1.Yhtenäiset menettelytavat ja käytännöt kuormittavat vähemmän avunsaajamaiden hallintoa

Transkriptio

1 1. KALVO POSITIIVISET LÄHTÖKOHDAT 1.Yhtenäiset menettelytavat ja käytännöt kuormittavat vähemmän avunsaajamaiden hallintoa 2. Avun siirtokustannukset pienenevät: enemmän apua kohdemaahan 3. Avunantajamaat keskenään johdonmukaisia yhteistyölle asetetuista ehdoista, kuten hyvä hallinto ja läpinäkyvyys pienempi avun hukkaprosentti` 4. Yhteistyö lisää kokemusten ja tiedon jakamista hyvistä menettelytavoista ja joka synnyttää uusia aloitteita - Pariisin julistuksen taustalla olevat pyrkimykset ovat järkeviä ja hyväksyttäviä - Pariisin julistus ei saata olla tuttu tai pääasiallinen referenssipiste, kun suomalaiset kehitys- ja kehitysyhteistyöjärjestöt arvioivat niin virallisen Suomen kuin omaa toimintaansa - Miksi suomalaisten kansalaisjärjestöjen pitäisi tietää ja/tai olla kiinnostuneita Pariisin julistuksesta? 1. Pariisin julistus tuo hyötyjä avunsaajille kts. ylläolevaa luetteloa 2.Suomi OECD-maana allekirjoittanut julistuksen on näin sitoutunut noudattamaan ja toimeenpanemaan julistuksen peräänkuuluttamia periaatteita järjestöt vahtikoirina 3.Julistus on tullut jäädäkseen (nykyinen on voimassa vuoteen 2010 saakka, mutta jatkuu varmasti ainakin v saakka) 4.Kansalaisyhteiskuntatoimijat; järjestöt voivat parantaa julistuksen toimeen-panoa - kansalaisyhteiskunnan huomioiminen ja tunnustaminen vajaa vuosi sitten käynnistyneessä CSOs & aid effectiveness -prosessissa 1

2 5.Nordic+ tai ainakin pohjoismaiden vahva panostus CSOs & aid effectiveness-prosessiin voi tukea OECD:n keskieurooppalaisia kansalaistoimijoita hakemaan ja saamaan tunnustusta ja painavampaa roolia. Prosessin työryhmässä Ranska kuuluu nyt Norjan ja Kanadan lisäksi on donor-maiden trioon 2. KALVO PARIISIN JULISTUS JA HARMONISAATIO Taustalla näkemys vahvasta valtio-valtio-tason yhteistyön voimasta kehityksen ja avun tehokkuuden turvaamiseksi Harmonisaatio vain yksi viidestä periaatteesta Pariisin kehitysavun tehokkuutta koskevassa julistuksessa (2005): 1. Omistajuus (ownership) 2. Yhdenmukaistaminen (alignment) 3. Harmonisaatio 4. Tulostavoitteellisuus (managing for results) 5. molemminpuolinen tilivelvollisuus (mutual accountability) - Pariisin julistuksen tarkoituksena on saavuttaa synergian ja standardisoinnin kautta enemmän tuloksia/vastinetta kehitysavulle: avunantajien yhteistyö, koordinointi, hallintoresurssien käytön järkiperäistäminen - YK:n kokous kehitysrahoituksesta (financing for development) vuonna 2002 Monterreyssä, jossa kahden- ja monenkeskisen avunantajat lupasivat nostaa kehitysapua ja sen tehokkuutta -) budjettiavun ja korirahoituksen kasvu - Rooman High level forum on harmonisation vuonna 2003, jossa keskityttiin MDGtavoitteiden saavuttamisen - Pariisin foorumi vuonna 2005, jossa kehitysavun tehokkuudelle asetettiin konkreettiset tavoitteet ja indikaattorit. Sitä varten myös kerättiin ns. baseline-aineisto myöhempää numeraalisten tavoitteiden seurantaa varten Kansalaistoimijoille olennaisimmat Pariisin julistuksen periaatteista ovat yhdenmukaistaminen, omistajuus ja harmonisaatio 2

3 3. KALVO PARIISIN JULISTUKSEN PUUTTEET - valtioiden roolin ylikorostuminen kansalaisyhteiskuntatoimijoiden roolia tai asemaa ei ole tunnistettu eikä tunnustettu OECD:n itsesäätelevä ja -valvova asema julistuksen periaatteet ja indikaattorit rajaavat kehityksen arvioinnin tekniselle tasolle omistajuus-periaate huteralla pohjalla hallitusten ja niiden toimien legitimiteetti pääpaino toimeenpanon seurannassa etelän toimiin ja menettelytapoihin - Pariisin julistuksessa on merkittävä valuvirhe: Se perustuu ja rakentuu ainoastaan valtio-toimijoiden varaan ja kansalaisyhteiskunta on jätetty sen ulkopuolelle kehitys, sosiaalinen muutos edellyttävät aina vahvaa, elävää kansalaisyhteiskuntaa. Julistuksen periaatteista mm. omistajuus-käsitteen tai tilivelvollisuuden käsittäminen laajemmin edellyttävät kansalaisyhteiskunnan osallistumista/osallistamista Kansalaistoimijat näyttäytyvät alisteisina ja ainoastaan toimeenpanijoina ilman tunnustettua asemaa vaikuttaa poliittisella tasolla suunnittelu- ja päätösprosessihin. CSOs & AE-prosessissa nostetaan esiin kolme näkökohtaa: a) järjestöjen aseman tunnustaminen ja niiden ääni b) kansalaistoimijat voivat soveltaa ja rikastaa Pariisin julistuksen toimeenpanossa c) hyvien menettelytapojen oppiminen ja kokemusten jakaminen ActionAid nimittää OECD:tä rikkaiden herrasklubiksi, joka toimii suljettujen ovien takana, manipuloi numeroita saadakseen tilastot näyttämään paremmilta. Riippumaton 3

4 arviointi vai OECD/DAC-sihteeristön suojattu poliittinen koskemattomuus` - CCIC:in teesit kehityksestä muutoksena ja että kaikki muutos on poliittista luonteeltaan. Nykyisillä apparaateilla ei saada tavaraa köyhyyden poistamiseen - kehitysmaata saattaa edustaa korruptoitunut hallitus - OECD:n raporttihässäkkä v salamyhkaistä etc. Numeroiden venyttelyä ja tiedon panttaamista avunsaajamailta 4. KALVO HARMONISAATION UHAT valtiovetoiset ohjelmat kansalaistoimijoiden agendan kaappaaminen avun tehokkuusvaatimukset johtavat isojen röörien`-politiikkaan + nousee avunantajien, ei etelän kansalaisyhteiskunnan tarpeista + numeraaliset kriteerit heikkoja välineitä todentamaan sosiaalista kehittymistä + marginalisoidut ja käytännössä köyhimmät kärsivät eniten suuren röörin` politiikasta: kansalaisyhteiskunnan monimuotoisuus voi vaarantua - Ruotsin kumppanuus-järjestöjen tilaamassa selvityksessä Pariisin julistuksen vaikutuksiin kansalaisyhteiskuntaan Keniassa tunnistettiin uhkakuvia. + Lisääntynyt harmonisaatio voi johtaa kansalaistoimijoiden marginalisoitumiseen ja niiden agendan kaappaamiseen + avunsaajamaan hallitus näkee kansalaistoimijat palvelujen tuottajina kun taas avunantajamaat näkevät ne oivallisina välineinä valvoa avunsaajamaan hallituksen toimia - Isot röörit: Puhutaan isoista kokonaisuuksista, joiden avulla kustannuksia voidaan alentaa ja menettelytapoja yhdenmukaistaa ja oikoa. Isot kuviot edellyttävät kapasiteettia ja johtavat ammattimaisuuteen: monimuotoisuus on vaarassa + tällaistako kansalaisyhteiskuntaa etelään haluamme? Tehokkaita pohjoisen kehitysavun jakelukanavia? 4

5 5. KALVO HARMONISAATION HAASTEET & MAHDOLLISUUDET - JÄRJESTÖT marginalisoitujen/köyhimpien ääni kuuluville kansalaisjärjestöjen oman toiminnan ja yhteistyön harmonisointi etelän kansalaisyhteiskuntien tukeminen -) omistajuus ja tilivelvollisuus pohjoisen kansalaisjärjestöjen iskunvaimennin` ja jatkuvuuden ylläpitäjän rooli: pohjoisen poliittiset muutokset eivät lopeta pitkäaikaisia hankkeita tai ohjelmia - Kansalaisjärjestöjen harmonisointi = avoimuus ja tiedon/kokemuksen jakaminen vai salailua kehitysrahoituskilpailussa? + vastuullisena toimijaosapuolena kansalaisjärjestöjen pohdittava ja toimittava omaaloitteisesti harmonisaation tuomia haasteita eikä vasta rahoittajan ja/tai valtiollisen toimijan sitä vaatiessa - etelän kansalaisyhteiskuntien vahvistaminen: tätä teemme ilman Pariisin julistuksia joka tapauksessa - Kansalaisyhteiskunnan sisällyttäminen Pariisin julistuksen toimeenpanossa: Kepa seuraa ja osallistuu meneillään olevaan prosessiin, joka päättyy Accraan. On erittäin tärkeää, että virallinen Suomi on myös siihen sitoutunut: Niillä avunantajamailla, joilla on vahva kansalaisyhteiskunta ja vakiintunut yhteistyö sen kanssa, on ratkaisevan tärkeä rooli tässä prosessissa. 5