Ammatillista koulutusta koskevat OKM:n linjaukset ja tavoitteet

Transkriptio

1 Ammatillista koulutusta koskevat OKM:n linjaukset ja tavoitteet Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto ammatillisen koulutuksen yksikkö

2 Mikä meitä tulevaisuudessa odottaa? OKM:n tulevaisuuskatsaus virkamiesvalmisteluna laadittu analyysi haasteista ja toimista, joilla OKM osallistuu Suomen elinvoiman, menestyksen ja hyvinvoinnin rakentamiseen 2010 luvulla perustuu ennakointiverkoston työhön, OKM:n strategiaan 2020 ja muihin toimialakohtaisiin strategioihin ja selvityksiin toimenpide-esitykset koskevat hallinnonalaa, hallinnonalojen välistä yhteistyötä ja eräiltä osin muita hallinnonaloja lähtökohtana ollut kansliapäälliköiden linjaamat horisontaalit teemat miten Suomi nousuun, miten työllisyyttä hoidetaan yhteisvoimin väestön hyvinvoinnin kysymykset, hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen innovatiivinen julkinen hallinto, miten julkista hallintoa kehitetään

3 Mikä meitä tulevaisuudessa odottaa? OKM:n tulevaisuuskatsaus Keskeiset lähtökohdat Suomen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn edistäminen tietoyhteiskuntakehityksen mahdollisuuksien hyödyntäminen väestökehityksen ja alueellisen erilaistumisen vaikutusten huomioiminen palveluissa kansalaisten osallisuuden edistäminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen

4 Koulutus- ja tiedepolitiikkaa koskevat kehittämistavoitteet kansallisen ja alueellisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin parantaminen, työllisyysasteen nostaminen työvoiman saatavuuden turvaaminen: nousevat toimialat, vihreä teknologia, uudet innovaatiot palvelu- ja tuotantorakenteissa koulutustason nosto segregaation vähentäminen kaikille perusasteen päättäville opiskelupaikka ja kattavat ohjauspalvelut maahanmuuttajien suomen ja ruotsin kielen opetuksen laajentaminen ja osaamisen tunnustaminen ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon rakenteellinen kehittäminen ja korkeakouluverkon tiivistäminen kielten opetuksen vahvistaminen opintojen nopeuttaminen ja elinikäisen oppimisen edistäminen työelämässä olevien mahdollisuus täydentää osaamistaan työuran aikana perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen pääsyn turvaaminen ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittäminen näyttötutkintojen suorittamisen lisääminen korkeakoulujen valintajärjestelmän kehittäminen korkeakoulujen aikuiskoulutustarjonnan vahvistaminen ikäluokkien pienentymisestä vapautuvat voimavarat aikuisten opiskelumahdollisuuksien parantamiseen

5 Koulutus- ja tiedepolitiikkaa koskevat kehittämistavoitteet kansainvälistymisen edistäminen liikkuvuuden edistäminen koulutuksessa ja tutkimuksessa EU:n koulutus- ja tutkimuspolitiikkaan vaikuttaminen sivistyksellisten perusoikeuksien ja koulutuksen alueellisen saatavuuden turvaaminen esi- ja perusopetuksen turvaaminen lähipalveluna, muiden koulutuspalvelujen saatavuuden turvaaminen yhdenvertaisuuden varmistaminen hyvä ja laadukas koulutus kaikille oppilaille ja opiskelijoille lisäresurssit oppilas- ja opiskelijahuollon palveluihin lukiokoulutuksen kehittäminen oppimisympäristöt, oppilaitosten infrastruktuuri ja e-oppimateriaalit

6 Koulutus- ja tiedepolitiikkaa koskevat kehittämistavoitteet osallisuuden tukeminen ja syrjäytymisen vähentäminen koulutuksen keinoin oppilaiden ja opiskelijoiden vaikutusmahdollisuudet koulussa aamu- ja iltapäivätoiminta ja kerhotoimintaa tarpeiden mukaan lisäopetuksen, valmistavien ja valmentavien koulutusten sekä työpajatoiminnan selkeyttäminen monikulttuurisuuteen liittyvän osaamisen vahvistaminen rahoituksen kehittäminen ja ohjauksen terävöittäminen voimavarojen vahvistaminen ja käytön tehostaminen, rahoituspohjan laajentaminen ylläpitäjämallin säilyttäminen rahoituksen ja rahoitusmallien uudistukset (AM, AMK, YO) koulutusviennin esteiden poistaminen toisen asteen opintotuen parantaminen ja muu opintotuen kehittäminen

7 Ammattikoulutuksen vastuualueet Ammattitaidon tuottaminen ja osaamistarpeisiin vastaaminen ammatillinen perusosaaminen ja työelämän edellyttämä ammattipätevyys työelämään siirtyville, työelämässä oleville kouluttamattomille ja ammatinvaihtajille ammattiosaamisen uudistaminen, syventäminen ja uudelleensuuntaaminen työelämän alakohtaisiin ja alueellisiin tarpeisiin vastaavat koulutuspalvelut Elinikäisen oppimisen mahdollistaminen ammattiosaamisen hankkiminen, uudistaminen ja syventäminen läpi työuran jatko-opintomahdollisuudet Yksilöllistyviin koulutustarpeisiin vastaaminen oppijoiden kirjo kasvaa: ammatilliset huippuosaajat - erityisopiskelijat aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustaminen - henkilökohtaistaminen Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävät yritysten ja työpaikkojen osaamisen, kilpailukyvyn ja innovaatiotoiminnan vahvistaminen aluekehitysrooli Laajan yhteiskunnallisen vastuun kantaminen Osallisuuden vahvistaminen - syrjäytymisen ehkäiseminen koko ikäluokan koulutustavoite tasa-arvo, oikeudenmukaisuus

8 Ajankohtaisia kehittämistoimia 1. TUTKE-hanke 2. Ammatillisen koulutuksen laatustrategia työryhmä 3. Rakenteellinen kehittäminen 4. Läpäisyn tehostamisohjelma

9 TUTKE-ehdotukset 1. tutkintorakenteen ja tutkintojen työelämävastaavuus ja kyky reagoida muutoksiin 2. tutkintojärjestelmän kokonaisuus ja tutkintorakenteen selkeys 3. tutkintojen kokonaisuus 4. tutkintorakenteen ja tutkintojen joustavuus

10 Tutkintorakenteen ja tutkintojen työelämävastaavuus Tiivis yhteistyö työelämän toimijoiden ja muiden keskeisten sidosryhmien kanssa välttämätöntä Tutkintorakenteeseen kuuluvat tutkintotyypit, tutkinnot ja tutkinnon osat vastaavat keskeisiin työelämän osaamistarpeisiin siten, että tutkintojen tuottama/edellyttämä osaaminen on laajasti hyödynnettävissä useammassa kuin yhdessä työpaikassa. Kolme tutkintotyyppiä (ammatilliset perustutkinnot, ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot) Tutkintotyypit yhteiset kaikilla aloilla, mutta kaikilla aloilla ei tarvitse olla kaikkien tutkintotyyppien tutkintoja Jatkumoiden suunnittelun lähtökohtana alan työelämän tarpeet

11 Tutkintorakenteen ja tutkintojen työelämävastaavuus OKM selvittää mahdollisuudet ja tarpeen kehittää nykyistä koulutus- ja opintoalaluokittelua klusteriajattelun suuntaan kaikilla koulutusasteilla. Ammatillisen koulutuksen laadullisia osaamistarpeita ennakoidessa ja tutkintorakennetta ja siihen kuuluvia tutkintoja kehitettäessä hyödynnetään jo nyt klusteriajattelua koulutus- ja opintoalaluokittelun rinnalla. Ehdotus klustereiksi: 1) luonnonvara ja ympäristö, 2) rakennettu ympäristö, 3) logistiikka, 4) teollisuus, 5) tieto ja viestintä, 6) kulttuuri, 7) hyvinvointi, 8) kauppa ja rahoitus ja 9) matkailu ja ravitseminen. Kehittämistyössä tulee huomioida myös klustereiden väliset kytkennät.

12 Tutkintorakenteen ja tutkintojen reagointikyky Tutkintojen perusteet perustuvat työelämässä tarvittavaan osaamiseen ja koostuvat työelämän työ- ja toimintakokonaisuuksiin pohjautuvista tutkinnon osista (mahdollisuus reagoida herkemmin muutoksiin). Tutkintojen ja tutkintorakenteen uudistamistarvetta arvioidaan vuosittain. Työelämän uudet tai muuttuneet osaamistarpeet otetaan huomioon ensisijaisesti tutkinnon perusteita uudistamalla ja, jos perusteiden uudistaminen ei riitä, tutkintorakennetta uudistamalla.

13 Tutkintojärjestelmän kokonaisuus OKM päättää tutkintorakenteesta ja siihen kuuluvista tutkinnoista yhtenä kokonaisuutena: asetus ammatillista perustutkinnoista ja asetus ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitetusta tutkintorakenteesta kootaan samaan asetukseen. Tutkintorakennetta uudistettaessa tutkintotyyppejä, tutkintoja ja niiden suhdetta toisiinsa tarkastellaan alakohtaisena kokonaisuutena. Tutkintorakenteeseen kuuluvat tutkinnot ovat ensisijaisesti laajoja ammattialakohtaisia tai useamman ammattialan kattavia kokonaisuuksia. OKM ja OPH selvittävät yhteistyössä työelämän toimijoiden ja koulutustoimikuntajärjestelmän kanssa, mitä yksittäisiä tutkintoja ja/tai koulutusohjelmia/osaamisaloja on mahdollista yhdistää laajemmiksi kokonaisuuksiksi. Tutkintorakenteeseen voidaan tarvittaessa lisätä tutkinnon osia tai tutkintoja, jotka tuottavat/edellyttävät osaamista jollekin erikoistumisalueelle. Tutkintorakenneasetuksia koottaessa OKM yhtenäistää yhteistyössä OPH:n ja työelämän toimijoiden kanssa tutkintojen ja koulutusohjelmien/osaamisalojen nimet niin, että ne viittaavat ensisijaisesti alaan tai toimintoon. Muodostetaan tutkintonimikkeet pääsääntöisesti kaikkiin tutkintotyyppeihin.

14 Tutkintorakenteen selkeys OKM määrittelee yhteistyössä OPH:n ja työelämän toimijoiden sekä muiden hallinnonalojen ja sidosryhmien kanssa kunkin tutkintotyypin tutkinnoille tarkemmat kriteerit. Kriteerien määrittelyssä hyödynnetään NQF:n tasokuvauksia ja ECVETpisteitä. Kriteerien pohjalta OKM tarkistaa tutkintotyyppien määrittelyä säädöksissä ja tutkintojen sijoittumista tutkintotyyppeihin. Ohjausryhmän näkemyksen mukaan Tutkintojärjestelmän kehittämisessä on hyvä ottaa tutkintorakenteeseen kuuluvien tutkintojen ohella huomioon ammatillisten tutkintojen rajapinnat perusopetukseen (esim. ammattistartti) ja korkeakoulututkintoihin (esim. työnjohtokoulutuskokeilut) päin. Erilaisten valmistavien ja valmentavien koulutusten vaativuustaso on hyvä määritellä sijoittamalla valmistavat ja valmentavat koulutukset tutkintojen ja muun osaamisen viitekehykseen mahdollisimman pian viitekehyksen laajentamistyön yhteydessä.

15 Ammatillisten tutkintojen alakohtainen kokonaisuus Saman alan tutkintotyypit ja niiden osat muodostavat yhden yhteisen tutkinnon osien kokonaisuuden. Tutkintojen muodostumissääntöjen kautta määritellään kunkin tutkintotyypin ja tutkinnon vaatimat suoritukset turvataan eri aloilla ja ammateissa vaadittava vahva ammattiosaaminen määrittelemällä selkeästi tutkinnon suorittamiseksi pakolliset osat. Saman alan eri tutkintotyyppien tutkintojen perusteiden valmistelu tehdään samassa prosessissa. Myös saman klusterin ja lähialojen yhteisten tutkintojen suunnittelua ja tutkinnon perusteiden valmistelua tehdään mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä. Tässä yhteydessä tarkistetaan tutkintotyyppien tarve

16 Ammatillisten tutkintojen alakohtainen kokonaisuus Kaikkien ammatillisten tutkintojen ja niiden osien tuottaman osaamisen laajuus määritellään ECVET-pisteinä. Eri alojen ja tutkintojen yhteisille osaamisalueille kuten esimiestyö, asiakaspalvelu, yrittäjäosaaminen, tuotekehitysosaaminen, projektiosaaminen jne. kehitetään joko yhteisiä tutkinnon osia tai yhteisiä määrittelyjä tutkinnon perusteiden laadunvarmistuksen tueksi. erityyppiset ammatinharjoittamissäädöksissä määritellyt osaamisvaatimukset (esim. sähköasennukset, hitsaus) sijoitetaan osaksi ammatillisia tutkintoja ja niiden ammattitaitovaatimuksia ammatillisten tutkintojen perusteissa, jolloin tutkinnon tai sen osan tai osien suorittaminen antaa ammatinharjoittamissäädöksissä edellytetyn pätevyyden

17 Tutkintojärjestelmän joustavuus OPH määrittelee tutkintojen muodostumissäännöt niin, että joustavat valinnat eri alojen, tutkintotyyppien ja tutkintojen välillä ovat mahdollisia kaikkien tutkintotyyppien tutkinnoissa ja tutkinnoista, ellei ammattialan lainsäädännöstä muuta johdu (HUOM. työelämän tarpeet ja valinnaisuuden realistiset toteuttamismahdollisuudet). Vastataan alueellisen, paikallisen tai kansainvälisen työelämän tarpeisiin seuraavasti: OPH määrittelee ammatillisten perustutkintojen muodostumissäännöt niin, että tutkintoon johtavaan peruskoulutukseen voidaan sisällyttää nykyistä enemmän koulutuksen järjestäjän yhdessä työelämän kanssa laatimia tutkinnon osia (paikallisesti tarjottavat tutkinnon osat) silloin, kun ne ovat työelämän tarpeiden näkökulmasta mahdollisia ja tarkoituksenmukaisia ja ne ovat hyödynnettävissä useammassa kuin yhdessä työpaikassa. Tutkintoon johtavassa ammatillisessa peruskoulutuksessa suoritetut paikallisesti tarjottavat tutkinnon osat tunnistetaan ja tunnustetaan osaksi näyttötutkintoa silloin, kun yksilö siirtyy tutkintoon johtavasta peruskoulutuksesta suorittamaan tutkintoa näyttötutkintona. OPH laatii ammatti- ja erikoisammattitutkintojen perusteet niin, että ne ovat sovellettavissa joustavasti eri alueiden työelämän tarpeisiin. Lisäksi ammatti- ja erikoisammattitutkintojen perusteita uudistetaan tarvittaessa nopeastikin päivittämällä yksittäisiä tutkinnon osia tai laatimalla uusia tutkinnon osia silloin, kun alueelliset, paikalliset tai kansainväliset työelämän tarpeet sitä edellyttävät. Hyödynnetään myös kokeiluja. Kannustetaan ohjauksen, rahoituksen ja koulutustarjonnan avulla yksilöitä suorittamaan yksittäisiä tutkinnon osia koko tutkinnon asemesta ensisijaisesti näyttötutkintona silloin, kun hänellä on jo aiempi ammatillinen tutkinto ja hän päivittää osaamistaan.

18 Ammatillisen koulutuksen laatustrategia OKM asetti keväällä 2010 ammatillisen koulutuksen laatustrategiatyöryhmän, jonka tehtävänä oli valmistella ehdotus laatustrategiaksi ja sitä toteuttavat toimenpide-esitykset Strategiatyön lähtökohtia Laatustrategian tulee kattaa kaikki ammatillisen koulutuksen kansallisen laatujärjestelmän osat: koulutuksen järjestäjän laadunhallinta, kansallinen ammatillisen koulutuksen ohjaus ja koulutuksen ulkopuolinen arviointi. Laatustrategian tulee tukea ammatillisen koulutuksen järjestäjiä toiminnan laadun jatkuvassa ja kokonaisvaltaisessa kehittämisessä. Laatustrategian tulee kattaa kaikki ammatillisen koulutuksen järjestämismuodot ja palvelut elinikäisen oppimisen periaatteella. Strategiassa ei tule ottaa kantaa koulutuksen järjestäjän laadunvarmistuksessaan käyttämiin menetelmiin. Laatustrategiaehdotuksen valmistelussa tulee ottaa huomioon EU:n ammatillisen koulutuksen laadun kehittämistä koskevat suositukset Laatustrategian toteuttamista tukevien toimenpide-ehdotusten tulee tukea laatustrategian konkreettista toteumista sekä kansallisella että koulutuksen järjestäjän tasolla. Laatustrategiaehdotuksen valmistelun yhteydessä tulee valmistella ehdotukset laatupalkintokilpailun kehittämisestä

19 Ammatillisen koulutuksen laatustrategia Laatustrategian keskeiset linjaukset Laadunhallinta systemaattiseksi kaikilla ammatillisen koulutuksen toimijatasoilla ja kaikissa koulutusmuodoissa Ammatillisen koulutuksen järjestämisedellytysten arvioinnin roolia laadunvarmistuksessa ja laadun jatkuvassa parantamissa selkeytetään Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmä tukemaan koulutuksen järjestäjien toiminnan laadulle ja sen jatkuvalle parantamiselle asetettujen tavoitteiden saavuttamista Luotettava ja monipuolinen tietoperusta ammatillisen koulutuksen ohjauksen ja päätöksenteon perustaksi Koulutuksen laatu on läpinäkyvää ja perustuu julkisiin tulostietoihin. Laadunhallinnassa eri vaiheessa olevien koulutuksen järjestäjien kehittämistyön systemaattinen ja pitkäjänteinen tukeminen itsearvioinnin, vertaisoppimisen ja -arvioinnin, tunnustusten ja palkitsemisen avulla Koulutuksen järjestämisen, hallinnon ja toiminnan kehittämisen edellyttämä osaaminen on vahvaa ja ajantasaista, ja sitä kehitetään jatkuvasti Ammatillisen koulutuksen laadunhallinnalle yhtenäiset toimintaperiaatteet, toimintatavat ja prosessit, jotka edistävät koulutukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Jatkuva oppiminen ja toiminnan kehittäminen laadun parantaminen perustaksi Ammatillisen koulutuksen laadunhallintaa toteutetaan ja kehitetään aktiivisesti yhteistyössä kansallisten ja kansainvälisten kumppanien kanssa.

20 Rakenteellinen kehittäminen Ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjiä lukien 139 Ammattiopistostrategian toimeenpano on edennyt hyvin, mutta rakenteellisen kehittämisen toimia on tarve tehostaa edelleen Rakenteellisen kehittämisen ohella painopistettä tulee suunnata toiminnan kehittämiseen: kootut voimavarat saatava hyödynnettyä tehokkaasti toiminta fokukseen: ydinprosessien asiakaslähtöisyys ja joustavuus lähtökohdaksi resurssien kohdentaminen ydintehtäviin eli osaamisen kehittämisen prosesseihin ja asiakaslähtöisiin toimintamalleihin hallinnon virtaviivaistaminen laadunhallinta osaksi jokapäiväistä toimintaa valmistautuminen koulutuskysynnän alueellisiin muutoksiin ja siitä seuraavaan kapasiteetin uudelleenallokointiin Vauhditushanke viedään päätökseen suunnitelman mukaisesti 2012 loppuun mennessä OKM:n kirje maaliskuussa 2011

21 Läpäisyn tehostamisohjelma Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnistää ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelman keväällä 2011 Ohjelman taustalla ovat opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman nuorten koulutuksesta työelämään siirtymisen nopeuttamista pohtineen työryhmän ehdotukset Valtion vuoden 2011 talousarviossa on läpäisyn tehostamisohjelmaan osoitettu 4 miljoonan euron määräraha Käynnistetään laajoja kehittämishankkeita, joissa kehitetään ja otetaan käyttöön uusia toimintamalleja ja -käytäntöjä koulutuksen järjestäjien ja oppilaitosten perustoimintoihin ja levitetään muiden oppilaitosten käyttöön Opetushallitus myöntää avustukset Avustukset tulevat koulutuksen järjestäjien haettavaksi maaliskuussa 2011

22 Läpäisyn tehostamisohjelma Tarkoituksena on kohdentaa vuoden 2011 talousarviossa tarkoitukseen varattu valtionavustus pääosin seuraaviin teema- ja toimenpidekokonaisuuksiin painottuviin hankkeisiin: opinto-ohjauksen ja opiskelijahuollon ennakoivien ja nykyistä yksilöllisempien toimintamallien kehittäminen (tehostamaan ammatilliseen koulutukseen hakeutumisvaihetta, koko opiskeluaikaa ja työelämään/jatko-opintoihin siirtymistä, ml. henkilökohtaisen työllistymis- tai jatko-opintosuunnitelman laatiminen) pedagogisten ratkaisujen kehittäminen ja opetusjärjestelyjen joustavoittaminen yksilöllisten opintopolkujen ja työn ohella opiskelun mahdollistamiseksi ja tukemiseksi koko tutkinnon suorittamista tukevien pedagogisten ratkaisujen, ohjauskäytänteiden ja toimintamallien kehittäminen silloin kun opiskelija suorittaa tutkintoa osissa aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamisen, tunnustamisen ja hyväksilukemisen toimintamallien kehittäminen opintoaikojen lyhentämiseksi asuntolatoiminnan kehittäminen ja opiskelijoiden vapaa-ajantoiminnan tukeminen erityisesti silloin kun nuori on muuttanut kotoa uudelle paikkakunnalle opiskelun takia sekä kodin ja koulun yhteistyön kehittäminen alaikäisten opiskelijoiden kohdalla.

23 Ammatillisen koulutuksen kehittämisen painopisteitä Työelämän ja yksilöiden muuttuviin osaamistarpeisiin vastaaminen Ammattikoulutuksen voimavarojen ja tarjonnan turvaaminen elinikäisen oppimisen tukemiseksi työelämän ja yksilöiden osaamistarpeisiin vastaava koulutustarjonta koko ikäluokan koulutustavoitteen toteuttaminen toisella asteella ammattitaidon hankkiminen ja sen jatkuva kehittäminen läpi työuran Ammattikoulutuksen kehittäminen elinikäisen oppimisen periaatteella toimivana kokonaisuutena osaamisen kehittämistä tukevat jatkumot perus- ja lisäkoulutus tutkinto- ja tutkinnon osatavoitteinen koulutus Koulutuksen järjestäjien palvelukyvyn ja asiakaslähtöisyyden vahvistaminen Koulutuksen työelämävastaavuuden ja työelämäyhteyksien vahvistaminen Opetushenkilöstön ja työpaikkaohjaajien saatavuuden varmistaminen ja osaamisen jatkuva kehittäminen järjestäjäverkon rakenteellisen kehittämisen jatkaminen Koulutuksen laadun jatkuva parantaminen ja laadunhallinnan vahvistaminen

24 Ammatillisen koulutuksen kehittämisen painopisteitä Yksilöllisten, elämänkaaren kattavien koulutuspolkujen mahdollistaminen Työelämän ja opiskelijoiden yksilöllisten tarpeiden laajempi huomioon ottaminen koulutuspalvelujen suunnittelussa ja järjestämisessä mm. erityisopetus, huippuosaajat, maahanmuuttajat, työssä olevat... aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustaminen, henkilökohtaistaminen koko ikäluokan koulutustakuu, aliedustettujen ryhmien koulutusaktiivisuuden nostaminen Työelämän osaamisvaatimuksiin ja toimintakokonaisuuksiin perustuvat modulaariset tutkinnot tutkintojen suorittaminen ammattipätevyyttä tuottava osa kerrallaan muiden tutkintojen osien liittäminen tutkintoihin uusiin osaamisen rajapintoihin vastaaminen Jatkumot ja yhteistyön rajapinnat koulutusjärjestelmässä: perusopetus, lukio, amk, yliopistot Oppimisympäristöjen ja pedagogisten toimintamallien kehittäminen (mm. työpaikalla tapahtuva opiskelu, e-oppiminen) Koulutukseen hakeutumista ja opintojen etenemistä tukevien palvelujen kehittäminen ja integrointi opiskeluprosesseihin Opiskelijahuollon palveluiden saatavuuden ja laadun turvaaminen Nivel- ja siirtymävaiheiden tueksi kattavat haku-, tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut, jotka tukevat yksilöllisten ura- ja opintopolkujen suunnittelua ja toteuttamista

25 Haasteet rahoituksen ja säätelyn kehittämiselle Asiakaslähtöisyys ja reagointiherkkyys yhdistettynä vakauteen ja ennakoitavuuteen Työelämän toimialakohtaisiin, alueellisiin ja valtakunnallisiin osaamistarpeisiin vastaavan koulutuksen järjestämisedellytysten ja osuvan tarjonnan varmistaminen muutosdynamiikan hallinta Vakaan ja ennakoitavan resurssipohjan turvaaminen koulutuspalvelujen tuottamiselle ja kehittämiselle Vapaan hakeutumisoikeuden varmistaminen Yksilöllisten koulutuspolkujen toteuttamisen mahdollistaminen Rahoitusjärjestelmän selkeyttäminen ja kehittäminen yhtenäiseksi kokonaisuudeksi Ylläpitäjämallin edelleenkehittäminen vaikuttavuus, tehokkuus, reagointiherkkyys, läpinäkyvyys ammatillinen perus- ja lisäkoulutus, eri järjestämismuodot yhtenäiset periaatteet Kuntien ja valtion rahoitusvastuiden tarkastelu -> tulisiko ammatillisesti eriytyvän koulutuksen olla selkeämmin valtion rahoitusvastuulla (vrt. AMK)? Julkisen vallan ja työelämän työnjako osaamisen kehittämisessä? Kannustavuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen toiminnan tuloksellisuuteen perustuvan rahoituksen osuuden maltillinen lisääminen Koulutusprosessien tehostaminen - läpäisyn tehostaminen ja keskeyttämisen vähentäminen, AHOT, tutkinnon osien suorittaminen kustannustehokkuuden lisääminen resurssien tehokkaampi hyödyntäminen, Ammatillisen koulutuksen ohjaaminen elinikäisen oppimisen kokonaisuutena toiminnan ja talouden yhteys keskeistä rahoitus ja ohjaus muodostavat kokonaisuuden yksilölliset koulutuspolut työuran eri vaiheissa miten säätely ja ohjaus tukee ja mahdollistaa? omistajaohjauksen selkeyttäminen ja vahvistaminen