Hyvää työtä vieläkin paremmin-asiantuntijadialogi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hyvää työtä vieläkin paremmin-asiantuntijadialogi"

Transkriptio

1 1 MUISTIO Hyvää työtä vieläkin paremmin-asiantuntijadialogi Perjantai-ryhmän järjestämä dialogi monenkeskisen kehitysyhteistyötoimijoiden kanssa Aika: tiistaina klo Paikka: Eduskuntatalo, huone A116 Läsnä: Osanottajaluettelo liitteenä Kansanedustaja Jani Toivola avasi kokouksen ja toivotti osanottajat lämpimästi tervetulleeksi Perjantairyhmän Hyvää työtä vieläkin paremmin prosessin 7. dialogiin. Hän esitteli eduskunnan väestö- ja kehitysryhmän ja Perjantai-ryhmän työn ja tavoitteet 1. Hän korosti, että dialogin henki on eri toimijatahojen yhteistyö ja osaamisen paras mahdollisen hyödyntäminen. Käytiin esittelykierros (osanottaja luettelo liitteenä). Eduskunnan väestö- ja kehitysryhmän sihteeri Hilkka Vuorenmaa esitteli Hyvää työtä vieläkin paremmin prosessin taustat ja tavoitteet, Perjantai-ryhmä alkoi vuonna 2013 keskuudessaan miettimään, miten ryhmä voisi omalta osaltaan edistää hyvän kehityspoliittisen ohjelman ihmisoikeuslähtökohdan toteutumista ja sukupuolten välisen tasa-arvon edistämisen ja eriarvoisuuden vähentämisen toiminnallistamista Suomen kehitysyhteistyössä ja -politiikassa. Näiden asioiden toteutumisen seuraaminen on Perjantai-ryhmän mandaatissa. 1 Eduskunnan väestö- ja kehitysryhmä on vuonna 1995 perustettu kaikille väestöalan kehityspolitiikasta ja - yhteistyöstä kiinnostuneille kansanedustajille. Ryhmä seuraa maailmanlaajuisia seksuaaliterveys- ja - oikeuskysymyksiä, väestönkehitystä sekä näiden alojen kehityspolitiikkaa ja -yhteistyötä. Ryhmä pyrkii vaikuttamaan Suomen kehityspolitiikkaan ja -yhteistyöhön näiden asioiden painoarvon lisäämiseksi. Ryhmä tarjoaa keskustelufoorumin kansanedustajille, asiantuntijoille ja kehitysyhteistyön avaintoimijoille. Ryhmä antaa kannanottoja ja tekee kysymyksiä ja aloitteita, jotka lisäävät seksuaaliterveyspalveluiden saatavuutta ja seksuaalioikeuksien toteutumista maailmalaajuisesti ja erityisesti kehitysmaissa. ] Perjantai-ryhmä on eduskunnan väestö- ja kehitysryhmän toimesta vuonna 2007 perustettu eduskunnassa kokoontuva ajatuspaja. Ryhmän jäseninä on kansanedustajia väestö- ja kehitysryhmästä, kehitysjärjestöjä sekä ulkoasiainministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntijoita. Ryhmän tavoitteena on vaikuttaa yhteisellä äänellä sosiaali-, terveys- ja inhimillisen kehityksen painoarvon vahvistamiseksi Suomen kehityspolitiikassa ja sen toteutuksessa.

2 2 Nykyinen kehityspoliittinen ohjelma on kunnianhimoisempi ja laaja-alaisempi kuin edeltävät ohjelmat ja sen toiminnallistamiseen tarvitaan entistä enemmän yhteistyötä eri kehitysyhteistyötoimijoiden kesken sekä toimijoiden horisontaalisen keskusteluyhteyden vahvistamista. Perjantai-ryhmän pitkäntähtäimen tavoitteena on aikaansaada laajassa yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa toimintamalli, joka antaisi yhteisen raamin, jonka puitteissa keskustelu olisi nykyistä helpompi käydä. Eri toimijoilla on omat roolinsa ja erityisosaamisalueensa kehitysyhteistyössä, jotka tulisi valjastaa parhaan tuloksen saavuttamiseksi. Perjantai-ryhmä rooli voisi olla toimia liimana eri toimijoiden välillä ja edesauttaa avoimen, läpinäkyvän ja vastuullisen toimintamallin kehittämistä, millä kaikki toimijat pyrkivät samaan tavoitteeseen, jonka avulla vältettäisiin päällekkäisyyttä, hyödynnettäisiin toimijoiden asiantuntijuus ja kokemukset ja varmistettaisiin tiedonkulku. Tätä taustaa vasten Perjantai-ryhmä aloitti keväällä 2013 dialogisarjan keskeisten kehitysyhteistyötoimijoiden kanssa, jossa kunkin toimijaryhmän kanssa keskustellaan heidän roolistaan kehitysyhteistyössä, kehityspoliittisen ohjelman toiminnallistamisesta, siinä ilmenneistä haasteista, parannusehdotuksista ja laajemman yhteistyön aikaansaamisesta. Ensimmäisen dialogin Perjantai-ryhmä kävi huhtikuussa 2013 ulkoasiainministeriön alueyksiköiden päälliköiden kanssa. Toinen dialogi käytiin konsulttitoimistojen edustajien kanssa. Kolmas dialogi pidettiin ulkoasiainministeriön edustajien ja konsulttitoimistojen edustajien kanssa yhdessä. Neljänteen dialogiin kutsuttiin silloinen kehitysministeri Pekka Haavisto, eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan ja KPT:n edustajat. Siinä esiteltiin prosessi ja luovutettiin dialogeissa siihen mennessä esiin nousseet suositukset. 5. dialogi pidettiin Perjantai-ryhmän ja tutkijoiden välillä tämän vuoden syyskuussa. Kuudes dialogi oli yksityissektorin ja Team Finlandin kanssa. Tämä on siis prosessin ensimmäisen vaiheen 7. ja viimeinen dialogi ennen yhteenvetoseminaaria, johon kaikki prosessissa mukana olleet toimijat kutsutaan yhteen. Seminaarissa esitellään prosessin dialogien suositukset ja päätetään prosessin jatkosta. KESKUSTELU Ulkoasiainministeriön edustajat kertoivat vaikuttamiskanavista monenkeskisessä kehitysyhteistyössä, joita ovat lyhyesti sanottuna a) raha ja b) politiikka. Mitä enemmän valtio antaa rahoitusta YK-järjestölle tai kehitysrahoituspankille sitä suurempi on sen vaikutusvalta järjestössä. Maailmanpankki on Suomen suurin rahoituskumppani, mutta edustaa vain 1 % pankin tuotosta. Tänä vuonna Suomi on lisännyt rahoitusta UN Women ille ja on nyt järjestön suurin rahoittaja sekä YK:n väestörahastolle ja on sen 3. suurin rahoittaja. Unicefin kohdalla pyrkimyksenä on päästä 5. suurimmaksi rahoittajaksi.

3 3 UM on jäsenenä YK-järjestöjen ja kehityspankkien johtokunnissa, joka on yksi tärkeimmistä vaikutuskanavista. Pohjoismaat ovat lähes ainoat jotka puhuvat toiminnan arvioinnista YK:ssa ei myöskään puhuta gender-asioista, kuten meillä, joten Pohjoismaiden rooli on näiden asioiden esillä pitämisessä keskeinen. Pohjoismailla on paljon työsarkaa YK:ssa, koska eriarvoisuuden vähentäminen nähdään siellä vain köyhyyden vähentämisenä. Johtokuntakokouksia tulisi valmistella systemaattisemmin UM:ssä yhteistyössä eri yksiköiden kanssa, jotta kaikki puolustaisivat niitä asioita, joita haluamme ajaa ja jotka ovat meidän arvojen mukaisia. UM:n sisällä pitäisi olla oma sisäinen Perjantai-ryhmä, joka kokoaa yhteen eri toimijat. Erittäin tärkeä kanava saada tietoa on kahdenväliset neuvottelut järjestön johdon kanssa. Neuvotteluja pidetään, mutta ne eivät ole kuitenkaan kaikkien kohdalla strukturoituja ja säännöllisiä. Haasteena on myös se, että virkamiehillä on vastuullaan useita järjestöjä. UM:n multihankkeista vastaavilla virkamiehillä pitäisi olla myös mahdollisuus tehdä enemmän kenttämatkoja, keskustella kansalaisjärjestöjen kanssa ja tavata hyödynsaajia EU ja Pohjoismaiden yhteistyö monenkeskisissä hankkeissa on erittäin tärkeää ja sitä tehdään paljon. Vaikuttamissuunnitelmat UM on teettänyt monenkeskisen kehitysyhteistyön strategisen analyysin ja sen pohjalta ollaan laatimassa vaikuttamissuunnitelmat 28 monenkeskistä rahoitusta saavalle järjestölle, joiden rahoitus on yli 1 miljoonaa euroa. Vaikuttamissuunnitelmien avulla arvioidaan, miten järjestö on edennyt tavoitteiden saavuttamisessa ja miten UM on seurannut suunnitelmien toteutumista. Suunnitelmat eivät ole neuvoteltuja multirahoitusta saavien järjestöjen kanssa, vaan ne on laadittu UM:n sisäistä työtä varten. Suunnitelmia on pidetty multirahoitusta saavissa järjestöissä hyödyllisinä, vaikka niiden sykli ei ole ollut synkronissa järjestöjen omien strategioiden kehittämisen kanssa, joka vaikeuttaa arviointia. Kaikissa kehitysrahoituspankeissa sukupuolten välinen tasa-arvo on prioriteetti ja niillä on olemassa gender-strategiat, joiden toimeenpanoa seurataan tarkasti niin määrällisten tavoitteiden saavuttamista kuin sitä, miten pankin sisällä gender-asiat toteutuvat. Lisäksi on olemassa syrjimättömyyden periaatteet, joissa seksuaalioikeudet ovat keskeisesti mukana. Todettiin, että asiantuntijoiden väliset keskustelut ovat hyödyllisiä, joissa mukana pankit, ministeriöt ja järjestöt.

4 4 Rahoituksen seurannasta todettiin, että Suomi on pieni rahoittaja eikä juuri Suomen antaman rahoituksen käyttöä voida seurata, mutta pankin kokonaisrahoituksen käyttöä kyllä. Samoin seurataan sitä, tekeekö pankki oikeita asioita ja onko toiminta tehokasta. Indikaattorien kehittäminen on keskeistä: What gets measured gets done. Kehitysrahoituslaitoksissa Suomi ajaa gender-tavoitteille indikaattoreita. Esimerkiksi Aasian kehityspankilla on selkeät tavoitteet, indikaattorit ja seuranta. Humanitaarisen avun järjestöistä on laadittu vaikuttamissuunnitelmat ja humanitaarisen avun linjaus edellyttää tasa-arvonäkökulman huomioon ottamista ja eriarvoisuuden vähentämistä Suomen tukemilta järjestöiltä. Humanitaarisessa kontekstissa naisia ja tyttöjä ei haluta nähdä uhreina vaan he ovat oikeudenhaltijoita ja heidän tulisi olla itseoikeutetusti päätöksenteossa mukana. Suomen tavoitteena on, että seksuaalivähemmistöjen asiat ovat keskiössä myös humanitaarisessa avussa. Ihmisoikeudet, sukupuolten välinen tasa-arvo ja eriarvoisuuden poistaminen Nostettiin esille, että ihmisoikeudet ovat osa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa myös EU:n. LHBTI on keskeinen teema ihmisoikeuspolitiikassa ja kehitysyhteistyössä. EU, OECD ja DAC asioista sanottiin, että DAC on nostanut genderin keskeiseksi asiaksi. Euroopan komission gender-raportti on tekeillä ja EU:n toimintaohjelma on valmisteilla. EU:n kehityskomissio CODEVin päätavoite on genderin valtavirtaistaminen. OECDn Gendernet antaa ohjeistukset kuinka sukupuolten välinen tasa-arvo ja naisten voimaannuttaminen tulee huomioida kehitysyhteistyössä. Post-2015 on tärkein meneillään oleva prosessi tällä hetkellä. Eriarvoisuus on tässä vaiheessa nostettu omaksi tavoitteeksi ja se on iso asia. Tasa-arvo ei ole vain syrjimättömyyttä, vaan eriarvoisuuden vähentämistä kaikkien välillä eikä esimerkiksi vain kaikista haavoittuvimpien ryhmien ja muiden välillä. Suomelle on tarjottu mahdollisuutta vammaisten ja ihmisarvoisen työn kehittämiseen. Pitäisi päästä myös käsiksi isoihin EU-rahoihin. Nostettiin esiin, että naisten pääsy tärkeisiin neuvottelupöytiin esim. rauhan neuvotteluihin on tärkeää ja sitä Suomen pitää edistää. Yhteistyö Keskusteltiin siitä miten voidaan vaikuttaa YK työhön. Todettiin, että suomalainen asiantuntijuus YKtehtävissä on tärkeää. JPO, UNV ja Special Advisers on merkittävä panostus Suomelle. Heitä voidaan pitää Team Finland ina kentällä. Maatoimistotasolla voitaisiin panostaa yhteistyöhön suomalaisten ja paikallisten järjestöjen kanssa. Todettiin, että siitä on puhuttu, että kansalaisjärjestöjen asiantuntemus pitäisi saada mukaan kahdenvälisiin hankkeisiin, mutta miten suomalainen osaaminen huomioidaan

5 5 multipuolella? Myös sillä puolella keskustelua ja yhteistyötä kansalaisjärjestöjen kanssa tulisi vahvistaa. Nostettiin esiin myös vammaisten huomioiminen multihankkeissa. Paperilinjaukset tulisi saada toteutettua kenttä toiminnassa. Tässä tarvitaan jämäkämpää otetta. Huomioitiin, että järjestöjen avoimuus kertoa väärinkäytöksistä on lisääntynyt. Kehityspolitiikan pitkäjänteisyys ja profiilin kirkastaminen Viime aikoina on nostettu usealta taholta esiin, että Suomen pitäisi kiinnittää huomiota kehityspoliittisen ohjelman pitkäjänteisyyden takaamiseen. Mm. eduskunnan väestö- ja kehitysryhmä on esittänyt tätä asiaa eri puolueille. Kehityspoliittisen ohjelman ei tule olla sidottu yhteen hallituskauteen kerrallaan, vaan sille pitäisi kehittää pysyvä pohja. Myös suomalaisen kehityspolitiikan profiilin kirkastaminen olisi tärkeää. Se tulisi tehdä yhteistyössä eri toimijoiden välillä: kansanedustajat, virkamiehet, kansalaisjärjestöt, tutkijat, yksityissektori. Kehityspolitiikan profiilin kirkastaminen eri toimijoiden välisenä yhteistyönä auttaisi kehittämään tällaista pohjaa. Todettiin, että Belgiassa on kehitysyhteistyölaki, joka esimerkiksi rajaa rahoitettavien järjestöjen määrän 18:aan. Huomautettiin, että jos Suomessa rajoitettaisiin rahoituskohteita, niin sieltä saattaisi helposti pudota pois esim. vammaisoikeustyötä tekeviä järjestöjä. Kokouksen päättäminen Kaikille tullaan lähettämään tästä dialogista muistio kommenteille ja ensi vuoden keväällä tulee kutsu kaikki kehitysyhteistyötoimijat kokoavaan seminaariin. Jani Toivola kiitti osanottajia aktiivisesta osallistumisesta ja mielenkiintoisesta keskustelusta.

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat

Lisätiedot

KEHITYSMINISTERIN, UAV:N, KPT:N ja PERJANTAI-RYHMÄN YHTEINEN KESKUSTELUTILAISUUS

KEHITYSMINISTERIN, UAV:N, KPT:N ja PERJANTAI-RYHMÄN YHTEINEN KESKUSTELUTILAISUUS 1 KEHITYSMINISTERIN, UAV:N, KPT:N ja PERJANTAI-RYHMÄN YHTEINEN KESKUSTELUTILAISUUS MUISTIO/Hilkka Vuorenmaa Asia Perjantai-ryhmän Hyvää työtä vieläkin paremmin prosessi: Sukupuolten välisen tasaarvo- ja

Lisätiedot

SUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA JA POST 2015 AGENDA

SUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA JA POST 2015 AGENDA SUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA JA POST 2015 AGENDA Esityksen rakenne 1 Kehityspolitiikan kv. toimintaympäristö 2 Hallituksen kehityspoliittinen toimenpideohjelma 2012 Ohjaavat periaatteet (mm. ihmisoikeusperustaisuus)

Lisätiedot

Hyvää työtä vieläkin paremmin Yritykset muutoksen tekijöinä

Hyvää työtä vieläkin paremmin Yritykset muutoksen tekijöinä 1 MUISTIO 25.11.2014/HV Hyvää työtä vieläkin paremmin Yritykset muutoksen tekijöinä Perjantai-ryhmän järjestämä dialogi yksityissektorin ja ministeriöiden kanssa Aika: 11.11.2014 klo 15-17 Paikka: Eduskuntatalo,

Lisätiedot

PERJANTAI-RYHMÄN JA ULKOASIAINMINISTERIÖN YHTEINEN ASIANTUNTIJAKOKOUS

PERJANTAI-RYHMÄN JA ULKOASIAINMINISTERIÖN YHTEINEN ASIANTUNTIJAKOKOUS MUISTIO/Hilkka Vuorenmaa PERJANTAI-RYHMÄN JA ULKOASIAINMINISTERIÖN YHTEINEN ASIANTUNTIJAKOKOUS Aihe: kehityspoliittisen ohjelman sukupuolten välisen tasa-arvo- ja eriarvoisuuden vähentämistavoitteiden

Lisätiedot

Eduskunnan väestö- ja kehitysryhmän sihteeri Hilkka Vuorenmaa toimi kokouksen kansanedustaja Jani Toivolan oltua estynyt osallistumaan tapahtumaan.

Eduskunnan väestö- ja kehitysryhmän sihteeri Hilkka Vuorenmaa toimi kokouksen kansanedustaja Jani Toivolan oltua estynyt osallistumaan tapahtumaan. MUISTIO Hanna Terho/Hilkka Vuorenmaa HYVÄÄ TYÖTÄ VIELÄKIN PAREMMIN! Perjantai-ryhmän prosessi kehityspoliittisen ohjelman sukupuolten välisen tasa-arvon ja eriarvoisuuden vähentämistavoitteiden toiminnallistamisen

Lisätiedot

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys. EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.fi Kaksi rahoituslähdettä Yhteisön kehitysyhteistyön rahoitus

Lisätiedot

Suomen kehityspolitiikka ja North-South-South-ohjelma. Tarkastaja Marianne Rönkä Ulkoasiainministeriö

Suomen kehityspolitiikka ja North-South-South-ohjelma. Tarkastaja Marianne Rönkä Ulkoasiainministeriö Suomen kehityspolitiikka ja North-South-South-ohjelma Tarkastaja Marianne Rönkä Ulkoasiainministeriö Rakenne Kansainvälisen kehityspolitiikan haasteet Suomen kehityspoliittinen ohjelma (2007-) Kehitysyhteistyön

Lisätiedot

Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret

Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret Finlands FN-Ungdom UN Youth of Finland Strategia 2016-2018 Suomen YK-nuoret ry on poliittisesti sitoutumaton valtakunnallinen nuorisojärjestö, jonka tehtävänä on tiedottaa

Lisätiedot

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku Hyvä hakemus Hyvän hakemuksen piirteitä Ohjelman ja haun mukainen Selkeästi kirjoitettu; mitä tavoitellaan mitä tehdään tavoitteiden saavuttamiseksi mitä tuloksia saadaan

Lisätiedot

Aihe: Kehityspoliittisen ohjelman sukupuolten välisen tasa-arvon ja eriarvoisuuden vähentämistavoitteiden toiminnallistamisen parantaminen.

Aihe: Kehityspoliittisen ohjelman sukupuolten välisen tasa-arvon ja eriarvoisuuden vähentämistavoitteiden toiminnallistamisen parantaminen. 1 MUISTIO HYVÄÄ TYÖTÄ VIELÄKIN PAREMMIN! 3. dialogi: Perjantai-ryhmän, Suomen kahdenvälisiä kehitysyhteistyöhankkeita toteuttavien konsulttitoimistojen edustajien ja ulkoministeriön edustajien välinen

Lisätiedot

KESTÄVÄN KEHITYKSEN TIEKARTTA

KESTÄVÄN KEHITYKSEN TIEKARTTA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TIEKARTTA Kestävän kehityksen tavoitteet ja toimintaohjelma ohjaavat kestävän kehityksen edistämistä vuoteen 2030 saakka kaikkialla maailmassa, myös Suomessa. YK:n jäsenmaiden uusien

Lisätiedot

ulkoasiainministeriön linjaus korkotukiluottojen käytöstä

ulkoasiainministeriön linjaus korkotukiluottojen käytöstä Korkotukiluotot Suomen kehitysyhteistyössä; ulkoasiainministeriön linjaus korkotukiluottojen käytöstä Ulkoasiainministeriö Sisältö: Johdanto 3 Suomen kehityspoliittiset tavoitteet korkotukiyhteistyön lähtökohtana

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2011

TOIMINTASUUNNITELMA 2011 TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Kepan voimassaolevan strategian ja ohjelman mukainen Tavoitteena poliittinen muutos, köyhdyttävien rakenteiden purkaminen ja köyhdyttämisen lopettaminen 29,3 % rahoituksesta käytetään

Lisätiedot

Mitä saimme aikaan? Kepan toimintakertomus vuodelle Viestinnän ja vaikuttamistyön johtaja Laura Häkli Liite 7B.

Mitä saimme aikaan? Kepan toimintakertomus vuodelle Viestinnän ja vaikuttamistyön johtaja Laura Häkli Liite 7B. Mitä saimme aikaan? Kepan toimintakertomus vuodelle 2016 26.4.2017 Tekijä Viestinnän ja vaikuttamistyön johtaja Laura Häkli Liite 7B Toimintavuosi 2016 pähkinänkuoressa Sopeutumista, keskittymistä avaintoimintoihin,

Lisätiedot

KANTA TARKISTUKSINA. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2017/2025(INI)

KANTA TARKISTUKSINA. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2017/2025(INI) Euroopan parlamentti 2014-2019 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 2017/2025(INI) 4.5.2017 KANTA TARKISTUKSINA naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta ulkoasiainvaliokunnalle

Lisätiedot

EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä

EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä Eeva Raevaara, tasa-arvoyksikkö EU:n tasa-arvoinstituutti European Institute for Gender Equality (EIGE) 1990-luvun lopulla Ruotsi teki aloitteen instituutin

Lisätiedot

Suomen UNICEFin lausunto kehityspolitiikan linjausluonnokseen

Suomen UNICEFin lausunto kehityspolitiikan linjausluonnokseen Suomen UNICEF ry Finlands UNICEF rf Finnish Committee for UNICEF Lautatarhankatu 6, 00580 Helsinki, Finland Brädgårdsgatan 6, 00580 Helsingfors, Finland Phone: +358 9 584 50 290 Fax: +358 9 584 50 270

Lisätiedot

SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä

SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä Luonnos 23.4.2008 Visio ja avainsanat Kansainvälinen vesialan strategia rakentuu seuraavalle pitkän aikavälin visiolle: Suomen vesialan toimijat ehkäisevät

Lisätiedot

Euroopan investointipankki lyhyesti

Euroopan investointipankki lyhyesti Euroopan investointipankki lyhyesti Euroopan unionin rahoituslaitoksena tarjoamme rahoitusta ja asiantuntemusta terveen liiketoiminnan edellytykset täyttäviin kestävällä tavalla toteutettaviin investointihankkeisiin,

Lisätiedot

KPT:n linjaus yksityissektorin roolista Suomen kehityspolitiikassa

KPT:n linjaus yksityissektorin roolista Suomen kehityspolitiikassa KPT:nlinjausyksityissektorinroolistaSuomen kehityspolitiikassa 1. Johdannoksi Kehityspoliittinen toimikunta (KPT) painottaa, että Suomen kehityspolitiikan tulee kaikilta osin pyrkiä köyhyyden ja eriarvoisuuden

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

KUUTOSKAUPUNGIT Espoo, Helsinki, Oulu, Tampere, Turku, Vantaa

KUUTOSKAUPUNGIT Espoo, Helsinki, Oulu, Tampere, Turku, Vantaa 6AIKA - AVOIMET JA ÄLYKKÄÄT PALVELUT-STRATEGIA KUUTOSKAUPUNGIT Espoo, Helsinki, Oulu, Tampere, Turku, Vantaa Muistio Ohjausryhmän kokous 6/2014 Aika: 17.10.2014, 10.00-13.00 Paikka: Tampereen kaupungintalo,

Lisätiedot

Minne menet Post 2015- kehitysagenda?

Minne menet Post 2015- kehitysagenda? Minne menet Post 2015- kehitysagenda? Kepan syyskokous, Aino Pennanen, Kehityspoliittinen asiantuntija 21/11/2014 Ohjelma Klo 9.30-10.45 tilaisuuden avaus Aino Pennanen Johdatus Post 2015 agendaan ja siihen

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:

Lisätiedot

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen HE 144/2015 vp laeiksi julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain, valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 8 a :n sekä valtion vientitakuista annetun lain 10

Lisätiedot

Suomen kehityspolitiikka ja -yhteistyö Kohti oikeudenmukaista ja kestävää ihmiskuntapolitiikkaa

Suomen kehityspolitiikka ja -yhteistyö Kohti oikeudenmukaista ja kestävää ihmiskuntapolitiikkaa Suomen kehityspolitiikka ja -yhteistyö Kohti oikeudenmukaista ja kestävää ihmiskuntapolitiikkaa Hanna-Mari Kilpeläinen Kehityspoliittinen osasto Ulkoasiainministeriö Kansainvälinen kehityspoliittinen agenda

Lisätiedot

Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä

Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Johdanto Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto linjasi joulukuussa 2007, että TYY tulee näyttämään mallia YK:n vuosituhattavoitteiden toteuttamisessa. Poliittisessa

Lisätiedot

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/2144(INI) Lausuntoluonnos Eider Gardiazabal Rubial

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/2144(INI) Lausuntoluonnos Eider Gardiazabal Rubial Euroopan parlamentti 2014-2019 Budjettivaliokunta 2016/2144(INI) 14.11.2016 TARKISTUKSET 1-37 Eider Gardiazabal Rubial (PE594.006v01-00) EU:n varoista sukupuolten tasa-arvoon (2016/2144(INI)) AM\1109766.docx

Lisätiedot

Yritykset & ihmisoikeudet. 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen

Yritykset & ihmisoikeudet. 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen Yritykset & ihmisoikeudet 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen Valtioneuvosto, yhteiskuntavastuu ja ihmisoikeudet mistä on kyse? Valtioneuvoston yhteiskuntavastuupolitiikan isoimpia kysymyksiä tällä hetkellä

Lisätiedot

Itämeristrategian rahoitus

Itämeristrategian rahoitus Itämeristrategian rahoitus Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi Keskeisiä lähtökohtia, kysymyksiä ja haasteita Lähtökohtia

Lisätiedot

Esko-Juhani Tennilä /vas Erkki Tuomioja /sd sihteeri Olli-Pekka Jalonen valiokuntaneuvos. 1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 17 jäsentä.

Esko-Juhani Tennilä /vas Erkki Tuomioja /sd sihteeri Olli-Pekka Jalonen valiokuntaneuvos. 1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 17 jäsentä. ULKOASIAINVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 55/2009 vp Tiistai 9.6.2009 kello 11.30-14.00 Läsnä pj. vpj. jäs. vjäs. Pertti Salolainen /kok Markku Laukkanen /kesk Eero Akaan-Penttilä /kok Eero Heinäluoma /sd Liisa

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Laadukas, kansainvälinen, profiloitunut ja vaikuttava yliopisto ehdotus yliopistojen rahoitusmalliksi vuodesta 2013 alkaen

Laadukas, kansainvälinen, profiloitunut ja vaikuttava yliopisto ehdotus yliopistojen rahoitusmalliksi vuodesta 2013 alkaen Laadukas, kansainvälinen, profiloitunut ja vaikuttava yliopisto ehdotus yliopistojen rahoitusmalliksi vuodesta 2013 alkaen 21.11.2011 Johtaja Anita Lehikoinen, rahoitusmallityöryhmän pj. Yliopistojen rahoitusmallin

Lisätiedot

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon Eveliina Pöyhönen Hallituksen painopistealueet Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen Työ on parasta sosiaaliturvaa.

Lisätiedot

Kuntaliitto ja TEROKA -yhteistyösuunnitelma vuosille 2008 2010 8.2.2008: Elisa Hyvönen (KTL, Teroka) Sirkka Rousu (Kuntaliitto) 1

Kuntaliitto ja TEROKA -yhteistyösuunnitelma vuosille 2008 2010 8.2.2008: Elisa Hyvönen (KTL, Teroka) Sirkka Rousu (Kuntaliitto) 1 8.2.2008: Elisa Hyvönen (KTL, Teroka) Sirkka Rousu (Kuntaliitto) 1 Kuntaliiton ja TEROKA-hankkeen yhteistyösuunnitelma viestinnästä kuntiin Yhteistyön toimintaperiaatteet Tarkoitus - Sosioekonomisia terveyseroja

Lisätiedot

Väestönkasvuun vaikuttavat tekijät - Mitä Suomi voi tehdä?

Väestönkasvuun vaikuttavat tekijät - Mitä Suomi voi tehdä? Väestönkasvuun vaikuttavat tekijät - Mitä Suomi voi tehdä? Minna Säävälä Dosentti, erikoistutkija Väestöliitto, Väestöntutkimuslaitos Väestöräjähdys ja elämän tulevaisuus -seminaari Eduskunnan lisärakennuksen

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 12.11.2014 2014/0124(COD) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta työllisyyden

Lisätiedot

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS Aika Perjantaina 20.5.2016, kello 13.05-16.23 Paikka Hotelli Haaga, Nuijamiestentie 10, Helsinki 1 KOKOUKSEN AVAUS Valtuuston puheenjohtaja Eero Rämö avasi

Lisätiedot

Kepan strategia. Hallituksen esitys Kepan syyskokoukselle

Kepan strategia. Hallituksen esitys Kepan syyskokoukselle Kepan strategia Hallituksen esitys Kepan syyskokoukselle 26..2 Kepan toiminta-ajatus: Kepa kokoaa ja innostaa suomalaista kansalaisyhteiskuntaa toimimaan rohkeasti oikeudenmukaisen maailman puolesta Hyväksytty

Lisätiedot

ERASMUS+ -ohjelma. Ylitarkastaja Heidi Sulander

ERASMUS+ -ohjelma. Ylitarkastaja Heidi Sulander ERASMUS+ -ohjelma Ylitarkastaja Heidi Sulander Erasmus+ -ohjelma 2014-2020 Koulutus-, nuoriso- ja urheilualan yhteinen toimintaohjelma, jossa urheilu huomioitu itsenäisenä lukuna. Ohjelman tavoitteet:

Lisätiedot

VALKOINEN KIRJA EUROOPAN TULEVAISUUDESTA. Pohdintaa ja skenaarioita: EU27

VALKOINEN KIRJA EUROOPAN TULEVAISUUDESTA. Pohdintaa ja skenaarioita: EU27 VALKOINEN KIRJA EUROOPAN TULEVAISUUDESTA Pohdintaa ja skenaarioita: EU27 1 Kun juhlimme Rooman sopimusten 60-vuotispäivää, 27 jäsenvaltion yhdentyneen Euroopan on aika luoda näkemys tulevaisuudestaan.

Lisätiedot

ISAT-painoalojen ulkoinen arviointi

ISAT-painoalojen ulkoinen arviointi ISAT-painoalojen ulkoinen arviointi ARVIOINNIN TAUSTA ARVIOINNIN TAUSTA ISAT-painoalojen ulkoinen arviointi perustui ISATin toimintasuunnitelmaan 2010-2013 ja Innovatiivinen aluekehitystyö -toimintaan

Lisätiedot

ASIA: Valtiontalouden kehykset vuosille 2013-2016

ASIA: Valtiontalouden kehykset vuosille 2013-2016 Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle VIITE: Kuulemistilaisuus ASIA: Valtiontalouden kehykset vuosille 2013-2016 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry on valtakunnallisten sosiaali- ja terveysjärjestöjen

Lisätiedot

Ilmastorahoitus ja Suomen toimeenpanosuunnitelmat

Ilmastorahoitus ja Suomen toimeenpanosuunnitelmat Ilmastorahoitus ja Suomen toimeenpanosuunnitelmat Ilmastobisnestä yrityksille seminaari Ilmastorahoitusvelvoitteen taustaa YK:n ilmastonmuutosta koskeva puitesopimus (UNFCCC) Teollisuusmaaosapuolilla tukivelvollisuus

Lisätiedot

30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö

30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö 30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö S e l v i t y s o s a : Kehityspolitiikka on olennainen osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Suomen kehityspolitiikan päätavoitteena on äärimmäisen köyhyyden

Lisätiedot

Mittaaminen ja tilannekuva Alustat näkyväksi osaksi innovaatioympäristöä. anniina.heinikangas@pirkanmaa.fi

Mittaaminen ja tilannekuva Alustat näkyväksi osaksi innovaatioympäristöä. anniina.heinikangas@pirkanmaa.fi Mittaaminen ja tilannekuva Alustat näkyväksi osaksi innovaatioympäristöä anniina.heinikangas@pirkanmaa.fi Mittaaminen osana 6Aika Avoimet innovaatioalustat -työtä Alustamaisessa kehittämisessä tarvittavien

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista.

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole

Lisätiedot

Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin

Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin Opetusneuvos Juha Haataja Avoin tutkimusdata ja aineistonhallinta ihmistieteissä seminaari Tampereen yliopisto 1.12.2014 Tiekartta

Lisätiedot

EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi

EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille www.kehys.fi EU:n budjetti 2007-2013 Viisi päälohkoa: Yhteensä 974,7 miljardia 1. Kestävä kasvu 433,0 miljardia 2. Luonnonvarojen kestävä kehitys ja suojelu

Lisätiedot

JÄRJESTÖT JA KASTE. Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan

JÄRJESTÖT JA KASTE. Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan JÄRJESTÖT JA KASTE Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan MIKÄ ON KASTE? Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste 2012 2015)

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Kohti Busania 2 miten valmistelut etenevät? Järjestötapaaminen Kepassa Niina Pitkänen

Kohti Busania 2 miten valmistelut etenevät? Järjestötapaaminen Kepassa Niina Pitkänen Kohti Busania 2 miten valmistelut etenevät? Järjestötapaaminen Kepassa 9.6.2011 Niina Pitkänen Mitä Pariisissa sovittiin? Laadukkaan yhteistyön kansainväliset pelisäännöt - tavoitteena tehostaa kehitysyhteistyön

Lisätiedot

TALOUDELLISTEN ULKOSUHTEIDEN OSASTON VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015

TALOUDELLISTEN ULKOSUHTEIDEN OSASTON VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 VIE/TUO TALOUDELLISTEN ULKOSUHTEIDEN OSASTON VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 Avoimuus ja selkeys Taloudellisten ulkosuhteiden viestinnässä, kuten kaikessa viestinnässä, noudatetaan ulkoministeriön yleisiä viestintäkäytäntöjä.

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 KOMISSION TIEDONANTO 2011 On olemassa selkeää näyttöä siitä, että laadukas varhaiskasvatus johtaa huomattavasti parempiin tuloksiin perustaitoa mittaavissa kansainvälisissä

Lisätiedot

Kehityspoliittisen toimikunnan jäsen Hannu Ohvo: Kehityspoliittisen toimikunnan kehitysyhteistyön seurannan johtopäätökset

Kehityspoliittisen toimikunnan jäsen Hannu Ohvo: Kehityspoliittisen toimikunnan kehitysyhteistyön seurannan johtopäätökset Kehityspoliittisen toimikunnan täysistunto 2.11.2006 klo 14 16.30, Helsingin Yliopiston päärakennus SUOMEN KAHDENVÄLINEN KEHITYSYHTEISTYÖ Kokousmuistio Osallistujat: 1. Gunvor Kronman 2. Mirja Ryynänen

Lisätiedot

Poissa: Kehitysyhteistyösiiven kokouksen pöytäkirja. Paikka. Aika klo Läsnä:

Poissa: Kehitysyhteistyösiiven kokouksen pöytäkirja. Paikka. Aika klo Läsnä: Kehitysyhteistyösiiven kokouksen pöytäkirja Paikka TYY:n toimisto, Rehtorinpellonkatu 4 A 2o500 Turku Aika 27.3.2017 klo 16.00 Läsnä: Siiven jäsenet: Heidi Saarinen, puheenjohtaja Riina Bhatia Kira Heikelä

Lisätiedot

Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi

Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi Suomen silmät ja korvat maailmalla Mitä ulkoministeriö tekee? Ulkoministeriö edistää Suomen ja suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia. Toimii turvallisen ja oikeudenmukaisen

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Biopankkilain valmistelun lyhyt historia

Biopankkilain valmistelun lyhyt historia Biopankkilain valmistelun lyhyt historia Puheenjohtaja Kimmo Pitkänen Biotekniikan neuvottelukunta Tutkijoiden ja kansanedustajien seura - TUTKAS Biotekniikan neuvottelukunta BIOPANKKIEN MERKITYS KANSALAISILLE

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen rahoitus

Strategisen tutkimuksen rahoitus Strategisen tutkimuksen rahoitus HENVI-LUKE-verkottumistilaisuus 26.1.2015 Tiina Petänen 1 Mitä on strateginen tutkimus? Tässä yhteydessä tarkoitetaan tarvelähtöistä tutkimusta tarpeen määrittelee valtioneuvosto

Lisätiedot

ULKOASIAINMINISTERIÖN KEHITYSEVALUOINTI Yhteistapaaminen Suomen Arviointiyhdistyksen kanssa

ULKOASIAINMINISTERIÖN KEHITYSEVALUOINTI Yhteistapaaminen Suomen Arviointiyhdistyksen kanssa ULKOASIAINMINISTERIÖN KEHITYSEVALUOINTI 22.01.2013 Yhteistapaaminen Suomen Arviointiyhdistyksen kanssa Kehitysevaluoiti on kansainvälisesti säädeltyä Kehitysevaluointi on arviointitoiminnan yksi muoto

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan EHDOTUS NEUVOSTON PÄÄTÖKSEKSI

LIITE. asiakirjaan EHDOTUS NEUVOSTON PÄÄTÖKSEKSI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.5.2016 COM(2016) 280 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan EHDOTUS NEUVOSTON PÄÄTÖKSEKSI Euroopan unionin ja Euroopan atomienergiayhteisön sekä Kosovon* välisellä vakautusja assosiaatiosopimuksella

Lisätiedot

Kehityspolitiikka uudistuu jatkuvasti, joten kurssi on hyödyllistä suorittaa uudelleen noin neljän vuoden välein.

Kehityspolitiikka uudistuu jatkuvasti, joten kurssi on hyödyllistä suorittaa uudelleen noin neljän vuoden välein. KEHITYSPOLITIIKAN JA KEHITYSYHTEISTYÖN VALMENNUSKURSSI / Osiot I-III 25.10.2012 Ohjelma 5-15.11.2012 Kurssi on suunnattu kaikille kehitysyhteistyötehtäviä hoitaville kv. järjestöjen ja kansalaisjärjestöjen

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Nykyisen Itämeren alueen ohjelman (2007-2013) tuloksia ja kokemuksia. Harry Ekestam harry.ekestam@tem.fi 010 606 4921

Nykyisen Itämeren alueen ohjelman (2007-2013) tuloksia ja kokemuksia. Harry Ekestam harry.ekestam@tem.fi 010 606 4921 Nykyisen Itämeren alueen ohjelman (2007-2013) tuloksia ja kokemuksia Harry Ekestam harry.ekestam@tem.fi 010 606 4921 Itämeri-ohjelmien lyhyt historia Interreg II C (1996-99) - 4 jäsenmaata (FI,SE,DK,DE),

Lisätiedot

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013 FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013 FSA:n vuosikokous 2.5.2013 TOIMINTASUUNNITELMAN PÄÄLINJAT Vuoden 2013 toimintasuunnitelma keskittyy: Jäsenlähtöisen toiminnan aktivoimiseen* FSA:n toiminnasta

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Tavoitteena kansainväliset hankinnat -opas

Tavoitteena kansainväliset hankinnat -opas Tavoitteena kansainväliset hankinnat -opas Kehittyvien markkinoiden mahdollisuudet suomalaisille yrityksille Turku, 19.5.2017 Janne Sykkö, Manketti Oy janne.sykko@mankettigroup.com TAVOITTEENA KANSAINVÄLISET

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2013

Talousarvioesitys 2013 66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 892 594 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) käyttösuunnitelmassa yksilöidyistä käyttötarkoituksista aiheutuvien menojen maksamiseen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä 1. Yleistä Jyväskylän nuorisovaltuusto on vuonna 2009 perustettu 13 20 vuotiaiden jyväskyläläisten nuorten vaikuttamis- ja kuulemiskanava. Se pyrkii parantamaan nuorten kuulemista ja osallistumista päätöksentekoon

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

Tavoitteena on kaikkien instituutioiden yhdessä hyväksymä uusi kehityspoliittinen konsensus.

Tavoitteena on kaikkien instituutioiden yhdessä hyväksymä uusi kehityspoliittinen konsensus. Ulkoasiainministeriö PERUSMUISTIO UM2016-00723 KEO-10 Koikkalainen Outi(UM) 21.06.2016 JULKINEN Asia EU:n kehityspolitiikan uudistaminen Kokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu

Lisätiedot

9.12.2011. www.kepa.fi

9.12.2011. www.kepa.fi 9.12.2011 www.kepa.fi Mikä Kepa? Vuonna 1985 perustettu Kepa on kehitysyhteistyön kattojärjestö. Kepaan kuuluu lähes 300 kehitysmaa- ja globaalikysymysten kanssa työskentelevää tai niitä seuraavaa järjestöä.

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2014

Talousarvioesitys 2014 66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 891 844 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) käyttösuunnitelmassa yksilöidyistä käyttötarkoituksista aiheutuvien menojen maksamiseen

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN KOORDINAATIORYHMÄ

PÄÄKAUPUNKISEUDUN KOORDINAATIORYHMÄ PÖYTÄKIRJA 2/2013 PÄÄKAUPUNKISEUDUN KOORDINAATIORYHMÄ PÄÄKAUPUNKISEUDUN KOORDINAATIORYHMÄ PÖYTÄKIRJA 2-2013 Kokousaika klo 14.00 15.15 Kokouspaikka Helsingin kaupungintalo, aulakabinetti 4 Pohjoisesplanadi

Lisätiedot

Kehittämispäällikkö Kyösti Honkala (puhelin 08 55 870 006): Kunnanvaltuusto hyväksyi karsitun hankeohjelman

Kehittämispäällikkö Kyösti Honkala (puhelin 08 55 870 006): Kunnanvaltuusto hyväksyi karsitun hankeohjelman Tulevaisuus- ja elinkeinojaosto 36 28.11.2013 Kunnanhallitus 530 09.12.2013 Kunnanhallitus 118 10.03.2014 KOIVU JA TÄHTI -HANKKEEN TOTEUTTAMINEN 1049/0/014/2011 Tulevaisuus- ja elinkeinojaosto 28.11.2013

Lisätiedot

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma Eduskunnan talousvaliokunta 19.2.2016 Erja Fagerlund TEM/ innovaatio ja elinkeino-osasto Kilpailukyky

Lisätiedot

Suomen tasavallan kulttuuriministeri Tanja Karpela

Suomen tasavallan kulttuuriministeri Tanja Karpela Suomen tasavallan kulttuuriministeri Tanja Karpela 30.9.2005 1 Saimaa 30.9.2005 2 Pohjoinen ulottuvuus 30.9.2005 3 Pohjoisen ulottuvuuden politiikka toinen ohjelmakausi päättyy vuonna 2006 Seuraava jakso

Lisätiedot

Suomen Avoimen hallinnon toimintaohjelma

Suomen Avoimen hallinnon toimintaohjelma Suomen Avoimen hallinnon toimintaohjelma 14.11.2011 2 14.11.2011 3 Avoimen hallinnon periaatteet KANSALAISEN OIKEUDET Vahvistamme kansalaisten oikeutta tietoon sekä osallistumista yhteisten ratkaisujen

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN HENKILÖSTÖPOLIITTINEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2015 2017 Hyväksytty hallintojaostossa 17.8.2015. 2 (6) 1. Johdanto Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-22. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. PE510.492v01-00 17.4.2013. Luonnos päätöslauselmaesitykseksi Sharon Bowles (PE507.

TARKISTUKSET 1-22. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. PE510.492v01-00 17.4.2013. Luonnos päätöslauselmaesitykseksi Sharon Bowles (PE507. EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Talous- ja raha-asioiden valiokunta 17.4.2013 PE510.492v01-00 TARKISTUKSET 1-22 Sharon Bowles (PE507.945v01-00) sukupuolten tasapuolisesta edustuksesta rahoituspalvelualalla

Lisätiedot

Rahapelilainsäädäntö. ja markkinat. Mikko Alkio

Rahapelilainsäädäntö. ja markkinat. Mikko Alkio Rahapelilainsäädäntö ja markkinat Mikko Alkio TALENTUM Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Mikko Alkio Kansi: Lauri Karmila Sivunvalmistus: NotePad, www.notepad.fi ISBN 978-952-14-1838-9

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

JOHTAMINEN ULKOASIAINHALLINNOSSA

JOHTAMINEN ULKOASIAINHALLINNOSSA JOHTAMINEN ULKOASIAINHALLINNOSSA Apulaisosastopäällikkö Klaus Korhonen ulkoasiainministeriö, itäosasto Helsingin yliopisto 2.10.2008 2 Mun kolme pointtia - eli miksi ja miten teemme tätä työtä Suomen etu

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

HYVÄÄ TYÖTÄ VIELÄKIN PAREMMIN! PROSESSIN YHTEENVETOTILAI- SUUS

HYVÄÄ TYÖTÄ VIELÄKIN PAREMMIN! PROSESSIN YHTEENVETOTILAI- SUUS 1 Muistio/Hilkka Vuorenmaa HYVÄÄ TYÖTÄ VIELÄKIN PAREMMIN! PROSESSIN YHTEENVETOTILAI- SUUS Aika torstaina 19.3.2015 klo 15-17 Paikka Läsnä Säätytalo, Sali 23, Snellmaninkatu 1 A, Helsinki osanottajaluettelo

Lisätiedot

Harjoittelu kehitysyhteistyötehtävissä ja kehitys- tai kehittyvissä maissa

Harjoittelu kehitysyhteistyötehtävissä ja kehitys- tai kehittyvissä maissa Harjoittelu kehitysyhteistyötehtävissä ja kehitys- tai kehittyvissä maissa ma 21.5.2012 klo. 14.45-15.30 Tarja Nousiainen CIMO tarja.nousiainen@cimo.fi p. 0295 338 609 Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden

Lisätiedot

Miten muistiorganisaatiot voivat olla yhteistyössä? ekam (e-kirjastot, -arkistot, -museot) - Muisti 2 KULDI laajennettu digitointiyhteistyöryhmä

Miten muistiorganisaatiot voivat olla yhteistyössä? ekam (e-kirjastot, -arkistot, -museot) - Muisti 2 KULDI laajennettu digitointiyhteistyöryhmä Muistio Miten muistiorganisaatiot voivat olla yhteistyössä? ekam (e-kirjastot, -arkistot, -museot) - Muisti 2 KULDI laajennettu digitointiyhteistyöryhmä aika: 9.9.2003 klo 13.00 15.50 paikka: Suomalaisen

Lisätiedot

TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA

TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA Tiedosta TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA THL:n strategia 2015 OMAKUVA THL SUOJELEE JA EDISTÄÄ VÄESTÖN TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA Päämääränämme on turvata suomalaisten hyvä elämä oikeudenmukaisessa, kestävässä

Lisätiedot

rotary tätä on rotary

rotary tätä on rotary rotary tätä on rotary Yhteystietoja RI:n keskushallinto One Rotary Center 1560 Sherman Avenue Evanston, IL 60201-3698 USA Puhelin +1 847 866 3000 Faksi +1 847 328 8554 tai +1 847 328 8281 www.rotary.org

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014. Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä

Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014. Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014 Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä Miten ihmisen ääni mukana Pohjois-Karjalassa? Hyvinvointikertomus ihmisen ääntä kokoamassa Vesa

Lisätiedot