Suomen kehitysyhteistyö

Transkriptio

1 Suomen kehitysyhteistyö 2010 ULKOASIAINMINISTERIÖ

2 Köyhyys on vähentynyt SUOMEN KEHITYSPOLITIIKAN JA -YHTEISTYÖN PÄÄTAVOITE ON VÄHENTÄÄ KÖYHYYTTÄ KEHITYSMAISSA. Mikä vähentää köyhyyttä? Talouskasvu, parantunut hallinto ja onnistunut politiikka ovat vähentäneet köyhyyttä erityisesti Afrikan kaupungeissa. Nepalissa konfliktin ratkeaminen vähensi köyhyyttä ja loi suotuisamman ilmapiirin taloudelliselle ja yhteiskunnalliselle kehitykselle. Mikä estää köyhyyden vähentymisen? Globaalit kriisit ja ilmastonmuutos sekä maiden sisäiset ja alueelliset konfliktit hidastavat kehitystä. Talouskasvun hyödyt eivät jakaudu tasaisesti kaikille. Afrikassa köyhyys on lisääntynyt maaseudulla. Vuosien evaluointien yhteenvedon mukaan Suomen kehitysyhteistyö on tarkoituksenmukaista ja johdonmukaista kumppanimaiden ensisijaisia tavoitteita vastaavaa kumppaneiden arvostamaa osaamisen, toimintatapojen ja asiantuntemuksen vuoksi Parannettavaa on tulosten kestävyydessä, täydentävyydessä ja tehokkuudessa toimintojen suunnittelussa ja seurannassa 2

3 Vietnamin köyhien alueiden tukiohjelma Vietnamissa Suomi rahoittaa maan omaa köyhien alueiden tukiohjelmaa. Sen tavoitteena on monipuolistaa elinkeinoja etnisten vähemmistöjen asuttamilla köyhillä vuoristoalueilla. Yli kaksi miljoonaa perhettä on hyötynyt ohjelmasta: saanut ruokakasvina käytettävää puuta, 33 miljoonaa rahakasvin tainta, nautaa, yli miljoona siipikarjaa ja tonnia lannoitteita. Koulutusta maaja metsätaloudessa on saanut lähes miljoona ihmistä. VIETNAMIN KÖYHIEN ALUEIDEN TUKIOHJELMAN TULOKSIA Strategiset mittarit Lähtötilanne 2006 Tulos 2010 Tavoite 2010 Etnisten ryhmien ja syrjäseutukuntien köyhyys 47 % 28,8 % 30 % Kunnat, joissa on kylät ja keskukset yhdistävä tie 54,3 % 80,7 % 80 % Kunnat, joissa on pienkastelujärjestelmä 53,7 % 70 % 80 % Kotitaloudet, jotka ovat sähkön jakelun piirissä Noin 60 % 85 % 100 % Kotitaloudet, joilla on puhdasta juomavettä 53,3 % 67,8 % 80 % Osuus lapsista, jotka käyvät koulua 77,5 % 90 % 95 % 3

4 Luonnontaloudellisesti kestävä kehitys PUHDAS JA EKOSYSTEEMIPALVELUJA TUOTTAVA ELINYMPÄRISTÖ ON VÄLTTÄMÄTÖN EDELLYTYS KÖYHYYDEN VÄHENEMISELLE JA KESTÄVÄLLE TALOUDELLISELLE KEHITYKSELLE. LUONNONVARAT LUOVAT TALOUSKASVUN JA KÖYHYYDEN VÄHENTÄMISEN MAHDOLLISUUKSIA, JOS NIITÄ KÄYTETÄÄN KESTÄVÄSTI. Ruokaturva ja maatalous Maatalous ja ruokaturva nousivat kehityspolitiikan kärkeen vuosien ruokakriisin jälkeen. Maataloussektorin osuus kahdenvälisestä kehitysyhteistyörahoituksesta on noussut vajaasta kahdesta prosentista yli kuuteen prosenttiin vuosina Kehitysmaissa lähes puolet väestöstä elää maaseudulla maatalous on tärkein toimeentulon muoto äärimmäisessä köyhyydessä elävistä 2/3 asuu maaseudulla Suomella on ruokaturvan vahvistamiseen tähtäävää yhteistyötä Afrikassa: Etiopiassa, Keniassa, Mosambikissa, Sambiassa, Tansaniassa Aasiassa: Kambodžassa, Kirgisiassa, Vietnamissa Latinalaisessa Amerikassa: Nicaraguassa Kehitysyhteistyöhankkeet markkinointia lisäävät ruoan tuotantoa kehittävät maataloustuotteiden jalostusta ja tukevat tuottajaorganisaatioita Metsätalous Suomi on lisännyt selvästi tukeaan metsäalan hankkeisiin. Yksityismetsätalouden edistämistä on painotettu aikaisempaa enemmän, sillä se tarjoaa maaseutuyhteisöille tulomahdollisuuksia ja kannustaa ihmisiä suojelemaan metsiä ja käyttämään niitä kestävästi. Kylämetsätalouden ja kylien toimeentulon edistäminen: Vietnam, Laos, Keski-Amerikka Pienen ja keskisuuren teollisuuden ja metsänomistajayhdistysten yhteistyö: Tansania Puuhiilen tuotanto- ja markkinointiketju: Kenia Metsät ja ilmastonmuutos: YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO Ilmastonmuutos Suomi on lisännyt tukeaan kehitysmaiden ilmatieteellisille palveluille. Näin mailla on paremmat mahdollisuudet sopeutua ilmastonmuutokseen ja varautua ääri-ilmiöihin ennakolta. Ennalta varautumiseen liittyviä hankkeita on Nepalissa ja Himalajan alueella Perussa eteläisessä Afrikassa Keski-Aasiassa Tyynen valtameren saarivaltioissa Ympäristöön ja turvallisuuteen liittyviä hankkeita: Ukrainassa ja Moldovassa Vesihuolto Vedellä on luonnonvarana, ekosysteemien ylläpitäjänä ja talousvetenä ratkaiseva merkitys luonnontaloudellisesti kestävän kehityksen edistämiselle. Vesi vaikuttaa vahvasti myös turvallisuuteen, sillä suoraan tai välillisesti veteen liittyvät konfliktit yleistyvät. 4

5 Kauppaa tukeva kehitysyhteistyö Tietoyhteiskunta Maa- ja metsätalous Kestävä energiantuotanto Yrittäjyys: naisyrittäjät, mikro- ja pienyrityshautomot, koulutus Ympäristö- ja energiakumppanuus Alueelliset rahastot tukevat uusiutuvan energian innovatiivisia hankkeita, joissa yksityissektori on mukana. Latinalainen Amerikka: Andien alue, Keski-Amerikka Afrikka: eteläinen ja Itä-Afrikka Aasia: Mekongin alue, Indonesia Taloudellisesti kestävä kehitys KÖYHYYDEN VÄHENTÄMINEN EDELLYTTÄÄ TALOUDELLISESTI KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ, JOKA PERUSTUU TUOTANNOLLISEN TOIMINNAN JA KAUPANKÄYNNIN KASVUUN. TUOTANNON KASVU LUO TYÖPAIKKOJA JA VÄHENTÄÄ KÖYHYYTTÄ. NÄIN MYÖS VÄHENNETÄÄN KEHITYSMAIDEN TARVETTA RAHOITTAA JULKISEN SEKTORIN TOIMINTAA KEHITYSAVUN JA VELAN AVULLA. Suomen, Maailmanpankin infodev-ohjelman ja Nokian kumppanuusohjelma parantaa pienten ja keskisuurten yritysten kilpailukykyä ja luo työpaikkoja. Maatalous- ja teknologiayrittäjyys ovat keskeisellä sijalla vuosina Afrikassa, Aasiassa sekä Itä-Euroopassa, Kaukasuksella ja Keski-Aasiassa toteutettavassa ohjelmassa. 15-vuotias Banele pääsee kahdeksi tunniksi viikossa koulun tietokoneelle. Hänen koulunsa on mukana Suomen tukemassa Shiyakhula Living Labs -hankkeessa Etelä-Afrikassa. Marja-Leena Kultanen 5

6 Opetus 7-luokkalaiset Puspa Giri ja Sabina Giri käyvät Batsala Devin alakoulua Sanghachokin kylässä Sindhupalchokin piirikunnassa Nepalissa. Erja-Outi Heino Yhteiskunnallisesti kestävä kehitys Opetussektorin yhteistyössä painopiste on siirtynyt väkivaltaisista kriiseistä toipuviin maihin ja hauraisiin valtioihin. Opetussektorilla Suomi painottaa vuosituhattavoitteiden mukaisesti perusopetusta, tyttöjen koulunkäyntiä ja koulutuksellista tasa-arvoa. Etiopia: erityisopetus Mosambik: opetuksen laadun parantaminen ja tietotekniikan hyödyntäminen opetuksessa Nepal: perusopetuksen uudistus Palestiinalaisalueet: opetuksen laatu ja oppimateriaali Andien alue: ammatillinen koulutus kaksikielisyysopetuksen oheen Paikallishallinto, hyvä hallinto investointeihin valtionosuusjärjestelmän uudistus Vietnam: köyhien alueiden vaikutusmahdollisuudet Tansania: paikallishallinnon ja kuntien Kambodža: maankäytön ja -hallinnan järjestelmän kehittäminen Ihmisoikeudet Jatkuva keskustelu kumppanimaiden kanssa YK:n ihmisoikeusvaltuutetun maa- ja aluetoimistot: Uganda, Lähi-itä, Kolumbia YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien erityisraportoija YHTEISKUNNALLISESTI KESTÄVÄ KEHITYS ON EROTTAMATON OSA KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ JA KÖYHYYDEN VÄHENTÄMISTÄ. KEHITYSYHTEISTYÖLLÄ TUETAAN DEMOKRATIAN TOTEUTUMISTA, KANSALAISTEN OIKEUKSIEN TASA-ARVOISTA JA SYRJIMÄTÖNTÄ TOTEUTUMISTA SEKÄ PERUSPALVELUJEN SAATAVUUTTA. Suomen kumppaneista Etiopia on onnistunut saamaan vuosikymmenessä neljä miljoonaa lasta kouluun. Maa näyttää saavuttavan perusopetuksen tavoitteen vuoteen 2015 mennessä. 6

7 Mihin kehitysyhteistyövarat käytetään? SUOMEN KEHITYSYHTEISTYÖVARAT OVAT NOUSSEET HALLITUSKAUDEN AIKANA 328 MILJOONAA EUROA, ELI 44 PROSENTTIA. VUONNA 2010 SUOMEN KEHITYSAPU NOUSI HIEMAN YLI MILJARDIN EURON. SUMMA ON 0,55 PROSENTTIA BRUTTOKANSANTULOSTA JA 187 EUROA JOKAISTA SUOMALAISTA KOHTI. KEHITYSYHTEISTYÖMAKSATUKSET : 12 SUURINTA MAATA 2007 M 2008 M 2009 M 2010 M Tansania 20,36 Tansania 24,67 Tansania 31,58 Mosambik 31,53 Mosambik 19,88 Mosambik 23,15 Mosambik 26,59 Tansania 29,97 Vietnam 16,67 Vietnam 15,58 Sambia 15,72 Vietnam 14,43 Nicaragua 14,50 Nicaragua 10,44 Vietnam 14,94 Etiopia 14,33 Sambia 13,49 Sambia 9,84 Etiopia 11,49 Sambia 14,18 Afganistan 8,24 Afganistan 9,43 Nepal 10,16 Nepal 11,57 Nepal 6,69 Nepal 8,62 Afganistan 10,06 Afganistan 11,10 Kenia 6,16 Serbia ja Montenegro 8,55 Nicaragua 8,91 Nicaragua 10,92 Sudan 5,30 Etelä-Afrikka 7,51 Etelä-Afrikka 7,93 Sudan 9,87 Etelä-Afrikka 5,04 Etiopia 5,94 Palestiinalaisalueet 6,86 Kenia 8,67 Serbia ja Montenegro * 4,29 Palestiinalaisalueet 4,40 Kenia 5,79 Palestiinalaisalueet 6,14 Etiopia 3,97 Kenia 3,77 Laos 4,32 Laos 4,35 * Serbia ja Montenegro sisälsi vuoteen 2008 asti myös Kosovon 7

8 Belize Guatemala Honduras El Salvador Nicaragua Dominikaaninen Tasavalta LAAJEMMAN EUROOPAN ALOITE ON VUONNA 2009 KÄYNNISTYNYT KEHITYSPOLIITTINEN PUITEOHJELMA, JOKA KATTAA ITÄ-EUROOPAN, ETELÄ-KAUKASIAN JA KESKI-AASIAN. Costa Rica Panama Ecuador Kolumbia Peru Bolivia Monenkeskinen yhteistyö Suomen tärkeimmät kumppanit YK:n kehitysohjelma UNDP, väestörahasto UNFPA, lastenrahasto Unicef, naistenrahasto UN Women, terveysjärjestö WHO, YK:n aidsohjelma UNAIDS, elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO, ympäristöohjelma UNEP kehitysrahoituslaitokset: Maailmanpankkiryhmä, Afrikan, Aasian ja Latinalaisen Amerikan alueelliset kehitysrahoituslaitokset MONENKESKISEN AVUN MAKSATUKSET Monenkeskinen toimija EU 128,6 146,5 154,9 151,0 YK-järjestöt 76,7 78,3 94,6 98,2 Maailmanpankki 40,1 29,6 48,9 60,6 Alueelliset kehitysrahoituslaitokset 24,0 32,4 34,7 26,6 GEF (Maailmanlaajuinen ympäristörahasto) NDF (Pohjoismainen kehitysrahasto) 6,9 7,5 7,8 15,0 5,9 18,3 6,5 1,9 Muut 8,1 4,7 12,1 10,2 Yhteensä 290,2 317,3 359,4 363,6 8

9 Länsi-Balkan Palestiina Afganistan Nepal Vietnam Sudan Mekongin alue Etiopia Kenia Tansania Somalia Pitkäaikaiset yhteistyömaat Muut yhteistyömaat Kriiseistä toipuvat maat Sambia Alueellinen ja temaattinen yhteistyö Mosambik Monenkeskisen yhteistyön tuloksia Maailmanpankin rahasto IDA (International Development Association) Aasian Kehitysrahasto Afrikan Kehitysrahasto Kuluneen 10 vuoden aikana: 310 miljoonaa lasta rokotettu 113 miljoonalle ihmiselle puhdas juomavesi 47 miljoonalle ihmiselle ravintoa sekä perusterveyden- ja lisääntymisterveyden palvelut 105 miljoonalle lapselle parempaa opetusta ja koulutilat 26 miljoonan ihmisen ulottuville säänkestävä tie Vuosina : km parempia teitä, joista hyötyy yli 133 miljoonaa ihmistä kotitaloutta liitetty sähköverkkoon yli kahdelle miljoonalle ihmiselle myönnetty mikrolaina EU-yhteistyö EU JA SEN JÄSENMAAT OVAT YHDESSÄ MAAILMAN SUURIN KEHITYSAVUN ANTAJA: 53 MILJARDIA EUROA VUONNA 2010 ELI 54 PROSENTTIA KOKO MAAILMAN VIRALLISESTA KEHITYSAVUSTA. VUONNA 2010 SUOMI KANAVOI KEHITYSAVUSTAAN 151 MILJOONAA EUROA EU:N KAUTTA. Vuosina : yli 16 miljoonaa ihmistä sähkön jakelun piiriin kuljetuspalvelut yli 41 miljoonalle ihmiselle 11 miljoonaa uutta oppilasta päässyt kouluun myönnetty mikrolainaa 9

10 Humanitaarinen apu Yli kolmannes Suomen humanitaarisesta avusta menee Afrikkaan. Apukanavat: YK:n pakolaispäävaltuutetun toimisto UNHCR, Maailman elintarvikeohjelma WFP, lastenrahasto Unicef, palestiinalaispakolaisten avustusjärjestö UNRWA, kansainvälinen Punainen Risti ja Punainen Puolikuu, suomalaiset humanitaarisen avun järjestöt. Rouva Sukham rakentamassa uutta kotia tulvissa menetetyn tilalle Etelä-Pakistanissa huhtikuussa Pirjo-Liisa Heikkilä Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyö Lähes 300 suomalaisen järjestön hankkeita tuettiin yhteensä 83,7 miljoonalla eurolla 90 maassa. Valtaosa hankkeista kehittää opetusta, terveydenhuoltoa, hyvää hallintoa ja kansalaisyhteiskuntaa. Suurin osa avusta kohdistuu Afrikkaan ja Aasiaan. Eniten hankkeita on Tansaniassa, Keniassa, Somaliassa, Intiassa ja Nepalissa. 10

11 Lisää tietoa kehitysyhteistyöstä ja kehitysmaista: global.finland.fi Kehityspolitiikkaa ja -yhteistyötä koskeva vuosikertomus 2010 löytyy kokonaisuudessaan oheiselta cd:ltä ja osoitteesta: formin.finland.fi/kehityspolitiikka Kansi: Suomen tukema Nepalin vesihanke Auli Keinänen

12 KEHITYSVIESTINTÄ PL VALTIONEUVOSTO Puhelin: (09) Fax: (09) Vaihde: (09) Internet: formin.finland.fi/kehityspolitiikka ja global.finland.fi Sähköposti: