAIKAINEN KUNTOUTUS Fysioterapeutti Sirpa Nyroos TYKS KIPSIHOIDONAIKAINEN KUNTOUTUS 11.11.2016 Fysioterapeutti Sirpa Nyroos TYKS KIPSIHOIDONAIKAISEN KUNTOUTUKSEN TAVOITTEET: Kuntoutus alkaa samanaikaisesti varsinaisen hoidon kanssa Kuntoutus on moniammatillista

Lisätiedot

Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa

Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa Hoitoketjut Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä 30.1.2014 Hoitoketjun tavoite Päivystykselliset

Lisätiedot

Osteoporoosi (luukato)

Osteoporoosi (luukato) Osteoporoosi (luukato) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Osteoporoosi tarkoittaa, että luun kalkkimäärä on vähentynyt ja luun rakenne muuttunut. Silloin luu voi murtua

Lisätiedot

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Haikonen Kari, Lillsunde Pirjo 27.8.2013, Hanasaaren kulttuurikeskus, Espoo 27.8.2013 Kari Haikonen 1 Tutkimuksen lähtökohdat Tutkimus

Lisätiedot

Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa

Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa Onkologiapäivät 30.8.2013 Sairaalafyysikko Sami Suilamo Tyks, Syöpäklinikka Esityksen sisältöä Tervekudoshaittojen todennäköisyyksiä Tervekudosten annostoleransseja

Lisätiedot

Urheiluvammat. Harri M. Hakkarainen. Liikuntatieteiden maisteri Lääketieteen Lisensiaatti Valmentaja

Urheiluvammat. Harri M. Hakkarainen. Liikuntatieteiden maisteri Lääketieteen Lisensiaatti Valmentaja Urheiluvammat Harri M. Hakkarainen Liikuntatieteiden maisteri Lääketieteen Lisensiaatti Valmentaja Johdantoa Liikuntavammojen esiintyvyys joka vuosi: 1,5% liikkujista loukkaantuu 1/40 urheilijasta loukkaantuu

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit; Alaselkäkipu Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Alaselkäkipu Käypä hoito -suositukseen (2017)

Käypä hoito -indikaattorit; Alaselkäkipu Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Alaselkäkipu Käypä hoito -suositukseen (2017) Käypä hoito -indikaattorit; Alaselkäkipu Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Alaselkäkipu Käypä hoito -suositukseen (2017) 1 2 Keston mukaan selkäkipu jaetaan akuuttiin (alle 6 vkoa), subakuuttiin

Lisätiedot

Ennaltaehkäisevää urheilulääketiedettä

Ennaltaehkäisevää urheilulääketiedettä Ennaltaehkäisevää urheilulääketiedettä Harri Hakkarainen LL, LitM Urheilulääkäri / - valmentaja Suomen vahvuuksia Ortopedinen osaaminen huippua Onko syynä vammojen suuri määrä Tieto vammojen kuntoutuksesta

Lisätiedot

KUNTOUTUS- PROTOKOLLA

KUNTOUTUS- PROTOKOLLA 00209.01 Rehab Finish indesign.indd 1 28-06-2011 13:58:47 KUNTOUTUS- PROTOKOLLA IMPLANTIN ASETTAMISEN JÄLKEEN 00209.01 Rehab Finish indesign.indd 2 28-06-2011 13:58:47 Jotta leikatun polven kuntoutus sujuu

Lisätiedot

SEP vai TEP reisiluun kaulan murtumaan. Valtakunnalliset tekonivelpäivät el Elina Ekman

SEP vai TEP reisiluun kaulan murtumaan. Valtakunnalliset tekonivelpäivät el Elina Ekman SEP vai TEP reisiluun kaulan murtumaan Valtakunnalliset tekonivelpäivät el Elina Ekman Sisältö Johdanto Reisiluun kaulan murtuma potilas Mitä RCT:t kertoo Rekisteri tilastoja Yhteenveto Johdanto Yleinen

Lisätiedot

ALARAAJAPOTILAS VUODEOSASTOLLA

ALARAAJAPOTILAS VUODEOSASTOLLA ALARAAJAPOTILAS VUODEOSASTOLLA Sh Eija Ringvall Tules/Artro Tyks Kirurginen sairaala Alaraajapotilaan ortopedinen hoito -koulutus Kevät 2015 Artro-prosessin vuodeosasto 23 vuodepaikkaa Viikko-osasto, auki

Lisätiedot

Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi

Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Status epilepticus ja EEG:n merkitys sen diagnostiikassa ja hoidossa. Tehtävänsiirtoihin liittyviä näkökohtia Keski-Suomen keskussairaalan hanke Ensimmäisen

Lisätiedot

Kirjan kirjoittaja...11 Esipuhe: Liikkeen ja liikekontrollin häiriöt...12 Esipuhe lääkärin näkökanta...14 Kiitokset...16 Johdanto...

Kirjan kirjoittaja...11 Esipuhe: Liikkeen ja liikekontrollin häiriöt...12 Esipuhe lääkärin näkökanta...14 Kiitokset...16 Johdanto... Sisältö 5 Sisältö Kirjan kirjoittaja...11 Esipuhe: Liikkeen ja liikekontrollin häiriöt...12 Esipuhe lääkärin näkökanta...14 Kiitokset...16 Johdanto...17 1 Liike- ja liikekontrollin häiriöiden teoriaa ja

Lisätiedot

Painehaavojen kirurginen hoito

Painehaavojen kirurginen hoito Painehaavojen kirurginen hoito Kristiina Hietanen Plastiikkakirurgi 21.11.2016 Määritelmä Ihon tai ihonalaisen kudoksen vaurio, jonka on aiheuttanut paine ja/tai ihon venyttyminen ja hankaus yhdessä tai

Lisätiedot

Lihavuusleikkausmillä. LT Tuula Pekkarinen Peijaksen sairaala 23.4.2010

Lihavuusleikkausmillä. LT Tuula Pekkarinen Peijaksen sairaala 23.4.2010 Lihavuusleikkausmillä indikaatiolla? LT Tuula Pekkarinen Peijaksen sairaala 23.4.2010 Lihavuuden hoitomenetelmän valintaperusteet (Käypä hoito) Painoindeksi ja lisätekijät Perushoito (ryhmä) ENED 1) ja

Lisätiedot

Näin hoidan kierukkavammaa

Näin hoidan kierukkavammaa Näin hoidan kierukkavammaa Jyrki Halinen Ortopedi, Diacor Urheilulääketiede 2016 Näin hoidan kierukkavammaa Jyrki Halinen ortopedi Diacor Ruoholahti Diacor Leppävaara Diacor Tikkurila Leikkaukset Diacorin

Lisätiedot

Nuoren niska-hartiakipu

Nuoren niska-hartiakipu Nuoren niska-hartiakipu Jari Arokoski, prof. fysiatrian erikoislääkäri HYKS fysiatrian klinikka / Helsingin yliopisto Esityksen sisältö Epidemiologiaa Niskahartiakäsite Etiologia Nuoren niska-hartiakipuun

Lisätiedot

URHEILIJAN ILTA Jarkko Räsänen TtM, ft, Palveluvastaava

URHEILIJAN ILTA Jarkko Räsänen TtM, ft, Palveluvastaava URHEILIJAN ILTA 3.10.2017 Jarkko Räsänen TtM, ft, Palveluvastaava PÄÄTEEMAT Polvi ei ole syyllinen Suoralla tiellä ei voi oikaista Maltti on valttia Lopussa kiitos seisoo 2 VAMMOISTA KARKEASTI Akuutit

Lisätiedot

Traumaattisen vs. ei-traumaattisen kiertäjäkalvosimen repeämän leikkaushoidon tulokset TYKS:ssa

Traumaattisen vs. ei-traumaattisen kiertäjäkalvosimen repeämän leikkaushoidon tulokset TYKS:ssa Traumaattisen vs. ei-traumaattisen kiertäjäkalvosimen repeämän leikkaushoidon tulokset TYKS:ssa Juha Kukkonen, Ari Itälä, Ville Äärimaa Ortopedian ja traumatologian klinikka, TYKS A rotator cuff rupture

Lisätiedot

Ohjeita nilkan luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle

Ohjeita nilkan luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Ohjeita nilkan luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää nilkan luudutuksen jälkeistä kuntoutumista.

Lisätiedot

Suoliston alueen interventioradiologiaa

Suoliston alueen interventioradiologiaa Suoliston alueen interventioradiologiaa Erkki Kaukanen, radiologi, KYS rtg Toimenpideradiologia = endovasculaariset tekniikat akuutti ja krooninen suoliston iskemia visceraalialueen aneurysmat suoliston

Lisätiedot

Polven periproteettiset murtumat

Polven periproteettiset murtumat Polven periproteettiset murtumat VTK 2017 Mika Junnila TYKS Esiintyvyys Polven periproteettisten murtumien esiintyvyys on n 2,5% Patellamurtumat harvinaisia Mayo Clinic Joint Registry 0,68% Tibiamurtumat

Lisätiedot

Rasitusvammat nuorilla urheilijoilla. 13.5.2015 Lotta-Sofia Kosonen

Rasitusvammat nuorilla urheilijoilla. 13.5.2015 Lotta-Sofia Kosonen Rasitusvammat nuorilla urheilijoilla 13.5.2015 Lotta-Sofia Kosonen Nuori urheilija kasvulinjat eivät vielä luutuneet kasvuiässä levon tarve suuri voi toipua rasituksesta ja vammoista jopa hitaammin kuin

Lisätiedot

Polven nivelrikko / tekonivelleikkaus ja eturistisideleikkaus - Testauksen perusteita

Polven nivelrikko / tekonivelleikkaus ja eturistisideleikkaus - Testauksen perusteita Polven nivelrikko / tekonivelleikkaus ja eturistisideleikkaus - Testauksen perusteita Tapani Pöyhönen TtT, ft, liikuntafysiologi Kuntoutus- ja kipupoliklinikka / Kymenlaakson keskussairaala, Kotka Testien

Lisätiedot

SISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS

SISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS Sydänfysioterapeuttien koulutuspäivät Jyväskylä, K-S keskussairaala 27. Arto Hautala Dosentti, yliopistotutkija Oulun yliopisto

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Fysioterapian koulutusohjelma

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Fysioterapian koulutusohjelma POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Fysioterapian koulutusohjelma Jari-Pekka Lund ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA AKILLESJÄNTEEN TOTAALIRUPTUURAN POSTOPERATIIVISESTA KUNTOUTUKSESTA Opinnäytetyö Joulukuu 2012 OPINNÄYTETYÖ

Lisätiedot

tekonivelellä, johon kuuluu metallinen reisiosa sekä metallinen ja muovinen sääriosa. Polven tekonivel kiinnitetään luuhun

tekonivelellä, johon kuuluu metallinen reisiosa sekä metallinen ja muovinen sääriosa. Polven tekonivel kiinnitetään luuhun Polven tekonivelleikkauksessa korvataan kuluneet nivelpinnat tekonivelellä, johon kuuluu metallinen reisiosa sekä metallinen ja muovinen sääriosa. Polven tekonivel kiinnitetään luuhun Leikkauksen tarkoituksena

Lisätiedot

Nivelrikkoisen liikunta

Nivelrikkoisen liikunta Nivelrikkoisen liikunta Jari Arokoski, dos. Nivelristeily Tukholmaan 17.-19.4.2016 Nivelen kuormitusta vaimentavat passiiviset rakenteet Kudos Vaimentuminen (%) Nivelkapseli / synovium Nivelneste 0 35

Lisätiedot

Hermovauriokivun tunnistaminen. Tules-potilaan kivun hoito 23.5.2016 Kipuhoitaja Päivi Kuusisto

Hermovauriokivun tunnistaminen. Tules-potilaan kivun hoito 23.5.2016 Kipuhoitaja Päivi Kuusisto Hermovauriokivun tunnistaminen Tules-potilaan kivun hoito 23.5.2016 Kipuhoitaja Päivi Kuusisto Kipu IASP (Kansainvälinen kuvuntutkimusyhdistys): Kipu on epämiellyttävä sensorinen tai emotionaalinen kokemus,

Lisätiedot

Miten tunnistaa akuutti migreenikohtaus? Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy

Miten tunnistaa akuutti migreenikohtaus? Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy Miten tunnistaa akuutti migreenikohtaus? Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy Migreeni: Oirejatkumo Ennakkooireet Mieliala Uupumus Kognitiiviset oireet Lihaskipu

Lisätiedot

Tekonivelpotilaan Fast-track hoito. Konsta Pamilo Keski-Suomen Keskussairaala

Tekonivelpotilaan Fast-track hoito. Konsta Pamilo Keski-Suomen Keskussairaala Tekonivelpotilaan Fast-track hoito Konsta Pamilo Keski-Suomen Keskussairaala 8.7.2017 Fast-track tekonivelkirurgia Heräämö kriteerit Yhtenäinen potilas informaatio hoitopolun jokaisessa pisteessä Potilaan

Lisätiedot

Tekonivelinfektion riskitekijät. Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS

Tekonivelinfektion riskitekijät. Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS Tekonivelinfektion riskitekijät Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS Yleistä Infektion kehittymiseen vaikuttavat monet eri tekijät Riskiin vaikuttaa potilas-,

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat

Lisätiedot

MART testi tulokset ja kuvaus. Ari Nummela Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus - KIHU Kuntotestauspäivät Jyväskylä 20.3.2014

MART testi tulokset ja kuvaus. Ari Nummela Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus - KIHU Kuntotestauspäivät Jyväskylä 20.3.2014 MART testi tulokset ja kuvaus Ari Nummela Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus - KIHU Kuntotestauspäivät Jyväskylä 20.3.2014 MART historiaa MART testin kehittäminen alkoi 1987, kun kestävyysvalmentajat

Lisätiedot

Olkanivelen leikkauksen jälkeinen peruskuntoutusohjelma (Acromioplastia, AC-resectio yms.)

Olkanivelen leikkauksen jälkeinen peruskuntoutusohjelma (Acromioplastia, AC-resectio yms.) Kuntoutus Olkanivelen leikkauksen jälkeinen peruskuntoutusohjelma (Acromioplastia, AC-resectio yms.) Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Seinäjoen keskussairaala Fysioterapia Koskenalantie 18 60220 Seinäjoki

Lisätiedot

Tupakoinnin vieroituksen vaikutus leikkaustuloksiin Henry Blomster LL, KNK-erikoislääkäri 20.03.2014 Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka Kuopion

Tupakoinnin vieroituksen vaikutus leikkaustuloksiin Henry Blomster LL, KNK-erikoislääkäri 20.03.2014 Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka Kuopion Tupakoinnin vieroituksen vaikutus leikkaustuloksiin Henry Blomster LL, KNK-erikoislääkäri 20.03.2014 Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka Kuopion yliopistollinen sairaala 1 Tupakointi Tuottaa valtiolle

Lisätiedot