Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantaraportti II

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen 2012 2015 seurantaraportti II"

Transkriptio

1 Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantaraportti II Helsingin seudun MAL-aiesopimussihteeristö Kesäkuu 2014

2 Seurantaraportin kokoaminen ja toimitus Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Seutu- ja ympäristötieto, asumisen asiantuntija Miliza Ryöti Kuntakyselyt, seudulliset paikkatietoaineistot ja analyysit Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY: asumisen asiantuntija Miliza Ryöti, erityisasiantuntija Heikki Levola, seututietoasiantuntija Vilja Tähtinen, paikkatietoasiantuntija Anna-Karin Kyrönviita Uudenmaan liitto: kehittämispäällikkö Sirkku Huisko, paikkatietosuunnittelija Mika Laitinen, suunnittelija Jouni Suominen Helsingin seudun liikenne HSL: liikennesuunnittelija Tuire Valkonen Maapolitiikkaa koskevat osiot Uudenmaan maapolitiikkaryhmä: Pj Pekka Söyrilä, Sipoo ja sihteeri Kristiina Rinkinen, Uudenmaan liitto Helsingin kaupunki: Kaupunginkanslia, strategiaosasto Valtiovarainministeriö: Budjettiosasto Liikenteen osiot HSL:n HLJ-prosessi yhteistyössä Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa Raportin valmisteluun osallistunut seurantatietoyöryhmä Puheenjohtaja: tulosaluejohtaja Irma Karjalainen, HSY. Sihteeristö: tietoyhteistyöyksikön päällikkö Maria Kuula ja asumisen asiantuntija Miliza Ryöti, HSY sekä kehittämispäällikkö Sirkku Huisko, Uudenmaan liitto Jäsenet: Asuntopäällikkö Anne Savolainen, Espoon kaupunki Yleiskaavasuunnittelija Jussi Mäkinen, Helsingin kaupunki Asumisen erityisasiantuntija Tomi Henriksson, Vantaan kaupunki Liikenneinsinööri Kimmo Kiuru, Hyvinkään kaupunki Suunnittelupäällikkö Kirsti Ruislehto, Järvenpään kaupunki Maankäyttöjohtaja Merja Vikman-Kanerva, Keravan kaupunki Ryhmäpäällikkö Johanna Vilkuna, Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL Liikennesuunnittelija Tuire Valkonen, Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL Asuntomarkkina-asiantuntija Hannu Ahola, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Suunnittelupäällikkö Maarit Saari, Uudenmaan ELY-keskus Ylitarkastaja Riitta Tornivaara-Ruikka, Uudenmaan ELY-keskus Vanhempi tutkija Anna Strandell, Suomen ympäristökeskus Ylitarkastaja Arto Raatikainen, ympäristöministeriö 1

3 Sisällys JOHDANTO... 4 TIIVISTELMÄ... 6 A Asuntotuotantotarpeeseen vastaaminen, kaavoitus... 6 B Kaavoitus ja kaavavarannot... 8 C Yhdyskuntarakenne, olemassa olevien kaavojen toteutuminen ja täydennysrakentaminen... 8 D Maankäytön suunnittelu... 8 E Liikennepalvelut... 9 F Liikenteen infrastruktuuri A ASUNTOTUOTANTOA JA ASUNTOTUOTANNON RAHOITUSTA KUVAAVAT INDIKAATTORIT A1. ASUNTOTUOTANNON MÄÄRÄ, HALLINTAMUOTO JA SIJAINTI Alkanut asuntotuotanto ja myönnetyt rakennusluvat A2. ASUMISEN ENSISIJAISTEN KOHDEALUEIDEN TOTEUTUMINEN A3. ASUMISEN RAHOITUS- JA KEHITTÄMISKESKUKSEN ARAN RAHOITUS JA AVUSTUKSET ARAn korkotukilainapäätökset asuntojen uudistuotantoon ja perusparantamiseen ARAn investointiavustukset erityisryhmien asumisen hankkeisiin ARAn rajoituksista vapautuvat asunnot ARAn avustukset kunnallistekniikan rakentamiseen A4. MUUT ASUNTOTUOTANTOON VAIKUTTAVAT TOIMENPITEET B KAAVOITUSTA, KAAVAVARANTOJA JA MAAPOLITIIKKAA KUVAAVAT INDIKAATTORIT B1. KAAVOITUS JA KAAVAVARANNOT Asumisen uuden kerrosalan tuotanto Asumisen kaavavaranto vuoden 2013 lopussa B2. VALTION JA VALTIONYHTIÖIDEN HALLINNASSA OLEVIEN MAA-ALUEIDEN INVENTOINTI B3. KUNTIEN MAAPOLITIIKKA Havaintoja maapolitiikan välineiden käytöstä ja toimivuudesta Maapolitiikkaryhmän johtopäätökset C. YHDYSKUNTARAKENTEEN KEHITTYMISTÄ KUVAAVAT INDIKAATTORIT C1. KUNTIEN TOIMENPITEET RAIDE- JA JOUKKOLIIKENNETTÄ TUKEVIEN ALUEIDEN KÄYTTÖÖNOTTAMISEKSI JA TÄYDENNYSRAKENTAMISEN EDISTÄMISEKSI Asuntotuotannon ja kaavoituksen sijoittuminen suhteessa yhdyskuntarakenteeseen Asuntotuotannon ja kaavoituksen sijoittuminen suhteessa saavutettavuuteen Asuntotuotannon ja kaavoituksen sijoittuminen aiesopimuksen ensisijaisille kohdealueille C2. VALTION TOIMET RAKENTAMATTOMAN RAKENNUSMAAN KOROTETUN KIINTEISTÖVERON ALARAJAN NOSTAMISEKSI D MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUA KUVAAVAT INDIKAATTORIT D1. SEUDUN YHTEINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA JA SEN YHTEENSOVITTAMINEN HLJ 2015:N KANSSA D2. VALTION JA KUNTIEN MUUT TOIMENPITEET KAAVOITUKSEN KEHITTÄMISEKSI JA YHDYSKUNTARAKENTEEN HAJAUTUMISEN HILLITSEMISEKSI E LIIKENNEPALVELUIDEN KEHITTÄMISTÄ KUVAAVAT INDIKAATTORIT E1. JOUKKOLIIKENTEEN RAHOITUS JA PALVELUTASO Joukkoliikenteen rahoitus HSL-alueella ja muulla Helsingin seudulla Joukkoliikenteen palvelutason kehitys

4 Joukkoliikenteen nousijamäärä HSL-alueella E2. JOUKKOLIIKENNEJÄRJESTELMÄ JA YHDYSKUNTARAKENNE Joukkoliikenteen runkoverkon ja laatukäytävien toteutuminen Saavutettavuuden kehitys kestävillä kulkumuodoilla E3. LIITYNTÄPYSÄKÖINTI Liityntäpysäköinnin toimenpideohjelman toteutuminen Liityntäpysäköinnin toteutuksen kustannus- ja vastuunjaosta sopiminen E4. JALANKULKU JA PYÖRÄILY Pääpyöräilyverkon ja pyöräilyn laatukäytävien toteutuminen E5. LIIKENTEEN HALLINTA Liikenteen hallinnan kärkihankkeiden toteutuminen F LIIKENTEEN INFRASTRUKTUURIN KEHITTÄMISTÄ KUVAAVAT INDIKAATTORIT F1. LIIKENNEINVESTOINTIEN RAHOITUS Liikenneinvestointien rahoitustason kehitys ja rahoituksen kohdentuminen eri toimenpidekokonaisuuksille ja liikennemuodoille F2. LIIKENNEVERKON KEHITTÄMISHANKKEIDEN PRIORISOINNIN TOTEUTUMINEN Maankäytön kehittämistä ja yhdyskuntarakenteen tiivistämistä edistävien liikenneverkon kehittämishankkeiden priorisoinnin toteutuminen F3. RAIDELIIKENTEEN TOIMINTAVARMUUS JA TIE- JA KATUVERKON KEHITTÄMISTOIMET Raideliikenteen toimintavarmuuden parantaminen Tie- ja katuverkon kehittämistoimet bussi- ja tavaraliikenteen toimintaedellytysten parantamiseksi F4. KUHA-RAHOITUSJÄRJESTELMÄ JA -HANKEKOKONAISUUS KUHA-rahoitusjärjestelmän ja -hankekokonaisuuden toteutuminen ja kehittäminen F5. LIIKENNEJÄRJESTELMÄN TOIMIVUUTEEN JA MAANKÄYTÖN KEHITTÄMISEEN LIITTYVÄT INFRASTRUKTUURIN KEHITTÄMISHANKKEET AIESOPIMUSKAUDELLA Infrastruktuurin kehittämishankkeiden suunnittelutilanne, päätökset, rahoitus ja toteutuminen F6. KÄRKIHANKKEET, JOIDEN TOTEUTTAMISEEN VALTIO SITOUTUU AIESOPIMUSKAUDEN JÄLKEEN Infrastruktuurin suunnitteluhankkeiden eteneminen F7. HANKKEET, JOIDEN SUUNNITTELUVALMIUTTA VALTIO EDISTÄÄ SEURAAVALLE AIESOPIMUSKAUDELLE Infrastruktuurin hankkeiden suunnitteluvalmius KARTTALUETTELO s. 83 LIITTEET s. 83 3

5 Johdanto Seurattavat aihealueet Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus allekirjoitettiin Aiesopimukseen on kirjattu, että sen toteutumista seuraa sopijaosapuolten edustajien vuosittain kokoontuva seurantakokous, jonka valmistelusta vastaa aiesopimussihteeristö. Tiedon kokoamista, yhteensovittamista ja raportointia varten aiesopimussihteeristö perusti seurantatietoryhmän, joka koostuu sopijaosapuolista ja tiedon tuottajista. Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) ja Uudenmaan liitto vastaavat osaltaan seuranta-aineiston kokoamisesta ja Helsingin seudun liikenteen (HSL) HLJ-prosessi vastaa yhteistyössä Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa liikenteen osalta MAL-aiesopimuksen seurannasta ja raportoinnista aiesopimussihteeristölle. HSY vastaa yhteisten seurantaraporttien kokoamisesta aiesopimussihteeristölle, joka hyväksyy raportit seurantakokoukselle esitettäviksi. Aiesopimuksen mukaisesti seurannassa kiinnitetään erityistä huomiota niiden sopimuksessa mainittujen tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumiseen, jotka koskevat: yhdyskuntarakenteen eheytymistä ja joukkoliikenteen edistämistä maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamista asuntomarkkinoiden toimivuutta asuntotuotannon kokonaistarpeen edellyttämiä toimenpiteitä kohtuuhintaisten asuntojen tuottamista Toteutumista seurataan 47 indikaattorin avulla. Indikaattorit ja niiden kuvaamat aihealueet on jaettu kuuteen pääryhmään seuraavasti: A. Asuntotuotantotarpeeseen vastaaminen B. Kaavoitus, kaavavarannot ja maapoliittiset toimenpiteet C. Yhdyskuntarakenne, olemassa olevien kaavojen toteutuminen ja täydennysrakentaminen D. Maankäytön suunnittelu E. Liikennepalvelut F. Liikenteen infrastruktuuri Seurannan aikataulu on määritelty aiesopimussihteeristön hyväksymässä seurantasuunnitelmassa. Osa indikaattoreista raportoidaan vuosittain ja osaa tarkastellaan aiesopimuskauden lopuksi koottavassa seurantaraportissa. 4

6 Seurantajakso Aineistot Seurantaraportti II käsittelee vuosia Nykyinen MAL-aiesopimus tuli voimaan , mutta seurannan jatkuvuuden ja ajallisen vertailukelpoisuuden vuoksi on päädytty käsittelemään vuotta 2012 kokonaisuudessaan. Asuntotuotannon ja kaavoituksen tiedot on kerätty MAL-aiesopimuskunnista HSY:n ja Uudenmaan liiton toimesta kuntakyselyin ja KUUMA-alueelta lisäksi täydentävin haastatteluin. Rakennusmaavarantotiedot perustuvat pääkaupunkiseudun osalta HSY:n ylläpitämän Seudullisen perusrekisterin tiedoista tuotettavaan paikkatietoaineistoon, SeutuRAMAVAan ja KUUMA-alueen osalta kuntien asiantuntija-arvioihin. Asuntotuotannon rahoituksen, investointiavustusten ja kunnallistekniikan rakentamisavustusten tiedot perustuvat Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen ARAn aineistoihin. Valtion ja valtionyhtiöiden hallinnassa olevien asuntotuotantoon soveltuvien maa-alueiden inventointia koskevat tiedot perustuvat valtiovarainministeriön, seudun kuntien sekä Uudenmaan maapolitiikkaryhmän valmisteluun. HSL:n HLJ-prosessi vastaa yhteistyössä Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa liikenteen osion valmistelusta. Liikenteen osalta MAL-aiesopimuksen seuranta perustuu Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2011) seurantaan. HLJ-toimikunta ohjaa HLJ-seurantaa ja MAL-seurannan liikenteen osion valmistelua. 5

7 Tiivistelmä Aiesopimuskauden puolivälissä asuntotuotannon keskimääräinen toteutuma on 91 % vuosittaisesta asunnon tavoitteesta. Valtion tukeman ARA-tuotannon keskimääräinen toteutuma on 90 % vuosittaisesta asunnon tavoitteesta, kun toteutuma lasketaan aiesopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa sovitulla tavalla siten, että KUUMA-kunnissa ARA-tuotannosta voi enintään puolet olla asumisoikeusasuntoja. Valmistuneiden asumisoikeusasuntojen osuus ARA-tuotannosta on pääkaupunkiseudulla 28 % (752 asuntoa) ja KUUMA-kunnissa 40 % (173 asuntoa). Seudun kunnissa on lisäksi toteutusvalmiita asumisoikeuskohteita odottamassa ARAn lainapäätöstä, sillä aiesopimuksen tulkinnan mukaan asumisoikeustuotannon lainoitus edellyttää ARA-vuokratuotannon toteutumista. Helsingin seudulla lainvoimaistui uutta asumisen kerrosalaa kaikkiaan 2,3 milj. k-m 2 vuosina 2012 ja Se vastaa 48 % koko kauden kaavoitustavoitteesta. Sopimuskauden puolivälissä keskimääräinen vuosittain asemakaavoitettu uusi asumisen kerrosala on 1,15 milj. k-m 2, eli 95 % keskimääräisestä vuositavoitteesta. Seudun kunnat ovat tarkistaneet ja täydentäneet valtion vuonna 2013 maaomaisuudestaan tekemää inventointia. Uudenmaan maapolitiikkaryhmä on koonnut tiedot maapolitiikan välineiden käyttämisestä Helsingin seudun kunnissa sekä kokemuksia niiden toimivuudesta eri tilanteissa. Helsingin seudun maankäyttösuunnitelman, asumisen strategian 2025 ja liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) yhteisvalmistelu on edennyt aikataulussa. Joukkoliikenteen palvelutaso ja rahoitus on vakaa. HSL-alueen matkamäärä kasvoi vuonna 2013 edellisestä vuodesta 3 %. Helsingin seudun pääväylä- ja ratainvestointien rahoitustaso on viime vuosina ollut korkea ja painottunut raidehankkeisiin. Kehäradan liikennöinti alkaa vuonna 2015 ja Länsimetron Liikenneverkon isot investoinnit ja niiden suunnittelu ovat edenneet pääosin MAL-aiesopimuksen mukaisesti. Pienten, kustannustehokkaiden hankkeiden KUHA-hankekokonaisuus etenee hitaasti. Vuonna 2013 aloitettiin kahdeksan KUHA-hanketta. MAL-rahoituksella käynnistyy 29 hanketta vuosina 2014 ja A Asuntotuotantotarpeeseen vastaaminen, kaavoitus Vuosina 2012 ja 2013 Helsingin seudulle valmistui yhteensä noin uutta asuntoa, eli keskimäärin noin asuntoa vuodessa. Kokonaistuotannon keskimääräisestä vuositavoitteesta on siten tässä vaiheessa sopimuskautta toteutunut keskimäärin 91 %. 6

8 ARA-vuokra-asuntoja valmistui yhteensä noin 4 340, eli keskimäärin noin asuntoa vuodessa. Normaalien vuokra-asuntojen osuus on keskimäärin 56 % (n as./v) ja erityisryhmille tarkoitettujen vuokra-asuntojen osuus 44 % (945 as./v). Asumisoikeusasuntoja on valmistunut yhteensä 1 850, eli keskimäärin 925 asuntoa vuodessa. ARA-tuotannon keskimääräinen toteutuma on 90 % vuosittaisesta tavoitteesta. Valmistuneet asunnot (asuntoja keskimäärin vuodessa) Tavoite Tuotanto Totetutuma (%) Kokonaistuotanto ARA-vuokra-asunnot * Asumisoikeusasunnot 925 Vapaarahoitteiset vuokra-asunnot Vapaarahoitteiset omistusasunnot * KUUMAn asumisoikeustuotantoa sisältyy ARA-toteutumaan Alkanut asuntotuotanto ja rakennusluvat Vuonna 2013 alkoi yhteensä asunnon rakentaminen. Alkanut asuntotuotanto oli lähes samalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Aloituksista ARA-vuokra-asuntoja oli ARA-vuokraasuntojen aloitukset vähenivät merkittävästi vuodesta Väheneminen kohdistui erityisesti normaaleihin ARA-vuokra-asuntoihin, joita käynnistyi 32 % vähemmän kuin vuonna Rakennuslupia myönnettiin seudulla kaikkiaan asunnolle (5,1 % vähemmän kuin vuonna 2012). Alkanut asuntotuotanto 2013 As. lkm Kokonaistuotanto ARA-vuokra-asunnot Asumisoikeusasunnot 720 Vapaarahoitteiset vuokra-asunnot Vapaarahoitteiset omistusasunnot

9 B Kaavoitus ja kaavavarannot Helsingin seudulla lainvoimaistui uutta asumisen kerrosalaa kaikkiaan 2,3 milj. k-m 2 vuosina 2012 ja Se vastaa 48 % koko kauden kaavoitustavoitteesta, eli karkeasti arvioiden noin uuden asunnon edellyttämää kerrosalaa. Sopimuskauden puolivälissä keskimääräinen vuosittain asemakaavoitettu uusi asumisen kerrosala on 1,15 milj. k-m 2, eli 95 % keskimääräisestä vuositavoitteesta. Vuonna 2013 kuntien hyväksymät asemakaavat tuottivat uutta asumisen kerrosalaa noin k-m 2. C Yhdyskuntarakenne, olemassa olevien kaavojen toteutuminen ja täydennysrakentaminen Vuosina valmistuneista asunnoista noin puolet (n asuntoa) sijoittui kilometrin säteelle raideliikenteen nykyisistä tai rakenteilla olevista asemista. Lainvoimaistuneesta asumiseen asemakaavoitetusta kerrosalasta asemanseuduille sijoittui 44 %. Valmistuneista asunnoista 70 % (n asuntoa) sijoittui alueille, joilla palvelut ja työpaikat ovat tyypillisesti saavutettavissa kävellen, pyöräillen tai vähintään melko tiheällä joukkoliikenteellä (SAVU I-III). Lainvoimaistuneesta asumiseen asemakaavoitetusta kerrosalasta näille alueille sijoittui 43 %. Yksityisautoilun varassa oleville alueille (SAVU VI-VII) sijoittui valmistunutta asuntoa (7 % tuotannosta). Lainvoimaistuneesta asumiseen asemakaavoitetusta kerrosalasta 4 % sijoittui kokonaan tiheän taajama-alueen (SYKE 2012) ulkopuolelle. MAL-aiesopimuksessa määritellyille asumisen ensisijaisille kohdealueille sijoittui valmistuneista asunnoista 74 % (n asuntoa) ja lainvoimaistuneesta asumiseen asemakaavoitetusta kerrosalasta 85 %. D Maankäytön suunnittelu Seudun yhteisen maankäyttösuunnitelman, asumisen strategian 2025 ja liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) yhteisvalmistelu on edennyt aikataulussa. Tuloksena tulee olemaan yleispiirteinen kuvaus seudun tulevasta rakenteesta: mihin rakennetaan asunnot ja työpaikat sekä millaiset liikenneyhteydet ja joukkoliikennepalvelut eri puolilla seutua on tarjolla. Maankäyttösuunnitelmassa laaditaan maankäytön toteutussuunnitelma vuoteen 2025 ja rakennesuunnitelma vuoteen Suunnittelun kriteerit käsiteltiin Helsingin seudun yhteistyökokouksessa toukokuussa HLJ:n alustavan perusstrategian pohjalta laaditaan suunnitelmaluonnos, jossa arvioidaan vaikutuksia laajasti ja huomioidaan suunnitelman rahoitusraamit. 8

10 Suunnitelmista on järjestetty yhteinen yleisötilaisuus Tikkurilan Heurekassa , jossa annettiin evästyksiä ja palautetta valmisteluun. E Liikennepalvelut Joukkoliikenteen rahoitus ja palvelutaso HSL-alueella joukkoliikenteen lisääntynyt käyttö nosti lipputuloja ja kuntien subventiota vuonna Joukkoliikenteen hoidon kustannusten kasvu johtuu seudun asukasmäärän ja joukkoliikenteen matkustajamäärän kasvusta. HSL-alueen matkamäärä kasvoi 3,0 % edellisestä vuodesta. Merkittävimmin matkustajamäärät nousivat lähijunissa. HSL-kunnat maksoivat joukkoliikenteestä 179 euroa/asukas. Hyvinkäällä joukkoliikenteen kokonaismenot ovat tasaantuneet vuoden 2011 jälkeen. Tähän ovat vaikuttaneet paikallisliikenteen käyttöoikeussopimus, lipputulojen lievä kasvu sekä seutu- ja työmatkalipuilla tehtyjen matkojen määrän väheneminen. Muualla Helsingin seudulla joukkoliikenteeseen käytetty rahoitus on kasvanut aiesopimuskaudella sekä kuntien että valtion osalta. Joukkoliikenteen kokonaiskustannusten nousu selittyy etupäässä lippusubvention määrän nousulla sekä yleisellä hintatason kasvulla. Matkustajien tyytyväisyys HSL:n joukkoliikenteeseen on asiakastyytyväisyystutkimuksen perusteella lisääntynyt. HSL:n liikenteen palveluihin tehtiin vuoden 2013 aikana muutoksia, joilla lisättiin tarjontaa ja selkeytettiin linjastorakennetta. HSL:n tarjoaman liikenteen palvelutaso on lähes kaikkialla määriteltyä palvelutasoa parempi. Matka-ajassa mitattuna joukkoliikenteen palvelutaso on heikentynyt hieman vuodesta 2012 vuoteen 2013, vaikka palvelutarjontaa on lisätty. Liikenteen ruuhkautumisen kasvu on hidastanut joukkoliikennettä. Hyvinkäällä palvelutasomäärittelyyn ei ole tehty muutoksia, mutta paikallisliikenteen palvelua on parannettu selkeyttämällä aikataulukausia. Muualla Helsingin seudulla joukkoliikenteen palvelutasossa ei ole tapahtunut muutoksia. Määritellyn palvelutason kehittymistä on seurattu joukkoliikenteen hankintojen sekä liikenteen harjoittajien tekemien sopimusmuutosesitysten yhteydessä. ELY-keskukselle osoitettu määräraha on vähentynyt ostovoimaltaan vuosittain pysyen kuitenkin euromääräisesti samana. Määrärahan kasvua ei lähivuosina ole odotettavissa. Joukkoliikenteen runkoverkon ja laatukäytävien toteutuminen Kehäradan liikennöinti alkaa vuonna 2015 ja Länsimetron liikennöinti Kehäradan asemista vuonna 2015 valmistuvat Aviapolis, Lentokenttä, Kivistö, Leinelä ja Vehkala. Vantaan joukkoliikennelinjasto 2015 (Kehäradan liityntälinjasto) on hyväksytty HSL:n hallituksessa keväällä 2014 ja Länsimetron liityntälinjaston suunnittelu on käynnissä. HSL-alueen poikittaislinjaston kehittämissuunnitelman ja runkolinjastosuunnitelman toimenpiteitä viedään 9

11 eteenpäin. Vuonna 2013 poikittaislinjaston kehittämissuunnitelman mukaisia toimenpiteitä toteutettiin Kehä I:n tasolla mm. uudella poikittaislinjalla 554 Itäkeskus Malmi Leppävaara. Liityntäpysäköinti Aiesopimuksen tavoitteiden konkretisoimiseksi on liityntäpysäköinnin osalta tehty tarkempi strategia ja toimenpideohjelma, jotka hyväksyttiin HLJ-toimikunnassa Strategia sisältää ehdotuksen liityntäpysäköinnin toteutuksen kustannus- ja vastuunjaosta. Päätös kustannusjaoista valmistellaan osaksi HLJ päätöstä. Kustannusosuudet ehdotetaan jaettavan sijaintikunnan, kohdekunnan, kotikunnan ja valtion välillä. Liityntäpysäköintipaikkoja on toistaiseksi toteutettu vähän, mutta tietopohjaa on parannettu. Liityntäpysäköintipaikkojen käyttöaste on jatkuvasti kasvanut ja useissa kohteissa kapasiteetti on täynnä. Suosittuja liityntäpysäköintipaikkoja pääkaupunkiseudulla ovat esimerkiksi Martinlaakso, Huopalahti ja Kauniainen. Kehyskunnissa suosittuja alueita ovat Hyvinkää ja Kerava. Helsingin seudulle luotiin liityntäpysäköinnin paikkatietopohjainen tietokanta, jonka pohjalta toteutetaan avoimeen dataan perustuva online-karttapalvelu HSL.fi-verkkosivuille. F Liikenteen infrastruktuuri Liikenneverkon isot investoinnit ja niiden suunnittelu ovat edenneet MAL-aiesopimuksen priorisoinnin mukaisesti. Pienempiä, keskimäärin noin miljoonan euron hankkeita käynnistyy MALrahoituksella vuosina 2014 ja Keskisuurten hankkeiden rahoitusmahdollisuudet ovat kaventuneet, mikä näkyy esimerkiksi lisäkaistojen ja meluntorjunnan hankkeiden hitaana etenemisenä. Liikenneinvestointien rahoitus Helsingin seudun raideinvestointien taso on ennätyksellisen korkealla johtuen Länsimetron ja Kehäradan rakentamisesta. Investointitason kasvu ei ratkaise liikenneverkon ylläpidon ja korvausinvestointien tarvetta. Investointien painopiste on siirtynyt 2010-luvulla tie- ja katuverkosta rataverkolle. Kunnat ja valtio rahoittavat pääväyläverkon investointeja keskimäärin yhtä paljon. Pienet kustannustehokkaat hankkeet (KUHA) Vuonna 2013 toteutettiin kokonaan tai osittain kahdeksan KUHA-hanketta. MAL-rahoituksen käynnistyminen vuonna 2014 mahdollistaa hankekokonaisuuden nopeamman etenemisen. MAL-aiesopimusmenettelyn edistämiseksi valtio rahoittaa pieniä kustannustehokkaita hankkeita Helsingin seudulla yhteensä 15 miljoonalla eurolla vuosina 2014 ja Kunnat 10

12 osallistuvat hankkeiden rahoittamiseen samalla summalla. Rahoitus suunnataan joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn hankkeisiin. Valtion osuus hankkeista rahoitetaan perusväylänpidon budjetista. MAL-rahoituksella toteutettavien KUHA-hankkeiden ohjelma vuosille sisältää seitsemän kävelyn ja pyöräilyn, kuusi bussiliikenteen ja neljä raideliikenteen hanketta sekä kymmenen liityntäpysäköintikohdetta. Lisäksi rahoitusta käytetään hankkeiden suunnitteluun. Infrahankkeiden tilanne Kehä III:n parantaminen on käynnistynyt Lentoasemantien liittymäjärjestelyillä ja Kehä I:n kehittäminen meluvallin rakentamisella Kivikossa vuonna Länsimetron liityntäliikenteen järjestelyt Länsiväylällä ja katuverkossa käynnistyvät vuonna 2014 ja valmistuvat metroliikenteen aloittamiseen mennessä. Helsinki Riihimäki rataosan parantamisen ensimmäisen vaiheen aloittaminen on ohjelmoitu vuodelle Helsingin ratapihan toiminnallisuuden parantamisen suunnittelu on edennyt. Asetinlaitteen uusiminen on ajankohtaista vuoden jälkeen mutta yksittäisiä vaihteita voidaan uusia jo vuodesta 2014 alkaen. Pisara-radan ratasuunnittelu, sen yhteydessä tehtävä uusi hankearviointi ja asemakaavojen muutosten valmistelu ovat käynnissä. Helsinki Riihimäki rataosan palvelutason parantamisen toisen vaiheen yleissuunnittelu aloitetaan vuonna Espoon valtuusto päätti helmikuussa 2014 käynnistää metron rakentamisen välille Matinkylä Kivenlahti sillä ehdolla, että valtio sitoutuu rakennuskustannuksiin 30 prosentilla. Valtio ei osoittanut hankkeelle rahoitusta kehysriihessä maaliskuussa Itämetron jatkeesta on laadittu metrokäytävän esiselvitys (Majvik Sibbesborg) Raide-Jokerin hankesuunnittelu käynnistynee vuonna Espoon kaupunkiradan liikennöintiselvitys välillä Leppävaara Kauklahti on laadittu vuonna 2013 ja ratasuunnitelma valmistuu vuonna

13 A Asuntotuotantoa ja asuntotuotannon rahoitusta kuvaavat indikaattorit A1. Asuntotuotannon määrä, hallintamuoto ja sijainti Aiesopimuksen tavoitteet ja toimenpiteet Helsingin seudun tuotantotavoitteena on asunnon rakentaminen vuosittain. Kokonaistuotantotavoite on jaettu kuntakohtaisiksi tavoitekiintiöiksi. (Aiesopimus s.5) ARA -vuokra-asuntotuotannon tulee olla vähintään 20 % (2 500 asuntoa/vuosi) seudun tuotantotavoitteesta. ARA -vuokra-asuntojen tulee ensisijaisesti olla normaaleja vuokra-asuntoja. (Aiesopimus s.5) Lisäksi aiesopimuksen allekirjoituspöytäkirjan mukaan ARA-tuotannosta voi KUUMA-kunnissa enintään puolet olla asumisoikeusasuntoja edellyttäen, että ao. kunnat selvittävät sitovan yhteistyön käynnistämisen tai yhteisen toimijan perustamisen sosiaalisen vuokra-asuntotuotannon turvaamiseksi sekä sitoutuvat selvityksen pohjalta toimenpiteisiin. (Aiesopimuksen allekirjoituspöytäkirja) Tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutuminen vuoden 2013 lopussa Kuluvalla sopimuskaudella on valmistunut kaikkiaan lähes uutta asuntoa. Keskimääräinen vuosituotanto, uutta asuntoa, vastaa 91 % aiesopimuksessa seudulle määritellystä tavoitteesta. Pitkän aikavälin tarkastelu (kuvio 1) osoittaa, että aiesopimuskauden kahden ensimmäisen vuoden tuotanto on ollut edeltäviä vuosia runsaampaa. Asuntoja (lkm) Pääkaupunkiseutu KUUMA-kunnat Kuvio 1. Valmistuneet asunnot Helsingin seudulla Lähteet: Tilastokeskus ja Helsingin seudun kunnat. 12

14 Alue Valmistuneet asunnot ARAvuokraasunnot yhteensä Asumisoikeusasunnot Vapaarahoitteiset vuokraasunnot Pääkaupunkiseutu KUUMA-kunnat Helsingin seutu Taulukko 1. Valmistuneet asunnot hallintamuodoittain (keskimäärin/vuosi) Lähde: Helsingin seudun kunnat. Vuosien 2012 ja 2013 valmistuneesta tuotannosta ARA-vuokra-asuntoja on noin viidennes. ARAtuotannon osuus asumisoikeustuotanto mukaan lukien on 27 %. Vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja oli tuotannosta 18 % ja vapaarahoitteisia omistusasuntoja 55 %. (Kuvio 2) 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Normaalit ARA-vuokra-asunnot Asumisoikeusasunnot Vapaarahoitteiset omistusasunnot Erityisryhmien ARA-vuokra-asunnot Vapaarah. vuokra-asunnot Erotus tavoitteeseen Kuvio 2. Valmistuneet asunnot Keskimääräinen vuosituotanto kunnittain ja hallintamuodoittain suhteessa tavoitteeseen. Lähde: Helsingin seudun kunnat. 13

15 Alue Tavoite Toteutuma % keskimäärin Vuodessa Pääkaupunkiseutu KUUMA-kunnat Helsingin seutu Taulukko 2. Valmistuneet asunnot suhteessa aiesopimuksen tavoitteeseen. Lähde: Helsingin seudun kunnat. ARA-vuokra-asuntoja valmistui yhteensä noin 4 340, eli keskimäärin noin asuntoa vuodessa. Normaalien vuokra-asuntojen osuus ARA-vuokra-asuntotuotannosta on 57 % (n asuntoa /vuosi) ja erityisryhmille tarkoitettujen vuokra-asuntojen osuus 43 % (945 asuntoa/vuosi). Asumisoikeusasuntoja on valmistunut yhteensä 1 850, eli keskimäärin 925 asuntoa vuodessa. ARAtuotannon keskimääräinen toteutuma on 90 % vuosittaisesta tavoitteesta, kun huomioidaan KUUMA-kuntien asumisoikeustuotantoa aiesopimuksen mukaisesti. Alue ARA-vuokraasunnot yhteensä Erityisryhmien ARA-vuokraasunnot Asumisoikeusasunnot Pääkaupunkiseutu KUUMA-kunnat Helsingin seutu Taulukko 3. Valmistuneet ARA-asunnot Lähde: Helsingin seudun kunnat Alue ARA-tavoite/ vuosi Erityisryhmien ARAvuokran osuus % ARA-tuotannosta ARAtoteutuma % (KUUMAssa sis. aso-tuotantoa) Pääkaupunkiseutu KUUMA-seutu Helsingin seutu Taulukko 4. Valmistuneet ARA-asunnot suhteessa aiesopimuksen tavoitteeseen. Lähde: Helsingin seudun kunnat Erityisryhmille suunnattujen vuokra-asuntojen suuri osuus johtuu asukkaiden siirtymisestä laitoksista palveluasumiseen. Erityisryhmien asuntotuotantoon suunnattu ARAn investointiavustus edistää hankkeita. Erityisryhmien asuntoihin on luettu mm. asunnottomille, vammaisille ja 14

16 kehitysvammaisille, mielenterveys- ja päihdeongelmaisille tarkoitetut asunnot, vanhusten palveluasunnot sekä opiskelija- ja nuorisoasunnot. Alkanut asuntotuotanto ja myönnetyt rakennusluvat Vuonna 2013 alkoi yhteensä asunnon rakentaminen. Alkanut kokonaisasuntotuotanto pysyi samalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Aloituksista ARA-vuokra-asuntoja oli 1 541, niiden aloitukset vähenivät vuodesta 2012 (2 053 aloitettua ARA-vuokra-asuntoa). Väheneminen kohdistui erityisesti normaaleihin ARA-vuokra-asuntoihin, joita käynnistyi 32 % vähemmän kuin vuonna Rakennuslupia myönnettiin seudulla kaikkiaan asunnolle (5,1 % vähemmän kuin vuonna 2012). Alue Alkanut tuotanto yhteensä ARAvuokraasunnot yhteensä Asumisoikeusasunnot Vapaarahoitteiset vuokraasunnot Pääkaupunkiseutu KUUMA-kunnat Helsingin seutu Taulukko 5. Alkanut asuntotuotanto Lähde: Helsingin seudun kunnat Valmistuneet 2012 Valmistuneet 2013 Aloitetut 2012 Aloitetut 2013 Rakennusluvat 2012 Rakennusluvat 2013 Kuvio 3. Asuntotuotanto ja myönnetyt rakennusluvat, vertailu Lähde: Helsingin seudun kunnat 15

17 Kartta 1. Valmistunut asuntotuotanto kunnittain ja hallintamuodoittain Kahden ensimmäisen aiesopimusvuoden aikana on valmistunut yhteensä lähes asuntoa. 16

18 A2. Asumisen ensisijaisten kohdealueiden toteutuminen Aiesopimuksen tavoitteet ja toimenpiteet Asuntotuotanto kohdistetaan ensisijaisesti aiesopimuksen liitteessä esitetyille kohdealueille ja muilta osin yhdyskuntarakenteen kannalta edullisille alueille aiesopimuksen tavoitteiden mukaisesti. (Aiesopimus s. 5) Tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutuminen vuoden 2013 lopussa Aiesopimuksessa määritellyille ns. asumisen ensisijaisille kohdealueille (ks. liite 1) valmistui vuosina kaikkiaan noin asuntoa. Se vastaa 74 % valmistuneesta asuntotuotannosta. Vuonna 2013 alkaneesta asuntotuotannosta 72 % (7 880 asuntoa) sijoittuu asumisen ensisijaisille kohdealueille (kartta 2). Vuosina lainvoimaistuneesta uudesta asumiseen asemakaavoitetusta kerrosalasta 85 % sijoittui asumisen ensisijaisille kohdealueille. Kuntien hyväksymästä uudesta asumisen kerrosalasta näille alueille sijoittui 90 %. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA päätti syyskuussa 2013 kunnallistekniikan rakentamisavustuksista vuosille Avustukset kohdistuvat aiesopimuksessa määritellyille ensisijaisille kohdealueille. Helsingin seudulla avustusta saa 21 asuinaluetta, joille arvioidaan rakennettavan kaikkiaan noin asuntoa. Kaikkiaan avustusta myönnettiin Helsingin seudulle 26,6 miljoonaa euroa. 17

19 Kartta 2. Alkanut asuntotuotanto 2013, aiesopimuksessa määritellyt asumisen ensisijaiset kohdealueet ja asemakaavoitettu alue

20 A3. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen ARAn rahoitus ja avustukset Aiesopimuksen toimenpiteet Valtio varmistaa osaltaan aiesopimuksen mukaisen ARA-tuotannon rahoituksen riittävyyden. (Aiesopimuksen toimenpide 4) Valtio osoittaa ns. infra-avustusta vähintään 7,5 milj. euroa/vuosi vuodesta 2013 alkaen aiesopimuksessa osoitettujen asumisen ensisijaisten kohdealueiden toteuttamiseen. (Aiesopimuksen toimenpide 9) Toimenpiteiden toteutuminen vuoden 2013 lopussa ARAn korkotukilainapäätökset asuntojen uudistuotantoon ja perusparantamiseen Asumisen rahoitus ja kehittämiskeskus ARA on aiesopimuskauden kahden ensimmäisen vuoden lainapäätöksillään myöntänyt Helsingin seudulle korkotukilainaa kaikkiaan noin uuden asunnon rakentamiseen ja noin asunnon perusparantamiseen. Asuntojen lukumäärillä laskien uudistuotannon korkotukilainat jakautuvat tuotantomuotojen kesken siten, että normaaleja vuokra-asuntoja on 41 % asunnoista. Erityisryhmien vuokra-asuntoja ja asumisoikeusasuntoja on kumpiakin hieman alle 30 % lainoitetuista asunnoista. Korkotukilainojen lisäksi ARA on vuonna 2013 myöntänyt Helsingin seudun kunnille käynnistysavustusta 10 miljoonaa euroa normaalien ARA-vuokra-asuntojen rakentamiseen. Käynnistysavustusta voi saada korkotukilainoitettujen vuokra-asuntojen ja asumisoikeusasuntojen rakentamiseen. Avustuksen suuruus on euroa asuntoa kohden. Avustuksella katetaan korkotukilainan lisäksi tarvittavaa muuta rahoitusosuutta. Valtioneuvoston vuoden 2013 lisätalousarvion mukaan valtion asuntorahaston varoista voidaan myöntää käynnistysavustuksia perusparantamiseen. Määräraha on yhteensä 115 miljoonaa euroa vuosille

Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen

Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen Helsingin seudun MAL-seurantakatsaus 25.4.214 Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus 212 215

Lisätiedot

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksen seurantakatsaus. Helsingin seudun yhteistyökokous 13.5.

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksen seurantakatsaus. Helsingin seudun yhteistyökokous 13.5. Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksen seurantakatsaus Helsingin seudun yhteistyökokous 13.5.2014 Helsinki 1 Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen 2012-2015 seuranta Seurattavat

Lisätiedot

Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen

Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen Tiivistelmä Helsingin seudun MAL-seurannasta, 25.11.2014 Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus

Lisätiedot

Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä. Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL

Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä. Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL Valmistuneet/ valmistuvat asunnot 70 % asunnoista sijoittui alueille,

Lisätiedot

Helsingin seudun MALaiesopimuksen. seurannan valmistelusta. Arja Salmi

Helsingin seudun MALaiesopimuksen. seurannan valmistelusta. Arja Salmi Helsingin seudun MALaiesopimuksen ja sen seurannan valmistelusta Arja Salmi Helsingin seudun MAL-valmistelu Kolme valmisteluryhmää: 1. Maankäyttö ja liikenne (Pekka Normo, YM) 2. Asuminen (Tommi Laanti,

Lisätiedot

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksen seuranta

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksen seuranta Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksen seuranta Aiesopimussihteeristö 2.5.2016 Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen 2012-2015 seuranta Seurattavat aihealueet Asuntotuotanto ja

Lisätiedot

YM19/5511/2015 VALTION JA HELSINGIN SEUDUN KUNTIEN VÄLINEN MAANKÄYTÖN, ASUMISEN JA LIIKENTEEN SOPIMUS 2016 2019

YM19/5511/2015 VALTION JA HELSINGIN SEUDUN KUNTIEN VÄLINEN MAANKÄYTÖN, ASUMISEN JA LIIKENTEEN SOPIMUS 2016 2019 YM19/5511/2015 VALTION JA HELSINGIN SEUDUN KUNTIEN VÄLINEN MAANKÄYTÖN, ASUMISEN JA LIIKENTEEN SOPIMUS 2016 2019 Neuvottelutulos 6.4.2016 Tarkistettu 10.5.2016 2 VALTION JA HELSINGIN SEUDUN KUNTIEN VÄLINEN

Lisätiedot

Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012

Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 Hallituksen

Lisätiedot

Selvitys 2/2016. ARA-tuotanto 2015 18.2.2016. Normaalit vuokra-as. Erityisryhmien as. ASO-asunnot Omistusasunnot Välimallin asunnot Takauslainoitetut

Selvitys 2/2016. ARA-tuotanto 2015 18.2.2016. Normaalit vuokra-as. Erityisryhmien as. ASO-asunnot Omistusasunnot Välimallin asunnot Takauslainoitetut ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola p. 0400 996 067 Selvitys 2/2016 ARA-tuotanto 2015 18.2.2016 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

Lisätiedot

Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito

Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito Kymppi-Moni hankkeen työpaja 15.2.2012, Tampere Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Ari Jaakola tietopalvelupäällikkö,

Lisätiedot

VALTION JA HELSINGIN SEUDUN KUNTIEN VÄLINEN SOPIMUS SUURTEN INFRAHANKKEIDEN TUKEMISEKSI JA ASUMISEN EDISTÄMISEKSI (Neuvottelutulos 25.8.

VALTION JA HELSINGIN SEUDUN KUNTIEN VÄLINEN SOPIMUS SUURTEN INFRAHANKKEIDEN TUKEMISEKSI JA ASUMISEN EDISTÄMISEKSI (Neuvottelutulos 25.8. VALTION JA HELSINGIN SEUDUN KUNTIEN VÄLINEN SOPIMUS SUURTEN INFRAHANKKEIDEN TUKEMISEKSI JA ASUMISEN EDISTÄMISEKSI (Neuvottelutulos 25.8.2014) Matti Vatilo 26.8.2014 Hallitusohjelma 24.6.2014 Helsingin

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus Pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja SeutuRAMAVA 1/2016 -aineistosta

Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus Pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja SeutuRAMAVA 1/2016 -aineistosta Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus 2016 Pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja SeutuRAMAVA 1/2016 -aineistosta SeutuRAMAVA-aineisto HSY tuottaa aineiston Seudullisen perusrekisterin pohjalta kaksi

Lisätiedot

Asuntopula kasvun tulppana

Asuntopula kasvun tulppana Asuntopula kasvun tulppana Keski-Uudenmaan elinkeinopäivä 29.8.2013 Mäntsälä Suunnittelupäällikkö Kirsti Ruislehto Järvenpään kaupunki, Kaupunkikehitys Järvenpään kaupunki Ruislehto Kirsti 2 Järvenpään

Lisätiedot

Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimus

Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimus Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimus 2016 2019 Neuvottelutulos 6.4.2016 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Sopijaosapuolet Valtio: liikenne- ja viestintäministeriö,

Lisätiedot

HELSINGIN SEUDUN YHTEINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA -MASU

HELSINGIN SEUDUN YHTEINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA -MASU 29.4.2013 HELSINGIN SEUDUN YHTEINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA -MASU Suunnittelualue 1,3 miljoonaa asukasta (2012) 0,7 miljoonaa työpaikkaa (2010) 0,7 miljoonaa asuntoa (2011) 29.4.2013 Yhteinen maankäyttösuunnitelma

Lisätiedot

Maapolitiikan linjat ja yleiskaava. KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto

Maapolitiikan linjat ja yleiskaava. KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto Maapolitiikan linjat ja yleiskaava KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto maapolitiikka Käsitteitä kaupungin suorittamaa maanhankintaa, tonttien luovutusta, hinnoittelua sekä omistus- ja hallintasuhteiden

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne, asuminen ja ympäristö

Yhdyskuntarakenne, asuminen ja ympäristö Yhdyskuntarakenne, asuminen ja ympäristö - Yhdyskuntarakenne - Liikenne ja liikkumisen kestävyys - Asunto- ja toimitilarakentaminen - Asuminen - Ympäristö ja ilmasto, HSL ja Uudenmaan liitto Yhdyskuntarakenne,

Lisätiedot

Helsingin seudun Maankäyttösuunnitelma MASU 2050 ja Asuntostrategia

Helsingin seudun Maankäyttösuunnitelma MASU 2050 ja Asuntostrategia Helsingin seudun Maankäyttösuunnitelma MASU 2050 ja Asuntostrategia 2025 21.10.2014 1 Helsingin seudun maankäyttösuunnitelman, asuntostrategian ja liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelun eteneminen

Lisätiedot

Valtion ja Helsingin seudun kuntien maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimus

Valtion ja Helsingin seudun kuntien maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimus Kunnanhallitus 240 15.09.2014 Kunnanvaltuusto 80 06.10.2014 Kunnanhallitus 150 06.06.2016 Valtion ja Helsingin seudun kuntien maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimus 2016-2019 539/00.04/2014 Kunnanhallitus

Lisätiedot

Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne

Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 0400 996 067 Selvitys 5/2012 Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne 2010 2012 27.11.2012 Sisällys 1 VUOKRA- JA OMISTUSASUMISEN VÄLIMUOTO... 3 1.1

Lisätiedot

Kaupunginhallituksen iltakoulu 15.10.2007

Kaupunginhallituksen iltakoulu 15.10.2007 Kaupunginhallituksen iltakoulu Maapoliittinen ohjelma Liittyy asuntopoliittisiin linjauksiin Kaupungin strategia kv 28.5.2007 Linjaukset 2007 08 Kunnallistekninen valmius > 1,5 v jo rakennettu 0,5 v suunniteltu

Lisätiedot

24.10.2014 LAUSUNTOPYYNTÖ HELSINGIN SEUDUN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMAN, ASUNTOSTRATEGIAN JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMAN (HLJ 2015) -LUONNOKSISTA

24.10.2014 LAUSUNTOPYYNTÖ HELSINGIN SEUDUN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMAN, ASUNTOSTRATEGIAN JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMAN (HLJ 2015) -LUONNOKSISTA LAUSUNTOPYYNTÖ Dnro 479/07/70/700/2014 24.10.2014 LAUSUNTOPYYNTÖ HELSINGIN SEUDUN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMAN, ASUNTOSTRATEGIAN JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMAN (HLJ 2015) -LUONNOKSISTA Luonnokset Helsingin

Lisätiedot

Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot

Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot ISSN 1237 1288 Lisätiedot/More information: Kimmo Huovinen Puh./tel +358 40 537 3493 Selvityksiä 5/2008 Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot Rajoitusten alaiset ARA vuokra asunnot: määrä, omistajat ja

Lisätiedot

MAL-sopimukset

MAL-sopimukset MAL-sopimukset 2016 2019 Asunto- ja ympäristöjaosto Kaisa Mäkelä Tommi Laanti Väestöennuste vuoteen 2040 Lähde:Tilastokeskus 2 Maankäytön, Liikenteen ja Asumisen sopimukset Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

Metropolin asunto- ja kaavoituspolitiikan kehittämisen painopisteet

Metropolin asunto- ja kaavoituspolitiikan kehittämisen painopisteet Metropolin asunto- ja kaavoituspolitiikan kehittämisen painopisteet Asuntoministeri Jan Vapaavuori Dipoli 1 METROPOLIPOLITIIKKA HALLITUSOHJELMASSA Pääkaupunkiseudun erityiskysymyksiä varten käynnistetään

Lisätiedot

Rakennepoliittinen ohjelma kiirehti maankäyttö- ja rakennuslain muutoksia

Rakennepoliittinen ohjelma kiirehti maankäyttö- ja rakennuslain muutoksia Rakennepoliittinen ohjelma kiirehti maankäyttö- ja rakennuslain muutoksia teemana kaavoitus ja kilpailun esteet Ritva Laine MRL -muutostyö käynnistynyt Kilpailun edistämisen näkökulman sisällyttäminen

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 Ohjelman lähtökohdat: Asuntopoliittisen ohjelman konkreettisia tavoitteita ovat mm.: Asuntotuotannossa varaudutaan 90 000 asukkaan väestönkasvuun;

Lisätiedot

Rakennusliikkeet ja omistajayhteisöt ARA-tuotannossa

Rakennusliikkeet ja omistajayhteisöt ARA-tuotannossa ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Kimmo Huovinen Puh. 040 537 3493 Selvitys 3/2013 Rakennusliikkeet ja omistajayhteisöt ARA-tuotannossa Kilpailun edistäminen ja normaaleja vuokra-asuntoja omistukseensa rakennuttavien

Lisätiedot

Metropolialueen haasteet Asuntoministeri Krista Kiuru

Metropolialueen haasteet Asuntoministeri Krista Kiuru Metropolialueen haasteet Asuntoministeri Krista Kiuru KESKUSTELUTILAISUUS METROPOLIALUEEN KUNTA- JA PALVELURAKENNERATKAISUISTA 17.4.2013 Helsingin seudun väestö- ja työpaikkakehitys Helsingin seudun 14

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus 1/2013

Asuntomarkkinakatsaus 1/2013 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 0400 996 067 Asuntomarkkinakatsaus 1/2013 31.1.2013 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) kerää ja analysoi asuntomarkkinoita ja rakentamista koskevia tietoja

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 1744/ /2014. Kaupunkirakennelautakunta 19.3.

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 1744/ /2014. Kaupunkirakennelautakunta 19.3. Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2014 1 (1) 125 Asianro 1744/10.00.00/2014 Maanhankinnan määrärahat 2014 Kaupunkirakennelautakunta 19.3.2014 62: Kiinteistöjohtaja Jari Kyllönen Maaomaisuuden hallintapalvelut

Lisätiedot

ISSN Lisätiedot: Hannu Ahola, ARA Puh Selvitys 2/2011. ARA-tuotanto 2010

ISSN Lisätiedot: Hannu Ahola, ARA Puh Selvitys 2/2011. ARA-tuotanto 2010 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola, ARA Puh. +358 4 996 67 Selvitys 2/211 ARA-tuotanto 21 2.3.211 Sisällys 1 ASUNTOMARKKINAT TOIPUIVAT NOPEASTI 3 2 YLI 12 UUTTA ARA-ASUNTOA RAKENTEILLE VUONNA 21 4

Lisätiedot

Asunto- ja tonttitarjontaa koskevan aiesopimuksen seurannan tilannekatsaus

Asunto- ja tonttitarjontaa koskevan aiesopimuksen seurannan tilannekatsaus Asunto- ja tonttitarjontaa koskevan aiesopimuksen seurannan tilannekatsaus Helsingin seudun yhteistyökokous 22.4.2010 Apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä HSYK 22.4.10 Hannu Penttilä (Lähteet: YM, HSYK

Lisätiedot

Asuntomarkkina- ja väestötietoja 2010

Asuntomarkkina- ja väestötietoja 2010 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 4 996 67 Pekka Pelvas 4 67 831 Selvitys 7/211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 23.6.211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

KUUMA-HALLITUS Esityslista 2/2007

KUUMA-HALLITUS Esityslista 2/2007 Esityslista 2/2007 Aika Tiistai 3.4.2007 klo 18.00 Paikka Heikkilänmäen kalliosali Tapulikatu 15, Kerava 2 SISÄLLYSLUETTELO ASIAT SIVU 10 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4 11 Toimintakertomus

Lisätiedot

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos Luottamushenkilöseminaari 26.8.2014 Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Liikenteen tavoitteet (HLJ-toimikunta

Lisätiedot

MAL 2019 puiteohjelman valmistelu, liikenneasiat

MAL 2019 puiteohjelman valmistelu, liikenneasiat MAL 2019 puiteohjelman valmistelu, liikenneasiat HSYK 11.10.2016 Ennakkoaineisto Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Lähtökohdat puiteohjelman laatimiseen Edellisen MAL-suunnittelukierroksen jälkiarviointi,

Lisätiedot

Taulut ja kuviot. 1. Uudisrakentaminen. Taulu 1.1. ARA-uudistuotanto alueittain vuosina ARA-uudistuotanto lainajeittain vuosina

Taulut ja kuviot. 1. Uudisrakentaminen. Taulu 1.1. ARA-uudistuotanto alueittain vuosina ARA-uudistuotanto lainajeittain vuosina Taulut ja kuviot 1. Uudisrakentaminen Taulu 1.1 ARA-uudistuotanto alueittain vuosina 2004-2006 2004 2005 2006 Alue Arava KT yhteensä Arava KT yhteensä Arava KT yhteensä as.kpl as.kpl as.kpl % as.kpl as.kpl

Lisätiedot

MASU , ASTRA ja HLJ jälkiarviointi

MASU , ASTRA ja HLJ jälkiarviointi MASU 2050 -, ASTRA 2025 - ja HLJ 2015 - jälkiarviointi Henrik Helenius, liikennesuunnittelija / KUUMA-seutu KUUMA-johtokunta 9.3.2016 Jälkiarvioinnin toteutus MASU 2050 -, ASTRA 2025 - ja HLJ 2015 -yhteisvalmistelua

Lisätiedot

Selvitys 1/2015. Asunnottomat 2014 29.1.2015. Ulkona, tilap.suoj., asuntoloissa. Kuvio 1. Asunnottomien määrä 1987 2014.

Selvitys 1/2015. Asunnottomat 2014 29.1.2015. Ulkona, tilap.suoj., asuntoloissa. Kuvio 1. Asunnottomien määrä 1987 2014. 1987 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 Lisätiedot: Hannu Ahola (tilastot) Puh. 4 996 67 Mari Stycz Puh. 5 572 6727 Selvitys 1/215

Lisätiedot

- Yhdyskuntarakenne. - Ympäristö ja ilmasto. Päivitetty Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / HSY, HSL ja Uudenmaan liitto

- Yhdyskuntarakenne. - Ympäristö ja ilmasto. Päivitetty Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / HSY, HSL ja Uudenmaan liitto Yhdyskuntarakenne, liikenne ja ympäristö 2014 - Yhdyskuntarakenne - Liikenne ja liikkumisen i kestävyys - Ympäristö ja ilmasto Päivitetty 16.6.2013 Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / HSY, HSL ja

Lisätiedot

Selvitys 3/2014. ARA-tuotanto

Selvitys 3/2014. ARA-tuotanto ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola puh. 029 525 0855 Selvitys 3/2014 ARA-tuotanto 2013 14.3.2014 Selvitys ARA-tuotannosta sisältää keskeiset tilastotiedot vuoden 2013 ARA-tuotannon aloituksista, rakennuskustannuksista

Lisätiedot

Maankäytön suunnittelu ja kuntatalous

Maankäytön suunnittelu ja kuntatalous F C G S uunnittelukeskus O y Maankäytön suunnittelu ja kuntatalous Maankäytön suunnittelu todellista kuntavaikuttamista 3.11.2009 Kimmo Koski Työn tarkoitus ja toteutus Millaisia ovat yhdyskuntarakenteeseen

Lisätiedot

Toimenpide- ja kaavoitusohjelma rakennemallin toteuttamiseksi

Toimenpide- ja kaavoitusohjelma rakennemallin toteuttamiseksi RAISION KAUPUNKI Toimenpide- ja kaavoitusohjelma rakennemallin toteuttamiseksi 28.1.2014 Sisällys Lähtökohta... 3 MAL-aiesopimus... 3 Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035... 3 Aineisto... 4 Kaavoitusohjelma

Lisätiedot

Talousaerviossa 2012 ennätyssuuret investoinnit, investointimenot 15,7 milj. Josta kunnallistekniikan osa on n. 6 milj.. (Kunnallistekninen panostus)

Talousaerviossa 2012 ennätyssuuret investoinnit, investointimenot 15,7 milj. Josta kunnallistekniikan osa on n. 6 milj.. (Kunnallistekninen panostus) Pirkkala kasvaa voimakkaasti, väestön kasvun taitekohta v.2000 jonka jälkeen kasvu järjestelmällisesti yli 3%. Hallitsematon asukasmääränkasvu (yli 3%) tuo erityisiä haasteita mm. kunnallistekniikan, terveys,

Lisätiedot

Maankäyttölautakunta Kunnanhallitus Kunnanhallitus

Maankäyttölautakunta Kunnanhallitus Kunnanhallitus Maankäyttölautakunta 143 03.12.2014 Kunnanhallitus 350 15.12.2014 Kunnanhallitus 145 25.05.2015 Ehdotus Mäntsälän kunnan lausunnoksi Helsingin seudun yhteisestä maankäyttösuunnitelma 2050 -luonnoksesta,

Lisätiedot

Vähittäiskaupan ohjaus

Vähittäiskaupan ohjaus Vähittäiskaupan ohjaus Kaavoituksen ja rakentamisen lupien sujuvoittaminen -työryhmä 25.11.2015 Pekka Normo Ympäristöministeriö Vähittäiskaupan ohjaus, nykytilanne MRL -muutos 2011, keskeinen sisältö Kauppaa

Lisätiedot

Tilastokatsaus 13:2014

Tilastokatsaus 13:2014 Vantaa 13.11.2014 Tietopalvelu B16:2014 Pendelöinti Vantaan suuralueille ja suuralueilta Vantaalaisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka Vantaalla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli

Lisätiedot

ASIA: HE 30/2015 vp VALTION TALOUSARVIOKSI VUODELLE 2016, Teema: luku 35.20

ASIA: HE 30/2015 vp VALTION TALOUSARVIOKSI VUODELLE 2016, Teema: luku 35.20 LAUSUNTO 1 (5) Eduskunta Valtiovarainvaliokunta, Asunto ja ympäristöjaosto ASIA: HE 30/2015 vp VALTION TALOUSARVIOKSI VUODELLE 2016, Teema: luku 35.20 kiittää mahdollisuudesta tulla kuulluksi hallituksen

Lisätiedot

Mikä on paras väline aiesopimusten toteuttamiseen? Matti Vatilo, ympäristöministeriö MAL-verkosto

Mikä on paras väline aiesopimusten toteuttamiseen? Matti Vatilo, ympäristöministeriö MAL-verkosto Mikä on paras väline aiesopimusten toteuttamiseen? Matti Vatilo, ympäristöministeriö MAL-verkosto 24.10.2012 MAL-aiesopimusmenettelyn poliittinen viitekehys Hallitusohjelmassa mm.: Jatketaan valtion ja

Lisätiedot

MAL-sopimuksen seurannasta

MAL-sopimuksen seurannasta MAL-sopimuksen seurannasta MAL-aiesopimustyöpaja 11.9.2012 14.9.2012 Tampereen seudun MAL-sopimus Lähtökohtana Tampereen seudun hankekokonaisuuden 2030 toteuttaminen Tavoitteena tukea kaupunkiseudun elinvoimaisuuden,

Lisätiedot

Liikenteen ja asumisen rahoitus 2017

Liikenteen ja asumisen rahoitus 2017 Liikenteen ja asumisen rahoitus 2017 Keskiviikko 14.9.2016 Kuntamarkkinat Asuntoasioiden asiantuntija Laura Hassi Liikenneasiantuntija Johanna Vilkuna Yhdyskuntatekniikan asiantuntija Marika Kämppi Asumiseen

Lisätiedot

Muistio 1 (5) 8.12.2015. Ehdotus vuonna 2016 sovellettavista tonttien enimmäishinnoista valtion tukemassa asuntotuotannossa

Muistio 1 (5) 8.12.2015. Ehdotus vuonna 2016 sovellettavista tonttien enimmäishinnoista valtion tukemassa asuntotuotannossa Muistio 1 (5) 8.12.2015 Ehdotus vuonna 2016 sovellettavista tonttien enimmäishinnoista valtion tukemassa asuntotuotannossa pääkaupunkiseudulla 1 Toimikunnan tehtävä ja kokoonpano HSY:n hallituksen asettama

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 48

Espoon kaupunki Pöytäkirja 48 25.08.2014 Sivu 1 / 1 3421/08.01.00/2014 48 HSL-kuntien ja Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän keskinäisen Länsimetron ja Kehäradan joukkoliikenneinfran kustannusten jakamista koskevan sopimuksen hyväksyminen

Lisätiedot

Metropolipolitiikka hallinnan haasteena

Metropolipolitiikka hallinnan haasteena Metropolipolitiikka hallinnan haasteena Maunulan kesäseminaari 06.06.2008 Peter Fredriksson Ylitarkastaja 2 3 4 5 Hallinnan hallitsemattomuus? Hajauttamisen riskit kunnan edun suhde metropolin yhteisiin

Lisätiedot

MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA 2015-2019

MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA 2015-2019 Kunla 30.9.2014 112 Liite nro 3 MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA 2015-2019 Elinkeino- ja kuntakehityskeskus 25.9.2014 KUNLA 30.9.2014 1. MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMAN TEHTÄVÄ JA TAVOITTEET Maankäytön toteuttamisohjelman

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 1/2016

Asuntotuotantokysely 1/2016 Asuntotuotantokysely 1/2016 Sami Pakarinen Helmikuu 2016 1 (2) Helmikuun 2016 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmasti

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 96

Espoon kaupunki Pöytäkirja 96 06.10.2014 Sivu 1 / 1 3797/02.07.00/2014 96 Yleisten rakennusten tontin vuokraus Kilosta Y-Säätiölle nuorisoasuntojen rakentamista varten kortteli 54144 tontti 10 Valmistelijat / lisätiedot: Laura Schrey,

Lisätiedot

Vantaan kokemuksia täydennysrakentamisesta

Vantaan kokemuksia täydennysrakentamisesta Vantaan kokemuksia täydennysrakentamisesta Esikaupungit 20X0 -seminaari, Helsinki Heikki Virkkunen, projektijohtaja Tomi Henriksson, asumisen erityisasiantuntija Esityksen rakenne 1. Täydennysrakentamisen

Lisätiedot

Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus Väestöennusteet Helsingin seudun väestöennuste Pääkaupunkiseudun ruotsinkielisen väestön ennuste Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Päivitetty 13.2.215 Helsingin seudun väestöennuste Väkiluku

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016 2016:28 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016 Tilastoja ISSN L 1455 7231 ISSN 1796 721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Maija-Liisa Kolehmainen 9/2005 Ari Laine 1.7.2005 Kunnallistekniikan rakentamisavustukset vuosille 2002-2005 ja 2005-2009 Uusien asuntoalueiden kunnallistekniikan

Lisätiedot

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Haukipudas Kiiminki Hailuoto Oulunsalo Oulu seutusuunnittelija Anne Leskinen, 8.12.2010 Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä Uusi Oulu

Lisätiedot

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ 2015 Jatkotyöt

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ 2015 Jatkotyöt Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ 2015 Jatkotyöt KUUMA-johtokunta 23.9.2015 Osaston johtaja Sini Puntanen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HLJ 2015 -linjaukset viitoittavat tietä

Lisätiedot

Maapolitiikka talouden tasapainottajana

Maapolitiikka talouden tasapainottajana Maapolitiikka talouden tasapainottajana Nykyinen toimintaympäristö Taustaa maapoliittisille linjauksille ja keinoille Maapolitiikan toimintaympäristö 1 Pääosalla Vantaata on voimassa KV:n 17.12.2007 hyväksymä

Lisätiedot

Pysäköinti liityntänä joukkoliikenteeseen - periaatteita ja pilotteja

Pysäköinti liityntänä joukkoliikenteeseen - periaatteita ja pilotteja Pysäköinti liityntänä joukkoliikenteeseen - periaatteita ja pilotteja Liikenne ja maankäyttö 2015, 8.10.2015 Sini Puntanen, Osaston johtaja Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Esityksen sisältö 1. Helsingin

Lisätiedot

Iin kunta PL 24 91101 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS

Iin kunta PL 24 91101 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS Iin kunta PL 24 90 Ii 5.2.2007 KAAVOITUSKATSAUS Kaavoituskatsaus käsittää tarkastelun Iin kunnassa ja Pohjois-Pohjanmaan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Iin

Lisätiedot

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ 2011-luonnos HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ 2011-luonnos HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ 2011-luonnos 26.10.2010 HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Liikennejärjestelmäsuunnitelmat Neljä Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaa

Lisätiedot

Saavutettavuustarkastelut

Saavutettavuustarkastelut HLJ 2011 Saavutettavuustarkastelut SAVU Saavutettavuustarkastelut SAVU Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman HLJ 2011 jatkotyönä tehdyissä saavutettavuustarkasteluissa (SAVU) on kehitetty analyysityökalu,

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 2: Kaupunkikehitysohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 2: Kaupunkikehitysohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 2: Kaupunkikehitysohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki KAUPUNKIKEHITYSOHJELMA 1 Kaupunkikehitysohjelman lähtökohdat Strateginen

Lisätiedot

MIELEN ASKE Työkokous 29.1.2015. Mielenterveyskuntoutujien asuminen Maankäytön näkökulmia

MIELEN ASKE Työkokous 29.1.2015. Mielenterveyskuntoutujien asuminen Maankäytön näkökulmia MIELEN ASKE Työkokous 29.1.2015 Mielenterveyskuntoutujien asuminen Maankäytön näkökulmia 3.2.2015 Jyväskylä pähkinänkuoressa Jyväskylä on saanut kaupunkioikeudet 22.3.1837, Jyväskylän kaupunki, maalaiskunta

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2015

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2015 2015:37 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2015 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

ASUMINEN JA RAKENTAMINEN. TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Tilastoaineisto 2015

ASUMINEN JA RAKENTAMINEN. TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Tilastoaineisto 2015 ASUMINEN JA RAKENTAMINEN TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Tilastoaineisto 2015 TAMPEREEN KAUPUNKI TILASTOT 2016 KONSERNIPALVELUYKSIKKÖ KOPPARI Tietojohtamispalvelut PL 487, 33101 Tampere http://www.tampere.fi/tampereen-kaupunki/tietoa-tampereesta/tietonakoala/asuminen-ja-rakentaminen.html

Lisätiedot

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012.

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012. ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067 Selvitys 1/2012 Asunnottomat 2011 16.2.2012 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Lisätietoja: 4/2003 Ari Laine 16.4.2003 Valtion asuntorahastosta maksetut avustukset 2002 Valtion asuntorahaston varoista voidaan myöntää valtion talousarviossa

Lisätiedot

Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat

Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat Asuntopolitiikan kehittäminen Fokusryhmä 10.3.2017 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat Alustavia tuloksia ja johtopäätöksiä pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2016

Asuntotuotantokysely 2/2016 Asuntotuotantokysely 2/2016 Sami Pakarinen Kesäkuu 2016 1 (2) Kesäkuun 2016 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) lähtökohdat

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) lähtökohdat seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) lähtökohdat Luottamushenkilöiden seminaari, Aulanko 5.-6.9.2013 Suvi Rihtniemi, toimitusjohtaja Sini Puntanen, liikennejärjestelmäosaston johtaja seudun

Lisätiedot

Asunto-, yritys- ja erityisryhmien tonttien luovutusperusteet, -tavat ja -ehdot

Asunto-, yritys- ja erityisryhmien tonttien luovutusperusteet, -tavat ja -ehdot Asunto-, yritys- ja erityisryhmien tonttien luovutusperusteet, -tavat ja -ehdot D/466/10.00.02.03/2015 Asian valmistelija Ora Nuutinen, puh. 014 266 5073 Asunto-, yritys- ja erityisryhmien tonttien luovutuksessa

Lisätiedot

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys

Lisätiedot

Kaupunkiseudun maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus (MAL3) Lähetekeskustelu Sh ja Kjk 27.5.2015, työpajan yhteenveto

Kaupunkiseudun maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus (MAL3) Lähetekeskustelu Sh ja Kjk 27.5.2015, työpajan yhteenveto Kaupunkiseudun maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus (MAL3) Lähetekeskustelu Sh ja Kjk 27.5.2015, työpajan yhteenveto Työpajan 27.5 teemat 1. Sopimusmenettelyn tavoitteet 2. Sopimuksen teemat ja

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Ari Laine 4/2002 15.2.2002 Asumisoikeusasunnot 1990-2001 Asumisoikeusasuntojen rakentaminen aravalainoituksen tuella alkoi vuonna 1990 ja korkotukilainoituksen

Lisätiedot

Maapoliittinen ohjelma Kunnanvaltuusto 31.1.2011

Maapoliittinen ohjelma Kunnanvaltuusto 31.1.2011 Kunnanvaltuuston hyväksymä 31.1.2011 5 Dnro: 99/10.00.00/2011 Maapoliittinen ohjelma - Kunnanvaltuusto 31.1.2011 SISÄLLYSLUETTELO - 1. JOHDANTO 3-2. MAANHANKINTA 4 Kunnan maanomistus... 4 Maanhankinnan

Lisätiedot

6 Lausunto Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen loppuraportista

6 Lausunto Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen loppuraportista Valtuusto 6 06.10.2014 6 Lausunto Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen loppuraportista 63/00.04.01/2013 KH 243 Kunnanhallitus 23.9.2014 Valmistelija: kunnanjohtaja Mikael Grannas, mikael.grannas(at)sipoo.fi

Lisätiedot

Yleiset linjaukset ohjelman sisällöstä, rakenteesta ja käsittelystä

Yleiset linjaukset ohjelman sisällöstä, rakenteesta ja käsittelystä ASUNTO-OHJELMA Esitys 6.2.2014 / Tiina Elo Yleiset linjaukset ohjelman sisällöstä, rakenteesta ja käsittelystä 1) Ohjelman järjestystä muutetaan siten, että Tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset siirretään

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

VALTION JA HELSINGIN SEUDUN KUNTIEN VÄLINEN MAANKÄYTÖN, ASUMISEN JA LIIKENTEEN SOPIMUS

VALTION JA HELSINGIN SEUDUN KUNTIEN VÄLINEN MAANKÄYTÖN, ASUMISEN JA LIIKENTEEN SOPIMUS 1 6.4.2016 VALTION JA HELSINGIN SEUDUN KUNTIEN VÄLINEN MAANKÄYTÖN, ASUMISEN JA LIIKENTEEN SOPIMUS 2016 2019 Sopijaosapuolet Valtio: Liikenne- ja viestintäministeriö, ympäristöministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö,

Lisätiedot

JOENSUU: Pilkon selvittelyt. Juha-Pekka Vartiainen 4.12.2012 juha-pekka.vartiainen@jns.fi www.jns.fi, www.joensuunseutu.fi

JOENSUU: Pilkon selvittelyt. Juha-Pekka Vartiainen 4.12.2012 juha-pekka.vartiainen@jns.fi www.jns.fi, www.joensuunseutu.fi JOENSUU: Pilkon selvittelyt Juha-Pekka Vartiainen 4.12.2012 juha-pekka.vartiainen@jns.fi www.jns.fi, www.joensuunseutu.fi Joensuu seudun yleiskaava 2020:n alue YLEISKAAVA KOKO JOENSUUN ALUEELLA Joensuu

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 73. 73 Kerrostalotontin määräosan myynti Tapiolasta VVO Kodit Oy:lle, korttelin 12220 tontti 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 73. 73 Kerrostalotontin määräosan myynti Tapiolasta VVO Kodit Oy:lle, korttelin 12220 tontti 1 31.08.2015 Sivu 1 / 1 2478/02.07.00/2015 73 Kerrostalotontin määräosan myynti Tapiolasta VVO Kodit Oy:lle, korttelin 12220 tontti 1 Valmistelijat / lisätiedot: Laura Schrey, puh. 040 536 1739 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Valtion terveiset ja toimenpiteet asumisen kehittämiseen. Hannu Rossilahti Kouvola

Valtion terveiset ja toimenpiteet asumisen kehittämiseen. Hannu Rossilahti Kouvola Valtion terveiset ja toimenpiteet asumisen kehittämiseen Hannu Rossilahti Kouvola 29.10.2014 johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009 ARA-tuotannon määrä eri vuosikymmeninä

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016 2017:5 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016 Tilastoja ISSN L 1455 7231 ISSN 1796 721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

Maapoliittisen ohjelman tausta eli miksi maapoliittista ohjelmaa tarvitaan

Maapoliittisen ohjelman tausta eli miksi maapoliittista ohjelmaa tarvitaan LEMPÄÄLÄN KUNNAN MAAPOLIITTINEN OHJELMA LUONNOS 2.12.2015, 7.12.2015, 8.12.2015 Sisällys 1. Johdanto 2. Maapoliittisen ohjelman tausta eli miksi maapoliittista ohjelmaa tarvitaan 3. Lempäälän kunnan maapolitiikan

Lisätiedot

Maapoliittinen ohjelma 2013-2016

Maapoliittinen ohjelma 2013-2016 Maankäyttö Sisältö 1 Kaupungin maanomistus... 3 2 Kaupungin maapoliittiset tavoitteet... 3 3 Kaupungin maapolitiikka... 3 3.1 Maanhankinta... 4 3.2 Maan luovutus... 4 3.3 Verolait... 5 3.4 Rakentamiskehotusmenettely...

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 2:2016

TILASTOKATSAUS 2:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 2:2016 1 26.1.2016 RAKENTAMINEN VANTAALLA VUONNA 2015 1 Vantaalle rakennettiin vuoden 2015 aikana uutta kerrosalaa kaikkiaan 376 790 k-m 2, mikä on 100 820 k-m 2 (37

Lisätiedot

Maapoliittinen ohjelma

Maapoliittinen ohjelma kaupunginhallitus 23.11.2015, 433 Sisältö 1 Kaupungin maanomistus... 3 2 Kaupungin maapoliittiset tavoitteet... 3 3 Kaupungin maapolitiikka... 3 3.1 Maanhankinta... 4 3.2 Maan luovutus... 4 3.3 Verolait...

Lisätiedot

KAAVOITUSOHJELMA vv

KAAVOITUSOHJELMA vv LAIHIAN KUNTA 1 KAAVOITUSOHJELMA vv. 2013-2015 1. ASEMAKAAVOJEN MUUTOKSET JA LAAJENNUKSET. Asemakaavojen muutoksia ja laajennuksia laaditaan tarpeiden, osayleiskaavan, raakamaan hankinnan ja määrärahojen

Lisätiedot