Kunnat ja kansainvälinen sekä kansallinen kehityspolitiikka

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kunnat ja kansainvälinen sekä kansallinen kehityspolitiikka"

Transkriptio

1 Kunnat ja kansainvälinen sekä kansallinen kehityspolitiikka

2 Ohjelman kansainvälinen kehys Kuntien paikallishallinnon merkitys kehitysyhteistyössä on lisääntynyt vuosituhannen alusta Kehitysyhteistyön osalta tärkeitä sopimuksia ja asiakirjoja: YK:n vuosituhatjulistus (2000), Pariisin julistus (2005), Accran toimintasuunnitelma (2008), Euroopan komission suositus paikallisviranomaisista kehitysyhteistyön toimijoina ja julkilausuma kuntien kehitysyhteistyöstä (2008), EU:n Alueiden komitean lausunto paikallisviranomaisista kehitysyhteistyön toimijoina (2009)

3 Ohjelman kansainvälinen kehys Hallinnon hajauttaminen: YK:n Habitat-ohjelman paikallishallintoohjeistukset Kestävä kehitys: YK:n Rion prosessit, kuntien paikallisagendatyö Sukupuolten tasa-arvon toteutuminen: Euroopan ihmisoikeussopimus 1950, Kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskeva yleissopimus eli CEDAW-sopimus (1979), YK:n Pekingin julistus (1995)

4 Kehitystyö YK:n vuosituhatjulistus (2000) Hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa 2000 Vuosituhattavoitteiden mukaan vuoteen 2015 mennessä tulee: 1) Puolittaa äärimmäisessä köyhyydessä elävien ja nälkäisten osuus 2) Taata kaikille lapsille peruskoulutus 3) Poistaa sukupuolten välinen epätasa-arvo kaikilla koulutusasteilla 4) Vähentää alle 5-vuotiaiden kuolleisuutta 2/3 5) Vähentää äitiyskuolleisuutta ¾ 6) Kääntää laskuun hi-viruksen, aidsin, malarian ja muiden merkittävien tautien leviäminen 7) Taata ympäristön kestävä kehitys 8) Luoda globaali kumppanuus kehitykselle

5 Pariisin julistus (2005) Velvoittaa pohjoisen ja etelän yhtenäistämään toimintatapojaan ja tiivistämään yhteistyötään keskinäisten tulosten aikaansaamiseksi seuraavasti: Korostetaan etelän omaa vastuuta kehityksestään. Ulkopuolinen tuki nivotaan kansallisiin kehityssuunnitelmiin. Kehitysrahoitus nähdään osana maan muuta varainhankintaa Pohjoinen yhdenmukaistaa kehitysyhteistyön sisältöä ja hallintomenettelyjä. Se käyttää ja kehittää etelän hallintoa yhteistyössään Avunantajat tiivistävät ja sovittavat yhteen keskinäistä yhteistyötään

6 Pariisin julistus (2005) Pariisin julistuksen myötä on siirrytty yhä enemmän yksittäisistä projekteista yhteisohjelmiin, joita valmistellaan etelän hallitusten johdolla näiden omista kehitysohjelmista käsin Julistukseen ovat sitoutuneet kaikki keskeiset kehitysyhteistyön rahoittajat: Euroopan komissio, kehityspankit, YK- järjestöt ja kymmenet etelän maat Julistuksen tuloksia seuraa OECD ja sen kehitysapukomitea DAC, joka isännöi pohjoisen ja etelän avun tuloksellisuus -työryhmää

7 Pariisin julistus ja Pohjoisen ja etelän kuntien yhteistyöohjelma Ohjelmassa Pariisin julistus on huomioitu seuraavasti: 1) Edistetään molemminpuolista tasa-arvoista yhteistyötä ja vastuuvelvollisuutta 2) Suomen avun ennakoitavuutta pyritään edistämään, jotta kehitysyhteistyö kuntakentällä olisi pitkäjänteistä 3) Etelän kuntien mandaatit ja tehtäväkentät selvitetään ja toimitaan niiden mukaisesti 4) Suositellaan käyttämään etelän kuntien hallinnollisia käytäntöjä ja taloushallinnon toteuttamistapoja ja näin edistämään hyvän hallinnon toimintaperiaatteita

8 Accran toimintasuunnitelma (2008) Kumppanuusmaiden omat järjestelmät asetetaan ensisijaisiksi apua annettaessa Avusta tehdään entistä ennakoitavampaa ja läpinäkyvämpää. Kumppaneille taataan mahdollisuus budjettiensa parantamiseen, suunnitelmien tekemiseen ja kehitysstrategioiden toteuttamiseen Kumppanimaat ja lahjoittajat määrittelevät yhteistyössä, kumppanimaiden omien kehityssuunnitelmien pohjalta ne olosuhteet, joissa apua myönnetään Fragmentaatiota vähennetään parantamalla maan sisäistä ja maiden välistä työnjakoa

9 Euroopan komission suositus paikallisviranomaisista kehitysyhteistyön toimijoina (2008) Paikalliset toimijat tehostavat EU:n tasolla tehtävää paikallishallintoa tukevaa kehitysyhteistyötä Komissio kannustaa paikallisviranomaisia osallistumaan kehitysyhteistyöpolitiikan laatimiseen ja täytäntöönpanoon Suositus tähtää prosessiin, joka vahvistaa paikallisviranomaisten osallistumista kehitysyhteistyöhön koordinoidusti ja strategiseti Paikallisviranomaisilla on suhteellinen etu» Paikallisdemokratian toteuttamisessa» Paikallishallinnon täytäntööpanossa» Uudessa talouden paikalliskehityksen suuntauksessa» Aluesuunnittelussa

10 Julkilausuma kuntien kehitysyhteistyöstä (2008) Paikallishallinnon merkitys kehitysyhteistyössä korostui Ranskan EUpuheenjohtajuuskaudella vuonna European Charter on Development Co-operation in Support of Local Government eli Julkilausuma kuntien kehitysyhteistyöstä asiakirja hyväksyttiin syksyllä Se hahmottaa kuntien roolia kehitysyhteistyössä.

11 Julkilausuma kuntien kehitysyhteistyöstä (2008) Julkilausuma tukee Pariisin julistuksessa esitettyjä tavoitteita:» Omistajuudesta (ownership)» Yhteistyön yhteensovittamisesta kohdemaan kehitysstrategioihin (alignment)» Harmonisaatiosta (harmonisation)» Tulosohjautuneisuudesta (managing for development results)» Molemminpuolisesta vastuullisuudesta (mutuan accountability)

12 Julkilausuma kehitysyhteistyöstä (2008) Tuetaan paikallista demokraattista hallintoa Tuetaan kaikkien hallinnon tasojen vuoropuhelua Tuetaan paikallishallintojen mahdollisuuksia osallistua dialogiin ja toimintaan Linjataan paikalliseen kehitykseen tähtäävät toimet kansallisen politiikan kanssa Tehdään mahdolliseksi alueellinen lähestymistapa kehitykseen Kehitetään läpinäkyvyyttä parantavaa suunnittelua, seurantaa ja evaluointia Vahvistetaan toimijoiden yhteisen vastuun periaatetta

13 EU:n Alueiden komitean lausunto paikallisviranomaisista kehitysyhteistyön toimijoina (2009) Alueiden komitea (AK) suhtautuu myönteisesti Euroopan komission suositukseen paikallisviranomaisista kehitysyhteistyössä (2008) AK kehottaa komissiota tunnustamaan, että hajautettu yhteistyö on ratkaisevan tärkeää myös ekologisen kestävyyden kannalta AK pitää tavoitteenaan luoda hajautetun yhteistyön tiedonvaihtopörssi ja ohjata sen toimintaa yhteistyössä komission kanssa AK pitää paikallis- ja alueyhteisöjen yhteistyötä globaalin yhteisvastuustrategian paikallisena ulottuvuutena

14 Hallinnon hajauttaminen YK:n habitat-ohjelman paikallishallinto-ohjeistukset YK:n asunyhdyskuntaohjelma (UN-Habitat, United Nations Human Settlements Programme) edistää sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristön kannalta kestävää kaupungistumista sekä vähätuloisten asuinolojen parantamista UN-Habitat antaa asiakirjoissaan ohjeet hallinnon hajauttamiselle ja paikallishallinnon vahvistamiselle (International Guidelines on Desentralisation and Strenghtening of Local Authorities, 2009) Se myös ohjeistaa peruspalvelujen turvaamisessa kaikille (International Guidelines on Basic Services to All (2009)

15 Kestävä kehitys YK:n Rion prosessit Kestävän kehityksen maailmanlaajuisesta toimintaohjelmasta sovittiin YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssissa (UNCED) Rio de Janeirossa vuonna Sopijamaat velvoitettiin arvioimaan tarvittavat kansalliset toimet kestävän kehityksen saavuttamiseksi Riossa hyväksyttiin laaja 21. vuosisadan toimintaohjelma, Agenda 21 Johannesburgin seurantakokouksessa (2002) kestävä kehitys sai uuden määritelmän. Agenda 21 tueksi luotiin yhteinen toimintasuunnitelma. Kestävä kehitys määriteltiin kokonaisuudeksi, jossa otetaan huomioon ekologinen, taloudellinen ja sosiaaliskulttuurinen ulottuvuus

16 Kestävä kehitys Agenda 21 ohjelma paikallishallinnossa Paikallishallinnon tasolla Agenda 21 toimintaohjelma korostaa kestävää paikalliskehitystä Sen tavoitteena on ekologisten, taloudellisten, kulttuuristen ja yhteiskunnallisten näkökulmien paikallinen yhteensovittaminen, joka kirjataan ns. paikallisagendaan

17 Kestävä kehitys Paikallisagenda Kuntakohtainen kansainvälinen kestävän kehityksen toiminta-ohjelma. Koko kunnan yhteinen näkemys ja tavoite kestävälle kehitykselle perustuvasta kunnasta Tavoitteita esimerkiksi työllisyys ja paikallisdemokratian vahvistaminen Voi sisältää mm. toimenpiteitä, jotka koskevat yleiskaavaa, kestävän kehityksen opetussuunnitelmia, yritysten ympäristöohjelmia, energiansäästötalkoita, julkisen liikenteen edistämistä, paikallisten elinkeinojen kehittämistä ja uusiutuvien energianlähteiden käyttöönottoa

18 Sukupuolisen tasa-arvon toteutuminen Kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskeva yleissopimus eli CEDAWsopimus (1979) Kieltää naisten syrjinnän. Muut kansainväliset ihmisoikeusasiakirjat kieltävät sukupuoleen perustuvan syrjinnän ylipäätään Kiinnittää huomion naiskauppaan ja prostituutioon, avioliittoon, perhesuhteisiin sekä naisten osallistumisen poliittiseen elämään, koulutukseen, työelämään ja terveydenhoitoon Korostaa tosiasiallisen tasa-arvon toteutumista ja edellyttää rakenteelliseen syrjintään puuttumista Velvoittaa sopimusvaltiot naisia syrjivien tapojen ja käytänteiden muuttamiseen, ei pelkästään syrjivien lakien poistamiseen

19 Sukupuolisen tasa-arvon toteutuminen Pekingin julistus (1995) Pääperiaatteet: Naisten aseman ja arvon vahvistaminen Naisten ihmisoikeuksien toteuttaminen Sukupuolten tasa-arvon edistäminen valtavirtaistamalla Sukupuoli, etninen tausta, uskonnollinen vakaumus, vammaisuus ja seksuaalinen suuntautuminen saattavat rajoittaa yksilön oikeutta työnsaantiin, yhteiskunnalliseen osallistumiseen, tiedonsaantiin, palveluihin ja luonnonvaroihin

20 Paikallishallinto YK:ssa UN-Habitat, YK:n yhdyskuntaohjelma YK:n asuinyhdyskuntaohjelma (UN-Habitat, United Nations Human Settlement Programme) Edistää sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristön kannalta kestävää kaupungistumista sekä vähätuloisten asuinolojen parantamista Vaikuttaa yhdyskuntien kestävään kehitykseen, kelvolliseen asumiseen ja hyvään hallintoon liittyvien poliittisten toimintalinjojen muotoiluun UN-Habitatin paikallishallinto-ohjeistukset (Guidelines on Decentralisation and the Strenghtening of Local Authorities) tähtäävät hallinnon hajauttamiseen ja paikallishallinnon roolin vahvistamiseen

21 Kuntien kansainväliset verkostot UCLGA, Afrikan kuntien yhteistyöelin Pyrkii edustamaan kaikkia Afrikan kuntia yksiäänisesti, kehittämään niiden osaamista ja helpottamaan kuntien kannalta relevanttia kehitystä CEMR, Euroopan kuntaliittojen kattojärjestö Päämaja sijaitsee Pariisissa ja EU-asioihin keskittyvä toimisto Brysselissä Yli 35 maassa toimivan 40 jäsenliittonsa kautta edustaa lähes eurooppalaista kuntaa Vahvasti poliittinen paikallishallinnon painostusjärjestö erityisesti EU:n päin Kuntaliitto on mukava CEMR:n alaisessa Platformassa kuntien kehitysyhteistyötä koskevissa asioissa

22 Kehityspoliittinen ohjelma Valtioneuvosto hyväksyy kullekin hallituskaudelle On myös kuntaliiton Pohjoisen ja etelän kuntien yhteistyöohjelman kehikkona Määrittelee esimerkiksi läpileikkaavat teemat, jotka kehitysyhteistyön rahoittamassa toiminnassa tulee ottaa kaikissa hankkeissa huomioon Vuoden 2007 kehityspoliittisen ohjelman läpileikkaavat teemat olivat:» Naisten ja tyttöjen aseman parantaminen ja tasa-arvon edistäminen» Lasten, vammaisten, alkuperäiskansojen ja etnisten vähemmistöjen oikeuksien edistäminen» Hiv/aidsin vastainen taistelu

23 Muita tärkeitä läpileikkaavia teemoja Kestävä kehitys ja ympäristö (OECD, EU) Ihmisoikeusperustainen lähestymistapa (Kehityspoliittinen ohjelma 2007) Hyvä hallinto ja demokratia (OECD, EU)

24 Kuntaliiton pohjoisen ja etelän kuntien yhteistyöohjelman erityisteemat Ohjelmakauden erityisteemoja olivat ympäristö ja sukupuolten välinen tasa-arvo Ohjelmakauden erityisteemoja ovat hyvä hallinto ja yhdenvertaisuus

25 Hyvä hallinto ja demokratia Hyvä hallinto on paljon laajempi asia kuin julkisen hallinnon toimivuus. Sillä tarkoitetaan kaikkia niitä yhteiskunnallisia prosesseja ja mekanismeja, joilla ihmisiä koskevia päätöksiä tehdään Tämä kattaa yhteiskunnan viralliset päätöksentekofoorumit, yksityisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan prosessit

26 Hyvä hallinto ja demokratia Hyvä hallinto ja demokratia, oikeusvaltio ja ihmisoikeudet ovat yhteiskunnallisesti kestävän kehityksen kulmakiviä ja vahvasti sidoksissa toisiinsa. Hyvän hallinnon maissa kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa itseään koskeviin päätöksiin Hyvän hallinnon normatiivinen perusta löytyy kansainvälisistä ihmisoikeussopimuksista ja korruption kohdalla alueellisista korruption vastaisista sopimuksista sekä YK:n korruption vastaisesta yleissopimuksesta

27 Kansanvallan tukeminen Kansainvälisiin sopimuksiin kirjatut poliittiset, taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet ovat kansanvallan normatiivinen perusta Suomi korostaa laajaa näkemystä kansanvallasta (demokratiasta) Kansanvalta ymmärretään kiinteässä yhteydessä ihmisoikeuksiin, oikeusvaltiokehitykseen, kansanvaltaiseen hallintoon ja korruption vastaiseen toimintaan

28 Kansanvallan tukeminen Kansanvaltaan kuuluu sekä poliittinen että taloudellinen valta Suomalaisessa kansanvaltanäkemyksessä korostetaan naisten ja kaikkein haavoittuvimpien ryhmien asemaa, oikeuksia ja tasavertaisia osallistumismahdollisuuksia sekä väestön taloudellisten ja sosiaalisten oikeuksien ja palvelujen merkitysestä kansanvallan toimivuuden mittarina

29 Yhdenvertaisuus eli tasa-arvo Suomen kehityspolitiikka on vuoden 2004 kehityspoliittisesta ohjelmasta alkaen ollut ihmisoikeusperusteista Ihmisoikeusperusteisuus tarkoittaa, että jokaisen yksilön oikeuksia kunnioitetaan ja pannaan toimeen kaikessa kehitysyhteistyössä. Tämä tarkoittaa kaikkein haavoittuvimmassa asemassa ja suurimman syrjintävaaran kohteena olevia ihmisiä

30 Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Lasten, vammaisten, alkuperäiskansojen ja etnisten vähemmistöjen oikeuksien edistäminen ovat keskeisiä toimia yhdenvertaisuuden edistämisessä Ihmisoikeusperusteisuus lisää kehitysyhteistyön kestävyyttä tekemällä läpinäkyviksi valtioiden ja hallitusten kansainvälisiin sopimuksiin ja sitoumuksiin kirjatut ihmisoikeusvelvoitteet sekä yksilöiden oikeuden tietää ja nauttia omista oikeuksistaan

31 Yhdenvertaisuus eli tasa-arvo Helposti syrjäytyviin ryhmiin liittyviä sopimuksia: YK:n lapsen oikeuksien sopimus (1989) Tärkein tavoite perusoikeuksien: terveyden, peruskoulutuksen, tasaarvon ja turvan takaaminen kaikille lapsille YK:n vammaisten ihmisoikeuksia koskeva yleissopimus (2007) Velvoittaa jäsenvaltiot takaamaan vammaisille henkilöille ne oikeudet, jotka on ihmisoikeussopimuksissa vahvistettu kaikille ihmisille Keskeisin ajatus syrjinnän kieltäminen ja tasapuolisen kohtelun takaaminen kaikilla elämän alueilla

32 Naisten ja tyttöjen aseman edistäminen, tasaarvon parantaminen Köyhyys tarkoittaa taloudellisen köyhyyden lisäksi myös yhteiskunnallista eriarvoisuutta Köyhyyden vähentäminen on mahdollista vain kun epätasa-arvoisten rakenteiden purkamiseen kiinnitetään huomiota Kun sukupuolinäkökulma sisällytetään läpileikkaavana teemana kaikkiin hankkeisiin, se lisää tasa-arvon ohessa myös tuottavuutta ja ihmisten hyvinvointia

SUOMEN KANSALLINEN TOIMINTAOHJELMA 2012 2016 ULKOASIAINMINISTERIÖ UTRIKESMINISTERIET

SUOMEN KANSALLINEN TOIMINTAOHJELMA 2012 2016 ULKOASIAINMINISTERIÖ UTRIKESMINISTERIET YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma 1325 (2000) NAISET, RAUHA JA TURVALLISUUS SUOMEN KANSALLINEN TOIMINTAOHJELMA 2012 2016 ULKOASIAINMINISTERIÖ UTRIKESMINISTERIET YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma

Lisätiedot

Suomen kehityspolitiikan Rio+20 + 5 tiekartta: Kohti kestävää tulevaisuutta

Suomen kehityspolitiikan Rio+20 + 5 tiekartta: Kohti kestävää tulevaisuutta Suomen kehityspolitiikan Rio+20 + 5 tiekartta: Kohti kestävää tulevaisuutta Eija Maria Ranta 1 1. Johdanto Kestävä kehitys on yksi aikamme suurimmista haasteista. Taloudellinen hyvinvointi jakautuu epätasa-arvoisesti

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö ja. kehitysasiat. Köyhyyden torjunta muuttuvassa maailmassa VALOKEILASSA EUROOPAN UNIONIN POLITIIKKA

Kansainvälinen yhteistyö ja. kehitysasiat. Köyhyyden torjunta muuttuvassa maailmassa VALOKEILASSA EUROOPAN UNIONIN POLITIIKKA VALOKEILASSA EUROOPAN UNIONIN POLITIIKKA Kansainvälinen yhteistyö ja Köyhyyden torjunta muuttuvassa maailmassa kehitysasiat Tekniset, taloudelliset ja aineelliset voimavaramme riittävät äärimmäisen köyhyyden

Lisätiedot

Pekingin julistus ja toimintaohjelma

Pekingin julistus ja toimintaohjelma Pekingin julistus ja toimintaohjelma SISÄLLYSLUETTELO OSA I PEKINGIN JULISTUS OSA II TOIMINTAOHJELMA 1. TEHTÄVÄMME 2. MAAILMAN TILANNE 3. KESKEISET ONGELMA-ALUEET 4. STRATEGISET TAVOITTEET JA TOIMET A.

Lisätiedot

Opetusmateriaali tyttöjen ja naisten oikeuksista Suomessa ja maailmalla

Opetusmateriaali tyttöjen ja naisten oikeuksista Suomessa ja maailmalla Opetusmateriaali tyttöjen ja naisten oikeuksista Suomessa ja maailmalla Lukijalle! Suomen Naistutkimuksen Seura ry Sällskapet för kvinnoforskning i Finland palkitsi Friidu opintomateriaalin vuoden 2004

Lisätiedot

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista ja sopimuksen valinnainen pöytäkirja

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista ja sopimuksen valinnainen pöytäkirja YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista ja sopimuksen valinnainen pöytäkirja FINLANDS FN-FÖRBUND UNA FINLAND Julkaisija: Suomen YK-liitto Töölöntorinkatu 2b, 4. krs 00260 Helsinki www.ykliitto.fi

Lisätiedot

KAIKKI OVET KYLLÄ AUKEE JA KAIK- KEEN PÄÄSEE, JOS ON HYVIÄ IDEOITA JA YHTEISTYÖHALUJA

KAIKKI OVET KYLLÄ AUKEE JA KAIK- KEEN PÄÄSEE, JOS ON HYVIÄ IDEOITA JA YHTEISTYÖHALUJA KAIKKI OVET KYLLÄ AUKEE JA KAIK- KEEN PÄÄSEE, JOS ON HYVIÄ IDEOITA JA YHTEISTYÖHALUJA NUORISOTOIMEN SUHDE LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIA KOSKEVAAN OHJELMATYÖHÖN KUNNISSA Pia Tasanko Opinnäytetyö Humanistinen

Lisätiedot

SUOMEN SEITSEMÄS MÄÄRÄAIKAISRAPORTTI KAIKKINAISEN NAISTEN SYRJINNÄN POIS- TAMISTA KOSKEVAN KANSAINVÄLISEN YLEISSOPIMUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANOSTA

SUOMEN SEITSEMÄS MÄÄRÄAIKAISRAPORTTI KAIKKINAISEN NAISTEN SYRJINNÄN POIS- TAMISTA KOSKEVAN KANSAINVÄLISEN YLEISSOPIMUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANOSTA SUOMEN SEITSEMÄS MÄÄRÄAIKAISRAPORTTI KAIKKINAISEN NAISTEN SYRJINNÄN POIS- TAMISTA KOSKEVAN KANSAINVÄLISEN YLEISSOPIMUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANOSTA Toukokuu 2011 Johdanto Yhdistyneiden kansakuntien kaikkinaisen

Lisätiedot

Vammaisten henkilöiden oikeuksista tehdyn yleissopimuksen ja sen valinnaisen pöytäkirjan voimaansaattamista valmistelleen työryhmän mietintö

Vammaisten henkilöiden oikeuksista tehdyn yleissopimuksen ja sen valinnaisen pöytäkirjan voimaansaattamista valmistelleen työryhmän mietintö Vammaisten henkilöiden oikeuksista tehdyn yleissopimuksen ja sen valinnaisen pöytäkirjan voimaansaattamista valmistelleen työryhmän mietintö KUVAILULEHTI ULKOASIAINMINISTERIÖ Nimi Vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN JA SEN JÄSENVALTIOIDEN SEKÄ FILIPPIINIEN TASAVALLAN KUMPPANUUTTA JA YHTEISTYÖTÄ KOSKEVA PUITESOPIMUS

EUROOPAN UNIONIN JA SEN JÄSENVALTIOIDEN SEKÄ FILIPPIINIEN TASAVALLAN KUMPPANUUTTA JA YHTEISTYÖTÄ KOSKEVA PUITESOPIMUS 29 der Beilagen XXV. GP - Staatsvertrag - 06 Vertragstext finnisch (Normativer Teil) 1 von 99 EUROOPAN UNIONIN JA SEN JÄSENVALTIOIDEN SEKÄ FILIPPIINIEN TASAVALLAN KUMPPANUUTTA JA YHTEISTYÖTÄ KOSKEVA PUITESOPIMUS

Lisätiedot

Maaseutu ja kansainvälinen yhteistyö

Maaseutu ja kansainvälinen yhteistyö Maaseutu ja kansainvälinen yhteistyö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän (YTR) kansainvälisen yhteistyön toimintastrategia 2010 2013 ja maaseutupolitiikan kansainvälisiä toimintatapoja Maaseutupolitiikan

Lisätiedot

Avoin ja yhdenvertainen osallistuminen

Avoin ja yhdenvertainen osallistuminen 14/2014 Avoin ja yhdenvertainen osallistuminen Valtioneuvoston demokratiapoliittinen selonteko 2014 14/2014 Avoin ja yhdenvertainen osallistuminen Valtioneuvoston demokratiapoliittinen selonteko 2014

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia 2013. Valtioneuvoston periaatepäätös 23.8.2013

Suomen arktinen strategia 2013. Valtioneuvoston periaatepäätös 23.8.2013 Suomen arktinen strategia 2013 Valtioneuvoston periaatepäätös 23.8.2013 Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 14/2013 Suomen arktinen strategia 2013 Valtioneuvoston periaatepäätös 23.8.2013 Valtioneuvoston

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS MAAHANMUUTON TULEVAISUUS 2020 -STRATEGIASTA

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS MAAHANMUUTON TULEVAISUUS 2020 -STRATEGIASTA VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS MAAHANMUUTON TULEVAISUUS 2020 -STRATEGIASTA SISÄLLYS LUKIJALLE 3 1 MAAHANMUUTON NYKYTILA 5 1.1 Lyhyessä ajassa maahanmuuttomaaksi... 5 1.2 Maahanmuutto on monimuotoistunut...

Lisätiedot

Hyvä elämä kestävässä Pohjolassa. Pohjoismaiden kestävän kehityksen strategia

Hyvä elämä kestävässä Pohjolassa. Pohjoismaiden kestävän kehityksen strategia Hyvä elämä kestävässä Pohjolassa Pohjoismaiden kestävän kehityksen strategia T RY K S A G N R. 541-618 Hyvä elämä kestävässä Pohjolassa Pohjoismaiden kestävän kehityksen strategia ISBN 978-92-893-2498-4

Lisätiedot

USKONNONVAPAUS JA ULKOPOLITIIKKA. Suosituksia Suomelle

USKONNONVAPAUS JA ULKOPOLITIIKKA. Suosituksia Suomelle USKONNONVAPAUS JA ULKOPOLITIIKKA Suosituksia Suomelle Julkaisutiedot Suomen Ekumeenisen Neuvoston julkaisuja XCVII 2013 Teksti: Anna Hyvärinen (Suomen Ekumeeninen Neuvosto) ja Katri Leino-Nzau (Suomen

Lisätiedot

Opetushallitus. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luvut 1-12

Opetushallitus. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luvut 1-12 Opetushallitus Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luvut 1-12 Luonnos 19.9.2014 1 Sisällysluettelo LUKU 1 PAIKALLISEN OPETUSSUUNNITELMAN MERKITYS JA LAADINTA... 4 1.1 Opetussuunnitelman perusteet

Lisätiedot

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020. Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020. Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia Sisällys 2 Lukijalle............................................................... 3 Kohti sosiaalista kestävyyttä.............................................

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2011:13 TYÖYMPÄRISTÖN JA TYÖHYVINVOINNIN LINJAUKSET VUOTEEN 2020

Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2011:13 TYÖYMPÄRISTÖN JA TYÖHYVINVOINNIN LINJAUKSET VUOTEEN 2020 Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2011:13 TYÖYMPÄRISTÖN JA TYÖHYVINVOINNIN LINJAUKSET VUOTEEN 2020 Helsinki 2011 Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisu 2011:13 Työympäristön ja työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Erasmus+ Ohjelmaopas. Mahdolliset kieliversioiden väliset merkitysristiriidat ratkaistaan englanninkielisen tekstin perusteella.

Erasmus+ Ohjelmaopas. Mahdolliset kieliversioiden väliset merkitysristiriidat ratkaistaan englanninkielisen tekstin perusteella. Erasmus+ Ohjelmaopas Mahdolliset kieliversioiden väliset merkitysristiriidat ratkaistaan englanninkielisen tekstin perusteella. Versio 3 (2015): 16/12/2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 7 A-OSA: YLEISTÄ TIETOA

Lisätiedot

Väkivalta ja terveys maailmassa

Väkivalta ja terveys maailmassa Väkivalta ja terveys maailmassa WHO:n raportti toim. Etienne G. Krug, Linda L. Dahlberg, James A. Mercy, Anthony B. Zwi ja Rafael Lozano L ÄÄKÄRIN SOSIAALINEN VASTUU RY T ERVEYDEN EDISTÄMISEN KESKUS RY

Lisätiedot

Hyvä medialukutaito. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Undervisnings- och kulturministeriet. Suuntaviivat 2013 2016

Hyvä medialukutaito. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Undervisnings- och kulturministeriet. Suuntaviivat 2013 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö Undervisnings- och kulturministeriet Hyvä medialukutaito Suuntaviivat 2013 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2013:11 Hyvä medialukutaito Suuntaviivat 2013

Lisätiedot

EAY/ENPI 2007 2013. Yhteistyö yli rajojen

EAY/ENPI 2007 2013. Yhteistyö yli rajojen EAY/ENPI 2007 2013 Yhteistyö yli rajojen Sisältö Yhteistyö yli rajojen... 3 EAY... 4 Pohjoinen... 7 Botnia-Atlantica... 8 Keskinen Itämeri... 9 Itämeri...10 Pohjoinen periferia...11 Interreg IV C, INTERACT...12

Lisätiedot

Suomen Kiina-toimintaohjelma

Suomen Kiina-toimintaohjelma Suomen Kiina-toimintaohjelma ULKOASIAINMINISTERIÖ UTRIKESMINISTERIET Suomen Kiina-toimintaohjelma Johdanto Kiinan merkitys Suomelle sekä kahdenvälisenä yhteistyökumppanina että kansainvälisenä toimijana

Lisätiedot

Ihmiset tarvitsevat mahdollisuuksia tehdä terveellisiä valintoja työpaikalla vähentääkseen altistumistaan riskeille. Lisäksi ei-tarttuvien tautien

Ihmiset tarvitsevat mahdollisuuksia tehdä terveellisiä valintoja työpaikalla vähentääkseen altistumistaan riskeille. Lisäksi ei-tarttuvien tautien sneuvottelukunta on osaltaan edistänyt kansallista työtä suositusten toteuttamiseksi. Myös terveellisen liikunnan edistämiseksi on maassamme toteutettu monitahoista työtä. Työ on tuottanut hyviä tuloksia

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI KONSOLIDOIDUT SOPIMUKSET PERUSOIKEUSKIRJA

EUROOPAN UNIONI KONSOLIDOIDUT SOPIMUKSET PERUSOIKEUSKIRJA EUROOPAN UNIONI KONSOLIDOIDUT SOPIMUKSET PERUSOIKEUSKIRJA MAALISKUU 2010 30.3.2010 Euroopan unionin virallinen lehti C 83/1 S E U EUROOPAN UNIONISTA TEHDYN SOPIMUKSEN JA EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHDYN

Lisätiedot

INFORMAATIO- JA KOMMUNIKAATIOTEKNOLOGIAN (ICT) LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KRIISINHALLINNASSA Aapo Immonen ja Hannu Rantanen

INFORMAATIO- JA KOMMUNIKAATIOTEKNOLOGIAN (ICT) LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KRIISINHALLINNASSA Aapo Immonen ja Hannu Rantanen INFORMAATIO- JA KOMMUN NIKAATIOTEKNOLOGIANN (ICT) LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KRIISINHALLINNASSA Aapo Immonen ja Hannu Rantanen Pelastusopiston julkaisu B-sarja: Tutkimusraportit 4/2011 ISBN 978-952-5905-11-3

Lisätiedot

99 KYSYMYSTÄ JA VASTAUSTA ILO 169 SOPIMUKSESTA

99 KYSYMYSTÄ JA VASTAUSTA ILO 169 SOPIMUKSESTA 99 KYSYMYSTÄ JA VASTAUSTA ILO 169 SOPIMUKSESTA Vähemmistövaltuutettu 2014 Vähemmistövaltuutettu taitto: Kopijyvä Oy, 2014 2 Sisällys Vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet'n alkusanat...9 I. Yleistä tietoa

Lisätiedot

20 kysymystä ja vastausta. Uusi Nato? Karoliina Honkanen Janne Kuusela. SUOMEN ATLANTTI-SEURA Finlands Atlantsällskap Atlantic Council of Finland

20 kysymystä ja vastausta. Uusi Nato? Karoliina Honkanen Janne Kuusela. SUOMEN ATLANTTI-SEURA Finlands Atlantsällskap Atlantic Council of Finland 20 kysymystä ja vastausta Uusi Nato? Karoliina Honkanen Janne Kuusela SUOMEN ATLANTTI-SEURA Finlands Atlantsällskap Atlantic Council of Finland UUSI NATO? 20 kysymystä ja vastausta Karoliina Honkanen

Lisätiedot

Avoimen, menestyvän, kansainvälisen ja vastuunsa kantavan Suomen hyväksi

Avoimen, menestyvän, kansainvälisen ja vastuunsa kantavan Suomen hyväksi Avoimen, menestyvän, kansainvälisen ja vastuunsa kantavan Suomen hyväksi Ruotsalainen kansanpuolue on ihmiskeskeinen puolue. Uskomme itsestään ja kanssaihmisistään vastuuta ottavaan yksilöön. Yhteiskuntamme

Lisätiedot