HOITOONOHJAUSSUUNNITELMA. Päihdeongelman tunnistaminen ja hoitoon hakeutuminen

Transkriptio

1 1 HOITOONOHJAUSSUUNNITELMA Päihdeongelman tunnistaminen ja hoitoon hakeutuminen

2 2 Päihdeongelman tunnistaminen ja hoitoon hakeutuminen Oma-aloitteinen hoitoon hakeutuminen: Esimies ja työtoverit kannustavat Työntekijä tunnistaa ongelman Työterveyshuolto Hoitoon ohjaaminen Vaasan yliopistossa: Puheeksiotto työntekijän kanssa Esimies tunnistaa ongelman Yhteydenotto henkilöstöpäällikköön tai päihdeongelmien yhteyshenkilöön Puheeksiottokeskustelu Hoitoonohjausneuvottelu Hoitosopimus Työterveyshuoltoon

3 3 Yleistä Päihteiden käyttö on suomalaisten pahin terveysuhka. Huumeiden käyttö lisääntyy, alkoholin kulutus kasvaa ja alkoholisairaudet ja -kuolemat lisääntyvät. Väkevien alkoholijuomien hinnanalennus on myös osasyynä lisääntyneeseen alkoholin käyttöön. Päihteiden väärinkäyttö on työntekijän ja työyhteisön sosiaalinen, terveydellinen ja taloudellinen ongelma. Työelämässä keskeisimmät päihderiskit aiheutuvat alkoholin käytöstä. Muita päihderiskejä aiheuttavia aineita ovat erilaiset huumeet, päihtymistarkoituksessa käytettävät lääkkeet sekä muut päihteinä käytettävät aineet. Vuonna 2001 suomalaiset joivat noin 9,2 litraa sataprosenttista alkoholia henkilöä kohti. Runsaasta alkoholin käytöstä seuraa, että tilastollisesti tarkasteltuna tuhannen henkilön työpaikassa on 100 alkoholin ongelmakäyttäjää, lisäksi tiedetään, että työyhteisössä kolmasosalla miehistä ja kuudesosalla naisista on joskus vaikeuksia alkoholin käytön hallinnassa. Suurkulutuksen riskiraja on miehillä 24 annosta viikossa ja naisilla 16 annossa viikossa. Yksi annos on esimerkiksi pullo keskiolutta, pullo siideriä, lasi mietoa viiniä (12 cl) lasi väkevää viiniä (8 cl) tai 4 cl viinaa. Päihteet heikentävät työn tuottavuutta ja laatua, lisäävät työtapaturmia ja sekä poissaoloja. Päihdeongelmaisten toistuvat työtehtävien laiminlyönnit rasittavat muita työntekijöitä ja aiheuttavat kustannuksia työnantajalle. Poissaolopäivien hinnaksi on laskettu keskimäärin 300 euroa. Pahimmillaan päihdeongelma johtaa työntekijän sairastumiseen ja jäämiseen työkyvyttömyyseläkkeelle. Kun 40-vuotias 2500 kuukaudessa ansaitseva työntekijä joutuu työkyvyttömyyseläkkeelle, yliopisto maksaa Valtiokonttorille kertamaksuna noin Suomessa kuolee vuosittain 2500 ihmistä alkoholisairauksiin. Päihdeongelmaisen henkilön hoitoon ohjaaminen riittävän aikaisessa vaiheessa saattaa edesauttaa hänen tervehtymistään ja vähentää siten haittatekijöitä. Päihdeongelman tunnistaminen Vapaa-ajan päihteiden käyttö on työpaikan asia, kun sen seuraukset näkyvät työpaikalla. Työelämässä päihteiden käyttö on väärinkäyttöä, kun työntekijä sen vuoksi toistuvasti: myöhästyy, jää tulematta työhön tai poistuu kesken työajan tulee työhön päihtyneenä tai jälkihumalassa nauttii alkoholia tai muita päihteitä työpaikalla.

4 4 Ongelmien ja suurkulutuksen tunnistaminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa on tärkeää sekä ihmiselle että työyhteisölle. Päihteiden väärinkäyttöön tulee aina suhtautua vakavasti sekä yleisesti että yksittäisen henkilön kohdalla. Välinpitämätön tai peittelevä suhtautuminen päihdeongelmaiseen henkilöön edistää väärinkäytön jatkumista, asiallinen ja myönteinen puuttuminen voi katkaista päihdekierteen. Kun lähiesimies ja työtoverit osaavat ottaa päihdeongelman rohkeasti esille, liikakäyttäjä yleensä hyväksyy työyhteisön puuttumisen. Esimiehen rooli on merkittävä. Hoitoonohjausjärjestelmä Yhteyshenkilö Yhteistyöelin yliopistossa Hoitoonohjausjärjestelmä on osa Vaasan yliopiston työkykyä ylläpitävää toimintaa ja se koskee kaikkia yliopiston palveluksessa olevia. Järjestelmän tavoitteena on edistää päihdeongelmaisen hakeutumista hoitoon ja poistaa sen esteenä usein olevat tietämättömyys hoitomahdollisuuksista ja hoitopalveluista sekä niiden toiminnasta. Esimiehet ja henkilöt, jotka haluavat käyttää hoitoonohjausjärjestelmää, voivat keskustella hoitomahdollisuuksista ja muista käytännön asioista yhteyshenkilön tai yliopiston henkilöstöpäällikön kanssa. Vaasan yliopistossa hoitoonohjausjärjestelmän yhteyshenkilönä toimii työterveyshoitaja Sinikka Ylihärsilä (puh. (06) /Medicentra), joka huolehtii päihdevalistuksesta sekä tarvittaessa hoitoonohjauksen käytännön asioista. Yhteyshenkilön kanssa voi keskustella luottamuksellisesti omasta, työtoverin, alaisen tai esimiehen päihdeongelmasta. Yhteyshenkilö voi sovittaessa ottaa yhteyttä päihdeongelmaista epäiltyyn henkilöön tai tämän esimieheen ja keskustella mahdollisista jatkotoimista. Yhteyshenkilöllä on päihdeongelmaisen henkilön pyynnöstä oikeus olla läsnä neuvoteltaessa työntekijän hoitoonohjausta ja palvelussuhteen jatkumista koskevista asioista. Yhteistyöelimenä päihteiden liikakäyttöä koskevissa kysymyksissä toimii työsuojelutoimikunta ( html#tyosuojelu).

5 5 Päihdevalistus Päihdevalistuksella ehkäistään päihdeongelmien syntyä sekä olemassa olevien ongelmien pahenemista. Valistus kohdistuu kaikkiin: Terveitä, ajoittain tai kohtuullisesti alkoholia käyttäviä ohjataan nauttimaan alkoholia oikein ja välttämään liikakäyttöön johtavia tai sitä laukaisevia tilanteita. Niille, joilla oletetaan olevan taipumusta päihteiden käytöstä johtuviin ongelmiin, valistuksen tavoitteena on vähentää kulutusta ja saada käyttö hallintaan sekä estää ongelman kehittyminen krooniseksi. Heitä kannustetaan pitämään itse päihteen käyttö kurissa ja hakeutumaan omaehtoisesti hoitoon. Ongelmiin puututaan heti kun niitä ilmaantuu. Ongelmakäyttäjät ohjataan hoitoon ja työyhteisö tukee heitä hoidon aikana ja hoidon jälkeen. Lähimmän esimiehen ja työtoverien avoimesti ja moralisoimatta antama palaute päihdeongelmaisen työssä esiintyvistä laiminlyönneistä voi vaikuttaa hoitomotivaatioon ja oman tilan myöntämiseen. Henkilöstökoulutuksena yliopistossa vastaava toiminto järjestää koko henkilökunnalle avointa koulutusta päihdeongelmien tunnistamisessa ja käsittelyssä yhteistyössä yhteyshenkilön ja työsuojelutoimikunnan kanssa. Tämän ohjelman liitteenä ja yliopiston internet-sivuilla on tietoa hoitoon hakeutumisesta ja hoitopaikoista. Tietoja saa työterveyshuollosta, hoitoonohjauksen yhteyshenkilöltä ja yliopiston henkilöstöpäälliköltä. Päihtyneenä työpaikalla Päihtynyt henkilö on aina poistettava työpaikalta. Jos humalatilasta epäilty haluaa osoittaa epäilyn turhaksi, hän voi käydä työterveysasemalla puhaltamassa alkometriin. Lähin esimies laatii tapauksesta pöytäkirjan (lomake liitteenä). Seuraavana työpäivänä tai viimeistään viikon sisällä tapahtumasta esimiehen on otettava ongelma puheeksi päihderikkomuksen tehneen kanssa. Oma-aloitteinen hoitoon hakeutuminen Hoidossa onnistumisen on todettu paranevan kun päihdeongelmainen itse tunnistaa tilanteensa ja hakeutuu hoitoon. Tietoa hoitoon hakeutumisesta saa työterveyshuollosta, hoitoonohjauksen yhteyshenkilöltä ja henkilöstöpäälliköltä sekä yliopiston internet-sivulta.

6 6 Esimiehen ja työtovereiden tulee rohkaista oma-aloitteista hoitoon hakeutumista sekä kannustaa hoidossa olemisestaan kertonutta päihdeongelmastaan eroon pyrkivää työntekijää. Mikäli henkilö hakeutuu oma-aloitteisesti hoitoon, työterveysasema tai hoitopaikka ei vaitiolovelvollisuuden vuoksi kerro työnantajan edustajalle hoidosta tai hoitokäynneistä ilman henkilön suostumusta. Jos oma-aloitteisesti hoitoon hakeutuneelle henkilölle tehdään kirjallinen hoitosopimus, työnantajan edustajalla on henkilön suostumuksella oikeus saada tietoja hoitosopimuksen noudattamisesta tilanteessa, jossa henkilön kohdalla joudutaan harkitsemaan kurinpitotoimia epäillyn päihdeongelman vuoksi. Hoidon sisällöstä ei työnantajan edustajalla ole oikeutta saada tietoja. Hoitoon ohjaaminen Lähin esimies ja työtoverit ovat henkilöitä, jotka todennäköisimmin huomaavat päihdeongelman ja heidän tulee reagoida havaitessaan päihteiden väärinkäyttöä ja siihen liittyviä ongelmia. Päihdeongelman puheeksiotto Kun esimiehellä omien tai muiden kertomien havaintojen perusteella on syytä epäillä, että henkilöllä on kehittymässä päihdeongelma, hänellä on vastuu ottaa asia puheeksi kyseisen henkilön kanssa. Puheeksiottoehdotuksen voi tehdä muukin henkilö, työtoveri, päihdeongelmainen henkilö itse tai hänen omaisensa. Puheeksiottaminen voi olla vapaamuotoinen kahdenkeskinen keskustelu tarkoituksena päihdeongelmasta epäillyn henkilön herättäminen näkemään mahdollinen ongelma. Puheeksiottokeskustelu voi olla myös muodollinen, pöytäkirjaan kirjattava tilaisuus, jossa päihdeongelmasta epäillyn kanssa sovitaan mahdollisista jatkotoimista. Ennen puheeksiottoa esimies voi olla yhteydessä hoitoonohjausjärjestelmän yhteyshenkilöön, henkilöstöpäällikköön sekä työntekijän luottamus-mieheen. Esimies voi pyytää ohjeita myös työterveyshuollosta. Esimies ja yhteyshenkilö voivat tarvittaessa sopia, että yhteyshenkilö ottaa yhteyttä päihdeongelmasta epäiltyyn henkilöön. Esimiehen tulee kertoa yhteydenotosta päihdeongelmasta epäilemälleen henkilölle.

7 7 Puheeksiottokeskustelu kirjataan liitteenä olevan mallin mukaisesti. Keskustelun perusteella esimies ja työntekijä arvioivat hoidon tarpeen. Jos hoidon tarvetta ei todeta olevan, sovitaan seurantakeskustelusta 1 2 kuukauden kuluttua. Hoitoonohjausneuvottelu Kun puheeeksiottokeskustelussa todetaan päihdeongelma ja hoidon tarve, esimies on yhteydessä työterveyshuoltoon ja järjestetään hoitoonohjausneuvottelu. Neuvottelussa ovat mukana päihdeongelmainen, esimies ja työterveyshuollon edustaja. Neuvotteluun voi osallistua päihdeongelmaisen pyynnöstä myös hänen perheensä jäsen, työtoveri, luottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu. Neuvottelun tavoitteena on päättää menettelytavoista päihdeongelman hoidossa. Neuvottelu kirjataan ja seurannasta sovitaan. Hoitosopimus Hoitoonohjausneuvottelussa päihdeongelmaiselle annetaan mahdollisuus tehdä kirjallinen hoitosopimus, jonka mukaan ongelmainen sitoutuu käymään hoidossa. Työterveyshuolto hoitaa yhteydet hoitopaikkoihin ja hoitopaikka tekee päihdeongelmaisen kanssa hoitosuunnitelman. Hoidettava sitoutuu hoitosopimuksessa siihen, että työnantaja saa halutessaan tiedot siitä, käykö hän sopimuksen mukaisesti hoidossa ja kuinka hoito edistyy. Sopimuksen allekirjoittavat päihdeongelman vuoksi hoitoon hakeutuva henkilö sekä yliopiston edustaja. Hoitosopimuksesta annetaan kopio allekirjoittaneelle sekä työterveyshuoltoon ja hoitopaikkaan. Hoitosopimuslomake on tämän ohjeen liitteenä. Luottamuksellisuus, vaitiolovelvollisuus Henkilöt, jotka ovat tekemisissä hoitoonohjauksen kanssa, eivät ilman hoitoonohjattavan lupaa saa ilmaista sivullisille tietojaan. Laitoksen tuki päihdeongelmasta eroon pyrkivälle Tuki ja kannustus ovat useimmiten tärkeitä päihdeongelmasta eroon pyrkimisessä. Ongelmainen henkilö voi itse ottaa asian esille työyksikössä tai antaa luvan esimiehelle asian käsittelyyn.

8 8 Työajan käyttö hoitoon ja palkkaus hoidon aikana Päihdeongelmainen voi käydä lääkärissä työaikana, muut hoitokäynnit tulee järjestää ensisijaisesti työajan ulkopuolella tai niihin käytetty työaika tulee tehdä takaisin. Katkaisuasemalle tai laitoshoitoon hakeutuneelle maksetaan hoidon ajalta virkatai työehtosopimuksen mukaista sairausajan palkkaa mikäli hoitoajalta esitetään lääkärintodistus yliopiston henkilöstöpalveluun. Poissaoloista ilmoittaminen Virkamiesasetuksen 22.1 :ssä on määräys, jonka mukaan virkamies voi todistaa enintään kolme vuorokautta kestävän sairautensa muuten kuin lääkärintodistuksella tai terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan antamalla todistuksella. Yliopistossa 1 3 päivän sairauspoissaolosta työntekijä toimittaa allekirjoittamansa ilmoituksen henkilöstösihteerille. Päihdeongelmaisen henkilön kohdalla voidaan puheeksiottokeskustelussa sopia, että henkilön tulee toimittaa kaikista sairauspoissaoloista terveydenhuollon ammattihenkilön todistus sairaudesta. Esimies voi harkintansa mukaan yksittäisessä sairauspoissaolokerrassa myöntää poikkeuksen terveydenhuollon ammattihenkilön todistuksen vaatimisesta, jos esimiehellä on edellytykset arvioida poissaolon aiheellisuus ilman todistusta. Päihdeongelman uusiutuminen Jos päihdeongelman haittavaikutukset työpaikalla jatkuvat hoidon aikana tai sen jälkeen, työnantajan on ryhdyttävä kurinpidollisiin toimiin. Kurinpitotoimiin tulee ryhtyä myös silloin, kun päihdeongelmainen on kieltäytynyt hoidosta, joka on katsottu välttämättömäksi. Kurinpidolliset toimenpiteet Harkittaessa päihdeongelmaiseen kohdistuvia kurinpitotoimia esimiehen tulee kuulla asianomaista henkilöä, tämän lähiesimiestä, työpaikan hoitoonohjauksen yhteyshenkilöä sekä luottamusmiestä tai työsuojeluvaltuutettua. Esimiehen tulee ottaa yhteyttä yliopiston henkilöstöpäällikköön. Lisäksi esimiehen tulee neuvotella hoitopaikan tai työterveysaseman yhteyshenkilön kanssa, mikäli työntekijä on hoitosopimuksen voimassa ollessa joutumassa rangaistutoimenpiteiden kohteeksi.

9 9 Esimiehen huomautus Kurinpitorangaistukset Alaisen moitittavan menettelyn tai käyttäytymisen vuoksi esimies voi antaa suullisen tai kirjallisen huomautuksen. Kirjallisesta huomautuksesta lähetetään jäljennös luottamusmiehelle ja yliopiston kirjaamoon, jossa huomautukset säilytetään salassa pidettävinä asiakirjoina. Virkamiehelle, joka toimii vastoin virkavelvollisuuksiaan tai laiminlyö niitä, voidaan määrätä kurinpitorangaistus, jonka päättää nimittävä viranomainen (säädökset valtion virkamieslaissa 750/94). Kurinpitorangaistukset ovat: kirjallinen varoitus (24 ) virantoimituksesta pidättäminen (40 ) virkasuhteen purkaminen (33 ) Seuraavissa tapauksissa, kurinpitorangaistusta tulee harkita heti ensimmäisen väärinkäyttötapauksen jälkeen: työntekijä esiintyy päihteiden vaikutuksen alaisena väkivaltaisesti työpaikalla työntekijä rikkoo törkeästi työsuojelumääräyksiä tai vaarantaa toisia työntekijöitä tai itseään Mikäli koeaikaisella virkamiehellä (valtion virkamieslain 10 ) havaitaan päihdeongelma, hänen nimitystään ei tule vakinaistaa. Henkilölle tulee kertoa päihdeongelmaepäilystä ja kehottaa häntä hakeutumaan hoitoon. Tämä sopimus on hyväksytty Vaasan yliopiston työsuojelutoimikunnassa

10 10 YHTEYSTIETOJA Auli Kinnunen, henkilöstöpäällikkö, puh. (06) sähköposti Sinikka Ylihärsilä, työterveyshoitaja, hoitoonohjausjärjestelmän yhteyshenkilö, puh. (06) sähköposti Tapio Silvennoinen, työsuojelupäällikkö, puh. (06) , sähköposti Harry Seppälä, työsuojeluvaltuutettu, puh. (06) , sähköposti Avoin I varatyösuojeluvaltuutettu Anneli Virta, II varatyösuojeluvaltuutettu, puh. (06) , sähköposti anneli.virta@uwasa.fi. Luottamusmiehet: Juha Tolonen (Professoriliitto ry Vaasan yliopiston osasto), puh. (06) Nina Pilke (VYTY ry), puh. (06) Sami Ilomäki (Linkki), puh. (06) Aira Thölix (Vaasan yliopistolehtorit ry), puh. (06) Lasse Männistö (VYHY ry), puh. (06) Työsuojelutoiminnan tavoitteena on vähentää ja poistaa työssä sekä työoloissa esiintyviä terveyden vaaroja ja haittoja. Tavoitteena on kehittää työtä ja työoloja sellaisiksi, että ne edistävät työntekijän terveyttä, turvallisuutta ja viihtyvyyttä työssä. Työsuojeluasioita käsittelevät työsuojelutoimikunta, työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutettu. Työsuojelutoimikunnan kokoonpano päättyvällä kaudella on: henkilöstöpäällikkö Auli Kinnunen (pj), professori Juha Tolonen, opintosihteeri Marja Vettenranta, kirjastosihteeri Tarja Yli- Karhu, lehtori Aira Thölix ja toimistosihteeri Ilse Haakana, yksi paikka avoin. Työnantajan nimeämänä työsuojelupäällikkönä toimii ylivirastomestari Tapio Silvennoinen, puh 8299 ja työsuojeluvaltuutettuna käytönsuunnittelija Harry Seppälä, puh Työsuojelutoimikunnan sihteerinä toimii henkilöstösihteeri Kirsi Rintapää. Työterveyshuolto antaa neuvontaa ja opastusta päihdeongelmaisille. Työterveyshuollon kautta on myös mahdollisuus saada ajanvaraus työterveyslääkäri Allan Huhtamäelle: Medicentra, Vaasa. Ajanvaraus (06) Työterveyshoitaja Sinikka Ylihärsilä on tavattavissa ma-pe aamupäivisin klo 8 9 ja iltapäivisin klo

11 11 Medicentra avoinna ma pe klo Opiskelijoiden hoitoonohjauksessa yhteistyössä toimii YTHS/Vaasa puh. (06) Lisätietoja koulutuspoliittiselta sihteeriltä puh. (06) Vaasan päihdehuolto ( Tavoitteena on ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä ja siihen liittyviä sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja sekä edistää päihteiden ongelmakäyttäjien ja heidän läheistensä toimintakykyä ja turvallisuutta. Päihdehuollon palveluihin voi hakeutua oma-aloitteisesti ja ne tukevat asiakkaan itsenäistä suoriutumista. Hoito perustuu luottamuksellisuuteen ja toiminnassa otetaan ensisijaisesti huomioon asiakkaan ja hänen läheistensä etu. Palvelut annetaan henkilölle, jolla on päihteiden käyttöön liittyviä ongelmia sekä hänen perheelleen ja muille läheisilleen. Palvelut annetaan avun, tuen ja hoidon tarpeen perusteella. Päihteiden ja huumeiden ongelmakäytön ehkäisemiseksi ja lopettamisen tueksi tarjoamme muun muassa neuvontaa, tukea, avohoitoa, laitoskatkaisua, laitoskuntoutusta sekä asumispalveluyksikköjä. Vaasan kaupungin raittiustoimisto raittiustoimenjohtaja Merja Huttunen-Metsi puh Kirkkopuistikko 28, Vaasa A-neuvola Håkan Söderman Hovioikeudenpuistikko 19, VAASA puh. (06) , fax (06) Vaasan A-neuvola on päihdeongelmaisten ja heidän läheistensä avohoitopaikka, jonne voi hakeutua, kun päihteiden käyttö aiheuttaa vaikeuksia tai huolestuttaa henkilöä itseään, perhettä tai työyhteisöä. Työnohjaus, koulutus- ja konsultaatiopalveluja. Ajanvaraus ja päivystys arkisin klo 8 12, vastaanotto sopimuksen mukaan. Katkaisuhoitoasema ja selviämisasema Ari Lyttinen Hietasaarenkatu 19, VAASA p. (06) , fax (06) Selviämishoito on tarkoitettu erilaisten päihteiden vaikutuksen alaisille henkilöille lyhytaikaista (alle vrk) toipumista varten.

12 12 Katkaisuhoitoasema on tarkoitettu lyhytaikaiseen (noin 3 14 vrk) päihteiden käytön katkaisuun ja vieroitukseen. puh /neuvonta ja paikkatiedustelut. Avoinna ympäri vuorokauden. Pääterveysasema, Sepänkyläntie Ilman ajanvarausta Kiireellistä, välitöntä apua tarvitsevat sairaustapaukset Avoinna ma pe klo 08 23, la su klo Mielenterveyskeskus Tiedustelut ma klo 8 16, ti klo 8 19 ja ke pe klo 8 16 puh. (06) AA-auttava puhelin Alkoholistien itsensä perustamia toveriryhmiä, joissa esiinnytään nimettöminä. AA-auttava puhelin: ma, ke ja pe klo 19-20, ti klo 12-14, to klo , la klo 10-12, puh Irti huumeista -puhelin valtakunnallinen auttava puhelin arki-iltaisin klo puh auttava puhelin Vaasassa puh. (06) A-klinikkasäätiön päihdelinkki

13 13 VAASAN YLIOPISTO PÖYTÄKIRJA päihderikkomuksen toteamisesta Henkilön nimi Työtehtävä Toimintayksikkö Henkilö on esiintynyt päihtyneenä työpaikalla. Päihtymys on todettu henkilön pyynnöstä työterveysasemalla kyllä ei Päihtymys on todettu muuten, miten? Päiväys Ao. henkilön allekirjoitus Esimiehen allekirjoitus Todistaja (ellei ao. henkilö itse allekirjoita) Jakelu: ao. henkilö esimies Tiedoksi: hoitoonohjauksen yhteyshenkilö henkilöstöpäällikkö työterveyshuolto

14 14 VAASAN YLIOPISTO Puheeksiottokeskustelu Henkilön nimi Työtehtävä Toimintayksikkö Esimiehen havainnot päihdeongelman ilmenemisestä työssä: Työntekijän käsitys asiasta: Sovitut toimenpiteet: Poissaolojen ilmoittamisesta esimiehelle on sovittu seuraavasti: Päiväys Ao. henkilön allekirjoitus Esimiehen allekirjoitus Jakelu: ao. henkilö esimies Tiedoksi: henkilöstöpäällikkö työterveyshuolto

15 15 VAASAN YLIOPISTO Päihdeongelmaisen hoitosopimus Hoitoonohjattu Kotiosoite, puhelin Laitos/klinikka, puhelin Työtehtävä Olen osallistunut keskusteluun, jossa on käsitelty päihdeongelmaani. Olemme todenneet, että tarvitsen päihdeongelmani johdosta hoitoa. Lupaudun osallistumaan minulle työterveyshuollon kautta järjestettyyn hoitoon hoitosuunnitelman mukaisesti ja noudattamaan hoitopaikan antamia ohjeita. Työterveysasema valvoo ja seuraa, että noudatan tehtyä hoitosuunnitelmaa. Hoitopaikka ottaa yhteyttä työterveyshuoltoon, jos hoidossa tapahtuu laiminlyöntejä. Esimiehellä on oikeus saada tietää, käynkö hoitosopimuksen mukaisesti hoidossa, mutta ei muuten tietoja hoidon sisällöstä. Työnantaja ei hoidon jatkuessa sopimuksen mukaisesti käytä hoitoa edeltänyttä päihteiden käyttöä tai siihen liittyviä työnantajan tiedossa olevia päihteiden käytöstä johtuvia laiminlyöntejä virkasuhteen päättämisperusteena. Mikäli en noudata hoitosuunnitelmaani ja päihteiden väärinkäyttö jatkuu, virkasuhteen päättäminen tulee harkittavaksi Valtion virkamieslain 25 :n nojalla. Hoitosopimuksen voimassaoloaikana sairaslomatodistukset hyväksytään vain työterveyshuollon kirjoittamina tai tarvittaessa työterveyshuollon lääkärin tarkistamina. Hoitosopimus on voimassa kuukautta allekirjoittamispäivästä. Hyväksyn tämän sopimuksen. / En hyväksy tätä sopimusta. Vaasassa / 200 hoitoonohjattu työnantajan edustaja Muut keskusteluun osallistuneet: Jakelu: hoitoonohjattu esimies Medicentran työterveyslääkäri hoitopaikka