Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksen seuranta

Transkriptio

1 Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksen seuranta Aiesopimussihteeristö

2 Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen seuranta Seurattavat aihealueet Asuntotuotanto ja rakennusluvat Kaavoitus asumiseen Olemassa olevien kaavojen toteutuminen Maankäytön ja liikenteen yhteensovittaminen Liikennepalvelut Liikenteen infrastruktuuri Helsingin seudun MAL-aiesopimus tuli voimaan Sopimuskausi kattaa vuodet Tässä seurantakatsauksessa tarkastellaan vuosia sekä vuoden 2015 ennakkotietoja. 2

3 Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen seuranta Yhteenveto Asuntotuotanto Vuosina Helsingin seudulle on valmistunut yhteensä noin uutta asuntoa. Vuodelle 2015 arvioitu tuotanto mukaan lukien aiesopimuskaudella valmistuu kaikkiaan uutta asuntoa (91 % tavoitteesta). Valtion tukemia ARA-vuokra-asuntoja arvioidaan valmistuvan kaikkiaan noin ja asumisoikeusasuntoja noin ARA-tuotannon toteutumaksi arvioidaan siten 85 % tavoitteesta. ARA-toteutuma lasketaan aiesopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa sovitulla tavalla siten, että KUUMAkunnissa puolet toteutumasta voi olla asumisoikeusasuntoja. 3

4 Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen seuranta Yhteenveto Kaavoitus ja kaavavarannot Helsingin seudulla lainvoimaistui vuosina uutta asumisen kerrosalaa kaikkiaan noin 3,4 miljoonaa kerrosneliömetriä ja hyväksyttiin noin 3,5 milj. k-m 2. Vuosikeskiarvona nämä vastaavat noin 93 % ja 95 % aiesopimuksen kaavoitustavoitteesta. Koko aiesopimuskauden kaavoitustavoite on 4,8 milj. k-m 2. Vuoden 2014 lopussa Helsingin seudulla oli asumisen asemakaavavarantoa 9,2 milj. k-m² (PKS 7,1 milj. k-m² ja KUUMA 2,1 milj. k-m²) KUUMA-kuntien varanto on kasvanut noin kerrosneliömetrillä. Pääkaupunkiseudun varanto on saman suuruinen kuin edellisvuoden tarkastelussa. 4

5 Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen seuranta Yhteenveto Yhdyskuntarakenne Kolmen vuoden asuntotuotannosta 69 % sijoittuu kävellen, pyöräillen ja joukkoliikenteellä hyvin tai melko hyvin saavutettaville alueille ja lähes puolet kilometrin säteelle raideliikenteen nykyisistä ja rakenteilla olevista asemista. Pääasiassa henkilöautoliikenteen varassa oleville alueille sijoittuu 7 % asunnoista ja asemakaavoitetun alueen ulkopuolelle 3 % asunnoista. Helsingin seudun maankäyttösuunnitelma, asuntostrategia ja liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ 2015 muodostavat yleispiirteisen näkemyksen metropolialueen tulevasta yhdyskuntarakenteesta ja liikennejärjestelmästä. Ne valmistuivat alkuvuodesta Helsingin seudun yhteistyökokous ja HSL:n hallitus ovat osaltaan hyväksyneet suunnitelmat. Kunnat tekevät omat päätöksensä kevätkauden 2015 aikana. 5

6 Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen seuranta Yhteenveto Liikennepalvelut ja -infrastruktuuri Liikenteen infrastruktuurin kehittämishankkeet etenevät pääosin suunnitellusti. Syksyllä laadittu valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen sopimus suurten infrahankkeiden tukemiseksi ja asumisen edistämiseksi vauhdittaa joitakin hankkeita. Liikenneinfrastruktuurin pienet kustannustehokkaat hankkeet (KUHA) etenevät. Ohjelman hankkeista 15/28 etenee aikataulussa keväällä

7 Asuntotuotanto 7

8 Asuntotuotantotarpeeseen vastaaminen Valmistuneet asunnot * * Vuoden 2015 luvut perustuvat kuntien arvioihin Pääkaupunkiseutu KUUMA-kunnat Asuntojen lkm Vuosina on valmistunut keskimäärin uutta asuntoa vuodessa (tavoite ) Vuonna 2015 valmistuvaksi arvioitu tuotanto mukaan lukien aiesopimuskaudella valmistuu kaikkiaan asuntoa (91 % tavoitteesta) 8

9 Asuntotuotantotarpeeseen vastaaminen Valmistuneet asunnot * * Vuoden 2015 luvut perustuvat kuntien arvioihin Asuntotuotanto keskimäärin vuodessa (asuntojen lkm) Tavoite Valmistuneet asunnot Toteutuma % keskimäärin Vuodessa Pääkaupunkiseutu KUUMA-kunnat Helsingin seutu Vapaarahoitteiset omistusasunnot Normaalit ARA-vuokra-asunnot 7 % 8 % 19 % Erityisryhmien ARA-vuokraasunnot Asumisoikeusasunnot 10 % Vapaarahoitteiset vuokraasunnot 56 % Kunnittaiset tiedot liitteessä 2. 9

10 Asuntotuotantotarpeeseen vastaaminen Vuosina valmistuneista asunnoista ARA-vuokra-asuntoja oli 18 %. ARA-tuotannon osuus asumisoikeustuotanto mukaan lukien oli 26 %. Vapaarahoitteiset omistusasunnot Normaalit ARAvuokra-asunnot Erityisryhmien ARAvuokra-asunnot ASO-asunnot Vapaarahoitteiset vuokra-asunnot Yhteensä

11 Asuntotuotantotarpeeseen vastaaminen ARA-vuokra-asuntoja valmistui vuosina keskimäärin vuodessa (tavoite 2 500) ja asumisoikeusasuntoja keskimäärin 850 vuodessa.

12 Asuntotuotantotarpeeseen vastaaminen ARA-tuotanto * * Vuoden 2015 luvut perustuvat kuntien arvioihin Asuntotuotanto keskim./vuosi, valmistuneet ja valmistuvat (as. lkm) ARAtavoitoikeus- Asumis- /vuosi asunnot ARAvuokraasunnot yhteensä ARAtoteutuma % (KUUMAssa sisältää as.oik. tuotantoa) Pääkaupunkiseutu KUUMA-kunnat Helsingin seutu ARA-tuotannon toteutuman arvioidaan olevan 85 % tavoitteesta, kun huomioidaan KUUMA-kuntien asumisoikeustuotantoa sopimuksen mukaisesti Erityisryhmille suunnattujen vuokraasuntojen osuus ARA-vuokra-asunnoista on 42 % (yhteensä asuntoa) 12

13 Asuntotuotantotarpeeseen vastaaminen ARA:n rahoituspäätökset Korkotukilainapäätökset Asuntoja, lkm Normaalit vuokra-asunnot, rakentaminen Erityisryhmien vuokra-asunnot, rakentaminen Asumisoikeusasunnot, rakentaminen Vuokra-asunnot, perusparantaminen Osakeasunnot, perusparantaminen Takauslainapäätökset 2014 Asuntoja, lkm Vuokra-asunnot, rakentaminen 413 Investointiavustukset Asuntoja, lkm Erityisryhmien vuokra-asunnot, rakentaminen Erityisryhmien vuokra-asunnot, perusparantaminen 780 Käynnistysavustukset 2014 Milj. euroa Korkotukivuokrakohteiden 10 Takauslainakohteiden käynnistäminen 2,5 13

14 Asuntotuotantotarpeeseen vastaaminen ARA:n avustukset kunnallistekniikan rakentamiseen Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn aiesopimuksen mukaiset kunnallistekniikan rakentamisavustukset vuosina kohdistuvat 25 asuinalueelle ja ovat yhteensä 35,1 miljoonaa euroa. Vuoden 2015 osalta avustuspäätökset (yht. 14 milj. euroa) tehdään syksyllä Avustusta saaneille alueille arvioidaan rakennettavan kaikkiaan noin asuntoa, joista ARA-asuntoja noin Rajoituksista vapautuvat asunnot Käyttö- ja luovutusrajoituksista on vapautunut tai vapautuu vuosina yhteensä ARA-vuokraasuntoa. 14

15 Kaavoitus ja kaavavarannot 15

16 Asemakaavoitus asumiseen Vuosina on lainvoimaistunut yhteensä n. 3,4 milj. k-m² ja asumiseen asemakaavoitettua uutta kerrosalaa. Hyväksytyissä kaavoissa kerrosalaa oli 3,5 milj. k-m². Vuosikeskiarvona nämä vastaavat 93 % ja 95 % aiesopimuksessa määritellystä kaavoitustavoitteesta.

17 Asemakaavoitus asumiseen Vuonna 2014 lainvoimaistui 1,07 miljoonaa k-m 2 uutta asumiseen asemakaavoitettua kerrosalaa. Sen lisäksi hyväksytystä kerrosalasta jäi lainvoimaistumatta k-m 2. Kaavaehdotuksiin jäi 1,063 miljoonaa k-m 2 uutta asumisen kerrosalaa odottamaan hyväksymistä. Kaavoissa, joihin kohdistui valituksia, oli uutta asumisen kerrosalaa k-m² (13 % hyväksytystä kerrosalasta) 17

18 Helsinki Espoo Vantaa Nurmijärvi Järvenpää Vihti Hyvinkää Kerava Sipoo Mäntsälä Kauniainen Pornainen Kirkkonummi Tuusula Asemakaavoitus asumiseen Asumiseen asemakaavoitettu uusi kerrosala Kuntien hyväksymä uusi kerrosala Matkaa koko kauden tavoitteeseen Tavoitteen ylittävä osuus Helsinki Espoo Vantaa Nurmijärvi Vihti Järvenpää Tuusula Hyvinkää Kerava Kirkkonummi Sipoo Mäntsälä Kauniainen Pornainen Lainvoimaistunut uusi kerrosala Matkaa koko kauden tavoitteeseen Tavoitteen ylittävä osuus Uutta asumiseen asemakaavoitettua kerrosalaa on vuosina hyväksytty 3,5 milj. k-m² ja lainvoimaistunut 3,4 milj. k-m². Aiesopimuskauden tavoite on 4,8 miljoonaa k-m². 18

19 Kaavavarannot Helsingin seudun laskennallinen asumisen asemakaavavaranto oli vuoden 2015 alussa kaikkiaan 9,2 miljoonaa kerrosneliömetriä. Varanto yhteensä milj. k-m 2 AK AR AO YHT. PKS 2,68 2,03 2,37 7,08 KUUMA 0,74 0,62 0,79 2,15 YHT. 3,42 2,65 3,16 9,23 19

20 Kaavavarannot Pääkaupunkiseudun rakentamattomilla tonteilla varantoa on noin 3,94 milj. k-m 2. Siitä noin puolet on pientalotonteilla. Rakentamattomista kerrostalotonteista 62 % on kuntien omistuksessa. Seuraavaksi suurin omistajaryhmä ovat rakennuttajat, sijoittajat ja muut yritykset, joiden omistuksessa on 15 % kerrostalotonttien varannosta. 20

21 Maankäytön ja liikenteen yhteensovittaminen, yhdyskuntarakenne 21

22 Maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittaminen Vuosina valmistuneista asunnoista 49 % (n asuntoa) sijoittui kilometrin säteelle raideliikenteen nykyisistä tai rakenteilla olevista asemista.

23 Maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittaminen Vuosina valmistuneista asunnoista 69 % ( asuntoa) sijoittui alueille, joilla palvelut ja työpaikat ovat saavutettavissa kävellen, pyöräillen tai vähintään melko tiheällä joukkoliikenteellä. Henkilöauton varassa oleville alueille sijoittui asuntoa (6,6 % valmistuneista asunnoista). Vyöhykkeet I-III: palvelut ja työpaikat saavutettavissa vähintään melko tiheällä joukkoliikenneyhteydellä, vähintään puolet matkoista kestävillä kulkumuodoilla Vyöhykkeet VI-VII: palvelut ja työpaikat saavutettavissa pääosin tai kokonaan vain autolla, alle 1/4 matkoista kestävillä kulkumuodoilla

24 Maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittaminen Vuosina valmistuneista asunnoista 72 % sijoittui sopimuksen ensisijaisille kohdealueille. Kohdealueiden ulkopuolelle valmistuneet asunnot sijoittuivat pääosin yhdyskuntarakenteen kannalta suotuisasti. Hajarakentamisen osuus seudulla oli 3 %. Asuntojen sijoittuminen Asemakaavaalueen kohdealueiden Ensisijaisten ulkopuolelle ulkopuolelle Espoo 0,9 % 48,0 % Helsinki 0,1 % 21,4 % Kauniainen 0,0 % 83,2 % Vantaa 1,1 % 21,6 % Hyvinkää 4,4 % 13,7 % Järvenpää 0,3 % 4,7 % Kerava 0,3 % 1,8 % Kirkkonummi 11,7 % 13,7 % Mäntsälä 21,7 % 76,6 % Nurmijärvi 9,8 % 18,3 % Pornainen 61,3 % 61,3 % Sipoo 44,1 % 38,8 % Tuusula 9,1 % 20,3 % Vihti 21,1 % 38,9 % 24

25 Maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittaminen Asuntojen sijoittuminen yhdyskuntarakenteeseen Raideliikenteen asemanseuduille (nykyiset ja rakenteilla olevat) 600 metrin etäisyydelle asemista 30 % 1 km:n etäisyydelle asemista 49 % Kävellen, pyöräillen ja joukkoliikenteellä hyvin tai melko hyvin saavutettaville alueille SAVU-vyöhykkeille I-III 69 % Henkilöautoliikenteen varassa oleville alueille SAVU-vyöhykkeille VI-VII 7 % Urban Zone -vyöhyketarkastelun mukaisesti määriteltyihin keskustoihin, alakeskustoihin ja jalankulkuvyöhykkeille Keskus, alakeskus, jalankulkuvyöhyke 22 % Aiesopimuksessa määritellyille asumisen ensisijaisille kohdealueille Asumisen ensisijaisille kohdealueille 72 % Asemakaavoitetulle alueelle (rakentamista edeltävän vuoden lopun asemakaavatilanteeseen verrattuna) Asemakaavoitetulle alueelle 97 % 25

26 Maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittaminen Asumiseen asemakaavoitetun uuden kerrosalan sijoittuminen yhdyskuntarakenteeseen Raideliikenteen asemanseuduille (nykyiset ja rakenteilla olevat) 600 metrin etäisyydelle asemista 30 % 1 km:n etäisyydelle asemista 47 % Kävellen, pyöräillen ja joukkoliikenteellä hyvin tai melko hyvin saavutettaville alueille SAVU-vyöhykkeille I-III 53 % Henkilöautoliikenteen varassa oleville alueille SAVU-vyöhykkeille VI-VII 11 % Urban Zone -vyöhyketarkastelun mukaisesti määriteltyihin keskustoihin, alakeskustoihin ja jalankulkuvyöhykkeille Keskus, alakeskus, jalankulkuvyöhyke 13 % Aiesopimuksessa määritellyille asumisen ensisijaisille kohdealueille Asumisen ensisijaisille kohdealueille 84 % 26

27 Maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittaminen Kehäradan liikennöinti alkaa heinäkuussa Kaavoitus etenee Länsimetron varressa, Kuninkaankolmiossa ja Helsingin ranta-alueilla.

28 Maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittaminen Helsingin seudun maankäyttösuunnitelma, asuntostrategia ja liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ 2015 Suunnitelmakokonaisuus muodostaa yleispiirteisen näkemyksen Helsingin metropolialueen tulevasta yhdyskuntarakenteesta ja liikennejärjestelmästä Suunnitelmat viimeisteltiin alkuvuonna 2015 saatujen lausuntojen ja kannanottojen perusteella. Suunnitelmat on hyväksytty HSL:n hallituksessa ja Helsingin seudun yhteistyökokouksessa. Kunnat tekevät päätöksensä kevätkauden 2015 aikana Suunnitelmat ovat lähtökohtana MALaiesopimuksen valmistelulle

29 Liikennepalvelut 29

30 Liikennepalvelut HSL-alueella joukkoliikenteen lisääntynyt käyttö nosti lipputuloja ja kuntien subventiota Kuntien subventioaste on pysynyt samana vuosina Vuonna 2014 HSL-kunnat käyttivät joukkoliikenteen rahoitukseen 3,5 % enemmän kuin vuonna Kuntien subventio 2014 oli 219 M. HSL-alueeseen kuuluvat Kerava alkaen, Kirkkonummi alkaen ja Sipoo alkaen. Kuvan joukkoliikenteen menoissa ei ole mukana infrastruktuurikustannuksia. Vuodesta 2012 lähtien lukuihin sisältyy myös HSL:n Kutsuplus-palvelu, jonka kustannukset ovat vuositasolla noin 0,6 % (3 M ). 30

31 Liikennepalvelut Hyvinkään joukkoliikenteen menot olivat 1,32 M /v. Kaupungin osuuden kasvuun ovat vaikuttaneet eniten valtionavun pieneneminen vuoteen 2013 verrattuna ja Metsäkaltevan uuden asuinalueen kutsujoukkoliikenteen käyttöönotto vuoden 2013 syksyllä Hyvinkään kaikille avoin joukkoliikenne (paikallisliikenne, kaupunki, seutu- ja työmatkaliput sekä palveluliikenne) 31

32 Liikennepalvelut Muulla Helsingin seudulla joukkoliikenteeseen käytetty rahoitus on ollut kasvussa pääosin kuntien osalta HSL-alue ja Hyvinkää eivät mukana Lähde: Kunnan rahoitus ELY-keskuksen kuntien kuljetuskustannuskysely (avoin joukkoliikenne). Valtion rahoitus on ELY-keskuksen myöntämä valtionavustus. Huom. Vuosien rahoitus on laskettu uudelleen. 32

33 Liikennepalvelut HSL-alueen matkamäärä kasvoi 0,5 % edellisestä vuodesta. Matkojen määrä kasvoi eniten seutulinjojen busseissa. Vuonna 2014 tehtiin 298 nousua/asukas, mikä on 5 nousua vähemmän kun edellisenä vuonna. Joukkoliikenteen nousijamäärä HSL-alueella (Kerava alkaen, Kirkkonummi alkaen ja Sipoo alkaen). Nousu: Liikennevälineen käyttöä kuvaava mittari, joka tarkoittaa yhden matkustajan nousua pysäkiltä joukkoliikennevälineeseen 33

34 Liikennepalvelut Matka-aikasaavutettavuudella mitattuna Kirkkonummen ja Sipoon saavutettavuus on parantunut etenkin iltahuipputuntien osalta. Helsingin kantakaupungissa saavutettavuus on hieman heikentynyt, mikä johtuu joukkoliikenteen hidastumisesta keskustassa. Matka-aikasaavutettavuuden muutos Matka-aikasaavutettavuus (MASA): HSL-alueen joukkoliikenteen palvelutason mittaamiseen vuonna 2014 kehitetty uusi mittari, jolla mitataan, kuinka hyvää HSL:n joukkoliikenteen palvelu on kokonaisuutena ja miten palvelu jakautuu eri alueille. Matka-aikasaavutettavuusseuranta tehdään vuosittain.

35 Liikennepalvelut Liityntäpysäköintikohteiden toteutuminen ei ole edennyt suunnitellusti KUHA-ohjelmoinnissa mukana olleiden liityntäpysäköintikohteiden toteutuminen ei ole edennyt suunnitelmien mukaisesti. HSL käynnisti liityntäpysäköinnin infojärjestelmä -projektin vuonna Uutta infojärjestelmää pilotoidaan Kehäradan liityntäpysäköintialueilla. HSL teki syksyllä 2014 liityntäpysäköintitutkimuksen, jonka analyysi ja tutkimusraportti valmistuvat Liityntäpysäköinnin toteutuksen kustannus- ja vastuunjaon yleiset periaatteet valmisteltiin osaksi HLJ 2015 päätöstä. Kustannus- ja vastuunjakoa pilotoidaan Pasila-Riihimäki ratahankkeen yhteydessä. 35

36 Liikenteen infrastruktuuri Liikenteen hallinnan kärkihankkeet ovat edenneet ja yhteistyötä on lisätty Aiesopimusta seurataan liikenteen hallinnan kärkihankkeiden avulla, jotka konkretisoivat tavoitetta. Kehäradan liityntäpysäköintipaikoille Kivistöön, Vehkalaan ja Vantaankoskelle opastavien informaatiotaulujen käyttöönotto on vuoden 2015 lopulla. Joukkoliikenteen häiriöhallinnan ja HSL:n häiriöpäivystäjien yhteistyö Helsingin seudun liikenteenhallintakeskuksen kanssa on vakiintunut. Liikenteenhallintasuunnitelma pääkaupunkiseudun ilmanlaadun äkillisiä heikkenemistilanteita varten testattiin valmiusharjoituksessa marraskuussa Liikenneviraston hankinta matkapuhelimiin perustuvasta matka-aikapalvelusta on edennyt, mutta palvelun tuottaman matka-aikatiedon laatu ei ole vielä toivotulla tasolla. Pääkaupunkiseudun pääväylien nopeusrajoituspolitiikan ja liikenteenhallinnan taustaselvitys on valmistunut ja hankekokonaisuus sisältyy HLJ 2015:n investointiohjelmaan. 36

37 Liikenteen infrastruktuuri 37

38 Liikenteen infrastruktuuri Vuonna 2014 valtion investoinnit kääntyivät laskuun, koska Kehäradan suurimmat työt ovat valmistuneet ja Kehä III:n 1. vaihe valmistui. Toisaalta Länsimetron rakentamisinvestoinnit nousivat Espoon, Helsingin ja valtion osalta vuonna Helsingin seudun pääväylä- ja ratainvestoinnit Investointien rahoitus sisältää uudet investoinnit. Investointitason kasvu ei ratkaise liikenneverkon ylläpidon ja korvausinvestointien tarvetta. 38

39 Liikenteen infrastruktuuri Pienten kustannustehokkaiden hankkeiden (KUHA) eteneminen Vuosien hankeohjelma tarkistettiin keväällä 2015 (28 hanketta) 15 hanketta etenee aikataulussa Viivästyneistä hankkeista 8 on liityntäpysäköintihankkeita Syitä hankkeiden viivästymiseen olivat mm. suunnitelmien viivästyminen tai suunnittelun aikana ilmenneet ongelmat, kustannusjakoneuvottelujen puuttuminen Viivästyneiden hankkeiden tilalle on nostettu korvaavia hankkeita laajemmalta KUHAsuunnitteluhankelistalta. Kokonaisuus päivittyy samaan tapaan vuoden 2015 aikana Kävelyn ja pyöräilyn infrastruktuuri Bussiliikenteen toimivuuden turvaaminen Raideliikenteen pienet kehittämistoimenpiteet Liityntäpysäköinti ja liityntäyhteydet Suunnittelu Hankkeet MAL-ohjelman hankkeet Milj. 39

40 MAL-aiesopimukseen Liikenteen infrastruktuuri ja Valtion ja Helsingin seudun kuntien väliseen sopimukseen suurten infrahankkeiden tukemiseksi ja asumisen edistämiseksi sisältyvät liikenneinfrastruktuurihankkeet, niiden kustannusarvio ja hankkeen eteneminen Liikenteen infrastruktuurihanke X = Hanke sisältyy Valtion ja Helsingin seudun kuntien väliseen sopimukseen suurten infrahankkeiden tukemiseksi ja asumisen edistämiseksi, syksy 2014 Kustannusarvio Hankkeen eteneminen = toteutuu, rahoitus selvä = suunnittelu etenee = ei edistynyt 23) Infrastruktuurin kehittämishankkeet aiesopimuskaudella: Mt 101 Kehä I:n parantaminen Valtio 32 M, Helsinki 15 M Helsinki Riihimäki - rataosan palvelutason parantaminen, 1. vaihe (X) E18, Kehä III:n kehittäminen 150 M Valtio 80 M Vantaa 30 M Helsingin ratapihan toiminnallinen parantaminen 61 M 24) Kärkihankkeet, joiden toteuttamiseen valtio sitoutuu aiesopimuskauden jälkeen: Pisara-rata (x) Helsinki Riihimäki - rataosan palvelutason parantaminen, 2. vaihe 956 M 200 M 25) Hankkeet, joiden suunnitteluvalmiutta valtio edistää seuraavalla aiesopimuskaudella: Mt 101 Kehä I:n parantaminen E18, Kehä III:n kehittäminen Pääkaupunkiseudun metro- ja pikaraitiotiehankkeet Länsimetron ja Kehäradan liityntäliikenteen järjestelyt Länsimetron jatke (x) Östersundomin metro Raide-Jokeri Länsimetron liityntäliikenteen järjestelyt Länsiväylällä ja katuverkossa Ruskeasannan asema toteuttaminen Espoon kaupunkirata 40

41 Liikenteen infrastruktuuri Valtion ja Helsingin seudun kuntien väliseen sopimukseen suurten infrahankkeiden tukemiseksi ja asumisen edistämiseksi sisältyvät muut liikennehankkeet ja niiden eteneminen Muut liikenteen hankkeet Hankkeen eteneminen = toteutuu, rahoitus selvä = suunnittelu etenee = ei edistynyt Valtio lopettaa toimintansa Malmin lentokentällä tavoitteena vuoden 2016 mutta viimeisteistään vuoden 2020 loppuun mennessä, jonka jälkeen alue palautuu Helsingin kaupungin käyttöön. KUHA -rahoitusjärjestelmän ja - hankekokonaisuuden toteuttaminen vuosina Klaukkalan ja Hyrylän ohikulkuteiden suunnittelua ja toteuttamisvalmiutta edistetään.

42 Liikenteen infrastruktuuri 23) Infrastruktuurin kehittämishankkeet aiesopimuskaudella: a) Mt 101 Kehä I:n parantaminen b) Helsinki Riihimäki rataosan palvelutason parantaminen c) E 18, Kehä III:n kehittäminen d) Helsingin ratapihan toiminnallinen parantaminen Kehä I:n kehittäminen on käynnistynyt vuonna Parhaillaan rakennetaan Kivikon eritasoliittymää. (Liikennevirasto ja Helsinki) Helsinki-Riihimäki rataosan parantamisen 1. vaihe aloitetaan vuonna Nyt on alkamassa rakentamissuunnitteluvaihe. (Liikennevirasto) Kehä III:n parantaminen on käynnistynyt Lentoasemantien liittymäjärjestelyillä vuonna 2013 Vantaan etupainotteisella rahoituksella. Väli Vt4-Vt7 parantaminen on käynnistynyt keväällä 2014 ja työt valmistuvat (Liikennevirasto ja Vantaa) Helsingin ratapihan toiminnallisuuden parantaminen (HELRA): Raiteistomalli jatkosuunnittelua varten on valittu. Parantamissuunnitelman raportti on valmistunut Toteutus on sidoksissa Pasilan läntisen lisäraiteen ja Pasilan keskustakorttelin toteutusaikatauluihin. Toteuttamispäätöstä ei vielä ole. (Liikennevirasto) 42

43 Liikenteen infrastruktuuri 24) Kärkihankkeet, joiden toteuttamiseen valtio sitoutuu aiesopimuskauden jälkeen: e) Pisara-rata f) Helsinki Riihimäki rataosan palvelutason parantaminen, 2. vaihe Pisararadan ratasuunnittelu ja asemakaavojen valmistelu ovat käynnissä. Pisara-radan hankearviointi on tehty sekä kustannusjakoa ja rahoitusmallia on valmisteltu. Lisäksi hankkeelle on haettu TEN-tukea. (Liikennevirasto ja Helsinki) Helsinki-Riihimäki rataosan parantamisen 2. vaiheen yleissuunnittelu on käynnistynyt (Liikennevirasto) 43

44 Liikenteen infrastruktuuri 25) Hankkeet, joiden suunnitteluvalmiutta valtio edistää seuraavalle aiesopimuskaudelle: g) Mt 101 Kehä I:n parantaminen h) E 18, Kehä III:n kehittäminen i) Pääkaupunkiseudun metro- ja pikaraitiotiehankkeet j) Länsimetron ja Kehäradan liityntäliikenteen järjestelyt k) Espoon kaupunkirata Kehä I:n kehittäminen on käynnistynyt vuonna 2013, seuraavan vaiheen kohteet on priorisoitu vuonna (ELY-keskus) Kehä III:n kehittämisen 3. vaihe: Vanhakartano Vantaankoski -välin tiesuunnitelman hallinnollinen käsittely odottaa kaavoituksen etenemistä. Vanhakartano Pakkala -välin tiesuunnitelman tarkistus on valmis. (ELYkeskus) Pääkaupunkiseudun metro- ja pikaraitiotiehankkeet: Valtio osallistuu Länsimetron jatkeen toteuttamiseen syksyn 2014 MAL-sopimuksen mukaisesti 30 prosentin rahoitusosuudella, joka kuitenkin on enintään 240 M, ja joka tulee maksettavaksi vuosina (Espoo) Itämetron jatkeesta on laadittu Sipoon kunnan toimesta yhdessä Uudenmaan liiton ja HSL:n kanssa metrokäytävän esiselvitys (Majvik Sibbesborg) 2013 sekä metron rakennettavuus- ja kustannustarkastelu Östersundomin yleiskaavaehdotus on ollut keväällä 2015 lausunnoilla. (Helsinki) Raide-Jokerin hankesuunnittelu on käynnistynyt (Helsinki, Espoo, HSL, valtio) Länsimetron liityntäliikenteen järjestelyt Länsiväylällä ja katuverkossa valmistuvat metroliikenteen aloittamiseen mennessä. HLJ 2015 sisältää kustannusjakoperiaatteet liityntäpysäköinti-investoinneille, Pilotoidaan Pasila-Riihimäki -ratahankkeessa. (ELY-keskus, Espoo) Ruskeasannan aseman toteuttamista Kehäradalla ei ole ohjelmoitu. (Liikennevirasto, Vantaa) Espoon kaupunkiradan ratasuunnitelma välillä Leppävaara Kauklahti oli lausunnoilla vuonna (Liikennevirasto) 44

45 Liikenteen infrastruktuuri Muut syksyn 2014 sopimuksessa mainitut liikenteen hankkeet Valtio lopettaa toimintansa Malmin lentokentällä tavoitteena vuoden 2016 mutta viimeistään vuoden 2020 loppuun mennessä, jonka jälkeen alue palautuu Helsingin kaupungin käyttöön. Tilanne: Malmin lentokenttää koskeva, Helsingin kaupungin, Finavia Oyj:n ja Senaatti-kiinteistöjen välinen kauppa lentoaseman ja sen lähialueen kiinteistöistä ja rakennuksista toteutui loppuvuodesta Samalla vuokrattujen maa-alueiden hallintaoikeus palautui Helsingin kaupungille. Sopijaosapuolten tavoitteena on jatkaa KUHA - rahoitusjärjestelmän ja -hankekokonaisuuden toteuttamista vuosina Toteuttamis- ja rahoitusohjelmat laaditaan sopijaosapuolten yhteistyöprosessina osana HLJ 2015 liikennejärjestelmäsuunnittelua. Sopijaosapuolten tavoitteena on lisätä rahoitusta siten, että valtio ja kunnat osoittavat rahoitusta yhteensä 30 M vuodessa ( ). Tilanne: Ks. Pienten kustannustehokkaiden hankkeiden (KUHA) eteneminen Klaukkalan ja Hyrylän ohikulkuteiden suunnittelua ja toteuttamisvalmiutta edistetään. Tilanne: Sisältyy HLJ suunnitelmaan. 45

46 Lisätiedot: Ympäristöneuvos Pekka Normo, Aiesopimussihteeristön puheenjohtaja Ympäristöministeriö Puh

47 Lähteet: Asuntotuotanto- ja kaavoitustiedot: Helsingin seudun kunnat Asuntotuotannon lainoitusta ja avustuksia koskevat tiedot: ARA Kaavavarantotiedot: HSY:n SeutuRAMAVA ja KUUMA-kunnat Yhteisen maankäyttösuunnitelman, asuntostrategian 2025 sekä HLJ 2015:n tilannekatsaus: valmistelusta vastaavat Liikenteen tiedot: Seudun kunnat, Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL ja Uudenmaan ELY-keskus 47

48 Liitteet: Valmistuneet asunnot Liite 1. Valmistuneet asunnot (keskimäärin vuodessa välillä ) kunnittain ja suhteessa aiesopimuksen tavoitteeseen Tavoite yhteensä Vuosittain valmistuneiden asuntojen määrä keskimäärin Ylitys/ Vaje (as. lkm) Toteutuma % Espoo Helsinki Kauniainen Vantaa PKS YHT Hyvinkää Järvenpää Kerava Kirkkonummi Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula Vihti KUUMA YHT SEUTU YHT

49 Liitteet: Valmistuneet asunnot Liite 2. Valmistuneet asunnot kunnittain ja hallintamuodoittain Asunnot yhteensä, % Vapaarahoitteiset omistusasunnot, % Normaalit ARA-vuokraasunnot, % Erityisryhmien ARA-vuokraasunnot, % Asumisoikeusasunnot, % Vapaarahoitteiset vuokraasunnot, % Espoo ,7 11,4 6,5 7,9 18,5 Helsinki ,2 11,2 11,7 8,9 22,1 Kauniainen ,7 6,3 0,0 0,0 0,0 Vantaa ,4 11,0 4,0 5,8 17,8 PKS YHT ,4 11,1 8,6 7,9 20,0 Hyvinkää ,4 2,9 1,2 10,7 9,7 Järvenpää ,9 12,0 0,0 9,7 17,4 Kerava ,8 12,4 0,0 17,5 6,3 Kirkkonummi ,5 0,1 1,0 11,8 4,5 Mäntsälä ,4 5,2 0,0 0,0 18,3 Nurmijärvi ,2 5,3 5,6 0,0 7,8 Pornainen ,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Sipoo ,2 0,0 4,8 0,0 0,0 Tuusula ,1 13,9 22,9 0,0 5,1 Vihti ,8 11,2 18,1 0,0 0,0 KUUMA YHT ,6 7,4 5,5 6,2 8,4 SEUTU YHT ,6 10,3 8,0 7,5 17,6 49

50 Liitteet: Valmistuneet asunnot Liite 3. Valmistunut ARA-tuotanto (asuntoja keskimäärin vuodessa) kunnittain ja suhteessa aiesopimuksen tavoitteeseen Tavoite ARA ARAvuokraasunnot yhteensä Normaalit ARAvuokraasunnot Erityisryhmien ARAvuokraasunnot Asumisoikeusasunnot ARAtoteutumaan sisältyvät asunnot ARAtoteutuma, % Espoo Helsinki Kauniainen Vantaa PKS YHT Hyvinkää Järvenpää Kerava Kirkkonummi Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula Vihti KUUMA YHT SEUTU YHT

51 Liitteet: Aloitukset ja rakennusluvat 2014 Liite 4. Vuonna 2014 alkanut asuntotuotanto kunnittain ja hallintamuodoittain sekä myönnetyt rakennusluvat (asuntoja, lkm) Alkaneet asunnot yhteensä ARAvuokraasunnot yhteensä Normaalit ARAvuokraasunnot Erityisryhmien ARAvuokraasunnot Asumisoikeusasunnot Vapaarahoitteiset vuokraasunnot yhteensä Myönnetyt rakennusluvat (as.lkm) Espoo Helsinki Kauniainen Vantaa PKS YHT Hyvinkää Järvenpää Kerava Kirkkonummi Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula Vihti KUUMA YHT SEUTU YHT

52 Liitteet: Asuntotuotannon toteutumisennuste , koko aiesopimuskausi Liite 5. Valmistuneet ja valmistuvat asunnot (keskimäärin vuodessa, vuosi 2015 ennakkoarvio) kunnittain, hallintamuodoittain ja suhteessa aiesopimuksen tavoitteeseen Tavoite Asunnot yht. Tot. % ARAvuokraasunnot yht. Asumisoikeusasunnot Tavoite ARA ARA toteutumaa n sisältyvät asunnot ARA tot. % Espoo Helsinki Kauniainen Vantaa PKS YHT Hyvinkää Järvenpää Kerava Kirkkonummi Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula Vihti KUUMA YHT SEUTU YHT

53 Liitteet: Asemakaavoitus asumiseen Liite 6. Asumiseen asemakaavoitettu uusi kerrosala (k-m²) kunnittain ja kaavavaiheittain sekä suhteessa aiesopimuksen tavoitteeseen Aiesopimuksen tavoite /vuosi Lainvoimaistunut asumisen kerrosala Lainvoimaistunut kerrosala suhteessa tavoitteeseen % Hyväksyttyjen kaavojen asumisen kerrosala Hyväksytty kerrosala suhteessa tavoitteeseen % Ehdotuksena nähtäville asetettujen kaavojen sisältämä asumisen kerrosala Espoo Helsinki Kauniainen Vantaa PKS YHT Hyvinkää Järvenpää Kerava Kirkkonummi Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula Vihti KUUMA YHT SEUTU YHT

54 Liitteet: Asemakaavavarannot Liite 7: Pääkaupunkiseudun asemakaavavarannot ja niiden omistajat (miljoonaa kerros-m 2 ) (lähde: HSY, SeutuRAMAVA, tammikuu 2015) Koko laskennallinen varanto Tyhjien tonttien varanto 1) Kerrostalot Pientalot Yht. Kerrostalot Pientalot Yht. Laskennallinen varanto yht. milj. k-m 2 2,68 4,41 7,08 2,01 1,93 3,94 Kunnat 1,57 0,68 2,25 1,25 0,61 1,87 Yksityishenkilöt ja perikunnat 0,10 2,69 2,79 0,06 0,78 0,84 Asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöt 0,30 0,58 0,88 0,10 0,15 0,24 Rakennusyritykset (eri rooleissa) 2) 0,13 0,11 0,24 0,12 0,10 0,22 Rakennuttajat, sijoittajat, muut yritykset 0,34 0,16 0,50 0,29 0,13 0,42 Valtio 0,06 0,01 0,07 0,05 0,00 0,05 Seurakunnat, säätiöt, puolueet yms. 0,08 0,10 0,18 0,06 0,10 0,16 Muu, tuntematon 0,09 0,07 0,17 0,08 0,06 0,14 Eri omistajaryhmien osuudet, % Kunnat 59 % 16 % 32 % 62 % 32 % 47 % Yksityishenkilöt ja perikunnat 4 % 61 % 39 % 3 % 40 % 21 % Asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöt 11 % 13 % 12 % 5 % 8 % 6 % Rakennusyritykset (eri rooleissa) 2) 5 % 2 % 3 % 6 % 5 % 6 % Rakennuttajat, sijoittajat, muut yritykset 13 % 4 % 7 % 15 % 7 % 11 % Valtio 2 % 0 % 1 % 2 % 0 % 1 % Seurakunnat, säätiöt, puolueet yms. 3 % 2 % 3 % 3 % 5 % 4 % Muu, tuntematon 3 % 2 % 2 % 4 % 3 % 4 % --- 1) Mukaan lukien lähes tyhjät tontit eli tontit, joiden rakennusoikeudesta on käytetty alle 20 prosenttia 2) ml.tontit perustettavan asunto-osakeyhtiön lukuun tapauksissa, joissa rakennusliike asiamiehenä

55 Liitteet: Liikennepalvelut Liite 8. HSL liikenteen suurin muutos: Kirkkonummen ja Sipoon liikenteet muuttuivat vuoden 2014 aikana HSL:n tilaamaksi liikenteeksi HSL:n liikenteen tarjontaan ja palveluihin tehtiin joitain muutoksia vuoden 2014 aikana. Vuoden mittainen yömetrokokeilu päättyi vuoden lopulla. KutsuPlussan matkojen määrä moninkertaistui vuoden aikana, kun vuonna 2013 matkoja oli ja vuonna 2014 niitä oli Asiakastyytyväisyystutkimuksen perusteella matkustajien tyytyväisyys Helsingin seudun joukkoliikenteeseen on säilynyt korkeana. Matkustajista 88 prosenttia antoi HSL:n joukkoliikenteelle kokonaisarvosanan hyvä tai erittäin hyvä. Muualla Helsingin seudulla joukkoliikenteen palvelutasossa ei ole tapahtunut muutoksia Määritellyn palvelutason kehittymistä on seurattu joukkoliikenteen hankintojen sekä liikenteen harjoittajien tekemien sopimusmuutosesitysten yhteydessä. ELY-keskukselle osoitettu määräraha on vähentynyt ostovoimaltaan vuosittain pysyen kuitenkin euromääräisesti samana. Määrärahan kasvua ei lähivuosina ole odotettavissa. Joukkoliikenteen kokonaiskustannusten nousu selittyy etupäässä siirtymäajan sopimusten lakkaamisella ja korvautumisella kilpailutetulla liikenteellä sekä lippusubvention määrän nousulla sekä yleisellä hintatason kasvulla. Liikenteen järjestämiseen liittyvien kustannusten kasvupaine jatkuu edelleen osassa ELY:n toimivalta-alueen kunnista Vuonna 2017 alkavan uuden palvelutasokauden määrittely käynnistetään vuoden 2015 syksyllä. Hyvinkään joukkoliikenteen palvelutaso on pysynyt samalla tasolla edelliseen vuoteen nähden. Joukkoliikenteen linjastorakennetta kehitetty määrätietoisesti raideliikenteeseen tukeutuen Kehäradan liikennöinti alkaa heinäkuussa 2015 ja Länsimetron syksyllä Kehäradan myötä liikennöinti käynnistyy viidellä asemalla: Aviapolis, Lentoasema, Kivistö, Leinelä ja Vehkala. Vantaan joukkoliikennelinjasto 2015 on hyväksytty HSL:n hallituksessa keväällä 2014 ja Länsimetron liityntälinjasto-suunnitelma hyväksyttiin alkuvuodesta HSL-alueen runkolinjastosuunnitelman toimenpiteitä viedään eteenpäin. Runkolinjan 560 liikennöinti alkaa syksyllä 2015 välillä Vuosaari-Myyrmäki Neljän muun runkolinjan toteutussuunnittelu on käynnistynyt 55

56 Liitteet: Saavutettavuus Liite 9: Saavutettavuuskartat antavat hyvän pohjan erilaisten aineistojen tarkasteluun Eri vyöhykkeillä on mahdollista saavuttaa tarvitsemansa palvelut ja työpaikat tyypillisesti seuraavalla tavalla. Kävely ja pyöräily ovat perusliikkumismuotoja kaikilla vyöhykkeillä. I. Kävellen, pyöräillen tai hyvin tiheällä vaihdottomalla joukkoliikenneyhteydellä II. Kävellen, pyöräillen tai tiheällä vaihdottomalla tai tiheällä vaihdollisella joukkoliikenneyhteydellä III. Melko tiheällä vaihdollisella joukkoliikenneyhteydellä tai autolla IV.Autolla tai vaihdollisella joukkoliikenneyhteydellä V. Autolla ja joillakin matkoilla joukkoliikenteellä VI.Pääosin autolla VII.Autolla Seudullinen saavutettavuus kävellen, pyörällä ja joukkoliikenteellä HLJ 2011:n 0+ -vaihtoehto 56

57 Liitteet: Saavutettavuus Liite 10: Uudesta asuntotuotannosta noin 70 prosenttia sijoittuu seudullisen saavutettavuuden kannalta kolmelle parhaimmalle vyöhykkeelle (katso edellinen kalvo). Kerrostaloasunnoista 43 prosenttia sijoittuu parhaimmalle vyöhykkeelle ja noin 40 prosenttia II-III -vyöhykkeille. Pientalorakentamisen painopiste on vyöhykkeillä III, IV ja V Pientaloasunnot Kerrostaloasunnot Asuntojen määrä I II III IV V VI VII Saavutettavuusvyöhyke Vuosina valmistuneiden asuntojen sijoittuminen saavutettavuusvyöhykkeille (SAVU HLJ 0+). 57

58 Liitteet: KUHA-hankkeet Liite 11. KUHA = Helsingin seudun liikenneinfrastruktuurin pienet kustannustehokkaat hankkeet HSL koordinoi, ohjelmoinnista vastaa HLJ-toimikunnan perustama työryhmä, KUHA-hankkeiden valmistelu on jatkuvaa MAL-aiesopimuksessa: KUHA-hankkeita toteutetaan yhteensä 30 miljoonalla eurolla (15+15) KUHA-ohjelmointityön reunaehtoina vuosina toimivat hallituksen liikennepoliittisen selonteon ja MALaiesopimuksen kannanotot: Valtio ja kunnat rahoittavat hankkeita samalla osuudella Toimenpiteet parantavat joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä KUHA:n osalta valtion ja Helsingin seudun kuntien väliseen sopimukseen suurten infrahankkeiden tukemiseksi ja asumisen edistämiseksi on kirjattu (MAL-sopimus/syksy 2014): Sopijaosapuolten tavoitteena on jatkaa KUHA - rahoitusjärjestelmän ja -hankekokonaisuuden toteuttamista vuosina Toteuttamis- ja rahoitusohjelmat laaditaan sopijaosapuolten yhteistyöprosessina osana HLJ liikennejärjestelmäsuunnittelua. Sopijaosapuolten tavoitteena on lisätä rahoitusta siten, että valtio ja kunnat osoittavat rahoitusta yhteensä 30 M vuodessa ( ). 58

59 Liitteet: KUHA-hankkeet Liite 12: Pienten kustannustehokkaiden hankkeiden (KUHA) rahoitustaso on 15 miljoonaa euroa vuodessa. Kustannukset jakautuvat tasan valtion ja kuntien välillä. MAL-rahoituksen lisäksi myös muu perusväylänpidon rahoitustaso tulee jatkossa varmistaa. Kustannusten jakautuminen Pienet kustannustehokkaat hankkeet parantavat joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä Valtion rahoituksen kohdentuminen Hankkeet

60 Liitteet: Liikenteen infrastruktuuri Liite 13: Liikenteen infrastruktuurin kehittämishankkeet MAL-aiesopimuksessa 60