Hyvää työtä vieläkin paremmin-asiantuntijadialogi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hyvää työtä vieläkin paremmin-asiantuntijadialogi"

Transkriptio

1 1 MUISTIO Hyvää työtä vieläkin paremmin-asiantuntijadialogi Perjantai-ryhmän järjestämä dialogi monenkeskisen kehitysyhteistyötoimijoiden kanssa Aika: tiistaina klo Paikka: Eduskuntatalo, huone A116 Läsnä: Osanottajaluettelo liitteenä Kansanedustaja Jani Toivola avasi kokouksen ja toivotti osanottajat lämpimästi tervetulleeksi Perjantairyhmän Hyvää työtä vieläkin paremmin prosessin 7. dialogiin. Hän esitteli eduskunnan väestö- ja kehitysryhmän ja Perjantai-ryhmän työn ja tavoitteet 1. Hän korosti, että dialogin henki on eri toimijatahojen yhteistyö ja osaamisen paras mahdollisen hyödyntäminen. Käytiin esittelykierros (osanottaja luettelo liitteenä). Eduskunnan väestö- ja kehitysryhmän sihteeri Hilkka Vuorenmaa esitteli Hyvää työtä vieläkin paremmin prosessin taustat ja tavoitteet, Perjantai-ryhmä alkoi vuonna 2013 keskuudessaan miettimään, miten ryhmä voisi omalta osaltaan edistää hyvän kehityspoliittisen ohjelman ihmisoikeuslähtökohdan toteutumista ja sukupuolten välisen tasa-arvon edistämisen ja eriarvoisuuden vähentämisen toiminnallistamista Suomen kehitysyhteistyössä ja -politiikassa. Näiden asioiden toteutumisen seuraaminen on Perjantai-ryhmän mandaatissa. 1 Eduskunnan väestö- ja kehitysryhmä on vuonna 1995 perustettu kaikille väestöalan kehityspolitiikasta ja - yhteistyöstä kiinnostuneille kansanedustajille. Ryhmä seuraa maailmanlaajuisia seksuaaliterveys- ja - oikeuskysymyksiä, väestönkehitystä sekä näiden alojen kehityspolitiikkaa ja -yhteistyötä. Ryhmä pyrkii vaikuttamaan Suomen kehityspolitiikkaan ja -yhteistyöhön näiden asioiden painoarvon lisäämiseksi. Ryhmä tarjoaa keskustelufoorumin kansanedustajille, asiantuntijoille ja kehitysyhteistyön avaintoimijoille. Ryhmä antaa kannanottoja ja tekee kysymyksiä ja aloitteita, jotka lisäävät seksuaaliterveyspalveluiden saatavuutta ja seksuaalioikeuksien toteutumista maailmalaajuisesti ja erityisesti kehitysmaissa. ] Perjantai-ryhmä on eduskunnan väestö- ja kehitysryhmän toimesta vuonna 2007 perustettu eduskunnassa kokoontuva ajatuspaja. Ryhmän jäseninä on kansanedustajia väestö- ja kehitysryhmästä, kehitysjärjestöjä sekä ulkoasiainministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntijoita. Ryhmän tavoitteena on vaikuttaa yhteisellä äänellä sosiaali-, terveys- ja inhimillisen kehityksen painoarvon vahvistamiseksi Suomen kehityspolitiikassa ja sen toteutuksessa.

2 2 Nykyinen kehityspoliittinen ohjelma on kunnianhimoisempi ja laaja-alaisempi kuin edeltävät ohjelmat ja sen toiminnallistamiseen tarvitaan entistä enemmän yhteistyötä eri kehitysyhteistyötoimijoiden kesken sekä toimijoiden horisontaalisen keskusteluyhteyden vahvistamista. Perjantai-ryhmän pitkäntähtäimen tavoitteena on aikaansaada laajassa yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa toimintamalli, joka antaisi yhteisen raamin, jonka puitteissa keskustelu olisi nykyistä helpompi käydä. Eri toimijoilla on omat roolinsa ja erityisosaamisalueensa kehitysyhteistyössä, jotka tulisi valjastaa parhaan tuloksen saavuttamiseksi. Perjantai-ryhmä rooli voisi olla toimia liimana eri toimijoiden välillä ja edesauttaa avoimen, läpinäkyvän ja vastuullisen toimintamallin kehittämistä, millä kaikki toimijat pyrkivät samaan tavoitteeseen, jonka avulla vältettäisiin päällekkäisyyttä, hyödynnettäisiin toimijoiden asiantuntijuus ja kokemukset ja varmistettaisiin tiedonkulku. Tätä taustaa vasten Perjantai-ryhmä aloitti keväällä 2013 dialogisarjan keskeisten kehitysyhteistyötoimijoiden kanssa, jossa kunkin toimijaryhmän kanssa keskustellaan heidän roolistaan kehitysyhteistyössä, kehityspoliittisen ohjelman toiminnallistamisesta, siinä ilmenneistä haasteista, parannusehdotuksista ja laajemman yhteistyön aikaansaamisesta. Ensimmäisen dialogin Perjantai-ryhmä kävi huhtikuussa 2013 ulkoasiainministeriön alueyksiköiden päälliköiden kanssa. Toinen dialogi käytiin konsulttitoimistojen edustajien kanssa. Kolmas dialogi pidettiin ulkoasiainministeriön edustajien ja konsulttitoimistojen edustajien kanssa yhdessä. Neljänteen dialogiin kutsuttiin silloinen kehitysministeri Pekka Haavisto, eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan ja KPT:n edustajat. Siinä esiteltiin prosessi ja luovutettiin dialogeissa siihen mennessä esiin nousseet suositukset. 5. dialogi pidettiin Perjantai-ryhmän ja tutkijoiden välillä tämän vuoden syyskuussa. Kuudes dialogi oli yksityissektorin ja Team Finlandin kanssa. Tämä on siis prosessin ensimmäisen vaiheen 7. ja viimeinen dialogi ennen yhteenvetoseminaaria, johon kaikki prosessissa mukana olleet toimijat kutsutaan yhteen. Seminaarissa esitellään prosessin dialogien suositukset ja päätetään prosessin jatkosta. KESKUSTELU Ulkoasiainministeriön edustajat kertoivat vaikuttamiskanavista monenkeskisessä kehitysyhteistyössä, joita ovat lyhyesti sanottuna a) raha ja b) politiikka. Mitä enemmän valtio antaa rahoitusta YK-järjestölle tai kehitysrahoituspankille sitä suurempi on sen vaikutusvalta järjestössä. Maailmanpankki on Suomen suurin rahoituskumppani, mutta edustaa vain 1 % pankin tuotosta. Tänä vuonna Suomi on lisännyt rahoitusta UN Women ille ja on nyt järjestön suurin rahoittaja sekä YK:n väestörahastolle ja on sen 3. suurin rahoittaja. Unicefin kohdalla pyrkimyksenä on päästä 5. suurimmaksi rahoittajaksi.

3 3 UM on jäsenenä YK-järjestöjen ja kehityspankkien johtokunnissa, joka on yksi tärkeimmistä vaikutuskanavista. Pohjoismaat ovat lähes ainoat jotka puhuvat toiminnan arvioinnista YK:ssa ei myöskään puhuta gender-asioista, kuten meillä, joten Pohjoismaiden rooli on näiden asioiden esillä pitämisessä keskeinen. Pohjoismailla on paljon työsarkaa YK:ssa, koska eriarvoisuuden vähentäminen nähdään siellä vain köyhyyden vähentämisenä. Johtokuntakokouksia tulisi valmistella systemaattisemmin UM:ssä yhteistyössä eri yksiköiden kanssa, jotta kaikki puolustaisivat niitä asioita, joita haluamme ajaa ja jotka ovat meidän arvojen mukaisia. UM:n sisällä pitäisi olla oma sisäinen Perjantai-ryhmä, joka kokoaa yhteen eri toimijat. Erittäin tärkeä kanava saada tietoa on kahdenväliset neuvottelut järjestön johdon kanssa. Neuvotteluja pidetään, mutta ne eivät ole kuitenkaan kaikkien kohdalla strukturoituja ja säännöllisiä. Haasteena on myös se, että virkamiehillä on vastuullaan useita järjestöjä. UM:n multihankkeista vastaavilla virkamiehillä pitäisi olla myös mahdollisuus tehdä enemmän kenttämatkoja, keskustella kansalaisjärjestöjen kanssa ja tavata hyödynsaajia EU ja Pohjoismaiden yhteistyö monenkeskisissä hankkeissa on erittäin tärkeää ja sitä tehdään paljon. Vaikuttamissuunnitelmat UM on teettänyt monenkeskisen kehitysyhteistyön strategisen analyysin ja sen pohjalta ollaan laatimassa vaikuttamissuunnitelmat 28 monenkeskistä rahoitusta saavalle järjestölle, joiden rahoitus on yli 1 miljoonaa euroa. Vaikuttamissuunnitelmien avulla arvioidaan, miten järjestö on edennyt tavoitteiden saavuttamisessa ja miten UM on seurannut suunnitelmien toteutumista. Suunnitelmat eivät ole neuvoteltuja multirahoitusta saavien järjestöjen kanssa, vaan ne on laadittu UM:n sisäistä työtä varten. Suunnitelmia on pidetty multirahoitusta saavissa järjestöissä hyödyllisinä, vaikka niiden sykli ei ole ollut synkronissa järjestöjen omien strategioiden kehittämisen kanssa, joka vaikeuttaa arviointia. Kaikissa kehitysrahoituspankeissa sukupuolten välinen tasa-arvo on prioriteetti ja niillä on olemassa gender-strategiat, joiden toimeenpanoa seurataan tarkasti niin määrällisten tavoitteiden saavuttamista kuin sitä, miten pankin sisällä gender-asiat toteutuvat. Lisäksi on olemassa syrjimättömyyden periaatteet, joissa seksuaalioikeudet ovat keskeisesti mukana. Todettiin, että asiantuntijoiden väliset keskustelut ovat hyödyllisiä, joissa mukana pankit, ministeriöt ja järjestöt.

4 4 Rahoituksen seurannasta todettiin, että Suomi on pieni rahoittaja eikä juuri Suomen antaman rahoituksen käyttöä voida seurata, mutta pankin kokonaisrahoituksen käyttöä kyllä. Samoin seurataan sitä, tekeekö pankki oikeita asioita ja onko toiminta tehokasta. Indikaattorien kehittäminen on keskeistä: What gets measured gets done. Kehitysrahoituslaitoksissa Suomi ajaa gender-tavoitteille indikaattoreita. Esimerkiksi Aasian kehityspankilla on selkeät tavoitteet, indikaattorit ja seuranta. Humanitaarisen avun järjestöistä on laadittu vaikuttamissuunnitelmat ja humanitaarisen avun linjaus edellyttää tasa-arvonäkökulman huomioon ottamista ja eriarvoisuuden vähentämistä Suomen tukemilta järjestöiltä. Humanitaarisessa kontekstissa naisia ja tyttöjä ei haluta nähdä uhreina vaan he ovat oikeudenhaltijoita ja heidän tulisi olla itseoikeutetusti päätöksenteossa mukana. Suomen tavoitteena on, että seksuaalivähemmistöjen asiat ovat keskiössä myös humanitaarisessa avussa. Ihmisoikeudet, sukupuolten välinen tasa-arvo ja eriarvoisuuden poistaminen Nostettiin esille, että ihmisoikeudet ovat osa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa myös EU:n. LHBTI on keskeinen teema ihmisoikeuspolitiikassa ja kehitysyhteistyössä. EU, OECD ja DAC asioista sanottiin, että DAC on nostanut genderin keskeiseksi asiaksi. Euroopan komission gender-raportti on tekeillä ja EU:n toimintaohjelma on valmisteilla. EU:n kehityskomissio CODEVin päätavoite on genderin valtavirtaistaminen. OECDn Gendernet antaa ohjeistukset kuinka sukupuolten välinen tasa-arvo ja naisten voimaannuttaminen tulee huomioida kehitysyhteistyössä. Post-2015 on tärkein meneillään oleva prosessi tällä hetkellä. Eriarvoisuus on tässä vaiheessa nostettu omaksi tavoitteeksi ja se on iso asia. Tasa-arvo ei ole vain syrjimättömyyttä, vaan eriarvoisuuden vähentämistä kaikkien välillä eikä esimerkiksi vain kaikista haavoittuvimpien ryhmien ja muiden välillä. Suomelle on tarjottu mahdollisuutta vammaisten ja ihmisarvoisen työn kehittämiseen. Pitäisi päästä myös käsiksi isoihin EU-rahoihin. Nostettiin esiin, että naisten pääsy tärkeisiin neuvottelupöytiin esim. rauhan neuvotteluihin on tärkeää ja sitä Suomen pitää edistää. Yhteistyö Keskusteltiin siitä miten voidaan vaikuttaa YK työhön. Todettiin, että suomalainen asiantuntijuus YKtehtävissä on tärkeää. JPO, UNV ja Special Advisers on merkittävä panostus Suomelle. Heitä voidaan pitää Team Finland ina kentällä. Maatoimistotasolla voitaisiin panostaa yhteistyöhön suomalaisten ja paikallisten järjestöjen kanssa. Todettiin, että siitä on puhuttu, että kansalaisjärjestöjen asiantuntemus pitäisi saada mukaan kahdenvälisiin hankkeisiin, mutta miten suomalainen osaaminen huomioidaan

5 5 multipuolella? Myös sillä puolella keskustelua ja yhteistyötä kansalaisjärjestöjen kanssa tulisi vahvistaa. Nostettiin esiin myös vammaisten huomioiminen multihankkeissa. Paperilinjaukset tulisi saada toteutettua kenttä toiminnassa. Tässä tarvitaan jämäkämpää otetta. Huomioitiin, että järjestöjen avoimuus kertoa väärinkäytöksistä on lisääntynyt. Kehityspolitiikan pitkäjänteisyys ja profiilin kirkastaminen Viime aikoina on nostettu usealta taholta esiin, että Suomen pitäisi kiinnittää huomiota kehityspoliittisen ohjelman pitkäjänteisyyden takaamiseen. Mm. eduskunnan väestö- ja kehitysryhmä on esittänyt tätä asiaa eri puolueille. Kehityspoliittisen ohjelman ei tule olla sidottu yhteen hallituskauteen kerrallaan, vaan sille pitäisi kehittää pysyvä pohja. Myös suomalaisen kehityspolitiikan profiilin kirkastaminen olisi tärkeää. Se tulisi tehdä yhteistyössä eri toimijoiden välillä: kansanedustajat, virkamiehet, kansalaisjärjestöt, tutkijat, yksityissektori. Kehityspolitiikan profiilin kirkastaminen eri toimijoiden välisenä yhteistyönä auttaisi kehittämään tällaista pohjaa. Todettiin, että Belgiassa on kehitysyhteistyölaki, joka esimerkiksi rajaa rahoitettavien järjestöjen määrän 18:aan. Huomautettiin, että jos Suomessa rajoitettaisiin rahoituskohteita, niin sieltä saattaisi helposti pudota pois esim. vammaisoikeustyötä tekeviä järjestöjä. Kokouksen päättäminen Kaikille tullaan lähettämään tästä dialogista muistio kommenteille ja ensi vuoden keväällä tulee kutsu kaikki kehitysyhteistyötoimijat kokoavaan seminaariin. Jani Toivola kiitti osanottajia aktiivisesta osallistumisesta ja mielenkiintoisesta keskustelusta.

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat

Lisätiedot

Hyvää työtä vieläkin paremmin Yritykset muutoksen tekijöinä

Hyvää työtä vieläkin paremmin Yritykset muutoksen tekijöinä 1 MUISTIO 25.11.2014/HV Hyvää työtä vieläkin paremmin Yritykset muutoksen tekijöinä Perjantai-ryhmän järjestämä dialogi yksityissektorin ja ministeriöiden kanssa Aika: 11.11.2014 klo 15-17 Paikka: Eduskuntatalo,

Lisätiedot

SUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA JA POST 2015 AGENDA

SUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA JA POST 2015 AGENDA SUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA JA POST 2015 AGENDA Esityksen rakenne 1 Kehityspolitiikan kv. toimintaympäristö 2 Hallituksen kehityspoliittinen toimenpideohjelma 2012 Ohjaavat periaatteet (mm. ihmisoikeusperustaisuus)

Lisätiedot

PERJANTAI-RYHMÄN JA ULKOASIAINMINISTERIÖN YHTEINEN ASIANTUNTIJAKOKOUS

PERJANTAI-RYHMÄN JA ULKOASIAINMINISTERIÖN YHTEINEN ASIANTUNTIJAKOKOUS MUISTIO/Hilkka Vuorenmaa PERJANTAI-RYHMÄN JA ULKOASIAINMINISTERIÖN YHTEINEN ASIANTUNTIJAKOKOUS Aihe: kehityspoliittisen ohjelman sukupuolten välisen tasa-arvo- ja eriarvoisuuden vähentämistavoitteiden

Lisätiedot

Eduskunnan väestö- ja kehitysryhmän sihteeri Hilkka Vuorenmaa toimi kokouksen kansanedustaja Jani Toivolan oltua estynyt osallistumaan tapahtumaan.

Eduskunnan väestö- ja kehitysryhmän sihteeri Hilkka Vuorenmaa toimi kokouksen kansanedustaja Jani Toivolan oltua estynyt osallistumaan tapahtumaan. MUISTIO Hanna Terho/Hilkka Vuorenmaa HYVÄÄ TYÖTÄ VIELÄKIN PAREMMIN! Perjantai-ryhmän prosessi kehityspoliittisen ohjelman sukupuolten välisen tasa-arvon ja eriarvoisuuden vähentämistavoitteiden toiminnallistamisen

Lisätiedot

Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret

Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret Finlands FN-Ungdom UN Youth of Finland Strategia 2016-2018 Suomen YK-nuoret ry on poliittisesti sitoutumaton valtakunnallinen nuorisojärjestö, jonka tehtävänä on tiedottaa

Lisätiedot

Aihe: Kehityspoliittisen ohjelman sukupuolten välisen tasa-arvon ja eriarvoisuuden vähentämistavoitteiden toiminnallistamisen parantaminen.

Aihe: Kehityspoliittisen ohjelman sukupuolten välisen tasa-arvon ja eriarvoisuuden vähentämistavoitteiden toiminnallistamisen parantaminen. 1 MUISTIO HYVÄÄ TYÖTÄ VIELÄKIN PAREMMIN! 3. dialogi: Perjantai-ryhmän, Suomen kahdenvälisiä kehitysyhteistyöhankkeita toteuttavien konsulttitoimistojen edustajien ja ulkoministeriön edustajien välinen

Lisätiedot

ulkoasiainministeriön linjaus korkotukiluottojen käytöstä

ulkoasiainministeriön linjaus korkotukiluottojen käytöstä Korkotukiluotot Suomen kehitysyhteistyössä; ulkoasiainministeriön linjaus korkotukiluottojen käytöstä Ulkoasiainministeriö Sisältö: Johdanto 3 Suomen kehityspoliittiset tavoitteet korkotukiyhteistyön lähtökohtana

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2011

TOIMINTASUUNNITELMA 2011 TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Kepan voimassaolevan strategian ja ohjelman mukainen Tavoitteena poliittinen muutos, köyhdyttävien rakenteiden purkaminen ja köyhdyttämisen lopettaminen 29,3 % rahoituksesta käytetään

Lisätiedot

Suomen UNICEFin lausunto kehityspolitiikan linjausluonnokseen

Suomen UNICEFin lausunto kehityspolitiikan linjausluonnokseen Suomen UNICEF ry Finlands UNICEF rf Finnish Committee for UNICEF Lautatarhankatu 6, 00580 Helsinki, Finland Brädgårdsgatan 6, 00580 Helsingfors, Finland Phone: +358 9 584 50 290 Fax: +358 9 584 50 270

Lisätiedot

Minne menet Post 2015- kehitysagenda?

Minne menet Post 2015- kehitysagenda? Minne menet Post 2015- kehitysagenda? Kepan syyskokous, Aino Pennanen, Kehityspoliittinen asiantuntija 21/11/2014 Ohjelma Klo 9.30-10.45 tilaisuuden avaus Aino Pennanen Johdatus Post 2015 agendaan ja siihen

Lisätiedot

EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä

EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä Eeva Raevaara, tasa-arvoyksikkö EU:n tasa-arvoinstituutti European Institute for Gender Equality (EIGE) 1990-luvun lopulla Ruotsi teki aloitteen instituutin

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

KESTÄVÄN KEHITYKSEN TIEKARTTA

KESTÄVÄN KEHITYKSEN TIEKARTTA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TIEKARTTA Kestävän kehityksen tavoitteet ja toimintaohjelma ohjaavat kestävän kehityksen edistämistä vuoteen 2030 saakka kaikkialla maailmassa, myös Suomessa. YK:n jäsenmaiden uusien

Lisätiedot

KPT:n linjaus yksityissektorin roolista Suomen kehityspolitiikassa

KPT:n linjaus yksityissektorin roolista Suomen kehityspolitiikassa KPT:nlinjausyksityissektorinroolistaSuomen kehityspolitiikassa 1. Johdannoksi Kehityspoliittinen toimikunta (KPT) painottaa, että Suomen kehityspolitiikan tulee kaikilta osin pyrkiä köyhyyden ja eriarvoisuuden

Lisätiedot

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku Hyvä hakemus Hyvän hakemuksen piirteitä Ohjelman ja haun mukainen Selkeästi kirjoitettu; mitä tavoitellaan mitä tehdään tavoitteiden saavuttamiseksi mitä tuloksia saadaan

Lisätiedot

Itämeristrategian rahoitus

Itämeristrategian rahoitus Itämeristrategian rahoitus Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi Keskeisiä lähtökohtia, kysymyksiä ja haasteita Lähtökohtia

Lisätiedot

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon Eveliina Pöyhönen Hallituksen painopistealueet Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen Työ on parasta sosiaaliturvaa.

Lisätiedot

Suomen kehityspolitiikka ja -yhteistyö Kohti oikeudenmukaista ja kestävää ihmiskuntapolitiikkaa

Suomen kehityspolitiikka ja -yhteistyö Kohti oikeudenmukaista ja kestävää ihmiskuntapolitiikkaa Suomen kehityspolitiikka ja -yhteistyö Kohti oikeudenmukaista ja kestävää ihmiskuntapolitiikkaa Hanna-Mari Kilpeläinen Kehityspoliittinen osasto Ulkoasiainministeriö Kansainvälinen kehityspoliittinen agenda

Lisätiedot

Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä

Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Johdanto Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto linjasi joulukuussa 2007, että TYY tulee näyttämään mallia YK:n vuosituhattavoitteiden toteuttamisessa. Poliittisessa

Lisätiedot

Euroopan investointipankki lyhyesti

Euroopan investointipankki lyhyesti Euroopan investointipankki lyhyesti Euroopan unionin rahoituslaitoksena tarjoamme rahoitusta ja asiantuntemusta terveen liiketoiminnan edellytykset täyttäviin kestävällä tavalla toteutettaviin investointihankkeisiin,

Lisätiedot

SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä

SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä Luonnos 23.4.2008 Visio ja avainsanat Kansainvälinen vesialan strategia rakentuu seuraavalle pitkän aikavälin visiolle: Suomen vesialan toimijat ehkäisevät

Lisätiedot

Yritykset & ihmisoikeudet. 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen

Yritykset & ihmisoikeudet. 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen Yritykset & ihmisoikeudet 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen Valtioneuvosto, yhteiskuntavastuu ja ihmisoikeudet mistä on kyse? Valtioneuvoston yhteiskuntavastuupolitiikan isoimpia kysymyksiä tällä hetkellä

Lisätiedot

KUUTOSKAUPUNGIT Espoo, Helsinki, Oulu, Tampere, Turku, Vantaa

KUUTOSKAUPUNGIT Espoo, Helsinki, Oulu, Tampere, Turku, Vantaa 6AIKA - AVOIMET JA ÄLYKKÄÄT PALVELUT-STRATEGIA KUUTOSKAUPUNGIT Espoo, Helsinki, Oulu, Tampere, Turku, Vantaa Muistio Ohjausryhmän kokous 6/2014 Aika: 17.10.2014, 10.00-13.00 Paikka: Tampereen kaupungintalo,

Lisätiedot

30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö

30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö 30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö S e l v i t y s o s a : Kehityspolitiikka on olennainen osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Suomen kehityspolitiikan päätavoitteena on äärimmäisen köyhyyden

Lisätiedot

Laadukas, kansainvälinen, profiloitunut ja vaikuttava yliopisto ehdotus yliopistojen rahoitusmalliksi vuodesta 2013 alkaen

Laadukas, kansainvälinen, profiloitunut ja vaikuttava yliopisto ehdotus yliopistojen rahoitusmalliksi vuodesta 2013 alkaen Laadukas, kansainvälinen, profiloitunut ja vaikuttava yliopisto ehdotus yliopistojen rahoitusmalliksi vuodesta 2013 alkaen 21.11.2011 Johtaja Anita Lehikoinen, rahoitusmallityöryhmän pj. Yliopistojen rahoitusmallin

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:

Lisätiedot

Maailman metsät paljon vartijana

Maailman metsät paljon vartijana Maailman metsät paljon vartijana Jussi Viitanen Neuvonantaja Ulkoasianministeriön kehityspoliittinen osasto Metsät maapallolla Metsät peittävät 31 prosenttia maapallon maa-alueesta yli neljä miljardia

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

9.12.2011. www.kepa.fi

9.12.2011. www.kepa.fi 9.12.2011 www.kepa.fi Mikä Kepa? Vuonna 1985 perustettu Kepa on kehitysyhteistyön kattojärjestö. Kepaan kuuluu lähes 300 kehitysmaa- ja globaalikysymysten kanssa työskentelevää tai niitä seuraavaa järjestöä.

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä 1. Yleistä Jyväskylän nuorisovaltuusto on vuonna 2009 perustettu 13 20 vuotiaiden jyväskyläläisten nuorten vaikuttamis- ja kuulemiskanava. Se pyrkii parantamaan nuorten kuulemista ja osallistumista päätöksentekoon

Lisätiedot

Kuntaliitto ja TEROKA -yhteistyösuunnitelma vuosille 2008 2010 8.2.2008: Elisa Hyvönen (KTL, Teroka) Sirkka Rousu (Kuntaliitto) 1

Kuntaliitto ja TEROKA -yhteistyösuunnitelma vuosille 2008 2010 8.2.2008: Elisa Hyvönen (KTL, Teroka) Sirkka Rousu (Kuntaliitto) 1 8.2.2008: Elisa Hyvönen (KTL, Teroka) Sirkka Rousu (Kuntaliitto) 1 Kuntaliiton ja TEROKA-hankkeen yhteistyösuunnitelma viestinnästä kuntiin Yhteistyön toimintaperiaatteet Tarkoitus - Sosioekonomisia terveyseroja

Lisätiedot

Väestönkasvuun vaikuttavat tekijät - Mitä Suomi voi tehdä?

Väestönkasvuun vaikuttavat tekijät - Mitä Suomi voi tehdä? Väestönkasvuun vaikuttavat tekijät - Mitä Suomi voi tehdä? Minna Säävälä Dosentti, erikoistutkija Väestöliitto, Väestöntutkimuslaitos Väestöräjähdys ja elämän tulevaisuus -seminaari Eduskunnan lisärakennuksen

Lisätiedot

Kehittämispäällikkö Kyösti Honkala (puhelin 08 55 870 006): Kunnanvaltuusto hyväksyi karsitun hankeohjelman

Kehittämispäällikkö Kyösti Honkala (puhelin 08 55 870 006): Kunnanvaltuusto hyväksyi karsitun hankeohjelman Tulevaisuus- ja elinkeinojaosto 36 28.11.2013 Kunnanhallitus 530 09.12.2013 Kunnanhallitus 118 10.03.2014 KOIVU JA TÄHTI -HANKKEEN TOTEUTTAMINEN 1049/0/014/2011 Tulevaisuus- ja elinkeinojaosto 28.11.2013

Lisätiedot

Kehityspolitiikka uudistuu jatkuvasti, joten kurssi on hyödyllistä suorittaa uudelleen noin neljän vuoden välein.

Kehityspolitiikka uudistuu jatkuvasti, joten kurssi on hyödyllistä suorittaa uudelleen noin neljän vuoden välein. KEHITYSPOLITIIKAN JA KEHITYSYHTEISTYÖN VALMENNUSKURSSI / Osiot I-III 25.10.2012 Ohjelma 5-15.11.2012 Kurssi on suunnattu kaikille kehitysyhteistyötehtäviä hoitaville kv. järjestöjen ja kansalaisjärjestöjen

Lisätiedot

Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin

Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin Opetusneuvos Juha Haataja Avoin tutkimusdata ja aineistonhallinta ihmistieteissä seminaari Tampereen yliopisto 1.12.2014 Tiekartta

Lisätiedot

Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014. Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä

Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014. Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014 Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä Miten ihmisen ääni mukana Pohjois-Karjalassa? Hyvinvointikertomus ihmisen ääntä kokoamassa Vesa

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2013

Talousarvioesitys 2013 66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 892 594 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) käyttösuunnitelmassa yksilöidyistä käyttötarkoituksista aiheutuvien menojen maksamiseen

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen rahoitus

Strategisen tutkimuksen rahoitus Strategisen tutkimuksen rahoitus HENVI-LUKE-verkottumistilaisuus 26.1.2015 Tiina Petänen 1 Mitä on strateginen tutkimus? Tässä yhteydessä tarkoitetaan tarvelähtöistä tutkimusta tarpeen määrittelee valtioneuvosto

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan EHDOTUS NEUVOSTON PÄÄTÖKSEKSI

LIITE. asiakirjaan EHDOTUS NEUVOSTON PÄÄTÖKSEKSI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.5.2016 COM(2016) 280 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan EHDOTUS NEUVOSTON PÄÄTÖKSEKSI Euroopan unionin ja Euroopan atomienergiayhteisön sekä Kosovon* välisellä vakautusja assosiaatiosopimuksella

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2014

Talousarvioesitys 2014 66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 891 844 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) käyttösuunnitelmassa yksilöidyistä käyttötarkoituksista aiheutuvien menojen maksamiseen

Lisätiedot

Kv-päivät 2013, Levi. Ihmisoikeusperustaisuus korkeakoulujen kehitysyhteistyössä. Esimerkkinä North-South-South hanke

Kv-päivät 2013, Levi. Ihmisoikeusperustaisuus korkeakoulujen kehitysyhteistyössä. Esimerkkinä North-South-South hanke Kv-päivät 2013, Levi Ihmisoikeusperustaisuus korkeakoulujen kehitysyhteistyössä Esimerkkinä North-South-South hanke Katarina Frostell Ihmisoikeusinstituutti Åbo Akademi kfrostel@abo.fi 02-2154751 Åbo Akademi

Lisätiedot

Nykyisen Itämeren alueen ohjelman (2007-2013) tuloksia ja kokemuksia. Harry Ekestam harry.ekestam@tem.fi 010 606 4921

Nykyisen Itämeren alueen ohjelman (2007-2013) tuloksia ja kokemuksia. Harry Ekestam harry.ekestam@tem.fi 010 606 4921 Nykyisen Itämeren alueen ohjelman (2007-2013) tuloksia ja kokemuksia Harry Ekestam harry.ekestam@tem.fi 010 606 4921 Itämeri-ohjelmien lyhyt historia Interreg II C (1996-99) - 4 jäsenmaata (FI,SE,DK,DE),

Lisätiedot

Kansan valta. Citizen Voice and Action. World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa

Kansan valta. Citizen Voice and Action. World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa Kansan valta Citizen Voice and Action World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa Demokratiaa kaikille? Seminaari demokratian tukemisesta kehitysyhteistyössä 27.11.2014 Katri

Lisätiedot

Ainejärjestöt ja kehitysyhteistyö. Noora Luukka Anni Loukaskorpi

Ainejärjestöt ja kehitysyhteistyö. Noora Luukka Anni Loukaskorpi Ainejärjestöt ja kehitysyhteistyö Noora Luukka Anni Loukaskorpi Koulutuksen sisältö Esittelykierros JYY:n kehysektori Avaintoimijat ja -tehtävät Kehy-valiokunta Päähankkeet Kehitysyhteistyöprojekti Intiassa

Lisätiedot

HYVÄÄ TYÖTÄ VIELÄKIN PAREMMIN! PROSESSIN YHTEENVETOTILAI- SUUS

HYVÄÄ TYÖTÄ VIELÄKIN PAREMMIN! PROSESSIN YHTEENVETOTILAI- SUUS 1 Muistio/Hilkka Vuorenmaa HYVÄÄ TYÖTÄ VIELÄKIN PAREMMIN! PROSESSIN YHTEENVETOTILAI- SUUS Aika torstaina 19.3.2015 klo 15-17 Paikka Läsnä Säätytalo, Sali 23, Snellmaninkatu 1 A, Helsinki osanottajaluettelo

Lisätiedot

VNS 1/2016 vp Valtioneuvoston selonteko Suomen kehityspolitiikka

VNS 1/2016 vp Valtioneuvoston selonteko Suomen kehityspolitiikka VNS 1/2016 vp Valtioneuvoston selonteko Suomen kehityspolitiikka Kirjallinen asiantuntijalausunto eduskunnan työelämä ja tasa arvovaliokunnalle Ritva Reinikka, taloustiet. tri Valiokunta pyytää lausumaan

Lisätiedot

EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi

EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille www.kehys.fi EU:n budjetti 2007-2013 Viisi päälohkoa: Yhteensä 974,7 miljardia 1. Kestävä kasvu 433,0 miljardia 2. Luonnonvarojen kestävä kehitys ja suojelu

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 12.11.2014 2014/0124(COD) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta työllisyyden

Lisätiedot

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 KOMISSION TIEDONANTO 2011 On olemassa selkeää näyttöä siitä, että laadukas varhaiskasvatus johtaa huomattavasti parempiin tuloksiin perustaitoa mittaavissa kansainvälisissä

Lisätiedot

TALOUDELLISTEN ULKOSUHTEIDEN OSASTON VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015

TALOUDELLISTEN ULKOSUHTEIDEN OSASTON VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 VIE/TUO TALOUDELLISTEN ULKOSUHTEIDEN OSASTON VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 Avoimuus ja selkeys Taloudellisten ulkosuhteiden viestinnässä, kuten kaikessa viestinnässä, noudatetaan ulkoministeriön yleisiä viestintäkäytäntöjä.

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

Miten muistiorganisaatiot voivat olla yhteistyössä? ekam (e-kirjastot, -arkistot, -museot) - Muisti 2 KULDI laajennettu digitointiyhteistyöryhmä

Miten muistiorganisaatiot voivat olla yhteistyössä? ekam (e-kirjastot, -arkistot, -museot) - Muisti 2 KULDI laajennettu digitointiyhteistyöryhmä Muistio Miten muistiorganisaatiot voivat olla yhteistyössä? ekam (e-kirjastot, -arkistot, -museot) - Muisti 2 KULDI laajennettu digitointiyhteistyöryhmä aika: 9.9.2003 klo 13.00 15.50 paikka: Suomalaisen

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

JÄRJESTÖT JA KASTE. Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan

JÄRJESTÖT JA KASTE. Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan JÄRJESTÖT JA KASTE Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan MIKÄ ON KASTE? Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste 2012 2015)

Lisätiedot

Forsberg & Raunio: Politiikan muutos.

Forsberg & Raunio: Politiikan muutos. Forsberg & Raunio: Politiikan muutos. Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelmaan pyrkivien on lisäksi vastattava aineistokokeen kysymyksiin. Kirjakysymysten maksimipistemäärä on 30 pistettä. Vastaa kysymyksiin

Lisätiedot

Mittaaminen ja tilannekuva Alustat näkyväksi osaksi innovaatioympäristöä. anniina.heinikangas@pirkanmaa.fi

Mittaaminen ja tilannekuva Alustat näkyväksi osaksi innovaatioympäristöä. anniina.heinikangas@pirkanmaa.fi Mittaaminen ja tilannekuva Alustat näkyväksi osaksi innovaatioympäristöä anniina.heinikangas@pirkanmaa.fi Mittaaminen osana 6Aika Avoimet innovaatioalustat -työtä Alustamaisessa kehittämisessä tarvittavien

Lisätiedot

Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät

Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät Pidetty maanantaina 17.9.2007 Helsingissä Osallistujat: JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Merja LAUNIS Urheilutyönantajat ry Esko RANTO Jalkapallon

Lisätiedot

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Strategian laadintaa varten on tunnistettu neljä näkökulmaa, joiden kautta kaupungin toiminnalle asetetaan tavoitteita. Näkökulmat ovat: kuntalaisen hyvinvointi

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS Aika Perjantaina 20.5.2016, kello 13.05-16.23 Paikka Hotelli Haaga, Nuijamiestentie 10, Helsinki 1 KOKOUKSEN AVAUS Valtuuston puheenjohtaja Eero Rämö avasi

Lisätiedot

ASIA: Valtiontalouden kehykset vuosille 2013-2016

ASIA: Valtiontalouden kehykset vuosille 2013-2016 Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle VIITE: Kuulemistilaisuus ASIA: Valtiontalouden kehykset vuosille 2013-2016 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry on valtakunnallisten sosiaali- ja terveysjärjestöjen

Lisätiedot

Yhteistyöstä kilpailukykyä meriklusteriin - mahdollisuudet valtionhallinnon tasolla. Sauli Ahvenjärvi Turku 27.5.2013

Yhteistyöstä kilpailukykyä meriklusteriin - mahdollisuudet valtionhallinnon tasolla. Sauli Ahvenjärvi Turku 27.5.2013 Yhteistyöstä kilpailukykyä meriklusteriin - mahdollisuudet valtionhallinnon tasolla Sauli Ahvenjärvi Turku 27.5.2013 Tulevaisuuden reaalinen kilpailukyky rakentuu olemassa olevan osaamisen pohjalle Kaikki

Lisätiedot

Poistetaan naisten ja miesten välinen palkkaero. http://ec.europa.eu/equalpay

Poistetaan naisten ja miesten välinen palkkaero. http://ec.europa.eu/equalpay Poistetaan naisten ja miesten välinen palkkaero Sisällys Mitä sukupuolten palkkaero tarkoittaa? Miksi sukupuolten palkkaerot säilyvät? Mitä EU tekee? Miksi asia on tärkeä? Sukupuolten palkkaero vaikuttaa

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta osallisuuden kanavana

Vapaaehtoistoiminta osallisuuden kanavana Vapaaehtoistoiminta osallisuuden kanavana Vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden syysseminaari 29. - 30.10.2014 Keskustan eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Vapaaehtoistyön nostaminen politiikkaan

Lisätiedot

TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT

TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT Margit Päätalo Kaste-ohjelma, ohjelmapäällikkö Pohjois-Suomi Väkiluku Pohjois-Suomessa

Lisätiedot

Pariisin ilmastosopimus. Harri Laurikka, @paaneuvottelija 14.12.2015

Pariisin ilmastosopimus. Harri Laurikka, @paaneuvottelija 14.12.2015 Pariisin ilmastosopimus Harri Laurikka, @paaneuvottelija 14.12.2015 Pariisin sopimus: oikeudellisesti sitova ratifioitava valtiosopimus kattava: vähintään 55 maata ja 55 % päästöistä sovelletaan 2020 jälkeen

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2015 1 (8 )

KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2015 1 (8 ) KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2015 1 (8 ) Vammaisneuvosto 10.11.2015 AIKA 10.11.2015 klo 09:10-10:55 PAIKKA Keskustan palvelutalo KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 19 Laillisuus ja päätösvaltaisuus 4 20 Pöytäkirjan

Lisätiedot

AUNEN VALMISTELU SYKSY 2014

AUNEN VALMISTELU SYKSY 2014 AUNEN VALMISTELU SYKSY 2014 Työpaperi Laadittu taustamateriaaliksi tukemaan jatkotyön suunnittelua (ei siis ole valmis esitys) Rakentuu keväällä esitetyn alustavan ehdotuksen pohjalle Rakenne, teemojen

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN KOORDINAATIORYHMÄ

PÄÄKAUPUNKISEUDUN KOORDINAATIORYHMÄ PÖYTÄKIRJA 2/2013 PÄÄKAUPUNKISEUDUN KOORDINAATIORYHMÄ PÄÄKAUPUNKISEUDUN KOORDINAATIORYHMÄ PÖYTÄKIRJA 2-2013 Kokousaika klo 14.00 15.15 Kokouspaikka Helsingin kaupungintalo, aulakabinetti 4 Pohjoisesplanadi

Lisätiedot

Avoimet yliopistot yliopistouudistuksen, VN:n asetuksen ja KOTA-ohjeiden uudistuksen jälkeisessä elämässä

Avoimet yliopistot yliopistouudistuksen, VN:n asetuksen ja KOTA-ohjeiden uudistuksen jälkeisessä elämässä Avoimet yliopistot yliopistouudistuksen, VN:n asetuksen ja KOTA-ohjeiden uudistuksen jälkeisessä elämässä Satu Helin SHJ, TtT Avoimen yliopiston johtaja Avoimen yliopiston Foorumin pj. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013 FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013 FSA:n vuosikokous 2.5.2013 TOIMINTASUUNNITELMAN PÄÄLINJAT Vuoden 2013 toimintasuunnitelma keskittyy: Jäsenlähtöisen toiminnan aktivoimiseen* FSA:n toiminnasta

Lisätiedot

OSAKASSOPIMUS. Luonnos 1 26.3.2014

OSAKASSOPIMUS. Luonnos 1 26.3.2014 OSAKASSOPIMUS Luonnos 1 26.3.2014 Sisällys 1. Sopijapuolet... 2 2. Osakassopimuksen tarkoitus ja omistajatahto... 2 3. Yhtiön tarkoitus ja tehtävät... 3 4. Osakkeenomistajien keskinäiset suhteet... 3 5.

Lisätiedot

2. Edellisten kokousten pöytäkirjojen hyväksyminen Täysistunnon 5.9.2013 ja työvaliokunnan 3.10.2013 pöytäkirjat hyväksyttiin.

2. Edellisten kokousten pöytäkirjojen hyväksyminen Täysistunnon 5.9.2013 ja työvaliokunnan 3.10.2013 pöytäkirjat hyväksyttiin. KEHITYSPOLIITTISEN TOIMIKUNNAN TÄYSISTUNTO TO 7.11.2013 Paikka: Pikkuparlamentti, suuren valiokunnan huone Osallistujat: Jäsenet: Pj. Jouko Jääskeläinen (kd), Outi Ervasti (EK), Rilli Lappalainen (Kehys),

Lisätiedot

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET Yrittäjyyssuositukset Arenen verkkosivuilla Arene ry Suomen Yrittäjät Riikka Ahmaniemi (JAMK), Kari Ristimäki (SeAMK), Lauri Tuomi (HAAGA-HELIA), Mika Tuuliainen (Suomen Yrittäjät),

Lisätiedot

Suomen Keskustanaiset ry. TOIMINTASUUNNITELMA 2013

Suomen Keskustanaiset ry. TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Suomen Keskustanaiset ry. TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Suomen Keskustanaiset ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2013 Yleistä Suomen Keskustanaiset ry toimii aktiivisesti sukupuolten välisen tasa-arvon ja ihmisten

Lisätiedot

HUIPPU-URHEILUN ARVIOINTI JA SEURANTA. Jari Lämsä HUY / KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus

HUIPPU-URHEILUN ARVIOINTI JA SEURANTA. Jari Lämsä HUY / KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus HUIPPU-URHEILUN ARVIOINTI JA SEURANTA Jari Lämsä HUY / KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus ILMAN ARVIOINTIA EI OLE URHEILUA Arviointi on tarkasteltavan kohteen tai toiminnan arvon määrittämistä,

Lisätiedot

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 19/2015 13.04.2015

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 19/2015 13.04.2015 Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 29 Osallistuminen EU:n Suomen rakennerahasto-ohjelman rahoittaman 6Aika-strategian Avoin osallisuus -kärkihankeen hakemukseen HEL 2015-004216 T 02 05 02 Päätös

Lisätiedot

Suomen Avoimen hallinnon toimintaohjelma

Suomen Avoimen hallinnon toimintaohjelma Suomen Avoimen hallinnon toimintaohjelma 14.11.2011 2 14.11.2011 3 Avoimen hallinnon periaatteet KANSALAISEN OIKEUDET Vahvistamme kansalaisten oikeutta tietoon sekä osallistumista yhteisten ratkaisujen

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-22. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. PE510.492v01-00 17.4.2013. Luonnos päätöslauselmaesitykseksi Sharon Bowles (PE507.

TARKISTUKSET 1-22. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. PE510.492v01-00 17.4.2013. Luonnos päätöslauselmaesitykseksi Sharon Bowles (PE507. EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Talous- ja raha-asioiden valiokunta 17.4.2013 PE510.492v01-00 TARKISTUKSET 1-22 Sharon Bowles (PE507.945v01-00) sukupuolten tasapuolisesta edustuksesta rahoituspalvelualalla

Lisätiedot

ERASMUS+ -ohjelma. Ylitarkastaja Heidi Sulander

ERASMUS+ -ohjelma. Ylitarkastaja Heidi Sulander ERASMUS+ -ohjelma Ylitarkastaja Heidi Sulander Erasmus+ -ohjelma 2014-2020 Koulutus-, nuoriso- ja urheilualan yhteinen toimintaohjelma, jossa urheilu huomioitu itsenäisenä lukuna. Ohjelman tavoitteet:

Lisätiedot

Harjoittelu kehitysyhteistyötehtävissä ja kehitys- tai kehittyvissä maissa

Harjoittelu kehitysyhteistyötehtävissä ja kehitys- tai kehittyvissä maissa Harjoittelu kehitysyhteistyötehtävissä ja kehitys- tai kehittyvissä maissa ma 21.5.2012 klo. 14.45-15.30 Tarja Nousiainen CIMO tarja.nousiainen@cimo.fi p. 0295 338 609 Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden

Lisätiedot

STRATEGIA 2013-2016 Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta

STRATEGIA 2013-2016 Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta 1( 9) 2013-2016 Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta Hyväksytty edustajiston kokouksessa 05/2012 2( 9) Yleistä Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta (HAMKO) on lakisääteinen, julkisoikeudellinen

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 498 093 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) käyttösuunnitelmassa yksilöidyistä käyttötarkoituksista aiheutuvien menojen maksamiseen

Lisätiedot

Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä

Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä Oma tupa, oma lupa hanke/ Ulla Halonen 5.3.2014 Vanhuspalvelulain toimeenpanoa Keski-Suomessa tukee Oma tupa, oma lupa -hanke Hankkeen tavoitteita ovat: 1.

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

ISAT-painoalojen ulkoinen arviointi

ISAT-painoalojen ulkoinen arviointi ISAT-painoalojen ulkoinen arviointi ARVIOINNIN TAUSTA ARVIOINNIN TAUSTA ISAT-painoalojen ulkoinen arviointi perustui ISATin toimintasuunnitelmaan 2010-2013 ja Innovatiivinen aluekehitystyö -toimintaan

Lisätiedot

LIITE. JAKE Järjestö- ja kansalaistoiminnan kehittämishanke

LIITE. JAKE Järjestö- ja kansalaistoiminnan kehittämishanke LIITE JAKE Järjestö- ja kansalaistoiminnan kehittämishanke Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 JAKE JÄRJESTÖ- JA KANSALAISTOIMINNAN KEHITTÄMISHANKE JAKE-hanke on Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskuksen,

Lisätiedot

INSINÖÖRIAKTIIVIT MINISTERI KIURUN VIERAINA 12.2.2013 EDUSKUNNASSA

INSINÖÖRIAKTIIVIT MINISTERI KIURUN VIERAINA 12.2.2013 EDUSKUNNASSA INSINÖÖRIAKTIIVIT MINISTERI KIURUN VIERAINA 12.2.2013 EDUSKUNNASSA Tammikuun alussa Lappeenrannan Insinöörien puheenjohtaja Reijo Mustonen havahtui käydessään Ympäristöministeriön www-sivuilla, jossa ilmoitettiin

Lisätiedot

Centrum Balticum -keskus

Centrum Balticum -keskus Centrum Balticum -keskus 9.10.2012 Vanha Suurtori 7, 20500 Turku www.centrumbalticum.org Centrum Balticum säätiön lyhyt historiikki Centrum Balticum säätiö perustetaan vuonna 2006 Säätiön perustajina 5

Lisätiedot

Helsingin Diakonissalaitos, Kansainvälinen Solidaarisuussäätiö, Suomen Lähetysseura, Suomen World Vision ja Väestöliitto

Helsingin Diakonissalaitos, Kansainvälinen Solidaarisuussäätiö, Suomen Lähetysseura, Suomen World Vision ja Väestöliitto 9.10.2007 Helsingin Diakonissalaitos, Kansainvälinen Solidaarisuussäätiö, Suomen Lähetysseura, Suomen World Vision ja Väestöliitto Täsmennyksiä ja lisäyksiä kehityspoliittiseen ohjelmaan Kiitämme ulkoministeriötä

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

OECD 2OO4 TUKEVA POHJA PÄÄTÖKSENTEOLLE JA VÄLINE GLOBALISAATIOKEHITYKSEN ANALYYSIIN JA HALLINTAAN JORMA JULIN 5.5.2004 OECD! 30 JÄSENTÄ - SLOVAKIA HYVÄKSYTTIIN VIIMEISENÄ JOULUKUUSSA 2000! LÄHES PARIKYMMENTÄ

Lisätiedot

Muistio. Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä)

Muistio. Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä) Muistio 1(5) Asiakasraati Aika Keskiviikko 25.2.2016 kello 16.00 18.00 Paikka Osallistujat Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä) Seppo Ranta, asiakasraadin puheenjohtaja, johtajaylilääkäri

Lisätiedot

Suomen Changemakerin säännöt

Suomen Changemakerin säännöt Suomen Changemakerin säännöt Hyväksytty jäsenkokouksessa 6.10.2012 1 Tavoitteet ja yleiset toimintaperiaatteet A) Tavoite Suomen Changemaker on nuorten vaikuttamisverkosto, jonka tavoitteena on globaali

Lisätiedot