SUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA. Tarkastaja Marianne Rönkä,

Transkriptio

1 SUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA Tarkastaja Marianne Rönkä,

2 Esityksen rakenne Kv. kehityspolitiikan toimintaympäristön muutokset globaalin finanssikriisin jälkeen Suomen kehityspoliittinen ohjelma 2007 Valtioneuvostossa hyväksytty hallituksen kehityspoliittinen toimenpideohjelma 2012 Pääpiirteet Ohjaavat periaatteet ja teemat Kehitysyhteistyön kanavat ja rahoitus North-South-South -ohjelma osana kehityspolitiikan toimeenpanoa KEVALKU Suomen kehityspolitiikka 2

3 Kv. kehityspolitiikan iso kehys YK:n Vuosituhatjulistus (2000) Arvot: Vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus, suvaitsevaisuus, luonnon kunnioittaminen, yhteinen vastuu Tavoitteet: kiteytettynä YK:n Vuosituhattavoitteet WSIS Informaatioyhteiskunta 2003/2005 Doha Kauppa ja kehitys 2001 Monterrey Kv. kehitysrahoitus 2002/2008 Johannesburg Kestävä kehitys 2002 Rome 2003 Paris 2005 Accra 2008 Busan 2011 Tuloksellisuus YK:n Korkean tason seurantakokoukset (9/2005; 9/2010) KEVALKU Suomen kehityspolitiikka 3

4 Väkivaltaiset konfliktit Ruoka- ja energiakriisit Lama ja globaali finanssikriisi Ilmastonmuutos, luonnonkatastrofit ja muut ääri-ilmiöt Hauraat valtiot KEVALKU Suomen kehityspolitiikka 4

5 Kansainvälisen kehityspolitiikan muutokset Nousevat taloudet: Kiina, Intia, Brasilia, Etelä-Afrikka, Indonesia jne. rahavirrat kehitysmaihin kasvaneet monikymmenkertaisesti Maailmanhallinta osin YK:sta G20:een, jossa nousevat taloudet vahvoja toimijoita; kehitysagenda ja sen toimintasuunnitelma, sisällöntuottajina Maailmanpankki, IMF, OECD Uusi lähtökohta: kehitysapu tärkeä katalyytti, mutta muut rahoitusvirrat ratkaisevia kestävän kasvun aikaansaamiseksi, samoin muiden politiikkojen vaikutus kehitystavoitteisiin Kehitys nojaa kasvaviin yksityisiin investointeihin sekä siirtolaisten rahalähetyksiin kotimaihinsa; myös kehitysmaiden oma julkinen rahoituspohja on kasvanut (verotulojen kasvattaminen keskeinen haaste) KEVALKU Suomen kehityspolitiikka 5

6 Mitä kehityspolitiikka on? Toimintaa kaikilla kansainvälisen yhteistyön ja kansallisen politiikan lohkoilla, joilla vaikutetaan kehitysmaiden asemaan kuten - turvallisuuspolitiikka - ihmisoikeuspolitiikka - kauppapolitiikka - maa- ja metsätalouspolitiikka - koulutuspolitiikka - terveys- ja sosiaalipolitiikka - ympäristöpolitiikka - maahanmuuttopolitiikka - tietoyhteiskuntapolitiikka Kehitysyhteistyö on yksi kehityspolitiikan työkaluista KEVALKU Suomen kehityspolitiikka 6

7 SUOMEN KEHITYSPOLITIIKAN LÄHTÖKOHDAT 1. Kehityspolitiikka on keskeinen osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa vakauden, turvallisuuden, rauhan, oikeudenmukaisuuden ja kestävän kehityksen vahvistaminen oikeusvaltion, demokratian ja ihmisoikeuksien edistäminen 2. Suomi on sitoutunut YK:n vuosituhatjulistukseen ja sen kehitystavoitteisiin (Millenium Development Goals, 2000), joiden päämäärä on äärimmäisen köyhyyden poistaminen. KEVALKU Suomen kehityspolitiikka 7

8 Kansainväliset kehitystavoitteet YK:n vuosituhattavoitteiden (Millenium Development Goals, MDG) päämääränä on äärimmäisen köyhyyden poistaminen 2015 mennessä: 1. puolittamalla äärimmäisessä köyhyydessä elävien ja nälkäisten osuus maailman väestöstä, 2. takaamalla kaikille lapsille peruskoulutus, 3. poistamalla sukupuolten välinen epätasa-arvo kaikilla koulutusasteilla, 4. vähentämällä alle viisivuotiaiden kuolleisuutta kahdella kolmanneksella, 5. vähentämällä äitiyskuolleisuutta kolmella neljänneksellä, 6. kääntämällä laskuun hi-viruksen ja aidsin, malarian ja muiden merkittävien tautien leviäminen, 7. varmistamalla ympäristön kestävä kehitys ja mm. puolittamalla niiden osuus maailman väestöstä, joilla ei ole käytössä puhdasta juomavettä 8. luomalla globaali kumppanuus kehitykselle. KEVALKU Suomen kehityspolitiikka 8

9 2007 kehityspoliittisen ohjelman pääpiirteet Taloudellisesti kestävä kehitys: yksityisen sektorin vahvistaminen, kauppaa tukeva kehitysyhteistyö (Aid for Trade), maataloustuotanto Yhteiskunnallisesti kestävä kehitys: vahva siviiliyhteiskunta, ihmisoikeudet, demokratia ja hyvä hallinto, kriisien ennaltaehkäisy ja rauhanprosessien tukeminen Luonnontaloudellisesti kestävä kehitys: ilmastonmuutoksen torjuminen, luonnon monimuotoisuuden vaaliminen ja aavikoitumisen torjuminen, luonnonvarojen kestävä käyttö Läpileikkaavat tavoitteet: naisten ja tyttöjen oikeudet; helposti syrjäytyvien ryhmien osallistumismahdollisuuksien parantaminen, HIV/AIDS:in vastainen taistelu yhteiskunnallisena ja terveysongelmana KEVALKU Suomen kehityspolitiikka 9

10 2007 ohjelman arviointia Ajankohtaiset painotukset Ohjelman pirstaloivaa ja henkilöresurssivaikutuksia ei huomioitu etukäteen (uudet apukanavat eli instrumentit ja maat) Kehitysyhteistyön suunnittelu ja toimeenpano hidastui, vasta 2010 kokonaisvaltaisesti käynnissä (mm. oikeat henkilöresurssit) Painopisteen siirtämistä Suomen vahvoille osaamisaloille pidettiin yleisesti hyvänä suuntauksena Ohjelmointi toi toimeenpanoon linjakkuutta ja selkeyttä suhteessa sidosryhmiin ja kumppanimaihin Rahoitus tasapainottui eri kanavien kesken Määrällisten tavoitteiden saavuttaminen talouskriisistä huolimatta (sekä MEUR että % kasvoivat) Toimeenpano jatkuu monivuotisten sitoumusten vuoksi KEVALKU Suomen kehityspolitiikka 10

11 MEUR Finnish Cooperation (M ) ,9 % ,8 % 0,7 % 800 0,6 % 600 % of NGI 0,5 % 0,4 % 400 0,3 % 200 0,2 % 0,1 % ,0 % KEVALKU Suomen kehityspolitiikka 11

12 Kehitysyhteistyömaksatukset vuonna 2010 (yht. 1,008 mrd. euroa) Finland's ODA flows in 2010 by actual development budget line and other components (1 008 MEUR in total) Evaluation and internal audit of development cooperation 0 % Humanitarian aid 8 % Planning, support functions and development information 1 % Support to NGO development cooperation 9 % Non-country specific development cooperation 5 % European Development Fund 5 % Interest subsidies 0 % Finnfund activities (loans,equities) 3 % Share of EU development budget 9 % Country- and region-specific development cooperation 25 % Multilateral development cooperation 20 % Other ODA 26 % MFA administration costs 5 % Costs of refugees reception 3 % Civilian crisis management 1 % Other ODA eligible costs 4 % Anne Sipiläinen, alivaltiosihteeri Ulkoasiainministeriö 12

13 Hallitusohjelma 2011 Köyhyyden vähentäminen ja YK:n vuosituhattavoitteiden saavuttaminen kumppanimaiden tarpeita ja omistajuutta korostaen ovat kehityspolitiikan tärkeimmät tavoitteet Oikeusvaltiokehitys, demokratia, ihmisoikeudet ja kestävä kehitys Suomen kaiken globaalitoiminnan pääteemoina Kehityspolitiikan erityisiä painopisteitä koulutus, ihmisarvoinen työ, nuorisotyöttömyyden vähentäminen sekä naisten ja lasten aseman parantaminen Pääperiaatteina politiikkajohdonmukaisuus kehityksen kannalta, avun laatu ja tuloksellisuus; johdonmukaisuudesta ja tuloksellisuudesta valmistellaan selonteko eduskunnalle KEVALKU Suomen kehityspolitiikka 13

14 Kehityspoliittinen toimenpideohjelma: valmistelun lähtökohtia syyskuussa 2011 Vuosituhattavoitteisiin liittyvät sitoumukset ja sopimukset EU:n kehityspoliittiset sitoumukset ja sopimukset Avun tuloksellisuuteen liittyvät kansainväliset sitoumukset ja sopimukset Sitoumukset kumppanimaissa keskipitkän ajan temaattiseen rahoitukseen Politiikkajohdonmukaisuuden vahvistaminen kehitystavoitteiden tueksi (engl. policy coherence for development, PCD) Miten turvallisuuteen ja kehitykseen liittyvät sitoumukset ja ilmastorahoitustavoitteet vaikuttavat tulevaan ohjelmaan? Jatkuvuus ja pitkäjänteisyys on tärkeää kun juuri on päästy edellisen ohjelman toimeenpanossa vauhtiin KEO-10 KEVALKU Hanna Suomen Rinkineva kehityspolitiikka 14

15 Kehityspoliittinen toimenpideohjelma: yhteinen vastuu, yhteinen etu Suomen tapa toimia: ihmisoikeusperustaisuus demokraattinen omistajuus ja vastuullisuus avun tuloksellisuus ja vaikuttavuus avoimuus johdonmukaisuus keskittyminen vähiten kehittyneisiin maihin avun pirstaloitumisen vähentäminen (keskittäminen) KEVALKU Suomen kehityspolitiikka 15

16 Kehityspoliittinen toimenpideohjelma: läpileikkaavat tavoitteet Sukupuolten välisen tasa-arvon vahvistaminen Eriarvoisuuden vähentäminen (erityisesti lasten, vammaisten ihmisten, alkuperäiskansojen ja etnisten vähemmistöjen oikeuksien ja tasavertaisten osallistumismahdollisuuksien parantaminen Ilmastokestävyys KEVALKU Suomen kehityspolitiikka 16

17 Kehityspoliittinen toimenpideohjelma: kehityspolitiikan ja yhteistyön painopisteet 1. ihmisoikeuksia edistävä, demokraattinen ja vastuullinen yhteiskunta 2. osallistava ja työllistävä vihreä talous 3. luonnonvarojen kestävä hallinta ja ympäristönsuojelu 4. Inhimillinen kehitys KEVALKU Suomen kehityspolitiikka 17

18 Kehitysyhteistyön kanavat Kahdenvälinen ja alueellinen kehitysyhteistyö Pitkäaikaiset kumppanimaat: Etiopia, Kenia, Mosambik, Sambia, Tansania, Nepal, Vietnam Yhteistyön muodot: ohjelmayhteistyö (ml. budjettituki), hankeyhteistyö, paikallisen yhteistyön määräraha (PYM), instituutioiden välinen kehitysyhteistyö (IKI) Monenkeskinen yhteistyö Tärkeimmät kumppanit: UNDP, UNFPA, Unicef, UN Women, WHO, UNAIDS, FAO, UNEP sekä kv. Kehitysrahoituslaitokset EU-yhteistyö EU on suurin kehitysrahoittaja ja kehitysmaiden kauppakumppani - noin 60 % koko maailman kehitysavusta EU on läsnä kaikissa kehitysmaissa ja vahva toimija kv. Kehityspoliittisilla foorumeilla Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyö suorat ruohonjuuritason kontaktit, kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen kehitysmaissa Vuonna 2010 tukea sai lähes 300 suomalaista kansalaisjärjestöä, yhteensä 90 maassa Yksityissektorin instrumentit Finnfund, Finnpartnership, korkotukiluotot, Institutionaalisen yhteistyön instrumentti (IKI), Korkeakoulujen yhteistyöinstrumentti Humanitaarinen apu 18

19 KEVALKU Suomen kehityspolitiikka 19

20 Määrärahat Vuoden 2011 julkisen kehitysyhteistyön budjetti on 1073,8 milj. euroa varsinainen ODA 933,3 milj. euroa muu ODA 140,5 milj. euroa (siviilikriisinhallinta, EU-yhteistyö jne.) 0,56% BKTL:sta Vuoden 2012 julkisen kehitysyhteistyön budjetti on 1 120,4 milj. euroa varsinainen ODA 879,4 milj. euroa muu ODA 241,0 milj. euroa 0,56% BKTL:sta Tavoitteena on varmistaa tasainen määrärahakehitys, jonka puitteissa 0,7 % määrärahataso BKTL:stä ja Suomen kansainväliset sitoumukset voidaan saavuttaa KEVALKU Suomen kehityspolitiikka 20

21 North-South-South osana kehityspolitiikkaa Pohjana YK:n vuosituhatjulistuksen tavoite 8: luoda globaali kumppanuus kehitykselle Perustana vuorovaikutus, keskinäinen oppiminen sekä kehitysmaiden kapasiteetin vahvistaminen Kehitysvaikutusten vahvistaminen vastattava tarpeisiin kehitysmaissa ja Suomessa ODA-kelpoisuus (virallinen kehitysapu); kehitysmaiden sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen painotus keskeinen verkostojen ja toimintamuotojen kehittäminen Tuetaan kumppanimaiden kansalaisten mahdollisuuksia osallistua omaan sosiotaloudelliseen, kulttuuriseen, poliittiseen kehitykseen KEVALKU Suomen kehityspolitiikka 21