Pääluokka 24 ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pääluokka 24 ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA"

Transkriptio

1 S e l v i t y s o s a : Toiminta-ajatus Pääluokka 24 ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA Ulkoasiainministeriön strategian "Suomen etu - globaali vastuu" mukaisesti ministeriö edistää Suomen ja suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia sekä toimii turvallisen ja oikeudenmukaisen maailman hyväksi. Ulkoasiainministeriön toiminnan keskiössä ovat ulko- ja turvallisuuspolitiikka, ulkopoliittisesti merkittävät kansainväliset asiat sekä kansainväliset suhteet yleensä. Ministeriö edistää Suomen kaupallistaloudellisia etuja ja vastaa kehityspolitiikasta ja kehitysyhteistyöstä sekä vaikuttaa globalisaation hallintaan, kehittää kansainvälistä oikeutta ja huolehtii julkisuusdiplomatiasta. Ministeriön edustustoverkko palvelee suomalaisia ja koko suomalaista yhteiskuntaa. Ulkoasiainministeriön toiminta perustuu ministeriön strategiassaan määrittelemiin arvoihin, jotka ovat yhteistyö, luovuus ja tuloksellisuus. Periaatteena on tasa-arvon toteutuminen ministeriön kaikessa toiminnassa. Toimintaympäristö Globaali kehitys avaa yhteiskuntia ja markkinoita sekä tiivistää niiden välisiä poliittisia, taloudellisia ja konkreettisia yhteyksiä. Suomen ja suomalaisten hyvinvointiin ja turvallisuuteen vaikuttavat merkittävästi muutokset kansainvälisessä toimintaympäristössä, kuten esimerkiksi ilmasto- ja ympäristömuutokset, ihmisoikeuksien loukkaukset, terrorismi, hauraat valtiot, maailmanlaajuiset terveysuhat, järjestäytynyt rikollisuus, mikä korostaa laajan turvallisuuden näkökulmaa. Euroopan unionin merkitys kansainvälisenä toimijana kasvaa ja sen laajentuminen jatkuu. Unionin rooli sotilaallisessa ja siviilikriisinhallinnassa vahvistuu maailmanlaajuisesti. Ministeriön toimintaympäristö myös kotimaassa muuttuu. Ulkoasiainhallinto tekee yhä enemmän yhteistyötä muun valtionhallinnon, talouselämän ja kansalaisyhteiskunnan kanssa. Hallinnonalan strategiset tavoitteet Hallitusohjelman ja ministeriön strategian pohjalta ministeriön toiminnalle on asetettu keskeiset strategiset vaikuttavuustavoitteet ministeriön toiminta-ajatuksen toteuttamiseksi ja voimavarojen kohdentamiseksi. Vaikutusvaltainen Suomi kansainvälisessä yhteisössä Ulkoasiainministeriö huolehtii siitä, että Suomi kykenee mahdollisimman tehokkaasti vaikuttamaan kansainvälisissä suhteissa tehtäviin ratkaisuihin, jotka heijastuvat Suomen ja suomalaisten turvallisuuteen ja hyvinvointiin. Tavoitteena on: vahvistaa Suomen kahdenvälisiä yhteyksiä Suomen kannalta tärkeisiin maihin hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti. johdonmukainen ja vaikuttava toiminta monenkeskisessä, EU- ja kahdenvälisessä yhteistyössä. Suomen EUkantojen esille tuomiseksi toimitaan tehokkaasti Suomelle keskeisissä kysymyksissä. Kauppa-, turvallisuus- ja ympäristöteemoissa painotetaan kehitysnäkökulman sisällyttämistä toimintaan. EU:n ulkoisen toiminnan vahvistaminen. EU-tasolla toimitaan aloitteellisesti ulkosuhdepolitiikan johdonmukaisuuden vahvistamiseksi. Pyrkimyksenä on myös EU:n ulkosuhdeinstrumenttien tehokas ja Suomen tavoitteita tukeva käyttö. toimiva, yhtenäinen ja Suomen etujen mukainen EU:n Venäjä-politiikka, ml. EU:n ja Venäjän taloussuhteiden edelleen vahvistuminen sekä Venäjän integroituminen kansainväliseen kauppajärjestelmään. Neuvotteluissa uudesta EU-Venäjä -sopimuksesta vaikutetaan siihen, että sopimusjärjestelyissä heijastuvat Suomen kansalliset intressit. Pohjoisen ulottuvuuden uudistettua politiikkaa hyödynnetään mm. uusia PU-kumppanuuksia valmisteltaessa. kehittää transatlanttisia suhteita niin kahdenvälisesti kuin aktiivisena EU:n jäsenvaltiona ja Naton rauhankumppanina. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

2 Turvallisuutta luova kansainvälinen yhteisö Ulkoasiainministeriö toimii sen hyväksi, että kansainvälinen yhteisö kykenee ehkäisemään konflikteja ja hallitsemaan kriisejä. Ministeriö vahvistaa kansainvälisten instituutioiden toimintakykyä ja niiden yhteistoimintaa alueellisesti ja maailmanlaajuisesti. Se ehkäisee ja torjuu uusia turvallisuusuhkia yhteistyötä edistämällä. Tavoitteena on: kriisinhallinnan edistäminen kokonaisvaltaisena lähestymistapana, jossa siviili- ja sotilastoimintoja tarkastellaan kokonaisuutena. Kriisinhallinnan suunnittelua, yhteistoimintaa ja valmiuksia kehitetään sekä kansallisesti ja kansainvälisesti ja suomalaisten asiantuntijoiden osallistumiseen kriisinhallintaoperaatioihin panostetaan. laaja-alaisen turvallisuuden lisääminen edistämällä mm. turvallisuuden ja kehityksen jatkumoa sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Konfliktien ehkäisyn, ratkaisemisen, vakauttamisen ja yhteiskuntien jälleenrakennuksen puolesta toimitaan kokonaisvaltaisesti. Suomen Etyj-puheenjohtajuuden onnistunut ja tehokas toteutus. Etyjin ja EU:n välistä yhteistyötä lisätään mm. johdonmukaisuuden lisäämiseksi. Suomen Etyj-puheenjohtajuutta hyödynnetään myös Suomen tunnetuksi tekemiseen erityisesti EU:n ulkopuolisissa Etyj-maissa. Oikeudenmukainen maailma Ulkoasiainministeriö tukee demokratian, hyvän hallinnon, ihmisoikeuksien, tasa-arvon, oikeusvaltioperiaatteen, toimivan markkinatalouden ja kestävän kehityksen toteutumista. Lisääntyvän keskinäisen riippuvuuden maailmassa ulkoasiainministeriö edistää inhimillistä turvallisuutta ja vähentää köyhyyttä. Tavoitteena on: EU:n ihmisoikeuspolitiikan johdonmukaisuuden lisääminen. YK:n ihmisoikeusneuvostosta kehitetään ihmisoikeuksien edistämiseen ja toimeenpanoon keskittyvä elin. YK-järjestelmän reformien ja kansainvälisten avunantajien yhteistyön edistäminen. Suomi ajaa aktiivista EU- ja YK-politiikkaa kansainvälisen rahoitusarkkitehtuurin ja harmonisaation edistämiseksi ja osallistuu aloitteellisesti kansainvälisten järjestöjen ja rahoituslaitosten toiminnan kehittämiseen. YK:n vuosituhattavoitteiden saavuttaminen, etenkin köyhyyden ja nälän poistaminen on keskeinen tavoite. Suomi painottaa kehityspolitiikassaan aiempaa vahvemmin myös ympäristö- ja ilmastokysymyksiä, kriisien ennaltaehkäisyä ja rauhanprosessien tukemista. Kehitysyhteistyössä painotetaan työn tuloksellisuutta, työnjakoa avunantajien kesken sekä vastaanottajien omistajuutta. Menestyvä Suomi Ulkoasiainministeriö vahvistaa avointa ja sääntöperustaista maailmantaloutta Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn edistämiseksi. Ministeriö parantaa suomalaisten yritysten markkinoillepääsyn ja toiminnan edellytyksiä sekä edistää Suomeen suuntautuvia investointeja. Ulkoasiainministeriö vauhdittaa suomalaisen kulttuurin, luovuuden ja osaamisen tunnetuksi tulemista ja menestymistä ulkomailla. Edustustot avaavat ovia, madaltavat kansainvälisiä kynnyksiä ja luovat verkostoja. Tavoitteena on: WTO:n kauppaneuvottelukierroksen päättäminen Suomen intressien mukaisesti. Monenkeskistä kauppajärjestelmää täydennetään alueellisin ja kahdenvälisin järjestelyin painopisteenä Suomen talouden kannalta keskeiset markkinat. yritysten ulkoiseen toimintaympäristöön vaikuttaminen purkamalla vienti- ja tuontikaupan esteitä myös EU:n uutta markkinoillepääsystrategiaa hyödyntäen. Viennin ja kansainvälistymisen edistämisessä hyödynnetään julkisuusdiplomatiaa, ml. Suomi-promootio. EU:n kilpailukyvyn kehittäminen yhteisen kauppapolitiikan keinoin. edistää kehitysmaiden integroimista osaksi kansainvälistä kauppajärjestelmää toimeenpanemalla kansallinen AFT-strategia (kauppaa tukeva kehitysapu). hyödyntää Suomen tunnettuutta, vahvuuksia ja erityisosaamista kaikissa ulkosuhteissa mm. kulttuurivientistrategiaa toteuttamalla. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

3 Avoin ja palveleva ulkoasiainministeriö Ulkoasiainministeriö tiivistää yhteistyötään kansalaisyhteiskunnan ja taloudellisten toimijoiden kanssa lisäämällä avoimuutta ja kehittämällä uudenlaisia kumppanuuksia. Ministeriö tuottaa ja jakaa yhteiskunnan ja sidosryhmiensä kannalta merkityksellistä ja hyödyllistä tietoa. Ulkoasiainministeriö tarjoaa Suomen viranomaispalveluja maailmalla. Ministeriö helpottaa suomalaisten asiointia sekä turvallista liikkumista ja elämistä ulkomailla. Ulkoasiainministeriö auttaa nopeasti, tehokkaasti ja asiantuntevasti hätään joutuneita suomalaisia. Tavoitteena on: hallitusohjelman linjauksen mukaisesti selvittää Suomen edustautuminen maailmalla ottaen huomioon niin kansalaisten, yrityselämän kuin valtiovallankin tarpeet sekä edustautumisen uudet mallit. kehittää konsuli- ja muiden kansalaispalveluita asiakaspalautteen perusteella asiakkaiden tarpeita paremmin vastaaviksi. lisätä verkkoviestinnän osuutta sekä ministeriön että edustustojen viestinnässä ja hyödyntää uusia verkkoviestinnän mahdollisuuksia. Tuottavuusohjelman vaikutukset Ulkoasiainministeriön hallinnonalalla toteutetaan hallituksen linjausten mukaisesti tuottavuustoimia, joiden yhteenlaskettu henkilöstötarvetta vähentävä vaikutus vuonna 2008 on 33 henkilötyövuotta. Hallinnonalan valtuudet momenteittain (milj. euroa) 2007 varsinainen talousarvio 2008 varsinainen talousarvio Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v) talonrakennushankevaltuus 3, Valtionapu Teollisen yhteistyön rahasto Oy:lle kehitysyhteistyö- ja lähialueyhteistyövaltuus 168,19 168,19 kehitysyhteistyö- ja lähialueyhteistyövaltuus 100,00 100, Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v) kehitysyhteistyö- ja lähialueyhteistyövaltuus 656,45 644, Lähialueyhteistyö (siirtomääräraha 3 v) kehitysyhteistyö- ja lähialueyhteistyövaltuus 4,50 3, Kansainvälisen ilmastosopimuksen alaisen yhteistyön menot (siirtomääräraha 3 v) sopimusvaltuus 2,0 2,0 Hallinnonalan määrärahat vuosina v tilinpäätös 1000 v varsinainen talousarvio 1000 v varsinainen talousarvio 1000 Muutos % 01. Ulkoasiainhallinto Ulkoasiainhallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Ulkoasiainministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v) Kiinteistöjen ja huoneistojen hankkiminen (siirtomääräraha 3 v) Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

4 v tilinpäätös 1000 v varsinainen talousarvio 1000 v varsinainen talousarvio 1000 Muutos % 30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö Valtionapu Teollisen yhteistyön rahasto Oy:lle 66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v) Finnfundin (Teollisen yhteistyön rahasto Oy) pääoman korottaminen (siirtomääräraha 3 v) Lähialueyhteistyö Lähialueyhteistyö (siirtomääräraha 3 v) Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot Euroopan parlamentin jäsenten palkkaukset (arviomääräraha) Tilapäinen edustus kansainvälisissä neuvotteluissa (arviomääräraha) Suomalaisten kriisinhallintajoukkojen ylläpitomenot (arviomääräraha) Siviilihenkilöstön osallistuminen kriisinhallintaan (arviomääräraha) Etyj-puheenjohtajuus (siirtomääräraha 2 v) Eräät valtionavut (kiinteä määräraha) Hädänalaisten avustaminen (arviomääräraha) Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (arviomääräraha) Kansainvälisen ilmastosopimuksen alaisen yhteistyön menot (siirtomääräraha 3 v) Kurssivaihtelut (arviomääräraha) Yhteensä S e l v i t y s o s a : Tuotoksen ja laadunhallinta Henkilöstön kokonaismäärä 1) Ulkoasiainhallinto Ulkoasiainhallinnon strategian pohjalta kehitetään hallinnonalan johtamista, tulosohjausta ja organisaatiota siten, että toiminnan tuloksia ja vaikuttavuutta voidaan arvioida entistä järjestelmällisemmin. 1) Hallinnonalalla arvioidaan olevan lisäksi kriisinhallinta- ja rauhanturvaoperaatioihin palkattua henkilöstöä vuosina 2007 ja 2008 noin henkilötyövuotta sekä ulkomaanedustuksen toimipisteisiin asemamaasta palkattua henkilöstöä vuosina 2007 ja henkilötyövuotta. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

5 Ulkoasiainministeriön edustustoverkko kattaa 97 toimipistettä. Hallitusohjelman linjauksen mukaisesti Suomen edustautuminen maailmalla selvitetään ottaen huomioon niin kansalaisten, yrityselämän kuin valtiovallankin tarpeet sekä edustautumisen uudet mallit. Konsuli- ja muita asiakaspalveluita kehitetään asiakaspalautteen perusteella asiakkaiden tarpeita paremmin vastaaviksi. Toiminnan onnistumista mitataan asiakastyytyväisyyden kehityksellä. Toiminnallinen tehokkuus Ulkoasiainhallinnon tuottavuusohjelman toteuttamista jatketaan. Tavoitteena on 33 henkilötyövuoden vuotuinen vähennys vuoteen 2011 asti. Tuottavuusohjelman mukaisesti hallinnonalan palvelukeskushankkeen toteuttamisessa edetään yhteistyössä valitun palvelukeskuksen kanssa. Verkkoviestinnän osuutta ministeriön ja edustustojen tiedonvälityksessä lisätään. Vuonna 2008 laaditaan ulkoasiainhallinnon tiedon hallinnan strategia sekä jatketaan hallinnonalan tietoturvallisuuden kehittämistä. Edustustojen tietoliikennekapasiteettia kasvatetaan osana tuottavuuden parantamista. Ulkoasiainministeriö hallinnoi kirjanpitoarvoltaan noin 275 milj. euron kiinteistöomaisuutta. Vuonna 2008 jatketaan kiinteistöhallinnon kehittämistä ministeriön nykyisen kiinteistöhallintomallin pohjalta tavoitteena entistä parempi taloudellisuus, tehokkuus ja tuottavuus. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Ulkoasiainhallinnon henkilöstöstrategian mukaisesti tavoitteena on oikein mitoitettu, ammattitaitoinen ja kehittyvä sekä motivoitunut, sitoutunut ja työssään hyvinvoiva henkilöstö. Periaatteena on tasa-arvon toteutuminen rekrytoinneissa ja tehtävään määrättäessä. Tavoitteena on palkkakilpailukyvyn parantaminen hallinnonalalla laaditun ohjelman mukaisesti. Osaamisen johtamista kehitetään edelleen ja keskeisten osaamistarpeiden määrittelytyö jatkuu vuonna Tavoitteena on osaamista koskevien tietojen hyödyntäminen järjestelmällisesti henkilöstön kohdentamisessa, uranhallinnassa, kannustamisessa ja henkilöstökoulutuksessa. Työhyvinvointiin kiinnitetään erityistä huomiota mm. työtyytyväisyysbarometrin tuloksia hyödyntämällä. Ulkoasiainhallinnolle asetettujen tavoitteiden mukaiset tunnusluvut 2006 toteutuma 2007 ennakoitu 2008 tavoite Toiminnallinen tehokkuus UH:n tietoliikennekapasiteetti; edustustojen kiinteät yhteydet vähintään 1MB 9 % 35 % 100 % Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Työtyytyväisyys barometrin mukaan tyydyttävä + (3,3) tyydyttävä+ (3,4) tyydyttävä+ (3,4) 01. ( ) Ulkoasiainhallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) kunniakonsulien menojen maksamiseen, 2) valtion virastoille maksettavien tutkimus- ja kehittämistoiminnasta aiheutuvien kulutusmenojen maksamiseen ja 3) ulkoasiainhallinnon toimialaan liittyvien tutkimusapurahojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Ulkoasiainhallinnon toimintamenot vuonna 2008 Ministeriö, 985 hlöä Toimintamenot Henkilöstömenot Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5

6 Edustustot, 97 toimipistettä, 638 lähetettyä hlöä Eurooppa, 36 toimipistettä, 255 lähetettyä hlöä Toimintamenot Henkilöstömenot Itä, 5 toimipistettä, 78 lähetettyä hlöä Toimintamenot Henkilöstömenot Aasia ja Amerikka, 29 toimipistettä, 149 lähetettyä hlöä Toimintamenot Henkilöstömenot Afrikka ja Lähi-itä, 20 toimipistettä, 81 lähetettyä hlöä Toimintamenot Henkilöstömenot Pysyvät ja erityisedustusto, 7 toimipistettä, 75 lähetettyä hlöä Toimintamenot Henkilöstömenot Hallinnonalan yhteiset menot Tietohallinto Kiinteistöhallinto Turvallisuus Yhteensä Edustustojen henkilöstömenoissa on esitetty lähetetyn henkilökunnan peruspalkkojen lisäksi seuraavat ulkomaan edustautumisen korvaukset: paikallis-, puoliso- ja lapsikorvaus, olosuhdekorvaus, lasten koulutuskorvaukset, lähetetyn henkilöstön terveydenhuoltoon liittyvät korvaukset, varustaumiskorvaus sekä muuttoihin liittyvät korvaukset. Paikalta palkatun henkilöstön henkilöstömenot sisältyvät edustustojen toimintamenoihin. Hallinnonalan julkisoikeudellisista suoritteista saamat tulot kertyvät pääasiassa edustustoista saatavista viisumituloista ja ne esitetään osana edustustojen toimintamenoja. Suurin osa tuotoista kertyy Venäjän edustustojen viisumituloista. Hallinnonalan yhteisillä menoilla katetaan vuoden mittaan ko. toimialojen menoja sekä ministeriössä että edustustoissa. Momentin mitoituksessa on otettu huomioon 33,25 henkilötyövuoden vähentyminen tuottavuustoimien vuoksi. Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma, julkisoikeudelliset suoritteet (1 000 euroa) 2006 toteutuma 2007 budjetoitu 2008 varsinainen talousarvio Maksullisen toiminnan tuotot suoritteiden myyntituotot muut tuotot Tuotot yhteensä Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) Kustannusvastaavuus, % Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) 2006 toteutuma 2007 budjetoitu 2008 varsinainen talousarvio Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Siirtyvät erät Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6

7 siirtynyt edelliseltä vuodelta siirtynyt seuraavalle vuodelle Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Siirto 2 htv momentilta Valtioneuvoston tietohallintoyksikön tuottamien palvelujen ostamiseen, siirto momentilta Schengen VIS-järjestelmä Kehitysyhteistyöhallinnon vahvistaminen, siirto momentilta Tuottavuustoimet -388 Virka- ja työehtosopimus Muut muutokset Yhteensä Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon nettobudjetoitavina tuloina ulkoasiainhallinnon suoritteiden maksusta annetun asetuksen (1173/2005) mukaiset tulot sekä edustustojen pankkitilien korkotulot. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon euroa kehitysyhteistyön operatiivisten määrärahojen kasvun vaikutuksena kehitysyhteistyöhallinnon menoihin. T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E / v p ) s e l v i t y s o s a : Lisäys euroa talousarvioesityksen euroon nähden aiheutuu valtion virka- ja työehtosopimuksesta. V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Ulkoasianhallinnon edustustoverkko kattaa 97 toimipistettä, joissa työskentelee 638 lähetettyä henkilöä. Nettomenojen arvioidaan olevan noin 103,55 miljoonaa euroa vuonna Edustustojen kiinteiden menojen osuus on keskimäärin 80 prosenttia niiden toimintamenomäärärahoista, joten rahaa jää vähän varsinaiseen toimintaan. Valiokunta kiinnittääkin huomiota siihen, että edustustoverkko on erityisen haavoittuvainen mm. toimintaympäristön muutoksille, kustannus- ja valuuttakurssikehitykselle. Valiokunta pitää hyvänä, että hallitusohjelman linjauksen mukaisesti selvitetään Suomen edustautuminen maailmalla ottaen huomioon niin kansalaisten, yrityselämän kuin valtiovallankin tarpeet sekä edustautumisen uudet mallit. Valiokunta pitää tärkeänä, että selvitys sisältää arvioinnin verkoston laajuudesta ja sen ylläpitoon tarvittavasta määrärahasta talousarvio IV lisätalousarvio II lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Ulkoasiainministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää myös kehitysyhteistyöhön ja lähialueyhteistyöhön käytettyjen ja kotimaasta hankittujen palvelujen ostoihin sisältyvien arvonlisäveromenojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Arvonlisäverolain mukaan ministeriöiden kehitysyhteistyötä ja lähialueyhteistyötä varten kotimaasta ostamat palvelut ovat arvonlisäverollisia. Jotta arvonlisäverolla ei rasiteta Suomen kehitysyhteistyötä ja lähialueyhteistyötä arvonlisäveromenot budjetoidaan erikseen talousarvio talousarvio tilinpäätös Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää myös valtiolle vuokrattujen tilojen peruskorjausluonteisten korjaus- ja muutostöiden maksamiseen talousarvio talousarvio tilinpäätös Kiinteistöjen ja huoneistojen hankkiminen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää Tokion uuden suurlähetystökiinteistön tontin hankintaan. S e l v i t y s o s a : Suomen Japanin suurlähetystön kiinteistöhankkeessa on saatu Japanin valtiovarainministeriöltä tarjous uuden tontin hankkimiseksi, jonka tarjousaika päättyy vuoden 2008 keväällä. Hankintaa varten tarvitaan väliaikaisrahoitusta. Hanke toteutetaan ilman pysyviä li- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7

8 sämenoja hyödyntäen nykyisin omistetun kiinteistön arvoa. T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E / v p ) s e l v i t y s o s a : Momentti lisätään talousarvioesitykseen talousarvio tilinpäätös Kansainvälinen kehitysyhteistyö S e l v i t y s o s a : Kehityspolitiikka on osa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja sen tärkein tavoite Suomen 2004 kehityspoliittisen ohjelman ja vuonna 2007 muodostetun uuden hallituksen hallitusohjelman mukaan on YK:n vuosituhattavoitteiden saavuttaminen. Suomi tukee yhteistyömaita vuosituhatjulistuksen kehityspäämäärien 1 7 toimeenpanossa kohdistaen tukensa ja toimintansa yhteistyömaiden köyhyydenvähentämissuunnitelmissa asetettujen prioriteettien mukaisesti sektoreille ja kehitysohjelmille, joilla Suomen vahvuudet tuottavat lisäarvoa ja joilla Suomella on vahvaa osaamista. Tämä koskee myös EU:a ja monenkeskistä yhteistyötä. Lisäksi kohdennetaan vuosituhatjulistuksen 8. kehityspäämäärän mukaisesti tukea kehitykselle suotuisan toimintaympäristön vahvistamiseksi kumppanimaissa. Vuosituhatjulistuksen kehityspäämäärien saavuttamista seurataan YK:ssa ja maakohtaisesti kerätyn seurantatiedon pohjalta: Suuntaa-antavia arvioita MDG-tavoitteiden kehittymisestä Suomen pitkäaikaisissa yhteistyömaissa Suomen pitkäaikaiset yhteistyömaat Etiopia Kenia Mosambik Nicaragua Nepal Sambia Tansania Vietnam MDG-tavoite 1 Äärimmäisen nälän ja köyhyyden poistaminen c c b/c b b/c b/c c a MDG-tavoite 2 Peruskoulutusmahdollisuuksien takaaminen kaikille b a c c c a a a MDG-tavoite 3 Sukupuolten tasa-arvon edistäminen ja naisten aseman parantaminen d b/c c a/b 2) c a a a MDG-tavoite 4 Lapsikuolleisuuden vähentäminen c c b b/c a b a a MDG-tavoite 5 Odottavien äitien terveydentilan parantaminen c c b c c c b a MDG-tavoite 6 Hiv/aidsin, malarian ja muiden tautien vastainen taistelu d b b/c c b/c a/b c a MDG-tavoite 7 Ympäristön kestävän kehityksen varmistaminen b c c c b/c c/b b a MDG-tavoite 8 Globaalin kumppanuuden luominen kehitykselle d d b d d d d d 2) Poikien ja tyttöjen osuudet ensimmäisen ja toisen asteen koulutuksen aloittaneista. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8

9 Arvio tavoitteen toteutumisesta: a) todennäköinen, b) mahdollinen, c) epätodennäköinen, d) ei seurantatietoa olemassa. Hallitus varmistaa määrärahakehityksen, joka vie Suomen kohti YK:ssa asetettua 0,7 prosentin tavoitetta. Suomi on sitoutunut Eurooppa-neuvoston vuonna 2005 tekemään päätökseen saavuttaa 0,51 prosentin minimitavoite vanhoille jäsenmaille vuoteen 2010 mennessä ja 0,7 prosentin tavoite vuoteen 2015 mennessä. Vuonna 2008 kehitysyhteistyömäärärahojen tason arvioidaan nousevan 0,44 prosenttiin BKTL:sta. Suomen 2004 kehityspoliittisen ohjelman ja vuonna 2007 muodostetun hallituksen hallitusohjelman linjausten mukaisesti kehityspoliittista johdonmukaisuutta vahvistetaan eri politiikkasektoreilla. Johdonmukaisuustavoitteen saavuttamista arvioidaan seuraamalla kansallisella tasolla ministeriön sisäisten sekä eri hallinnonalojen ja viranomaisten välisten politiikkajohdonmukaisuutta edistävien yhteistyömekanismien toimivuutta sekä sen perusteella, onko kehitysnäkökulma sisällytetty johdonmukaisesti hallituksen politiikkaohjelmiin ja Suomen linjauksiin. Suomi painottaa kehityspolitiikassaan aiempaa voimakkaammin ympäristö- ja ilmastokysymyksiä, kriisien ennaltaehkäisyä sekä rauhanprosessien tukemista. Kaikessa kehityspoliittisessa toiminnassa ja kehitysyhteistyössä pyritään edistämään luonnontaloudellisesti kestävää kehitystä. Maa- ja aluekohtaisessa kehitysyhteistyössä vähiten kehittyneiden maiden (LDC) osuudeksi vuonna 2008 arvioidaan noin 104 milj. euroa (49 % 3) ). Saharan eteläpuoleisten maiden osuuden arvioidaan olevan noin 123 milj. euroa (58 %). LDC-maat sekä Afrikka ovat painopisteenä myös monenkeskisessä ja EU-yhteistyössä. Tavoitteena on annettujen sitoumusten mukaisesti kohdentaa Afrikkaan 50 % osuus kehitysyhteistyömäärärahojen kasvusta. Kehitysyhteistyössä painotetaan Pariisin julistuksen toimeenpanoa, työn tuloksellisuutta, työnjakoa avunantajien kesken sekä vastaanottajien omistajuutta siten, että tuki kohdennetaan enenevästi kumppanimaiden omien kehityssuunnitelmien ja prioriteettien mukaisesti. Suomen kehityspolitiikan toiminnallisten tulostavoitteiden saavuttamista arvioidaan OECD:n kehitysapukomitean tuottaman Pariisin julistuksen seurantaraportin pohjalta: Pariisin julistuksen seuranta ) Indikaattorit Suomi Muut avunantajat Suomen tavoitetaso vuonna Kumppanimaiden prioriteettien mukaan kohdistettu apu 87 % 88 % 93 % 4 Kumppanimaan kapasiteetin vahvistaminen koordinoidun tuen kautta 53 % 48 % 50 % 5a Kumppanimaiden maakohtaisten PFM-järjestelmien (julkisten finanssinhallintojärjestelmien) käyttö 38 % 39 % 5b Kumppanimaiden omien hankintajärjestelmien käyttö 52 % 39 % 6 Rinnakkaisten hanketoimintojen välttäminen Apu on ennakoitavampaa 27 % 70 % 64 % 8 Apu on sitomatonta 98 % 75 % Enemmän kuin 98 % 9 Avunantajayhteisön yhteisten järjestelyjen ja menettelyjen käyttö 39 % 43 % 66 % 10a Avunantajien yhteiset kenttämatkat 26 % - 40 % 10b Avunantajien yhteiset maa-arvioinnit 58 % - 66 % Kehityspoliittisia tavoitteita toimeenpannaan entistä tiiviimmin EU-, monenkeskisen ja kahdenvälisen yhteistyön avulla toisiaan täydentävänä johdonmukaisena kokonaisuutena. Monenkeskisen, EU- sekä maa- ja aluekohtaisen yhteistyön 3) Prosenttiluku on suhteutettu käyttösuunnitelmakohdan kehykseen ilman tsunamin, Pakistanin ja Irakin jälleenrakennuksen rahoitusta sekä ilman jakamattomia varoja. 4) Lähde: OECD/DAC: 2006 Survey on Monitoring the Paris Declaration. Overview of the Results. Pre-Publication Copy (2007). Vuonna 2005 Pariisin julistuksen hyväksymisen yhteydessä sovittiin samalla julistukseen sisältyneiden 12 tavoitteen seurantajärjestelmästä. Vuonna 2006 toteutettu ensimmäinen seurantaharjoitus tehtiin vuoden 2005 toiminnan ja tietojen perusteella. Tavoitteena oli, että harjoituksesta saatavia tuloksia voitaisiin pitää kunkin indikaatorin lähtöarvona. Seurantaan osallistui 34 vapaaehtoista kumppanimaata. Rahamäärällisesti seuranta kattaa n. 37 % vuoden 2005 koko maailman virallisesta kehitysavusta (ODA). Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9

10 tuloksellisuutta, laatua ja vaikuttavuutta arvioidaan MDG-tavoitteiden kehitystä ja Pariisin julistusta koskevan seurannan osana sekä käyttäen kehityspäämäärien saavuttamisen seurantaa varten kehitettyjä maa-, järjestö-, ohjelma- tai teemakohtaisia tunnuslukuja. Julkisen kehitysavun määrärahat ja maksatukset (milj. euroa) sekä maksatusten %-osuus BKTL:sta Määrärahat yhteensä 421,2 452,0 479,2 506,8 545,6 600,1 670,8 746,1 Maksatukset 402,4 434,4 490,4 494,3 547,3 721,8 5) 658,6 6) %-osuus BKTL:sta 0,31 0,31 0,34 0,34 0,36 0,46 0,39 Valtion kehitysyhteistyömenot v pääluokittain milj. Luvussa ,850 Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muissa luvuissa 50,846 Sisäasiainministeriön hallinnonalalla 0,200 Valtiovarainministeriön hallinnonalalla 92,500 Opetusministeriön hallinnonalalla 1,300 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla 1,200 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla 0,200 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla 13,000 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla 1,200 Ympäristöministeriön hallinnonalalla 2,100 Yhteensä 830, Valtionapu Teollisen yhteistyön rahasto Oy:lle Momentille ei myönnetä määrärahaa. Valtuus Valtioneuvosto voi Teollisen yhteistyön rahasto Oy:stä annetun lain (291/1979) 3 :n 4 momentin ja 3 a ja b :n nojalla antaa määräämillään ehdoilla yhtiölle sitoumuksia siitä, että valtio korvaa yhtiölle sen luotonanto- ja takaustoiminnassa mahdollisesti syntyneitä tappioita sekä osakeja osuussijoitusten menetyksiä ja arvonalennuksia ja valtio maksaa yhtiön ottamasta muusta kuin euromääräisestä lainasta mahdollisesti aiheutuvan kurssitappion. Sitoumuksia saa antaa siten, että niiden piiriin kuuluvien maksettujen luottojen, osake- ja osuussijoitusten ja takausten yhteinen pääomamäärä saa olla vasta-arvoltaan enintään euroa ja nostettujen muiden kuin euromääräisten lainojen yhteinen pääoma enintään euroa talousarvio 2007 talousarvio 2006 tilinpäätös 66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) käyttösuunnitelmassa yksilöidyistä käyttötarkoituksista aiheutuvien menojen maksamiseen, 2) aikaisemmin myönnettyjen valtuuksien nojalla tapahtuviin maksatuksiin, 3) kehitysyhteistyöhallinnon menojen maksamiseen, kun ne aiheutuvat henkilökunnan koulutuksesta, kohdemaihin, kohdemaissa ja niitä käsitteleviin kansainvälisiin hallitustenvälisiin järjestöihin ja rahoituslaitoksiin sekä Euroopan yhteisöön tehtävistä kehitysyhteistyöhallinnon virkamatkoista, toimistoautomatiikan hankinnasta sekä kehitysyhteistyöhankkeisiin liittyvien asiantuntijapalkkioiden maksamisesta, lisäksi 4) humanitaariseen apuun tarkoitettuja määrärahoja saa käyttää muiden kuin kehitysmaiden avustamiseen vain poikkeuksellisen laajan humanitaarisen kriisin niin edellyttäessä kyseisen maan apupyyntöön pohjautuen ja vain mikäli valtioneuvosto niin päättää. Momentin määrärahoista veloitetaan valtion virastojen ja laitosten osallistumisesta kehitysyhteistyöhön annetussa laissa (382/1989) tarkoitetuista kehitysyhteistyötehtävistä virastolle tai laitokselle aiheutuvat kustannukset. Momentilta voidaan myöntää valtionavustusta sekä maksaa valtuuksien käytöstä aiheutuviin menoihin liittyviä ennakkomaksuja enintään euroa. Käyttösuunnitelma 5) Vuonna 2005 Irakille myönnetty velkahelpotus oli 120 milj. euroa. Velkahelpotukset kirjattiin laskennalliseksi julkiseksi kehitysyhteistyöksi eikä niillä ollut vaikutusta määrärahaan. 6) Ennakkotieto Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 10

11 1. Monenkeskinen kehitysyhteistyö Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö Euroopan kehitysrahasto Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö Humanitaarinen apu Kehitysyhteistyön suunnittelu ja tukitoiminnot sekä kehityspoliittinen tiedotus Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen tarkastus Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle, Kehitysyhteistyön Palvelukeskukselle (KePa) ja kehitysyhteistyötiedotukselle Korkotuki Yhteensä Valtuus Vuoden 2008 aikana saa tehdä uusia kehitysyhteistyösopimuksia ja antaa sitoumuksia, joista aiheutuu menoja vuoden 2008 jälkeisille vuosille yhteensä enintään euron ja korkotukiluottoja myöntää enintään euron arvosta. Korkotuen osuus on euroa. Myöntö- ja sopimusvaltuuksien jakautuminen 1. Monenkeskinen kehitysyhteistyö Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö Euroopan kehitysrahasto - 4. Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö Humanitaarinen apu - 6. Kehitysyhteistyön suunnittelu ja tukitoiminnot sekä kehityspoliittinen tiedotus Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen tarkastus - 8. Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle, Kehitysyhteistyön Palvelukeskukselle (KePa) ja kehitysyhteistyötiedotukselle Korkotuki Yhteensä S e l v i t y s o s a : Valtuuksien perusteella tehdyistä ja tehtävistä myöntöpäätöksistä aiheutuvat menot (milj. euroa) Myöhemmille vuosille yhteensä Ennen vuotta 2007 myönnetyt valtuudet 7) 407,3 329,9 220,6 476,1 2,8 Vuonna 2007 myönnetyt valtuudet 94,1 135,4 136,9 81,3 208,7 Vuonna 2008 myönnetyt valtuudet - 124,2 196,3 224,6 99,2 Yhteensä 501,4 589,5 553,8 782,0 310,7 1. Monenkeskinen kehitysyhteistyö 7) Luvussa mukana v ja 2006 lisätalousarvion EKR-valtuus sekä vuoden 2004 lisätalousarvion maa- ja aluekohtainen valtuus. Lisäksi luvussa mukana v lisätalousarvion maa- ja aluekohtainen valtuus (tsunami). Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 11

12 Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2008 jälkeisille vuosille yhteensä euroa. Tuki kohdennetaan YK-järjestöille ja kansainvälisille kehitysrahoituslaitoksille yleisavustuksina ja maksuosuuksina, temaattisena tukena sekä kumppanuushankkeisiin. Monenkeskisen kehitysyhteistyön jakosuunnitelma euroa, arvio YK-järjestöt YK:n kehitysohjelma (UNDP) YK:n lastenrahasto (UNICEF) YK:n väestörahasto (UNFPA) Muut Kehitysrahoituslaitokset Kansainvälinen kehitysjärjestö (IDA) Maailmanpankin kumppanuusohjelmat Velkahelpotusohjelmat Alueelliset kehitysrahoituslaitokset Muut Jakamaton 8) Yhteensä Monenkeskisen kehitysyhteistyön myöntö- ja sopimusvaltuuksien jakosuunnitelma euroa, arvio YK-järjestöt YK:n kehitysohjelma (UNDP) YK:n lastenrahasto (UNICEF) - YK:n väestörahasto (UNFPA) Muut Kehitysrahoituslaitokset Kansainvälinen kehitysjärjestö (IDA) - Maailmanpankin kumppanuusohjelmat Velkahelpotusohjelmat Alueelliset kehitysrahoituslaitokset Muut Yhteensä Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2008 jälkeisille vuosille yhteensä euroa. Maa- ja aluekohtaisen kehitysyhteistyön jakosuunnitelma euroa, arvio Afrikka ja Lähi-itä Pitkäaikaiset yhteistyömaat Etiopia Kenia Mosambik Sambia Tansania Siirtymävaiheen ja määräaikaisen yhteistyön maat Etelä-Afrikka Muut maat Alueellinen yhteistyö Aasia ja latinalainen Amerikka Pitkäaikaiset yhteistyömaat Nepal Nicaragua Vietnam Siirtymävaiheen ja määräaikaisen yhteistyön maat Muut maat Alueellinen yhteistyö Muut maat Siirtymävaiheen ja määräaikaisen yhteistyön maat Länsi-Balkan Alueellinen yhteistyö Jakamaton 9) Yhteensä Maa- ja aluekohtaisen kehitysyhteistyön myöntö- ja sopimusvaltuuksien jakosuunnitelma euroa, arvio Afrikka ja Lähi-itä Pitkäaikaiset yhteistyömaat Etiopia Kenia Mosambik Sambia Tansania ) Käyttösuunnitelmakohdalle on varattu jakamattomia varoja käytettäväksi uusien ja käynnissä olevien hankkeiden ennakoimattomiin menoihin ja kohdennettaviksi uuden kehityspoliittisen ohjelman valmistuttua. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 12

13 Siirtymävaiheen ja määräaikaisen yhteistyön maat - Etelä-Afrikka - Muut maat Alueellinen yhteistyö Aasia ja Latinalainen Amerikka Pitkäaikaiset yhteistyömaat Nepal Nicaragua Vietnam Siirtymävaiheen ja määräaikaisen yhteistyön maat Muut maat Alueellinen yhteistyö Muut maat Siirtymävaiheen ja määräaikaisen yhteistyön maat Länsi-Balkan Alueellinen yhteistyö - Yhteensä Maa- ja aluekohtaisen kehitysyhteistyön lähtökohtana ovat yhteistyökumppanien kansalliset kehityssuunnitelmat ja köyhyydenvähentämisstrategiat. Tavoitteena on, että muiden avunantajien kanssa yhteistyössä toteutettavat sektorilähtöiset ohjelmakokonaisuudet sekä hanke-, institutionaalinen ja paikallinen yhteistyö nivotaan tiiviiksi osaksi yhteistyömaiden omia kehittämissuunnitelmia. Edellisten lisäksi käytetään budjettitukea lähinnä pitkäaikaisissa yhteistyömaissa, mikäli maiden kansallisten kehityssuunnitelmien toimeenpano ja yhteiskuntakehitys etenevät tyydyttävästi. 3. Euroopan kehitysrahasto Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja euroa. Tuki kohdennetaan EU:n ja AKT-maiden (Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren -maiden) väliseen kehitys- ja muuhun yhteistyöhön Eurooppalaisen kehityspoliittisen konsensuksen ja Cotonou-kumppanuussopimuksen linjausten mukaisesti. Cotonoun sopimukseen perustuva kehitys- ja muu yhteistyö rahoitetaan Euroopan Kehitysrahastosta (European Development Fund, EKR). 4. Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2007 jälkeisille vuosille yhteensä euroa. Tuki kohdennetaan kehitykselle suotuisaa toimintaympäristöä, laajaa turvallisuutta, oikeusperustaista kehitystä, demokratiaa, ihmisoikeuksien vahvistamista sekä konfliktien ehkäisyä ja hallintaa tukevien ohjelmien ja järjestöjen rahoittamiseen sekä temaattiseen yhteistyöhön. Hallitusohjelman mukaisesti painotetaan erityisesti ympäristö- ja ilmastokysymyksiä ja luonnontaloudellisesti kestävää kehitystä tukevia ohjelmia. Käyttösuunnitelmakohtaan sisällytettyjä liikekumppanuusohjelman määrärahoja saa käyttää myös taloudellista, teollista ja teknologista yhteistyötä kehitysmaiden kanssa koskevista päätöksistä aiheutuviin menoihin. Tukea kohdennetaan myös humanitaariseen miinatoimintaan. 5. Humanitaarinen apu Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja euroa. Tuki kohdennetaan tarvelähtöisesti katastrofien, kriisien ja aseellisten konfliktien uhreille puolueettomuuden, tasapuolisuuden ja humaanisuuden periaatteita noudattaen. Humanitaarisen avun tavoitteena on ihmishenkien pelastaminen, ihmisten hädän lievittäminen ja kaikkein heikoimmassa asemassa olevien auttaminen. Humanitaarinen apu ohjataan kansainvälisten ja kotimaisten humanitaaristen avustusjärjestöjen kautta. Humanitaarisesta avusta rahoitetaan myös keskeisten kansainvälisten humanitaaristen järjestöjen yleisavustukset, kuten YK:n pakolaisjärjestön (UNHCR), palestiinalaisia pakolaisia avustavan UNRWA:n ja Punaisen Ristin Kansainvälinen Komitean (ICRC) yleisavustukset. Humanitaarisen avun tuloksellisuutta seurataan humanitaarista apua antavien avustusjärjestöjen omien tuloksellisuutta arvioivien tunnuslukujen avulla. Humanitaarisen avun tason kehittymistä seurataan. 6. Kehitysyhteistyön suunnittelu ja tukitoiminnot sekä kehityspoliittinen tiedotus Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja euroa sekä uusia myöntö- ja sopimuksentekovaltuuksia vuoden 2008 jälkeisille vuosille yhteensä euroa. Määrärahat kohdennetaan seuraaviin käyttötarkoituksiin: kehityspoliittinen suunnittelu- ja tutkimustoiminta, kehitysyhteistyön henkilöstön koulutus- ja valmennustoiminta, 9) Käyttösuunnitelmakohdalle on varattu jakamattomia varoja käytettäviksi uusien ja käynnissä olevien hankkeiden ennakoimattomiin menoihin ja kohdennettaviksi uuden kehityspoliittisen ohjelman valmistuttua. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 13

14 kehityspoliittinen viestintä ja tiedotustoiminta, vapaaehtoisrahoitus OECD:n kehitysapukomitean alaiseen työhön sekä kehitysyhteistyön tietojärjestelmien ja muun kehitysyhteistyöhallinnon kehittäminen. 7. Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen tarkastus Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja euroa. Määrärahat kohdennetaan kehitysyhteistyön sisällön, laadun ja hallinnollisten toimintatapojen sekä varainkäytön tehokkuuden ja tarkoituksenmukaisuuden vahvistamiseksi. 8. Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle, Kehitysyhteistyön Palvelukeskukselle (KePa) ja kehitysyhteistyötiedotukselle Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja euroa sekä uusia myöntö- ja sopimusvaltuuksia vuoden 2008 jälkeisille vuosille yhteensä euroa. Tuesta puolet kohdennetaan kymmenen kumppanijärjestön kautta. Tuki kehitysyhteistyötiedotukselle on tarkoitettu kansalaisjärjestöjen Suomessa tapahtuvaan viestintään ja kehityskasvatukseen. Kumppanijärjestöjen toiminnan tuloksellisuutta seurataan järjestöjen kehittämien vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta arvioivien tunnuslukujen pohjalta. Järjestöt raportoivat avun tuloksista ja tuotoksista. Kehitysyhteistyötuen käytön oikeellisuuden ja tuloksellisuuden seuranta perustuu vakiintuneisiin kansalaisjärjestöjen ja ministeriön välillä sovittuihin laadunvarmistuskäytäntöihin. 9. Korkotuki Käyttökohteeseen ehdotetaan määrärahoja euroa. Lisäksi ehdotetaan, että uusia korkotukiluottoja saa vuonna 2008 myöntää enintään euroa. Korkotuen osuuden arvioidaan olevan yhteensä euroa. Määrärahat kohdennetaan tukemaan kehitysmaiden taloudellista ja sosiaalista kehitystä OECD:n vientiluottoja ja korkotukiluottoja koskevan ns. konsensussopimuksen mukaisesti. Kehitysmaihin myönnettävistä korkotukiluotoista on säädetty Suomen laissa (1114/2000). Määrärahaa käytetään myös myönnettyjen luottojen käytön seurantaan ja valvontaan sekä uusien hanke-esitysten valmisteluun ja arviointiin, hankkeisiin liittyvään tekniseen apuun ja erityisissä tapauksissa luottoon liittyvän takuumaksun tukemiseen. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Kehitysyhteistyöhallinnon vahvistaminen, siirto momentille Finnfundin osakepääoman korottaminen, siirto momentille Tasokorotus Muut muutokset Yhteensä Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon euroa kehitysyhteistyön operatiivisten määrärahojen kasvun vaikutuksena kehitysyhteistyöhallinnon menoihin. V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : K e h i t y s y h t e i s t y ö m ä ä r ä r a h o j e n t a s o. Kehitysyhteistyömenojen arvioidaan olevan vuonna 2008 yhteensä euroa, josta euroa on budjetoitu ulkoasiainministeriön pääluokkaan momentille Määräraha on 85 miljoonaa euroa suurempi kuin kuluvana vuonna. Talousarvioesitykseen sisältyvät myös sitoumusvaltuudet, joista saa aiheutua menoja vuoden 2008 jälkeen yhteensä noin 644 miljoonaa euroa. Suomen kehityspolitiikan tärkein tavoite on YK:n vuosituhattavoitteiden saavuttaminen, etenkin köyhyyden ja nälän poistaminen. Uudessa hallituksen kehityspoliittisessa ohjelmassa painotetaan erityisesti ympäristö- ja ilmastokysymyksiä, kriisien ennaltaehkäisyä ja rauhanprosessien tukemista. Suomen maa- ja aluekohtaisessa kehitysyhteistyössä vähiten kehittyneiden maiden (LDC) osuuden arvioidaan olevan noin 49 prosenttia vuonna LDC-maista suurin osa on Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioita. Saharan eteläpuoleisten maiden osuus on 58 prosenttia. LDC-maat ja Afrikka ovat painopisteenä myös monenkeskisessä ja EU-yhteistyössä. Tavoitteena on annettujen sitoumusten mukaisesti ohjata vähintään puolet kehitysyhteistyömäärärahojen kasvusta Afrikkaan ja kasvattaa kaikkein köyhimpien maiden osuutta. Suomen kansainvälisesti tekemät sitoumukset koskevat 97 prosenttia kehitysyhteistyön vuotuisesta määrärahasta. Kehitysyhteistyön osalta talousarvioesitykseen sisältyy noin 40 miljoonaa euroa jakamattomia varoja uusien hankkeiden ja käynnissä olevien hankkeiden ennakoimattomiin menoihin. Ne on tarkoitus kohdentaa uuden kehityspoliittisen ohjelman painopisteiden mukaisesti. Kehitysyhteistyömäärärahojen tason arvioidaan nousevan 0,44 prosenttiin BKTL:sta vuonna Suomi on Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 14

15 sitoutunut Eurooppa-neuvoston vuonna 2005 tekemään päätökseen saavuttaa 0,51 prosentin minimitavoite vuoteen 2010 mennessä ja 0,7 prosentin tavoite vuoteen 2015 mennessä. Myös hallituksen kehityspoliittinen ohjelma vahvistaa nämä sitoumukset. Kehitysyhteistyömäärärahat kasvavat hallituskauden aikana yhteensä 40 prosenttia eli 370 miljoonaa euroa. Edellisellä hallituskaudella kasvu oli 240 miljoonaa euroa. Valiokunta pitää tärkeänä, että annetuista sitoumuksista pidetään kiinni ja pitää pitkäjänteisen suunnittelun kannalta perusteltuna, että kehitys kohti 0,7 prosentin tavoitetta tapahtuu tasaisesti ja riittävillä valtuuksilla. Valiokunta muistuttaa lisäksi siitä, että kehityspolitiikan ja kehitysyhteistyön tuloksellisuuden ja tehokkuuden sekä käytettävien määrärahojen valvonnan vahvistamiseksi on myös hallintoon turvattava riittävät voimavarat tuottavuusohjelman vaatimuksista huolimatta talousarvio talousarvio tilinpäätös Finnfundin (Teollisen yhteistyön rahasto Oy) pääoman korottaminen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää Finnfundin (Teollisen yhteistyön rahasto Oy) uusien osakkeiden merkisemisestä valtiolle aiheutuvien menojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Momentin määräraha on siirtoa momentilta talousarvio Lähialueyhteistyö S e l v i t y s o s a : Lähialueyhteistyön tavoitteena on vuonna 1992 solmitun Suomen ja Venäjän välisen lähialueyhteistyösopimuksen sekä valtioneuvoston vuonna 2004 vahvistaman strategian mukaisesti edistää alueellista vakautta ja tukea lähialueiden tasapainoista taloudellista ja yhteiskunnallista kehitystä. Pyrkimyksenä on ollut myös edistää ympäristönsuojelua ja ydinturvallisuutta sekä tukea hallinnon ja oikeusjärjestelmän uudistuksia. Suomeen haitallisesti kohdistuvia ilmiöitä, kuten järjestäytyneen rikollisuuden sekä huumeiden ja tartuntatautien leviämistä, on pyritty niin ikään ehkäisemään. Lähialueyhteistyöllä edistetään myös paikallisdemokratian ja kansalaisyhteiskunnan vahvistumista. Lähialueyhteistyön ensisijainen kohdealue on Luoteis-Venäjän federaatiopiiri, erityisesti Karjalan tasavalta, Leningradin alue, Murmanskin alue ja Pietari. Ukrainassa ja Valko-Venäjällä lähialuerahoitusta voidaan osoittaa vain sellaisiin hankkeisiin, joita ei voida pitää kehitysyhteistyöhankkeina. Ensisijaisesti tällaisia ovat säteily- ja ydinturvahankkeet. Osa rahoituksesta kanavoidaan kansainvälisten rahoituslaitosten tai järjestöjen toteuttamiin hankkeisiin. Suomi osallistuu myös Euroopan unionin pohjoisen ulottuvuuden ympäristö- ja sosiaali- ja terveysalan kumppanuuksiin. Suomi varautuu lisäksi osallistumaan liikenne- ja logistiikkakumppanuuteen sekä laajenevaan energia-alan yhteistyöhön. Lähialueyhteistyötä yhteensovitetaan lisäksi ENPI CBC -ohjelmien kanssa, joita rahoitetaan muista kuin ulkoasiainministeriön lähialueyhteistyömäärärahoista. Lähialueyhteistyötä kehitetään asteittain osapuolten väliseksi tasavertaiseksi yhteistyöksi. Venäläiseltä osapuolelta edellytetään kasvavaa taloudellista sitoutumista hankkeisiin. Suomi on kohdistanut vuosina lähialueyhteistyön kohdemaihin ml. Keski- ja Itä-Euroopan siirtymätalousmaat (vuoteen 2005 asti), yhteensä milj. euroa. Valtion talousarvion kautta kanavoidun lahja-avun osuus on ollut 683 milj. euroa, josta Venäjälle on kohdistunut noin 248 milj. euroa. Lähialueyhteistyöhön tarkoitetut voimavarat vuosina (milj. euroa) Yhteensä Lahja-apu Pääluokat yhteensä 571,8 27,4 599,2 Baltian investointiohjelma 15,3 15,3 Puolan velan anteeksianto 68,1 68,1 Lahja-apu yhteensä 655,2 27,4 682,6 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 15

16 Osakepääomamaksatukset Suomen osuus EBRD:n osakepääomasta 65,6 65,6 FINNFUNDin osakepääoman korottaminen 5,0 5,0 Osakepääomamaksatukset yhteensä 70,6 70,6 Luotot FINNFUND-luotot 44,1 3,0 47,1 Muut luotot yhteensä 161,3 161,3 Luotot yhteensä 205,4 3,0 208,4 Takuut EBRD:n takuupääoma 184,4 184,4 Muut takuut yhteensä 69,4 69,4 Takuut yhteensä 253,8 253,8 Yhteensä 1 185,0 30, ,4 Lahja-avun jakautuminen pääluokittain 2008 (milj. euroa) Pääluokka 24 20,5 Pääluokka 25 0,1 Pääluokka 26 - Pääluokka 27 - Pääluokka 28 - Pääluokka 29 0,5 Pääluokka 30 0,2 Pääluokka 31 0,5 Pääluokka 32 - Pääluokka 33 0,3 Pääluokka 34 - Pääluokka 35 0,2 Yhteensä 22,3 Vuonna 2008 ehdotetaan momentille Lähialueyhteistyö 3,5 milj. euron sopimuksentekovaltuuksia. 66. Lähialueyhteistyö (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) ensisijaisesti Venäjän Federaatiossa toteutettaviin lähialueyhteistyöhankkeisiin, 2) Ukrainassa ja Valko-Venäjällä toteutettaviin hankkeisiin, joita ei voida pitää kehitysyhteistyöhankkeina, 3) vuonna 2004 tai aikaisemmin myönnettyjen valtuuksien nojalla tapahtuviin maksatuksiin Baltian maissa toteutettavissa hankkeissa, 4) kansainvälisten kehitysrahoituslaitosten yhteydessä toimivien rahastojen tukemiseen, 5) kansainvälisissä järjestöissä ja rahoituslaitoksissa toimivien asiantuntijoiden rahoittamiseen, 6) lähialueyhteistyöhön liittyvien valtion kulutusmenojen maksamiseen ja 7) enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilömäärän palkkaamiseen määräaikaiseen työsopimussuhteeseen lähialueyhteistyön koordinointiin, hankevalmisteluun, yhteisrahoitukseen, arviointiin ja hallintoon sekä sen kehittämiseen liittyviin asiantuntijatehtäviin. Momentilta voidaan myöntää valtionavustusta. Valtuus Vuoden 2008 aikana saa tehdä lähialueyhteistyötä koskevia sopimuksia ja antaa sitoumuksia, joista aiheutuu menoja vuoden 2008 jälkeisille vuosille yhteensä enintään euron arvosta. S e l v i t y s o s a : Tavoitteena on kasvattaa venäläisen osapuolen rahoitusosuutta teknisen avun yhteishankkeiden kokonaiskustannuksista. Lähialueyhteistyötä yhteensovitetaan ENPI CBC -ohjelmien kanssa. Noin kolmasosa vuoden 2008 määrärahoista pyritään suuntaamaan monenkeskiseen yhteistyöhön. Määrärahan arvioitu käyttö Ympäristö Sosiaali- ja terveydenhuolto Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 16

30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö

30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö 30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö S e l v i t y s o s a : Kehityspolitiikka on osa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja sen tärkein tavoite Suomen 2004 kehityspoliittisen ohjelman ja vuonna 2007 muodostetun

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2013

Talousarvioesitys 2013 66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 892 594 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) käyttösuunnitelmassa yksilöidyistä käyttötarkoituksista aiheutuvien menojen maksamiseen

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2014

Talousarvioesitys 2014 66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 891 844 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) käyttösuunnitelmassa yksilöidyistä käyttötarkoituksista aiheutuvien menojen maksamiseen

Lisätiedot

Pääluokka 24 ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 24 ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 24 ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA Selvitysosa: Toiminta-ajatus Ulkoasiainministeriön strategian "Suomen etu - globaali vastuu" mukaisesti ministeriö edistää Suomen ja suomalaisten turvallisuutta

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2017

Talousarvioesitys 2017 66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 535 195 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) käyttösuunnitelmassa yksilöidyistä käyttötarkoituksista aiheutuvien menojen maksamiseen

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 498 093 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) käyttösuunnitelmassa yksilöidyistä käyttötarkoituksista aiheutuvien menojen maksamiseen

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2013

Asiakirjayhdistelmä 2013 66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v) Talousarvioesitys HE 95/2012 vp (17.9.2012) Momentille myönnetään 892 594 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) ssa yksilöidyistä käyttötarkoituksista

Lisätiedot

Ajankohtaista kehityspoliittisella osastolla Kansalaisjärjestöseminaari

Ajankohtaista kehityspoliittisella osastolla Kansalaisjärjestöseminaari Ajankohtaista kehityspoliittisella osastolla Kansalaisjärjestöseminaari 10.12.2008 Riitta Oksanen Yleisen kehityspolitiikan ja suunnittelun yksikkö (KEO-10) Kehityspoliittinen ohjelma 2007 Kohti oikeudenmukaista

Lisätiedot

Määrärahaa saa käyttää valtionavustusten maksamiseen käyttösuunnitelmassa mainituille yhteisöille.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustusten maksamiseen käyttösuunnitelmassa mainituille yhteisöille. 90. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot Kioton joustomekanismit Tavoitteena on vahvistaa Suomen toimintaa kansainvälisessä ympäristöpolitiikassa, mihin pyritään mm. toteuttamalla Kioton pöytäkirjan

Lisätiedot

90. (24.90 ja 24.10, osa) Kriisinhallinta ja ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot

90. (24.90 ja 24.10, osa) Kriisinhallinta ja ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot 90. (24.90 ja 24.10, osa) Kriisinhallinta ja ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot Siviilikriisinhallinta Suomi osallistuu kansainväliseen kriisinhallintaan ulko- ja turvallisuuspoliittisin perustein

Lisätiedot

30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö

30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö 30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö S e l v i t y s o s a : Kehityspolitiikka on olennainen osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Suomen kehityspolitiikan päätavoitteita ovat köyhyyden poistaminen,

Lisätiedot

Pääluokka 24 ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 24 ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 24 ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA Selvitysosa: Toiminta ajatus Ulkoasiainministeriö edistää Suomen ja suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia sekä toimii turvallisen ja oikeudenmukaisen

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2014

Asiakirjayhdistelmä 2014 66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v) Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013) Momentille myönnetään 891 844 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) käyttösuunnitelmassa yksilöidyistä

Lisätiedot

Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi

Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi Suomen silmät ja korvat maailmalla Mitä ulkoministeriö tekee? Ulkoministeriö edistää Suomen ja suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia. Toimii turvallisen ja oikeudenmukaisen

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2014

Asiakirjayhdistelmä 2014 01. Ulkoasiainhallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 201 254 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) kunniakonsulien

Lisätiedot

Taulukko 1. Kehitysyhteistyön määrärahat ja maksatukset vuosina

Taulukko 1. Kehitysyhteistyön määrärahat ja maksatukset vuosina Taulukko 1. Kehitysyhteistyön määrärahat ja maksatukset vuosina 1989-2014 Vuosi **) Kahdenvälisen MEUR BKTL, (%) MEUR BKTL, (%) BKTL 1) MEUR bi ***) MEUR multi ***) MEUR osuus ***) yhteistyön osuus ***)

Lisätiedot

SUOMEN ETU - GLOBAALI VASTUU. Ulkoministeriön strategia

SUOMEN ETU - GLOBAALI VASTUU. Ulkoministeriön strategia SUOMEN ETU - GLOBAALI VASTUU Ulkoministeriön strategia SUOMEN ETU - GLOBAALI VASTUU Ulkoministeriön strategia Helsingissä 19.10.2005 3 Ulkoministeriön strategian lähtökohdat Ulkoministeriön hallinnonala

Lisätiedot

30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö

30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö 30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö S e l v i t y s o s a : Suomen kehityspolitiikan yhteiskunnallisena tavoitteena on vaikuttaa äärimmäisen köyhyyden ja nälän poistamiseen korostaen oikeusperustaista

Lisätiedot

Pääluokka 24 ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 24 ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 24 ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA Selvitysosa: Toiminta-ajatus Ulkoasiainministeriön strategian "Suomen etu - globaali vastuu" mukaisesti ministeriö edistää Suomen ja suomalaisten turvallisuutta

Lisätiedot

SUOMEN KEHITYSYHTEIS TYÖ MÄÄRÄRAHAT EU JÄSENYYDEN AIKANA SUOMEN KEHY MÄÄRÄRAHAT...

SUOMEN KEHITYSYHTEIS TYÖ MÄÄRÄRAHAT EU JÄSENYYDEN AIKANA SUOMEN KEHY MÄÄRÄRAHAT... SUOMEN KEHY MÄÄRÄRAHAT... Suomi tukee kehitysmaita sekä kahdenvälisesti että järjestöjen, kansalaisjärjestöjen ja kansainvälisten kehitysrahoituslaitosten kautta. 6/2005 SUOMEN KEHITYSYHTEIS TYÖ MÄÄRÄRAHAT

Lisätiedot

05. Euroopan rakennerahastojen ohjelmien toteutus

05. Euroopan rakennerahastojen ohjelmien toteutus 05. Euroopan rakennerahastojen ohjelmien toteutus S e l v i t y s o s a : EU:n ohjelmakauden 2000 2006 sekä ohjelmakauden 2007 2013 rakennerahasto-ohjelmia rahoittavan Euroopan sosiaalirahaston toimenpiteillä

Lisätiedot

30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö

30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö 30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö S e l v i t y s o s a : Kehityspolitiikka on olennainen osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Suomen kehityspolitiikan päätavoitteena on äärimmäisen köyhyyden

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä Kansainvälinen kehitysyhteistyö

Asiakirjayhdistelmä Kansainvälinen kehitysyhteistyö 30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013) S e l v i t y s o s a : Kehityspolitiikka on olennainen osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Suomen kehityspolitiikan

Lisätiedot

SAATE TK Valtiovarainministeriö. Kirjaamo

SAATE TK Valtiovarainministeriö. Kirjaamo SAATE TK-21-975-07 9042008 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2009 Liitteenä on myös Cognos Planning-järjestelmällä tehdyt rahoitustaulukot: - peruslaskelma

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä Kansainvälinen kehitysyhteistyö

Asiakirjayhdistelmä Kansainvälinen kehitysyhteistyö 30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014) S e l v i t y s o s a : Kehityspolitiikka on olennainen osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Suomen kehityspolitiikan

Lisätiedot

30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö

30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö 30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö S e l v i t y s o s a : Kehityspolitiikka on olennainen osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Suomen kehityspolitiikan päätavoitteena on äärimmäisen köyhyyden

Lisätiedot

Talousarvioesitys Kansainvälinen kehitysyhteistyö

Talousarvioesitys Kansainvälinen kehitysyhteistyö 30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö S e l v i t y s o s a : Suomen kansainvälisen kehitysyhteistyön keskeisimpänä päämääränä on äärimmäisen köyhyyden poistaminen, köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentäminen

Lisätiedot

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008 1 VAIN VIRKAKÄYTTÖÖN METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 2 OSASTO 12 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala (60.) Metsäntutkimuslaitoksen

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2014

Asiakirjayhdistelmä 2014 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013) Momentille myönnetään 565

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013.

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013. SAATE TK-21-1084-11 2.4.2012 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013. Ehdotuksen liitteenä on peruslaskelma. Tilastokeskus ei esitä erillistä kehittämisvaihtoehtoa

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2016

Asiakirjayhdistelmä 2016 Asiakirjayhdistelmä 01. Liikenteen turvallisuusviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Talousarvio HE 30/ vp (28.9.) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 47 866 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää

Lisätiedot

Talousarvioesitys Kansainvälinen kehitysyhteistyö

Talousarvioesitys Kansainvälinen kehitysyhteistyö 30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö S e l v i t y s o s a : Suomi edistää keskinäisriippuvuuksien maailmassa kansainvälistä vakautta, rauhaa, demokratiaa, ihmisoikeuksia, oikeusvaltioperiaatetta ja tasa-arvoa.

Lisätiedot

01. Ulkoasiainhallinto

01. Ulkoasiainhallinto 01. Ulkoasiainhallinto S e l v i t y s o s a : Tuotokset ja laadunhallinta Hallinnonalan johtamisen kehittämistä jatketaan tavoitteena toiminnan vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden entistä järjestelmällisempi

Lisätiedot

Talousarvioesitys Ulkoasiainhallinto. S e l v i t y s o s a :

Talousarvioesitys Ulkoasiainhallinto. S e l v i t y s o s a : 01. Ulkoasiainhallinto S e l v i t y s o s a : Tuotokset ja laadunhallinta Hallinnonalan johtamisen kehittämistä jatketaan tavoitteena toiminnan vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden entistä järjestelmällisempi

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä Kansainvälinen kehitysyhteistyö

Asiakirjayhdistelmä Kansainvälinen kehitysyhteistyö 30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016) S e l v i t y s o s a : Suomen kansainvälisen kehitysyhteistyön keskeisimpänä päämääränä on äärimmäisen köyhyyden poistaminen,

Lisätiedot

Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto 01. Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä 210 000 euroa. S e l v i t y

Lisätiedot

Suomen kehityspolitiikka ja North-South-South-ohjelma. Tarkastaja Marianne Rönkä Ulkoasiainministeriö

Suomen kehityspolitiikka ja North-South-South-ohjelma. Tarkastaja Marianne Rönkä Ulkoasiainministeriö Suomen kehityspolitiikka ja North-South-South-ohjelma Tarkastaja Marianne Rönkä Ulkoasiainministeriö Rakenne Kansainvälisen kehityspolitiikan haasteet Suomen kehityspoliittinen ohjelma (2007-) Kehitysyhteistyön

Lisätiedot

30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö

30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö 30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö S e l v i t y s o s a : Kehitysyhteistyö ja kehitysmaasuhteet ovat olennainen osa Suomen ulkopolitiikkaa. Suomi tukee kansainvälistä yhteistyötä kehitysmaiden ongelmien

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo SAATE TK-21-881-09 31.3.2010 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen annettujen kehysten puitteisiin laadittu talousarvioehdotus vuodelle 2011. Tilastokeskuksen ehdotus vuosia 2011-2014

Lisätiedot

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2011

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2011 KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE KUV/1071/21/ 01. Kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomäärärahat 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 789 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää Kuluttaja-lehden

Lisätiedot

Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto 01. Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentilta vähennetään 61 000 euroa. 2013 IV lisätalousarvio

Lisätiedot

Pääluokka 24 ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 24 ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA S e l v i t y s o s a : Toiminta-ajatus Pääluokka 24 ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA Ulkoasiainministeriön strategian "Suomen etu - globaali vastuu" mukaisesti ministeriö edistää Suomen ja suomalaisten

Lisätiedot

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2007

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2007 1 24.3.2006 METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2007 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 2 OSASTO 12 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 60. Metsäntutkimuslaitoksen tulot Momentille

Lisätiedot

Pääluokka 24 ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 24 ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA S e l v i t y s o s a : Toiminta-ajatus Pääluokka 24 ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA Ulkoasiainministeriön toiminta-ajatuksena on edistää Suomen ja suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia syvenevän

Lisätiedot

Kehityspolitiikan tulosraportti 2018 Yhteenveto

Kehityspolitiikan tulosraportti 2018 Yhteenveto Kehityspolitiikan tulosraportti 2018 Yhteenveto Suomen kehityspolitiikka ja -yhteistyö tuottavat tulosta Kehityspolitiikan tulosraportti 2018 esittelee Suomen kehityspolitiikan ja -yhteistyön vuosina 2018

Lisätiedot

Kauppapolitiikka Mistä kauppapolitiikassa on kyse?

Kauppapolitiikka Mistä kauppapolitiikassa on kyse? Kauppapolitiikka Mistä kauppapolitiikassa on kyse? 19.3.2019 Hämeen vaalipiiri, Suomen Lasimuseo Suomen kauppapolitiikan johdonmukainen perusta Suomen etuna monenkeskinen yhteistyö, sääntöpohjainen kv.

Lisätiedot

Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. (30.01, osa) Hallinto ja tutkimus 01. Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 242 324 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

SAATE TK Valtiovarainministeriö. Kirjaamo

SAATE TK Valtiovarainministeriö. Kirjaamo SAATE TK-21-820-06 6.6.2007 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen päivitetty talousarvioehdotus vuodelle 2008. Liitteenä on kopiot Cognos Planning-järjestelmällä tehdyistä rahoitustaulukoista.

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2016

Asiakirjayhdistelmä 2016 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015) Momentille myönnetään 242

Lisätiedot

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys. EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.fi Kaksi rahoituslähdettä Yhteisön kehitysyhteistyön rahoitus

Lisätiedot

Talousarvioesitys Ulkoasiainhallinto

Talousarvioesitys Ulkoasiainhallinto 01. Ulkoasiainhallinto S e l v i t y s o s a : Suomen turvallisuuden ja hyvinvoinnin takeena toimiva aktiviinen ulkopolitiikka edellyttää ulkoasiainhallintoa, jolla on kyky vaikuttaa ja jonka asiantuntemukseen

Lisätiedot

Suomen kehityspolitiikka ja -yhteistyö Kohti oikeudenmukaista ja kestävää ihmiskuntapolitiikkaa

Suomen kehityspolitiikka ja -yhteistyö Kohti oikeudenmukaista ja kestävää ihmiskuntapolitiikkaa Suomen kehityspolitiikka ja -yhteistyö Kohti oikeudenmukaista ja kestävää ihmiskuntapolitiikkaa Hanna-Mari Kilpeläinen Kehityspoliittinen osasto Ulkoasiainministeriö Kansainvälinen kehityspoliittinen agenda

Lisätiedot

70. (32.30, osa, ja 26.98, osa) EU:n rakennerahastojen ohjelmien toteutus

70. (32.30, osa, ja 26.98, osa) EU:n rakennerahastojen ohjelmien toteutus 70. (32.30, osa, 34.05 ja 26.98, osa) EU:n rakennerahastojen ohjelmien toteutus S e l v i t y s o s a : Kansallisen rakennerahastostrategian yleisenä tavoitteena on vahvistaa sekä kansallista että alueellista

Lisätiedot

Pääluokka 24 ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 24 ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 24 ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA Selvitysosa: Toiminta-ajatus Ulkoasiainministeriön toiminta-ajatuksena on edistää Suomen ja suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia syvenevän yhteistyön

Lisätiedot

JOHTAMINEN ULKOASIAINHALLINNOSSA

JOHTAMINEN ULKOASIAINHALLINNOSSA JOHTAMINEN ULKOASIAINHALLINNOSSA Apulaisosastopäällikkö Klaus Korhonen ulkoasiainministeriö, itäosasto Helsingin yliopisto 2.10.2008 2 Mun kolme pointtia - eli miksi ja miten teemme tätä työtä Suomen etu

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä Ulkoasiainhallinto. Talousarvioesitys HE 30/2015 vp ( ) S e l v i t y s o s a :

Asiakirjayhdistelmä Ulkoasiainhallinto. Talousarvioesitys HE 30/2015 vp ( ) S e l v i t y s o s a : 01. Ulkoasiainhallinto S e l v i t y s o s a : Tuotokset ja laadunhallinta Hallinnonalan johtamisen kehittämistä jatketaan tavoitteena toiminnan vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden entistä järjestelmällisempi

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS 2012

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS 2012 JULKINEN VASTA BUDJETIN JULKAISEMISEN JÄLKEEN PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS Vuoden tiedot tulossopimuksen mukaiset PRH Dnro: 147/20/11 03. Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenot

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2014

Asiakirjayhdistelmä 2014 01. Verohallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 429 907 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) kansainvälisten

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2015

Asiakirjayhdistelmä 2015 02. Hätäkeskuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Talousarvioesitys HE 131/ vp (15.9.) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 53 318 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Sisäministeriö asettaa Hätäkeskuslaitokselle

Lisätiedot

Pääluokka 24 ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 24 ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 24 ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA S e l v i t y s o s a : Ulkoasiainhallinto on vastannut kansainvälisen ja kotimaisen toimintaympäristön muutoksiin kehittämällä toimintastrategiaansa. Uudistuksiin

Lisätiedot

Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto 22. Tutkimus ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään lisäystä 510 000 euroa. S e l v i t y s o s a : 1.1.2015 toimintansa

Lisätiedot

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto 01. Työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä 895 000 euroa. Lisäksi momentin perusteluja

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2017

Talousarvioesitys 2017 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 357 458 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. aeuroopan parlamentti 2016/0207(COD) kehitysvaliokunnalta. ulkoasiainvaliokunnalle

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. aeuroopan parlamentti 2016/0207(COD) kehitysvaliokunnalta. ulkoasiainvaliokunnalle aeuroopan parlamentti 2014-2019 Kehitysvaliokunta 2016/0207(COD) 4.4.2017 LAUSUNTOLUONNOS kehitysvaliokunnalta ulkoasiainvaliokunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi vakautta

Lisätiedot

TILASTOKESKUKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2007

TILASTOKESKUKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2007 TILASTOKESKUKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2007 2 (6) Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2007 Tilastokeskuksen vuoden 2007 talousarvioehdotus perustuu Tilastokeskuksen ehdotukseen vuosia 2007-2011

Lisätiedot

HE 179/2007 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2008 LISÄTALOUSARVIOKSI

HE 179/2007 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2008 LISÄTALOUSARVIOKSI HE 179/2007 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2008 LISÄTALOUSARVIOKSI Viitaten tämän esityksen yleisperusteluihin ja yksityiskohtaisten perustelujen selvitysosiin ehdotetaan, että Eduskunta päättäisi

Lisätiedot

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus 11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus S e l v i t y s o s a : Lääkelaitoksen tehtävänä on ylläpitää ja edistää lääkkeiden, terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden sekä verivalmisteiden käytön

Lisätiedot

29.88.22 ARKISTOLAITOS

29.88.22 ARKISTOLAITOS 14.3.2006 TALOUSARVIOEHDOTUS 2007 29.88.22 ARKISTOLAITOS KANSALLISARKISTO 1 29.88.22 Arkistolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Liitemuis- Momentille myönnetään nettomäärärahaa 16 435 000 euroa.

Lisätiedot

Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot 02. Opetushallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentilta vähennetään 75 000

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012.

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012. SAATE TK-21-837-10 7.4.2011 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012. Ehdotuksen liitteenä on peruslaskelma. Tilastokeskus ei esitä erillistä kehittämisvaihtoehtoa

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä Kansainvälinen kehitysyhteistyö

Asiakirjayhdistelmä Kansainvälinen kehitysyhteistyö 30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015) S e l v i t y s o s a : Suomi edistää keskinäisriippuvuuksien maailmassa kansainvälistä vakautta, rauhaa, demokratiaa, ihmisoikeuksia,

Lisätiedot

Pääluokka 24 ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 24 ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA S e l v i t y s o s a : Toiminta-ajatus Pääluokka 24 ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA Suomen turvallisuus, hyvinvointi ja menestyksen edellytykset perustuvat laaja-alaiseen yhteistyöhön muiden valtioiden

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2016

Asiakirjayhdistelmä 2016 02. Elintarviketurvallisuusviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Talousarvio HE 30/ vp (28.9.) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 41 346 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) eläinlääkintävahinkojen

Lisätiedot

ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA

ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA 1 Pääluokka 24 ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA Selvitysosa: Ulkoasiainhallinto jatkaa suunnitelmallisten uudistusten läpivientiä, jotka viitoitettiin ulkoasiainhallinnon 2000-luvun haasteita koskeneessa

Lisätiedot

Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA 10. Yleissivistävä koulutus 01. Valtion yleissivistävän koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä 1 300 000

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 1(5) Talousarvioesitys 30. Tilastotoimi, taloudellinen tutkimus ja rekisterihallinto Selvitysosa: Valtion tilastotoimen tehtävänä on vastata yhteiskuntaoloja ja niiden kehitystä kuvaavien tilastojen laatimisesta

Lisätiedot

HE 103/2004 vp. HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2004 LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 93/2004 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ

HE 103/2004 vp. HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2004 LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 93/2004 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ HE 103/2004 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2004 LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 93/2004 vp) TÄYDENTÄMISESTÄ Viitaten tämän esityksen yleisperusteluihin ja yksityiskohtaisten perustelujen selvitysosiin

Lisätiedot

Kysely kansalaisjärjestölinjauksesta

Kysely kansalaisjärjestölinjauksesta Kysely kansalaisjärjestölinjauksesta 1. Voidaanko kansalaisjärjestöiltä edellyttää kehitysyhteistyöhankkeissaan kansalaisyhteiskunnan vahvistamiseen liittyvää kapasiteetin luomista kohdemaissa? Kyllä 90.9%

Lisätiedot

HE 112/2011 vp. HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2011 KOLMANNEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 38/2011 vp) TOISESTA TÄYDENTÄMISESTÄ

HE 112/2011 vp. HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2011 KOLMANNEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 38/2011 vp) TOISESTA TÄYDENTÄMISESTÄ HE 112/2011 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2011 KOLMANNEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 38/2011 vp) TOISESTA TÄYDENTÄMISESTÄ Viitaten tämän esityksen yleisperusteluihin ja yksityiskohtaisten

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö Kirjaamo. VM/13/02.02.01.01/2009, ohje 5.2.2009. Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010

Valtiovarainministeriö Kirjaamo. VM/13/02.02.01.01/2009, ohje 5.2.2009. Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010 1(5) Pvm Datum 342009 Dnro Dnr TK-21-893-08 Vastaanottaja Mottagare Valtiovarainministeriö Kirjaamo Viite Ref Asia Ärende VM/13/02020101/2009, ohje 522009 Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010

Lisätiedot

HE 208/2013 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2013 VIIDENNEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI

HE 208/2013 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2013 VIIDENNEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI HE 208/2013 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2013 VIIDENNEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI Viitaten yleisperusteluihin ja yksityiskohtaisten perustelujen selvitysosiin ehdotetaan, että Eduskunta päättäisi

Lisätiedot

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto ja toimialan yhteiset menot 01. Liikenne- ja viestintäministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa

Lisätiedot

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA Talousarvioesitys, Ministeriön ehdotus Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA 40. Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä 05. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimintamenot

Lisätiedot

Talousarvioesitys EU ja kansainväliset järjestöt

Talousarvioesitys EU ja kansainväliset järjestöt 92. EU ja kansainväliset järjestöt Valtuus Valtiovarainministeriö voi tehdä EU:n yhteisen kriisinratkaisuneuvoston kanssa sopimuksen lainalimiittijärjestelystä, jonka puitteissa myönnettävien lainojen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 21 päivänä toukokuuta /2012. Vuoden 2012 lisätalousarvio

Julkaistu Helsingissä 21 päivänä toukokuuta /2012. Vuoden 2012 lisätalousarvio SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 21 päivänä toukokuuta 2012 235/2012 Vuoden 2012 lisätalousarvio Eduskunta on hyväksynyt seuraavan vuoden 2012 lisätalousarvion: TULOARVIOT Osasto 11 euroa 11.

Lisätiedot

HE 185/2005 vp. HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2005 TOISEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 161/2005 vp) TOISESTA TÄYDENTÄMISESTÄ

HE 185/2005 vp. HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2005 TOISEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 161/2005 vp) TOISESTA TÄYDENTÄMISESTÄ HE 185/2005 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2005 TOISEN LISÄTALOUSARVIOESITYKSEN (HE 161/2005 vp) TOISESTA TÄYDENTÄMISESTÄ Viitaten tämän esityksen yleisperusteluihin ja yksityiskohtaisten perustelujen

Lisätiedot

Kehitysyhteistyömäärärahat. Ulkoasiainvaliokunta Osastopäällikkö Satu Santala

Kehitysyhteistyömäärärahat. Ulkoasiainvaliokunta Osastopäällikkö Satu Santala Kehitysyhteistyömäärärahat Ulkoasiainvaliokunta 16.6.2018 Osastopäällikkö Satu Santala Kehityspoliittisen selonteon toimenpano: Finnfundin rahoitus Vaihtovelkakirjalaina EUR 130 miljoonaa (2016) Pääomakorotus

Lisätiedot

Talousarvioesitys Nuorisotyö

Talousarvioesitys Nuorisotyö 91. Nuorisotyö S e l v i t y s o s a : Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa nuorisotyön ja -politiikan yleisestä kehittämisestä ja nuorisopolitiikan yhteensovittamisesta valtakunnan tasolla. Tukenaan

Lisätiedot

Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot 01. Opetus- ja kulttuuriministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään

Lisätiedot

ulkoasiainministeriön linjaus korkotukiluottojen käytöstä

ulkoasiainministeriön linjaus korkotukiluottojen käytöstä Korkotukiluotot Suomen kehitysyhteistyössä; ulkoasiainministeriön linjaus korkotukiluottojen käytöstä Ulkoasiainministeriö Sisältö: Johdanto 3 Suomen kehityspoliittiset tavoitteet korkotukiyhteistyön lähtökohtana

Lisätiedot

Espoo E/80/223/2015. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2016

Espoo E/80/223/2015. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2016 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Espoo Ei julkinen E/80/223/2015 Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2016 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TAE 2016 1 LIITEMUISTIO Ei julkinen 32.20.01 Geologian tutkimuskeskuksen

Lisätiedot

Talousarvioesitys Tilastotoimi, taloudellinen tutkimus ja rekisterihallinto

Talousarvioesitys Tilastotoimi, taloudellinen tutkimus ja rekisterihallinto Talousarvio 30. Tilastotoimi, taloudellinen tutkimus ja rekisterihallinto S e l v i t y s o s a : Tilastokeskus on valtion tilastotoimen yleisviranomainen, joka tilastojen laadinnan lisäksi huolehtii kansallisen

Lisätiedot

Pääluokka 28 VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 28 VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 28 VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto 01. Valtiovarainministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä 95 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Lisäys

Lisätiedot

40. Valtion alue- ja paikallishallinto

40. Valtion alue- ja paikallishallinto Talousarvio 40. Valtion alue- ja paikallishallinto S e l v i t y s o s a : Aluehallintovirasto toteuttaa alueellista yhdenvertaisuutta edistämällä oikeusturvaa, hyvinvointia ja turvallisuutta yhteistyössä

Lisätiedot

EI JULKINEN ENNEN BUDJETIN JULKISTAMISTA PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2006

EI JULKINEN ENNEN BUDJETIN JULKISTAMISTA PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2006 EI JULKINEN ENNEN BUDJETIN JULKISTAMISTA PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2006 Dnro 25/20/2005 PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TAE 2006 30. Yrityspolitiikka 21. Patentti- ja rekisterihallituksen

Lisätiedot

Pääluokka 24 ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 24 ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 24 ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA S e l v i t y s o s a : Ulkoasiainhallinto jatkaa suunnitelmallisten uudistusten läpivientiä, jotka viitoitettiin ulkoasiainhallinnon 2000-luvun haasteita

Lisätiedot

Pääluokka 24 ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 24 ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 24 ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA S e l v i t y s o s a : Toimintaympäristö ja hallinnonalan strategiset painopistealueet Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoitteena on vahvistaa maamme

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0392/23. Tarkistus. Tamás Meszerics Verts/ALE-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0392/23. Tarkistus. Tamás Meszerics Verts/ALE-ryhmän puolesta 5.12.2018 A8-0392/23 23 8 kohta 8. kehottaa EUH:ta, komissiota, neuvostoa ja yksittäisiä jäsenvaltioita toimimaan strategisesti soveltamalla yhdennettyä lähestymistapaa ja käyttämällä kaikkia käytettävissään

Lisätiedot

valtiovarainvaliokunnalle.

valtiovarainvaliokunnalle. ULKOASIAINVALIOKUNNAN LAUSUNTO 8/2009 vp Hallituksen esitys valtion talousarvioksi vuodelle 2010 Valtiovarainvaliokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 18 päivänä syyskuuta 2009 lähettänyt hallituksen

Lisätiedot