Aiheen nimi Laura Torvinen, Kehityspolitiikka ja. Rome 2003 Paris 2005 Accra 2008 Harmonisaatio. Laura Torvinen, Kehityspolitiikka ja

Transkriptio

1 Aiheen nimi Pääteemat ULKOASIAINMINISTERIÖ Kehityspoliittinen osasto Suomen kehityspolitiikan ja kehitysyhteistyön näkymiä 1. Kansainvälinen kehityspoliittinen keskustelu ja ajankohtaiset haasteet 2. Suomen kehityspolitiikan ja kehitysyhteistyön painopisteet 3. Polttopisteessä: 1. Kansainvälinen talouskriisi 2. Kansainvälinen ruokakriisi 3. Kansainvälinen ilmastosopimus ja rahoitus 4. Kehitys ja turvallisuus kehityspolitiikassa 5. Avun tuloksellisuus kehitysyhteistyö Kansainvälinen kehityspoliittinen keskustelu Yhteiset tavoitteet ja periaatteet YK:n Vuosituhatjulistus (2000) Arvot: Vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus, suvaitsevaisuus, luonnon kunnioittaminen, yhteinen vastuu Tavoitteet: kiteytettynä YK:n Vuosituhattavoitteet Kehityspolitiikka osana hallitusohjelmaa (2007) tärkein tavoite: YK:n vuosituhattavoitteiden saavuttaminen YK:n kehitysrahoitustavoite 0,7 % / BKTL saavutetaan vuoteen 2015 mennessä kehitystä tukevaa politiikkajohdonmukaisuutta parannetaan eri politiikkalohkoilla WSIS Informaatioyhteiskunta 2003/2005 Doha Kauppa ja kehitys 2001 Monterrey Kv. kehitysrahoitus 2002/2008 Johannesburg Kestävä kehitys 2002 Rome 2003 Paris 2005 Accra 2008 Harmonisaatio avun tuloksellisuutta, työnjakoa ja yhteistyömaiden omistajuutta edistetään kasvava painoarvo: ympäristö, ilmastonmuutos, konfliktien ennaltaehkäisy, tuki rauhanprosesseille, kehitysmaiden edut otetaan paremmin huomioon kauppapolitiikassa YK:n Korkean tason seurantakokoukset (9/2005; 9/2010) Ihmisoikeuksien edistäminen maailmanlaajuisesti kehitysyhteistyö kehitysyhteistyö Hallituksen kehityspoliittinen ohjelma 2007 Kohti oikeudenmukaista ja kestävää ihmiskuntapolitiikkaa Tärkein tavoite on köyhyyden poistaminen vuonna 2000 asetettujen YK:n vuosituhattavoitteiden mukaisesti. Köyhyyden poistaminen on mahdollista vain siten, että kehitysmaiden kehitys on taloudellisesti, yhteiskunnallisesti ja luonnontaloudellisesti kestävää. Talouskasvulla suuri merkitys köyhyyden vähentämiseen Kokonaisvaltainen globaalipolitiikka Kestävä kehitys Luonnontaloudellinen Yhteiskunnallinen Taloudellinen Kehitysyhteistyön määrärahat Tavoitteet Kehityspoliittinen ohjelma: Suomen hallitus varmistaa määrärahakehityksen, joka vie Suomen kohti YK:ssa asetettua 0,7 % /BKTL tavoitetta. on sitoutunut Eurooppa-neuvoston päätökseen saavuttaa 0,51 prosenttia vuoteen 2010 mennessä; budjettiesityksen mukaan saavuttaa tason 0.56 % / BKTL vuonna 2010 Kehitysyhteisrahoitus vuonna 2009: 916 miljoonaa euroa Kehitysyhteistyömäärärahat vuonna miljoonaa euroa, josta UM:n Varsinainen kehitysyhteistyön määräraha on 735 milj. euroa, ja muut kehitysyhteistyörahoitukseksi luettavat erät n. 231 milj. euroa. kehitysyhteistyö kehitysyhteistyö Esittäjän nimi 1

2 Aiheen nimi Kahdenvälinen yhteistyö Kahdenvälinen yhteistyö Pitkäaikaiset yhteistyömaat Etiopia, Kenia, Mosambik, Sambia, Tansania; Nepal, Vietnam ja Nicaragua Yhteistyönedellytysten arviointi: avun tarve: köyhyystilanne ja ympäristön tila muiden avunantajien toiminta ja kehitysrahoituksen taso, monenkeskisten toimijoiden ja EU:n rooli maan poliittinen tilanne ja omistajuus: ihmisoikeustilanne, toimet kehityshaasteiden ratkaisemiseksi, kansalaisyhteiskunnan rooli Suomen lisäarvo ja edellytykset tuloksekkaalle toiminnalle Suomen kehityspoliittisten prioriteettien asema maan kehityssuunnitelmissa Väkivaltaisista kriiseistä toipuvat yhteistyömaat esim. Afganistan, Bosnia-Hertsegovina, Kosovo, Sudan ja palestiinalaisalueet Määräaikaisen yhteistyön maat esim. tuki luonnonkatastrofeista toipuville maille, tuki Etelä-Afrikalle enemmistövaltaan siirtymisen jälkeen Alueellinen ja temaattinen yhteistyö alueellinen yhteistyö: esim. Mekong-joen alue, Keski-Amerikka, Andien alue, Länsi-Balkan, Välimeren alue temaattinen yhteistyö: esim. kestävä metsätalous, vesi- ilmasto- ja ympäristöyhteistyö, tietoyhteiskunnan kehittäminen, kauppakapasiteetin vahvistaminen kehitysyhteistyö kehitysyhteistyö Monenkeskinen yhteistyö Perusta: Hallitusohjelma aktiivinen toimija kansainvälisen yhteisön jäsenenä kantaa osansa maailmanlaajuisesta yhteisvastuusta Kehityspoliittinen ohjelma YK avainasemassa Suomen kehityspolitiikan ja kehitysyhteistyön toimeenpanossa tukee vahvaa monenkeskistä järjestelmää sekä monenkeskisen yhteistyön tuloksellisuutta Muut hallituksen ja ulkoministeriön strategiat ja linjaukset Ihmisoikeusselonteko, sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen... Toimialakohtaiset linjaukset (ympäristölinjaus, HIV/AIDS-linjaus...) Monenkeskinen yhteistyö YK-järjestelmä: keskeinen rooli universaalien normien luojana ja kansainvälisen kehityspoliittisen keskustelun foorumina YK merkittävä toimija myös maatasolla lähes kaikissa kehitysmaissa (vähiten kehittyneet maat, keskituloiset maat, siirtymätalousmaat) Suomen pääkumppanit: UNDP, UNICEF, UNFPA, WFP, UNEP Kv. kehitysrahoituslaitokset merkittävin kehityksen rahoittaja vähiten kehittyneissä maissa keskeinen rooli kehitysmaiden talouspolitiikan ja yhteiskunnallisen kehityksen ohjauksessa Suomen pääkumppanit: WB/IDA, AfDB, AsDB, IADB Monenkeskisillä organisaatioilla omat mandaattinsa - yhteistyö, koordinaatio ja toiminnan johdonmukaisuus edellytys monenkeskisen työn tuloksellisuudelle kehitysyhteistyö kehitysyhteistyö EU yhteistyö EU on suurin kehitysrahoittaja & kehitysmaiden kauppakumppani vuonna 2008: noin 60 % koko maailman kehitysavusta (noin 50 mrd. euroa) EU kehitysmaiden tärkein kauppakumppani noin viidennes Suomen kehitysavusta kanavoitu EU:n kautta EU on globaali toimija & EU:lla on globaali rooli EU on läsnä kaikissa kehitysmaissa EU on vahva kv. foorumeilla (esim. Pariisin julistus avun tuloksellisuudesta) Asiantuntemus & politiikkarooli aloitteellisuus, kehitysrahoitussitoumukset, julkilausumat (European Consensus on Development) komission asiantuntemus, esim. kehityspoliittinen johdonmukaisuus (Policy Coherence for Development) Humanitaarinen apu Humanitaarinen apu perusta: kv. humanitaarinen oikeus, kv. ihmisoikeussopimukset ja kv. pakolaisoikeus Suomen hum. avun linjaus ja EU:n hum. avun linjaus v rahoitus v. 2008: 66 miljoonaa euroa Suomen pääkumppanit: UNHCR, UNRWA, UNICEF, UNFPA, WFP, WHO, ICRC, suom. kansalaisjärjestöt kuten SPR, Kirkon ulkomaanapu ilmastonmuutoksen seuraukset esillä enenevästi haasteena hum. avun ja kehitysyhteistyön entistä parempi yhteensovittaminen kehitysyhteistyö kehitysyhteistyö Esittäjän nimi 2

3 Aiheen nimi Kansalaisjärjestöyhteistyö Kansalaisjärjestöt merkittävä kumppani Suomessa ja kehitysmaissa linjaus 2006 määrittelee toimintamallit; uusi linjaus valmisteilla Suomessa yli 200 järjestöä, jotka mukana kehitysyhteistyössä, toimintaa yli 80 maassa vuonna 2008 UM kanavoi yhteensä 75 miljoonaa euroa kansalaisjärjestöjen kautta rahoitus keskittynyttä, 70% rahoituksesta 10 suurelle kumppanuusjärjestölle Kehitysyhteistyön määrärahat käyttöryhmittäin (TAE 2009) Euroopan kehitysrahasto 6 % Suunnittelu ja evaluointi Kansalaisjärjestötuki 9 % Maa-ja aluekoht. 28 % Maittain kohdentamaton 5 % Humanitaarinen 7 % Korkotuki 2 % Muu UM 8 % Muu 12 % Monenkeskinen 22 % Ulkoasiainministeriö Muut ministeriöt Yhteensä VM 10 % TEM (TM) Muut ministeriöt 802 milj. 114 milj. 916 milj. VM sisältää komission budjetin kehitysyhteistyöinstrumentin kehitysyhteistyö kehitysyhteistyö Kv. Talouskriisi (1) Vaikutuksia ja riskejä kehitysmaille rahoitusvirtojen laskutrendi, rahoituksen kallistuminen investointien väheneminen raaka-aineiden hintojen ja kysynnän vaihtelut siirtolaisten rahalähetysten (remittances) väheneminen kehitysyhteistyörahoituksen väheneminen tulokset YK:n vuosituhattavoitteiden saavuttamiseksi menetetään kytkennät muihin globaaliongelmiin: ruokakriisi, ilmastonmuutos Kv. Talouskriisi (2) Keinoja kriisin hoitamiseksi pidetään kiinni sitoumuksista kehitysrahoituksen kasvattamiseksi (Monterrey ja Dohan seurantakokous) G20-maat: kv. rahoitus- ja yhteistyöarkkitehtuurin uudistaminen EU:n ja kv. rahoituslaitosten kriisirahoitus öljy-, ruoka- ja rahoituskriisin lievittämiseksi kehitysmaissa pidetään kiinni apusitoumuksista, köyhimpien maiden erityistarpeet tuetaan kv. pyrkimyksiä talous- ja rahoitusjärjestelmän uudistamiseksi kv. toimijoiden (YK, Bretton Woods, WTO) työnjaon, yhteistyön ja koordinaation vahvistaminen tuki innovatiivisten kehitysrahoitusmekanismien identifioimiselle osallistuminen kehitysmaiden velkahelpotusohjelmiin (HIPC, MDRI) kehitysyhteistyö kehitysyhteistyö Kv. Ruokakriisi maataloustuotteiden hintojen nopea nousu vuosina vuosikymmeniä jatkuneen laskusuunnan jälkeen ja nopea lasku syksyn 2008 aikana talouskriisin voimistuessa. taustalla useita rakenteellisia ja tilapäisiä tekijöitä: kasvanut kysyntä, tuotantokustannusten nousu, sääoloista ja ympäristön pilaantumisesta aiheutuneet heikot sadot, elintarvikevarastojen pienentyminen, kauppaa vääristävät tuotantotuet, vientirajoitukset, ilmastonmuutos yli miljardi nälkäistä, MDG1 tuskin toteutuu hinnan lasku ei poistanut ruokaturvattomuuden rakenteellisia syitä 2. Kv. Ruokakriisi (2) kv. yhteisön vastaus kriisiin: UN Secretary General's High Level Task Force on the Global Food Security Crisis (HLTF) YK, OECD, G8+ (L Aquila) Kansainvälinen ruokaturvahuippukokous EU: miljardi ruokakriisin vaikutusten pienentämiseksi korostanut tarvetta yhtenäiseen toimintaan kv. tasolla: tarvitaan on globaalikeskustelufoorumi ruokaturvakeskustelua varten Lisärahoitusta kehitysmaiden maatalous- ja metsäsektoreiden kehitykseen Kahdenväliset projektit: Sambia, Mosambik, Nicaragua, Vietnam, Etelä-Afrikka; suunnitteilla: Kenia, Tansania Monenvälinen yhteistyö: FAO, IFAD, CGIAR, WFP ja kv. rahoituslaitokset Kansalaisjärjestöt kehitysyhteistyö kehitysyhteistyö Esittäjän nimi 3

4 Aiheen nimi 3. Kansainvälinen ilmastosopimus ja ilmastorahoitus teollisuusmaat tuottavat 2/3 maailman hiilidioksidipäästöistä (vain neljännes maailman väestöstä) Afrikka erittäin haavoittuva ilmastonmuutokselle, valmiudet sopeutua heikoimmat; Afrikan osuus alle 4 % maailman hiilidioksidipäästöstä osallistuu ilmastoneuvotteluihin Kööpenhaminan sitoumuksen pohjalta tavoitteena sitova sopimus, joka astuu voimaan vuonna 2013 ympäristö- ja ilmastokysymykset osaksi kaikkea ulko-, turvallisuus-kauppaja kehityspolitiikkaa; ilmastonäkökohdat otettava huomioon KYT:ssä sitoutunut yhteensä 110 milj. euron ilmastorahoitukseen vuosina ; monenkeskiset yhteistyöorganisaatiot keskeisiä rahoituksen kanavoinnissa lyhyellä aikavälillä 4. Kehitys ja turvallisuus kehityspolitiikassa Kehitystä ei ole ilman turvallisuutta eikä turvallisuutta ilman kehitystä (Kofi Annan) Turvallisuus on globaali julkishyödyke Kriisit (talous-, ruoka-, energiakriisit, ilmastonmuutos) liittyvät toisiinsa lisäten epävakautta ja turvallisuusuhkia Globaalit ongelmat vaativat globaaleja ratkaisuja - myös kehityspolitiikka tukee globaalia turvallisuutta sitoutunut edistämään ns. laajaa turvallisuutta, mitä se on: oikeusvaltion periaatteet toteutuvat ihmisoikeuksia ja yksilönvapauksia kunnioitetaan valtio tarjoaa hyvinvointia ja turvallisuutta suotuisa toimintaympäristö elinkeinojen harjoittamiseen kehitysyhteistyö kehitysyhteistyö Kehitys ja turvallisuus kehityspolitiikassa (2) korostaa: Turvallisuusuhkiin täytyy puuttua ennen konfliktin puhkeamista Heikkoja valtioita ei saa päästää romahtamaan Poliittinen dialogi ja diplomatia Yhteiskunnan rakenteelliset muutokset Palkitseminen ja sanktiot tukee: demokraattisen hallinnon vahvistamista ml. luonnonvarojen hallinta - kokonaisvaltainen lähtökohta oikeusvaltiokehitystä ihmisoikeuksien toteutumista, sukupuolten välistä tasa-arvoa tukea vahvan kansalaisyhteiskunnan kehitystä yhteistyö muiden kanssa: YK, EU, OECD Polttopisteessä 4. Avun tuloksellisuus: Pariisin julistus ja Accra Agenda for Action 1 Ownership 2 (Partner countries) Alignment (Donors - Partner) 3 Harmonisation (Donors - Donors) Establishing common arrangements Partners set the agenda Aligning with partners agenda Using partners systems Simplifying procedures 5 Mutual accountability Sharing information 4 Managing for Results kehitysyhteistyö kehitysyhteistyö Pariisin deklaraation 12 tavoitetta vuodelle 2010 Omistajuus - Toiminnalliset kehitysstrategiat ainakin 75% kumppanimaista Yhdenmukaisuus - Luotettavat taloushallinto- ja hankintajärjestelmät 50% kumppanimaista parempi tulos taloushallinnon ja 33 % maista parempi tulos hankintojen luotettavuudessa - Rahoitus osana budjettia ainakin 85 % avusta raportoidaan kumppanimaan budjetissa - Koordinoitu kapasiteetin kehittäminen 50% avunantajien teknisestä avusta toteutetaan koordinoiduilla ohjelmilla yhdenmukaisesti maan kansallisen kehitysstrategian kanssa - Taloushallinto- tai hankintajärjestelmien käyttö 66 tai 33 %:n vähennys apuvirrasta tai hankinnoista, jotka eivät käytä kumppanimaan omia järjestelmiä 100 tai 90 % avunantajista käyttää kumppanimaiden omia järjestelmiä - Päällekkäiset projektiyksiköt 66%:n vähennys päällekkäisyyksissä - Ennakoitavuus Sellaisen rahoituksen puolittaminen, joka maksetaan muulloin kuin suunniteltuna budjettivuonna - Rahoituksen sitomattomuus Jatkuvaa kehitystä Harmonisaatio - Yhteisten hallintojärjestelyjen käyttö 66 % avusta ohjelmaperustaisesti - Avunantajien yhteistyö 40 % avunantajien kenttämissioista sekä 66 % maakohtaisesta analyyttisesta työstä yhteisiä Tulosohjaus - Suoritusarvioinnit 66 %:n vähennys kumppanimaissa, joilla ei ole laadittuna läpinäkyviä suoritusarviointikehyksiä Molemminpuolinen vastuuvelvollisuus - Molemminpuolinen vastuuvelvollisuus Kaikissa kumppanimaissa yhteisiä ja itsenäisiä arvioita kehitysyhteistyö kehitysyhteistyö Esittäjän nimi 4

5 Aiheen nimi Suomen tulokset 2008 selvityksessä Suomen kokonaistulos = tulokset 14 kumppanimaassa: Afghanistan, Egypti, Etiopia, Kambodza, Kenia, Kosovo, Mosambik, Nepal, Nicaragua, Peru, Sambia, Sudan, Tansania, Vietnam Suomen tulos yli (muiden avunantajien) keskiarvon: kumppanimaiden prioriteettien mukaan kohdistettu apu kumppanimaiden omien julkisen taloushallinnon järjestelmien ja hankintajärjestelmien käyttö käyttö yhteisten järjestelyjen ja menettelyjen käyttö avunantajien yhteiset kenttämatkat ja maa-arvioinnit Suomen tulos keskiarvon tuntumassa (+/- 2%): kapasiteettia vahvistavan koordinoidun tuen antaminen rahoituksen ennakoitavuus rahoituksen sitomattomuus Suomen tulos ei jää merkittävästi alle keskiarvon minkään indikaattorin osalta, parannettavaa toki on Yhteistyömaiden tuloksia ei voi verrata keskenään (indikaattoreja tulkittu eri tavoin) kehitysyhteistyö Esittäjän nimi 5