LOPPURAPORTTI. HYKS-sairaanhoitoalueella Operatiivisessa tulosyksikössä toteutettu kehityshanke sairaanhoitajien rekrytoimisesta ulkomailta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LOPPURAPORTTI. HYKS-sairaanhoitoalueella Operatiivisessa tulosyksikössä toteutettu kehityshanke sairaanhoitajien rekrytoimisesta ulkomailta"

Transkriptio

1 HYKS-sairaanhoitoalueella Operatiivisessa tulosyksikössä toteutettu kehityshanke sairaanhoitajien rekrytoimisesta ulkomailta LOPPURAPORTTI Arja Tuokko Päivi Mäenpää Jarmo Nivalainen

2 ISBN ISBN (nid.) (PDF) Copyright: HUS Opteam Yhtiöt Oy Yhteystiedot: Arja Tuokko, , Päivi Mäenpää, , Jarmo Nivalainen, , Taitto: Katja Sorvali, Opteam Yhtiöt Oy Paino: Painojussit Oy, Kerava 2013 Kustantaja: Opteam Yhtiöt Oy Mikonkatu 2 D Helsinki

3 HYKS-sairaanhoitoalueella Operatiivisessa tulosyksikössä toteutettu kehityshanke sairaanhoitajien rekrytoimisesta ulkomailta LOPPURAPORTTI Arja Tuokko Päivi Mäenpää Jarmo Nivalainen

4 Esipuhe 5 1 Tiivistelmä 7 2 Kehityshankkeen tausta Hoitohenkilökunnan saatavuus ja riittävyys Terveysalan globaalit työmarkkinat Henkilöstötilanne HYKS:ssä ja Operatiivisessa tulosyksikössä Työvoimapulan ratkaisukeinoja 12 3 Kehityshankkeen hallinto Päätös hankkeen käynnistämisestä ja yhteistyösopimuksen solmiminen Ohjausryhmän kokoonpano Työryhmätyöskentely Valvira-yhteistyö 16 4 Kehityshankkeen tarkoitus ja tavoitteet 17 5 Kehityshankkeen vaiheistus, arviointi ja tulokset Vaiheistus Arviointi ja palaute Tulokset 24 6 Kehityshankkeen kustannuksista 25 7 Johtopäätökset Optimaalisen onnistujan profiili Ryhmälle asetettavat vaatimukset Yksilölle asetettavat vaatimukset Onnistuja Onnistuneen rekrytoinnin edellytykset Uusi malli 32 8 Suositukset 34 9 Kansainvälisen rekrytoinnin näkymät Lähteet / kirjallisuutta 37 Liitteet 38 4 HYKS-sairaanhoitoalueella Operatiivisessa tulosyksikössä toteutettu kehityshanke sairaanhoitajien rekrytoimisesta ulkomailta

5 Esipuhe Vuonna 2008 sairaanhoitajien heikentynyt saatavuus johti useiden leikkaussalien sekä teho- ja vuodeosastopaikkojen sulkemiseen. Lisääntyneistä hoitotakuuvelvoitteista selviytymiseksi vuokratyövoiman käyttöä jouduttiin lisäämään ja turvautumaan oman henkilöstön vapaaehtoisuuteen perustuvaan lisätyöhön, jotka molemmat merkitsivät tuntuvia lisäkustannuksia. Tällä pilottihankkeella HYKS:n Operatiivisessa tulosyksikössä haluttiin selvittää, voidaanko ulkomaisen työvoiman rekrytoinnilla helpottaa osaltaan nykyistä ja tulevaisuuden sairaanhoitajapulaa. Rekrytointia ei haluttu kohdistaa EU-alueelle, koska nuorten ikäluokkien pieneneminen ja väestön vanheneminen ovat jo johtaneet sairaanhoitajavajeeseen monissa Euroopan maissa ja tilanne tulee entisestään heikkenemään. Tässä pilottihankkeessa yhteistyökumppaniksi valittiin Opteam Yhtiöt Oy, jolla oli kokemusta EU/ETAalueen ulkopuolisesta eettisestä rekrytoinnista. Opteam oli rekrytoinut aiemmin filippiiniläisiä sairaanhoitajia hoivasektorille lähihoitajan tehtäviin ja järjestänyt heille kieli- ja kulttuurivalmennusta lähtömaassa. Opteamilla oli lisäksi Filippiinien hallituksen hyväksymä ja edellyttämä paikallinen yhteistyökumppani, joka vastasi rekrytoinnin paikallisesta toteutuksesta ja viranomaisyhteistyöstä. Tässä pilottihankkeessa päädyttiin rekrytointiin Filippiineiltä Opteamin onnistuneiden aiempien rekrytointien perusteella. Filippiinit on länsimaisin Aasian maista, koulutustaso on korkea ja koulutuskieli englanti. Maassa koulutetaan tarkoituksellisesti sairaanhoitajia yli oman tarpeen, ja ulkomaille rekrytoitujen perheelleen lähettämä raha muodostaa huomattavan osan maan bruttokansantuotteesta. Filippiiniläisten sairaanhoitajien rekrytointi ei horjuta maan omaa terveydenhuoltojärjestelmää. Katolisena maana väestönkasvu on räjähdysmäinen, ja maan hallitus tukee aktiivisin toimenpitein työvoiman vientiä. Rekrytoitaessa sairaanhoitajia EU/ETA-alueen ulkopuolelta varauduttiin siihen, että Filippiineillä suoritettua tutkintoa ei voida suoraan rinnastaa suomalaiseen sairaanhoitajan ammattikorkeakoulututkintoon. Tutkinto tuli päivittää vastaamaan suomalaista sairaanhoitajan tutkintoa, jotta Valviran myöntämä laillistus ja lupa toimia sairaanhoitajana oli mahdollista saada. Tarvittava koulutus toteutettiin tutkintoon johtavassa koulutuksessa yhteistyössä Laurea ammattikorkeakoulun kanssa. Pilottihanke on ollut haasteellinen ja vaatinut kaikilta osapuolilta joustavuutta, sitoutuneisuutta ja nopeaa reagointia kulloinkin eteen tulleisiin tarpeisiin ja tilanteisiin. Valmista mallia ei ollut, joten se oli rakennettava. Tämä teki osaltaan hankkeesta mielenkiintoisen ja avasi monia yhteistyöverkostoja valtakunnallisten toimijoiden, kuten Valviran, TEM:n, THL:n ja Kuntatyönantajien kanssa, joilla on samanaikaisesti ollut omia kansainväliseen rekrytointiin liittyviä kehittämishankkeita. Operatiivisen tulosyksikön lähteminen pilottihankkeeseen oli merkittävä askel kansainvälisen rekrytoinnin mallintamisessa, ja sitä on seurattu mielenkiinnolla eri tahoilla. Sairaanhoitajien rekrytoinnin vaativan erikoissairaanhoidon tehtäviin EU/ETAalueen ulkopuolelta on tässä hankkeessa osoitettu olevan mahdollista noin yhden vuoden mittaisen työn ohella tapahtuvan kouluttautumisen avulla. Tulevissa rekrytoinneissa kouluttautumisaikaa on saatujen kokemusten perusteella mahdollista vielä LOPPURAPORTTI 5

6 lyhentää arviolta noin 6-8 kuukauteen. Tämä edellyttää, että suomen kielen koulutusta lähtömaassa tehostetaan ja siihen integroidaan ammatillista koulutusta ja että suomen kielen osaaminen on maahan tullessa riittävän vahvalla pohjalla. Hankkeen vastuuhenkilöillä on syytä olla ylpeitä siitä, että HYKS-sairaanhoitoalueen johto on halunnut olla tukemassa uusien mallien kehittämistä sairaanhoitajien kansainväliseen rekrytointiin ja tukenut hankkeen läpivientiä. Vaikka hanke on virallisesti päättynyt, yhteistyö toimijoiden välillä jatkuu. Erityisesti toivomme, että kaikki rekrytoidut, sairaanhoitajan amk-tutkinnon suorittaneet filippiiniläishoitajat haluavat jatkaa Operatiivisessa tulosyksikössä, kotoutuvat suomalaiseen yhteiskuntaan ja halutessaan aloittavat perheenyhdistämisprosessin. Kiitämme Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin johtoa silloista toimitusjohtaja Kari Nenosta ja varatoimitusjohtaja Seppo Kivistä, joilla jo vuonna 2008 oli vahva näkemys ja rohkeus lähteä kannustamaan ja tukemaan uusien rekrytointimallien kehittämistä. Kiitämme kaikkia hankkeessa mukana olleita osastoryhmän päälliköitä ja osastonhoitajia. Kiitämme myös mentoreita, jotka ovat väsymättä jaksaneet opastaa, auttaa ja tukea filippiiniläishoitajia heidän taipaleellaan kohti suomalaista sairaanhoitajan tutkintoa ja vastuullista tehtävää. Ilman mentoreiden aktiivista mukanaoloa hankkeella ei olisi ollut onnistumisen mahdollisuuksia. Työyhteisöt ansaitsevat myös kokonaisuutena kiitokset, kaikkien tuki ja myötävaikutus on ollut tärkeää hankkeen onnistumiselle. Kiitos lisäksi hankkeen ohjausryhmälle ja kaikille pientyöryhmille. Hankkeen menestyksekäs läpivienti edellytti huolellista suunnittelua, hyvää yhteistyötä ja ohjausta sekä jatkuvaa arviointia. Erityiskiitokset kaikille Filippiineiltä rekrytoiduille sairaanhoitajille ennakkoluulottomuudesta ja rohkeudesta lähteä työhön kauas Suomeen ja ottaa vastaan iso haaste uuden kielen ja kulttuurin opettelusta ja opintojen täydentämisestä. Olette motivoituneisuudellanne ja sitkeydellänne osoittaneet ja olleet hyvänä esimerkkinä siitä, että kansainvälinen rekrytointi on yksi varteenotettava mahdollisuus muiden työvoiman hankintakeinojen ohella nyt ja tulevaisuudessa. Toivomme, että tämä raportti auttaa ja rohkaisee tulevaisuudessa muitakin organisaatioita käynnistämään kansainvälisiä rekrytointeja. Työvoimapula tulee sairaanhoitajien osalta pääkaupunkiseudulla ja suurissa kaupungeissa lähivuosina entisestään pahenemaan palvelutarpeen kasvaessa, väestön ikääntyessä ja vanhusväestön määrän lisääntyessä sekä suurten ikäluokkien eläköityessä. Työelämään siirtyvien ikäluokkien pienentyessä kaikki koulutusalat kilpailevat samoista tulevista ammattilaisista. Selvitäkseen tulevaisuuden haasteista ja työvoimapulasta terveydenhuoltosektorin tulee ottaa rohkeasti ja ennakkoluulottomasti käyttöön kaikki keinot, myös kansainvälinen rekrytointi. Reijo Haapiainen HYKS, Operatiivinen tulosyksikkö toimialajohtaja Arja Tuokko HYKS, Operatiivinen tulosyksikkö johtava ylihoitaja 6 HYKS-sairaanhoitoalueella Operatiivisessa tulosyksikössä toteutettu kehityshanke sairaanhoitajien rekrytoimisesta ulkomailta

7 1 Tiivistelmä Sairaanhoitajien kansainvälisen rekrytoinnin kehityshankkeen valmistelu käynnistyi vuonna 2008 yhtenä keinona vastata pahenevaan sairaanhoitajavajeeseen ja varautua tulevaisuuden rekrytointihaasteisiin. HYKS-sairaanhoitoalueen johtaja Jorma Lauharanta allekirjoitti sopimuksen yhteisestä kehityshankkeesta Opteam Yhtiöt Oy:n ja Laurea ammattikorkeakoulun kanssa. Hankkeen tarkoituksena oli luoda Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirille eettinen, kansainvälisen rekrytoinnin malli osaavan ja suomen kieltä taitavan henkilöstön hankkimiseksi Filippiineiltä. Filippiiniläishoitajat saapuivat Suomeen opiskeltuaan sitä ennen noin yhdeksän kuukautta suomen kieltä Filippiineillä ja saatuaan Suomeen työhön tuloa varten orientoivaa valmennusta. Työskentely Operatiivisen tulosyksikön 10 eri osastolla alkoi Filippiiniläishoitajista 12 sijoittui aiemman työkokemuksensa mukaisesti leikkausosastoille ja kahdeksan vuodeosastoille. Kullekin hoitajalle nimettiin henkilökohtainen kokenut sairaanhoitaja mentoriksi. Opiskelu työn ohessa Laureassa suomalaiseen sairaanhoitajan ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa käynnistyi toukokuussa Valvira edellytti, että filippiiniläishoitajat työskentelevät aluksi vähintään kolme kuukautta harjoittelijoina kokeneen sairaanhoitajan välittömässä ohjauksessa ja valvonnassa. Valviran kannanoton mukaan jatkohankkeissa laillistamiseen liittyvät opinnot tulee toteuttaa aiempaa tutkintoa täydentämällä ja sen toteuttamiseksi ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ARENE on valmistellut Valviran hyväksyttäväksi jatkossa käyttöön otettavaa laillistuspolkua. Valviran edellyttämän kielitaitotason saavutti 50 % filippiiniläishoitajista neljä kuukautta Suomeen tulosta, ja samat hoitajat läpäisivät hieman myöhemmin järjestetyn kliinisen kuulustelun ensimmäisellä yrittämällä. Kielitaidon kehittymiseen tähtäävää koulutusta järjestettiin koko hankkeen ajan. Mahdollisia jatkohankkeita ajatellen suomen kielen osaamiseen tulee kiinnittää vielä suurempaa huomiota ja mahdollisuuksien mukaan lisätä kielikoulutusta jo lähtömaassa siten, että yleisen kielitestin taso 3 on mahdollista saavuttaa heti Suomeen saapumisen jälkeen. Pääosa rekrytoiduista (16/20) valmistui amk-sairaanhoitajiksi suomen kielellä järjestetystä koulutuksesta noin 13 kuukautta Suomeen tulonsa jälkeen. Filippiiniläishoitajat ovat integroituneet varsin hyvin suomalaiseen työelämään ja osastoille. Esimiehet ja mentorit katsovat, että työskentely sairaanhoitajan tehtävissä edistyy hyvin ja kunkin tehtäväaluetta laajennetaan osaamisen karttuessa kuten muidenkin uusien työntekijöiden kohdalla. Hankkeen tuloksena ehdotetaan useita konkreettisia toimenpiteitä kansainvälisen rekrytoinnin sujuvoittamiseksi. Tällaisia ovat mm. kansallinen malli ammatinharjoittamisoikeuksien saamiseksi, hakijoiden oppimis- ja motivaatiovalmiuksien varmistaminen, vaadittavien täydentävien opintojen sisällöllisen ja määrällisen arvioinnin keskittäminen, ryhmämuotoisen täydennyskoulutuksen tarjoaminen, systemaattisen kielikoulutuksen järjestäminen, taloudellisen tuen mahdollisuus harjoitteluvaiheen aikana, mentorointimallin kehittäminen, monimuotoisuus- ja yhdenvertaisuuskoulutuksen järjestäminen, yhteistyö osaavan rekrytointiyrityksen kanssa sekä entistä tiiviimpi val- LOPPURAPORTTI 7

8 takunnallinen verkostoituminen kansainvälisen rekrytoinnin jatkokehittämiseen. Pilottihanke on onnistunut tavoitteissaan. Kokemusten perusteella voidaan todeta, että sairaanhoitajien rekrytointi erikoissairaanhoidon tehtäviin EU/ETA-alueen ulkopuolelta on mahdollista. Mallia kehittämällä voidaan Suomessa tapahtuvaa kouluttautumisaikaa tulevaisuudessa edelleen lyhentää. 2 Kehityshankkeen tausta 2.1 Hoitohenkilökunnan saatavuus ja riittävyys Toimintaympäristömme muuttuu. Kehityssuuntia ovat mm. teknologian kehitys sekä työvoiman kysynnän ja tarjonnan muutokset. Teknologian kehitys nostaa palveluiden ja lääkkeiden hintaa, ja väestön odotukset terveyspalveluita kohtaan kasvavat. Elinaika pidentyy ja syntyvyys alentuu mitkä johtavat väestörakenteen nopeaan vanhenemiseen. Ikääntyneen väestön osuus kasvaa Suomessa vuosina nopeammin kuin muissa Euroopan maissa. Maahanmuutto korvaa kehitystä vain osittain. On ilmeistä, että hoidon tarpeen, hoitomahdollisuuksien ja terveydenhuollon voimavarojen välillä on tulevaisuudessa yhä suurempi epäsuhta. Kriittiseksi resurssiksi noussee ei niinkään raha vaan henkilöstön saatavuus ja riittävyys. Jo nyt monissa kunnissa ja kuntayhtymissä kärsitään työvoimapulasta erityisesti juuri terveydenhuoltoalalla. Hoito- ja hoiva-alan palvelutarve kasvaa väestön ikääntymisen myötä ainakin jonkin verran, mutta työntekijöitä tuskin riittää muutaman vuoden kuluttua niinkään paljon kuin nykyään. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö muodostaa keskeisen osan, noin puolet kunnallisista työmarkkinoista. Sosiaali- ja terveysalan henkilöstömäärä on kasvanut vuosittain parillatuhannella henkilöllä koko 2000-luvun. Aikaisemmin terveysalan koulutuksen saaneita on työllistynyt muille sektoreille, mutta odotettavissa on, että koulutetut työllistyvät yhä tarkemmin omalle sektorilleen. Viimeaikainen henkilöstömäärän kasvu johtuu pääosin väestön ikääntymisestä, jolloin palvelujen tarve kasvaa, mutta aikaisemmin syynä on ollut hyvinvointipalvelujen laajentuminen ja laadun parantaminen sekä toisaalta kasvava kysyntä, kun kuntalaiset vaativat yhä parempaa ja kattavampaa hoitoa. Eläkkeelle siirtyminen on merkittävä työmarkkinoiden toimintaan vaikuttava tekijä varsinkin ikääntyvillä työmarkkinoilla. Yhdessä rakenteellisten muutosten kanssa se muodostaa pääosan työvoimatarpeesta. Yleensä selvästi pienempiä osatekijöitä ovat kuolevuus, vanhemmuuteen liittyvä työelämästä poistuminen ja ammatillinen liikkuvuus. Eläkepoistuman pääasialliset seuraukset ovat henkilöstö- ja osaamisvaje, kun eläkkeelle siirtyvien mukana poistuu myös paljon kokemusta ja tietämystä. Henkilöstövajeen paikkaaminen onnistuu periaatteessa rekrytoimalla tai tehostamalla toimintoja, mutta osaamisvajeen paikkaaminen on monimutkaisempaa. Se edellyttää hiljaisen tiedon siirtymistä sekä uusille että jäljelle jääville työntekijöille. 8 HYKS-sairaanhoitoalueella Operatiivisessa tulosyksikössä toteutettu kehityshanke sairaanhoitajien rekrytoimisesta ulkomailta

9 Kuntien eläkevakuutuksen julkaiseman tuoreimman raportin mukaan kunta-alalta siirtyy eläkkeelle henkeä vuosien aikana. Se on 63,2 prosenttia nykyisistä kunta-alan työntekijöistä. Ennusteen mukaan Suomen kunta-alan eläkepoistuma kasvaa lähivuosina jyrkästi ja on suurimmillaan vuosina , jonka jälkeen eläkepoistuma tasaantuu, mutta on edelleen huomattavasti korkeammalla tasolla kuin esimerkiksi 1990-luvulla. Eläkepoistuma on suurin vuosina 2014 ja 2015, jolloin kumpanakin vuonna eläkkeelle siirtyy yli henkilöä. Vuoteen 2020 mennessä yli kolmasosa ja vuoteen 2025 mennessä noin puolet kunta-alan työntekijöistä siirtyy eläkkeelle. Alueellisia ja ammattiryhmittäisiä eroja esiintyy. Uudellamaalla eläkepoistuma on seurantajakson aikana alle 60 % kun se esimerkiksi Lapissa ja Kainuussa on yli 70 %. Sosiaali- ja terveysalan eläkepoistuma ei ole suhteellisesti niin korkea kuin esimerkiksi teknisellä alalla, mutta absoluuttisena määränä suurempi kuin muilla sektoreilla, kun työntekijää siirtyy eläkkeelle. Suhteessa eniten eläkkeelle siirtyy ylihoitajia, ylilääkäreitä, osastonhoitajia ja sosiaali- ja terveydenhuoltoalan johtajia, jotka ovat monesti työuran pääteammatteja. Esimerkiksi osastonhoitajilla eläkepoistuma on lähes 80 %. Poimintoja terveysalan ammattiryhmittäisistä eläkepoistumista esitetään alla olevassa taulukossa. Taulukko 1. Poimintoja terveysalan ammattiryhmittäisistä eläkepoistumista Ammattiryhmä Vakuutetut 2008 Eläkepoistuma Eläkepoistuma Eläkepoistuma Eläkepoistuma Erikoislääkärit ja osastonlääkärit Henkilöä Henkilöä % Henkilöä % Henkilöä % Henkilöä % , , , ,7 Osastonhoitajat , , , ,8 Perus- ja lähihoitajat , , , ,5 Sairaanhoitajat , , , ,7 Ylihoitajat , , , ,1 Ylilääkärit , , , ,8 Terveysala yhteensä , , , ,3 Kiinnostava kysymys on, miten sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstömäärän käy, kun eläkkeelle siirtyminen lisääntyy merkittävästi 2010-luvulla. Ryhdytäänkö palveluja siirtämään yhä enemmän yksityisille palveluntuottajille, vaikka toisaalta siellä tulevat vastaan samat rekrytointiongelmat? Joudutaanko palveluja karsimaan, ja jos joudutaan, mitä palveluja priorisoidaan? Kuinka paljon uusi teknologia tuo helpotusta ongelmiin? Saadaanko korvaavaa työvoimaa ulkomailta? Todennäköisesti kaikki vaihtoehdot toteutuvat, mutta eri tahtiin ja eri vahvuisina eri puolilla maata. LOPPURAPORTTI 9

10 2.2 Terveysalan globaalit työmarkkinat Huoli terveysalan ammattihenkilöstön riittävyydestä on maailmanlaajuinen. Samalla kun kansalliset terveydenhuoltojärjestelmät kamppailevat yhä pahenevien rekrytointikriisien kanssa, sairaanhoitajista on muodostunut maailmalla yksi kysytyimmistä ja kansainvälisesti liikkuvimmista ammattiryhmistä. Useat länsimaat ovatkin hoitaneet terveydenhuollon henkilöstövajettaan jo vuosikymmeniä turvautumalla laajamittaiseen ulkomaisen työvoiman rekrytointiin. Näillä terveysammattilaisten globaaleilla työmarkkinoilla Suomi profiloitui vielä luvun lopulla pikemminkin ammattilaisten maasta- kuin maahanmuuttomaana. Tilanne kääntyi kuitenkin 2000-luvulla. Kehitykseen vaikutti mm. työvoimapula terveydenhoitoalalla, työvoiman vapaa liikkuvuus EU-alueella sekä terveysalan ammattilaisten aktiivinen rekrytointi Suomeen. Edellä mainitusta kehityksestä huolimatta Suomessa työskentelee edelleen vähän ulkomaalaista henkilöstöä terveydenhoitoalalla verrattuna muihin EU-maihin (taulukko 2.). Suomalaisia lääkäreitä on töissä ulkomailla suurin piirtein saman verran kuin Suomessa on ulkomaalaisia lääkäreitä. Sen sijaan ulkomaalaisia sairaanhoitajia on Suomessa huomattavasti vähemmän kuin mitä suomalaisia sairaanhoitajia on ulkomailla. Suomalaisia sairaanhoitajia oli ulkomailla vuonna 2010 lähes 3 800, mutta Suomessa ulkomaalaisia oli vain noin 950. Taulukko 2. Ulkomaalaisen henkilöstön määrä ja osuus sosiaali- ja terveyspalveluissa. Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkomaalainen henkilöstö (lukumäärät) Sosiaali- ja terveyspalvelut yhteensä Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut Osuus toimialan koko henkilöstöstä (%) Sosiaali- ja terveyspalvelut yhteensä Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ,5 1,0 1,1 1,3 0,5 0,8 1,0 1,1 0,9 1,2 1,3 1,4 Lähde: Tilastokeskus, Työssäkäyntitilasto Ulkomaalaistaustaisten osuus on kuitenkin kasvanut Suomessa kymmenessä vuodessa lähes 60 %. Tuoreimman, vuotta 2009 koskevan tiedon mukaan ulkomaan kansalaisia oli sosiaali- ja terveyspalvelujen ammateissa toimivista yli HYKS-sairaanhoitoalueella Operatiivisessa tulosyksikössä toteutettu kehityshanke sairaanhoitajien rekrytoimisesta ulkomailta

11 2.3 Henkilöstötilanne HYKS:ssä ja Operatiivisessa tulosyksikössä Hoitohenkilökunnan saatavuus, ja nimenomaan sairaanhoitajien saatavuus, on ollut HYKS:ssä ja sen eri tulosyksiköissä jo pitkään haasteellista. Suurinta vaje on ollut Operatiivisessa tulosyksikössä, vähäisintä psykiatrian piirissä. Kuviossa 1 esitetään HYKS:n henkilöstövajetilanne tulosyksiköittäin pilottihankkeen käynnistymisvuonna Henkilöstövajaus HYKS , , HYKS yhteensä ,5 124, , ,5 146,5 142,5 Operatiivinen Medisiininen , ,5 22, ,5 23 NaLa 9,5 12 Psykiatria maalis huhti elo syys loka marras joulu Kuvio 1. Henkilöstövaje HYKS:ssä tulosyksiköittäin vuonna Henkilöstövajetta seurataan Operatiivisessa tulosyksikössä osastoryhmän päälliköiden toimesta kuukausittain, tarkastelupäivä on aina kuun viimeinen päivä. Laskuihin otetaan mukaan kaikki täyttämättömät ja avoimet toimet sekä ilman sijaista olevat pitkäaikaiset sijaisuudet. Tarkastelua ei tehdä kesäkuukausien aikana. Henkilöstötilanne parani ja henkilöstövaje pienentyi vuoden 2009 tammikuusta (n=204) aina vuoden 2010 loppuun, vajeen ollessa alimmillaan joulukuussa 2010 (n=82). Tämän jälkeen vaje on kääntynyt jälleen hienokseltaan nousuun, kuten kuvio 2 osoittaa. LOPPURAPORTTI 11

12 Hoitohenkilöstövaje Operatiivisessa tulosyksikössä tammi-toukokuu ja elo-joulukuu Tammikuutoukokuu 2009 Elokuujoulukuu 2009 Tammikuutoukokuu 2010 Elokuujoulukuu 2010 Tammikuutoukokuu 2011 Elokuujoulukuu 2011 Tammikuutoukokuu 2012 Elokuu 2012 Kuvio 2. Hoitohenkilöstövaje Operatiivisessa tulosyksikössä Työvoimapulan ratkaisukeinoja Sosiaali- ja terveyspalveluiden työvoimatarpeita ei voida tulevaisuudessa tyydyttää lisäämällä jatkuvasti alan koulutuspaikkoja. Palvelutuotantoa on uudistettava ja tuloksellisuutta on parannettava. Tuloksellisuutta tukevia toiminnallisia uudistuksia ovat mm. yksiköiden ja tehtävien yhdistämiset, henkilöstön työnjaon uudistaminen, paikallisten palvelujen ja alueellisen konsultaation järjestäminen, tehokkaiden toimintamallien omaksuminen sekä osaamista parantavien työtapojen käyttöönotto. Lisäksi työvoimavajeen korvaamisessa keskeiselle sijalle nousevat mm. työhyvinvoinnin kehittäminen, yhteistyö ja ulkoistaminen sekä teknologian kehittäminen. Myös onnistuneella talous- ja työllisyyspolitiikalla on oma merkityksensä. Miten onnistutaan pitämään eläkeikäinen väestö työelämässä tai miten onnistutaan houkuttelemaan työkykyisiä eläkeläisiä ja muuta työvoiman ulkopuolella olevaa työkykyistä väestöä ainakin ajoittain töihin? Tärkeää on lisäksi huolehtia alan vetovoimaisuuden säilymisestä. Riittävän ja osaavan henkilöstön saatavuus on varmistettava erilaisin keinoin. Onnistunut rekrytointi ja vetovoimainen työnantajakuva on nostettu esiin myös HUS:n strategiassa. Strategisissa linjauksissa painotetaan, että HUS:n tulee käyttää taloussuunnittelukaudella kaikki innovatiiviset henkilöstöpolitiikan keinot ja mahdollisuudet, mukaan lukien työvoiman 12 HYKS-sairaanhoitoalueella Operatiivisessa tulosyksikössä toteutettu kehityshanke sairaanhoitajien rekrytoimisesta ulkomailta

13 maahanmuutto, turvatakseen työvoiman saatavuuden. Sosiaali- ja terveysala joutuu käyttämään jatkossakin monia keinoja työvoiman saamiseksi. Rekrytointi on tulevaisuudessa yhä vaikeampaa, kun työllisen työvoiman määrä laskee ja kilpailu työvoimasta kiihtyy. Opintonsa päättäneet työllistyvät heti, ulkomaalaisia pyritään rekrytoimaan ja muilta sektoreilta uudelleenkoulutetaan työntekijöitä. Väestöennusteen kenties vaikeimmin ennakoitava osa-alue on maahanmuutto. Sen merkitys on tärkeä, jos sen avulla pystytään tasapainottamaan työikäisen väestön vähenemistä. Ulkomainen työvoima ja maahanmuuttajat on nostettu esiin myös Kataisen hallitusohjelmassa ( ). Sen maahanmuuttoa käsittelevässä osuudessa todetaan, että maahanmuuttajat ovat pysyvä ja tervetullut osa suomalaista yhteiskuntaa. Hallitus pitää maahanmuuttajien kotoutumista ja syrjinnän torjuntaa keskeisenä toimintana tällä hallituskaudella. Hallituksen tavoitteena on maahanmuuttopolitiikan linja, joka tukee suvaitsevan, turvallisen ja moniarvoisen Suomen rakentamista sekä lisää Suomen kansainvälistä kilpailukykyä. Hallitusohjelmassa todetaan lisäksi, että arvioidaan maassa olevan ulkomaisen työvoiman määrä sekä työvoiman tuleva tarve ja kehitetään rekrytoinnin pelisääntöjä jatkossa toimialakohtaisesti valtiovallan ja työmarkkina- sekä yrittäjäjärjestöjen yhteisissä neuvotteluissa. Ulkomaisten työntekijöiden rekrytoinnin tulee olla eettisesti kestävää. Hallitusohjelma pyrkii vahvistamaan kaikin keinoin maahanmuuttajien kiinnittymistä suomalaiseen työelämään. Kotoutumis- ja kielikoulutuksen keskeisyys ja tärkeys tulevat esille hallitusohjelmassa useassa kohdassa. Ohjelma sisältää erillismaininnan erityisen järjestelmän luomisesta tukemaan ja kannustamaan sekä työnantajia että työntekijöitä työn ohessa tapahtuviin suomen tai ruotsin kielen opintoihin. Tavoitteena on ulottaa kielikoulutus myös maahanmuuttajien ammatilliseen koulutukseen. Huomion arvoista on, että hallitusohjelmaan on sisällytetty myös maininta ja tavoite ulkomaisten tutkintojen tunnustamisen sujuvoittamisesta. Työ- ja elinkeinoministeriön tuoreimmassa TEM-analyysissä (Koponen ym.; 43/2012) ja tiedotteessa ( ) todetaan, että sosiaali- ja terveysalalle tarvitaan ainakin uutta työntekijää vuoteen 2025 mennessä. Tämä edellyttää, että väestön palvelutarpeet myöhentyvät, työn tuottavuus kasvaa ja alan koulutukseen pääsevät valmistuvat ja siirtyvät työelämään. Vaje voi olla kuitenkin jopa , koska kaikkien ehtojen yhtäaikainen toteutuminen ei ole todennäköistä. Analyysissa päädytään selvään johtopäätökseen: sosiaali- ja terveyspalvelualalla tarvitaan merkittäviä palveluita ja tuottavuutta parantavia uudistuksia sekä työntekijöiden rekrytointia alalle Suomen ulkopuolelta. LOPPURAPORTTI 13

14 3 Kehityshankkeen hallinto 3.1 Päätös hankkeen käynnistämisestä ja yhteistyösopimuksen solmiminen Kansainvälisen rekrytoinnin kehityshanke käynnistyi Operatiivisessa tulosyksikössä HYKS-sairaanhoitoalueen johtaja Martti Syrjälän aiesopimusta koskevalla päätöksellä Varsinainen sopimus solmittiin Jorma Lauharannan toimesta. Yhteistyökumppaneita olivat HYKS:n Operatiivinen tulosyksikkö, Opteam sekä Laurea ammattikorkeakoulu. Sopijaosapuolten yhteisen kehityshankkeen tarkoituksena oli kehittää Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirille toimintamalli, jolla voidaan rekrytoida sairaanhoitopiirin tarpeisiin laadukasta henkilökuntaa ulkomailta ja kotouttaa saapuvat työntekijät suomalaiseen yhteiskuntaan ja työyhteisöön. Toimintamallia lähdettiin pilotoimaan HYKS:n Operatiivisessa tulosyksikössä rekrytoimalla 20 filippiiniläistä sairaanhoitajaa ensi vaiheessa kahden vuoden määräajaksi. Hankkeelle nimettiin työryhmä , joka on sittemmin toiminut hankkeen ohjausryhmänä. Ohjausryhmä kokoontui keskimäärin kerran kuukaudessa, yhteensä 34 kertaa. Ohjausryhmän keskeisimpänä tehtävänä oli huolehtia hankkeen etenemisen kannalta keskeisten asioiden valmistelusta ja sopia kulloinkin ajankohtaisten asioiden edellyttämistä toimenpiteistä ja vastuista. Avoimesta tiedotuksesta huolehdittiin alusta lähtien. Ohjausryhmä vastasi mm. lehdistötilaisuuksien valmistelusta ja tutustumiskäyntien järjestämisestä median toivomiin työyksiköihin. Keskeistä oli myös hankkia ja käsitellä osastoilta tulevaa palautetta. Ohjausryhmän toimesta toteutettiin useita seurantakyselyjä mentoreille, filippiiniläishoitajille ja osastonhoitajille. Kyselyiden aiheina olivat mm. rekrytoitujen sairaanhoitajien ammatillinen ja kielellinen edistyminen, työhön liittyvä valmennus ja perehdyttäminen sekä työyhteisöön integroituminen. Näiden lisäksi palautetta pyydettiin lähtömaavalmennuksesta ja ensimmäisten viikkojen perehdytysajasta Suomessa. Hankkeelle ei nimetty erillistä projektiryhmää. Tarkoituksenmukaisimmaksi katsottiin pienryhmien perustaminen tärkeimpien asiakokonaisuuksien valmisteluun ennen filippiiniläishoitajien Suomeen tuloa. Näitä olivat kielimateriaalityöryhmä, työyhteisövalmennustyöryhmä, työ- ja palvelussuhdetyöryhmä, asuntotyöryhmä, Solid-rahastotyöryhmä, mentori opettajatyöryhmä ja viestintätyöryhmä. 3.2 Ohjausryhmän kokoonpano Ohjausryhmään nimettiin jäseniä HUS:n yhtymähallinnosta, HYKS-sairaanhoitoalueelta, Operatiivisesta tulosyksiköstä sekä edustajat työntekijäjärjestöjen ammattiosastoista (Tehy ry. ja Super ry.). Opteamista ja Laurea ammattikorkeakoulusta oli kummastakin kaksi jäsentä. Hankkeen puheenjohtajaksi nimettiin HYKS-sairaanhoitoalueen henkilöstöjohtaja. Työryhmän kokoonpanoa tarkistettiin henkilövaihdosten vuoksi , ja ohjausryhmän puheenjohtajuus siirtyi Operatiivisen tulosyksikön johtavalle ylihoitajalle. 14 HYKS-sairaanhoitoalueella Operatiivisessa tulosyksikössä toteutettu kehityshanke sairaanhoitajien rekrytoimisesta ulkomailta

15 Taulukko 3. Kehityshankkeen ohjausryhmässä (sen eri vaiheissa) mukana olleet. Kirsi Sillanpää henkilöstöjohtaja HYKS-sairaanhoitoalue Arja Tuokko johtava ylihoitaja HYKS, Operatiivinen tulosyksikkö Jarmo Nivalainen osastoryhmän päällikkö HYKS, Operatiivinen tulosyksikkö Riitta Lehtonen viestintäpäällikkö HUS, yhtymähallinto Anne-Maria Mäkinen palvelussuhdejohtaja HUS, yhtymähallinto Tiina Salovaara sairaanhoitaja HYKS, Operatiivinen tulosyksikkö Minna Vanhala-Harmanen toimitusjohtaja Opteam Yhtiöt Oy Päivi Mäenpää HR-konsultti Opteam Yhtiöt Oy Jaana Kaarela viestinnästä vastaava johtaja Opteam yhtiöt Oy Jouni Koski vararehtori Laurea ammattikorkeakoulu Pirjo Tiirikainen kehittämispäällikkö Laurea ammattikorkeakoulu Taina Viiala johtaja Laurea ammattikorkeakoulu Marja Tanskanen lehtori Laurea ammattikorkeakoulu Reija Sjöholm henkilöstön edustaja Tehy ry. Satu Laurila henkilöstön edustaja Super ry. Tiina Herranen johdon sihteeri HYKS-sairaanhoitoalue Helena Koikkalainen toimistosihteeri HYKS, Operatiivinen tulosyksikkö 3.3 Työryhmätyöskentely Ohjausryhmän alaisuudessa työskenteli seitsemän eri tehtäviä varten perustettua työryhmää. Ryhmät toimivat tarpeen mukaan kunnes ryhmän toiminnalle asetetut tavoitteet oli saavutettu. Valittu työskentelymalli toimi hyvin, ja asetetut tavoitteet saavutettiin. Solid-rahastotyöryhmän osalta on todettava, että haettua rahoitusta ei myönnetty. Työryhmät, kunkin työryhmän pääasiallinen vastuutaho sekä tehtävä on esitetty taulukossa 4. LOPPURAPORTTI 15

16 Taulukko 4. Pilottihankkeen tueksi perustetut työryhmät. Työryhmä Vastuutaho Tehtävä Kielimateriaalityöryhmä Opteam Ammatillisen, räätälöidyn kielikoulutusmateriaalin validointi Työyhteisövalmennustyöryhmä Työ- ja palvelussuhdetyöryhmä Opteam HYKS-sairaanhoitoalue ja Operatiivinen tulosyksikkö Työyhteisövalmennuksen suunnittelu Työ- ja palvelussuhdeasiat Asuntotyöryhmä Opteam Asuntojen hankkiminen ja asuntoasiat Solid-rahastotyöryhmä Mentori opettajatyöryhmä Viestintätyöryhmä Opteam, HYKS-sairaanhoitoalue, Operatiivinen tulosyksikkö Laurea ammattikorkeakoulu HUS, HYKS-sairaanhoitoalue, Operatiivinen tulosyksikkö, Opteam, Laurea ammattikorkeakoulu Tukirahoitushaku Sisäasiainministeriön Solid-rahastosta otsakkeella Innovatiiviset kotouttamismenetelmät Mentoriohjelman laatiminen ja valmennus Viestinnän suunnittelu ja toteutus 3.4 Valvira-yhteistyö Yhteistyö ja kontaktit Valviran suuntaan nähtiin hankkeen virallisesti käynnistyttyä tarpeellisina, koska tarkoituksena oli luoda malli, jonka mukaisesti voitaisiin myös tulevaisuudessa rekrytoida sairaanhoitajia EU/ETA-maiden ulkopuolelta. Valvirassa katsottiin, että Filippiineillä tutkinnon suorittaneiden sairaanhoitajien tulee Suomessa työskennellä aluksi vähintään kolmen kuukauden ajan harjoittelijana laillistetun ammatinharjoittajan välittömässä ohjauksessa. Lisäksi heidän tuli läpäistä ammattikorkeakoulun järjestämä kliininen testi sekä Jyväskylän yliopiston järjestämä valtakunnallinen suomen kielen testi. Tämän jälkeen heidän oli mahdollista hakea määräaikaista lupaa toimia sairaanhoitajan tehtävissä. Lopullisen laillistuksen he saisivat suoritettuaan sairaanhoitajan tutkinnon ammattikorkeakoulun heille yksilöllisesti muokatun opetussuunnitelman mukaisesti. Valvirassa nähtiin hyvänä ajatus valtakunnallisen mallin luomisesta EU/ETA-maiden ulkopuolelta rekrytoitavia sairaanhoitajia varten. Valviran näkemyksen mukaan ulkomailla sairaanhoitajan tutkinnon suorittaneiden ei kuitenkaan jatkossa pidä hakeutua tutkintoon johtavaan koulutukseen Suomessa, vaan heidän tulee täydentää opintojaan vastaamaan suomalaista tutkintoa ja läpäistä kliiniset testit sekä suomen kielen testi. Tämän tavoitteen mukaisesti sovittiin, että asia viedään ammattikorkeakoulujen rehtorineuvostoon, jonka ohjauksessa valmistellaan täydennyskoulutussuunnitelma Valviralle esiteltäväksi. 16 HYKS-sairaanhoitoalueella Operatiivisessa tulosyksikössä toteutettu kehityshanke sairaanhoitajien rekrytoimisesta ulkomailta

17 4 Kehityshankkeen tarkoitus ja tavoitteet Kehityshankkeen avulla pyrittiin 1. selvittämään voidaanko ulkomaisen työvoiman rekrytoinnilla helpottaa Operatiivisen tulosyksikön työvoimavajetta ja sairaanhoitajapulaa 2. luomaan eettinen, kansainvälisen rekrytoinnin malli suomen kieltä taitavan, laadukkaan henkilökunnan rekrytoimiseksi suomalaiseen terveydenhuoltoon ja vaativaan erikoissairaanhoitoon, ja rekrytoidun henkilöstön kotouttamiseksi suomalaiseen yhteiskuntaan, työkulttuuriin ja työyhteisöön. Kehityshankkeen lopputuloksena tavoiteltiin onnistunutta, menestyksekästä toimintamallia kansainvälisen työvoiman rekrytoimiseksi helpottamaan työvoimapulaa. Siinä olisi kuvattu tarkasti rekrytointiprosessin vaiheet osaamis- ja osaajavajeen kartoittamisesta haastattelu- ja valintaprosessiin sekä laillistumiseen tähtäävä lisäkoulutus, perehdyttäminen ja mentorointi, työyhteisövalmennus sekä kohdeyksiköissä työskentely. Tärkeä osa prosessia olisi kaikkien osapuolien opastaminen suvaitsevaisuuteen ja monimuotoisuuden hyväksymiseen. Kehityshankkeesta ei lähdetty hakemaan nopeaa apua akuuttiin henkilöstövajeeseen, tähtäin oli pidemmällä. Työperäinen maahanmuutto nähtiin välttämättömyytenä pahenevasta työvoimapulasta selviytymiseksi. LOPPURAPORTTI 17

18 5 Kehityshankkeen vaiheistus, arviointi ja tulokset Kehityshankkeessa toteutettiin, lähinnä osallistujaorganisaatioiden omaa käyttöä varten, väliarviointi ja sen tulosten raportointi ( ). Em. syystä tässä loppuraportissa ei asioiden kuvauksessa kaikilta osin edes tavoitella kovin yksityiskohtaista tarkastelutasoa. Laurea AMK on laatinut osuudestaan oman arvioinnin ja loppuraportin (Tanskanen, M. & Putkonen, P Filippiiniläisten sairaanhoitajien pilottiprojekti. Loppuraportti, Tikkurila Laurea). Kehityshanke voidaan vaiheistaa ja kuvata Operatiivisen tulosyksikön ja Opteamin näkökulmasta kuvion 3 mukaisesti. 5.1 Vaiheistus Alla on esitetty rekrytointi- ja kehityshankkeen vaiheet jatkumolla rekrytointipäätöksestä kaksivuotisen määräaikaisen työsopimuksen päättymiseen. Valinnat 8. Kliininen kuulustelu Maahantulojärjestelyt Työyhteisövalmennus 7. YKI3 Työlupahakemukset 6. Harjoittelujakso Työsopimukset 5. Valintakoe 2. Sopimus 1. Rekrytointipäätös. 4. Lähtömaavalmennus 3. Haastattelumatka Kielitestit, -materiaalit ja seuranta Tilapäinen lupa 9. Sairaanhoitajan (amk) tutkinto Kohti itsenäistä sairaanhoitajuutta Mahdollinen perheenyhdistyminen Vertaistuki, tukiryhmätoiminta 13. Mentorointi, perehdytys 12. Kielikoulutus 11. Ohjausryhmätoiminta, seuranta, arviointi Kuvio 3. Kehityshankkeen vaiheistus 1. Rekrytointipäätös vaati luonnollisesti paitsi omat sisäiset prosessinsa HUS:n johdon tasolla, HYKS-sairaanhoitoalueella ja Operatiivisessa tulosyksikössä, myös tapaamiset Opteamin sekä tutkintoon johtavan koulutuksen järjestäjän, Laurean, kanssa. 2. Sopimus allekirjoitettiin HYKS-sairaanhoitoalueen, Laurea AMK:n ja Opteamin kesken, ja hankkeelle perustettiin ohjausryhmä. Sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen määriteltiin rekrytointikriteerit. 18 HYKS-sairaanhoitoalueella Operatiivisessa tulosyksikössä toteutettu kehityshanke sairaanhoitajien rekrytoimisesta ulkomailta

19 3. Filippiineillä esikarsitut hakijat (n=53) haastateltiin kahden Operatiivisen tulosyksikön ja yhden Opteamin edustajan toimesta. 4. Haastatelluista valittiin lähtömaavalmennukseen muutama henkilö enemmän kuin tavoitteena oli rekrytoida (n=30): toteutuneena oletuksena oli, että kaikki eivät kykenisi tai haluaisi viedä päätökseen yhdeksän kuukauden mittaisia lähtömaassa järjestettyjä kieliopintoja. Lähtömaavalmennuksessa käytettävä ammatillinen materiaali räätälöitiin, ja suomen kielen oppimista seurattiin testein. Valmennus sisälsi myös työelämä-, yhteiskunta- ja kulttuuritietoutta. Työyhteisövalmennukset toteutettiin Suomessa keväällä 2010, ennen valittujen filippiiniläishoitajien Suomeen tuloa. Valmennus koostui Operatiivisen tulosyksikön osuudesta, jossa valotettiin mm. rekrytoitavien palvelussuhteen ehtoja, hankkeen taustaa ja toteutustapaa. Opteamin osuus tarjosi tietoa kielikoulutuksesta ja monikulttuurisuudesta. 5. Laurea AMK järjesti Filippiineillä valituille (n=25) helmikuussa 2010 valintakokeen tutkintoon johtavaan koulutukseen. Työ- ja oleskelulupahakemukset pantiin vireille Suomessa, ja henkilökohtaiset työsopimukset sijoituspaikkoineen toimitettiin Filippiineille allekirjoitettaviksi. Tulijoista 20 sijoittuisi HYKSiin ja 5 Hatanpään sairaalaan Tampereelle. Maahantulo- ja asuntojärjestelyt aloitettiin valintakoetulosten selvittyä. 6. Filippiiniläishoitajien Suomeen tulo myöhästyi muutaman päivän Islannissa tapahtuneen tulivuorenpurkauksen aiheuttaman tuhkapilven vuoksi. Opteam vastasi matka- ja asumisjärjestelyistä. Tulijoille oli järjestetty kalustetut yhteisasunnot. Maahantuloon liittyvät viranomais- ja pankkimuodollisuudet hoidettiin maassa oleskelun ensipäivinä. Työnteko harjoittelijana Operatiivisen tulosyksikön eri sairaaloissa alkoi kolmen kuukauden harjoittelujaksolla, jonka Valvira oli määrännyt työsuhteen alkuun. Harjoittelujakso oli yksi tilapäisen luvan saamisen ehdoista. 7. Harjoittelun lisäksi tilapäinen lupa edellytti yleisessä kielikokeessa osoitettua suomen kielen taitoa tasolla kolme (YKI3). 8. Hyväksytysti suoritettu kliininen kuulustelu oli kolmas tilapäisen luvan edellytys. 9. Opinnot Laurea AMK:ssa alkoivat toukokuun alussa Hoitajista 16 suoritti suomenkielisen sairaanhoitajan (AMK) tutkinnon toukokuussa 2011 noin vuosi Suomeen tulostaan ja yksi marraskuussa Itsenäinen sairaanhoitajuus ei kaikkien kohdalla ole vielä täysin saavutettu, mutta jokainen kehittyy sitä kohti yksilöllisessä tahdissa. 10. Ensimmäiset perheenyhdistämishakemukset on toimitettu Suomen suurlähetystöön Manilaan, ja raportin kirjoitusvaiheessa neljä perhettä on jo yhdistynyt. LOPPURAPORTTI 19

20 11. HYKS-sairaanhoitoalueen johtaja Martti Syrjälä allekirjoitti päätöksen ohjausryhmän perustamisesta Ohjausryhmän toiminta on jatkunut huhtikuuhun 2012 asti. Ryhmä on vastannut hankkeen toteutuksen sekä seurannan ja arvioinnin lisäksi myös yhteistyöstä Valviran kanssa. 12. Kielikoulutus aloitettiin lähtömaassa ja se jatkui Suomessa heti kesäkuusta 2010 lähtien erimittaisissa ja laajuisissa jaksoissa myös sairaanhoitajien valmistumisen jälkeen (katso liite 1.). 13. Mentorointi ja perehdytys käynnistyivät sairaanhoitajien saavuttua Suomeen tutkintoon johtavan koulutuksen rinnalla. Mentorointi on jatkunut tarvittavassa määrin myös sairaanhoitajien valmistumisen jälkeen. 14. Vertaistuen ja tukiryhmätoiminnan merkitys korostuivat hankkeen aikana. Alunperin prosessiin kuuluvien tapaamisten määrää lisättiin tarvetta vastaavaksi, ja tapaamisia järjestettiin sekä eriytetysti että yhteisesti filippiiniläisille sairaanhoitajille, mentoreille, osastonhoitajille ja osastoryhmien päälliköille. 5.2 Arviointi ja palaute Kehityshankkeeseen liittyvää palautetta kerättiin ja systemaattista arviointia tehtiin koko hankkeen ajan kattavasti ja monipuolisesti. Palaute oli tavallisimmin joko hoitohenkilökunnan tai filippiiniläissairaanhoitajien taholta esitettyä ns. spontaanipalautetta ohjausryhmän jäsenille ja esimiehille tai erilaisissa kokouksissa ja tapaamisissa esitettyä sanallista ajatusten vaihtoa ja kommentointia. Ajankohtainen palaute käsiteltiin aina hankkeen ohjausryhmässä. Myös julkisessa sanassa käytävää keskustelua seurattiin aktiivisesti. Pilottihankkeen viestinnästä vastasi hankkeen ohjausryhmä, jonka apuna viestinnän suunnittelussa ja toimenpiteiden toteuttamisessa toimi erillinen viestinnän pienryhmä. Hanketta koskevat tiedustelut ja haastattelut ohjattiin HUS:ssa ohjausryhmän puheenjohtajalle Kirsi Sillanpäälle, ja myöhemmässä vaiheessa Arja Tuokolle, sekä Opteamissä toimitusjohtaja Minna Vanhala-Harmaselle. Viestinnässä, sekä sisäisessä että ulkoisessa, painotettiin ennakointia ja avoimuutta. Pääasiallisena viestintäkanavana käytettiin kasvokkain tapahtuvaa viestintää, jonka lisäksi hyödynnettiin verkkoviestintää, sähköpostiviestintää sekä painettua materiaalia. Hankkeeseen liittyen järjestettiin myös kaksi lehdistötilaisuutta. Pilottihanke herätti runsaasti kiinnostusta ja oli esillä useaan otteeseen niin valtakunnanverkossa mm. eri kanavien uutislähetyksissä ja YLE 1:n aamu-tv:ssä kuin paikallistasolla YLE:n alueuutisissa. Lisäksi hanke kiinnosti niin aikakausi- kuin sanomalehdistöä (lähinnä Helsingin Sanomat ja Aamulehti). Myös HUS:n yhteisölehti Husari kirjoitti hankkeesta. Sähköisessä mediassa käytyä keskustelua ei seurattu aktiivisesti. Hankkeeseen liittynyt kirjoittelu oli myönteistä ja asiallista. Pilottihankkeen viestintä oli onnistunutta, ja organisaation johdon näkyvä tuki vahvisti hankkeen pääviestien läpivientiä. Päätason viestintäsuunnitelman lisäksi on kuitenkin aiheellista tehdä jatkossa myös erillinen viestintäsuunnitelma työyhteisöviestintään ja päivittää sitä aina uusien tarpeiden ilmetessä. Työyksiköiden lähiesimiesten aikaisempi sitouttaminen ja ottaminen entistä aktiivisemmin mukaan hank- 20 HYKS-sairaanhoitoalueella Operatiivisessa tulosyksikössä toteutettu kehityshanke sairaanhoitajien rekrytoimisesta ulkomailta

21 keen eteenpäin viemiseen mahdollistaisi nykyistäkin onnistuneemman lopputuloksen, ja varmistaisi osaltaan, että viestit tavoittavat kaikki hankkeelle oleelliset ammattiryhmät vieläkin paremmin. Jatkuvaa arviointia tehtiin osana normaalia esimiestyötä ja perehdytysprosessia, sekä osana työharjoittelua ja oppimista. Lisäksi filippiiniläissairaanhoitajien osaamista arvioitiin kahdesti hankkeen aikana tätä tarkoitusta varten erikseen luodulla mittarilla. Vastaaminen tapahtui sähköisesti, ja se oli mahdollista tehdä joko suomeksi tai englanniksi. Mittari oli osin samansisältöinen, osin eriävä kirurgisten vuodeosastojen ja leikkausosastojen välillä. Seurantakyselyssä oli seuraavat osa-alueet: A) toimiminen työyhteisön jäsenenä (7 muuttujaa), B) ammatillinen selviytyminen työtehtävissä (vuodeosastoilla 10 muuttujaa / leikkausosastoilla 14 muuttujaa), C) kommunikointitaito työtehtävissä suomen kielellä (vuodeosastoilla 18 muuttujaa / leikkausosastoilla 10 muuttujaa) sekä D) vuorovaikutus ja yhteistyö harjoittelijan ja mentorin välillä (4 muuttujaa). Osaamisen arviointi sisälsi rekrytoidun itsearvioinnin sekä mentorin ja/tai esimiehen antaman arvioinnin. Osaamisen arvioinnissa käytetty asteikko oli jana, jossa janan ääripäät olivat kehitettävää vahvoilla. Suoriutuvan taso sijoittui janan keskelle. Arvioille pyydettiin myös perusteet. Annetut arvioinnit olivat kvantifioitavissa asteikolla Kyselylomake liitteenä 2. Ensimmäiseen kyselyyn ja osaamisen arviointiin vastasi tammikuussa 2011 yhteensä 39 henkilöä, joista filippiiniläissairaanhoitajia oli 14 ja heidän mentoreitaan ja esimiehiään 25. Mentorit olivat arvioinneissaan kriittisempiä (keskiarvo kaikista väittämistä 4,66) kuin filippiiniläissairaanhoitajat itse (ka. 5,88). Huonoimmat osaamisarviot liittyivät kommunikointiin puhelimessa niin osaston ja jatkohoitoyksikön välillä (ka 2,27) kuin sairaalassa eri osastoilla ja eri yksiköiden välillä (ka. 2,64). Parhaimmat osaamisarviot koskivat työaikojen täsmällistä noudattamista ja poikkeamista sopimista (ka. 7,58). Esimiesten antaman palautteen perusteella rekrytoitujen sairaanhoitajien väliset yksilölliset erot tulivat hyvinkin selvästi esille. Kommentoituja eroja oli paitsi suomen kielen osaamisessa myös ammatillisessa osaamisessa ja sen esilletuomisessa. Yleinen kommentti oli, että puutteellinen suomen kielen osaaminen estää täysipainoisen ammatillisen osaamisen esilletuomisen. Työkulttuuriset erot näkyivät arjessa mm. filippiiniläissairaanhoitajien odotuksina selkeistä tehtäväksiannoista, vaikeutena ilmaista osaamattomuutta ja ymmärtämättömyyttä sekä kasvojen menettämisen pelkona. Esimiesten mukaan hyvä perehdytys oli kuitenkin edesauttanut rekrytoitujen sopeutumista ja suoriutumista työtehtävistä. Myös rekrytoitujen erilaiset luonteenpiirteet saivat palautteessa mainintoja. Kommunikointia edesauttavina mainittiin rohkeus, avoimuus ja iloisuus. Ujous ja etenkin arkuus käyttää suomen kieltä puolestaan koettiin arviointia vaikeuttavana tekijänä. Kaiken kaikkiaan rekrytoidut olivat esimiesten mielestä iloisia, sinnikkäitä ja tunnollisia. Keväällä 2011 kerättiin vielä erikseen lähiesimiehiltä ja mentoreilta tarkennettua LOPPURAPORTTI 21

22 osaamistietoa niiden yhdeksän filippiiniläissairaanhoitajan osalta, joiden kielellinen ja ammatillinen osaaminen ei ollut edistynyt odotetulla tavalla toivotussa aikataulussa. Edellä mainittujen arviointien lisäksi filippiiniläissairaanhoitajilta kerättiin palautetta rekrytointihankkeesta paitsi meneillään ollutta pilottia silmällä pitäen, myös pyrkimyksenä kehittää rekrytointiprosessia mahdollisia jatkohankkeita ajatellen. Loppuvuodesta 2010 tehdyssä ja leikkausosastoille suunnatussa suullisessa kyselyssä (n=12; osastoryhmän päällikkö Nivalainen) filippiiniläissairaanhoitajien itsensä mielestä ehdottomasti vaikeinta oli suomen kieli ja sen oppiminen, minkä mainitsivat ykkösasiana kaikki haastatellut. Lisäksi haasteelliseksi koettiin mm. sairaanhoitajatutkinnon päivittämisen työläys (Laureassa tehtävien opintojen laajuus, vaikeus, stressaavuus ja aikataulun tiukkuus), sairaanhoitajan erilainen työrooli, sopeutuminen työyhteisöön, tulijoille yhteisen luentotyyppisen alkuperehdytyksen vähäisyys, Suomen sää, ruoka ja ympäristö sekä se, että pystyy säästämään niin vähän ( kaikki on niin kallista ja verotus on korkea ). Useamman haastatellun mainitsemia positiivisia yllätyksiä ja asioita olivat mm. työtoverit ja se, miten kaikki auttavat ja kannustavat sekä hyvä yhteistyö leikkausryhmän jäsenten kesken. Pyydettäessä arviota tyytyväisyydestä asteikolla 0 10 filippiiniläisleikkaushoitajien arviot olivat vaihteluvälillä 5 10 keskiarvon ollessa 7,3. Kaikki haastatellut ilmaisivat tyytyväisyytensä nykyiseen työpisteeseensä. Haastattelurunko liitteenä 3. Kaikille filippiiniläissairaanhoitajille annettiin/lähetettiin vastattavaksi Palautekysely Suomeen rekrytoinnista. Kyselyyn vastasi syksyn 2011 ja kevään 2012 aikana yhdessä tai erikseen kahdeksan henkilöä, neljä vuodeosastolta ja neljä leikkausosastolta. Kyselylomake esitetään liitteenä 4, ja kysymysten oheen on kirjattu saatujen vastausten keskeisin sisältö. Viimeisimmän seurantakyselyn mukaan kaikki olivat edistyneet sekä kielellisesti että ammatillisesti, vaikka rekrytoitujen henkilökohtaiset erot näkyivät edelleen. Toiset työskentelivät ja selviytyivät siinä missä muutkin tiimin jäsenet, toisilla kielitaidon hidas karttuminen vaikeutti edelleen itsenäistä, kokonaisvaltaista työskentelyotetta. Mentoreiden aktiivinen rooli oli avainasemassa filippiiniläisten sairaanhoitajien saavuttua Suomeen, ja heitä pyydettiin antamaan palautetta herkästi. Saadun palautteen perusteella filippiiniläiset sairaanhoitajat olivat sitoutuneita, ahkeria ja motivoituneita. Suomen kielen taidon kehittyminen näytti määrittelevän pitkälle sitä, miten nopeasti rekrytoitu nivoutui osaksi työyhteisöä. Kielitaito on olennainen sairaanhoitajan roolin omaksumisessa: kielen ymmärtäminen tuo varmuutta toimia uudessa ympäristössä. Heikko kielitaito vaikuttaa kaikkeen tekemiseen. Hankkeen edetessä rekrytoitujen väliset yksilölliset erot korostuivat: oli niitä, jotka olivat todella pitkällä suomalaisessa sairaanhoitajuudessa ja toisaalta niitä, joilla oli vielä matkaa täysin itsenäiseen työskentelyyn. Tulevaisuudessa kielitaidon tulee olla vankempi Suomeen tullessa. Sairaanhoitajan työ ja tehtävät ovat erilaiset eri toimintaympäristöissä, ja painotus esimerkiksi kielellisen osaamisen kohdalla erilaista eri osastoilla. Kommunikointi tajuttoman tehohoitopotilaan tai leikkauspotilaan kanssa on erilaista, ja vaatii erilaista osaamista, kuin vaade pystyä haastattelemaan potilasta tai omaisia esimerkiksi sairaa- 22 HYKS-sairaanhoitoalueella Operatiivisessa tulosyksikössä toteutettu kehityshanke sairaanhoitajien rekrytoimisesta ulkomailta

23 laan tulo- tai kotiutusvaiheessa. Yhteistä kaikille toimintaympäristöille on kuitenkin vaatimus pystyä kommunikoimaan eri henkilöstöryhmien kesken kaikesta potilaan hoitoon liittyvästä ymmärrettävästi ja yksiselitteisesti. Kaikkiin toimintaympäristöihin liittyy omat haasteensa. Hoitajia sijoitettaessa on joka tapauksessa hyvä valita sellainen työympäristö, joka tarjoaa riittävästi toistoa ja rutiineja ja jossa on riittävästi henkilöstöä mentoroinnin varmistamiseksi. Ehdottoman tärkeää kielen oppimisen kannalta on myös se, että työyksiköissä kommunikoidaan ensisijaisesti suomeksi. Vaikka kehitystä oli tapahtunut, suurin haaste mentoreiden antaman palautteen valossa oli edelleen puhelimessa kommunikointi. Tulohaastattelu, jatkohoidosta keskusteleminen sekä omaisten tukeminen vakavaan sairauteen tai kuolemaan liittyen olivat vielä haasteellisia tilanteita. Oma-aloitteisuus ja vastuun ottaminen osaamisen ja tehtäväkuvan rajoissa oli selkeästi parantunut, samoin toiminnan priorisointi ja aseptisen työskentelyn hallinta. Leikkausosastoilla ja kirurgisilla vuodeosastoilla työskentelevien välillä ei kyselyiden mukaan ollut suuria eroja. Erot rekrytoitujen välillä näyttivät olevan yksilöllisiä. Myös samaa rekrytoitua arvioivien mentoreiden näkemyksissä oli eroja. Ensimmäisessä seurantakyselyssä mentoreiden antamissa arvioissa rekrytoidun suoriutumisesta ja rekrytoitujen itsearvioissa oli suurehkojakin eroja. Yleensä mentori oli kriittisempi osaamisen suhteen kun taas rekrytoitu hoitaja arvioi suoriutumisensa olevan korkeammalla tasolla. Jälkimmäisessä kyselyssä arviot olivat lähempänä toisiaan ja paremmin linjassa toistensa kanssa. Osat olivat myös aika usein vaihtuneet siten, että mentori arvioi rekrytoidun suoriutumisen olevan korkeammalla tasolla kuin rekrytoitu itse. Mentorit kokivat mentoroinnin pääosin antoisana, mutta vaativana ja raskaanakin tehtävänä. Suurin osa heistä olisi kuitenkin tarvittaessa ja yhtä kokemusta rikkaampana valmis uuteen hankkeeseen. Ammattijärjestöjen henkilöstöedustajien aktiivinen osallistuminen hankkeen ohjausryhmätyöskentelyyn oli tärkeää mm. sitoutumisen, viestinnän, kehittämisen ja vaikuttamisen sekä hankkeen avoimuuden ja läpinäkyvyyden näkökulmista. Loppuraporttia varten ohjausryhmässä mukana olleilta Tehy ry:n ja Super ry:n edustajilta pyydettiin erikseen omat näkemykset ja arvioinnit pilottihankkeesta. Nämä esitetään liitteessä 5. LOPPURAPORTTI 23

Kymenlaakson työvoimatarpeet ja yhteistyö tulevaisuuden haasteiden ennakoinnissa

Kymenlaakson työvoimatarpeet ja yhteistyö tulevaisuuden haasteiden ennakoinnissa Kymenlaakson työvoimatarpeet ja yhteistyö tulevaisuuden haasteiden ennakoinnissa Onko pula sairaanhoitajista totta? Meillä on monia erilaisia vaihtoehtoja toimia. Voiko ulkomailta rekrytointi olla yksi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 Reijo Ailasmaa +358 29 524 7062 reijo.ailasmaa@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA 2015 2016 Rehtorin päätös 22.4.2015 SISÄLTÖ 1 Yliopisto työympäristönä...1 2 Yliopisto opiskeluympäristönä...4 3 Yliopisto yhteiskunnallisena vaikuttajana...6

Lisätiedot

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke - Miksi - Tavoitteet - Toimenpiteet Lasse Ala-Kojola, Mervi Karikorpi, Pirkko Pitkäpaasi, Birgitta Ruuti, Anne-Mari Tiilikka Erinomainen valinta! Uusia ammattiosaajia,

Lisätiedot

Kesätyökysely työnantajille Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto

Kesätyökysely työnantajille Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto Kesätyökysely työnantajille 2012 Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto Tutkimuksen toteutus Mitä tutkittiin? Tavoitteena selvittää työnantajien käytäntöjä kesätyöntekijöiden

Lisätiedot

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA Helena Rasku-Puttonen Karvin kuulemiskierros KARVIn laatutunnus myönnetty Jyväskylän yliopistolle Mistä kertoo? Jyväskylän yliopistossa on vahva jatkuvan kehittämisen

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRESURSSIPÄÄLLIKKÖ PIA KEIJONEN Henkilöstötoimikunta 1

HENKILÖSTÖRESURSSIPÄÄLLIKKÖ PIA KEIJONEN Henkilöstötoimikunta 1 HENKILÖSTÖRESURSSIPÄÄLLIKKÖ PIA KEIJONEN 11.06.2015 4.6.2015 Henkilöstötoimikunta 1 PEREHDYTYS- JA LÄHTÖKYSELYT 2014 Vuoden 2014 toteutettujen kyselyjen tulokset sekä toteutuksen kehittäminen 2015 2 VUONNA

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Ammattipätevyyden tunnustaminen Pirjo Pennanen Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira

Ammattipätevyyden tunnustaminen Pirjo Pennanen Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira Ammattipätevyyden tunnustaminen Pirjo Pennanen Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira 10.5.2011 Pirjo Pennanen 1 Lainsäädäntö - Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

Kansainvälistyvä korkeakoulu - Kansallisen strategian valmistelun käynnistämisseminaari

Kansainvälistyvä korkeakoulu - Kansallisen strategian valmistelun käynnistämisseminaari Kansainvälistyvä korkeakoulu - Kansallisen strategian valmistelun käynnistämisseminaari AMMATTIKORKEAKOULUJEN NÄKEMYKSET 27.02.2008 - Helsinki Timo Luopajärvi Kehittämissuunnitelman taustat Kansainvälistyminen

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1 Ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin työtehtävät Seuraavassa on kuvattu ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin mukaisesti siihen

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta Pirjo Kovalainen

Nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta Pirjo Kovalainen Nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta Pirjo Kovalainen 19.5.2016 Nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta Osaamiskartan laatiminen aloitettiin osana laajempaa laadun arviointityökalujen kehittämisen

Lisätiedot

Valtion I kotouttamisohjelma

Valtion I kotouttamisohjelma Valtion I kotouttamisohjelma 7.6.2012 Lähtökohdat Maahanmuutto Suomeen kasvaa ja monipuolistuu: Nyt 170 000 ulkomaan kansalaista Vuonna 2020 Jo 330 000 ulkomaan kansalaista Yli puolet kaikista maahanmuuttajista

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Sairaanhoitajan tehtävissä tilapäisesti toimineiden opiskelijoiden perehdytys

Sairaanhoitajan tehtävissä tilapäisesti toimineiden opiskelijoiden perehdytys Sairaanhoitajan tehtävissä tilapäisesti toimineiden opiskelijoiden perehdytys SELVITYKSIÄ 2:2017 Helsinki 2017 ISSN 1799-7860 (Verkkojulkaisu) ISSN-L 1799-7860 ISBN 978-952-5978-57-5 (pdf) 2 KUVAILULEHTI

Lisätiedot

Sitoutumisella monta määritelmää: Sitoutuminen on yksilön tahto tehdä kyseistä työtä ja olla osallistuva, kehittävä osa työyhteisöä.

Sitoutumisella monta määritelmää: Sitoutuminen on yksilön tahto tehdä kyseistä työtä ja olla osallistuva, kehittävä osa työyhteisöä. Tervetuloa Careaan Sitoutuminen Sitoutumisella monta määritelmää: Sitoutuminen on yksilön tahto tehdä kyseistä työtä ja olla osallistuva, kehittävä osa työyhteisöä. Sitoutuminen on hoitajan halua pysyä

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

Osaamisen kehittyminen ja sen mittaaminen hoitotyön taitokoulutuksissa

Osaamisen kehittyminen ja sen mittaaminen hoitotyön taitokoulutuksissa Osaamisen kehittyminen ja sen mittaaminen hoitotyön taitokoulutuksissa Henkilöstön joustava liikkuvuus - valtakunnalliset koulutuspäivät 11. 12.11.2015. Rosqvist Eerika, koulutussuunnittelija, sh, TtT

Lisätiedot

Ammatinharjoittamisoikeudet ja Terhikki-rekisteri

Ammatinharjoittamisoikeudet ja Terhikki-rekisteri Ammatinharjoittamisoikeudet ja Terhikki-rekisteri Maarit Mikkonen Ryhmäpäällikkö, Esittelijäneuvos Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira 29.10.2014 Maarit Mikkonen 1 Terhikki-rekisteri

Lisätiedot

Kevan toimintaympäristötutkimus 2016

Kevan toimintaympäristötutkimus 2016 Kevan toimintaympäristötutkimus 2016 Tutkimuksesta Keva seuraa toimintaympäristönsä keskeisiä ja ajankohtaisia muutoksia säännöllisesti toteutettavalla tutkimuksella. Otos: kuntaorganisaatiot, joissa on

Lisätiedot

Työn ja oppimisen integrointi. Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj.

Työn ja oppimisen integrointi. Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj. Työn ja oppimisen integrointi Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj. Visio Korkeakouluissa on toimivat työkalut ja toimintaympäristöt työn opinnollistamiselle. Tämä antaa opiskelijoille entistä

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen

Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen Opiskelupaikan hakijalle Suomessa ammatilliseen koulutukseen voi hakea peruskoulun tai lukion todistuksella Jos olet suorittanut koulutuksen ulkomailla, haet

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuurikysely

Turvallisuuskulttuurikysely Turvallisuuskulttuurikysely Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Turvallisuuskulttuuri On organisaation kykyä ja tahtoa ymmärtää: Millaista turvallinen

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Henkilöstösuunnitelma 2016

Henkilöstösuunnitelma 2016 Henkilöstösuunnitelma 2016 Yt-toimikunta 16.11.2015 Kunnahallitus 16.11.2015 Kunnanvaltuusto 30.11.2015 1 SISÄLLYS 1. Henkilöstösuunnitelman tavoite... 3 2. Henkilöstöpoliittiset linjaukset... 3 3. Työvoimatarpeen

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Erikoistumiskoulutusten kehittämisen väliseminaari Tervetuloa ja Arenen ajankohtaiskatsaus

Erikoistumiskoulutusten kehittämisen väliseminaari Tervetuloa ja Arenen ajankohtaiskatsaus Erikoistumiskoulutusten kehittämisen väliseminaari Tervetuloa ja Arenen ajankohtaiskatsaus Toiminnanjohtaja Riitta Rissanen, Arene ry 17.8.2016 Haaga-Helia ammattikorkeakoulu 26.8.2016 Ajankohtaista Ammattikorkeakoulujen

Lisätiedot

Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke

Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke ( Diasarja apuvälinehankkeen tämän hetkisestä tilanteesta on tarkoitettu yhteiseen käyttöön esim. yhteistoimintamenettelyyn liittyvää henkilöstön informointia

Lisätiedot

AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Johtaja Pasi Kankare

AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Johtaja Pasi Kankare AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma 20.8.2013 Johtaja Pasi Kankare Valmistelu Lähtökohtana yleissivistävälle koulutukselle kehitetty malli. AMKE ry / Johan Hahkala

Lisätiedot

ASIA: VIHREÄ KIRJA; Ammattipätevyyden tunnistamisesta annetun direktiivin uudistaminen, KOM 367

ASIA: VIHREÄ KIRJA; Ammattipätevyyden tunnistamisesta annetun direktiivin uudistaminen, KOM 367 Maiju Tuominen Lausunto OKM 01.09.2011 Helsinki ASIA: VIHREÄ KIRJA; Ammattipätevyyden tunnistamisesta annetun direktiivin uudistaminen, KOM 367 :n mielestä on arvokasta ja tärkeää, että koko EU on myös

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihdossa syvennetään maailmalla oman alan osaamista, kielitaitoa ja kansainvälisiä verkostoja. Vaihdossa hankitut tiedot,

Lisätiedot

Osaamispisteet. Vapaasti valittava

Osaamispisteet. Vapaasti valittava Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammattiopiskelun S2 3 osp Osaaminen arvioidaan opiskelijan keräämän oman alan sanaston sekä portfolion avulla. Oman alan sanavaraston Tekstien ymmärtäminen Luku- ja opiskelustrategioiden

Lisätiedot

Lite SVOL 1/ , 3 Dno 22/ /2016. Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia

Lite SVOL 1/ , 3 Dno 22/ /2016. Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia Lite SVOL 1/2.3.2016, 3 Dno 22/07.00.00/2016 Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia 2016 2019 Johdanto Tieto- ja viestintätekniikalla (TVT / ICT) tarkoitetaan kaikkea teknologiaa,

Lisätiedot

1., n= n=485 3., n=497 4., n=484 5., n=489 N., n=999

1., n= n=485 3., n=497 4., n=484 5., n=489 N., n=999 Työskentelin syventäviin tai ammattiaineisiin liittyvässä kesätyössä Olin opintoja sivuavassa kesätyössä / ns. "haalariharjoittelussa" 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1., n=350 2. n=485 3., n=497 4.,

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016. 1. Tausta

SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016. 1. Tausta SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016 1. Tausta SASKin historian ensimmäinen henkilöstöstrategia oli laadittu vuosiksi 2009 2011. Henkilöstöön liittyviä asioita oli linjattu aikaisemminkin erilaisissa dokumenteissa

Lisätiedot

Kokemuksia ja näkemyksiä korkeasti koulutettujen maahan muuttajien osaamisen arvioinnista. Riitta Metsänen Tampere

Kokemuksia ja näkemyksiä korkeasti koulutettujen maahan muuttajien osaamisen arvioinnista. Riitta Metsänen Tampere Kokemuksia ja näkemyksiä korkeasti koulutettujen maahan muuttajien osaamisen arvioinnista Riitta Metsänen Tampere 5.10.2016 Opettajien käsityksiä ja näkemyksiä osaamisen arvioinnista (Metsänen 2015) Opettajien

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ VASTUUHENKILÖ: Toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti. ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma

Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma 1(6) Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma 2(6) Sisällys 1. Yleistä 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Tilat ja ympäristö 4. Asiakkaat 5. Palvelut - sosiaalipalvelut

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

HILJAINEN TIETO KONKARILTA NOVIISILLE (Hiljaisen tiedon siirtyminen autetussa asumisessa projekti 2005-2006)

HILJAINEN TIETO KONKARILTA NOVIISILLE (Hiljaisen tiedon siirtyminen autetussa asumisessa projekti 2005-2006) HILJAINEN TIETO KONKARILTA NOVIISILLE (Hiljaisen tiedon siirtyminen autetussa asumisessa projekti 2005-2006) Projektityö on ollut osa Johtamisen erikoisammattitutkinnon suorittamista 2005-2007 Projektin

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ VASTUUHENKILÖ: Toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti. ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA

Lisätiedot

ALUESEMINAARI Tampere https://drive.google.com/file/d/0bxdgmsxgd KXZeDJNcmZMMGswLXc/view

ALUESEMINAARI Tampere https://drive.google.com/file/d/0bxdgmsxgd KXZeDJNcmZMMGswLXc/view ALUESEMINAARI Tampere 26.3.2015 https://drive.google.com/file/d/0bxdgmsxgd KXZeDJNcmZMMGswLXc/view Olipa kerran Tarina, tulevaisuus, unelmat Jouni Kangasniemi * kehittämispäällikkö * opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA HARJOITTELUKIRJA

LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA HARJOITTELUKIRJA LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA HARJOITTELUKIRJA 2 Harjoittelujaksoista Tutkintoon kuuluvan harjoittelun kokonaislaajuus on 24 op (4kk). Harjoittelu suoritetaan opiskelijan itse valitsemissa paikoissa vähintään

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

TAITO- hanke. Projektipäällikkö Katja Luojus, TtT, sh Pirkanmaan sairaanhoitopiiri

TAITO- hanke. Projektipäällikkö Katja Luojus, TtT, sh Pirkanmaan sairaanhoitopiiri TAITO- hanke Projektipäällikkö Katja Luojus, TtT, sh Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Seminaari Miksi emme loisi Tampereelle yhtä maailman parhaista terveydenhuollon koulutuksen kampuksista? 26.10.2012 Kaupin

Lisätiedot

KOTOUTUMISKOULUTUS EDUPOLISSA Porvoo

KOTOUTUMISKOULUTUS EDUPOLISSA Porvoo KOTOUTUMISKOULUTUS EDUPOLISSA Porvoo 22.11. 2016 KOTOUTUMISKOULUTUS Kotoutumiskoulutus toteutetaan Opetushallituksen kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan (OPH 1/011/2012) Toteutuksessa

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

Oppilaanohjauksen kehittäminen

Oppilaanohjauksen kehittäminen Oppilaanohjauksen kehittäminen 2008-2010 Ennakkotuloksia lähtötilannekyselyn avointen vastausten analyysista Sanna Mäkinen Kehittävä arviointi/ Joensuun yliopisto 22.10.2008 1. Kyselyaineiston keruu Kyselyaineisto

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

YHTEISTÄ JA OMAA OSAAMISTA -Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien kehittämispäivät Koulutusjohtaja Heljä Misukka

YHTEISTÄ JA OMAA OSAAMISTA -Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien kehittämispäivät Koulutusjohtaja Heljä Misukka YHTEISTÄ JA OMAA OSAAMISTA -Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien kehittämispäivät 16.4.2012 Koulutusjohtaja Heljä Misukka Miten toimintaympäristömme muuttuu yhteiskunnassa? Talouden epävakaus ja

Lisätiedot

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009. 5.3.2009 Markku Koponen 1

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009. 5.3.2009 Markku Koponen 1 Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009 1 Kokonaisuudistuksen lähtökohdat Tavoitteena ollut selkiyttää hajanaista hallintoa, rahoitusta, etuuksia

Lisätiedot

2 Opinto-oikeuden hakeminen yleislääketieteen erityiskoulutukseen

2 Opinto-oikeuden hakeminen yleislääketieteen erityiskoulutukseen Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen laitos YLEISLÄÄKETIETEEN ERITYISKOULUTUSTA (YEK) KOSKEVAT OHJEET 1.8.2015 alkaen 1 Johdanto Yleislääketieteen erityiskoulutuksen suorittaminen on edellytys oikeudelle

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset

Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen Varsinais-Suomen alueen painotukset 2 ESR-haussa etusijalla ovat hankkeet, jotka perustuvat todelliseen tarpeeseen ja joissa jo hakuvaiheessa

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Yleislääketieteen erityiskoulutuksen pituus on 3 vuotta kokopäiväisenä koulutuksena.

Yleislääketieteen erityiskoulutuksen pituus on 3 vuotta kokopäiväisenä koulutuksena. YLEISLÄÄKETIETEEN ERITYISKOULUTUSTA KOSKEVAT OHJEET 2011-2012, 2012-2013 1. Johdanto Yleislääketieteen erityiskoulutuksen suorittaminen on edellytys oikeudelle toimia sairasvakuutuksen piirissä Euroopan

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

Uusi ratkaisumalli kuntakentän ICT-haasteisiin

Uusi ratkaisumalli kuntakentän ICT-haasteisiin 1 Uusi ratkaisumalli kuntakentän ICT-haasteisiin Vaatimukset kuntien palveluille kasvavat Kunnat kohtaavat lähivuosina merkittäviä haasteita, joiden ratkaisemiseksi tarvitaan uusia keinoja työn tuottavuuden

Lisätiedot

PALAPELI2-PROJEKTI Alkukartoitus, alkuvaiheen koulutus ja ohjauspalvelut maahanmuuttajille

PALAPELI2-PROJEKTI Alkukartoitus, alkuvaiheen koulutus ja ohjauspalvelut maahanmuuttajille PALAPELI2-PROJEKTI 1.8.2008-31.12.2012 Alkukartoitus, alkuvaiheen koulutus ja ohjauspalvelut maahanmuuttajille Palapeli2-projektin tavoite saada hyvin ja tehokkaasti alkuun maahanmuuttajan kotoutumisja

Lisätiedot

Ajankohtaista maahanmuuttajien aikuiskoulutuksesta

Ajankohtaista maahanmuuttajien aikuiskoulutuksesta Ajankohtaista maahanmuuttajien aikuiskoulutuksesta Sanna Penttinen 19.-20.3.2009 sanna.penttinen@oph.fi 040 348 7414 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla Yleistä Hallitus: aktiivinen maahanmuuttopolitiikka

Lisätiedot

Sairaanhoitajan työ ja osaaminen tietoyhteiskunnan kehityksessä Sairaanhoitajaliiton sähköisten terveyspalvelujen strategia vuosille

Sairaanhoitajan työ ja osaaminen tietoyhteiskunnan kehityksessä Sairaanhoitajaliiton sähköisten terveyspalvelujen strategia vuosille Sairaanhoitajan työ ja osaaminen tietoyhteiskunnan kehityksessä Sairaanhoitajaliiton sähköisten terveyspalvelujen strategia vuosille 2015 2020 Kirjoittajaryhmä Sairaanhoitajaliiton ehealth -asiantuntijatyöryhmä

Lisätiedot

Mitä henkilöstöä tulevaisuuden terveydenhuolto tarvitsee?

Mitä henkilöstöä tulevaisuuden terveydenhuolto tarvitsee? Mitä henkilöstöä tulevaisuuden terveydenhuolto tarvitsee? Eeva Aarnio Henkilöstöjohtaja, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri X Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.2013 Terveydenhuollon työvoimapoistuma ja työlliset

Lisätiedot

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen Työkaluja esimiestyön tehostamiseen 7.5.2009 Anna-Maija Sorvoja, HR Management Consultant Aditro Ohjelma 1. Esimiestyön haasteita 2. Työkaluja haasteiden kohtaamiseen, 3. Yhteenveto case-esimerkkejä 2

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme

Lisätiedot

Hyvä polku: kotoutumista tukevia palveluita ja prosesseja

Hyvä polku: kotoutumista tukevia palveluita ja prosesseja Hyvä polku: kotoutumista tukevia palveluita ja prosesseja Katariina Tcheuffa Pirkanmaan ja Keski-Suomen aluekoordinaattori Kotona Suomessa on vuoden 2015 alussa alkanut Uudenmaan ELY-keskuksen hallinnoima

Lisätiedot

Portfoliotyöskentely sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyys opinnoissa sekä erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritutkinnoissa

Portfoliotyöskentely sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyys opinnoissa sekä erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritutkinnoissa Päivitetty 30.6.2011 Portfoliotyöskentely sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyys opinnoissa sekä erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritutkinnoissa Ohjeita tuutorille ja koulutettavalle Taustaa

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Työelämäyhteistyöpäivä 6.9.2012 Arja Oikarinen 1 Luennon sisältö: Ammattitaitoa edistävä harjoittelu Mitä on

Lisätiedot

Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa

Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa 18.1.2012 Yleistä tutkintojen tunnustamisesta Koulutus, tutkinnot ja ammattien sääntely vahvasti kansallisia Tunnustaminen jaetaan

Lisätiedot

Tervetuloa työuramentoroinnin alkutapaamiseen. Alkutapaaminen to

Tervetuloa työuramentoroinnin alkutapaamiseen. Alkutapaaminen to Tervetuloa työuramentoroinnin alkutapaamiseen Alkutapaaminen to 20.10.2016 Esittelykierros Etu- ja sukunimi Koulutus ja ammatti Äidinkieli ja muu kielitaito Aktori ja mentori Aktori Maahanmuuttajataustainen

Lisätiedot

Ammattikorkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille MAIJA-LEENA KEMPPI 22.5.2012

Ammattikorkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille MAIJA-LEENA KEMPPI 22.5.2012 Ammattikorkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille MAIJA-LEENA KEMPPI 22.5.2012 Historiaa Lahdessa Lahdessa toteutettu aiemmin työvoimakoulutuksena kaksi maahanmuuttajien amk-opintoihin

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Farmasian tiedekunnassa vuonna 2009 farmaseutin tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot