Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantaraportti I

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen 2012 2015 seurantaraportti I"

Transkriptio

1 Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantaraportti I Helsingin seudun MAL-aiesopimussihteeristö Tilannekatsaus

2 Seurantaraportin kokoaminen ja toimitus Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Seutu- ja ympäristötieto, asumisen asiantuntija Miliza Ryöti Kuntakyselyt, seudulliset paikkatietoaineistot ja analyysit Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY: asumisen asiantuntija Miliza Ryöti, seututietoasiantuntija Heikki Levola, seututietoasiantuntija Vilja Tähtinen, erityisasiantuntija Arja Salmi, paikkatietoasiantuntija Katri Eerola, projektipäällikkö Sirpa Joukainen Uudenmaan liitto: kehittämispäällikkö Sirkku Huisko, paikkatietosuunnittelija Mika Laitinen, suunnittelija Jouni Suominen Helsingin seudun liikenne HSL: liikennesuunnittelija Tuire Valkonen Raportin valmisteluun osallistunut seurantatietoyöryhmä Puheenjohtaja: tulosaluejohtaja Irma Karjalainen, HSY. Sihteeristö: tietoyhteistyöyksikön päällikkö Maria Kuula ja asumisen asiantuntija Miliza Ryöti, HSY sekä kehittämispäällikkö Sirkku Huisko, Uudenmaan liitto Jäsenet: Asuntopäällikkö Anne Savolainen, Espoon kaupunki Yleiskaavasuunnittelija Jussi Mäkinen, Helsingin kaupunki Asumisen erityisasiantuntija Tomi Henriksson, Vantaan kaupunki Liikenneinsinööri Kimmo Kiuru, Hyvinkään kaupunki Suunnittelupäällikkö Kirsti Ruislehto, Järvenpään kaupunki Maankäyttöjohtaja Merja Vikman-Kanerva, Keravan kaupunki Ryhmäpäällikkö Johanna Vilkuna, Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL Liikennesuunnittelija Tuire Valkonen, Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL Asuntomarkkina-asiantuntija Hannu Ahola, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Suunnittelupäällikkö Maarit Saari, Uudenmaan ELY-keskus Ylitarkastaja Riitta Tornivaara-Ruikka, Uudenmaan ELY-keskus Vanhempi tutkija Anna Strandell, Suomen ympäristökeskus Ylitarkastaja Arto Raatikainen, ympäristöministeriö Liikenteen osion valmistelusta vastaa HSL:n HLJ-prosessi yhteistyössä Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa. 1

3 Sisällys A ASUNTOTUOTANTOA JA ASUNTOTUOTANNON RAHOITUSTA KUVAAVAT INDIKAATTORIT... 6 A1. ASUNTOTUOTANNON MÄÄRÄ, HALLINTAMUOTO JA SIJAINTI... 6 A2. ASUMISEN ENSISIJAISTEN KOHDEALUEIDEN TOTEUTUMINEN A3. ASUMISEN RAHOITUS- JA KEHITTÄMISKESKUKSEN ARAN RAHOITUS JA AVUSTUKSET A4. VALTION JA VALTIONYHTIÖIDEN HALLINNASSA OLEVIEN MAA-ALUEIDEN INVENTOINTI A5. MUUT ASUNTOTUOTANTOON VAIKUTTAVAT TOIMENPITEET B. YHDYSKUNTARAKENTEEN KEHITTYMISTÄ KUVAAVAT INDIKAATTORIT B1. KUNTIEN TOIMENPITEET RAIDE- JA JOUKKOLIIKENNETTÄ TUKEVIEN ALUEIDEN KÄYTTÖÖNOTTAMISEKSI JA TÄYDENNYSRAKENTAMISEN EDISTÄMISEKSI Asumisen, kaavoituksen ja kaavavarannon kohdistuminen kohdealueille Asumisen, kaavoituksen ja kaavavarannon kohdistuminen saavutettavuusvyöhykkeille Hajarakentaminen Helsingin seudulla Aihealueen kartat B2. VALTION TOIMET RAKENTAMATTOMAN RAKENNUSMAAN KOROTETUN KIINTEISTÖVERON ALARAJAN NOSTAMISEKSI C. MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUA JA KAAVOITUSTA KUVAAVAT INDIKAATTORIT C1. KAAVOITUS ASUMISEEN Asumisen uuden kerrosalan tuotanto Asumisen koko kaavavaranto vuoden 2012 lopussa Asumisen kaavavarannon omistajat vuoden 2012 lopussa Varantotilanne asumisen ensisijaisilla kohdealueilla vuoden 2012 lopussa C2. SEUDUN YHTEINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA JA SEN YHTEENSOVITTAMINEN HLJ 2015:N KANSSA C3. VALTION JA KUNTIEN MUUT TOIMENPITEET KAAVOITUKSEN KEHITTÄMISEKSI JA YHDYSKUNTARAKENTEEN HAJAUTUMISEN HILLITSEMISEKSI D LIIKENNEPALVELUIDEN KEHITTÄMISTÄ KUVAAVAT INDIKAATTORIT D1. JOUKKOLIIKENTEEN RAHOITUS JA PALVELUTASO Joukkoliikenteen rahoitus HSL-alueella ja muulla Helsingin seudulla Joukkoliikenteen palvelutason kehitys Joukkoliikenteen nousijamäärä HSL-alueella D2. JOUKKOLIIKENNEJÄRJESTELMÄ JA YHDYSKUNTARAKENNE Joukkoliikenteen runkoverkon ja laatukäytävien toteutuminen Saavutettavuuden kehitys kestävillä kulkumuodoilla Uuden asuntotuotannon sijoittuminen saavutettavuuden kannalta hyville vyöhykkeille D3. LIITYNTÄPYSÄKÖINTI Liityntäpysäköinnin toimenpideohjelman toteutuminen Liityntäpysäköinnin toteutuksen kustannus- ja vastuunjaosta sopiminen D4. JALANKULKU JA PYÖRÄILY Pääpyöräilyverkon ja pyöräilyn laatukäytävien toteutuminen D5. LIIKENTEEN HALLINTA Liikenteen hallinnan kärkihankkeiden toteutuminen

4 E LIIKENTEEN INFRASTRUKTUURIN KEHITTÄMISTÄ KUVAAVAT INDIKAATTORIT E1. LIIKENNEINVESTOINTIEN RAHOITUS Liikenneinvestointien rahoitustason kehitys ja rahoituksen kohdentuminen eri toimenpidekokonaisuuksille ja liikennemuodoille E2. LIIKENNEVERKON KEHITTÄMISHANKKEIDEN PRIORISOINNIN TOTEUTUMINEN Maankäytön kehittämistä ja yhdyskuntarakenteen tiivistämistä edistävien liikenneverkon kehittämishankkeiden priorisoinnin toteutuminen E3. RAIDELIIKENTEEN TOIMINTAVARMUUS JA TIE- JA KATUVERKON KEHITTÄMISTOIMET Raideliikenteen toimintavarmuuden parantaminen Tie- ja katuverkon kehittämistoimet bussi- ja tavaraliikenteen toimintaedellytysten parantamiseksi E4. KUHA-RAHOITUSJÄRJESTELMÄ JA -HANKEKOKONAISUUS KUHA-rahoitusjärjestelmän ja -hankekokonaisuuden toteutuminen ja kehittäminen E5. LIIKENNEJÄRJESTELMÄN TOIMIVUUTEEN JA MAANKÄYTÖN KEHITTÄMISEEN LIITTYVÄT INFRASTRUKTUURIN KEHITTÄMISHANKKEET AIESOPIMUSKAUDELLA Infrastruktuurin kehittämishankkeiden suunnittelutilanne, päätökset, rahoitus ja toteutuminen E6. KÄRKIHANKKEET, JOIDEN TOTEUTTAMISEEN VALTIO SITOUTUU AIESOPIMUSKAUDEN JÄLKEEN Infrastruktuurin suunnitteluhankkeiden eteneminen E7. HANKKEET, JOIDEN SUUNNITTELUVALMIUTTA VALTIO EDISTÄÄ SEURAAVALLE AIESOPIMUSKAUDELLE Infrastruktuurin hankkeiden suunnitteluvalmius

5 Johdanto Seurattavat aihealueet Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus allekirjoitettiin Aiesopimukseen on kirjattu, että sen toteutumista seuraa sopijaosapuolten edustajien vuosittain kokoontuva seurantakokous, jonka valmistelusta vastaa aiesopimussihteeristö. Tiedon kokoamista, yhteensovittamista ja raportointia varten aiesopimussihteeristö perusti seurantatietoryhmän, joka koostuu sopijaosapuolista ja tiedon tuottajista. Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) ja Uudenmaan liitto (UL) vastaavat osaltaan seuranta-aineiston kokoamisesta ja Helsingin seudun liikenteen (HSL) HLJ-prosessi vastaa yhteistyössä Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa liikenteen osalta MAL-aiesopimuksen seurannasta ja raportoinnista aiesopimussihteeristölle. HSY vastaa yhteisten seurantaraporttien kokoamisesta aiesopimussihteeristölle, joka hyväksyy raportit seurantakokoukselle esitettäviksi. Aiesopimuksen mukaisesti seurannassa kiinnitetään erityistä huomiota niiden sopimuksessa mainittujen tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumiseen, jotka koskevat: yhdyskuntarakenteen eheytymistä ja joukkoliikenteen edistämistä maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamista asuntomarkkinoiden toimivuutta asuntotuotannon kokonaistarpeen edellyttämiä toimenpiteitä kohtuuhintaisten asuntojen tuottamista Toteutumista seurataan 47 indikaattorin avulla. Indikaattorit ja niiden kuvaamat aihealueet on jaettu viiteen pääryhmään seuraavasti: A. Asuntotuotantotarpeeseen vastaaminen B. Olemassa olevien kaavojen toteutuminen ja täydennysrakentaminen C. Maankäytön suunnittelu D. Liikennepalvelut E. Liikenteen infrastruktuuri Kunkin indikaattorin seuranta-aikataulu on määritelty aiesopimussihteeristön hyväksymässä seurantasuunnitelmassa. Osa indikaattoreista raportoidaan vuosittain ja osaa tarkastellaan aiesopimuskauden lopuksi koottavassa laajemmassa seurantaraportissa. 4

6 Seurantajakso 2012 Aineistot Seurantaraportti käsittelee vuotta Nykyinen MAL-aiesopimus tuli voimaan , mutta seurannan jatkuvuuden ja ajallisen vertailukelpoisuuden vuoksi on päädytty käsittelemään vuotta 2012 kokonaisuudessaan. Tällä varsin suppealla seurantajaksolla toteutunut asuntotuotanto perustuu pitemmän ajanjakson aikana luotuihin toteutusedellytyksiin ja lainvoimaistuneiden asemakaavojenkin osalta takana on yleensä useiden vuosien työ. Näin ollen vuoden 2012 asuntotuotanto ja toteutunut kaavoitus kuvaavat pääosin edellisen, vuosina voimassa olleen aiesopimuksen toimenpiteiden toteutumista, eikä niiden perusteella voida vielä arvioida nykyisen MAL-aiesopimuksen tavoitteiden toteutumista. Asuntotuotannon ja kaavoituksen tiedot on kerätty MAL-aiesopimuskunnista HSY:n ja Uudenmaan liiton toimesta kuntakyselyin ja KUUMA-alueelta lisäksi täydentävin haastatteluin. Rakennusmaavarantotiedot perustuvat pääkaupunkiseudun osalta HSY:n ylläpitämän Seudullisen perusrekisterin tiedoista tuotettavaan paikkatietoaineistoon, SeutuRAMAVAan ja KUUMA-alueen osalta kuntien asiantuntija-arvioihin. Asuntotuotannon rahoituksen sekä investointi- ja infra-avustusten tiedot perustuvat Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen ARAn aineistoihin. Rakentamattoman rakennusmaan kiinteistöverotusta koskevat tiedot sekä valtion ja valtionyhtiöiden hallinnassa olevien asuntotuotantoon soveltuvien maa-alueiden inventointia koskevat tiedot perustuvat valtiovarainministeriön valmisteluun. HSL:n HLJ-prosessi vastaa yhteistyössä Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa liikenteen osion valmistelusta. Liikenteen osalta MAL-aiesopimuksen seuranta perustuu Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2011) seurantaan. HLJ-toimikunta ohjaa HLJ-seurantaa ja MAL-seurannan liikenteen osion valmistelua. Raportissa keskitytään pääosin seudullisiin tarkasteluihin. Liiteaineistossa on yksityiskohtaisempia taulukkotarkasteluja. 5

7 A Asuntotuotantoa ja asuntotuotannon rahoitusta kuvaavat indikaattorit A1. Asuntotuotannon määrä, hallintamuoto ja sijainti Aiesopimuksen tavoitteet ja toimenpiteet Helsingin seudun tuotantotavoitteena on asunnon rakentaminen vuosittain. Kokonaistuotantotavoite on jaettu kuntakohtaisiksi tavoitekiintiöiksi. (Aiesopimus s.5) ARA -vuokra-asuntotuotannon tulee olla vähintään 20 % (2 500 asuntoa/vuosi) seudun tuotantotavoitteesta. ARA -vuokra-asuntojen tulee ensisijaisesti olla normaaleja vuokra-asuntoja. (Aiesopimus s.5) Lisäksi aiesopimuksen allekirjoituspöytäkirjan mukaan ARA-tuotannosta voi KUUMA-kunnissa enintään puolet olla asumisoikeusasuntoja edellyttäen, että ao. kunnat selvittävät sitovan yhteistyön käynnistämisen tai yhteisen toimijan perustamisen sosiaalisen vuokra-asuntotuotannon turvaamiseksi sekä sitoutuvat selvityksen pohjalta toimenpiteisiin. (Aiesopimuksen allekirjoituspöytäkirja) Tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutuminen vuonna 2012 Kuvio 1. Valmistuneet asunnot Helsingin seudulla Vuonna 2012 valmistui yhteensä asuntoa, mikä on noin asuntoa enemmän kuin edellisten kymmenen vuoden jaksolle laskettu keskimääräinen vuosituotanto (8 800 as/v). Lähde: Tilastokeskus 2012 ja Helsingin seudun kunnat

8 Helsingin seudulla valmistui vuonna 2012 yhteensä asuntoa, mikä vastaa 92 % laskennallisesta vuositavoitteesta. ARA-vuokra-asuntoja valmistui seudulla yhteensä (19,7 % kokonaistuotannosta), mikä vastaa 91 % ARA-vuokra-asuntojen laskennallisesta vuositavoitteesta. Alue ARA-vuokraasunnot Asumisoikeusasunnot Vapaarah. Vuokraasunnot Vapaarah. Omistusasunnot Valmist. asunnot yhteensä Pääkaupunkiseutu KUUMA-kunnat Helsingin seutu yht Taulukko 1. Helsingin seudulla valmistuneet asunnot hallintamuodoittain. Lähde: Helsingin seudun kunnat. Kuvio 2. Hallintamuotojakaumat vuonna 2012 valmistuneesta asuntotuotannosta alueittain. KUUMA-kunnissa vapaarahoitteisen omistusasuntotuotannon osuus on hallitseva. Pääkaupunkiseudullakin sen osuus on muita hallintamuotoja suurempi, mutta hallintamuotojakauma muutoin tasaisempi. Lähde: Helsingin seudun kunnat. 7

9 Alue Valmistuneen tuotannon laskennalliset toteutumat, % Asuntotuotannon totetuma, % (2012) ARA-vuokratuotannon toteutuma, % (2012) ARAtuotannon toteuma, % (KUUMA)* Pääkaupunkiseutu KUUMA-kunnat Helsingin seutu yht Taulukko 2. Toteutumat on laskettu suhteuttamalla valmistunut asuntotuotanto aiesopimuksessa määriteltyihin keskimääräisiin vuositavoitteisiin, jotka ovat asuntoa yhteensä, joista ARA-vuokra-asuntoa. KUUMA-kuntien osalta ARA-vuokratuotannon toteutuma on laskettu myös huomioiden asumisoikeusasunnot siten, kuin aiesopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa on sovittu (ks. tavoitteet ja toimenpiteet edellisellä sivulla). Lähde: Helsingin seudun kunnat Helsingin seudulla käynnistyi vuonna 2012 yhteensä asunnon rakentaminen. ARA-vuokraasuntojen aloituksia seudulla oli yhteensä (19,3 % alkaneesta kokonaistuotannosta). Valmistuneista ARA-vuokra-asunnoista 48 % (1 100 asuntoa) oli erityisryhmille tarkoitettuja. Alkaneesta ARA-vuokra-asuntotuotannosta vastaavat luvut ovat 34 % (698 asuntoa). Erityisryhmien asuntoihin on luettu mm. asunnottomille, vammaisille ja kehitysvammaisille, mielenterveys- ja päihdeongelmaisille tarkoitetut asunnot, vanhusten palveluasunnot sekä opiskelija- ja nuorisoasunnot. Vuonna 2012 Helsingin seudulla myönnettiin rakennuslupa yhteensä asunnolle. Vuonna 2013 seudulla arvioidaan valmistuvan asuntoa, mikä vastaisi 85 % laskennallisesta vuositavoitteesta. ARA-vuokra-asuntoja vuonna 2013 valmistuvaksi arvioiduista asunnoista on (20,6 %), mikä vastaisi ARA-vuokra-asuntotuotannon laskennallisen vuositavoitteen 88 % toteutumaa. Asuntotuotannon kunnittaiset luvut taulukkomuodossa ovat raportin liitteissä. Asuntotuotantoa kuvataan seuraavilla sivuilla kuvioissa ja kartoissa: Kuviot 3-4. Helsingin seudulla alkaneet ja valmistuneet asunnot kunnittain 2012 ja vertailujaksolla Kartta 1. Valmistuneet asunnot 2012 kunnittain hallintamuodon mukaan Kartta 2. Valmistuneet ARA-vuokra-asunnot ja asumisoikeusasunnot

10 Kuviot 3-4. Helsingin seudulla alkaneet ja valmistuneet asunnot kunnittain 2012 ja vertailujaksolla Lähde: Helsingin seudun kunnat. 9

11 Kartta 1. 10

12 Kartta 2. 11

13 A2. Asumisen ensisijaisten kohdealueiden toteutuminen Asumisen ensisijaisten kohdealueiden toteutuminen raportoidaan jäljempänä yhdyskuntarakenteen kehittymistä kuvaavien indikaattorien yhteydessä. A3. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen ARAn rahoitus ja avustukset Aiesopimuksen toimenpiteet Valtio varmistaa osaltaan aiesopimuksen mukaisen ARA-tuotannon rahoituksen riittävyyden. (Aiesopimuksen toimenpide 4) Valtio osoittaa ns. infra-avustusta vähintään 7,5 milj. euroa/vuosi vuodesta 2013 alkaen aiesopimuksessa osoitettujen asumisen ensisijaisten kohdealueiden toteuttamiseen. (Aiesopimuksen toimenpide 9) Toimenpiteiden toteutuminen vuonna 2012 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen ARAn korkotukilainojen myöntövaltuudesta osoitettiin vuonna 2012 Helsingin seudulle 510,4 miljoonaa euroa (51,8 % koko maahan myönnetystä summasta) kaikkiaan ARA-vuokra-asunnon ja 585 asumisoikeusasunnon rakentamiseen. Korkotukivaltuutta käytettiin kaikkiaan 985,7 miljoonaa euroa (96 % valtuudesta). Kuvio 5. ARAn korkotukilainapäätökset (asuntoina, lkm) uudistuotantoon Helsingin seudulla kunnittain. Ympyrädiagrammissa seudun osuus koko maan lainapäätöksistä vuonna 2012 asuntojen lukumääristä laskettuna. Lähde: ARA

14 Kuvio 6. ARAn investointiavustukset (asuntoina, lkm) Helsingin seudulle kunnittain ja käsittelyvaiheen mukaan vuonna Helsingin osuus esitetään erillisessä ympyrädiagrammissa sen muuta seutua suuremman mittakaavan vuoksi. Lähde: ARA Kuvio 7. Ns. infra-avustukset Helsingin seudulle vuosina Ympyrädiagrammissa Helsingin seudun osuus kaikista avustusta saaneista alueista vuosina Lähde: ARA

15 Investointiavustuksia myönnettiin vuonna 2012 kaikkiaan 109 miljoonaa euroa koko maahan (myöntövaltuutta vastaten). Helsingin seudun osuus oli 25,3 miljoonaa euroa (23,3 %). Ns. infra-avustusta myönnettiin vuonna 2012 kaikkiaan 10 miljoonaa euroa, josta Helsingin seudun osuus oli 6,7 miljoonaa euroa (67 %). Aiesopimuksessa tarkoitettua, ensisijaisille kohdealueille suunnattua, infra-avustusta ei myönnetty vielä vuonna Kuvio 8. ARAn rajoituksista vapautuneet 2012 ja vapautuvat 2013 asunnot Helsingin seudulla. Vuosina ARAn käyttö- ja luovutusrajoituksista vapautuu Helsingin seudulla yhteensä vanhaa ARA-vuokra-asuntoa. ARAn rajoituksista vapautumisen jälkeen omistajalla ei enää ole velvoitetta periä asunnoista ns. omakustannusvuokraa tai säilyttää asuntoja vuokraasuntokäytössä. Vertailun vuoksi rajoituksista vapautuvien asuntojen lukumäärä voidaan suhteuttaa samana ajanjaksona valmistuviin uusiin ARA-vuokra-asuntoihin, joita Helsingin seudun kunnista saatujen tietojen mukaan on Uusien asuntojen ja suurimman mahdollisen poistuman välinen erotus on vain 180 vuokra-asunnon verran vuodessa. 14

16 A4. Valtion ja valtionyhtiöiden hallinnassa olevien maa-alueiden inventointi Aiesopimuksen toimenpiteet Valtiovarainministeriön johdolla inventoidaan kaikki valtion ja valtionyhtiöiden hallinnassa olevat maa-alueet Helsingin seudulla. Valtion tai valtionyhtiöiden tarpeista vapautuvat, asuntotuotantoon soveliaat ja aiesopimuksen tavoitteiden mukaiset maa-alueet luovutetaan kunnille kohtuulliseen hintaan. Luovutuksen ehdoksi asetetaan, että kunnat kaavoittavat valtion luovuttamille alueille kohtuuhintaista asumista. (Aiesopimuksen toimenpide 2) Toimenpiteiden toteutuminen Valtiovarainministeriö on ( ) pyytänyt valtion virastoja ja liikelaitoksia luetteloimaan niiden omistajahallinnassa olevat valtion maa-alueet sekä maanvuokra- tai muut vastaavat käyttöoikeudet Helsingin seudulla siten, että inventointi kattaa Helsingin seudun MALaiesopimukseen kuuluvat kunnat. Inventointiin pyydettiin sisällyttämään sellaiset valtion ei-strategiset (myytävissä olevat) kiinteistöt, määräalat tai vuokra- tms. oikeudet, joiden pinta-ala on yli m 2 ja joilla on asemakaavassa asuntorakentamiseen osoitettua käyttämätöntä rakennusoikeutta enemmän kuin 250 k-m 2 tai jotka yleiskaavoituksen perusteella ovat osoitettavissa asuntorakentamiseen soveltuviksi alueiksi tai joiden yleiskaavan puuttuessa muutoin voidaan arvioida soveltuvan osin tai kokonaan asuntorakentamiseen. Vastaavat tiedot valtionyhtiöiden kiinteistöomistuksista pyydettiin valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosastolta sekä niiltä ministeriöiltä, joilla on omistajaohjauksessaan ns. erityistehtäväyhtiöitä. Valtiovarainministeriö on ( ) pyytänyt Helsingin seudun kuntia täsmentämään kokoamastaan inventointitaulukosta ilmenevien alueiden kaavatilanteen tarkoituksenaan saada ajantasainen tieto siitä, millä alueilla kaavoitus sallisi mahdollisen asuntotuotannon jo nyt ja millä alueilla kaavamuutokset olisivat tarpeellisia. 15

17 A5. Muut asuntotuotantoon vaikuttavat toimenpiteet Muut asuntotuotantoon vaikuttavat toimenpiteet raportoidaan aiesopimuskauden lopussa. Aiesopimuksen toimenpiteen 6 osalta (käynnistetään hanke, jossa yhteistyössä sopijaosapuolten kesken selvitetään kohtuuhintaisen asuntorakentamisen kilpailun tehostamista mm. kuntien tilaaja- ja hankintatointa kehittämällä) voidaan todeta, että KUUMA-kunnat ovat käynnistäneet aiesopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa edellytetyn selvityksen. Selvitystä koskeva allekirjoituspöytäkirjan kirjauksen mukaan ARA-tuotannosta voi KUUMAkunnissa enintään puolet olla asumisoikeusasuntoja edellyttäen, että ao. kunnat selvittävät sitovan yhteistyön käynnistämisen tai yhteisen toimijan perustamisen sosiaalisen vuokra-asuntotuotannon turvaamiseksi sekä sitoutuvat selvityksen pohjalta toimenpiteisiin. Valmisteilla oleva KUUMA-kuntien selvitys on kaksivaiheinen. Ensimmäinen vaihe, lähtötietojen keruu ja selvityshenkilön ehdotukset, on valmistumassa toukokuun loppuun mennessä. Tämän jälkeen käynnistyy toinen vaihe, jossa KUUMA-kunnat käsittelevät esille nostetut ehdotukset. Päätökset toimenpiteisiin sitoutumisesta tehdään ko. kunnissa vuoden 2013 loppuun mennessä. 16

18 B. Yhdyskuntarakenteen kehittymistä kuvaavat indikaattorit B1. Kuntien toimenpiteet raide- ja joukkoliikennettä tukevien alueiden käyttöönottamiseksi ja täydennysrakentamisen edistämiseksi Tässä yhteydessä raportoidaan myös asumisen ensisijaisten kohdealueiden toteutuminen (osio A2), sillä näiden aihealueiden kehitystä voidaan kuvata samoilla indikaattoreilla. Asuntotuotannon ja kaavoituksen kohdentumista yhdyskuntarakenteessa tarkastellaan laskemalla niiden sijoittumista 1) ensisijaisille kohdealueille, 2) saavutettavuuden kannalta hyville alueille ja asuntotuotannon osalta vielä 3) edellisten ulkopuolelle mutta silti asemakaavoitetulle alueelle tai 4) asemakaavoitetun alueen ulkopuolelle (hajarakentaminen). Aihealueeseen liittyvät myös joukkoliikennejärjestelmä ja yhdyskuntarakenne (osio D2) sekä maankäytön kehittämistä ja yhdyskuntarakenteen tiivistämistä edistävien liikenneverkon kehittämishankkeiden priorisoinnin toteutuminen (osio E2). Niitä käsitellään myös jäljempänä liikenteen indikaattorien yhteydessä. Aiesopimuksen tavoitteet ja toimenpiteet Asuntotuotanto kohdistetaan ensisijaisesti liitteessä esitetyille kohdealueille ja muilta osin yhdyskuntarakenteen kannalta edullisille alueille aiesopimuksen tavoitteiden mukaisesti. (Aiesopimus s. 5) Kunnat tehostavat ensisijaisesti olemassa olevaan ja toteuttamisvaiheessa olevaan raide- tai muuhun joukkoliikenteen yhteyksiin tukeutuvien alueiden tai aiesopimuksessa mainittuihin liikenteen kehittämishankkeisiin tukeutuvien alueiden käyttöönottoa. (Aiesopimuksen toimenpide 8) Kunnat edistävät täydennysrakentamista lisäämällä mahdollisuuksien mukaan tonttien rakennusoikeuksia sekä mahdollistamalla rakennusten käyttötarkoituksen muutoksia erityisesti vajaasti rakennetuilla alueilla. (Aiesopimuksen toimenpide 11) Sopimusosapuolet kehittävät seudun yhdyskuntarakennetta ja joukkoliikennejärjestelmää olemassa olevaan ja rakenteilla olevaan raideliikenneverkostoon ja sitä täydentävään linja-autoliikenteeseen tukeutuen. Joukkoliikenteen linjastorakennetta kehitetään panostaen runkoverkkoon, solmupisteisiin ja joukkoliikenteen etuisuuksiin. (Aiesopimuksen toimenpide 16) Liikenneverkon kehittämishankkeissa priorisoidaan maankäytön kehittämistä ja yhdyskuntarakenteen tiivistämistä edistäviä hankkeita. Pienillä kustannustehokkailla toimenpiteillä (KUHA -rahoitusjärjestelmä ja -hankekokonaisuus) tehostetaan ja parannetaan nykyisen liikennejärjestelmän toimivuutta ja turvallisuutta sekä yhdyskuntarakenteen eheyttämisen ja asuntotuotannon edellytyksiä. (Aiesopimuksen toimenpide 20) 17

19 Tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutuminen vuonna 2012 Asumisen, kaavoituksen ja kaavavarannon kohdistuminen kohdealueille Aiesopimuksessa määritellyille asumisen ensisijaisille kohdealueille sijoittui vuonna 2012 valmistuneesta asuntotuotannosta 72 % (8 328 asuntoa) ja aloitetusta asuntotuotannosta 76 % (8 126 asuntoa). Lainvoimaistuneesta asuntokerrosalasta ensisijaisille kohdealueille sijoittui 82 % ( k-m 2 ). Kunnan hyväksymästä asuntokerrosalasta ensisijaisille kohdealueille sijoittui 90 % ( k-m 2 ). Lainvoimaisissa asemakaavoissa oli vuoden 2012 lopussa koko seudulla yhteensä 8,8 miljoonaa k- m 2 asuntorakentamisen varantoa. Siitä 6,9 miljoonaa k-m 2 oli pääkaupunkiseudulla ja 1,9 miljoonaa k-m 2 KUUMA-kunnissa. Kerrostalorakentamisen varantoa oli seudulla yhteensä 2,8 miljoonaa k-m 2. (ks. myös kartta 6 osiossa C). Pääkaupunkiseudulla valtaosa kerrostalovarannoista 78 % (1,8 miljoonaa k-m 2 ) sijaitsi ensisijaisilla kohdealueilla. Tyhjistä kerrostalotonteista 89 % (1,5 miljoonaa k-m 2 ) sijaitsi kohdealueilla. Pääkaupunkiseudun pientalorakentamisen varannoista suurin osa (60 % ja 2,8 miljoonaa k-m 2 ) sijaitsi kohdealueiden ulkopuolella. Myös KUUMA-alueen osalta suurin osa varannoista sijaitsee kohdealueilla, mutta alueelta ei ole riittävän tarkkaa aineistoa varantojen kohdentumisen laskemiseksi. Asumisen, kaavoituksen ja kaavavarannon kohdistuminen saavutettavuusvyöhykkeille Alueiden saavutettavuuden tarkasteluun on olemassa erilaisia vyöhykemenetelmiä, mm. HSL:n kehittämä SAVU-saavutettavuustarkastelu ja Suomen ympäristökeskuksen kehittämä UrbanZone -vyöhyketarkastelu (UZ). Menetelmät perustuvat 250 x 250 metrin ruutuihin. Menetelmät poikkeavat toisistaan jonkin verran ja kuvaavat yhdyskuntarakennetta hieman eri ajankohtina. Periaatteena menetelmissä on, että kullekin ruudulle on määritelty ominaisuudet tai profiilit sen sijainnin, kaupan ja työpaikkojen tarjonnan ja liikkumismahdollisuuksien perusteella. MAL-seurannassa on sovellettu molempia menetelmiä ja niiden väliset eroavuudet on pyritty huomioimaan. SAVU-saavutettavuustarkastelun (HLJ 0+) mukaisesti kävellen, pyöräillen ja joukkoliikenteellä hyvin tai melko hyvin saavutettaville alueille (vyöhykkeet I-III) sijoittui vuonna 2012 valmistuneesta asuntotuotannosta 70 % (8 020 asuntoa), alkaneesta 70 % (7 465 asuntoa) ja uudesta lainvoimaistuneesta asuntokerrosalasta 31 % ( k-m 2 ). (ks. kartta 4) UZ-tarkasteluun valittiin keskustojen ja alakeskusten jalankulku- pyöräily ja joukkoliikennevyöhykkeet. Niille sijoittui vuonna 2012 valmistuneesta asuntotuotannosta 42 % (4 18

20 820 asuntoa), alkaneesta 41 % (4 349 asuntoa) ja uudesta lainvoimaisesta asuntokerrosalasta 20 % ( k-m 2 ). SAVU- ja UZ-tarkasteluista saatuja prosenttiosuuksia vertailtaessa nähdään, että UZ-tarkastelulla saavutettavuudeltaan hyviksi arvioiduille alueille sijoittui pienempi osuus asuntotuotannosta ja uudesta lainvoimaistuneesta kerrosalasta kuin SAVU-tarkastelulla, ja tarkastelussa KUUMA-kuntien asuntotuotanto näyttäytyi paremmin saavutettavana kuin SAVU-tarkastelussa. UZ-tarkastelu tuo siten esille sellaiset keskustat ja alakeskukset, joiden paikallinen saavutettavuus kävellen, pyöräillen ja joukkoliikenteellä on hyvä, vaikka seudullinen saavutettavuus perustuu pääosin yksityisautoiluun. Hajarakentaminen Helsingin seudulla Ensisijaisten kohdealueiden ja asemakaavoitetun alueen ulkopuolelle (autolla tai pääosin autolla saavutettaville SAVU-vyöhykkeille VI-VII) valmistui 271 asuntoa. Koko seudun valmistuneesta tuotannosta se vastaa noin 2 prosenttia, mutta lähes 11 prosenttia niiden kuntien yhteenlasketusta tuotannosta, joissa hajarakentamisprosentti oli yli yhden. Asuntotuotannon aloituksista 183 asuntoa ja vuonna 2012 myönnetyistä rakennusluvista 413 sijoittui näille kohdealueiden ja asemakaavoitetun alueen ulkopuolisille alueille. Aihealueen kartat Yhdyskuntarakenteen kehitystä sekä liikennehankkeiden suhdetta maankäytön suunnitteluun on kuvattu seuraavien sivujen kartoissa: Kartta 3. Aloitettu asuntotuotanto 2012, MAL-aiesopimuksen ensisijaiset kohdealueet ja asemakaavoitettu alue 2012 Kartta 4. Valmistunut asuntotuotanto: kerrostalo- ja pientaloasunnot 2012 ja SAVUsaavutettavuusvyöhykkeet Kartta 5. Kuntien vuoden 2012 kaavoitushankkeet, HLJ:n mukaiset vuonna 2013 käynnissä olevat liikenneinfrahankkeet sekä vuosille rahoituksen saaneet KUHA-hankkeet (ks. myös liikenteen osiot E4-E7) Katso myös muualla raportissa nämä kartat: Kartta 2. Valmistuneet ARA-vuokra-asunnot ja asumisoikeusasunnot 2012, MALaiesopimuksen ensisijaiset kohdealueet ja asemakaavoitettu alue 2012 Kartta 8. Kuntien asemakaavoittama asumisen kerrosala kaavavaiheittain ja SAVUsaavutettavuusvyöhykkeet 19

21 Kartta 3. Asemakaava-alueen ulkopuolelle sijoittunut asuntotuotanto on laskettu kuntien toimittaman paikkatietoaiheiston pohjalta. Joidenkin kuntien osalta puutteellisuudet paikkatietoaineistossa saattavat aiheuttaa vääristymää suhdelukuun. 20

22 Kartta 4. 21

23 Kartta 5. 22

24 B2. Valtion toimet rakentamattoman rakennusmaan korotetun kiinteistöveron alarajan nostamiseksi Aiesopimuksen toimenpide Tehostetaan rakentamattomien, valmiiden tonttien käyttöön ottoa nostamalla asuntotuotantoon tarkoitetun rakentamattoman rakennusmaan korotetun kiinteistöveron alarajaa. (Aiesopimuksen toimenpide 10) Toimenpiteen toteutuminen Asiaa koskevaa hallituksen esitystä valmistellaan valtiovarainministeriön vero-osastolla. Kaavailujen mukaan kiinteistöverolain säännöksiä, jotka velvoittavat 14:ää pääkaupunkiseudun ja sen kehysalueen kuntaa määräämään rakentamattomalle rakennuspaikalle vähintään yhden prosenttiyksikön kunnassa sovellettavaa yleistä kiinteistöveroprosenttia korkeamman kiinteistöveroprosentin, muutettaisiin siten, että rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentin tulee olla vähintään 1,5 prosenttiyksikköä yleistä kiinteistöveroprosenttia korkeampi. Enimmäismäärä olisi nykyiseen tapaan kolme prosenttia. Valtiovarainministeriön tavoitteena on, että esitys annettaisiin eduskunnalle kevätistuntokauden 2013 aikana. 23

25 C. Maankäytön suunnittelua ja kaavoitusta kuvaavat indikaattorit C1. Kaavoitus asumiseen Aiesopimuksen toimenpide Kunnat sitoutuvat luomaan edellytykset kiintiönsä mukaisen asuntotuotantotavoitteen toteutumiselle osoittamalla asemakaavoissa tarvittavan uuden rakennusoikeuden ja varmistamalla asemakaava-alueiden toteuttamisedellytykset. (Aiesopimuksen toimenpide 1) Toimenpiteen toteutuminen vuonna 2012 Asumisen uuden kerrosalan tuotanto 2012 Helsingin seudulla lainvoimaistui vuonna 2012 yhteensä k-m 2 uutta asumiseen asemakaavoitettua kerrosalaa. Se vastaa 88 % koko seudun keskimääräisestä vuositavoitteesta. Seudun kuntien vuonna 2012 hyväksymissä asemakaavoissa uutta asumisen kerrosalaa oli kaikkiaan k-m 2 (suhteutettuna 104 % keskimääräisestä vuositavoitteesta). Siitä k-m 2 (44 %) lainvoimaistui saman vuoden aikana. Seudun kuntien lautakuntien ja vastaavien toimielinten vuonna 2012 hyväksymissä kaavaehdotuksissa uutta asumisen kerrosalaa oli kaikkiaan k-m 2. Siitä k-m 2 (73 %) oli vielä vuoden vaihteessa vailla valtuustojen hyväksyvää päätöstä. Asumisen koko kaavavaranto vuoden 2012 lopussa Lainvoimaisissa asemakaavoissa oli vuoden 2012 lopussa koko seudulla yhteensä 8,8 miljoonaa kerrosneliömetriä asuntorakentamisen varantoa. Siitä 6,9 miljoonaa k-m 2 oli pääkaupunkiseudulla ja 1,9 miljoonaa k-m 2 KUUMA-kunnissa. Kerrostalorakentamisen varantoa oli seudulla yhteensä 2,8 miljoonaa k-m 2. Nämä luvut vastaavat niin sanottua laskennallista kokonaisvarantoa. Pääkaupunkiseudulla lähteenä on HSY:n ylläpitämät SeutuRAMAVA-tiedot (helmikuu 2013). Uudenmaan liiton osalta tiedot perustuvat liiton kunnille tekemään kyselyyn. KUUMA-kuntien laskennallinen kokonaisvaranto vastaa arviolta kuuden vuoden rakentamistarvetta eli noin asunnon edellyttämää varantoa. KUUMA-kunnista on käytettävissä ainoastaan kokonaisvarantotieto, joten niiden osalta ei ole ollut mahdollista tarkastella lähemmin tyhjien tonttien varantoa tai maanomistusta. Pääkaupunkiseudun lainvoimaisissa asemakaavoissa oli tyhjien tonttien varantoa yhteensä 3,7 miljoonaa k-m 2. Karkeasti arvioiden se vastaa kerrostaloasunnon ja pientaloasunnon rakentamisen edellyttämää varantoa. Aiesopimuksen tavoitteeseen suhteutettuna tämä tarkoittaa 3,7 vuoden rakentamistarvetta. Laskennallisesti pääkaupunkiseudun tyhjien tonttien kaavavaranto riittäisi yli kuluvan aiesopimuskauden. Tonttien käyttöönoton edellytykset riippuvat monenlaisista seikoista, kuten tontin rakennettavuudesta sekä maanomistajan edellytyksistä ja halusta rakentaa. 24

Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä. Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL

Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä. Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL Valmistuneet/ valmistuvat asunnot 70 % asunnoista sijoittui alueille,

Lisätiedot

Helsingin seudun MALaiesopimuksen. seurannan valmistelusta. Arja Salmi

Helsingin seudun MALaiesopimuksen. seurannan valmistelusta. Arja Salmi Helsingin seudun MALaiesopimuksen ja sen seurannan valmistelusta Arja Salmi Helsingin seudun MAL-valmistelu Kolme valmisteluryhmää: 1. Maankäyttö ja liikenne (Pekka Normo, YM) 2. Asuminen (Tommi Laanti,

Lisätiedot

Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen

Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen Tiivistelmä Helsingin seudun MAL-seurannasta, 25.11.2014 Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus

Lisätiedot

HELSINGIN SEUDUN YHTEINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA -MASU

HELSINGIN SEUDUN YHTEINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA -MASU 29.4.2013 HELSINGIN SEUDUN YHTEINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA -MASU Suunnittelualue 1,3 miljoonaa asukasta (2012) 0,7 miljoonaa työpaikkaa (2010) 0,7 miljoonaa asuntoa (2011) 29.4.2013 Yhteinen maankäyttösuunnitelma

Lisätiedot

Saavutettavuustarkastelut

Saavutettavuustarkastelut HLJ 2011 Saavutettavuustarkastelut SAVU Saavutettavuustarkastelut SAVU Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman HLJ 2011 jatkotyönä tehdyissä saavutettavuustarkasteluissa (SAVU) on kehitetty analyysityökalu,

Lisätiedot

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksen seurantakatsaus. Helsingin seudun yhteistyökokous 13.5.

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksen seurantakatsaus. Helsingin seudun yhteistyökokous 13.5. Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksen seurantakatsaus Helsingin seudun yhteistyökokous 13.5.2014 Helsinki 1 Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen 2012-2015 seuranta Seurattavat

Lisätiedot

Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen

Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen Helsingin seudun MAL-seurantakatsaus 25.4.214 Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus 212 215

Lisätiedot

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksen seuranta

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksen seuranta Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksen seuranta Aiesopimussihteeristö 2.5.2016 Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen 2012-2015 seuranta Seurattavat aihealueet Asuntotuotanto ja

Lisätiedot

YM19/5511/2015 VALTION JA HELSINGIN SEUDUN KUNTIEN VÄLINEN MAANKÄYTÖN, ASUMISEN JA LIIKENTEEN SOPIMUS 2016 2019

YM19/5511/2015 VALTION JA HELSINGIN SEUDUN KUNTIEN VÄLINEN MAANKÄYTÖN, ASUMISEN JA LIIKENTEEN SOPIMUS 2016 2019 YM19/5511/2015 VALTION JA HELSINGIN SEUDUN KUNTIEN VÄLINEN MAANKÄYTÖN, ASUMISEN JA LIIKENTEEN SOPIMUS 2016 2019 Neuvottelutulos 6.4.2016 Tarkistettu 10.5.2016 2 VALTION JA HELSINGIN SEUDUN KUNTIEN VÄLINEN

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus Pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja SeutuRAMAVA 1/2016 -aineistosta

Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus Pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja SeutuRAMAVA 1/2016 -aineistosta Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus 2016 Pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja SeutuRAMAVA 1/2016 -aineistosta SeutuRAMAVA-aineisto HSY tuottaa aineiston Seudullisen perusrekisterin pohjalta kaksi

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne, asuminen ja ympäristö

Yhdyskuntarakenne, asuminen ja ympäristö Yhdyskuntarakenne, asuminen ja ympäristö - Yhdyskuntarakenne - Liikenne ja liikkumisen kestävyys - Asunto- ja toimitilarakentaminen - Asuminen - Ympäristö ja ilmasto, HSL ja Uudenmaan liitto Yhdyskuntarakenne,

Lisätiedot

Asuntopula kasvun tulppana

Asuntopula kasvun tulppana Asuntopula kasvun tulppana Keski-Uudenmaan elinkeinopäivä 29.8.2013 Mäntsälä Suunnittelupäällikkö Kirsti Ruislehto Järvenpään kaupunki, Kaupunkikehitys Järvenpään kaupunki Ruislehto Kirsti 2 Järvenpään

Lisätiedot

Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012

Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 Hallituksen

Lisätiedot

Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimus

Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimus Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimus 2016 2019 Neuvottelutulos 6.4.2016 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Sopijaosapuolet Valtio: liikenne- ja viestintäministeriö,

Lisätiedot

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos Luottamushenkilöseminaari 26.8.2014 Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Liikenteen tavoitteet (HLJ-toimikunta

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖ HELSINGIN SEUDUN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMAN, ASUNTOSTRATEGIAN JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMAN (HLJ 2015) -LUONNOKSISTA

LAUSUNTOPYYNTÖ HELSINGIN SEUDUN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMAN, ASUNTOSTRATEGIAN JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMAN (HLJ 2015) -LUONNOKSISTA LAUSUNTOPYYNTÖ Dnro 479/07/70/700/2014 24.10.2014 LAUSUNTOPYYNTÖ HELSINGIN SEUDUN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMAN, ASUNTOSTRATEGIAN JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMAN (HLJ 2015) -LUONNOKSISTA Luonnokset Helsingin

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 Ohjelman lähtökohdat: Asuntopoliittisen ohjelman konkreettisia tavoitteita ovat mm.: Asuntotuotannossa varaudutaan 90 000 asukkaan väestönkasvuun;

Lisätiedot

HSL ja itsehallintoalueet

HSL ja itsehallintoalueet HSL ja itsehallintoalueet Suvi Rihtniemi Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL Strategia teoiksi Mitä HSL tekee? Perustettu 2009 Vastaa Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisesta

Lisätiedot

Helsingin seudun Maankäyttösuunnitelma MASU 2050 ja Asuntostrategia

Helsingin seudun Maankäyttösuunnitelma MASU 2050 ja Asuntostrategia Helsingin seudun Maankäyttösuunnitelma MASU 2050 ja Asuntostrategia 2025 21.10.2014 1 Helsingin seudun maankäyttösuunnitelman, asuntostrategian ja liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelun eteneminen

Lisätiedot

Mikä on paras väline aiesopimusten toteuttamiseen? Matti Vatilo, ympäristöministeriö MAL-verkosto

Mikä on paras väline aiesopimusten toteuttamiseen? Matti Vatilo, ympäristöministeriö MAL-verkosto Mikä on paras väline aiesopimusten toteuttamiseen? Matti Vatilo, ympäristöministeriö MAL-verkosto 24.10.2012 MAL-aiesopimusmenettelyn poliittinen viitekehys Hallitusohjelmassa mm.: Jatketaan valtion ja

Lisätiedot

MAL 2019 puiteohjelman valmistelu, liikenneasiat

MAL 2019 puiteohjelman valmistelu, liikenneasiat MAL 2019 puiteohjelman valmistelu, liikenneasiat HSYK 11.10.2016 Ennakkoaineisto Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Lähtökohdat puiteohjelman laatimiseen Edellisen MAL-suunnittelukierroksen jälkiarviointi,

Lisätiedot

VALTION JA HELSINGIN SEUDUN KUNTIEN VÄLINEN SOPIMUS SUURTEN INFRAHANKKEIDEN TUKEMISEKSI JA ASUMISEN EDISTÄMISEKSI (Neuvottelutulos 25.8.

VALTION JA HELSINGIN SEUDUN KUNTIEN VÄLINEN SOPIMUS SUURTEN INFRAHANKKEIDEN TUKEMISEKSI JA ASUMISEN EDISTÄMISEKSI (Neuvottelutulos 25.8. VALTION JA HELSINGIN SEUDUN KUNTIEN VÄLINEN SOPIMUS SUURTEN INFRAHANKKEIDEN TUKEMISEKSI JA ASUMISEN EDISTÄMISEKSI (Neuvottelutulos 25.8.2014) Matti Vatilo 26.8.2014 Hallitusohjelma 24.6.2014 Helsingin

Lisätiedot

MAL-sopimuksen seurannasta

MAL-sopimuksen seurannasta MAL-sopimuksen seurannasta MAL-aiesopimustyöpaja 11.9.2012 14.9.2012 Tampereen seudun MAL-sopimus Lähtökohtana Tampereen seudun hankekokonaisuuden 2030 toteuttaminen Tavoitteena tukea kaupunkiseudun elinvoimaisuuden,

Lisätiedot

Metropolin asunto- ja kaavoituspolitiikan kehittämisen painopisteet

Metropolin asunto- ja kaavoituspolitiikan kehittämisen painopisteet Metropolin asunto- ja kaavoituspolitiikan kehittämisen painopisteet Asuntoministeri Jan Vapaavuori Dipoli 1 METROPOLIPOLITIIKKA HALLITUSOHJELMASSA Pääkaupunkiseudun erityiskysymyksiä varten käynnistetään

Lisätiedot

Metropolialueen haasteet Asuntoministeri Krista Kiuru

Metropolialueen haasteet Asuntoministeri Krista Kiuru Metropolialueen haasteet Asuntoministeri Krista Kiuru KESKUSTELUTILAISUUS METROPOLIALUEEN KUNTA- JA PALVELURAKENNERATKAISUISTA 17.4.2013 Helsingin seudun väestö- ja työpaikkakehitys Helsingin seudun 14

Lisätiedot

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ 2011-luonnos HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ 2011-luonnos HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ 2011-luonnos 26.10.2010 HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Liikennejärjestelmäsuunnitelmat Neljä Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaa

Lisätiedot

MASU , ASTRA ja HLJ jälkiarviointi

MASU , ASTRA ja HLJ jälkiarviointi MASU 2050 -, ASTRA 2025 - ja HLJ 2015 - jälkiarviointi Henrik Helenius, liikennesuunnittelija / KUUMA-seutu KUUMA-johtokunta 9.3.2016 Jälkiarvioinnin toteutus MASU 2050 -, ASTRA 2025 - ja HLJ 2015 -yhteisvalmistelua

Lisätiedot

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) lähtökohdat

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) lähtökohdat seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) lähtökohdat Luottamushenkilöiden seminaari, Aulanko 5.-6.9.2013 Suvi Rihtniemi, toimitusjohtaja Sini Puntanen, liikennejärjestelmäosaston johtaja seudun

Lisätiedot

Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen

Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen 10.11.201 5 Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen Timo Korkalainen JOHDANTO ELY-keskus on laatinut vuoden 2015 aikana kuntakohtaiset yhdyskuntarakennekatsaukset Pohjois-Karjalan kunnista. Katsaukset

Lisätiedot

Selvitys 2/2016. ARA-tuotanto 2015 18.2.2016. Normaalit vuokra-as. Erityisryhmien as. ASO-asunnot Omistusasunnot Välimallin asunnot Takauslainoitetut

Selvitys 2/2016. ARA-tuotanto 2015 18.2.2016. Normaalit vuokra-as. Erityisryhmien as. ASO-asunnot Omistusasunnot Välimallin asunnot Takauslainoitetut ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola p. 0400 996 067 Selvitys 2/2016 ARA-tuotanto 2015 18.2.2016 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

Lisätiedot

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ Suvi Rihtniemi HSL Helsingin seudun liikenne

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ Suvi Rihtniemi HSL Helsingin seudun liikenne Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ 2011 22.4.2010 Suvi Rihtniemi HSL Helsingin seudun liikenne Liikennejärjestelmäsuunnitelmat Neljä Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaa (PLJ

Lisätiedot

MAL-sopimukset

MAL-sopimukset MAL-sopimukset 2016 2019 Asunto- ja ympäristöjaosto Kaisa Mäkelä Tommi Laanti Väestöennuste vuoteen 2040 Lähde:Tilastokeskus 2 Maankäytön, Liikenteen ja Asumisen sopimukset Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

- Yhdyskuntarakenne. - Ympäristö ja ilmasto. Päivitetty Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / HSY, HSL ja Uudenmaan liitto

- Yhdyskuntarakenne. - Ympäristö ja ilmasto. Päivitetty Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / HSY, HSL ja Uudenmaan liitto Yhdyskuntarakenne, liikenne ja ympäristö 2014 - Yhdyskuntarakenne - Liikenne ja liikkumisen i kestävyys - Ympäristö ja ilmasto Päivitetty 16.6.2013 Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / HSY, HSL ja

Lisätiedot

Valtion ja Helsingin seudun kuntien maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimus

Valtion ja Helsingin seudun kuntien maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimus Kunnanhallitus 240 15.09.2014 Kunnanvaltuusto 80 06.10.2014 Kunnanhallitus 150 06.06.2016 Valtion ja Helsingin seudun kuntien maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimus 2016-2019 539/00.04/2014 Kunnanhallitus

Lisätiedot

KUUMA-HALLITUS Esityslista 2/2007

KUUMA-HALLITUS Esityslista 2/2007 Esityslista 2/2007 Aika Tiistai 3.4.2007 klo 18.00 Paikka Heikkilänmäen kalliosali Tapulikatu 15, Kerava 2 SISÄLLYSLUETTELO ASIAT SIVU 10 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4 11 Toimintakertomus

Lisätiedot

24.10.2014 LAUSUNTOPYYNTÖ HELSINGIN SEUDUN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMAN, ASUNTOSTRATEGIAN JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMAN (HLJ 2015) -LUONNOKSISTA

24.10.2014 LAUSUNTOPYYNTÖ HELSINGIN SEUDUN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMAN, ASUNTOSTRATEGIAN JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMAN (HLJ 2015) -LUONNOKSISTA LAUSUNTOPYYNTÖ Dnro 479/07/70/700/2014 24.10.2014 LAUSUNTOPYYNTÖ HELSINGIN SEUDUN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMAN, ASUNTOSTRATEGIAN JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMAN (HLJ 2015) -LUONNOKSISTA Luonnokset Helsingin

Lisätiedot

http://billingsgazette.com/entertainment/enjoy/501blog/article_134369c7-5022-5b5e-b019-018d0f39a613.html Liikennejärjestelmänäkökulma liikkumisen ohjauksen seudulliseen yhteistyöhön LIVE-tilaisuus 18.4.2012

Lisätiedot

Näkemyksiä maankäytön ja liikenteen vuorovaikutuksen kehittämiseksi Oulun seudulla. Kaisa Mäkelä Ympäristöministeriö

Näkemyksiä maankäytön ja liikenteen vuorovaikutuksen kehittämiseksi Oulun seudulla. Kaisa Mäkelä Ympäristöministeriö Näkemyksiä maankäytön ja liikenteen vuorovaikutuksen kehittämiseksi Oulun seudulla Kaisa Mäkelä Ympäristöministeriö 14.11.2012 + ELY-keskus mukana mm. seuturakennetiimissä + ELY-keskuksen hyvä sisäinen

Lisätiedot

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Viisas liikkuminen Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tarja Jääskeläinen, päivitetty 7.6.2013 Valitse viisaasti liikenteessä Liikkumalla kävellen, pyörällä ja

Lisätiedot

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys

Lisätiedot

Klaukkalan asemakaavoitettujen asuinalueiden täydennysrakentamismahdollisuudet

Klaukkalan asemakaavoitettujen asuinalueiden täydennysrakentamismahdollisuudet Klaukkalan asemakaavoitettujen asuinalueiden täydennysrakentamismahdollisuudet Tässä selvityksessä on tarkasteltu Klaukkalan asemakaavoitettujen asuinalueiden täydentämismahdollisuuksia. Selvityksen tavoitteena

Lisätiedot

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua Osaston johtaja Sini Puntanen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä TIEMAKSUT Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua 11.2.2016 Taustaa Helsingin seutu on selvittänyt, olisiko seudulla edellytyksiä

Lisätiedot

Helsingin seudun yhteinen maankäyttösuunnitelma ja liikennejärjestelmäsuunnitelma

Helsingin seudun yhteinen maankäyttösuunnitelma ja liikennejärjestelmäsuunnitelma Helsingin seudun yhteinen maankäyttösuunnitelma ja liikennejärjestelmäsuunnitelma 12.11.2013 Koordinointiryhmä 28.11.2013 1 Helsingin seudun yhteinen maankäyttösuunnitelma ja liikennejärjestelmäsuunnitelma

Lisätiedot

Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito

Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito Kymppi-Moni hankkeen työpaja 15.2.2012, Tampere Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Ari Jaakola tietopalvelupäällikkö,

Lisätiedot

Asunto- ja tonttitarjontaa koskevan aiesopimuksen seurannan tilannekatsaus

Asunto- ja tonttitarjontaa koskevan aiesopimuksen seurannan tilannekatsaus Asunto- ja tonttitarjontaa koskevan aiesopimuksen seurannan tilannekatsaus Helsingin seudun yhteistyökokous 22.4.2010 Apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä HSYK 22.4.10 Hannu Penttilä (Lähteet: YM, HSYK

Lisätiedot

Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta

Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta 13.10.2011 (Timo Vuoriainen, Tapio Koikkalainen) 27.11.2013 päivitetty Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta Jyväskylän seudulla on useita tärkeitä

Lisätiedot

Maankäyttölautakunta Kunnanhallitus Kunnanhallitus

Maankäyttölautakunta Kunnanhallitus Kunnanhallitus Maankäyttölautakunta 143 03.12.2014 Kunnanhallitus 350 15.12.2014 Kunnanhallitus 145 25.05.2015 Ehdotus Mäntsälän kunnan lausunnoksi Helsingin seudun yhteisestä maankäyttösuunnitelma 2050 -luonnoksesta,

Lisätiedot

Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma

Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma 1 Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma Työohjelman esittely 3.8.2011 2 Suunnitelman tausta ja rooli Edellinen liikennejärjestelmäsuunnitelma valmistui vuonna 2004 Toimintaympäristön muutokset (mm.

Lisätiedot

Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma

Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 1 R 100 R101 R303 R301 R 303 R1 00 R305 R304 R304 R302 R302 R 101 R301 R 305 Rakennesuunnitelma ja liikenne Liikennejärjestelmän kuvaus (palvelutaso) Maankäytön

Lisätiedot

Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla

Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa tuotu esiin liityntäpysäköinnin kehittämistarpeet erityisesti rautatieasemilla Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 tavoitteena

Lisätiedot

Helsingin metropolialueen yhdyskuntarakenne - Alakeskukset ja liikkuminen

Helsingin metropolialueen yhdyskuntarakenne - Alakeskukset ja liikkuminen Helsingin metropolialueen yhdyskuntarakenne - Alakeskukset ja liikkuminen Urban Zone -seminaari 13.6.2014 Ville Helminen, Hanna Kalenoja, Mika Ristimäki, Petteri Kosonen, Maija Tiitu, Hanne Tiikkaja SYKE/Ympäristöpolitiikkakeskus

Lisätiedot

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö Kymenlaakson Liitto Maakuntavaltuustoseminaari 24.10.2016 Jatkuva liikennejärjestelmätyö 24.10.2016 Esitys Liikennejärjestelmäryhmä ja sen tehtävät Seudulliset liikennejärjestelmäryhmät ja niiden tehtävät

Lisätiedot

Liikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso Anna Saarlo

Liikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso Anna Saarlo Liikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso 25.1.2017 Anna Saarlo Raportti: http://www2.liikennevira sto.fi/julkaisut/pdf8/lts_ 2016-34_liikkumisen_palvelui den_web.pdf 2 Sisältö 1. Palvelurakenne

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus 1/2013

Asuntomarkkinakatsaus 1/2013 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 0400 996 067 Asuntomarkkinakatsaus 1/2013 31.1.2013 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) kerää ja analysoi asuntomarkkinoita ja rakentamista koskevia tietoja

Lisätiedot

Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus

Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 105/10.00.00.00/2012 41 Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus 2016-2019 Päätöshistoria Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne

Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 0400 996 067 Selvitys 5/2012 Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne 2010 2012 27.11.2012 Sisällys 1 VUOKRA- JA OMISTUSASUMISEN VÄLIMUOTO... 3 1.1

Lisätiedot

Reunaehdot. Tavoitteet tähän kokoukseen:

Reunaehdot. Tavoitteet tähän kokoukseen: Reunaehdot Sopimukseen strategiset tavoitteet Tavoitteena jäsentynyt, jäntevä sopimus ja vähemmän toimenpiteitä Strategiset, valtion ja kuntien välistä sopimista edellyttävät asiat vs. toimenpiteet joita

Lisätiedot

Liikkumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne - liikkumisen ominaispiirteitä eri vyöhykkeillä

Liikkumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne - liikkumisen ominaispiirteitä eri vyöhykkeillä Liikkumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne - liikkumisen ominaispiirteitä eri vyöhykkeillä 13.6.2014 Hanna Kalenoja Tutkimuspäällikkö Tampereen teknillinen yliopisto, Liikenteen tutkimuskeskus Verne 1

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 48

Espoon kaupunki Pöytäkirja 48 25.08.2014 Sivu 1 / 1 3421/08.01.00/2014 48 HSL-kuntien ja Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän keskinäisen Länsimetron ja Kehäradan joukkoliikenneinfran kustannusten jakamista koskevan sopimuksen hyväksyminen

Lisätiedot

Helsingin seudun Maankäyttösuunnitelma MASU ja Asuntostrategia

Helsingin seudun Maankäyttösuunnitelma MASU ja Asuntostrategia Helsingin seudun Maankäyttösuunnitelma MASU ja Asuntostrategia 2025 27.8.2014 1 Helsingin seudun maankäyttösuunnitelman, asuntostrategian ja liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelun eteneminen MASU

Lisätiedot

Toimenpide- ja kaavoitusohjelma rakennemallin toteuttamiseksi

Toimenpide- ja kaavoitusohjelma rakennemallin toteuttamiseksi RAISION KAUPUNKI Toimenpide- ja kaavoitusohjelma rakennemallin toteuttamiseksi 28.1.2014 Sisällys Lähtökohta... 3 MAL-aiesopimus... 3 Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035... 3 Aineisto... 4 Kaavoitusohjelma

Lisätiedot

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ 2015 Jatkotyöt

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ 2015 Jatkotyöt Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ 2015 Jatkotyöt KUUMA-johtokunta 23.9.2015 Osaston johtaja Sini Puntanen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HLJ 2015 -linjaukset viitoittavat tietä

Lisätiedot

Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot

Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot ISSN 1237 1288 Lisätiedot/More information: Kimmo Huovinen Puh./tel +358 40 537 3493 Selvityksiä 5/2008 Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot Rajoitusten alaiset ARA vuokra asunnot: määrä, omistajat ja

Lisätiedot

MAL2-aiesopimuksen toteuttaminen ja seuranta. Seutujohtaja Päivi Nurminen

MAL2-aiesopimuksen toteuttaminen ja seuranta. Seutujohtaja Päivi Nurminen MAL2-aiesopimuksen toteuttaminen ja seuranta Seutujohtaja Päivi Nurminen Tampereen kaupunkiseudun alue 8 kuntaa 365 000 asukasta Tampereen kaupunkiseudun lähtökohdat Toinen sopimuskausi MAL1 sopimuksen

Lisätiedot

Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä

Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä Kymppi Moni työpaja 22.3.2012 Leena Rossi ja Anna Isopoussu Jyväskylän väestöarvio Koko kaupungin väestöarvio Käsitteistö: väestöennuste,

Lisätiedot

Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016

Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016 Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016 o Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma, 4/2014 o Aiesopimus vuosille 2014-2019, 9/2014 o Liikennejärjestelmätyöryhmän

Lisätiedot

Kauppa ja kaavoitus. Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä Klaus Metsä-Simola

Kauppa ja kaavoitus. Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä Klaus Metsä-Simola Kauppa ja kaavoitus Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä 8.9.2011 OTL 2 Kauppa ja kaavoitus Esityksen sisältö Johdanto Maankäyttö- ja rakennuslain muutos 15.4.2011 Uusi 9 a luku Tausta

Lisätiedot

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Haukipudas Kiiminki Hailuoto Oulunsalo Oulu seutusuunnittelija Anne Leskinen, 8.12.2010 Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä Uusi Oulu

Lisätiedot

JOUSI - valtakunnallinen joukkoliikenteen yhteistoimintaryhmä

JOUSI - valtakunnallinen joukkoliikenteen yhteistoimintaryhmä JOUSI - valtakunnallinen joukkoliikenteen yhteistoimintaryhmä Kärkitavoitteet Julkisen liikenteen kehittämishankkeet JOUSI-ohjausryhmän tehtävänä on koordinoida, ohjata ja seurata neljän hankkeen toteutumista.

Lisätiedot

TURUN RAKENNEMALLIALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA

TURUN RAKENNEMALLIALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA TURUN RAKENNEMALLIALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA Esityksen rakenne 1. Suunnittelun tilanne ja tavoite 2. Liikennejärjestelmän kehittämistavoitteet 3. RM-alueen liikkumisen ominaisuuksia, kulkutavat

Lisätiedot

Asuintonttien pysäköintipaikkamäärien laskentaohjeilla on seuraavat Helsingin pysäköintipolitiikasta johdetut tavoitteet:

Asuintonttien pysäköintipaikkamäärien laskentaohjeilla on seuraavat Helsingin pysäköintipolitiikasta johdetut tavoitteet: ASUINTONTTIEN PYSÄKÖINTIPAIKKAMÄÄRIEN LASKENTAOHJEET Laskentaohjeen tavoitteet Asuintonttien pysäköintipaikkamäärien laskentaohjeilla on seuraavat Helsingin pysäköintipolitiikasta johdetut tavoitteet:

Lisätiedot

Muistio 1 (5) 8.12.2015. Ehdotus vuonna 2016 sovellettavista tonttien enimmäishinnoista valtion tukemassa asuntotuotannossa

Muistio 1 (5) 8.12.2015. Ehdotus vuonna 2016 sovellettavista tonttien enimmäishinnoista valtion tukemassa asuntotuotannossa Muistio 1 (5) 8.12.2015 Ehdotus vuonna 2016 sovellettavista tonttien enimmäishinnoista valtion tukemassa asuntotuotannossa pääkaupunkiseudulla 1 Toimikunnan tehtävä ja kokoonpano HSY:n hallituksen asettama

Lisätiedot

TYÖPAIKAT JA TYÖMATKAT

TYÖPAIKAT JA TYÖMATKAT TYÖPAIKAT TYÖPAIKKA-ALUEIDEN SAAVUTETTAVUUS ESPOON ELINKEINOKUDELMA 2050 (LUONNOS) POKE:N ELINKEINOJEN VISIO 2050 TYÖMATKAT 61 Työpaikat Visioalueella oli noin 17 000 työpaikkaa vuonna 2011, eli noin 14

Lisätiedot

Pysäköinti liityntänä joukkoliikenteeseen - periaatteita ja pilotteja

Pysäköinti liityntänä joukkoliikenteeseen - periaatteita ja pilotteja Pysäköinti liityntänä joukkoliikenteeseen - periaatteita ja pilotteja Liikenne ja maankäyttö 2015, 8.10.2015 Sini Puntanen, Osaston johtaja Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Esityksen sisältö 1. Helsingin

Lisätiedot

Päivittämistarpeen taustalla

Päivittämistarpeen taustalla Päivittämistarpeen taustalla Strategisten painopisteiden hahmottaminen Laajan toimenpidejoukon jäsentäminen ja selkeämpien kehittämiskokonaisuuksien muodostaminen niiden sisällä erilaisia ja eri toteuttamis-

Lisätiedot

Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 15.11.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013

Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 15.11.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013 Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 15.11.2012 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013 KAAVOITUSKATSAUS 2012 2013 Kaavoituskatsaus laaditaan kerran vuodessa ja se sisältää selostuksen Kauniaisten kaupungissa sekä

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

Helsingin seudun MAL suunnittelu. MAL kick off Finlandia-talo

Helsingin seudun MAL suunnittelu. MAL kick off Finlandia-talo Helsingin seudun MAL 2019 -suunnittelu MAL 2019 -kick off 15.2.2017 Finlandia-talo Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnittelu on kehittynyt vaiheittain Maankäytön ja asumisen seudullista suunnittelua

Lisätiedot

Maankäytön suunnittelu ja kuntatalous

Maankäytön suunnittelu ja kuntatalous F C G S uunnittelukeskus O y Maankäytön suunnittelu ja kuntatalous Maankäytön suunnittelu todellista kuntavaikuttamista 3.11.2009 Kimmo Koski Työn tarkoitus ja toteutus Millaisia ovat yhdyskuntarakenteeseen

Lisätiedot

Arjen liikkumisen ja kuljetusten turvaaminen, miten tavoitteiden toteutumista arvioidaan?

Arjen liikkumisen ja kuljetusten turvaaminen, miten tavoitteiden toteutumista arvioidaan? Arjen liikkumisen ja kuljetusten turvaaminen, miten tavoitteiden toteutumista arvioidaan? - case Helsingin seutu Liikennevirasto, Liikennejärjestelmäpäivä 20.4.2016 Osaston johtaja Sini Puntanen Helsingin

Lisätiedot

Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten KAAVOITUSKATSAUS

Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten KAAVOITUSKATSAUS Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten 20.10.2014 KAAVOITUSKATSAUS 2014 2015 KAAVOITUSKATSAUS 2014 2015 Kaavoituskatsaus laaditaan kerran vuodessa ja se sisältää selostuksen Kauniaisten kaupungissa sekä

Lisätiedot

Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat

Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat Asuntopolitiikan kehittäminen Fokusryhmä 10.3.2017 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat Alustavia tuloksia ja johtopäätöksiä pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Ehdotus kestävän liikkumisen alatyöryhmän perustamiseksi ja Turun seudun liikennejärjestelmätyön organisoimiseksi. Mari Sinn Varsinais-Suomen liitto

Ehdotus kestävän liikkumisen alatyöryhmän perustamiseksi ja Turun seudun liikennejärjestelmätyön organisoimiseksi. Mari Sinn Varsinais-Suomen liitto Ehdotus kestävän liikkumisen n perustamiseksi ja Turun seudun liikennejärjestelmätyön organisoimiseksi Mari Sinn Varsinais-Suomen liitto Taustat ja tavoitteet Nykyisessä Turvallisen ja kestävän liikkumisen

Lisätiedot

ASUMINEN JA RAKENTAMINEN. TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Tilastoaineisto 2015

ASUMINEN JA RAKENTAMINEN. TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Tilastoaineisto 2015 ASUMINEN JA RAKENTAMINEN TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Tilastoaineisto 2015 TAMPEREEN KAUPUNKI TILASTOT 2016 KONSERNIPALVELUYKSIKKÖ KOPPARI Tietojohtamispalvelut PL 487, 33101 Tampere http://www.tampere.fi/tampereen-kaupunki/tietoa-tampereesta/tietonakoala/asuminen-ja-rakentaminen.html

Lisätiedot

HELSINGIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA HLJ 2015:N PUITEOHJELMA

HELSINGIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA HLJ 2015:N PUITEOHJELMA Hallitus 138 02.10.2012 HELSINGIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA HLJ 2015:N PUITEOHJELMA 337/07/70/700/2012 hall 138 Esittelijä Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Valmistelija Osaston johtaja Suoma

Lisätiedot

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA KORKEAKOULUHARJOITTELIJA NIINA OJANIEMI, MAL-VERKOSTO SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA 1. YHTEENVETO Tämän selvityksen tarkoitus on neljän suurimman kaupunkiseudun

Lisätiedot

Vähittäiskaupan ohjaus

Vähittäiskaupan ohjaus Vähittäiskaupan ohjaus Kaavoituksen ja rakentamisen lupien sujuvoittaminen -työryhmä 25.11.2015 Pekka Normo Ympäristöministeriö Vähittäiskaupan ohjaus, nykytilanne MRL -muutos 2011, keskeinen sisältö Kauppaa

Lisätiedot

Asuntomarkkina- ja väestötietoja 2010

Asuntomarkkina- ja väestötietoja 2010 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 4 996 67 Pekka Pelvas 4 67 831 Selvitys 7/211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 23.6.211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

Metropolipolitiikka hallinnan haasteena

Metropolipolitiikka hallinnan haasteena Metropolipolitiikka hallinnan haasteena Maunulan kesäseminaari 06.06.2008 Peter Fredriksson Ylitarkastaja 2 3 4 5 Hallinnan hallitsemattomuus? Hajauttamisen riskit kunnan edun suhde metropolin yhteisiin

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 2: Kaupunkikehitysohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 2: Kaupunkikehitysohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 2: Kaupunkikehitysohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki KAUPUNKIKEHITYSOHJELMA 1 Kaupunkikehitysohjelman lähtökohdat Strateginen

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Joukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet. Jenni Eskola, Liikennevirasto

Joukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet. Jenni Eskola, Liikennevirasto Joukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet Jenni Eskola, Liikennevirasto Joukkoliikenneuudistuksen vaikutukset Uudistuksen vaikutuksia Markkinaehtoinen

Lisätiedot

Väestön ja työpaikkojen kehitys Helsingin seudulla:

Väestön ja työpaikkojen kehitys Helsingin seudulla: MAANKÄYTTÖSUUNNITELMAN, ASUMISEN STRATEGIAN JA HLJ 2015:N LAATIMINEN Helsingin seudun luottamushenkilöiden seminaari 5.-6.9.2013 Seppo Laakso Kaupunkitutkimus TA Oy Väestön ja työpaikkojen kehitys Helsingin

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 96

Espoon kaupunki Pöytäkirja 96 06.10.2014 Sivu 1 / 1 3797/02.07.00/2014 96 Yleisten rakennusten tontin vuokraus Kilosta Y-Säätiölle nuorisoasuntojen rakentamista varten kortteli 54144 tontti 10 Valmistelijat / lisätiedot: Laura Schrey,

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseutu Askeleet joukkoliikenteessä vuoteen 2014

Jyväskylän kaupunkiseutu Askeleet joukkoliikenteessä vuoteen 2014 Jyväskylän kaupunkiseutu Askeleet joukkoliikenteessä vuoteen 2014 Lähtökohta Jyväskylän seutu Jyväskylä, Laukaa ja Muurame ovat muodostaneet 1.1.2012 alkaen kaupunkiseudun joukkoliikenteen toimivaltaisen

Lisätiedot

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT 12 2 2.1 Maankäyttö ja väestö Etelä-Päijät-Hämeessä oli vuoden 26 lopussa 166 833 asukasta. Viiden vuoden aikajaksolla (21-26) seudun väkimäärä on ollut lievässä kasvussa. Kasvua on edesauttanut erityisesti

Lisätiedot

Joukkoliikenteen palvelutasomäärittelyn hyödyntäminen maakuntakaavoituksessa Maija Stenvall

Joukkoliikenteen palvelutasomäärittelyn hyödyntäminen maakuntakaavoituksessa Maija Stenvall Joukkoliikenteen palvelutasomäärittelyn hyödyntäminen maakuntakaavoituksessa 25.1.2017 Maija Stenvall Palvelutasotavoitteet perustuvat joukkoliikennekysyntään Myös maankäytön kehittämisessä on tavoitteena

Lisätiedot

HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 9.3.2016 päivitetty: 13.4.2016 on lakisääteinen (MRL

Lisätiedot

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö:

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö: Jyväskylän seutu Asuntokatsaus 2012 Seudun kuntien asuntoryhmä 2013 Sisältö: Asuntoyhteistyö Jyväskylän seudulla Alueen asunto-olot Asuntomarkkinat Asuntorakentaminen Väestönmuutokset ja muuttoliike Asuntomarkkinat

Lisätiedot