Työyhteisölähtöinen kehittäminen. kehittämiseen. tutkijasosiaalityöntekijä j Tiina Muukkonen ja kehittävä sosiaalityöntekijä Riikka Pyykönen, Socca

Transkriptio

1 Työyhteisölähtöinen kehittäminen jatkuvuutta ja kestävyyttä kehittämiseen kehittämispäällikkö Katri Vataja, THL tutkijasosiaalityöntekijä j Tiina Muukkonen ja kehittävä sosiaalityöntekijä Riikka Pyykönen, Socca

2 Ohjelma Klo : Miten liikkeelle kehittämisessä? Tauko 20 min Klo : 11 30: Kehittämistyön toteuttaminen Klo : Mitä hyötyä kehittämisestä on?

3 Valitse kuvakortti, joka A) Kuvaa kehittämistyötä koskevia kysymyksiä tai haasteita, joihin toivoisit löytäväsi vastauksia? JA/TAI B) Kuvaa odotuksiasi tältä aamupäivältä.

4 Näkökulmamme ja orientaatiomme kehittämiseen

5 I. Miten liikkeelle kehittämisessä?

6 Mitä kehittäminen on? Kehittämisestä puhutaan useilla eri termeillä, kuten parantamisena, kehittymisenä, uuden luomisena, kypsymisenä, edistämisenä, uudistamisena. Kehittäminen on toimintaa, jossa jokin asia, tilanne tai tila pyritään iää muuttamaan, toisenlaiseksi, paremmaksi. Khittä Kehittämisen i tavoitteena voi olla uusien tuotteiden, tuotantoprosessien, toimintatapojen, menetelmien tai järjestelmien luominen tai jo olemassa olevien parantaminen.

7 Kehittäminen on aktiivista ja tietoista muutoksen tuottamista Nykytila MUUTOS Tavoitetila

8 Työyhteisölähtöinen y prosessikehittäminen kehittämisotteena Kuka kehittää, kenelle ja kenen kanssa? Toimija lähtöisyys Miksi kehitetään tietyllä tavalla, tiettyyn suuntaan? Koko työyhteisön osallistuminen Työyhteisölähtöinen prosessikehittäminen Arkeen integroitu kehittämisprosessi Mitä kehitetään? Arvioiva työote Miten kehitetään?

9 Työyhteisölähtöisen tö se kehittämisotteen paikantaminen Asiantuntijakeskeinen kehittäminen Prosessikeskeinen kehittäminen Valmiit mallit ja konseptit Tavoite ja menetelmät määritellään vuorovaikutteisen prosessin tuloksena Deduktiivinen prosessi Avoin prosessi Yleistettävyys, ttä siirrettävyys, Paikallinen soveltaminen parhaat käytännöt Osallistuminen keinona Monologisuus Onnistumisen ja tuloksellisuuden arviointi Osallistuminen päämääränä Dialogisuus Jatkuva arviointi, itsearviointi (Vataja 2012; mukaillen Moldaschl & Brödner 2002; Alasoini 2008, 12 13; Virkkunen 2006, 48).

10 Mitä kehitetään? Työyhteisö asettaa kehittämisen tavoitteet tunnistamiensa tarpeiden pohjalta. Edellytyksenä on, että työyhteisössä on riittävän jaettu yhteinen ymmärrys siitä, mikä työyhteisö on ja mitkä ovat sen tavoitteet ja tehtävät. Kehittäminen ei ole vain heikkouksien tai puutteiden vaan myös vahvuuksien ja hyvien käytäntöjen tunnistamista, niiden tietoista jasystemaattista parantamista ja ylläpitämistä!

11 Lähtökohtana työyhteisön perustehtävä hääja tavoitteet! Työyhteisön/yksikön ik ympäristö ja toiminta i Miksi oe olemme eoe olemassa? Mitä hyötyjä tuotamme? Kenelle ja miten? Mihin pyrimme eri asiakkaiden ikkid ja sidosryhmien näkökulmasta? Missä meidän pitää onnistua? Millainen työyhteisö olemme?

12 Kehittämistehtävän muotoilu Mitä d t k hittä i ltä? Mitä odotamme kehittämiseltä? Mitä ulkoisia vaatimuksia meihin kohdistuu? Mitä tapahtuu, jos emme tee mitään? Kehittämisen toivottavat tulokset ja seuraukset? Mikä on tavoitetila? Millaisia riskejä ja esteitä kehittämiseen liittyy? Keitä kehittämiseen osallistuu? Onko prosessi yhteinen? Kuka on prosessin omistaja? Mitä resursseja vaatii? Millaisia kustannuksia syntyy?

13 Arvioiva työote kehittämisen moottorina Arvioiva työote viittaatyön työn tietoiseen tutkimiseen ja arvioivien ja arvottavien kysymysten esittämiseen toiminnalle. Voi kohdistua sosiaalityön prosesseihin ja palveluihin, asiakkaan elämässä tapahtuneisiin muutoksiin ja sosiaalityön vaikutuksiin, sekä työyhteisön tai yksilön toimintatapoihin. Käytäntöjen ja tapojen muuttaminen edellyttää kykyä tarkastella omaa työtä kriittisesti. Kriittisiä kysymyksiä toiminnan tavoitteisiin ja vaikutusoletuksiin, t k ii niiden toteutumiseen t t ja toiminnan i tuloksiin ja vaikutuksiin liittyen sekä niiden testaamista käytännössä Miten ja miksi asiat tapahtuvat tietyllä tavalla? Arvioiva, tutkiva työote antaa sosiaalityöntekijöiden kehittämistyölle suunnan (miten) ja oikeutuksen (miksi) (Heinonen 2007).

14 tehdään yhdessä johtopäätökset muutostarpeista (myös onnistumisten tunnistaminen) REBALANCE sovitaan seurannasta tutkiskellaan havaintoja ja tuotetaan tietoa työstä ja työyhteisöstä: missä ollaan ja miten työssä onnistutaan, Havaintojen/näkemysten jakaminen FREEZE kootaan havaintoja (itsearviointi) toteutetaan sovittu muutos UNFREEZE tehdään töitä tehdään töitä Uusi ymmärrys ja tulkinta Työyhteisön kehittymistä ja kehittämistoimintaa tukeva arviointi (mukaillen esim. Viirkorpi, 2000: 40, & Weick & Quinn 1999)

15 Arvioiva työote on peiliin katsomista ja toiminnan tarkastelua eri näkökulmista!

16 Erilaisten menetelmien ja aineistojen hyödyntäminen kehittämistyössä Itse ja vertaisarvioinnin menetelmät (esim. ITE, Kompetenssi, Kuvastin, Bikva, EFQM/CAF) Asiakas ja sidosryhmäpalaute Toiminnan tuloksiin ja vaikutuksiin kohdistuvat arvioinnit ja seurannat Olennaista on se, miten tietoa hyödynnetään toiminnan ohjaamisessa ja kehittämisessä, ei niinkään se mitä menetelmää käytetään!

17 Kehittävän ä arvioinnin orientaatiot taatottyöyhteisöissäte ssä Arviointi Arviointi suurten Arviointi ammatillisen kertaharjoituksena Arvioinnin toteutus teknisenä suorituksena. linjojen tarkistamisena Arviointi linjaa ja ohjaa työyhteisön toimintaa. kehittymisen välineenä Arvioivien kysymysten esittäminen ja yhteinen pohdinta: mitä tehdään, Menetelmä ohjaa toteutusta. Arviointi irrallisena toiminnan suunnittelusta ja ohjauksesta. Tavoitteiden, painopisteiden ja kehittämiskohteiden paikantaminen Kausiluonteinen seurannan väline miksi, millä tavoin. Perustyössä reflektiivisyyttä ja työn tutkimista tukevia rakenteita. Kyseenalaistaminen ja avoimuus toisin toimimiselle. Mekaaninen Holistinen Olennaista on se, millaisia kysymyksiä yy y aineistoille esitetään ja miten tietoa hyödynnetään! y

18 Pohdittavaksi: Mitä tiedätte työyhteisönne tilasta ja toimintanne tuloksista ja vaikutuksista? Millaiseen i tietoon t arviot pohjautuvat? t? Miten tietoa hyödynnetään nykyisellään toiminnan ohjaamisessa ja kehittämisessä? Miten sitä voitaisiin paremmin hyödyntää?

19 Keskeiset tekijät työyhteisön kehittämistavoitteiden määrittämisessä Itsearvioinnin tulokset Yleisen kehittämisen i tarpeen/tavoitteen tunnistaminen Yhteisten kehittämistavoitteiden määrittäminen Jaettu näkemys työyhteisöstä ja sen perustehtävästä Yhdistävien tekijöiden ja jaettujen kohteiden tunnistaminen Vataja 2012

20 Miten kehittäminen lähtee hyvin liikkeelle? Kaikkien osallisuus alkuvaiheessa Avoin dialogi i työn ja tekemisen reflektointi Jaettu ymmärrys jostain käsitteistä ja yhteinen tavoite, sen määrittäminen ä i vie aikaa Selkeät sopimukset etenemisestä, p, johtamisesta, työnjaosta

21 PARIPORINA: Mistä lähtisit liikkeelle kehittämisessä omassa työyhteisössäsi? Mikä kehittämisen khi i aloittamisessa i tuntuu helpolta, mikä vaikealta?

22 II Kehittämisen toteuttaminen

23 Mikään, mikä kehittyy, ei noudata alkuperäistä suunnitelmaa Maailmanympäripurjehtija Roger Nilsson Avoimuus ja tilanne ehtoisuus Kehittämistyön ohjaaminen Ennakointi ja merkityksellistäminen Hyvistä käytännöistä ä ä ja kokemuksista k k oppiminen i

24 Kehittämistyön toteuttamiseen vaikuttavat tekijät työyhteisöissä Sitoutuminen ja motivaatio Tunnistettu kehittämistarve Henkilöstön vaihtuvuus/pysyvyys Jaettu kohde Kehittämistoimien toteutus Kehittämistyön merkitys yksilön työn kannalta Kehittämisprosessia ylläpitävät rakenteet työyhteisössä ja organisaatiossa Kehittämisosaamisen kriittisen massa, tapojen ja käytäntöjen jatkuvuus Koordinaatiovastuu Suhde ulkopäin tuleviin muutoksiin Kehittämisen paikka arjen työssä

25 Miten synnyttää dialogisuutta ja reflektiivisyyttä? kehittäminen kulkee osana tiimi tai muita säännöllisiä kokouksia kehittämiselle on erikseen sovittuja pidempiä aikoja tiimin osallistuminen kehittämiseen on selkeää, esim. oma kehittämistehtävä i t htä ä kehittämisaiheesta ja osallistumisesta on tehty yhteinen päätös tiimissä on avoin ilmapiiri tiimillä on yhteinen halu kehittyä tiimillä on lupa käyttää aikaa kehittämiseen kehittäminen lähtee asiakastyöstä

26 Pidetty kiinni yhteisistä tavoitteista ja sitkeästi jatkettu kehittämistä eteenpäin tavoitteiden suuntaan. Yhteiseen keskusteluun käytetty aika! Aikaa on otettu paljon kehittämiseen. Alussa näkemykset erisuuntaisia ja näkemyserot selviä. Keskustelu hioi ryhmää yhteen ja kaikki sitoutuivat kehittämiseen. Kehittämisen loistava rakenne! Vastuuta onjaettukaikille kaikille. Vastuuhenkilöt nimettynä ja rakenne tukenut vaikeissa tilanteissa.

27 Yhteisoppimisen alue PRAXIS ACADEMIA ASIAKAS KÄYTÄN NÖN OPETTAJA OPISKELIJA OPETTAJA YHTEISOPPIMISEN ALUE (katso Hakkarainen, Heikki Waris instituutti nyt! esitys)

28 KÄYTÄNTÖTUTKIMUKSELLINEN YHTEISTOIMINTA Käytäntöön kiinnittynyt opetus, kehittäminen ja tutkimus Reflektiiivinen ja dialoginen työskentelyn rakenne Yhteisoppimisen, kehittämisen ja tutkimisen alue Tiina Muukkonen

29 Kaduilla tuulee taas, tuli on irrallaan Jumit vaanivat Kehittäminen i on mahdollista perustyössä, mutta mitä se vaatii? Säännöllisyyttä Johtamista Yhteisiä pysähtymisen paikkoja lyhyitä ja pidempiä Suunnitelmallisuutta Mukautuvuutta Yhteistä tahtoa

30 Kun kehittäminen jumiutuu Ristiriitojen ja jumien käsittely; kuuluvat elämään jakehittämiseen Ongelmat ystäviksi Jumit oppimisen paikkoina Moninäkökulmainen ajattelu Puhetta, puhetta, puhetta

31 Miten vaikuttaa ulkopäin toteutettuihin muutoksiin? Toimintaympäristön muutoksen analyysi; Mihin voi vaikuttaa ja mihin ei Ristiriitainen ja jännitteinen toimintaympäristö Muutoksessa elämisen taidot ja kyvyt Tietointensiivinen sosiaalialan työ Tiedontuotanto Eri tiedonlajit: rationaalinen tieto, kokemuksellinen tieto, tunnetieto

32 Millaista muutosta työyhteisölähtöisellä kehittämisellä i tuotetaan? PIENI JA VÄHITTÄINEN MUUTOS A. Reaktiivista kontekstuaalisten olosuhteiden ja toimintatapojen muuttamista toimintaympäristön haasteisiin sopeutumiseksi B. Proaktiivista toimintatapojen, työn organisoinnin ja teknologian jalostamista, kehittämistä ja päivittämistä REAKTIIVINEN MUUTOS C. Radikaaleja toimenpiteitä toimintaympäristön kriittisiin muutoksiin sopeutumiseksi ja selviytymisen i takaamiseksi. k i D. Mittavaa proaktiivista ja ennakoivaa uudelleen organisointia ja uuden luomista PROAKTIIVINEN MUUTOS SUURI JA RADIKAALI MUUTOS (Soveltaen Dawson 2003)

33 Voimakenttäanalyysi

34 Mieti hetki itseksesi ja keskustelkaa sen jälkeen parin kanssa: Mitkä tekijät omassa työyhteisöissäsi tukevat ja edistävät ä kehittämistyön khi i toteuttamista? Mitkä ovat kehittämistyön suurimmat haasteet y ja vastustavat voimat?

35 III Mitä hyötyä kehittämisestä on?

36 "(...) kun pystyy kehittämiseen jotain aikaa ottamaan, niin sehän on niinku, siis sillä rakennetaan sitä tulevaisuutta ja että se pystyttäs tekemään sitä, mikä on tässä oleellista ja ehkä, ehkä jättää jotain pois ja tekemään sitä paremmin ja varsinkin jaksamaan."

37 Kehittämisprosessin tuottamat muutokset työyhteisöissä (Vataja 2012) Tietoisuus työn ja työyhteisön piirteistä ja dynamiikasta Muutokset ajattelussa Tietoisuus yksilön työn merkityksestä osana suurempaa kokonaisuutta Uusia näkökulmia työhön ja työyhteisöön Arvioiva ajattelu ja työote Muutokset Työn reflektointi Käyttäytymisessä Kehittämisosaaminen yksilö- ja ja yhteisötasolla toimintatavoissa Kehittämisrakenteet Keskustelukulttuuri ja työyhteisön vuorovaikutusrakenteet Muutokset asenteissa ja tunteissa Työyhteisöllisyys Yhteenkuuluvaisuuden tunne Ammattiryhmien välinen ymmärrys ja arvostus Rohkeus asioiden esiin nostamiseen

38 Kehittämisen koetut hyödyt Mitä voidaan sanoa kehittämistyön khi i tuloksista esim. asiakkaiden kannalta? Lisää luottamusta, kokemusta vaikuttamismahdollisuuksia Lisää kauniita ja arvostavia työtapoja Johtavan sosiaalityöntekijän näkökulma kehittämistyöhön Sosiaalinen liima Ammattiylpeys

39 Ammatillisen puheen lisääntyminen, syvempi ajattelu ja konkreettiset työn tulokset Työotteen muutos Ajattelutavan muutos Keskustelukulttuuria Kehittämisen kulttuuri

40 Työyhteisölähtöisen kehittämisen jatkuvuus ja kestävyys Vahvuudet Riippumattomuus määräaikaisista kehittämisrakenteista Osaamisen vahvistuminen ja kehittämisen omistajuus Riippumattomuus ulkoisista toimijoista ja osaamisesta Tarvelähtöinen suhtautuminen menetelmiin tl Tilanne ehtoista ja joustavaa Kehittämiskulttuuri pientä jatkuvaa liikettä, ei kertasuorituksia Haasteet ja uhat Kehittämisosaamisen kriittinen massa Yhteisön toimintakyky Prosessin ohjaaminen ja johtaminen Ulkoisten ja sisäisten aloitteiden yhteensovittaminen Organisaation kokonaisjohtaminen ei tunnista työyhteisölähtöistä kehittämistä ja käytäntöasiantuntijuuden roolia muutoksen tuottamisessa ja uudistamisesta.

41 PARIPORINA: Mitä viet tästä aamupäivästä mukanasi omaan työhösi ja työyhteisöösi? Millaisia ajatuksia ja ideoita sinulle syntyi? y

42 Hyvää syksyä! Yhteystiedot: Katri Vataja Kehittämispäällikkö, YTM (väit.) Strategia ja kehittämisyksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Postiosoite: PL 30, Helsinki Puhelin: hl Sähköposti: Koulutuksessa käytettyjä kuvakortteja voi ostaa osoitteesta: