Patellaluksaatioon liittyvät myöhäiskomplikaatiot ja niitä ennustavat tekijät
|
|
- Pirkko Mäkelä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Patellaluksaatioon liittyvät myöhäiskomplikaatiot ja niitä ennustavat tekijät 45 potilaan retrospektiivinen tutkimus Johanna Karttunen, Kari Vanamo, Heikki Kröger Ortopedian, traumatologian ja käsikirurgian klinikka sekä lastenkirurgian klinikka Kuopion yliopistollinen sairaala In this retrospective study 45 patients (average age 12,8 years) medical information was reviewed. The patients had acute patellar dislocation during and were treated at the Kuopio University Hospital. 18 patients were treated primarily with operation, 19 had conservative treatment and eight underwent arthroscopy. Four of the operated (22 %), six of the conservatively treated (32 %) and four of the patients who underwent arthroscopy (50 %) had redislocations (p = 0,368). At the end of the follow-up three patients had patellofemolar arthrosis. Absence of hemarthrosis and age under 15 years predisposed slightly to recurrence. Abnormal radiograph, valgus stress and spontaneous reduction of the dislocation did not predispose to recurrence. Johdanto Akuutti patellaluksaatio on toiseksi yleisin traumaattisen veripolven syy ja yleisin akuutin polven syy lapsilla ja nuorilla. Sen esiintymishuippu on 15 vuoden iässä (1,2). Polvilumpion sijoiltaanmenon ilmaantuvuudeksi on arvioitu jopa 77/ nuoressa aikuisväestössä (3). Suomessa primaaria patellaluksaatioita on arveltu esiintyvän vuosittain noin 1000 tapausta. Naisia potilaista on kaksi kolmasosaa (4). Patellaluksaation aiheuttava liikesarja voi vaihdella hyvin pienienergisestä suurienergiseen, esimerkiksi tuolilta noususta suoraan traumaan kuten taklaukseen (4). Yleisimpiä vammamekanismeja ovat vääntyminen, valgussuuntainen kuormitus ja suora isku polveen. Tyypillisimmin patellaluksaatio tapahtuukin urheilun yhteydessä, esimerkiksi erilaisissa pallopeleissä (5,6). Luksaation yhteydessä patellan keskiharjanne voi murtua tai patella voi lateraalisesti siirtyessään murtaa reisiluun ulkonivelnastan reunan. Noin puolella polvilumpio reponoituu itsestään. Lopuilla patella saadaan yleensä paikalleen polvea ojentamalla ja painamalla lumpiota samalla mediaalisesti. Luksaation jälkeen tyypilliset kipupisteet ovat reisiluun sisäsivunastassa, polvilumpion mediaalireunassa ja ulkonivelnastan yläreunassa (4). Patellan uusintaluksaatiot ovat yleisiä. Konservatiivisella hoitomuodolla uusintaluksaatioita on tullut %, kirurgisella hoidolla % (1,7,8). Pitkällä aikavälillä patellaluksaatio ja -instabiliteetti voivat johtaa kipuihin, toistuviin uusintaluksaatioihin ja rustovaurioihin liittyvään patellofemoraaliseen nivelrikkoon (1). Polvilumpion sijoiltaanmenolle ja sen uusiutumiselle altistavista tekijöistä on esitetty erisuuntaisia mielipiteitä. Muun muassa patella altan, dysplastisen patellan, suurentuneen Q-kulman, ligamenttien löyhyyden ja monien polven röntgenkuvista mitattavien radiologisten muuttujien (esim. suurentuneen 78 SOT Suomen Ortopedia ja Traumatologia Vol. 32
2 kongruenssi- tai sulkuskulman) on arveltu olevan vaikuttavia tekijöitä (1,4,9). Pituuden tai painon kasvaessa myös polvilumpion sijoiltaanmenon riskin on havaittu lisääntyvän (3). Tämän retrospektiivisen tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää patellaluksaatioon liittyvien myöhäiskomplikaatioiden ja myöhempien polvivaivojen yleisyyttä sekä niitä mahdollisesti ennustavia tekijöitä. Aineisto ja menetelmät Tutkimuksen aineisto perustuu Kuopion yliopistollisessa sairaalassa (KYS) vuosina hoidettuihin potilaisiin, joilla todettiin patellaluksaatio. Haku potilasarkistoista tehtiin atk-ajolla diagnoosikoodien mukaan (ICD-8: , , ICD-9: 7182F, 7183F, 8363A, 8364A ja ICD-10: M22.0-M22.4, S83.0-S83.6). Haulla saatiin 554 potilasta, joista satunnaisesti valittiin 154 potilasta (28 %). Tutkimukseen ei otettu mukaan potilaita, jotka olivat yli 17-vuotiaita ja joilla luksaatio ei ollut ensimmäinen. Tutkimukseen ei myöskään otettu potilaita, joilla ei ollut sairauskertomuksen perusteella selvää patellaluksaatiota vaan polvivaivana oli esimerkiksi distensiovamma, epäselvä kipuilu, meniscirepeämä tai murtuma, johon ei liittynyt patellaluksaatiota sekä potilaat, joille oli jo aiemmin tehty jokin operaatio oireilevaan polveen. Edellä olevien kriteerien perusteella tutkimukseen otettiin 45 potilasta. Yhdeksällä potilaalla oli oireita molemmissa polvissa, mutta tässä tutkimuksessa analysoitiin tiedot vain sen polven osalta, jota hoidettiin KYS:ssa ensimmäistä kertaa. Tutkimuksen 45 potilaasta miehiä oli 17 (38 %) ja naisia 28 (62 %). Potilaiden ikä vammahetkellä vaihteli seitsemästä vuodesta 16 vuoteen (keski-ikä 12,8 v, SD 1,3 v, mediaani 13 v). Sairauskertomukset tarkistettiin vuosien 2006 ja 2007 vaihteessa. Ensimmäinen seuranta-aika laskettiin sairauskertomuksen tarkistamispäivämäärän ja ensimmäisen sairaalakäyntipäivämäärän erotuksena. Keskimääräiseksi seuranta-ajaksi saatiin näin 12 v 3 kk (SD 4 v 4 kk). Toinen seurantaaika laskettiin ensimmäisen ja viimeisen sairaalakäyntipäivämäärän erotuksena. Tällöin keskimääräinen seuranta-aika oli 2 v 6 kk (SD 4 v 5 kk). Seuranta-aika vaihteli yhdestä päivästä 24 vuoteen ja yhteen kuukauteen. Tätä toista seuranta-aikaa vääristää se, että osa tutkimuksen potilaista kuului myös toiseen polvitutkimukseen, jonka tiimoilta näillä potilaille oli ohjelmoitu kontrollikäyntejä poliklinikalle säännöllisin väliajoin muutamien vuosien ajan (taulukko 1). Kaikilla 45 potilaalla polvilumpion sijoiltaanmeno oli ensimmäinen. 15:llä (33 %) oireili vasen polvi, 21:llä (47 %) oikea polvi ja yhdeksällä (20 %) oireilivat molemmat polvet. 16 potilasta (36 %) ei itse saanut reponoitua patellaansa. Useimmiten patellaluksaatio tapahtui kaatumisen tai liukastumisen yhteydessä (10 henkilöä) ja pallopelien yhteydessä (yhdeksän henkilöä, esim. jalka-, kori-, lento- ja pesäpallo). Kliinisessä tutkimuksessa 31 potilaalla (69 %) todettiin hydrops ja viidellä potilaalla (11 %) oli kirurgin arvion mukaan korostunut valgusasento. Veripolvi todettiin 21 henkilöllä (47 %). Näistä yhdellä oli veren seassa myös rasvapisaroita. 35 potilaan oireilevasta polvesta otettiin natiiviröntgenkuvat. 18:lla löydös oli normaali, kahdeksalla oli todettavissa irtokappale ja yhdeksällä röntgenlöydös oli poikkeava (yhdellä henkilöllä oli Laurinin projektiossa matala sulkuskulma, yhdellä patellan mediaalisella nivelpinnalla havaittiin epätasaisuutta ja seitsemällä henkilöllä patella sijaitsi poikkeavan lateraalisesti). Artroskopia tehtiin primaaristi kahdeksalle potilaalle (18 %). Tähystyksessä kolmella henkilöllä todettiin revennyt mediaalinen retinaculum. Lisäksi yhdellä henkilöllä todettiin patellan gradus 2 rustovaurio. Kolmelle tähystykseen liittyi toimenpide. Yhdeltä poistettiin irtohippuja ja tehtiin patellaruston debridement, toiselta poistettiin patellan mediaalinurkasta irronnut kookas irtokappale ja avattiin lateraalinen retinaculum, kolmannelle tehtiin mediaalisen patellofemoraali-ligamentin rekonstruktio. Yhteensä 18 henkilön (40 %) kohdalla päädyttiin primaaristi operatiiviseen hoitoon. Näistä 10:lle artrotomiaan kuului patellajänteen uudelleen kiinnitys distaalisesti. Kuudella henkilöllä korjattiin tai vahvistettiin mediaalista patellofemoraaliretinaculumia sekä tehtiin lateraalisten retinaculumin vapautus. Kahdelle tehtiin Helfetin mukainen operaatio. Loput 19 henkilöä (42 %) hoidettiin konservatiivisesti. Kolme henkilöä sai ortoosin ja kolme kipsihylsyn. Ideaalisiteellä hoidettiin kahdeksan potilaan patellaluksaatio. Viiden potilaan tilaa ja oireita jäätiin seuraamaan. Tulokset Seurannassa uusintaluksaation tai useampia uusintaluksaatioita sai kuusi henkilöä 19:stä konservatiivisesti hoidetusta potilaasta (32 %). Näistä yhdellä jatkettiin konservatiivista hoitolinjaa ja loput viisi päädyttiin lopulta leikkaamaan. Lisäksi leikattiin yksi potilas, jolle Suomen Ortopedia ja Traumatologia Vol SOT 79
3 oli jäänyt oireilevaan polveen subluksaatiotaipumusta mutta varsinaisia luksaatioita ei tapahtunut. Primaaristi operoiduista potilaista (n = 18) neljä henkilöä (31 %) ja primaaristi artroskopoiduista henkilöistä (n = 8) neljä henkilöä (50 %) sai uusintaluksaation tai useampia uusintaluksaatiota (p = 0,368) (taulukko 1). Yhdelle artroskopoiduista tehtiin myöhemmin leikkaus. Kaiken kaikkiaan leikkaukseen päädyttiin siis yhteensä 25 potilaan kohdalla ja näistä uusintaluksaatioita leikkauksen jälkeen sai kahdeksan henkilöä (32 %). Kuudelle jouduttiin suorittamaan uusintaleikkaus (24 %). Operaation jälkeen haavainfektion sai neljä henkilöä (15 %). Kenellekään ei tehty seurannan aikana tekonivelleikkauksia tai osteotomioita. Seurannan aikana tähystettiin vielä kahdeksan henkilön polvi jatkuvien vaivojen ja uusintaluksaatioiden vuoksi. Tähystyksessä patellan rustovauriota todettiin 3 potilaalla: yhdellä primaarivaiheessa tähystyksen yhteydessä ja kahdella seurannan aikana. Toisella heistä ei alkuvaiheen artroskopiassa rustovauriota todettu, mutta useiden uusintaluksaatioiden jälkeen tehdyssä uudessa artroskopiassa vuotta myöhemmin todettiin ensimmäisen asteen rustovaurio. Toisella alun perin konservatiivisesti hoidetulla potilaalla toistuvien patellaluksaatioiden vuoksi päädyttiin 4 vuoden kuluttua operaatioon (Campbell-Roux-tyyppinen patellajänteen uudelleen kiinnitys, lateraalinen vapautus ja mediaalisen patellofemoraalisäikeistön vahvistus). Uusia luksaatioita tuli leikkauksen jälkeenkin. 10 vuoden kuluttua operaatiosta todettiiin artroskopiassa toisen asteen rustovaurio patellan alapinnalla. Kaiken kaikkiaan seurannan aikana toimenpiteisiin (joko artroskopiaan ja/tai leikkaukseen) päädyttiin 12 henkilön kohdalla. Näistä kahdeksalla oli alun perin konservatiivinen hoito (42 %), kahdella operatiivinen hoito (11 %) ja kaksi henkilöä oli primaaristi tähystetty (25 %) (p = 0,103) (taulukko 1). Mikäli ensimmäinen luksaatio tapahtui alle 15-vuotiaana, oli uusintaluksaatioita enemmän kuin sitä vanhemmilla (35 % vs. 13 %, p = 0,2099). Myös veripolvella oli lievä korrelaatio uusiin patellaluksaatioihin. Sen sijaan henkilöillä, joilla oli poikkeava röntgenlöydös tai kliinisesti korostunut polvien valgusasen- Taulukko 1: Primaaristi konservatiivisesti hoidettujen, leikattujen ja tähystettyjen patellaluksaatiopotilaiden tiedot. Primaaristi konservatiivinen hoito / seuranta Primaaristi operatiivinen hoito Primaaristi artroskopia n=19 n=18 n=8 Mies / nainen 6 / 13 6 / 12 5 / 3 Keski-ikä / SD 12,8v. / 2,4v. 13,1v. / 1,3v. 12,5v. / 1,2v. 1. seuranta-aika 11,7v. 14,8v. 7,8v. 2. seuranta-aika 3,8v. 1,6v. 1,7v. Vasen / oikea / molemmat 5 / 10 / 4 8 / 6 / 4 2 / 5 / 1 Reponoitu Hydrops Veripolvi Korostunut valgus Rtg: irtokappale / epänormaali - / 3 5 / 4 4 / 2 Seurannan aikana päädytty toimenpiteeseen (artroskopia ja/tai operaatio) p=0, Uusintaluksaatio / -luksaatioita p=0,368 6 (32%) 4 (22%) 4 (50%) 1.käynnillä todettu rustovaurio patellan alapinnalla Seurannan aikana todettu rustovaurio patellan alapinnalla SOT Suomen Ortopedia ja Traumatologia Vol. 32
4 to tai joiden polvilumpio meni spontaanisti itsestään paikoilleen, ei ollut enemmän uusintaluksaatioita kuin muilla tutkittavilla (taulukko 2). Pohdinta Polvilumpion luksaatio on yleisin akuutin polvikivun syy lapsilla. Tässä tutkimuksessa selvitettiin retrospektiivisesti yliopistollisen sairaalan lastenkirurgisen osaston potilasmateriaalia, joka on luonnollisesti valikoitunutta. Tutkimukseen valittiin satunnaisotannalla kohtalaisen suuri joukko polvivamman vuoksi hoidettuja lapsia, mutta valintakriteerit täyttäviä tapauksia tutkimukseen saatiin lopulta varsin niukasti. Jälkikäteen arvioiden tutkimuksen tilastollinen voima jäi vaatimattomaksi. Retrospektiivisessa tutkimuksessa tulosten luotettavuus riippuu siitä, kuinka tarkasti myöhemmät vaivat ovat tulleet kirjatuiksi sairauskertomusteksteihin. Lisäksi todellinen jälkivaivojen ja myöhäiskomplikaatioiden määrä on todennäköisesti suurempi kuin tutkimuksessa on tullut esille sillä tässä tutkimuksessa on arvioitu vain sairaalahoidossa olleita potilaita. On mahdollista, että vaivoja on ollut mutta niiden vuoksi ei ole käyty lääkärissä tai potilaat ovat käyneet terveyskeskuksessa vähäisimpien vaivojen tai oireilujen vuoksi. Jälkivaivojen luotettava selvittely vaatisi kyselytutkimuksen suorittamisen. Uusintaluksaatiot Eräissä tutkimuksissa on esitetty, että uusintaluksaatioita ennustavat epästabiilin patellan morfologia röntgenkuvissa, patellan spontaani reponoituminen ja pieni veren määrä luksoituneessa polvessa. Onkin ajateltu, että morfologialtaan epästabiili patella vaatii sijoiltaan mennäkseen ja spontaanisti reponoituakseen vähemmän energiaa ja näin myös polvinivelen sisäiset vauriot ja verenpurkaumat jäävät pienemmiksi. (10,11) Myös tämän tutkimuksen perusteella henkilöillä, joilla patellaluksaatioon ei liittynyt veripolvea, oli hieman enemmän uusintaluksaatioita (42 % vs. 19 %). Sen sijaan röntgenlöydöksellä ei ollut merkitystä uusintaluksaatioissa. Myöskään patellan Taulukko 2 Oireeton 1.käynnin jälkeen Uusintaluksaatio/ -luksaatioita n=31 n=14 Mies / nainen 13 / 18 4 / 10 Keski-ikä / SD 13,2v. / 1,8v. 12,1v. / 1,7v. Ikä luksaation sattuessa <15v. / 15v., p=0, / 7 13 / 1 1. seuranta-aika 11,9v. 13,1v. 2. seuranta-aika 2,0 v. 6,4v. Vasen / oikea / molemmat 13 / 16 / 2 2 / 5 / 7 Reponoitu p=0, Hydrops p=0, Veripolvi p=0, Korostunut valgus 4 1 p=0,569 Rtg: irtokappale / epänormaali p=0,534 6 / 6 2 / 3 Hoito primaaristi: Konservatiivinen seuranta ideaaliside kipsi ortoosi 2 1 Tähystys 4 4 Operatiivinen patelloplastia muu pehmytosa kiristys/vapautus käynnillä todettu rustovaurio patellan alapinnalla Seurannan aikana todettu rustovaurio patellan alapinnalla Suomen Ortopedia ja Traumatologia Vol SOT 81
5 spontaanilla reponoitumisella ei todettu olevan selvää vaikutusta uusintaluksaatioita lisäävänä tekijänä. Reponoiduista polvilumpioista luksoitui uudelleen 25%, kun taas lumpion mennessä itsestään paikalleen luksaatiot uusiutuivat 34 %:lla ero ei ollut tilastollisesti merkittävä. Kiinisessä statuksessa todetulla korostuneella valgusasennolla ei myöskään näyttänyt olevan merkitystä uusintaluksaatioiden kannalta. Useissa tutkimuksissa on esitetty polvilumpion uusintaluksaatioiden olevan yleisempiä alle 15-vuotiailla kuin sitä vanhemmilla (1,8,12). Cashin ja Hughstonin tutkimuksessa alle 14-vuotialla uusintaluksaatioita tuli jopa 60 %:lle (6). Myös tämän tutkimuksen perusteella ikä näytti korreloivan uusintaluksaatioihin. Jos henkilö oli alle 15-vuotias ensimmäisen patellaluksaation aikana, niin 35 %:lla todettiin myös uusi luksaatio. Sen sijaan potilaan ollessa 15-vuotias tai vanhempi ensimmäisen luksaation aikana uusintaluksaatioita tuli 13 %:lle. Patellaluksaatioiden esiintymishuippu ajoittuukin juuri murrosiän kasvu-pyrähdyksen yhteyteen, jolloin nuoren koko kehossa tapahtuu suuria muutoksia. Myös urheilullinen aktiivisuus on yleensä korkeimmillaan tässä iässä. Näihin asioihin tulisi varmasti kiinnittää enemmän huomioita myös patellaluksaatioita koskevissa tutkimuksissa, tutkimusasetelmissa ja hoidon suunnittelussa. Hoito ja myöhäiskomplikaatiot Tutkimukset patellaluksaation hoitolinjoista ovat hyvin ristiriitaisia. Osa tutkijoista on sitä mieltä, että polvilumpion sijoiltaanmeno tulisi hoitaa aikaisessa vaiheessa operatiivisesti, kun taas osa hoitaisi vamman konservatiivisesti. Aikaista operatiivista hoitoa puoltavia tekijöitä ovat mm. patellaluksaatioon liittyvät nivelen sisäiset osteokondraaliset vauriot ja murtumat, mediaalisen patellofemoraalisen ligamentin (MPFL) ja vastus medialiksen palpoituva vamma tai vika sekä aktiivinen urheilutausta. Myös potilaille, joilla on toistuvia luksaatioita konservatiivisesta hoidosta huolimatta, tulisi harkita leikkausta. Standardihoitoa polvilumpion sijoiltaanmenolle ei ole kuitenkaan voitu määritellä. (13,14). Arnbjörsson tutkimusryhmineen (1992) totesi, että leikatut potilaat hyötyivät operaatiosta lyhyellä aikavälillä mutta pitkällä aikavälillä heillä oli enemmän ongelmia; he kärsivät enemmän uusintaluksaatioista (21 %) ja patellofemoraalisesta artroosista (75 %) ja kliinisesti oireileva polvi oli huonompi verrattuna konservatiivisesti hoidettuihin (keskimääräinen seuranta-aika 14 v) (15). Myös Nikku tutkimusryhmineen totesi, että pidemmällä aikavälillä aikaisella operatiivisella hoidolla ei saavutettu parempia tuloksia konservatiiviseen hoitoon verrattuna (16). Arnbjörnssonin ja hänen tutkimusryhmänsä (1992) esittivät myös uusiutuvien patellaluksaatioiden lisäävän patellan artroosia niin operoiduilla kuin konservatiivisesti hoidetuilla potilailla. Itse leikkauksen todettiin olevan itsenäinen patella-artroosia ennustava tekijä (15). Toisaalta eräissä toisssa tutkimuksessa on esitetty päinvastaisia tuloksia. Kaiken kaikkiaan patellaluksaatiopotilaiden pitkäaikaistulokset ovat olleet hyvin samasuuntaisia oli uusintaluksaatioita tai ei, eivätkä uusintaluksaatiot ole ennustaneet polvinivelen degenaraatiota (2,10). Tämän tutkimuksen perusteella uusintaluksaatioita primaaristi konservatiivisesti hoidetuista potilaista tuli 32 %:lle, primaaristi tähystetyistä 50 %:lle ja primaaristi operoiduista 22 %:lle. Ero ei ollut tilastollisesti merkittävä. Luvut ovat hyvinkin samansuuntaisia kuin kirjallisuudessa on aiemminkin esitetty (1,7,8,15). Neljä potilasta sai operaation jälkeisen haavainfektion. Yhteensä kolmella henkilöllä todettiin tässä tutkimuksessa rustovaurio patellan alapinnalla. Yhdellä rustovaurio oli todettu jo primaaritähystyksessä, kahdella muulla taustalla oli toistuvia luksaatioita ja toisella heistä myös leikkaus. Tutkimuksen perusteella ei voi tehdä johtopäätöksiä rustovaurion syistä. Yhteenvetona voidaan todeta, että uusintaluksaatiot (22 50 %) ja uudet toimenpiteet (11 42 %) ovat varsin yleisiä akuutin patellaluksaation jälkeen, hoidettiinpa vaivaa operatiivisesti tai konservatiivisesti. Huolimatta tästä pitkäaikaiset polvioireet tai patellan rustovauriot ovat varsin harvinaisia. Potilaan nuori ikä ja veripolven puuttuminen alkuvaiheessa saattavat ennakoida uusintaluksaatioita. Asian selvittämiseksi tarkemmin tarvitaan lisätutkimuksia, jotka perustuvat suurempaan aineistoon. Kirjallisuus 1. Buchner M, Baudendistel B, Sabo D, Schmitt H: Acute traumatic primary patellar dislocation: long-term results comparing conservative and surgical treatment. Clin J Sport Med. 2005;15(2): Palmu S, Kallio PE, Donell ST, Helenius I, Nietosvaara Y: Acute patellar dislocation in children and adolescents: a randomized clinical trial. J Bone Joint Surg Am Mar;90-A: Sillanpää P: Traumatic patellar dislocation and clinical significance of medial patellofemoral ligament injury. Tampereen 82 SOT Suomen Ortopedia ja Traumatologia Vol. 32
6 yliopisto 2009, väitöskirja. 4. Nikku R: Polvilumpion sijoiltaanmeno. Duodecim 2007;123: Atkin DM, Fithian DC, Marangi KS, Stone ML, Dobson BE, Mendelshon C: Characteristics of patients with primary acute lateral patellar dislocation and their recovery within the first 6 months of injury. Am J Sports Med. 2000;28(4): Cahs JD, Hughston JC: Treatment of acute patellar dislocation. Am J Sports Med. 1988;16(3): Mäenpää H, Lehto MUK: Patellar dislocation. The long-term results of nonoperative management in 100 patients. Am J Sports Med. 1997;25(2): Hawkins RJ, Bell RH, Anisette G: Acute patellar dislocations. The natural history. Am J Sports Med. 1986;14(2): Harilainen A: Polvilumpion anatomia ja biomekaniikka sekä radiologia. Suom Ortop Traumatol 2001;24(5): Mäenpää H, Huhtala H, Lehto MUK: Recurrence after patellar dislocation. Redislocation in 37/75 patients followed for 6-24years. Acta Orthop Scand. 1997;68(5): Stanitski CL: Articular hypermobility and chondral injury in patients with acute patellar dislocation. Am J Sports Med 1995;23(2): Larsen E, Lauridsen F: Conservative treatment of patellar dislocation. Influence of evident factors on the tendency to redislocation and the therapeutic result. Clin Orthop Relat Res. 1982;171: Beasley LS, Vidal AF: Traumatic patellar dislocation in children and adolescents: treatment update and literature review. Current Opinion in Pediatrics. 2004;16(1): Cofield RH, Bryan RS: Acute dislocation of the patella: results of conservative treatment. J Trauma. 1977;17(7): Arnbjörnsson A, Egund N, Rydling O, Stockerup R, Ryd L: The natural history of recurrent dislocation of the patella. Longterm results of conservative and operative treatment. J Bone Joint Surg Br. 1992;74-B: Nikku R, Nietosvaara Y, Aalto K, Kallio PE: Operative treatment of primary patellar dislocation does not improve medium-term outcome. A 7-year follow-up report and risk analysis of 127 randomized patients. Acta Orthop. 2005;76(5): Suomen Ortopedia ja Traumatologia Vol SOT 83
Polvilumpion sijoiltaanmeno
Näin hoidan Risto Nikku Polvilumpion sijoiltaanmeno Polvilumpion sijoiltaanmeno on yleinen polvitrauman ja veripolven syy. Se paranee oireenmukaisella hoidolla, mutta uusiminen on tavallista etenkin nuorilla
LisätiedotNäin hoidan kierukkavammaa
Näin hoidan kierukkavammaa Jyrki Halinen Ortopedi, Diacor Urheilulääketiede 2016 Näin hoidan kierukkavammaa Jyrki Halinen ortopedi Diacor Ruoholahti Diacor Leppävaara Diacor Tikkurila Leikkaukset Diacorin
LisätiedotPalveluskelpoisuus, kirurgiset sairaudet Jari Autti Ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri
Palveluskelpoisuus, kirurgiset sairaudet Jari Autti Ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Yleistä Mitään sairautta EI tule jättää hoidettavaksi varusmiespalveluksen aikana Leikkaushoitoja ei pääsääntöisesti
LisätiedotPatellaongelmat polven tekonivelleikkauksen yhteydessä
!! Patellaongelmat polven tekonivelleikkauksen yhteydessä Dosentti Timo Puolakka Apulaisylilääkäri Ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Tekonivelsairaala Coxa Sidonnaisuudet Tutkimusrahoitusta:
LisätiedotPATELLALUKSAATIO. Evl Jussi Repo El Heikki Nurmi Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Kirurgian klinikka. Kirurgian jatkokoulutusmeeting (v 0.
PATELLALUKSAATIO Evl Jussi Repo El Heikki Nurmi Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Kirurgian klinikka Kirurgian jatkokoulutusmeeting 26.4.2016 (v 0.2) SISÄLLYSLUETTELO Johdanto, 3 Anatomia, 3-4 Biomekaniikka,
LisätiedotMetalli-metalli -liukupintaisten lonkan tekonivelleikkausten 5-vuotisseurantatulokset
Metalli-metalli -liukupintaisten lonkan tekonivelleikkausten 5-vuotisseurantatulokset Henri Miettinen, Simo Miettinen, Hannu Miettinen, Jukka Kettunen Ortopedian, traumatologian ja käsikirurgian klinikka,
LisätiedotLonkan artroskopian indikaatiot ja hoitotulokset Kuopion yliopistollisessa sairaalassa
Lonkan artroskopian indikaatiot ja hoitotulokset Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Olli Savolainen, Antti Joukainen, Heikki Kröger Ortopedian, traumatologian ja käsikirurgian klinikka, Kuopion yliopistollinen
LisätiedotVII Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi Oulu 8.4.2015 EL, LT Outi Väyrynen PPSHP
VII Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi Oulu 8.4.2015 EL, LT Outi Väyrynen PPSHP WHO:n lihavuuden luoki1elu BMI (body mass index) = paino (kg)/ pituus² (m²) Alipaino < 18.50 Normaali 18.50-24.99
LisätiedotKliinisen tutkimuksen luotettavuus polven artroskooppisen löydöksen ennustamisessa
Kliinisen tutkimuksen luotettavuus polven artroskooppisen löydöksen ennustamisessa Sari Laakso, Heikki Kröger, Jukka Huopio, Urho Väätäinen Kuopion yliopistollinen sairaala, Ortopedian ja traumatologian
LisätiedotOlkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa
Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa Hoitoketjut Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä 30.1.2014 Hoitoketjun tavoite Päivystykselliset
LisätiedotLonkan ja polven tekonivelleikkaushoidon
Lonkan ja polven tekonivelleikkaushoidon vaikuttavuus. Satunnaistettu vertailututkimus nopeasti leikattujen ja ei-leikattujen (jonossa olevien) potilaiden välillä Blom M 1, Tuominen U 2,7, Seitsalo S 3,
LisätiedotSuomen Ortopediyhdistys XVIII Ortopedian ja traumatologian kurssi Hotelli Levitunturi, Kittilä 6.4.-11.4.2008
Suomen Ortopediyhdistys XVIII Ortopedian ja traumatologian kurssi Hotelli Levitunturi, Kittilä 6.4.-11.4.2008 Traumakurssi 6.4.-8.4.2008 Su 6.4.08 13-18 Ilmoittautuminen, kurssireppujen jako 18-19 Avajaiset
LisätiedotPolven Oxford-osatekonivelpotilaiden hoitotulokset Kuopion yliopistollisessa sairaalassa
Polven Oxford-osatekonivelpotilaiden hoitotulokset Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Jami Jonninen, Jukka Kettunen, Juha Lumiaho, Heikki Kröger Ortopedian, traumatologian ja käsikirurgian klinikka,
LisätiedotNuoren aikuisen polvilumpion sijoiltaanmeno
Petri Sillanpää NÄIN HOIDAN Nuoren aikuisen polvilumpion sijoiltaanmeno Viime vuosina polvilumpion sijoiltaanmenon (patellaluksaatio) hoito on muuttunut merkittävästi. Mediaalisen patellofemoraaliligamentin
LisätiedotMagneettikuvauksen merkitys SER-tyyppisten ulkokehräsluun murtumien vakauden arvioinnissa
Magneettikuvauksen merkitys SER-tyyppisten ulkokehräsluun murtumien vakauden arvioinnissa Simo Nortunen¹, Tapio Flinkkilä¹, Olli Savola¹, Sannamari Lepojärvi², Jaakko Niinimäki², Pasi Ohtonen¹, Iikka Lantto¹,
LisätiedotAkillesjännerepeämän hoidon kehittyminen ja komplikaatiot oululaisilla potilailla 1979 2011
Akillesjännerepeämän hoidon kehittyminen ja komplikaatiot oululaisilla potilailla 1979 2011 Iikka Lantto, Juuso Heikkinen, Pasi Ohtonen, Juhana Leppilahti Kirurgian klinikka, Oulun yliopistollinen sairaala
LisätiedotAutologisten rustosolusiirteiden käyttö ja kokemukset Kuopion yliopistollisessa sairaalassa
Autologisten rustosolusiirteiden käyttö ja kokemukset Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Martti Suokas, Antti Joukainen, Heikki Kröger Ortopedian, traumatologian ja käsikirurgian klinikka, Kuopion yliopistollinen
LisätiedotSelkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito. Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa
Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa Vuonna 2015 n 5000 poliklinikkakäyntiä degeneratiivisten selkäsairauksien vuoksi Näistä viidennes
LisätiedotBMI:N VAIKUTUS TEKONIVELLEIKKAUKSEEN. IX Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi Turku EL, LT Outi Väyrynen OYS
BMI:N VAIKUTUS TEKONIVELLEIKKAUKSEEN IX Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi Turku 24.4.2019 EL, LT Outi Väyrynen OYS Painoindeksi eli BMI (WHO:n luokittelu) BMI (body mass index) = paino (kg)/ pituus²
LisätiedotAnna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013
Anna-Maija Koivusalo 16.4.214 Kivuton sairaala projekti vuonna 213 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kahdeksannen kerran syksyllä 213 pääosin viikolla 42. Mukana oli niin erikoissairaanhoidon
LisätiedotTutkimusnäytön siirtyminen hoitokäytännöksi - esimerkkinä akuutin nilkan nivelsidevamman operatiivinen hoito Suomessa 1986-2010
Tutkimusnäytön siirtyminen hoitokäytännöksi - esimerkkinä akuutin nilkan nivelsidevamman operatiivinen hoito Suomessa 1986-2010 Heidi Haapasalo, Pekka Kannus, Heikki-Jussi Laine, Markku Järvinen, Teemu
LisätiedotVarhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus
Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Markku Vuorinen, Kaisa Huotari, Ville Remes Lääketieteellinen tiedekunta,
LisätiedotArtoskopian indikaatiot nykypäivänä
Artoskopian indikaatiot nykypäivänä Ortopedi Ilkka Peltokorpi VKS 10.9.2015 Polvi artroskopia Polven artroskopia indikaatiota on muokattu viime vuosina Polven arthroosin tähystyskirurgian vaikuttavuus
LisätiedotAnna-Maija Koivusalo 26.5.15
Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana
LisätiedotPolven puolitekonivelet ja PF-proteesi
Polven puolitekonivelet ja PF-proteesi VTK 2019, Turku Mikko Rantasalo, HUS Tekonivelkirurgian yksikkö, Peijaksen sairaala Käsitellään UKA ja PF-indikaatiot Kontraindikaatiot Rekisteridataa Australia ja
LisätiedotSuoliston alueen interventioradiologiaa
Suoliston alueen interventioradiologiaa Erkki Kaukanen, radiologi, KYS rtg Toimenpideradiologia = endovasculaariset tekniikat akuutti ja krooninen suoliston iskemia visceraalialueen aneurysmat suoliston
LisätiedotMCL repeämää ei tarvitse leikata akuutissa kombinoidussa ACL- ja gradus III MCL-vammassa. Prospektiivinen randomoitu tutkimus.
MCL repeämää ei tarvitse leikata akuutissa kombinoidussa ACL- ja gradus III MCL-vammassa. rospektiivinen randomoitu tutkimus. Jyrki Halinen 1, Jan Lindahl 2, Eero Hirvensalo 2, Seppo Santavirta 2 1 Jorvin
LisätiedotYleisimmät tekonivelleikkaukseen johtavat tekijät
2.10.2018 Yleisimmät tekonivelleikkaukseen johtavat tekijät Teemu Moilanen Johtava ylilääkäri Tekonivelleikkaus Indikaationa oman nivelen pitkälle edennyt niveltuho Korvaa vaurioituneet nivelpinnat keinomateriaaleilla
LisätiedotSyndesmoosin vamma ja kiinnitys supinaatio-ulkorotaatiotyypin nilkkamurtumissa: Prospektiivinen randomisoitu tutkimus; neljän vuoden seurantatulokset
Syndesmoosin vamma ja kiinnitys supinaatio-ulkorotaatiotyypin nilkkamurtumissa: Prospektiivinen randomisoitu tutkimus; neljän vuoden seurantatulokset Tero Kortekangas¹, Harri Pakarinen¹, Tapio Flinkkilä¹,
LisätiedotPolvilumpion sijoiltaanmeno ja sen konservatiivinen fysioterapia immobilisoinnin jälkeen
Polvilumpion sijoiltaanmeno ja sen konservatiivinen fysioterapia immobilisoinnin jälkeen Riikka-Liisa Räsänen Opinnäytetyö Marraskuu 2014 Fysioterapian koulutusohjelma Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala
LisätiedotRetrospektiivinen vertailututkimus trokanteerisen ydinnaulan ja ekstramedullaarisen implantin käytöstä pertrokanteerisen lonkkamurtuman hoidossa
Retrospektiivinen vertailututkimus trokanteerisen ydinnaulan ja ekstramedullaarisen implantin käytöstä pertrokanteerisen lonkkamurtuman hoidossa Tommi Liipo, Tero Yli-Kyyny ja Heikki Kröger Ortopedian,
LisätiedotPolven mekaaninen oire ei ole indikaatio polven tähystykselle
Polven mekaaninen oire ei ole indikaatio polven tähystykselle Raine Sihvonen, Teppo Järvinen Ortopedian klinikka, Hatanpään sairaala, Tampere Ortopedian ja traumatologian klinikka, HUS, Töölön sairaala,
LisätiedotMitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku
1 Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku 2 ASCO GU 2013 Radikaali prostatektomian jälkeinen sädehoito ARO 92-02 / AUO AP 09/95 10v
LisätiedotPOLVIVAMMAPOTILAAN KLIINISET MITTARIT
0 POLVIVAMMAPOTILAAN KLIINISET MITTARIT LK Karjalainen Tiina Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Ortopedian tutkimusryhmä Syyskuu 2011 1 Tampereen Yliopisto Lääketieteen
LisätiedotTekonivelpotilaiden määräaikaisseuranta. ft Tuula Pohjonen Yhdyshenkilöpalaveri
Tekonivelpotilaiden määräaikaisseuranta ft Tuula Pohjonen Yhdyshenkilöpalaveri 3.6.2014 1 Tekonivelpotilaiden määräaikaisseuranta Historiassa seurannat Pikonlinnassa ja Taysissa Coxa aloitti toimintansa
LisätiedotAsiakaspalautteen merkitys laboratoriovirheiden paljastamisessa. Taustaa
Asiakaspalautteen merkitys laboratoriovirheiden paljastamisessa Paula Oja, TtT Laboratorio, Oulun yliopistollinen sairaala Potilasturvallisuustutkimuksen päivät 26. 27.1.2011 1 Taustaa Laboratorion tulee
LisätiedotPuoli- vai kokotekonivel olkanivelen artroosin hoidoksi
Puoli- vai kokotekonivel olkanivelen artroosin hoidoksi Jarkko Pajarinen HUS/HYKS, Ortopedian ja traumatologian klinikka Charles Neer raportoi ensimmäisenä olkanivelen puoliproteesin käytöstä olkaluun
LisätiedotCASE 1 65-vuotias nainen, jolla puutuu 2-3 sormet ja 4 sormen mediaalireuna oikeasta yläraajasta. Keskikaularangassa ja scapulan angulus inferiorisella alueella särkyä. Lepo helpottaa jonkun verran kipua.
LisätiedotLONKAN TEKONIVELLEIKKAUS DUAL MOBILITY - TEKONIVELTÄ KÄYTTÄEN LYHYEN SEURANTA-AJAN KLIINISET TULOKSET
LONKAN TEKONIVELLEIKKAUS DUAL MOBILITY - TEKONIVELTÄ KÄYTTÄEN LYHYEN SEURANTA-AJAN KLIINISET TULOKSET Markus Tujunen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Tammikuu
LisätiedotHoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta
Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Tavoitteet Seurannassa pyritään rintasyövän mahdollisen paikallisen uusiutumisen ja vastakkaisen rinnan uuden syövän varhaiseen toteamiseen. Oireettomalle potilaalle
LisätiedotYLEISIMMÄT POTILASVAHINGOT TEKONIVELKIRURGIASSA. Ville Remes
YLEISIMMÄT POTILASVAHINGOT TEKONIVELKIRURGIASSA Ville Remes TEKONIVELLEIKKAUS ON YLEISIN KORVATTAVA POTILASVAHINKO 2008-2016 POTILASVAHINKOLAIN KORVAUSPERIAATTEET Vältettävyys Hoitovahinko Lääkkeen toimittamisvahinko
LisätiedotSuomen Ortopediyhdistys XX Ortopedian ja traumatologian kurssi Levi Summit, Kittilä 25.3.-30.3.2012
Suomen Ortopediyhdistys XX Ortopedian ja traumatologian kurssi Levi Summit, Kittilä 25.3.-30.3.2012 Su 25.3.2012 13:00 18:00 Ilmoittautuminen, kurssireppujen jako 18:00 19:00 Avajaiset Maanantai 26.3.2012
LisätiedotPienienergiaisen murtuman saaneiden potilaiden hoito Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueelle
Pienienergiaisen murtuman saaneiden potilaiden hoito Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueelle Osteoporoosihoitaja Tanja Jukola 20.2.2015 1 Projektin taustaa Suomessa todetaan vuosittain arviolta 30000
LisätiedotBordercollieiden osteokondroosi Suomessa
Bordercollieiden osteokondroosi Suomessa Osteokondroosi on tyypillinen etujalan ontuman aiheuttaja suurilla ja nopeasti kasvavilla koiraroduilla, mutta sita esiintyy myo s bordercollieilla. Bordercollie
LisätiedotKuusamon terveyskeskus Palveluseteli Sivu 1 / 5
Kuusamon terveyskeskus Palveluseteli Sivu 1 / 5 Erikoissairaanhoidon palvelusetelien hinnat 1.7.2015 alkaen Erikoissairaanhoidon toimenpiteiden hankkimisessa rekisteröidyiltä palveluntuottajilta noudatetaan
LisätiedotTranstibiaalinen vs. anteromediaalinen tekniikka eturistisiteen rekonstruktiossa. 265 potilaan seurantatutkimus
tibiaalinen vs. anteromediaalinen tekniikka eturistisiteen rekonstruktiossa. 265 potilaan seurantatutkimus Arsi Harilainen, Patrick Björkman, Jerker Sandelin Sairaala ORTON Recent studies have suggested
LisätiedotVI valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi 3.- 5.4.2013 Hotelli Scandic, Kuopio
VI valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi 3.- 5.4.2013 Hotelli Scandic, Kuopio Keskiviikko 3.4.2013 8.00 9.00 Ilmoittautuminen ja kahvi 9.00 9.05 Avauspuheenvuoro Polven tekonivel Moderaattori: Petri
LisätiedotPolven nivelrikon hoitaminen alkaa jalasta
Polven nivelrikon hoitaminen alkaa jalasta Agilium Freestep Agilium Freestep Ottobock 1 Uutta ajattelua Tuore lähestymistapa hoitoon Nivelrikko on maailman yleisin aikuisten nivelsairaus. Väestön ikääntymisen
LisätiedotKirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016. Spondylodiskiitti. Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS.
Kirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016 Spondylodiskiitti Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS Ortopediset selkäsairaudet Degeneratiiviset prolapsi stenoosi
LisätiedotAkuutti polvikipu voi olla vamman aiheuttama
Näin tutkin TIMO JÄRVELÄ Kipeä polvi Polvivaivat ovat jokapäiväisiä ongelmia lääkärien vastaanotoilla. Kyseessä voi olla vamman äkillisesti aiheuttama tai vähitellen alkanut ja ajan kuluessa pahentunut
LisätiedotTekonivelpotilaan leikkausindikaatiot, lonkan tekonivelleikkaukset. Matti Seppänen Ortopedi Lasten ja nuorten aikuisten lonkkakeskus TYKS
Tekonivelpotilaan leikkausindikaatiot, lonkan tekonivelleikkaukset Matti Seppänen Ortopedi Lasten ja nuorten aikuisten lonkkakeskus TYKS Polvi- ja lonkkanivelrikko Polvi- ja lonkkanivelrikko Suomalaisen
LisätiedotKasvuikäisten eturistiside- ja nivelkierukkavammat
Kasvuikäisten eturistiside- ja nivelkierukkavammat Reijo Paukku 1, Yrjänä Nietosvaara 2 1 Aava Orto-Lääkärit, Helsinki, Lasten ja nuorten sairaala, HUS 2 The incidence of anterior cruciate ligament (ACL)
LisätiedotLEIKOPÄIKILYHKI. Gynekologisen Kirurgian Seuran koulutuspäivät 18.09.2014. Ulla Keränen LT, Kir.ylilääkäri, Oper.ty.johtaja HUS, Hyvinkää
LEIKOPÄIKILYHKI Gynekologisen Kirurgian Seuran koulutuspäivät 18.09.2014 Ulla Keränen LT, Kir.ylilääkäri, Oper.ty.johtaja HUS, Hyvinkää Ulla Keränen Sidonnaisuudet: HUS - Hyvinkää - Operatiivisen tulosyksikön
LisätiedotSEP vai TEP reisiluun kaulan murtumaan. Valtakunnalliset tekonivelpäivät el Elina Ekman
SEP vai TEP reisiluun kaulan murtumaan Valtakunnalliset tekonivelpäivät el Elina Ekman Sisältö Johdanto Reisiluun kaulan murtuma potilas Mitä RCT:t kertoo Rekisteri tilastoja Yhteenveto Johdanto Yleinen
LisätiedotValidation and Cultural adaptation of the Finnish version of the KOOS-Child questionnaire
Validation and Cultural adaptation of the Finnish version of the KOOS-Child questionnaire Antti Saarinen, BM 1, Eetu Suominen, BM, MSc 1, Johanna Syvänen, MD 1, Jussi Repo, MD, PhD 2, Juha Paloneva, MD,
LisätiedotAppendisiitti lääke vai leikkaus? APPAC-tutkimus
Appendisiitti lääke vai leikkaus? APPAC-tutkimus 19.9.2013 SGY syyskokous, Kuopio Dos Paulina Salminen TYKS, Vatsaelinkirurgian ja urologian klinikka Fitz RH. Perforating Inflammation of the Vermiform
LisätiedotJaakko Niinimäki, OYS
Jaakko Niinimäki, OYS ASR recall toteaa: MRI, jos MARS-protokolla UÄ vaihtoehto CT ei suositella Natiivikuvat? Inklinaatio 40 ± 10 Anteversio 15 ± 10 Pinnoiteproteesi Anteversio 15-25 Valgus ~5-10 Abduktio/inklinaatio
LisätiedotLääkehoitoa kehitetään moniammatillisesti KYSin päivystyksessä potilas aktiivisesti...
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 4/2018 JÄRKEÄ LÄÄKEHOITOON Lääkehoitoa kehitetään moniammatillisesti KYSin päivystyksessä potilas aktiivisesti mukana Leena Kuusikko, Anu Ahonen, Jouni Ahonen / Kirjoitettu
LisätiedotAnna-Maija Koivusalo 26.4.16
Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta
LisätiedotLonkan tekonivelen liukupinnat,
Lonkan tekonivelen liukupinnat, dual mobility lukkokupit ja lukkokupit Lonkan tekonivelen liukupinnat, dual-mobility ja Jukka Kettunen Jukka Kettunen KYS KYS Terve lonkkanivel Kaikkiin lonkan tekonivelen
LisätiedotSelkäkivun diagnostiset kompastuskivet? Hannu Miettinen Kuopion yliopistollinen sairaala
Selkäkivun diagnostiset kompastuskivet? Hannu Miettinen Kuopion yliopistollinen sairaala Selkäsairaudet Välilevytyrä Selkäydinkanavan ahtauma Nikamasiirtymä Välilevyrappeuma Tuumorit Muut L III - IV
LisätiedotRanneluumurtumat. Tero Kotkansalo Käsikirurgi TYKS, TULES klinikka
Ranneluumurtumat Tero Kotkansalo Käsikirurgi TYKS, TULES klinikka Esityksen sisältö Yleistä Triquetrum Trapezium Capitatum Lunatum Pisiforme Hamatum Veneluu Yleistä Jaetaan: Perilunaarisiin Aksiaalisiin
LisätiedotTerveystalo Kampin Sport-osaajat
Terveystalo Kampin Sport-osaajat TAPIO KALLIO Ortopedi, liikuntalääketieteen erikoislääkäri, Terveystalon urheilulääketieteen ylilääkäri ja erikoisalajohtaja. Polvitapaturmat, mm. eturistisiteen repeämät,
LisätiedotSuomen Ortopediyhdistys XIX Ortopedian ja traumatologian kurssi Levi Summit, Kittilä
Suomen Ortopediyhdistys XIX Ortopedian ja traumatologian kurssi Levi Summit, Kittilä 11.4.-16.4. 2010 Traumakurssi 11.4.-13.4.2010 Su 11.4.-10 13-18 Ilmoittautuminen, kurssireppujen jako 18-19 Avajaiset
LisätiedotAikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä
Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Kysely vuonna 2010 Leena Pöysti Sisältö Johdanto... 3 Kokemuksia mopoilusta osana muuta liikennettä... 3 Mikä olisi mopolle sopiva huippunopeus liikenteessä... 3
LisätiedotYli 80-vuotiaiden seniorikansalaisten ensitekonivelleikkaukset
Yli 80-vuotiaiden seniorikansalaisten ensitekonivelleikkaukset Daisuke Ogino 1, Hiroyuki Kawaji 2, Liisa Konttinen 3, Matti Lehto 4, Pekka Rantanen 5, Antti Malmivaara 6, Yrjö T. Konttinen 1, 3, 4, Jari
LisätiedotLonkan tekonivelleikkaus modernia keraami-keraami liukuparia käyttäen. Lyhyen seuranta-ajan kliinisradiologiset tulokset
Lonkan tekonivelleikkaus modernia keraami-keraami liukuparia käyttäen. Lyhyen seuranta-ajan kliinisradiologiset tulokset Pia Salo, Pirjo Honkanen, Aleksi Reito, Jorma Pajamäki, Antti Eskelinen Tekonivelsairaala
LisätiedotPohjoismaisen kliinisen tutkimusyhteistyön kehittäminen NITEPin tarina. Vs. ortopedian ja traumatologian professori Ville Mattila
Pohjoismaisen kliinisen tutkimusyhteistyön kehittäminen NITEPin tarina Vs. ortopedian ja traumatologian professori Ville Mattila Sidonnaisuudet Vs. professori, ylilääkäri, ortopedian ja traumatologian
LisätiedotTrauma-teamin toimintaperiaatteet Anestesiakurssi 18.3.2011 Naantali
Trauma-teamin toimintaperiaatteet Anestesiakurssi 18.3.2011 Naantali Olli Väisänen, LT Anestesiologian erikoislääkäri Lääketietellinen johtaja, yliopettaja Arcada Vammapotilaan hoitopolku Potilaan prehospitaalinen
LisätiedotSpontaanin jäätyneen olkanivelen hyvä manipulaatiotulos säilyy ainakin yli 20 vuotta
Spontaanin jäätyneen olkanivelen hyvä manipulaatiotulos säilyy ainakin yli 20 vuotta Heidi Vastamäki ja Martti Vastamäki Tieteellinen Tutkimus ORTON Olkanivelen spontaani adhesiivinen kapsuliitti eli jäätynyt
LisätiedotMITEN POTILAAN KUVAAMAT OIREET LIITTYVÄT TEKONIVELKOMPLIKAATIOIHIN
MITEN POTILAAN KUVAAMAT OIREET LIITTYVÄT TEKONIVELKOMPLIKAATIOIHIN Kokemukseen pohjautuvaa tietoa tarkoitettu fysioterapeuteille, jotka suorittavat t määräaikaistarkastuksia ä i k t k i tekonivelpotilaille
LisätiedotRETROSPEKTIIVINEN KOHORTTITUTKIMUS POLVEN SEMENTITTÖMÄSTÄ UNILATERAALISESTA OXFORD- TEKONIVELESTÄ COXASSA VUOSINA 2010-2012
RETROSPEKTIIVINEN KOHORTTITUTKIMUS POLVEN SEMENTITTÖMÄSTÄ UNILATERAALISESTA OXFORD- TEKONIVELESTÄ COXASSA VUOSINA 2010-2012 Teemu Hevonkorpi Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen
LisätiedotRustovaurioiden kehittyvä diagnostiikka - nopein hoitotuloksia parantava tekijä?
Rustovaurioiden kehittyvä diagnostiikka - nopein hoitotuloksia parantava tekijä? Jari Salo 1,3, Juha Töyräs 2, Antti Joukainen 1, Jukka Jurvelin 2, Heikki Kröger 1 1 Ortopedian, traumatologian ja käsikirurgian
LisätiedotPolven osteochondritis dissecans potilaiden hoito synteettisellä TruFit-implantilla
Polven osteochondritis dissecans potilaiden hoito synteettisellä TruFit-implantilla Pekko Penttilä, Antti Joukainen, Mikko Haara, Heikki Kröger KYS, ortopedian, traumatologian ja käsikirurgian klinikka
LisätiedotSuomen Ortopediyhdistyksen ohjelma Operatiivisilla päivillä 2011 Helsingin Messukeskus 23. 25.11.2011
Suomen Ortopediyhdistyksen ohjelma Operatiivisilla päivillä 2011 Helsingin Messukeskus 23. 25.11.2011 KESKIVIIKKO 23.11.2011 15.00 18.00 SOY/Vapaat esitelmät I / Kokoussali 5A Puheenjohtajat Minna Laitinen
LisätiedotIäkkään elektiivinen kirurgia - miten arvioidaan kuka hyötyy? Petri Virolainen TYKS-TULES
Iäkkään elektiivinen kirurgia - miten arvioidaan kuka hyötyy? Petri Virolainen TYKS- Milloin potilas tulisi leikata? Potilas tulisi leikata silloin kun hänelle on leikkauksesta enemmän hyötyä kuin haittaa
LisätiedotKipupumpun käyttö artroskooppisen subakromiaalitilan dekompression jälkeen: kaksivuotisseurannan tulokset
Kipupumpun käyttö artroskooppisen subakromiaalitilan dekompression jälkeen: kaksivuotisseurannan tulokset Sally Järvelä ja Timo Järvelä Hatanpään sairaala, ortopedian yksikkö, Tampere We studied the long-term
LisätiedotVANHUKSEN KUOLEMANSYYN SELVITTÄMINEN TERVEYSKESKUKSESSA. Hanasaari 4.2.2014 Pekka Harve, yleislääketieteen el. Inari Ei sidonnaisuuksia
VANHUKSEN KUOLEMANSYYN SELVITTÄMINEN TERVEYSKESKUKSESSA Hanasaari 4.2.2014 Pekka Harve, yleislääketieteen el. Inari Ei sidonnaisuuksia Näkökulmani aiheeseen 38 vuotta terveyskeskuslääkärinä 24 vuotta Lääkintöhallituksen,
LisätiedotHYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS
HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS TOIMENPITEISIIN LIITTYVÄT INFEKTIOT Edeltävä polikliininen toimenpide Edeltävä sairaalahoitojakso
LisätiedotLeikkaushoito lanneselän välilevytyrässä. Satunnaistettu vertailututkimus.
SOT 2/2002 VOL 25 237 Leikkaushoito lanneselän välilevytyrässä. Satunnaistettu vertailututkimus. Heikki Österman, Seppo Seitsalo, Antti Malmivaara HUS Jorvin sairaala, Espoo, Sairaala ORTON, Helsinki,
LisätiedotTuplasiirre polven eturistisiteen rekonstruktioleikkaukseen
Tuplasiirre polven eturistisiteen rekonstruktioleikkaukseen Timo Järvelä 1,2 1 Ortopedian Klinikka, Hatanpään Sairaala, Tampere, 2 Urheiluklinikka ja Sairaala Mehiläinen, Tampere Sixty-five patients were
LisätiedotSuomen Ortopediyhdistys XX Ortopedian ja traumatologian kurssi Levi Summit, Kittilä 25.3.-30.3.2012
Suomen Ortopediyhdistys XX Ortopedian ja traumatologian kurssi Levi Summit, Kittilä 25.3.-30.3.2012 Su 25.3.2012 13:00 18:00 Ilmoittautuminen, kurssireppujen jako 18:00 19:00 Avajaiset Maanantai 26.3.2012
LisätiedotOrtopedisten ja traumatologisten potilaitten vieroittaminen tupakoinnista Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymässä
Ortopedisten ja traumatologisten potilaitten vieroittaminen tupakoinnista Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymässä Antti Kyrö, Ville-Veikko Elomaa, Ville Lehtinen Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä
LisätiedotLubinuksen puoliproteesin komplikaatiot akuutin reisiluun kaulan murtuman hoidossa Keski-Suomen keskussairaalassa
Lubinuksen puoliproteesin komplikaatiot akuutin reisiluun kaulan n hoidossa Keski-Suomen keskussairaalassa Elina Ekman, Heikki Nurmi, Juha Paloneva Keski-Suomen keskussairaala, kirurgian klinikka A total
LisätiedotTantaalimetallin käyttö acetabulum-revisioissa varhaisvaiheen kokemuksia Kuopion yliopistollisesta sairaalasta
Tantaalimetallin käyttö acetabulum-revisioissa varhaisvaiheen kokemuksia Kuopion yliopistollisesta sairaalasta Jukka Kettunen 1, Hannu Miettinen 1, Simo Miettinen 2, Marko Hämäläinen 3, Heikki Kröger 1
LisätiedotTEKOÄLY RADIUSMURTUMIEN DIAGNOSTIIKASSA
TEKOÄLY RADIUSMURTUMIEN DIAGNOSTIIKASSA Turkka Anttila Erikoistuva lääkäri, LL HUS, Käsikirurgian klinikka Tekoäly ja virtuaalitodellisuus erikoissairaanhoidossa 16.3.2018 Värttinäluun alaosan murtuma
LisätiedotKohdunpoiston komplikaatiot ja niiden riskitekijät. Tea Brummer ol Porvoon sairaala 14.10.2011 GKS
Kohdunpoiston komplikaatiot ja niiden riskitekijät Tea Brummer ol Porvoon sairaala 14.10.2011 GKS Sisältö / Kohdunpoiston Komplikaatiot Insidenssi ja kehitys Suomessa Vaikuttavat tekijät: Gynekologisen
LisätiedotPolven osatekonivelleikkaus
Polven osatekonivelleikkaus Suomen Artroplastiayhdistys VIII ValtakunnallinenTekonivelkirurgian kurssi 19.-21.4.2017 Tampere Tuukka Niinimäki Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Luento- ja koulutuspalkkiot
LisätiedotLiekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset
Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Haikonen Kari, Lillsunde Pirjo 27.8.2013, Hanasaaren kulttuurikeskus, Espoo 27.8.2013 Kari Haikonen 1 Tutkimuksen lähtökohdat Tutkimus
LisätiedotEturistisiderekonstruktio kaksoissiirretekniikalla: onko tunneleiden paikoilla vaikutusta kliinisiin ja MRI-tuloksiin?
Eturistisiderekonstruktio kaksoissiirretekniikalla: onko tunneleiden paikoilla vaikutusta kliinisiin ja MRI-tuloksiin? Piia Suomalainen, Tommi Kiekara, Anna-Stina Moisala, Antti Paakkala, Pekka Kannus,
LisätiedotPolvi- ja olkanivelen tähystyskirurgia kohti vaikuttavampaa hoitoa?
Näyttöön perustuva ortopedia JERKER SANDELIN, ESKO KAARTINEN, JARKKO PAJARINEN JA HARRI HELIÖ Polvi- ja olkanivelen tähystyskirurgia kohti vaikuttavampaa hoitoa? Polven artroskopioiden määrä on kaksinkertaistunut
LisätiedotNilkkamurtuman osteosynteesin varhainen korjausleikkaus: Syyt, hoidon tulokset ja komplikaatiot
Nilkkamurtuman osteosynteesin varhainen korjausleikkaus: Syyt, hoidon tulokset ja komplikaatiot Mikko Ovaska, Tatu Mäkinen, Rami Madanat, Veikko Kiljunen, Jan Lindahl Töölön sairaala, Ortopedian ja traumatologian
LisätiedotAC-luksaation hoito tähystysavusteisella TightRope-kiinnityksellä
AC-luksaation hoito tähystysavusteisella TightRope-kiinnityksellä Tapio Flinkkilä, Kai Sirniö Kirurgian klinikka, OYS Olkasolisnivelen (AC-nivel) vammoista suuri osa voidaan hoitaa konservatiivisesti.
LisätiedotLEIKKAUSALUEEN INFEKTIOT
Milloin pitää olla huolissaan ja mitä voi tehdä? LEIKKAUSALUEEN INFEKTIOT 27.3.2019 Infektiolääkäri Kaisa Huotari, HUS, Peijaksen sairaala Valtakunnalliset Sairaalahygieniapäivät, Jyväskylä LEIKKAUSALUEEN
LisätiedotPolven artroosi. Kivunlievitys ilman lääkkeitä
Polven artroosi Kivunlievitys ilman lääkkeitä MIKÄ ON POLVEN ARTROOSI? Polven artroosi eli nivelrikko on polvinivelen sairaus, joka aiheuttaa muutoksia nivelrustossa ja luussa. Nivelrikolle on tyypillistä
LisätiedotNuoren urheilijan alaraajan rasitus vammat. Panu Hirvinen, Ortopedi
Nuoren urheilijan alaraajan rasitus vammat Panu Hirvinen, Ortopedi Varhaisen kasvuiän apofysiitit Apo = kärki Fyysi = liitos; kasvupiste Iitti = höpölöpö LUUN KASVUPISTE, JOHON JÄNNE KIINNITTYY Ainoastaan
LisätiedotReisiluun calcar-alueen murtumien riskitekijät sementittömässä lonkan tekonivelleikkauksessa. Tapaus-verrokkitutkimus.
Reisiluun calcar-alueen murtumien riskitekijät sementittömässä lonkan tekonivelleikkauksessa. Tapaus-verrokkitutkimus. Simo Miettinen¹, Tatu Mäkinen2, Inari Kostensalo3, Keijo Mäkelä3, Jukka Kettunen¹,
LisätiedotResiduan diagnostiikka ja hoito. GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen
Residuan diagnostiikka ja hoito GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen Aiheita O Synnytyksen jälkeinen O Mitä jos istukasta puuttuu pala? O Keskeytyksen ja keskenmenon lääkkeellisen hoidon jälkeinen residua
LisätiedotLapsi päiväkirurgisena po0laana kirurgin näkökulmasta
Lapsi päiväkirurgisena po0laana kirurgin näkökulmasta Satu- Liisa Pauniaho Lastenkirurgian osastonylilääkäri Seinäjoen keskussairaala Suomen Päiväkirurginen Yhdistys ry,koulutuspäivä 16.5.2012, Tampere
LisätiedotHauislihaksen pitkän pään jänteen tenodeesi hidastaa supraspinatusjänteen repeämän korjausleikkauksesta toipumista
Hauislihaksen pitkän pään jänteen tenodeesi hidastaa supraspinatusjänteen repeämän korjausleikkauksesta toipumista Juha Kukkonen ja Ville Äärimaa Ortopedian ja traumatologian klinikka, TYKS The aim of
Lisätiedot