ULKOASIAINMINISTERIÖ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ULKOASIAINMINISTERIÖ"

Transkriptio

1 Toimintaohje Ihmisoikeusperustaisen lähestymistavan toimeenpano Suomen kehityspolitiikassa ULKOASIAINMINISTERIÖ

2 Toimintaohje Ihmisoikeusperustaisen lähestymistavan toimeenpano Suomen kehityspolitiikassa Hallituksen kehityspoliittinen toimintaohjelma (2012) velvoittaa ihmisoikeusperustaisen lähestymistavan toimeenpanoon kaikessa Suomen harjoittamassa kehityspolitiikassa sekä kehitysyhteistyössä. Toimintaohje kattaa ihmisoikeusperustaisen lähestymistavan toimeenpanon kahdenvälisessä ja kansainvälisessä poliittisessa vuoropuhelussa ja -yhteistyössä sekä kansalaisjärjestöyhteistyössä. Lähtökohdat ovat sovellettavissa myös temaattiseen toimintaan. Mitä on ihmisoikeusperustainen lähestymistapa kehitykseen? Kehityspoliittisen toimintaohjelman mukaan: Suomen lähtökohtana on ihmisoikeus perustainen lähestymistapa kehitykseen. Sen tavoitteena on, että köyhimmätkin ihmiset tuntevat oikeutensa ja kykenevät toimimaan niiden puolesta. Yhtä tärkeää on, että viranomaiset tuntevat heitä koskevat ihmisoikeus velvoitteet ja ovat kykeneviä panemaan niitä toimeen.. Samansuuntaisesti ihmisoikeusperustaista lähestymistapaa määrittävät myös valtioneuvoston muut linjaukset, kuten vuoden 2009 Ihmisoikeuspoliittinen selonteko. Suomen ihmisoikeusperustainen lähestymistapa on linjassa YK-järjestöjen kesken vuonna 2003 sovitun ihmisoikeusperustaisen lähestymistavan toimeenpanon kanssa: 1

3 Kaiken kehitysyhteistyön, kehityspolitiikan ja teknisen avun tulee edistää YK:n ihmisoikeuksien julistuksessa sekä muissa kansainvälisissä ihmisoikeusinstrumenteissa määrättyjen ihmisoikeuksien toimeenpanoa; YK:n ihmisoikeusjulistuksen ja muihin kansainvälisiin ihmisoikeusinstrumentteihin sisältyvien ihmisoikeusmääräyksien sekä niistä johdettujen ihmisoikeusperiaatteiden, tulee ohjata kaikkea kehitysyhteistyötä ja ohjelmointia kaikilla sektoreilla sekä kaikissa hanketoiminnan vaiheissa; Kehitysyhteistyöllä tulee tukea kehitysmaiden viranomaisten voimavaroja toimeenpanna heille kuuluvat ihmisoikeusvelvoitteet ja/tai paikallisen väestön voimavaroja toimia omien oikeuksiensa toteutumiseksi. Ihmisoikeusperustainen lähestymistapa ei luo uusia ihmisoikeusnormeja, uusia kehityspolitiikan toimeenpanovälineitä, eikä kumppanimaille uusia velvoitteita niiden aiemmin voimaansaattaviin ihmisoikeusoikeussopimuksiin. Ihmisoikeusperustaisen lähestymistavan avulla toimeenpannaan kehitysyhteistyön avun eri muotoja siten, että viranomaiset toimivat entistä vastuullisemmin ihmisoikeuksien toimeenpanemiseksi ja väestöllä on tietoa sekä toimintamahdollisuuksia vaatia omien oikeuksiensa toteutumista. Ihmisoikeudet kehitysyhteistyön ja -politiikan tavoitteena Ihmisoikeuksien toteutumista tarvitaan, jotta ihminen voi elää ihmisarvoista elämää. Ihmisoikeuksien sisältö on määritelty kansainvälisissä ja alueellisissa ihmisoikeussopimuksissa, joiden toimeenpanoon sopimusten osapuolina olevat valtiot ovat oikeudellisesti sitoutuneet. Joidenkin ihmisoikeuksien loukkaaminen on aina kiellettyä, kuten kidutuksen ja orjuuden ehdoton kielto. Taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien- kuten oikeus opetukseen ja veteen - toimeenpano voi tapahtua asteittain, kunkin maan taloudellisten ja muiden voimavarojen puitteissa. Myös näiden oikeuksien osalta hallitusten on ryhdyttävä välittömiin toimiin, käyttäen kaikkia taloudellisia ja poliittisia mahdollisuuksia toimeenpanon suorittamiseksi. Kuten kehitysyhteistyössäkin, kunkin maan omilla viranomaisilla on ensisijainen velvoite ihmisoikeuksien toimeenpanoon. Kansainvälisen yhteisön velvoitteena on auttaa köyhimpiä maita näiden ihmisoikeusvelvoitteiden toimeenpanossa. Kehitysyhteistyön toimeenpanossa noudatetaan ihmisoikeusnormeja ja ihmisoikeusperiaatteita Ihmisoikeusnormeilla tarkoitetaan niitä oikeudellisesti hallituksia velvoittavia kansainvälisiä määräyksiä, jotka sisältyvät hallitusten voimaan saattamiin ihmisoikeussopimuksiin. Yleensä ihmisoikeusnormit jaetaan kansalais- ja poliittisiin oikeuksiin sekä taloudellisiin, 2

4 sosiaalisiin ja sivistyksellisiin oikeuksiin. Nämä oikeudet ovat Suomen ulkopolitiikassa keskenään samanarvoisia ja toisistaan riippuvaisia. Kansalais- ja poliittisia oikeuksia ovat muiden muassa: oikeus elämään, oikeus elää vapaana kidutuksesta ja orjuudesta, oikeus mielipiteen vapauteen, sananvapauteen ja yhdistymisvapauteen sekä oikeus osallistua yleisten asioiden hoitoon. Taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia ovat muiden muassa: oikeus työhön ja kohtuulliseen toimeentuloon, oikeus perusopetukseen, oikeus tyydyttävään elintasoon ja oikeus elää vapana nälästä, mukaan lukien oikeus ruokaan ja veteen. Kansalais- ja poliittiset oikeudet sekä taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet ovat lähtökohtaisesti jokaiselle yksilölle kuuluvia oikeuksia. Lisäksi on olemassa eräitä väestöryhmiä kokonaisuudessaan koskevia oikeuksia, kuten oikeus kehitykseen, ympäristöön tai rauhaan. Suomi korostaa näitä oikeuksia silloin, kun niiden toteutuminen vahvistaa erityisellä tavalla varsinkin heikoimmassa asemassa olevien oikeuksia. Esimerkki heikoimmassa asemassa olevien oikeuksien vahvistamisesta on alkuperäiskansojen kollektiivinen oikeus hallita ja käyttää luonnonympäristöään. Ihmisoikeusperiaatteilla tarkoitetaan kaikkien ihmisoikeuksien toimeenpanossa tarvittavia periaatteita. Niistä keskeisimmät ovat: Ihmisoikeuksien yleismaailmallisuus: Ihmisoikeudet koskevat kaikkia, myös heikoimmassa asemassa olevia. Ihmisoikeuksien järjestelmällinen loukkaaminen ei ole yksittäisen valtion sisäinen asia, vaan kansainvälisellä yhteisöllä on oikeus puuttua tilanteeseen, missä valtio on kykenemätön suojelemaan väestöään; Syrjimättömyys: Suomen antaman ja toimeenpaneman kehitysyhteistyön piirissä mitään väestöryhmää ei saa järjestelmällisesti syrjiä; Oikeus osallistua tehokkaasti ja merkityksellisellä tavalla omaa elämää koskeviin päätöksiin: Ihmisoikeuksien käytännön toimeenpanossa pelkkä paikallisen väestön kuuleminen ei riitä. Paikallisen väestön ja heidän edustajiensa mielipiteillä on oltava myös todellista vaikutusta Suomen tekemän kehitysyhteistyön tavoitteisiin ja toimintamuotoihin. Kansainvälisissä ja alueellisissa järjestöissä toimivat ihmisoikeussopimusten valvontaelimet, jäsenmaiden muodostamat toimeenpanoelimet sekä erikseen nimetyt erityisedustajat määrittävät tarkemmin kunkin ihmisoikeuden sisältöä teemoittain ja/tai maakohtaisesti. Lisätietoa ihmisoikeuksien sisällöstä: 3

5 Ihmisoikeusperustaisuuden tuloksia mitataan voimavarojen vahvistumisella Ihmisoikeusperustaista lähestymistapaa käytetään kumppanimaiden viranomaisten sekä paikallisen väestön voimavarojen kasvattamiseen. Viranomaisten vastuuvelvoitteiden osalta se tarkoittaa esimerkiksi: Eriarvoisuutta vähentävän lainsäädännön kehittämistä; Viranomaisten tiedon vahvistamista liittyen heitä koskeviin perus- ja ihmisoikeusvelvoitteisiin; Lakien ja hallitusten ihmisoikeusvalvonnan toimeenpanon vahvistamista (esim. kansalliset ihmisoikeuskomissiot, ombudsman-insituutiot, itsenäisen oikeuslaitoksen vahvistaminen jne.). Paikallisen väestön oikeuksien vahvistamisen osalta se tarkoittaa esimerkiksi: Ihmisoikeuskoulutusta osana hanketoimintoja ja/tai opetussektorin kehittämistä; Paikallisen väestön oikeuksien mitattua määrällistä ja laadullista vahvistumista (esim. terveydenhuollon kehittynyt saatavuus ja laatu sekä parantunut veden saanti ja laatu); Paikallisten ihmisoikeuspuolustajien suojelua sekä heidän toimintamahdollisuuksiensa tukemista; Paikallisen väestön oikeuksia puolustavien kansalaisjärjestöjen toiminnan tukemista. Ihmisoikeuksien toimeenpanon mittaamisesta löytyy arvointitapoja ja muuta tietoa mm. YK:n ihmisoikeusvaltuutetun sivustolta: Hallitusten kahdenvälinen yhteistyö ja maaohjelmointi Suomi ja sen kehitysyhteistyön kumppanimaat ovat pääsääntöisesti sitoutuneet keskeisiin ihmisoikeussopimuksiin. Suomen linjan mukaisesti näitä sopimuksia kunnioitetaan myös Suomen ja kumppanimaiden yhteistyössä. Maatilanteet kuitenkin vaihtelevat eri maissa. Ihmisoikeusperustaisen lähtökohdan toimeenpanoa räätälöidään siten, että se on ihmisoikeuksien kannalta mahdollisimman tuloksellista. Ihmisoikeudet ovat samat kaikille ja kaikkialla. Tämän vuoksi räätälöinti ei tarkoita ihmisoikeusnormien erilaista tulkintaa eri paikoissa/tilanteissa tai ihmisoikeusloukkausten sallimista. Pitkäaikaisissa kumppanuusmaissa ihmisoikeusperustaisen lähestymistavan toimeenpanoa ohjataan muun muassa maaohjelmoinnin kautta. Tässä työssä tukeudutaan EU:n vuoropuheluun ja tiedonsaantiin, YK:n ihmisoikeusneuvoston määräaikaiseen maatarkasteluun 4

6 (Universal Periodic Review) ja Suomen sen yhteydessä tekemiin suosituksiin. Maaohjelmoinnin toimeenpanossa kiinnitetään erityistä huomiota kansalaisyhteiskunnan osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksiin. Maakohtaista tietoa toimeenpannuista tarkasteluista niihin sisältyvine suosituksineen on helposti löydettävässä muodossa esim. UPR-info nimisen järjestön tietokannassa: Jo meneillään olevat hankkeet Kehityspoliittisen ohjelman linjaus ihmisoikeusperustaisuuden toimeenpanosta koskee myös jo meneillään olevia toimintoja. Niissä ihmisoikeusperustainen lähestymistapa sisällytetään hankedokumentteihin ja väliarvioihin sekä jatkohankkeiden suunnitteluun. Tätä tukien väliarviot sisältävät kysymykset hankkeen ihmisoikeusperustaisuudesta ja sitä tukevista tuloksista sekä suositukset hankkeen ihmisoikeusperustaisuuden kehittämisestä jatkossa. Tämä edellyttää hankedokumentteja valmistelevissa tiimeissä hyvää ihmisoikeusosaamista ja ihmisoikeusperustaisen kehityksen työkalujen hallintaa. Poliittinen vuoropuhelu kumppanimaiden hallitusten sekä kansalaisyhteiskunnan kanssa Suomi edistää ihmisoikeuksien toimeenpanoa poliittisella vuoropuhelulla kumppanimaan hallituksen sekä kansalaisyhteiskunnan kanssa. Vuoropuhelun lähtökohtana on tukea kumppanimaan viranomaisia ihmisoikeusvelvoitteidensa toimeenpanossa sekä vahvistaa kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksia ihmisoikeuksien edistämiseksi. Suomi nostaa vuoropuhelussa esiin maiden keskeisimpiä ihmisoikeusongelmia ja on vastaavasti valmis keskusteluun Suomen omista ihmisoikeusongelmista. Merkittävä osa ihmisoikeusvuoropuhelusta käydään yhdessä muiden EU-maiden kanssa, mutta Suomi käy myös suoraa ihmisoikeusdialogia kumppanimaiden kanssa. Toiminta kansainvälisissä järjestöissä sekä rahoituslaitoksissa YK-järjestöt ovat yhteisellä sopimuksella sitoutuneet ihmisoikeusperustaisen kehityksen toimeenpanoon. Tämä antaa Suomelle hyvät edellytykset edistää ihmisoikeuksia niin järjestöjen poliittisilla foorumeilla kuin Suomen antamassa monenkeskisessä rahoituksessa. Suomi korostaa erityisesti naisten sekä haavoittuvimpien väestöryhmien oikeuksien merkitystä ja resursointia. 5

7 Kansainvälisissä rahoituslaitoksissa Suomi tukee ihmisoikeusmekanismeja, jotka vahvistavat ihmisoikeuksien toimeenpanoa rahoituslaitosten mandaatin mukaisesti. Suomi tukee kansainvälisissä rahoituslaitoksissa myös naisten ja haavoittuvimpien väestöryhmien oikeuksien vahvistamista. YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston, muiden YK-järjestöjen ja kansainvälisten rahoituslaitosten yhteistyöllä, voidaan vahvistaa ihmisoikeusperustaisuuden valtavirtaistumista monenkeskisessä yhteistyössä sekä maakohtaisessa kenttätoiminnassa. Afrikassa, Latinalaisessa Amerikassa sekä vähitellen myös Aasiassa on alueellisia ihmisoikeuselimiä, joiden kautta on mahdollista vahvistaa ihmisoikeuksien maa- ja aluekohtaista seurantaa ja paikallista sitoutumista. Yhteistyö kansalaisyhteiskunnan kanssa Ihmisoikeusperustaisessa kehitysyhteistyössä paikallinen väestö ei ole toiminnan kohde vaan aktiivinen vaikuttaja ja muutosvoima. Kansalaisjärjestöt ovat ministeriölle keskeinen kumppani ihmisoikeusperustaisen lähestymistavan toimeenpanossa. Kansalaisjärjestöillä on keskeinen rooli heikoimmassa asemassa olevien henkilöiden ja väestöryhmien oikeuksien puolustamisessa, ihmisoikeustiedon jakamisessa sekä kansalaisaktiivisuuden lisäämisessä. Erityisen tärkeää on tukea ja suojella ihmisoikeuspuolustajia, korruptiopaljastusten tekijöitä (ns. pillinpuhaltajat) sekä muiden paikallisen väestön oikeuksia ajavia henkilöitä. Suomi tukee ihmisoikeuspuolustajia yhteistyössä muiden EU-maiden kanssa sekä myöntämällä tukea muun muassa paikallisen yhteistyön määrärahoista. Vaikka jotkin järjestöt tarjoavat erityisryhmille myös suoraan taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien toimeenpanoon sisältyviä palveluja, on Suomen lähtökohtana, että oikeudellinen ja poliittinen vastuu ihmisoikeuksien toimeenpanosta on aina kullakin kumppanimaan hallituksella. Tätä vastuuta ei voi siirtää järjestöjen hoidettavaksi. Temaattista yhteistyötä tehdään myös kansainvälisten kansalaisjärjestöjen kanssa, jotka toimivat kehitysmaissa ihmisoikeuksien vahvistamiseksi. 6

8 Ihmisoikeusperustaisuus ja tulosperustaisuus Ihmisoikeusperustaisuus ja tulosperustaisuus täydentävät toisiaan. Ihmisoikeusnormit sekä -periaatteet määrittävät ne kehitysyhteistyön sisällölliset tavoitteet ja toimintatavat, joita toimeenpannaan, seurataan ja kehitetään tulosperustaisesti. Ihmisoikeusperustainen tulosperustaisuus tarkoittaa sitä, että kaikista heikoimmassa asemassa olevat pääsevät osallisiksi Suomen kehitysyhteistyössä toimeenpantujen hankkeiden tuloksista. Evaluointi Evaluaatioissa ja sen sisältämien suositusten toteuttamisessa huomioidaan ihmisoikeusperustaisen lähestymistavan sisällölliset tavoitteet. Tämän lisäksi evaluaatiossa tulee huomioida ihmisoikeusperiaatteiden toteutuminen toimeenpanossa ja ihmisoikeusperustainen tulosmittaaminen. Suomen tukemien toimintojen ihmisoikeusvaikutusten analyysia tulee vahvistaa ja mittausvälineiden kehittämistä lisätä. Ihmisoikeuskoulutus Ihmisoikeusperustaisen lähestymistavan kehittämistyössä panostetaan henkilökunnan sekä ministeriön partnereiden koulutukseen. Kaikkeen kehitysyhteistyön peruskoulutukseen sisältyy tai sisällytetään riittävällä tavalla ihmisoikeuksia sekä ihmisoikeusperustaista lähestymistapaa käsittelevä osuus. TAITTO: Innocorp Oy KUVAT: Shutterstock 7

9 Kehitysviestinnän yksikkö PL 456, VALTIONEUVOSTO Internet: formin.finland.fi/kehityspolitiikka global.finland.fi

Mikä on Suomen ihmisoikeusperustainen lähestymistapa kehitykseen?

Mikä on Suomen ihmisoikeusperustainen lähestymistapa kehitykseen? Mikä on Suomen ihmisoikeusperustainen lähestymistapa kehitykseen? Suomen lähtökohtana on ihmisoikeusperustainen lähestymistapa kehitykseen. Tavoitteena on että köyhimmätkin ihmiset tuntevat oikeutensa

Lisätiedot

Ajankohtaista kehityspoliittisella osastolla Kansalaisjärjestöseminaari

Ajankohtaista kehityspoliittisella osastolla Kansalaisjärjestöseminaari Ajankohtaista kehityspoliittisella osastolla Kansalaisjärjestöseminaari 10.12.2008 Riitta Oksanen Yleisen kehityspolitiikan ja suunnittelun yksikkö (KEO-10) Kehityspoliittinen ohjelma 2007 Kohti oikeudenmukaista

Lisätiedot

ULKOASIAINMINISTERIÖ

ULKOASIAINMINISTERIÖ Kambodžalaiset osoittivat mieltään hallitusta vastaan Pnom Penhissä joulukuun lopussa 2013. Kuva: Rauli Virtanen Ulkoministeriön demokratiatukipolitiikan linjaus ULKOASIAINMINISTERIÖ Ulkoministeriön demokratiatukipolitiikan

Lisätiedot

11. Kertaus. Valtion on toteutettava Lapsen oikeuksien sopimuksen määräämät oikeudet. Artikla 4

11. Kertaus. Valtion on toteutettava Lapsen oikeuksien sopimuksen määräämät oikeudet. Artikla 4 123 11. Kertaus Valtion on toteutettava Lapsen oikeuksien sopimuksen määräämät oikeudet. Artikla 4 Valtion tulee huolehtia, että kaikki kansalaiset tuntevat lapsen oikeudet. Artikla 42 Ihmisoikeuksiin

Lisätiedot

Kv-päivät 2013, Levi. Ihmisoikeusperustaisuus korkeakoulujen kehitysyhteistyössä. Esimerkkinä North-South-South hanke

Kv-päivät 2013, Levi. Ihmisoikeusperustaisuus korkeakoulujen kehitysyhteistyössä. Esimerkkinä North-South-South hanke Kv-päivät 2013, Levi Ihmisoikeusperustaisuus korkeakoulujen kehitysyhteistyössä Esimerkkinä North-South-South hanke Katarina Frostell Ihmisoikeusinstituutti Åbo Akademi kfrostel@abo.fi 02-2154751 Åbo Akademi

Lisätiedot

Ihmisoikeuskeskus. YK:n vammaisyleissopimus arjessa Ihmisoikeudet kuntien toiminnassa. Vammaisneuvostopäivä Tampere

Ihmisoikeuskeskus. YK:n vammaisyleissopimus arjessa Ihmisoikeudet kuntien toiminnassa. Vammaisneuvostopäivä Tampere Ihmisoikeuskeskus YK:n vammaisyleissopimus arjessa Ihmisoikeudet kuntien toiminnassa Vammaisneuvostopäivä 1.12.2016 Tampere 1 Kenellä on oikeus, kenellä velvollisuus? Rights holders - Duty bearers Perus-

Lisätiedot

KANSALAIS- YHTEISKUNTA- LINJAUS 2017

KANSALAIS- YHTEISKUNTA- LINJAUS 2017 KEHITYSPOLIITTINEN KANSALAIS- YHTEISKUNTA- LINJAUS 2017 ULKOASIAINMINISTERIÖ Sisältö Johdanto...3 Kansalaisyhteiskunnan merkitys ja rooli kehityksessä...5 Suomen toiminta kansalaisyhteiskuntien vahvistamiseksi...8

Lisätiedot

Kysely kansalaisjärjestölinjauksesta

Kysely kansalaisjärjestölinjauksesta Kysely kansalaisjärjestölinjauksesta 1. Voidaanko kansalaisjärjestöiltä edellyttää kehitysyhteistyöhankkeissaan kansalaisyhteiskunnan vahvistamiseen liittyvää kapasiteetin luomista kohdemaissa? Kyllä 90.9%

Lisätiedot

YK:n ihmisoikeuksien julistus ja ihmisoikeusperustainen kehitysyhteistyö. Ihmisoikeusneuvonantaja Rauno Merisaari, POL-40

YK:n ihmisoikeuksien julistus ja ihmisoikeusperustainen kehitysyhteistyö. Ihmisoikeusneuvonantaja Rauno Merisaari, POL-40 YK:n ihmisoikeuksien julistus ja ihmisoikeusperustainen kehitysyhteistyö Ihmisoikeusneuvonantaja Rauno Merisaari, POL-40 Esityksen nimi / Tekijä 2 m äärä m iljoonissa Nälkää näkevien määrä - FAO:n arvio

Lisätiedot

Yritykset & ihmisoikeudet. 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen

Yritykset & ihmisoikeudet. 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen Yritykset & ihmisoikeudet 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen Valtioneuvosto, yhteiskuntavastuu ja ihmisoikeudet mistä on kyse? Valtioneuvoston yhteiskuntavastuupolitiikan isoimpia kysymyksiä tällä hetkellä

Lisätiedot

Suomen kehityspolitiikka ja kehitysyhteistyö. Iina Soiri Neuvonantaja Kehityspoliittinen osasto

Suomen kehityspolitiikka ja kehitysyhteistyö. Iina Soiri Neuvonantaja Kehityspoliittinen osasto Suomen kehityspolitiikka ja kehitysyhteistyö Iina Soiri Neuvonantaja Kehityspoliittinen osasto Kehityspolitiikka on keskeinen osa Suomen ulkoja turvallisuuspolitiikkaa, jonka tavoitteina ovat kansainvälisen

Lisätiedot

Suvianna Hakalehto-Wainio apulaisprofessori VAMMAISTEN LASTEN IHMISOIKEUKSIEN TOTEUTUMINEN SUOMESSA

Suvianna Hakalehto-Wainio apulaisprofessori VAMMAISTEN LASTEN IHMISOIKEUKSIEN TOTEUTUMINEN SUOMESSA Suvianna Hakalehto-Wainio apulaisprofessori VAMMAISTEN LASTEN IHMISOIKEUKSIEN TOTEUTUMINEN SUOMESSA LAPSEN OIKEUKSISTA LAPSEN OIKEUKSIEN KEHITYS lapsi sosiaalisena ongelmana lapsi suojelun kohteena lapsi

Lisätiedot

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat

Lisätiedot

HALLITUKSEN KEHITYSPOLITIIKASTA

HALLITUKSEN KEHITYSPOLITIIKASTA KEHITYSPOLITIIKASTA Naisten ja tyttöjen oikeuksien vahvistaminen on entistä arvokkaampaa tilanteessa, jossa muun muassa Yhdysvallat on leikannut tasa-arvotyöstä. Hallitus ymmärtää kehitysmaiden verotuskyvyn

Lisätiedot

Ihmisoikeusperustaisuuden näkyminen CIMO:n kehitysyhteistyöohjelmissa

Ihmisoikeusperustaisuuden näkyminen CIMO:n kehitysyhteistyöohjelmissa Alva Bruun Ihmisoikeusperustaisuuden näkyminen CIMO:n kehitysyhteistyöohjelmissa Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus (CIMO) Korkeakoulujen kevätpäivät 22.5. 11.6.2011 Korkeakoulujen kehitysyhteistyöohjelmat

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Kehityspoliittisen ohjelman toiminnallistaminen - metsälinjaus

Kehityspoliittisen ohjelman toiminnallistaminen - metsälinjaus Kehityspoliittisen ohjelman toiminnallistaminen - metsälinjaus Jussi Viitanen, metsäalan neuvonantaja, kehityspoliittinen osasto, toimialapolitiikan yksikkö, ulkoasiainministeriö Ympäristö ja luonnonvarat

Lisätiedot

2. Kestävän kehityksen lähtökohtana kumppanimaiden omistajuus

2. Kestävän kehityksen lähtökohtana kumppanimaiden omistajuus Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry Hyväksytty hallituksen kokouksessa 15.12.2008 KEPAN LINJAUS KEHITYSYHTEISTYÖN LAADUSTA 1. Johdanto Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry haluaa vaikuttaa köyhdyttäviä

Lisätiedot

KOHTI YHTEISTÄ LAPSIKÄSITYSTÄ LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS LAPSIKÄSITYSTEN YHDISTÄJÄNÄ

KOHTI YHTEISTÄ LAPSIKÄSITYSTÄ LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS LAPSIKÄSITYSTEN YHDISTÄJÄNÄ Suvianna Hakalehto Lapsi- ja koulutusoikeuden apulaisprofessori KOHTI YHTEISTÄ LAPSIKÄSITYSTÄ LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS LAPSIKÄSITYSTEN YHDISTÄJÄNÄ LAPSEN OIKEUDELLISEN ASEMAN KEHITYS lapsi sosiaalisena

Lisätiedot

SUOMEN KEHITYSYHTEIS TYÖ MÄÄRÄRAHAT EU JÄSENYYDEN AIKANA SUOMEN KEHY MÄÄRÄRAHAT...

SUOMEN KEHITYSYHTEIS TYÖ MÄÄRÄRAHAT EU JÄSENYYDEN AIKANA SUOMEN KEHY MÄÄRÄRAHAT... SUOMEN KEHY MÄÄRÄRAHAT... Suomi tukee kehitysmaita sekä kahdenvälisesti että järjestöjen, kansalaisjärjestöjen ja kansainvälisten kehitysrahoituslaitosten kautta. 6/2005 SUOMEN KEHITYSYHTEIS TYÖ MÄÄRÄRAHAT

Lisätiedot

KOTOUTTAMISTYÖN PERIAATTEET

KOTOUTTAMISTYÖN PERIAATTEET KOTOUTTAMISLAKI KOTOUTTAMISTYÖN PERIAATTEET mahdollisuus päästä yhteiskunnan jäseneksi oikeus kaikkiin peruspalveluihin, kuten terveydenhoito, koulutus, eläke, työttömyysturva, työllistyminen KOTOUTTAMISTYÖN

Lisätiedot

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Yleistä Sääntelyä kansainvälisellä tasolla YK:n lasten oikeuksien sopimus EU:n valkoinen kirja Sääntelyä yleislaeissa Perustuslaki, kuntalaki Erityislait

Lisätiedot

Kansan valta. Citizen Voice and Action. World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa

Kansan valta. Citizen Voice and Action. World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa Kansan valta Citizen Voice and Action World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa Demokratiaa kaikille? Seminaari demokratian tukemisesta kehitysyhteistyössä 27.11.2014 Katri

Lisätiedot

SUOMEN ULKOASIAINHALLINNON IHMISOIKEUSPOLIITTINEN TOIMINTAOHJELMA 2013 2015

SUOMEN ULKOASIAINHALLINNON IHMISOIKEUSPOLIITTINEN TOIMINTAOHJELMA 2013 2015 LIITE SUOMEN ULKOASIAINHALLINNON IHMISEUSSTRATEGIAAN SUOMEN ULKOASIAINHALLINNON IHMISEUSIITTINEN TOIMINTAOHJELMA 2013 2015 ULKOASIAINMINISTERIÖ UTRIKESMINISTERIET 1 LIITE SUOMEN ULKOASIAINHALLINNON IHMISEUSSTRATEGIAAN

Lisätiedot

Suomen UNICEFin lausunto kehityspolitiikan linjausluonnokseen

Suomen UNICEFin lausunto kehityspolitiikan linjausluonnokseen Suomen UNICEF ry Finlands UNICEF rf Finnish Committee for UNICEF Lautatarhankatu 6, 00580 Helsinki, Finland Brädgårdsgatan 6, 00580 Helsingfors, Finland Phone: +358 9 584 50 290 Fax: +358 9 584 50 270

Lisätiedot

LAUSUNTO. Luonnos valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittisesta selonteosta

LAUSUNTO. Luonnos valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittisesta selonteosta 13.3.09 LAUSUNTO Luonnos valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittisesta selonteosta Ihmisoikeusliitto pitää luonnosta valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittisesta selonteosta yleisesti ottaen onnistuneena pohjana

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2011

TOIMINTASUUNNITELMA 2011 TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Kepan voimassaolevan strategian ja ohjelman mukainen Tavoitteena poliittinen muutos, köyhdyttävien rakenteiden purkaminen ja köyhdyttämisen lopettaminen 29,3 % rahoituksesta käytetään

Lisätiedot

Ihmisoikeuskäsityksemme perustuu ihmisarvoa korostavaan kristilliseen arvopohjaan sekä kansainväliseen ihmisoikeusajatteluun ja -sopimuksiin.

Ihmisoikeuskäsityksemme perustuu ihmisarvoa korostavaan kristilliseen arvopohjaan sekä kansainväliseen ihmisoikeusajatteluun ja -sopimuksiin. Suomen Lähetysseuran ihmisoikeuslinjaus Ihmisoikeuskäsityksemme perustuu ihmisarvoa korostavaan kristilliseen arvopohjaan sekä kansainväliseen ihmisoikeusajatteluun ja -sopimuksiin. Edistämme naisten ja

Lisätiedot

Suomen kehityspolitiikan tila Ei kehitystä ilman ihmisoikeuksia. Kehityspoliittinen toimikunta

Suomen kehityspolitiikan tila Ei kehitystä ilman ihmisoikeuksia. Kehityspoliittinen toimikunta Suomen kehityspolitiikan tila 2013 Ei kehitystä ilman ihmisoikeuksia Kehityspoliittinen toimikunta Suomen kehitysyhteistyövarat Kehitysyhteistyön määrä 2007 2017 (MEUR) Lähde: Taloussunnittelu ja tilastollinen

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON IHMISOIKEUSSELONTEKO 2014

VALTIONEUVOSTON IHMISOIKEUSSELONTEKO 2014 VALTIONEUVOSTON IHMISOIKEUSSELONTEKO 2014 1 ULKOASIAINMINISTERIÖ UTRIKESMINISTERIET Valtioneuvoston ihmisoikeusselonteko 2014 ISSN 0358-1489 (paino) ISSN 2341-8230 (pdf) ISBN 978-952-281-249-0 PDF ISBN

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2020 Kehitysyhteistyötutkimus 2000 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

Diaarinumero. Ihmisoikeuskeskuksen lausunto valtioneuvoston ihmisoikeusselonteosta 2014 HE VNS 6/2014 vp

Diaarinumero. Ihmisoikeuskeskuksen lausunto valtioneuvoston ihmisoikeusselonteosta 2014 HE VNS 6/2014 vp Eduskunnan hallintovaliokunta Diaarinumero Päiväys 246/9B/15 21.1.2015 Ihmisoikeuskeskuksen lausunto valtioneuvoston ihmisoikeusselonteosta 2014 HE VNS 6/2014 vp Viite Hallintovaliokunnan Ihmisoikeuskeskukselle

Lisätiedot

LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo

LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo Miksi julistus? YK:ssa tekeillä uusi kehitysohjelma Vuosituhannen

Lisätiedot

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys. EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.fi Kaksi rahoituslähdettä Yhteisön kehitysyhteistyön rahoitus

Lisätiedot

SUOMEN ULKOASIAINHALLINNON IHMISOIKEUSSTRATEGIA

SUOMEN ULKOASIAINHALLINNON IHMISOIKEUSSTRATEGIA SUOMEN ULKOASIAINHALLINNON IHMISOIKEUSSTRATEGIA ULKOASIAINMINISTERIÖ UTRIKESMINISTERIET SUOMEN ULKOASIAINHALLINNON IHMISOIKEUSSTRATEGIA ULKOASIAINMINISTERIÖ UTRIKESMINISTERIET Julkaistu 10. kesäkuuta

Lisätiedot

Hakukierros 2009 Hakemusten arvioinnin prosessi. Kansalaisjärjestöseminaari Matti Lahtinen, UM/KEO/Kansalaisjärjestöyksikkö

Hakukierros 2009 Hakemusten arvioinnin prosessi. Kansalaisjärjestöseminaari Matti Lahtinen, UM/KEO/Kansalaisjärjestöyksikkö Hakukierros 2009 Hakemusten arvioinnin prosessi Kansalaisjärjestöseminaari Matti Lahtinen, UM/KEO/Kansalaisjärjestöyksikkö Tässä esitellään hankehakemusten arviointia ulkoasiainministeriön kansalaisjärjestöyksikössä.

Lisätiedot

Seksuaaliseen suuntautumiseen ja sukupuoli-identiteettiin liittyvien asioiden käsittely YK:n ihmisoikeusneuvostossa

Seksuaaliseen suuntautumiseen ja sukupuoli-identiteettiin liittyvien asioiden käsittely YK:n ihmisoikeusneuvostossa P7_TA(2011)0427 Seksuaaliseen suuntautumiseen ja sukupuoli-identiteettiin liittyvien asioiden käsittely YK:n ihmisoikeusneuvostossa Euroopan parlamentin päätöslauselma 28. syyskuuta 2011 ihmisoikeuksista,

Lisätiedot

SUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA JA POST 2015 AGENDA

SUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA JA POST 2015 AGENDA SUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA JA POST 2015 AGENDA Esityksen rakenne 1 Kehityspolitiikan kv. toimintaympäristö 2 Hallituksen kehityspoliittinen toimenpideohjelma 2012 Ohjaavat periaatteet (mm. ihmisoikeusperustaisuus)

Lisätiedot

OIKEUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies Kaisa Tiusanen

OIKEUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies Kaisa Tiusanen VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUS- JA IHMISOIKEUSYHTEYSHENKILÖIDEN VERKOSTOSTA 1 Yleistä Valtioneuvosto hyväksyi 22.3.2012 kansallisen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelman, jonka perusteella oikeusministeriö

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-6. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti

TARKISTUKSET 1-6. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti Euroopan parlamentti 2014-2019 Kehitysvaliokunta 2017/2586(RSP) 26.4.2017 TARKISTUKSET 1-6 Norbert Neuser, Bogdan Brunon Wenta (PE601.263v01-00) uudesta kehityspolitiikkaa koskevasta eurooppalaisesta konsensuksesta

Lisätiedot

16.9.2008. Lapsen oikeuksien sopimus. Lapsen etu (artikla 3) Oikeus elämään, henkiinjäämiseen ja kehittymiseen (artiklat 6, 24, 27, 28, 31 ja 32)

16.9.2008. Lapsen oikeuksien sopimus. Lapsen etu (artikla 3) Oikeus elämään, henkiinjäämiseen ja kehittymiseen (artiklat 6, 24, 27, 28, 31 ja 32) Luentorunko Lapsen oikeuksien sopimus - pikakelaus Sopimuksen toimeenpanovelvoitteet Lapsen oikeuksien sopimuksen toimeenpano kehitysmaissa Rauno Merisaari, ihmisoikeusneuvonantaja, Ihmisoikeuspoltiikan

Lisätiedot

neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7

neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7 Romaniasiain neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7 Romaniasiain neuvottelukunta Romaniasian neuvottelukunnan tehtävänä on edistää romaniväestön tasavertaisia yhteiskunnallisia osallistumismahdollisuuksia

Lisätiedot

Kehityspolitiikan toimintaympäristö Kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistys Kehys ry:n kommentit KEPO OPEN tilaisuuteen

Kehityspolitiikan toimintaympäristö Kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistys Kehys ry:n kommentit KEPO OPEN tilaisuuteen 21.9.2011 Kehityspolitiikan toimintaympäristö Kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistys Kehys ry:n kommentit KEPO OPEN tilaisuuteen Haluamme kiittää ulkoasiainministeriötä laajasta sidosryhmien kuulemisesta

Lisätiedot

JOHDATUS IHMISOIKEUSAJATTELUUN KURSSI OSIO 2: IHMISOIKEUSPUOLUSTAJAT

JOHDATUS IHMISOIKEUSAJATTELUUN KURSSI OSIO 2: IHMISOIKEUSPUOLUSTAJAT JOHDATUS IHMISOIKEUSAJATTELUUN KURSSI OSIO 2: IHMISOIKEUSPUOLUSTAJAT Kuvitus: Miina Pohjolainen Tämän osion teemat YK:n ihmisoikeuspuolustajan määritelmä Puolustajien vaikutus ihmisoikeuksien kehitykseen

Lisätiedot

Mitä ihmisoikeudet ovat?

Mitä ihmisoikeudet ovat? Mitä ihmisoikeudet ovat? 1 Artikkeli on alun perin julkaistu selvityksessä Ihmisoikeuskasvatus ja -koulutus Suomessa (Ihmisoikeuskeskus 2014). Ihmisoikeuskeskus 2014 ISBN: 978-952-7117-03-3 (nidottu) ISBN:

Lisätiedot

Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi

Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi Suomen silmät ja korvat maailmalla Mitä ulkoministeriö tekee? Ulkoministeriö edistää Suomen ja suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia. Toimii turvallisen ja oikeudenmukaisen

Lisätiedot

Seurantajärjestelmä. Euroopan neuvoston yleissopimus ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta

Seurantajärjestelmä. Euroopan neuvoston yleissopimus ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta Seurantajärjestelmä Euroopan neuvoston yleissopimus ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta Mitkä ovat yleissopimuksen tavoitteet? Euroopan neuvoston yleissopimus ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta astui

Lisätiedot

PERJANTAI-RYHMÄN JA ULKOASIAINMINISTERIÖN YHTEINEN ASIANTUNTIJAKOKOUS

PERJANTAI-RYHMÄN JA ULKOASIAINMINISTERIÖN YHTEINEN ASIANTUNTIJAKOKOUS MUISTIO/Hilkka Vuorenmaa PERJANTAI-RYHMÄN JA ULKOASIAINMINISTERIÖN YHTEINEN ASIANTUNTIJAKOKOUS Aihe: kehityspoliittisen ohjelman sukupuolten välisen tasa-arvo- ja eriarvoisuuden vähentämistavoitteiden

Lisätiedot

Suvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies. Lapsen osallisuus lastensuojelussa

Suvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies. Lapsen osallisuus lastensuojelussa Suvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies Lapsen osallisuus lastensuojelussa Esityksen rakenne 1) Lapsen oikeuksista Lapsen oikeuksien sopimus: keskeiset periaatteet Lasten oikeuksien toteutumisen

Lisätiedot

Määrärahaa saa käyttää valtionavustusten maksamiseen käyttösuunnitelmassa mainituille yhteisöille.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustusten maksamiseen käyttösuunnitelmassa mainituille yhteisöille. 90. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot Kioton joustomekanismit Tavoitteena on vahvistaa Suomen toimintaa kansainvälisessä ympäristöpolitiikassa, mihin pyritään mm. toteuttamalla Kioton pöytäkirjan

Lisätiedot

Itsemääräämisoikeuden edistäminen ja ennakolliset toimet rajoitustoimien käytön ehkäisemiseksi

Itsemääräämisoikeuden edistäminen ja ennakolliset toimet rajoitustoimien käytön ehkäisemiseksi Itsemääräämisoikeuden edistäminen ja ennakolliset toimet rajoitustoimien käytön ehkäisemiseksi Itsemääräämisoikeus ja asiakirjat THL 18.11.2016 Liisa Murto Ihmisoikeuslakimies Kynnys ry/vike Itsemääräämisoikeus

Lisätiedot

Erityissäätiöiden Abilis, Kios ja Siemenpuu lausunto kehityspoliittisen ohjelman luonnoksesta

Erityissäätiöiden Abilis, Kios ja Siemenpuu lausunto kehityspoliittisen ohjelman luonnoksesta SIEMENPUU FOUNDATION Ulkoasiainministeriölle 9.10.2007 Erityissäätiöiden Abilis, Kios ja Siemenpuu lausunto kehityspoliittisen ohjelman luonnoksesta Erityissäätiöt haluavat kiittää mahdollisuudesta saada

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKESKUS TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE

IHMISOIKEUSKESKUS TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE IHMISOIKEUSKESKUS TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 2 1 IHMISOIKEUSKESKUS, IHMISOIKEUSVALTUUSKUNTA JA KANSALLINEN IHMISOI- KEUSINSTITUUTIO 1.1 Ihmisoikeuskeskuksen tehtävät Ihmisoikeuskeskuksen tehtävänä

Lisätiedot

Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako?

Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako? Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako? Maria Kaisa Aula 12.11.2013 Tampereen yliopisto 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus 1989/1991 Erityinen suojelu Protection Palvelut ja toimeentulo Riittävä

Lisätiedot

EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi

EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille www.kehys.fi EU:n budjetti 2007-2013 Viisi päälohkoa: Yhteensä 974,7 miljardia 1. Kestävä kasvu 433,0 miljardia 2. Luonnonvarojen kestävä kehitys ja suojelu

Lisätiedot

Hankesuunnittelun ihmisoikeusperustaisuuden tarkistuslista

Hankesuunnittelun ihmisoikeusperustaisuuden tarkistuslista Hankesuunnittelun ihmisoikeusperustaisuuden tarkistuslista Hankkeen suunnitteleminen ja toteuttaminen ihmisoikeusperustaisesti merkitsee suunnitteluprosessin läpiviemistä askel askeleelta osallistavasti.

Lisätiedot

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta 5055/9B/14 9.12.2014. Viite Sosiaali- ja terveysvaliokunnan kutsu 1.12.2014

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta 5055/9B/14 9.12.2014. Viite Sosiaali- ja terveysvaliokunnan kutsu 1.12.2014 Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta Diaarinumero Päiväys 5055/9B/14 9.12.2014 Viite Sosiaali- ja terveysvaliokunnan kutsu 1.12.2014 Asia Ihmisoikeuskeskuksen lausunto valtioneuvoston ihmisoikeusselonteosta

Lisätiedot

Oikeusvaltio ja kehitys. Merja Lahtinen, neuvonantaja oikeusvaltiokehitys), ( Kehityspoliittinen osasto

Oikeusvaltio ja kehitys. Merja Lahtinen, neuvonantaja oikeusvaltiokehitys), ( Kehityspoliittinen osasto Oikeusvaltio ja kehitys Merja Lahtinen, neuvonantaja oikeusvaltiokehitys), ( Kehityspoliittinen osasto Oikeusvaltio; määritelmä? YK: The Rule of Law refers to a principle of governance in which all persons,

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

Vammaistyön uusimmat kuulumiset

Vammaistyön uusimmat kuulumiset Vammaistyön uusimmat kuulumiset VS avy 15.9.2015 Vammaisuuden määritelmä Vammaisuus ei ole vain terveysongelma. Se on monimutkainen ilmiö, joka syntyy vuorovaikutuksessa henkilön ja yhteiskunnan piirteiden

Lisätiedot

JULKISET OHJEET EUROOPAN UNIONIN IHMISOIKEUSPUOLUSTAJIA KOSKEVIEN SUUNTAVIIVOJEN KÄYTÄNNÖN TOTEUTTAMISESTA

JULKISET OHJEET EUROOPAN UNIONIN IHMISOIKEUSPUOLUSTAJIA KOSKEVIEN SUUNTAVIIVOJEN KÄYTÄNNÖN TOTEUTTAMISESTA JULKISET OHJEET EUROOPAN UNIONIN IHMISOIKEUSPUOLUSTAJIA KOSKEVIEN SUUNTAVIIVOJEN KÄYTÄNNÖN TOTEUTTAMISESTA ULKOASIAINMINISTERIÖ UTRIKESMINISTERIET Julkiset ohjeet Euroopan unionin ihmisoikeuspuolustajia

Lisätiedot

Mitä ihmisoikeuskasvatus

Mitä ihmisoikeuskasvatus Mitä ihmisoikeuskasvatus on? 1 Artikkeli on alun perin julkaistu selvityksessä Ihmisoikeuskasvatus ja -koulutus Suomessa (Ihmisoikeuskeskus 2014). Osa artikkelista perustuu suoraan Mia Matilaisen väitöskirjaan

Lisätiedot

Kansalaisjärjestöjen ja korkeakoulujen yhteistyömahdollisuuksia kehitysyhteistyössä

Kansalaisjärjestöjen ja korkeakoulujen yhteistyömahdollisuuksia kehitysyhteistyössä Kansalaisjärjestöjen ja korkeakoulujen yhteistyömahdollisuuksia kehitysyhteistyössä Korkeakoulujen kevätpäivät 23.5.2012 Lahti Järjestökoordinaattori Sanna Rekola / Kepa 09 584 23 271, sanna.rekola@kepa.fi

Lisätiedot

KIRJASTOISSA JÄRJESTETTÄVÄT TAPAHTUMAT JA TILANKÄYTTÖ SEKÄ KIRJASTOTYÖN EETTISET PERIAATTEET SAVINAINEN PÄIVI, KUOPION KAUPUNGINKIRJASTO

KIRJASTOISSA JÄRJESTETTÄVÄT TAPAHTUMAT JA TILANKÄYTTÖ SEKÄ KIRJASTOTYÖN EETTISET PERIAATTEET SAVINAINEN PÄIVI, KUOPION KAUPUNGINKIRJASTO KIRJASTOISSA JÄRJESTETTÄVÄT TAPAHTUMAT JA TILANKÄYTTÖ SEKÄ KIRJASTOTYÖN EETTISET PERIAATTEET SAVINAINEN PÄIVI, KUOPION KAUPUNGINKIRJASTO MAAKUNTAKIRJASTO PÄÄKKÖLÄ JOUNI, OULUN KAUPUNGINKIRJASTO MAAKUNTAKIRJASTO

Lisätiedot

Ihmisoikeudet käännekohdassa Suomessa. Kristiina Kumpula

Ihmisoikeudet käännekohdassa Suomessa. Kristiina Kumpula Ihmisoikeudet käännekohdassa Suomessa Kristiina Kumpula 30.3.2017 Ihmisoikeudet voivat Suomessa varsin hyvin Paljon hyvää on tapahtunut viime vuosina: - Vammaissopimuksen ratifiointi - Seksuaalivähemmistöjen

Lisätiedot

10417/16 team/vpy/si 1 DG B 3A

10417/16 team/vpy/si 1 DG B 3A Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. kesäkuuta 2016 (OR. en) 10417/16 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Valtuuskunnat SOC 418 GENDER 29 ANTIDISCRIM 41 FREMP

Lisätiedot

Kepan sopeutettu ohjelma

Kepan sopeutettu ohjelma Kepan sopeutettu ohjelma 2016-2018 Esitys Kepan syyskokoukselle 20.11.2015 Ohjelmajohtaja Outi Hannula Kehy ja järjestöt kritiikin kohteena Ennen eduskuntavaaleja: Matti Kääriäinen ja Kehitysavun kirous

Lisätiedot

Ihmisoikeuskeskus. Toimintasuunnitelma vuodelle 2014

Ihmisoikeuskeskus. Toimintasuunnitelma vuodelle 2014 Ihmisoikeuskeskus Toimintasuunnitelma vuodelle 2014 1. Ihmisoikeuskeskus, ihmisoikeusvaltuuskunta ja kansallinen ihmisoikeusinstituutio 1.1. Ihmisoikeuskeskus Ihmisoikeuskeskuksen toiminnan tavoitteena

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistuksen lapsivaikutusten arviointi

Sote- ja maakuntauudistuksen lapsivaikutusten arviointi Sote- ja maakuntauudistuksen lapsivaikutusten arviointi Esa Iivonen (MLL) ja Kirsi Pollari (LSKL) Lapsen oikeuksien iltapäivä 8.11.2016 Tuumasta toimeen Sote- ja maakuntauudistuksen oikeudellinen lapsivaikutusten

Lisätiedot

KANTA TARKISTUKSINA. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2017/2025(INI)

KANTA TARKISTUKSINA. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2017/2025(INI) Euroopan parlamentti 2014-2019 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 2017/2025(INI) 4.5.2017 KANTA TARKISTUKSINA naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta ulkoasiainvaliokunnalle

Lisätiedot

Eduskunnan perustuslakivaliokunta 4804/9B/ Asia Ihmisoikeuskeskuksen lausunto valtioneuvoston ihmisoikeusselonteosta

Eduskunnan perustuslakivaliokunta 4804/9B/ Asia Ihmisoikeuskeskuksen lausunto valtioneuvoston ihmisoikeusselonteosta Eduskunnan perustuslakivaliokunta Diaarinumero Päiväys 4804/9B/14 8.12.2014 Viite Perustuslakivaliokunnan kutsu 14.11.2014 Asia Ihmisoikeuskeskuksen lausunto valtioneuvoston ihmisoikeusselonteosta Ihmisoikeuskeskus

Lisätiedot

Lapsen oikeudet toteutuvat arjessa - perusoppimäärä lapsen oikeuksista kuntapäättäjille

Lapsen oikeudet toteutuvat arjessa - perusoppimäärä lapsen oikeuksista kuntapäättäjille Lapsen oikeudet toteutuvat arjessa - perusoppimäärä lapsen oikeuksista kuntapäättäjille Lapsen oikeudet ovat ihmisoikeuksia Ihmisoikeudet ovat jakamattomia, toisistaan riippuvaisia, yleisiä, luovuttamattomia,

Lisätiedot

Joka tapauksessa voimme sanoa, että kyse on huomattavasta osasta maapallon väestöä.

Joka tapauksessa voimme sanoa, että kyse on huomattavasta osasta maapallon väestöä. Kuntoutuksen vaikuttavuus kuulemmeko lapsen ja perheen äänen? 4.11.2014 klo 8.30-16 Valtion virastotalo, auditorio, Itsenäisyydenaukio 2, Turku Ihmisoikeussuurlähettiläs Rauno Merisaari Ulkoasiainministeriö

Lisätiedot

Miten perus- ja ihmisoikeuksia käytetään? Ensisijaisena lähteenä YK:n vammaisten ihmisoikeussopimus

Miten perus- ja ihmisoikeuksia käytetään? Ensisijaisena lähteenä YK:n vammaisten ihmisoikeussopimus VIA-PROJEKTIN JURIDINEN POHJA Miksi juridiikkaa? Mikä on perusoikeus tai ihmisoikeus? Miten perus- ja ihmisoikeuksia käytetään? Ensisijaisena lähteenä YK:n vammaisten ihmisoikeussopimus Miksi juridiikkaa?

Lisätiedot

17.11.2014/EI. Johdatus lapsen oikeuksien sopimukseen

17.11.2014/EI. Johdatus lapsen oikeuksien sopimukseen 17.11.2014/EI Johdatus lapsen oikeuksien sopimukseen Lapsen ihmisoikeuksien kehittyminen (1) Maailman työjärjestön ILO:n yleissopimukset, lapsityövoiman käytön rajoitukset (1919) Kansainliiton lapsen oikeuksien

Lisätiedot

YK:n vammaissopimus ja itsemääräämisoikeus. Juha-Pekka Konttinen, THL 18.1.2013 Vammaispalvelujen neuvottelupäivät

YK:n vammaissopimus ja itsemääräämisoikeus. Juha-Pekka Konttinen, THL 18.1.2013 Vammaispalvelujen neuvottelupäivät YK:n vammaissopimus ja itsemääräämisoikeus Juha-Pekka Konttinen, THL 18.1.2013 Vammaispalvelujen neuvottelupäivät YK:n vammaissopimus (CRPD) suunnannäyttäjänä CRPD viitoittaa uudenlaista ajattelutapaa

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Lain tavoite ja yleisen kirjaston tehtävät keskiössä yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Lain tavoite ja yleisen kirjaston tehtävät keskiössä yhteiskunnallinen vaikuttavuus Lain tavoite ja yleisen kirjaston tehtävät keskiössä yhteiskunnallinen vaikuttavuus Laki yleisistä kirjastoista pykälät käytäntöön Rovaniemi 28.3.2017 Leena Aaltonen Lakien jatkumo 1928, 1961, 1986, 1998,

Lisätiedot

Suvianna Hakalehto Lapsi- ja koulutusoikeuden apulaisprofessori LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS JA SEN MERKITYS LAINDÄÄDÄNTÖTYÖSSÄ

Suvianna Hakalehto Lapsi- ja koulutusoikeuden apulaisprofessori LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS JA SEN MERKITYS LAINDÄÄDÄNTÖTYÖSSÄ Suvianna Hakalehto Lapsi- ja koulutusoikeuden apulaisprofessori LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS JA SEN MERKITYS LAINDÄÄDÄNTÖTYÖSSÄ ESITYKSEN RAKENNE 1) Lapsen oikeudellinen asema 2) Lapsen oikeuksien sopimus

Lisätiedot

Tavoitteena on kaikkien instituutioiden yhdessä hyväksymä uusi kehityspoliittinen konsensus.

Tavoitteena on kaikkien instituutioiden yhdessä hyväksymä uusi kehityspoliittinen konsensus. Ulkoasiainministeriö PERUSMUISTIO UM2016-00723 KEO-10 Koikkalainen Outi(UM) 21.06.2016 JULKINEN Asia EU:n kehityspolitiikan uudistaminen Kokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 2 päivänä heinäkuuta /2014 Ulkoasiainministeriön asetus. ulkoasiainministeriön työjärjestyksen muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 2 päivänä heinäkuuta /2014 Ulkoasiainministeriön asetus. ulkoasiainministeriön työjärjestyksen muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 2 päivänä heinäkuuta 2014 513/2014 Ulkoasiainministeriön asetus ulkoasiainministeriön työjärjestyksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 24 päivänä kesäkuuta

Lisätiedot

Kohti Busania 2 miten valmistelut etenevät? Järjestötapaaminen Kepassa Niina Pitkänen

Kohti Busania 2 miten valmistelut etenevät? Järjestötapaaminen Kepassa Niina Pitkänen Kohti Busania 2 miten valmistelut etenevät? Järjestötapaaminen Kepassa 9.6.2011 Niina Pitkänen Mitä Pariisissa sovittiin? Laadukkaan yhteistyön kansainväliset pelisäännöt - tavoitteena tehostaa kehitysyhteistyön

Lisätiedot

Kansalaisyhteiskunta, kehitys ja köyhyyden poistaminen - Ihmisoikeusneuvonantaja Rauno Merisaari UM/POL-40

Kansalaisyhteiskunta, kehitys ja köyhyyden poistaminen - Ihmisoikeusneuvonantaja Rauno Merisaari UM/POL-40 Kansalaisyhteiskunta, kehitys ja köyhyyden poistaminen - Ihmisoikeusneuvonantaja Rauno Merisaari UM/POL-40 Pääpointit Merkitseekö vahva kansalaisyhteiskunta demokratiaa ja vaurautta? Kansalaisyhteiskunnan

Lisätiedot

Opetushallitus www.oph.fi 1990/9B/15 6.5.2015. Viite Avoin verkkokysely lukion opetussuunnitelman perusteiden luonnoksesta

Opetushallitus www.oph.fi 1990/9B/15 6.5.2015. Viite Avoin verkkokysely lukion opetussuunnitelman perusteiden luonnoksesta Opetushallitus www.oph.fi Diaarinumero Päiväys 1990/9B/15 6.5.2015 Viite Avoin verkkokysely lukion opetussuunnitelman perusteiden luonnoksesta Asia Lukion opetussuunnitelman perusteiden päivittäminen Opetushallitus

Lisätiedot

Uusi kotoutumislaki ja kotiäidit (1386/2010)

Uusi kotoutumislaki ja kotiäidit (1386/2010) Uusi kotoutumislaki ja kotiäidit (1386/2010) Luetaan yhdessä-verkosto 15.10.2011 Maahanmuuttojohtaja Kristina Stenman 26.10.2011 Muutokset pähkinänkuoressa: 1. Soveltamisala koskee kaikkia maahanmuuttajia

Lisätiedot

Code of Conduct - Toimintaohjeistus Toimittajille. Huhtikuu 2011

Code of Conduct - Toimintaohjeistus Toimittajille. Huhtikuu 2011 Code of Conduct - Toimintaohjeistus Toimittajille Huhtikuu 2011 JOHDANTO Sodexon periaatteisiin liiketoiminnassa kuuluu korkeat eettiset standardit. Tämän vuoksi olemme laatineet Code of Conduct, toimintaohjeistuksen

Lisätiedot

2. Edellisten kokousten pöytäkirjojen hyväksyminen Täysistunnon ja työvaliokunnan pöytäkirjat hyväksyttiin.

2. Edellisten kokousten pöytäkirjojen hyväksyminen Täysistunnon ja työvaliokunnan pöytäkirjat hyväksyttiin. KEHITYSPOLIITTISEN TOIMIKUNNAN TÄYSISTUNTO TO 6.6.2013 Paikka: Pikkuparlamentti, suuren valiokunnan kokoushuone Osallistujat Jäsenet: Pj. Jouko Jääskeläinen (kd), Helena Laukko (sdp), Maria Lohela (PS,

Lisätiedot

Päivätyökeräys 2015 2016. Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta.

Päivätyökeräys 2015 2016. Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Päivätyökeräys 2015 2016 Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Kuka on pakolainen? Pakolainen on henkilö, jolle on myönnetty turvapaikka kotimaansa ulkopuolella. Hän on paennut sotaa,

Lisätiedot

JOHTAMINEN ULKOASIAINHALLINNOSSA

JOHTAMINEN ULKOASIAINHALLINNOSSA JOHTAMINEN ULKOASIAINHALLINNOSSA Apulaisosastopäällikkö Klaus Korhonen ulkoasiainministeriö, itäosasto Helsingin yliopisto 2.10.2008 2 Mun kolme pointtia - eli miksi ja miten teemme tätä työtä Suomen etu

Lisätiedot

Unesco-koulujen seminaari

Unesco-koulujen seminaari Unesco-koulujen seminaari Opetushallitus 7.9.2016 Uudet opsit ja uusi opettajuus globaalikasvatuksen näkökulmasta 1. Mitä on globaalikasvatus? 2. Mitä uudet opsit sanovat? 3. Mitä sitten? Mitä on globaalikasvatus?

Lisätiedot

Euroopan investointipankki lyhyesti

Euroopan investointipankki lyhyesti Euroopan investointipankki lyhyesti Euroopan unionin rahoituslaitoksena tarjoamme rahoitusta ja asiantuntemusta terveen liiketoiminnan edellytykset täyttäviin kestävällä tavalla toteutettaviin investointihankkeisiin,

Lisätiedot

Ohjelman aihioita Kepan kevätkokous

Ohjelman aihioita Kepan kevätkokous Ohjelman aihioita 2018-2021 26.4.2017 Kepan kevätkokous Järjestöjen kyky ja tila toimia Kepa vahvistaa kansalaisyhteiskunnan toimijoita. Kansalaisyhteiskunta tarvitsee toimintavapauden ja mahdollisuuden

Lisätiedot

11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet

11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet 11. KIRJASTOT 11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi

KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS 31.8.2012 Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi Margit Päätalo Kaste-ohjelma, ohjelmapäällikkö Pohjois-Suomi Väkiluku Pohjois-Suomessa

Lisätiedot

Turun yliopiston ylioppilaskunnan hallitukselle,

Turun yliopiston ylioppilaskunnan hallitukselle, Turun yliopiston ylioppilaskunnan hallitukselle, Turun yliopiston ylioppilaskunnan kehitysyhteistyösiipi on jatkuvasta 0,7 -kohteesta luopumisen jälkeen päivittänyt 0,7 % -kohteet vuodelle 2015. Kehitysyhteistyösiiven

Lisätiedot

Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009. Invalidiliitto

Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009. Invalidiliitto Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009 Invalidiliitto Euroopan unionissa elää 50 miljoonaa vammaista kansalaista. Vammaisten kansalaisten oikeudet ja osallistumismahdollisuudet

Lisätiedot

Paperittomana peruskoulussa. Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014

Paperittomana peruskoulussa. Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014 Paperittomana peruskoulussa Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014 Perustuslain 16.1. Jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Oppivelvollisuudesta säädetään lailla. Lapsen oikeuksien

Lisätiedot

ulkoasiainministeriön linjaus korkotukiluottojen käytöstä

ulkoasiainministeriön linjaus korkotukiluottojen käytöstä Korkotukiluotot Suomen kehitysyhteistyössä; ulkoasiainministeriön linjaus korkotukiluottojen käytöstä Ulkoasiainministeriö Sisältö: Johdanto 3 Suomen kehityspoliittiset tavoitteet korkotukiyhteistyön lähtökohtana

Lisätiedot