ULKOASIAINMINISTERIÖ
|
|
- Timo-Jaakko Parviainen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Toimintaohje Ihmisoikeusperustaisen lähestymistavan toimeenpano Suomen kehityspolitiikassa ULKOASIAINMINISTERIÖ
2 Toimintaohje Ihmisoikeusperustaisen lähestymistavan toimeenpano Suomen kehityspolitiikassa Hallituksen kehityspoliittinen toimintaohjelma (2012) velvoittaa ihmisoikeusperustaisen lähestymistavan toimeenpanoon kaikessa Suomen harjoittamassa kehityspolitiikassa sekä kehitysyhteistyössä. Toimintaohje kattaa ihmisoikeusperustaisen lähestymistavan toimeenpanon kahdenvälisessä ja kansainvälisessä poliittisessa vuoropuhelussa ja -yhteistyössä sekä kansalaisjärjestöyhteistyössä. Lähtökohdat ovat sovellettavissa myös temaattiseen toimintaan. Mitä on ihmisoikeusperustainen lähestymistapa kehitykseen? Kehityspoliittisen toimintaohjelman mukaan: Suomen lähtökohtana on ihmisoikeus perustainen lähestymistapa kehitykseen. Sen tavoitteena on, että köyhimmätkin ihmiset tuntevat oikeutensa ja kykenevät toimimaan niiden puolesta. Yhtä tärkeää on, että viranomaiset tuntevat heitä koskevat ihmisoikeus velvoitteet ja ovat kykeneviä panemaan niitä toimeen.. Samansuuntaisesti ihmisoikeusperustaista lähestymistapaa määrittävät myös valtioneuvoston muut linjaukset, kuten vuoden 2009 Ihmisoikeuspoliittinen selonteko. Suomen ihmisoikeusperustainen lähestymistapa on linjassa YK-järjestöjen kesken vuonna 2003 sovitun ihmisoikeusperustaisen lähestymistavan toimeenpanon kanssa: 1
3 Kaiken kehitysyhteistyön, kehityspolitiikan ja teknisen avun tulee edistää YK:n ihmisoikeuksien julistuksessa sekä muissa kansainvälisissä ihmisoikeusinstrumenteissa määrättyjen ihmisoikeuksien toimeenpanoa; YK:n ihmisoikeusjulistuksen ja muihin kansainvälisiin ihmisoikeusinstrumentteihin sisältyvien ihmisoikeusmääräyksien sekä niistä johdettujen ihmisoikeusperiaatteiden, tulee ohjata kaikkea kehitysyhteistyötä ja ohjelmointia kaikilla sektoreilla sekä kaikissa hanketoiminnan vaiheissa; Kehitysyhteistyöllä tulee tukea kehitysmaiden viranomaisten voimavaroja toimeenpanna heille kuuluvat ihmisoikeusvelvoitteet ja/tai paikallisen väestön voimavaroja toimia omien oikeuksiensa toteutumiseksi. Ihmisoikeusperustainen lähestymistapa ei luo uusia ihmisoikeusnormeja, uusia kehityspolitiikan toimeenpanovälineitä, eikä kumppanimaille uusia velvoitteita niiden aiemmin voimaansaattaviin ihmisoikeusoikeussopimuksiin. Ihmisoikeusperustaisen lähestymistavan avulla toimeenpannaan kehitysyhteistyön avun eri muotoja siten, että viranomaiset toimivat entistä vastuullisemmin ihmisoikeuksien toimeenpanemiseksi ja väestöllä on tietoa sekä toimintamahdollisuuksia vaatia omien oikeuksiensa toteutumista. Ihmisoikeudet kehitysyhteistyön ja -politiikan tavoitteena Ihmisoikeuksien toteutumista tarvitaan, jotta ihminen voi elää ihmisarvoista elämää. Ihmisoikeuksien sisältö on määritelty kansainvälisissä ja alueellisissa ihmisoikeussopimuksissa, joiden toimeenpanoon sopimusten osapuolina olevat valtiot ovat oikeudellisesti sitoutuneet. Joidenkin ihmisoikeuksien loukkaaminen on aina kiellettyä, kuten kidutuksen ja orjuuden ehdoton kielto. Taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien- kuten oikeus opetukseen ja veteen - toimeenpano voi tapahtua asteittain, kunkin maan taloudellisten ja muiden voimavarojen puitteissa. Myös näiden oikeuksien osalta hallitusten on ryhdyttävä välittömiin toimiin, käyttäen kaikkia taloudellisia ja poliittisia mahdollisuuksia toimeenpanon suorittamiseksi. Kuten kehitysyhteistyössäkin, kunkin maan omilla viranomaisilla on ensisijainen velvoite ihmisoikeuksien toimeenpanoon. Kansainvälisen yhteisön velvoitteena on auttaa köyhimpiä maita näiden ihmisoikeusvelvoitteiden toimeenpanossa. Kehitysyhteistyön toimeenpanossa noudatetaan ihmisoikeusnormeja ja ihmisoikeusperiaatteita Ihmisoikeusnormeilla tarkoitetaan niitä oikeudellisesti hallituksia velvoittavia kansainvälisiä määräyksiä, jotka sisältyvät hallitusten voimaan saattamiin ihmisoikeussopimuksiin. Yleensä ihmisoikeusnormit jaetaan kansalais- ja poliittisiin oikeuksiin sekä taloudellisiin, 2
4 sosiaalisiin ja sivistyksellisiin oikeuksiin. Nämä oikeudet ovat Suomen ulkopolitiikassa keskenään samanarvoisia ja toisistaan riippuvaisia. Kansalais- ja poliittisia oikeuksia ovat muiden muassa: oikeus elämään, oikeus elää vapaana kidutuksesta ja orjuudesta, oikeus mielipiteen vapauteen, sananvapauteen ja yhdistymisvapauteen sekä oikeus osallistua yleisten asioiden hoitoon. Taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia ovat muiden muassa: oikeus työhön ja kohtuulliseen toimeentuloon, oikeus perusopetukseen, oikeus tyydyttävään elintasoon ja oikeus elää vapana nälästä, mukaan lukien oikeus ruokaan ja veteen. Kansalais- ja poliittiset oikeudet sekä taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet ovat lähtökohtaisesti jokaiselle yksilölle kuuluvia oikeuksia. Lisäksi on olemassa eräitä väestöryhmiä kokonaisuudessaan koskevia oikeuksia, kuten oikeus kehitykseen, ympäristöön tai rauhaan. Suomi korostaa näitä oikeuksia silloin, kun niiden toteutuminen vahvistaa erityisellä tavalla varsinkin heikoimmassa asemassa olevien oikeuksia. Esimerkki heikoimmassa asemassa olevien oikeuksien vahvistamisesta on alkuperäiskansojen kollektiivinen oikeus hallita ja käyttää luonnonympäristöään. Ihmisoikeusperiaatteilla tarkoitetaan kaikkien ihmisoikeuksien toimeenpanossa tarvittavia periaatteita. Niistä keskeisimmät ovat: Ihmisoikeuksien yleismaailmallisuus: Ihmisoikeudet koskevat kaikkia, myös heikoimmassa asemassa olevia. Ihmisoikeuksien järjestelmällinen loukkaaminen ei ole yksittäisen valtion sisäinen asia, vaan kansainvälisellä yhteisöllä on oikeus puuttua tilanteeseen, missä valtio on kykenemätön suojelemaan väestöään; Syrjimättömyys: Suomen antaman ja toimeenpaneman kehitysyhteistyön piirissä mitään väestöryhmää ei saa järjestelmällisesti syrjiä; Oikeus osallistua tehokkaasti ja merkityksellisellä tavalla omaa elämää koskeviin päätöksiin: Ihmisoikeuksien käytännön toimeenpanossa pelkkä paikallisen väestön kuuleminen ei riitä. Paikallisen väestön ja heidän edustajiensa mielipiteillä on oltava myös todellista vaikutusta Suomen tekemän kehitysyhteistyön tavoitteisiin ja toimintamuotoihin. Kansainvälisissä ja alueellisissa järjestöissä toimivat ihmisoikeussopimusten valvontaelimet, jäsenmaiden muodostamat toimeenpanoelimet sekä erikseen nimetyt erityisedustajat määrittävät tarkemmin kunkin ihmisoikeuden sisältöä teemoittain ja/tai maakohtaisesti. Lisätietoa ihmisoikeuksien sisällöstä: 3
5 Ihmisoikeusperustaisuuden tuloksia mitataan voimavarojen vahvistumisella Ihmisoikeusperustaista lähestymistapaa käytetään kumppanimaiden viranomaisten sekä paikallisen väestön voimavarojen kasvattamiseen. Viranomaisten vastuuvelvoitteiden osalta se tarkoittaa esimerkiksi: Eriarvoisuutta vähentävän lainsäädännön kehittämistä; Viranomaisten tiedon vahvistamista liittyen heitä koskeviin perus- ja ihmisoikeusvelvoitteisiin; Lakien ja hallitusten ihmisoikeusvalvonnan toimeenpanon vahvistamista (esim. kansalliset ihmisoikeuskomissiot, ombudsman-insituutiot, itsenäisen oikeuslaitoksen vahvistaminen jne.). Paikallisen väestön oikeuksien vahvistamisen osalta se tarkoittaa esimerkiksi: Ihmisoikeuskoulutusta osana hanketoimintoja ja/tai opetussektorin kehittämistä; Paikallisen väestön oikeuksien mitattua määrällistä ja laadullista vahvistumista (esim. terveydenhuollon kehittynyt saatavuus ja laatu sekä parantunut veden saanti ja laatu); Paikallisten ihmisoikeuspuolustajien suojelua sekä heidän toimintamahdollisuuksiensa tukemista; Paikallisen väestön oikeuksia puolustavien kansalaisjärjestöjen toiminnan tukemista. Ihmisoikeuksien toimeenpanon mittaamisesta löytyy arvointitapoja ja muuta tietoa mm. YK:n ihmisoikeusvaltuutetun sivustolta: Hallitusten kahdenvälinen yhteistyö ja maaohjelmointi Suomi ja sen kehitysyhteistyön kumppanimaat ovat pääsääntöisesti sitoutuneet keskeisiin ihmisoikeussopimuksiin. Suomen linjan mukaisesti näitä sopimuksia kunnioitetaan myös Suomen ja kumppanimaiden yhteistyössä. Maatilanteet kuitenkin vaihtelevat eri maissa. Ihmisoikeusperustaisen lähtökohdan toimeenpanoa räätälöidään siten, että se on ihmisoikeuksien kannalta mahdollisimman tuloksellista. Ihmisoikeudet ovat samat kaikille ja kaikkialla. Tämän vuoksi räätälöinti ei tarkoita ihmisoikeusnormien erilaista tulkintaa eri paikoissa/tilanteissa tai ihmisoikeusloukkausten sallimista. Pitkäaikaisissa kumppanuusmaissa ihmisoikeusperustaisen lähestymistavan toimeenpanoa ohjataan muun muassa maaohjelmoinnin kautta. Tässä työssä tukeudutaan EU:n vuoropuheluun ja tiedonsaantiin, YK:n ihmisoikeusneuvoston määräaikaiseen maatarkasteluun 4
6 (Universal Periodic Review) ja Suomen sen yhteydessä tekemiin suosituksiin. Maaohjelmoinnin toimeenpanossa kiinnitetään erityistä huomiota kansalaisyhteiskunnan osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksiin. Maakohtaista tietoa toimeenpannuista tarkasteluista niihin sisältyvine suosituksineen on helposti löydettävässä muodossa esim. UPR-info nimisen järjestön tietokannassa: Jo meneillään olevat hankkeet Kehityspoliittisen ohjelman linjaus ihmisoikeusperustaisuuden toimeenpanosta koskee myös jo meneillään olevia toimintoja. Niissä ihmisoikeusperustainen lähestymistapa sisällytetään hankedokumentteihin ja väliarvioihin sekä jatkohankkeiden suunnitteluun. Tätä tukien väliarviot sisältävät kysymykset hankkeen ihmisoikeusperustaisuudesta ja sitä tukevista tuloksista sekä suositukset hankkeen ihmisoikeusperustaisuuden kehittämisestä jatkossa. Tämä edellyttää hankedokumentteja valmistelevissa tiimeissä hyvää ihmisoikeusosaamista ja ihmisoikeusperustaisen kehityksen työkalujen hallintaa. Poliittinen vuoropuhelu kumppanimaiden hallitusten sekä kansalaisyhteiskunnan kanssa Suomi edistää ihmisoikeuksien toimeenpanoa poliittisella vuoropuhelulla kumppanimaan hallituksen sekä kansalaisyhteiskunnan kanssa. Vuoropuhelun lähtökohtana on tukea kumppanimaan viranomaisia ihmisoikeusvelvoitteidensa toimeenpanossa sekä vahvistaa kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksia ihmisoikeuksien edistämiseksi. Suomi nostaa vuoropuhelussa esiin maiden keskeisimpiä ihmisoikeusongelmia ja on vastaavasti valmis keskusteluun Suomen omista ihmisoikeusongelmista. Merkittävä osa ihmisoikeusvuoropuhelusta käydään yhdessä muiden EU-maiden kanssa, mutta Suomi käy myös suoraa ihmisoikeusdialogia kumppanimaiden kanssa. Toiminta kansainvälisissä järjestöissä sekä rahoituslaitoksissa YK-järjestöt ovat yhteisellä sopimuksella sitoutuneet ihmisoikeusperustaisen kehityksen toimeenpanoon. Tämä antaa Suomelle hyvät edellytykset edistää ihmisoikeuksia niin järjestöjen poliittisilla foorumeilla kuin Suomen antamassa monenkeskisessä rahoituksessa. Suomi korostaa erityisesti naisten sekä haavoittuvimpien väestöryhmien oikeuksien merkitystä ja resursointia. 5
7 Kansainvälisissä rahoituslaitoksissa Suomi tukee ihmisoikeusmekanismeja, jotka vahvistavat ihmisoikeuksien toimeenpanoa rahoituslaitosten mandaatin mukaisesti. Suomi tukee kansainvälisissä rahoituslaitoksissa myös naisten ja haavoittuvimpien väestöryhmien oikeuksien vahvistamista. YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston, muiden YK-järjestöjen ja kansainvälisten rahoituslaitosten yhteistyöllä, voidaan vahvistaa ihmisoikeusperustaisuuden valtavirtaistumista monenkeskisessä yhteistyössä sekä maakohtaisessa kenttätoiminnassa. Afrikassa, Latinalaisessa Amerikassa sekä vähitellen myös Aasiassa on alueellisia ihmisoikeuselimiä, joiden kautta on mahdollista vahvistaa ihmisoikeuksien maa- ja aluekohtaista seurantaa ja paikallista sitoutumista. Yhteistyö kansalaisyhteiskunnan kanssa Ihmisoikeusperustaisessa kehitysyhteistyössä paikallinen väestö ei ole toiminnan kohde vaan aktiivinen vaikuttaja ja muutosvoima. Kansalaisjärjestöt ovat ministeriölle keskeinen kumppani ihmisoikeusperustaisen lähestymistavan toimeenpanossa. Kansalaisjärjestöillä on keskeinen rooli heikoimmassa asemassa olevien henkilöiden ja väestöryhmien oikeuksien puolustamisessa, ihmisoikeustiedon jakamisessa sekä kansalaisaktiivisuuden lisäämisessä. Erityisen tärkeää on tukea ja suojella ihmisoikeuspuolustajia, korruptiopaljastusten tekijöitä (ns. pillinpuhaltajat) sekä muiden paikallisen väestön oikeuksia ajavia henkilöitä. Suomi tukee ihmisoikeuspuolustajia yhteistyössä muiden EU-maiden kanssa sekä myöntämällä tukea muun muassa paikallisen yhteistyön määrärahoista. Vaikka jotkin järjestöt tarjoavat erityisryhmille myös suoraan taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien toimeenpanoon sisältyviä palveluja, on Suomen lähtökohtana, että oikeudellinen ja poliittinen vastuu ihmisoikeuksien toimeenpanosta on aina kullakin kumppanimaan hallituksella. Tätä vastuuta ei voi siirtää järjestöjen hoidettavaksi. Temaattista yhteistyötä tehdään myös kansainvälisten kansalaisjärjestöjen kanssa, jotka toimivat kehitysmaissa ihmisoikeuksien vahvistamiseksi. 6
8 Ihmisoikeusperustaisuus ja tulosperustaisuus Ihmisoikeusperustaisuus ja tulosperustaisuus täydentävät toisiaan. Ihmisoikeusnormit sekä -periaatteet määrittävät ne kehitysyhteistyön sisällölliset tavoitteet ja toimintatavat, joita toimeenpannaan, seurataan ja kehitetään tulosperustaisesti. Ihmisoikeusperustainen tulosperustaisuus tarkoittaa sitä, että kaikista heikoimmassa asemassa olevat pääsevät osallisiksi Suomen kehitysyhteistyössä toimeenpantujen hankkeiden tuloksista. Evaluointi Evaluaatioissa ja sen sisältämien suositusten toteuttamisessa huomioidaan ihmisoikeusperustaisen lähestymistavan sisällölliset tavoitteet. Tämän lisäksi evaluaatiossa tulee huomioida ihmisoikeusperiaatteiden toteutuminen toimeenpanossa ja ihmisoikeusperustainen tulosmittaaminen. Suomen tukemien toimintojen ihmisoikeusvaikutusten analyysia tulee vahvistaa ja mittausvälineiden kehittämistä lisätä. Ihmisoikeuskoulutus Ihmisoikeusperustaisen lähestymistavan kehittämistyössä panostetaan henkilökunnan sekä ministeriön partnereiden koulutukseen. Kaikkeen kehitysyhteistyön peruskoulutukseen sisältyy tai sisällytetään riittävällä tavalla ihmisoikeuksia sekä ihmisoikeusperustaista lähestymistapaa käsittelevä osuus. TAITTO: Innocorp Oy KUVAT: Shutterstock 7
9 Kehitysviestinnän yksikkö PL 456, VALTIONEUVOSTO Internet: formin.finland.fi/kehityspolitiikka global.finland.fi
Mikä on Suomen ihmisoikeusperustainen lähestymistapa kehitykseen?
Mikä on Suomen ihmisoikeusperustainen lähestymistapa kehitykseen? Suomen lähtökohtana on ihmisoikeusperustainen lähestymistapa kehitykseen. Tavoitteena on että köyhimmätkin ihmiset tuntevat oikeutensa
LisätiedotAjankohtaista kehityspoliittisella osastolla Kansalaisjärjestöseminaari
Ajankohtaista kehityspoliittisella osastolla Kansalaisjärjestöseminaari 10.12.2008 Riitta Oksanen Yleisen kehityspolitiikan ja suunnittelun yksikkö (KEO-10) Kehityspoliittinen ohjelma 2007 Kohti oikeudenmukaista
LisätiedotULKOASIAINMINISTERIÖ
Kambodžalaiset osoittivat mieltään hallitusta vastaan Pnom Penhissä joulukuun lopussa 2013. Kuva: Rauli Virtanen Ulkoministeriön demokratiatukipolitiikan linjaus ULKOASIAINMINISTERIÖ Ulkoministeriön demokratiatukipolitiikan
Lisätiedot11. Kertaus. Valtion on toteutettava Lapsen oikeuksien sopimuksen määräämät oikeudet. Artikla 4
123 11. Kertaus Valtion on toteutettava Lapsen oikeuksien sopimuksen määräämät oikeudet. Artikla 4 Valtion tulee huolehtia, että kaikki kansalaiset tuntevat lapsen oikeudet. Artikla 42 Ihmisoikeuksiin
LisätiedotKv-päivät 2013, Levi. Ihmisoikeusperustaisuus korkeakoulujen kehitysyhteistyössä. Esimerkkinä North-South-South hanke
Kv-päivät 2013, Levi Ihmisoikeusperustaisuus korkeakoulujen kehitysyhteistyössä Esimerkkinä North-South-South hanke Katarina Frostell Ihmisoikeusinstituutti Åbo Akademi kfrostel@abo.fi 02-2154751 Åbo Akademi
LisätiedotKANSALAIS- YHTEISKUNTA- LINJAUS 2017
KEHITYSPOLIITTINEN KANSALAIS- YHTEISKUNTA- LINJAUS 2017 ULKOASIAINMINISTERIÖ Sisältö Johdanto...3 Kansalaisyhteiskunnan merkitys ja rooli kehityksessä...5 Suomen toiminta kansalaisyhteiskuntien vahvistamiseksi...8
LisätiedotEduskunnan perustuslakivaliokunta. Valtioneuvoston periaatepäätöksellä hyväksytyn kansallisen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelman
ULKOASIAINMINISTERIÖ Oikeuspalvelu & Poliittinen osasto OIK-40 Krista Oinonen POL-40 Janina Hasenson LAUSUNTO 18.09.2017 HEL7M0598-37 Eduskunnan perustuslakivaliokunta Viite O 17/2017 vp Asia Kansallinen
LisätiedotIhmisoikeuskeskus. YK:n vammaisyleissopimus arjessa Ihmisoikeudet kuntien toiminnassa. Vammaisneuvostopäivä Tampere
Ihmisoikeuskeskus YK:n vammaisyleissopimus arjessa Ihmisoikeudet kuntien toiminnassa Vammaisneuvostopäivä 1.12.2016 Tampere 1 Kenellä on oikeus, kenellä velvollisuus? Rights holders - Duty bearers Perus-
LisätiedotKysely kansalaisjärjestölinjauksesta
Kysely kansalaisjärjestölinjauksesta 1. Voidaanko kansalaisjärjestöiltä edellyttää kehitysyhteistyöhankkeissaan kansalaisyhteiskunnan vahvistamiseen liittyvää kapasiteetin luomista kohdemaissa? Kyllä 90.9%
LisätiedotYK:n ihmisoikeuksien julistus ja ihmisoikeusperustainen kehitysyhteistyö. Ihmisoikeusneuvonantaja Rauno Merisaari, POL-40
YK:n ihmisoikeuksien julistus ja ihmisoikeusperustainen kehitysyhteistyö Ihmisoikeusneuvonantaja Rauno Merisaari, POL-40 Esityksen nimi / Tekijä 2 m äärä m iljoonissa Nälkää näkevien määrä - FAO:n arvio
LisätiedotYritykset & ihmisoikeudet. 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen
Yritykset & ihmisoikeudet 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen Valtioneuvosto, yhteiskuntavastuu ja ihmisoikeudet mistä on kyse? Valtioneuvoston yhteiskuntavastuupolitiikan isoimpia kysymyksiä tällä hetkellä
LisätiedotSuomen kehityspolitiikka ja kehitysyhteistyö. Iina Soiri Neuvonantaja Kehityspoliittinen osasto
Suomen kehityspolitiikka ja kehitysyhteistyö Iina Soiri Neuvonantaja Kehityspoliittinen osasto Kehityspolitiikka on keskeinen osa Suomen ulkoja turvallisuuspolitiikkaa, jonka tavoitteina ovat kansainvälisen
LisätiedotSTRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry
STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat
LisätiedotIhmisoikeusperustaisuuden näkyminen CIMO:n kehitysyhteistyöohjelmissa
Alva Bruun Ihmisoikeusperustaisuuden näkyminen CIMO:n kehitysyhteistyöohjelmissa Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus (CIMO) Korkeakoulujen kevätpäivät 22.5. 11.6.2011 Korkeakoulujen kehitysyhteistyöohjelmat
LisätiedotLasten ja perheiden hyvinvointiloikka
Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,
LisätiedotOsallisuus ja itsemääräämisoikeus vammaissopimuksen näkökulmasta. Koulutuspäivä
Osallisuus ja itsemääräämisoikeus vammaissopimuksen näkökulmasta Koulutuspäivä 16.11.2017 YK:n Yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista 2 17.11.2017 Vammaissopimus Yleissopimus vahvistaa jo olemassa
LisätiedotHALLITUKSEN KEHITYSPOLITIIKASTA
KEHITYSPOLITIIKASTA Naisten ja tyttöjen oikeuksien vahvistaminen on entistä arvokkaampaa tilanteessa, jossa muun muassa Yhdysvallat on leikannut tasa-arvotyöstä. Hallitus ymmärtää kehitysmaiden verotuskyvyn
LisätiedotKehityspolitiikan tulosraportti 2018 Yhteenveto
Kehityspolitiikan tulosraportti 2018 Yhteenveto Suomen kehityspolitiikka ja -yhteistyö tuottavat tulosta Kehityspolitiikan tulosraportti 2018 esittelee Suomen kehityspolitiikan ja -yhteistyön vuosina 2018
LisätiedotKehityspoliittisen ohjelman toiminnallistaminen - metsälinjaus
Kehityspoliittisen ohjelman toiminnallistaminen - metsälinjaus Jussi Viitanen, metsäalan neuvonantaja, kehityspoliittinen osasto, toimialapolitiikan yksikkö, ulkoasiainministeriö Ympäristö ja luonnonvarat
LisätiedotLAPSELLA ON OIKEUKSIA
LAPSELLA ON OIKEUKSIA Save the Children TURVAAVAT LASTEN HYVÄN ELÄMÄN MAHDOLLISUUDET ON LAADITTU NOUDATETTAVIKSI ON LAADITTU NOUDATETTAVIKSI SISÄLTÄVÄT LAPSIA VAHVASTI SUOJELEVIA PERIAATTEITA LAPSILLE
LisätiedotItsemääräämisoikeus -oikeuden toteutuminen asumisyksiköissä ja lainsäädännön tavoitteet
Itsemääräämisoikeus -oikeuden toteutuminen asumisyksiköissä ja lainsäädännön tavoitteet Vammaispalveluiden neuvottelupäivät 18-19.2.2016 Liisa Murto Ihmisoikeuslakimies Kynnys ry/vike Esityksen sisältö
LisätiedotGuatemalaan SYLn ja yo-kuntien yhteishanke ? SYL
Guatemalaan SYLn ja yo-kuntien yhteishanke 2018-2021? SYL 14 miljoonaa asukasta, josta 51% elää köyhyydessä ja 15% äärimmäisessä köyhyydessä -> on ollut kasvussa 42% alkuperäisväestöön kuuluvia (lähes
LisätiedotKOHTI YHTEISTÄ LAPSIKÄSITYSTÄ LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS LAPSIKÄSITYSTEN YHDISTÄJÄNÄ
Suvianna Hakalehto Lapsi- ja koulutusoikeuden apulaisprofessori KOHTI YHTEISTÄ LAPSIKÄSITYSTÄ LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS LAPSIKÄSITYSTEN YHDISTÄJÄNÄ LAPSEN OIKEUDELLISEN ASEMAN KEHITYS lapsi sosiaalisena
Lisätiedot2. Kestävän kehityksen lähtökohtana kumppanimaiden omistajuus
Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry Hyväksytty hallituksen kokouksessa 15.12.2008 KEPAN LINJAUS KEHITYSYHTEISTYÖN LAADUSTA 1. Johdanto Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry haluaa vaikuttaa köyhdyttäviä
LisätiedotSUOMEN KEHITYSYHTEIS TYÖ MÄÄRÄRAHAT EU JÄSENYYDEN AIKANA SUOMEN KEHY MÄÄRÄRAHAT...
SUOMEN KEHY MÄÄRÄRAHAT... Suomi tukee kehitysmaita sekä kahdenvälisesti että järjestöjen, kansalaisjärjestöjen ja kansainvälisten kehitysrahoituslaitosten kautta. 6/2005 SUOMEN KEHITYSYHTEIS TYÖ MÄÄRÄRAHAT
LisätiedotKOTOUTTAMISTYÖN PERIAATTEET
KOTOUTTAMISLAKI KOTOUTTAMISTYÖN PERIAATTEET mahdollisuus päästä yhteiskunnan jäseneksi oikeus kaikkiin peruspalveluihin, kuten terveydenhoito, koulutus, eläke, työttömyysturva, työllistyminen KOTOUTTAMISTYÖN
LisätiedotNuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö
Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Yleistä Sääntelyä kansainvälisellä tasolla YK:n lasten oikeuksien sopimus EU:n valkoinen kirja Sääntelyä yleislaeissa Perustuslaki, kuntalaki Erityislait
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2011
TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Kepan voimassaolevan strategian ja ohjelman mukainen Tavoitteena poliittinen muutos, köyhdyttävien rakenteiden purkaminen ja köyhdyttämisen lopettaminen 29,3 % rahoituksesta käytetään
LisätiedotKansan valta. Citizen Voice and Action. World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa
Kansan valta Citizen Voice and Action World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa Demokratiaa kaikille? Seminaari demokratian tukemisesta kehitysyhteistyössä 27.11.2014 Katri
LisätiedotSuomen kehityspolitiikan tila Ei kehitystä ilman ihmisoikeuksia. Kehityspoliittinen toimikunta
Suomen kehityspolitiikan tila 2013 Ei kehitystä ilman ihmisoikeuksia Kehityspoliittinen toimikunta Suomen kehitysyhteistyövarat Kehitysyhteistyön määrä 2007 2017 (MEUR) Lähde: Taloussunnittelu ja tilastollinen
LisätiedotO 17/2017 VP KANSALLINEN PERUS- JA IHMISOIKEUSTOIMINTAOHJELMA
LAUSUNTO Demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö 13.9.2017 Johtaja Johanna Suurpää, neuvotteleva virkamies Yrsa Nyman Eduskunnan perustuslakivaliokunnalle Perustuslakivaliokunta 19.9.2017 O
LisätiedotSUOMEN ULKOASIAINHALLINNON IHMISOIKEUSPOLIITTINEN TOIMINTAOHJELMA 2013 2015
LIITE SUOMEN ULKOASIAINHALLINNON IHMISEUSSTRATEGIAAN SUOMEN ULKOASIAINHALLINNON IHMISEUSIITTINEN TOIMINTAOHJELMA 2013 2015 ULKOASIAINMINISTERIÖ UTRIKESMINISTERIET 1 LIITE SUOMEN ULKOASIAINHALLINNON IHMISEUSSTRATEGIAAN
LisätiedotSuomen UNICEFin lausunto kehityspolitiikan linjausluonnokseen
Suomen UNICEF ry Finlands UNICEF rf Finnish Committee for UNICEF Lautatarhankatu 6, 00580 Helsinki, Finland Brädgårdsgatan 6, 00580 Helsingfors, Finland Phone: +358 9 584 50 290 Fax: +358 9 584 50 270
LisätiedotIhmisoikeudet koulussa
Ihmisoikeudet koulussa OKL-seminaari Työpajat 4.10.2017 Rosa Puhakainen-Mattila Asiantuntija Ihmisoikeusliitto/Ihmisoikeudet.net rosa.puhakainen-mattila@ihmisoikeusliitto.fi Ihmisoikeusliitto - Vuonna
LisätiedotSote-uudistus ja perusoikeudet
Sote-uudistus ja perusoikeudet Sote-uudistuksen tärkeimmät kysymykset ja niiden eettinen ulottuvuus 29.11.2018 Eeva Nykänen, oikeustieteiden laitos, UEF eeva.nykanen@uef.fi Etiikasta ja perusoikeuksista
LisätiedotLAUSUNTO. Luonnos valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittisesta selonteosta
13.3.09 LAUSUNTO Luonnos valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittisesta selonteosta Ihmisoikeusliitto pitää luonnosta valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittisesta selonteosta yleisesti ottaen onnistuneena pohjana
LisätiedotSUOMEN ULKOASIAINHALLINNON IHMISOIKEUSSTRATEGIA
SUOMEN ULKOASIAINHALLINNON IHMISOIKEUSSTRATEGIA ULKOASIAINMINISTERIÖ UTRIKESMINISTERIET SUOMEN ULKOASIAINHALLINNON IHMISOIKEUSSTRATEGIA ULKOASIAINMINISTERIÖ UTRIKESMINISTERIET Julkaistu 10. kesäkuuta
LisätiedotVALTIONEUVOSTON IHMISOIKEUSSELONTEKO 2014
VALTIONEUVOSTON IHMISOIKEUSSELONTEKO 2014 1 ULKOASIAINMINISTERIÖ UTRIKESMINISTERIET Valtioneuvoston ihmisoikeusselonteko 2014 ISSN 0358-1489 (paino) ISSN 2341-8230 (pdf) ISBN 978-952-281-249-0 PDF ISBN
LisätiedotKestävä kehitys ja köyhyyden vähentäminen EU:n kehitysavun päätavoitteina
Kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistys Kehys ry:n lausunto komission ehdotuksesta EU:n ulkosuhderahoitusjärjestelmäksi rahoituskaudelle 2021-2027 (E 75/2018) Kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistys Kehys
LisätiedotKyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/
KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2020 Kehitysyhteistyötutkimus 2000 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti
LisätiedotLYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo
LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo Miksi julistus? YK:ssa tekeillä uusi kehitysohjelma Vuosituhannen
LisätiedotDiaarinumero. Ihmisoikeuskeskuksen lausunto valtioneuvoston ihmisoikeusselonteosta 2014 HE VNS 6/2014 vp
Eduskunnan hallintovaliokunta Diaarinumero Päiväys 246/9B/15 21.1.2015 Ihmisoikeuskeskuksen lausunto valtioneuvoston ihmisoikeusselonteosta 2014 HE VNS 6/2014 vp Viite Hallintovaliokunnan Ihmisoikeuskeskukselle
LisätiedotYK:n lapsen oikeuksien yleissopimus lapsen oikeuksien perustana
YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus lapsen oikeuksien perustana Reetta Kallio Asiantuntija, Lastensuojelun Keskusliitto Etelä-Pohjanmaan LAPE -seminaari 9.2.2018 Lastensuojelun Keskusliitto Armfeltintie
LisätiedotEU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.
EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.fi Kaksi rahoituslähdettä Yhteisön kehitysyhteistyön rahoitus
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0392/23. Tarkistus. Tamás Meszerics Verts/ALE-ryhmän puolesta
5.12.2018 A8-0392/23 23 8 kohta 8. kehottaa EUH:ta, komissiota, neuvostoa ja yksittäisiä jäsenvaltioita toimimaan strategisesti soveltamalla yhdennettyä lähestymistapaa ja käyttämällä kaikkia käytettävissään
LisätiedotIhmisoikeuskäsityksemme perustuu ihmisarvoa korostavaan kristilliseen arvopohjaan sekä kansainväliseen ihmisoikeusajatteluun ja -sopimuksiin.
Suomen Lähetysseuran ihmisoikeuslinjaus Ihmisoikeuskäsityksemme perustuu ihmisarvoa korostavaan kristilliseen arvopohjaan sekä kansainväliseen ihmisoikeusajatteluun ja -sopimuksiin. Edistämme naisten ja
LisätiedotSeksuaaliseen suuntautumiseen ja sukupuoli-identiteettiin liittyvien asioiden käsittely YK:n ihmisoikeusneuvostossa
P7_TA(2011)0427 Seksuaaliseen suuntautumiseen ja sukupuoli-identiteettiin liittyvien asioiden käsittely YK:n ihmisoikeusneuvostossa Euroopan parlamentin päätöslauselma 28. syyskuuta 2011 ihmisoikeuksista,
LisätiedotTARKISTUKSET 1-6. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti
Euroopan parlamentti 2014-2019 Kehitysvaliokunta 2017/2586(RSP) 26.4.2017 TARKISTUKSET 1-6 Norbert Neuser, Bogdan Brunon Wenta (PE601.263v01-00) uudesta kehityspolitiikkaa koskevasta eurooppalaisesta konsensuksesta
LisätiedotOIKEUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies Kaisa Tiusanen
VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUS- JA IHMISOIKEUSYHTEYSHENKILÖIDEN VERKOSTOSTA 1 Yleistä Valtioneuvosto hyväksyi 22.3.2012 kansallisen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelman, jonka perusteella oikeusministeriö
LisätiedotHakukierros 2009 Hakemusten arvioinnin prosessi. Kansalaisjärjestöseminaari Matti Lahtinen, UM/KEO/Kansalaisjärjestöyksikkö
Hakukierros 2009 Hakemusten arvioinnin prosessi Kansalaisjärjestöseminaari Matti Lahtinen, UM/KEO/Kansalaisjärjestöyksikkö Tässä esitellään hankehakemusten arviointia ulkoasiainministeriön kansalaisjärjestöyksikössä.
Lisätiedot16.9.2008. Lapsen oikeuksien sopimus. Lapsen etu (artikla 3) Oikeus elämään, henkiinjäämiseen ja kehittymiseen (artiklat 6, 24, 27, 28, 31 ja 32)
Luentorunko Lapsen oikeuksien sopimus - pikakelaus Sopimuksen toimeenpanovelvoitteet Lapsen oikeuksien sopimuksen toimeenpano kehitysmaissa Rauno Merisaari, ihmisoikeusneuvonantaja, Ihmisoikeuspoltiikan
LisätiedotJOHDATUS IHMISOIKEUSAJATTELUUN KURSSI OSIO 2: IHMISOIKEUSPUOLUSTAJAT
JOHDATUS IHMISOIKEUSAJATTELUUN KURSSI OSIO 2: IHMISOIKEUSPUOLUSTAJAT Kuvitus: Miina Pohjolainen Tämän osion teemat YK:n ihmisoikeuspuolustajan määritelmä Puolustajien vaikutus ihmisoikeuksien kehitykseen
LisätiedotSUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA JA POST 2015 AGENDA
SUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA JA POST 2015 AGENDA Esityksen rakenne 1 Kehityspolitiikan kv. toimintaympäristö 2 Hallituksen kehityspoliittinen toimenpideohjelma 2012 Ohjaavat periaatteet (mm. ihmisoikeusperustaisuus)
LisätiedotTyötä Suomen ja suomalaisten hyväksi
Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi Suomen silmät ja korvat maailmalla Mitä ulkoministeriö tekee? Ulkoministeriö edistää Suomen ja suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia. Toimii turvallisen ja oikeudenmukaisen
LisätiedotVammaispalveluiden neuvottelupäivät 2017 Pauli Rautiainen valtiosääntöoikeuden professori, Itä-Suomen yliopisto. UEF // University of Eastern Finland
Vammaispalveluiden neuvottelupäivät 2017 Pauli Rautiainen valtiosääntöoikeuden professori, Itä-Suomen yliopisto PERUS- JA IHMISOIKEUDET KUULUVAT YHTÄLÄISESTI KAIKILLE IHMISILLE Lähtökohtia Vammaisille
LisätiedotSuomen on sopeuduttava ilmastonmuutokseen. Suomen kestävän kehityksen toimikunta Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen
Suomen on sopeuduttava ilmastonmuutokseen Suomen kestävän kehityksen toimikunta 22.4.2014 Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen 1. Ilmastossa tapahtuneet muutokset ovat jo vaikuttaneet sekä luontoon
LisätiedotYhteistoiminta saavuttamassa todellista muutosta. Ruth Stark IFSW:n puheenjohtaja
Yhteistoiminta saavuttamassa todellista muutosta Ruth Stark IFSW:n puheenjohtaja Muutos Yhteisön täysivaltaiseen jäsenyyteen Yhteistoiminta johtaa kestävään kehitykseen Käytännön ammatillinen kokemus on
LisätiedotLapsistrategia, lapsivaikutusten arviointi ja lapsibudjetointi YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen toimeenpanon välineinä
Lapsistrategia, lapsivaikutusten arviointi ja lapsibudjetointi YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen toimeenpanon välineinä Esa Iivonen ja Kirsi Pollari Lapsen oikeuksien ajankohtaispäivä 16.11.2018 Lapsen
LisätiedotItsemääräämisoikeuden edistäminen ja ennakolliset toimet rajoitustoimien käytön ehkäisemiseksi
Itsemääräämisoikeuden edistäminen ja ennakolliset toimet rajoitustoimien käytön ehkäisemiseksi Itsemääräämisoikeus ja asiakirjat THL 18.11.2016 Liisa Murto Ihmisoikeuslakimies Kynnys ry/vike Itsemääräämisoikeus
Lisätiedot10417/16 team/vpy/si 1 DG B 3A
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. kesäkuuta 2016 (OR. en) 10417/16 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Valtuuskunnat SOC 418 GENDER 29 ANTIDISCRIM 41 FREMP
LisätiedotMäärärahaa saa käyttää valtionavustusten maksamiseen käyttösuunnitelmassa mainituille yhteisöille.
90. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot Kioton joustomekanismit Tavoitteena on vahvistaa Suomen toimintaa kansainvälisessä ympäristöpolitiikassa, mihin pyritään mm. toteuttamalla Kioton pöytäkirjan
LisätiedotKehityspolitiikan toimintaympäristö Kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistys Kehys ry:n kommentit KEPO OPEN tilaisuuteen
21.9.2011 Kehityspolitiikan toimintaympäristö Kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistys Kehys ry:n kommentit KEPO OPEN tilaisuuteen Haluamme kiittää ulkoasiainministeriötä laajasta sidosryhmien kuulemisesta
LisätiedotErityissäätiöiden Abilis, Kios ja Siemenpuu lausunto kehityspoliittisen ohjelman luonnoksesta
SIEMENPUU FOUNDATION Ulkoasiainministeriölle 9.10.2007 Erityissäätiöiden Abilis, Kios ja Siemenpuu lausunto kehityspoliittisen ohjelman luonnoksesta Erityissäätiöt haluavat kiittää mahdollisuudesta saada
LisätiedotSeurantajärjestelmä. Euroopan neuvoston yleissopimus ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta
Seurantajärjestelmä Euroopan neuvoston yleissopimus ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta Mitkä ovat yleissopimuksen tavoitteet? Euroopan neuvoston yleissopimus ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta astui
LisätiedotPERJANTAI-RYHMÄN JA ULKOASIAINMINISTERIÖN YHTEINEN ASIANTUNTIJAKOKOUS
MUISTIO/Hilkka Vuorenmaa PERJANTAI-RYHMÄN JA ULKOASIAINMINISTERIÖN YHTEINEN ASIANTUNTIJAKOKOUS Aihe: kehityspoliittisen ohjelman sukupuolten välisen tasa-arvo- ja eriarvoisuuden vähentämistavoitteiden
Lisätiedotneuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7
Romaniasiain neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7 Romaniasiain neuvottelukunta Romaniasian neuvottelukunnan tehtävänä on edistää romaniväestön tasavertaisia yhteiskunnallisia osallistumismahdollisuuksia
LisätiedotJULKISET OHJEET EUROOPAN UNIONIN IHMISOIKEUSPUOLUSTAJIA KOSKEVIEN SUUNTAVIIVOJEN KÄYTÄNNÖN TOTEUTTAMISESTA
JULKISET OHJEET EUROOPAN UNIONIN IHMISOIKEUSPUOLUSTAJIA KOSKEVIEN SUUNTAVIIVOJEN KÄYTÄNNÖN TOTEUTTAMISESTA ULKOASIAINMINISTERIÖ UTRIKESMINISTERIET Julkiset ohjeet Euroopan unionin ihmisoikeuspuolustajia
LisätiedotMitä ihmisoikeudet ovat?
Mitä ihmisoikeudet ovat? 1 Artikkeli on alun perin julkaistu selvityksessä Ihmisoikeuskasvatus ja -koulutus Suomessa (Ihmisoikeuskeskus 2014). Ihmisoikeuskeskus 2014 ISBN: 978-952-7117-03-3 (nidottu) ISBN:
LisätiedotHuostaanotto ja lapsen oikeudet. Raija Huhtanen
Huostaanotto ja lapsen oikeudet Raija Huhtanen 15.3.2018 Huostaanottoa koskeva päätöksenteko Huostaanoton osapuolet Lapsi Vanhempi/huoltaja Viranomainen julkisen vallan edustajana, tehtävänä yleisen edun
LisätiedotIHMISOIKEUSPERUSTAINEN
IHMISOIKEUSPERUSTAINEN LÄHESTYMISTAPA KIRSI POLLARI, erityisasiantuntija, Lastensuojelun Keskusliitto MIINA WECKROTH, hankepäällikkö, Minua kuullaan -hanke 4.3.2019 LAPE Lapsi- ja perhepalveluiden palvelujärjestelmän
LisätiedotEU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi
EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille www.kehys.fi EU:n budjetti 2007-2013 Viisi päälohkoa: Yhteensä 974,7 miljardia 1. Kestävä kasvu 433,0 miljardia 2. Luonnonvarojen kestävä kehitys ja suojelu
LisätiedotPaikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo
Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,
Lisätiedot9690/14 sl,team/rir,pm/si 1 DG C 2B
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 12. toukokuuta 2014 (OR. en) 9690/14 COHOM 78 COASI 59 FREMP 87 PESC 490 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvosto Päivämäärä 12. toukokuuta 2014 Ed. asiak. nro:
LisätiedotMitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako?
Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako? Maria Kaisa Aula 12.11.2013 Tampereen yliopisto 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus 1989/1991 Erityinen suojelu Protection Palvelut ja toimeentulo Riittävä
LisätiedotOikeusvaltio ja kehitys. Merja Lahtinen, neuvonantaja oikeusvaltiokehitys), ( Kehityspoliittinen osasto
Oikeusvaltio ja kehitys Merja Lahtinen, neuvonantaja oikeusvaltiokehitys), ( Kehityspoliittinen osasto Oikeusvaltio; määritelmä? YK: The Rule of Law refers to a principle of governance in which all persons,
LisätiedotTasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Rauman musiikkiopisto
Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Rauman musiikkiopisto Sivistysvaliokunta, kesäkuu 2018 SISÄLTÖ 1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman tarkoitus. 3 2. Tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvä
LisätiedotSuomen kehityspolitiikan tila 2018 tarkastelussa sukupuolten tasa arvo
Suomen kehityspolitiikan tila 2018 tarkastelussa sukupuolten tasa arvo KPT:n arvio: kiitokset ja kritiikki Pääviestit seuraavalla hallituskaudelle 1. Kehitysrahoitus ja sen kohdentuminen kuntoon 2. Suomen
LisätiedotVammaistyön uusimmat kuulumiset
Vammaistyön uusimmat kuulumiset VS avy 15.9.2015 Vammaisuuden määritelmä Vammaisuus ei ole vain terveysongelma. Se on monimutkainen ilmiö, joka syntyy vuorovaikutuksessa henkilön ja yhteiskunnan piirteiden
LisätiedotEduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta 5055/9B/14 9.12.2014. Viite Sosiaali- ja terveysvaliokunnan kutsu 1.12.2014
Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta Diaarinumero Päiväys 5055/9B/14 9.12.2014 Viite Sosiaali- ja terveysvaliokunnan kutsu 1.12.2014 Asia Ihmisoikeuskeskuksen lausunto valtioneuvoston ihmisoikeusselonteosta
Lisätiedot15571/17 team/sj/km 1 DG C 1
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 11. joulukuuta 2017 (OR. en) 15571/17 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 11. joulukuuta 2017 Vastaanottaja: Valtuuskunnat Ed.
LisätiedotKIRJASTOISSA JÄRJESTETTÄVÄT TAPAHTUMAT JA TILANKÄYTTÖ SEKÄ KIRJASTOTYÖN EETTISET PERIAATTEET SAVINAINEN PÄIVI, KUOPION KAUPUNGINKIRJASTO
KIRJASTOISSA JÄRJESTETTÄVÄT TAPAHTUMAT JA TILANKÄYTTÖ SEKÄ KIRJASTOTYÖN EETTISET PERIAATTEET SAVINAINEN PÄIVI, KUOPION KAUPUNGINKIRJASTO MAAKUNTAKIRJASTO PÄÄKKÖLÄ JOUNI, OULUN KAUPUNGINKIRJASTO MAAKUNTAKIRJASTO
LisätiedotIhmisoikeudet käännekohdassa Suomessa. Kristiina Kumpula
Ihmisoikeudet käännekohdassa Suomessa Kristiina Kumpula 30.3.2017 Ihmisoikeudet voivat Suomessa varsin hyvin Paljon hyvää on tapahtunut viime vuosina: - Vammaissopimuksen ratifiointi - Seksuaalivähemmistöjen
LisätiedotKepan sopeutettu ohjelma
Kepan sopeutettu ohjelma 2016-2018 Esitys Kepan syyskokoukselle 20.11.2015 Ohjelmajohtaja Outi Hannula Kehy ja järjestöt kritiikin kohteena Ennen eduskuntavaaleja: Matti Kääriäinen ja Kehitysavun kirous
LisätiedotIHMISOIKEUSKESKUS TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE
IHMISOIKEUSKESKUS TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 2 1 IHMISOIKEUSKESKUS, IHMISOIKEUSVALTUUSKUNTA JA KANSALLINEN IHMISOI- KEUSINSTITUUTIO 1.1 Ihmisoikeuskeskuksen tehtävät Ihmisoikeuskeskuksen tehtävänä
LisätiedotVapaaehtoistoiminnan linjaus
YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET
LisätiedotIhmisoikeustutkimuksen dosentti, yliopistonlehtori Jukka Viljanen. O 17/2017 vp Kansallinen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelma
1 Ihmisoikeustutkimuksen dosentti, yliopistonlehtori Jukka Viljanen O 17/2017 vp Kansallinen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelma 2017-2019 Eduskunnan perustuslakivaliokunta 19.9.2017 1. Yleisesti kansallisesta
LisätiedotPerusoikeudet toteutuvat jokseenkin riittävästi
TUTKIMUSOSIO Julkaistavissa.. klo : Perusoikeudet toteutuvat jokseenkin riittävästi Perustuslaissa yksilöille taataan oikeuksia ja vapauksia. Perusoikeudet ovat perustavanlaatuisia, kaikille ihmisille
LisätiedotSuvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies. Lapsen osallisuus lastensuojelussa
Suvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies Lapsen osallisuus lastensuojelussa Esityksen rakenne 1) Lapsen oikeuksista Lapsen oikeuksien sopimus: keskeiset periaatteet Lasten oikeuksien toteutumisen
LisätiedotTARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2009/2219(INI) Lausuntoluonnos David Martin (PE v01-00)
EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Ulkoasiainvaliokunta 19.5.2010 2009/2219(INI) TARKISTUKSET 1-39 David Martin (PE439.928v01-00) ihmisoikeuksista sekä sosiaalisista ja ympäristönormeista kansainvälisissä
LisätiedotKANTA TARKISTUKSINA. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2017/2025(INI)
Euroopan parlamentti 2014-2019 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 2017/2025(INI) 4.5.2017 KANTA TARKISTUKSINA naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta ulkoasiainvaliokunnalle
LisätiedotIhmisoikeuskeskus. Toimintasuunnitelma vuodelle 2014
Ihmisoikeuskeskus Toimintasuunnitelma vuodelle 2014 1. Ihmisoikeuskeskus, ihmisoikeusvaltuuskunta ja kansallinen ihmisoikeusinstituutio 1.1. Ihmisoikeuskeskus Ihmisoikeuskeskuksen toiminnan tavoitteena
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0392/1. Tarkistus. Harald Vilimsky, Mario Borghezio ENF-ryhmän puolesta
5.12.2018 A8-0392/1 1 Johdanto-osan G kappale G. ottaa huomioon, että globalisaatio on lisännyt keskinäistä riippuvuutta ja Pekingissä tai Washingtonissa tehdyillä päätöksillä on suora vaikutus elämäämme;
LisätiedotLapsen oikeudet toteutuvat arjessa - perusoppimäärä lapsen oikeuksista kuntapäättäjille
Lapsen oikeudet toteutuvat arjessa - perusoppimäärä lapsen oikeuksista kuntapäättäjille Lapsen oikeudet ovat ihmisoikeuksia Ihmisoikeudet ovat jakamattomia, toisistaan riippuvaisia, yleisiä, luovuttamattomia,
LisätiedotEduskunnan perustuslakivaliokunta 4804/9B/ Asia Ihmisoikeuskeskuksen lausunto valtioneuvoston ihmisoikeusselonteosta
Eduskunnan perustuslakivaliokunta Diaarinumero Päiväys 4804/9B/14 8.12.2014 Viite Perustuslakivaliokunnan kutsu 14.11.2014 Asia Ihmisoikeuskeskuksen lausunto valtioneuvoston ihmisoikeusselonteosta Ihmisoikeuskeskus
LisätiedotKehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Pori
Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Pori 26.3.2019 Ajankohtaista lainsäädännöstä Vaikuttamistoiminnan päällikkö Jutta Keski-Korhonen Kehitysvammaisten Tukiliitto jutta.keski-korhonen@tukiliitto.fi lakineuvonta@tukiliitto.fi
LisätiedotLapsen oikeudet ovat aikuisten velvollisuuksia Lapsiystävällisen kunnan rakennuspalikat Pikkusyöte
Lapsen oikeudet ovat aikuisten velvollisuuksia Lapsiystävällisen kunnan rakennuspalikat Pikkusyöte 16.8.2018 Jaana Tervo, THL Lapsen oikeuksien sopimus Lapset ovat toimijoita joilla on omia oikeuksia:
LisätiedotPäivätyökeräys 2015 2016. Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta.
Päivätyökeräys 2015 2016 Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Kuka on pakolainen? Pakolainen on henkilö, jolle on myönnetty turvapaikka kotimaansa ulkopuolella. Hän on paennut sotaa,
LisätiedotOhjelman aihioita Kepan kevätkokous
Ohjelman aihioita 2018-2021 26.4.2017 Kepan kevätkokous Järjestöjen kyky ja tila toimia Kepa vahvistaa kansalaisyhteiskunnan toimijoita. Kansalaisyhteiskunta tarvitsee toimintavapauden ja mahdollisuuden
LisätiedotVT Mirjam Araneva Lastensuojelun perhehoidon päivät Lastensuojelun perhehoito julkisena hallintotehtävänä
VT Mirjam Araneva Lastensuojelun perhehoidon päivät 8.11.2018 Lastensuojelun perhehoito julkisena hallintotehtävänä Mikä on julkinen hallintotehtävä ja mitä vaatimuksia sen hoitamiseen liittyy? Julkinen
Lisätiedot