Erityissäätiöiden Abilis, Kios ja Siemenpuu lausunto kehityspoliittisen ohjelman luonnoksesta
|
|
- Hannele Aaltonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SIEMENPUU FOUNDATION Ulkoasiainministeriölle Erityissäätiöiden Abilis, Kios ja Siemenpuu lausunto kehityspoliittisen ohjelman luonnoksesta Erityissäätiöt haluavat kiittää mahdollisuudesta saada antaa lausunto uuden kehityspoliittisen ohjelman luonnoksesta ja näin osallistua Suomen kehityspolitiikan muotoutumiseen. Valitettavasti kehityspoliittisen ohjelman luonnoksen käsittelyaikataulu on erittäin kiireinen ja estää laajemman yhteiskunnallisen keskustelun. Aiempi kehityspoliittinen ohjelma vuodelta 2004 on edelleen hyvin ajankohtainen huolimatta uusista ja kasvavista haasteista. Kehityspoliittiset tavoitteet ovat pääosin pysyneet samana, keskeisimpänä YK:n vuosituhattavoitteiden saavuttaminen. Mielestämme vuoden 2004 ja 2007 kehityspoliittisten ohjelmien tulisi muodostaa jatkumo, sillä se turvaa kehityspoliittisen jatkuvuuden sekä asetettujen tavoitteiden johdonmukaisen toteuttamisen. Uuden ohjelman merkitys on erityisesti kehityspoliittisen johdonmukaisuuden vahvistamisessa ja jo hallitusohjelmassa mainittujen prioriteettien toimeenpanon edistämisessä. Mielestämme on tärkeää, että kehityspoliittisessa ohjelmassa kestävä kehitys on nostettu selkeästi Suomen kehityspolitiikan tavoitteeksi ja köyhyyden vähentäminen nähdään kestävän kehityksen kontekstissa. Ohjelmassa todetaankin sivulla 5, että Kehityspolitiikan tärkein tavoite on köyhyyden poistaminen vuonna 2000 asetettujen vuosituhattavoitteiden mukaisesti. Köyhyyden poistaminen on mahdollista vain siten, että kehitysmaiden kehitys on sekä taloudellisesti, yhteiskunnallisesti että luonnontaloudellisesti kestävää. Ohjelma määrittelee näin toiminnan kolme peruspilaria. Kehityspoliittisella ohjelmalla on toimintaa suoraan ohjaava merkitys, joten selkeästi asetetut prioriteetit ovat tarpeen toiminnan johdonmukaisuuden ja tuloksellisuuden kannalta. Uudessa kehityspoliittisessa ohjelmassa nämä kuitenkin puuttuvat. Esitämme, että ohjelmaan lisätään kunkin kolmen pilarin kohdalle ne toimenpiteet, joihin Suomi tulevina vuosina kehityspolitiikassaan keskittyy turvatakseen laadukkaan, tuloksellisen ja johdonmukaisen kehityspolitiikan. Luonnoksessa yhteiskunnallis-sosiaalinen ulottuvuus jää niin vähälle huomiolle, että Suomen kehityspolitiikan jatkuvuus vaarantuu. Luonnoksessa esitetty lista kestävää kehitystä edistävän kehitysyhteistyön esimerkeistä esittelee joukon teemoja, mutta jättää epäselväksi asetetaanko nämä teemat Suomen kehitysyhteistyön prioriteeteiksi tulevaisuudessa. Esimerkkien teemoja ja sisältöjä tulisi vielä tarkistaa, ne ohittavat sosiaalisen kehityksen lähes kokonaan, ja esimerkit eivät ole muutenkaan täysin onnistuneita. Uudessa hallitusohjelmassa todetaan, että Suomi edistää ihmisoikeuksien, demokratian, oikeusvaltioperiaatteen ja kestävän kehityksen toteutumista kaikkialla maailmassa. Ihmisoikeuspohjaisuuden tulisi olla keskeisenä periaatteena/läpileikkaavana teemana myös uudessa kehityspoliittisessa ohjelmassa. On tärkeää muistaa, että laajamittainen köyhyys on itsessään ihmisoikeusrikkomus, ja että ihmisoikeuksien ja demokratian edistäminen ei ole ainoastaan
2 edellytys kestävälle kehitykselle, vaan myös itseisarvo sinänsä. Esitämme, että em. lainaus hallitusohjelmasta lisätään sivulle 1, viidennen kappaleen jälkeen. Hallitusohjelmassa todetaan, että Laajan turvallisuuden vahvistaminen edellyttää laaja-alaista kansainvälistä yhteistyötä sekä hyvin toimivaa poikkihallinnosta kansallista toimintaa koko maassa Eri politiikkasektoreiden yhteistyö on tärkeää näiden tavoitteiden saavuttamiselle, joten kehityspoliittisessa ohjelmassa tulisi selkeästi tuoda esille keinot tämän yhteistyön kehittämiselle. Toisaalta myös kehitysmaiden kansalaisten osallistumisen vahvistaminen on edellytys hyvälle, kansalaisten hyvinvointia edistävälle hallinnolle ja talouspolitiikalle. Vahva kansalaisyhteiskunta toimii takuuna valtioiden vakaudelle, ja on siten edellytys myös laajemmalle, globaalille, turvallisuudelle. Oikeusperustaisen lähestymistavan sekä eri politiikkasektoreiden yhteisen kehityspoliittisen johdonmukaisuuden kehittyminen voitaisiin myös lisätä kappaleeseen 2 ihmiskuntapolitiikan vaiheista. Pidämme hyvänä sitä, että kehitysyhteistyövarojen suunnitelmallinen nosto aikatauluineen on kirjattu kehityspoliittiseen ohjelmaan. Sitoutuminen Suomen kehitysmäärärahojen nostamiseen mahdollistaa maamme painoarvon kasvattamisen kansainvälisten toimijoiden, kuten YK ja EU, keskuudessa ja näin edesauttaa Suomen asettamien prioriteettien läpimenoa. Kohdassa 8.8. sivulla 18 käsitellään kansalaisjärjestöjen roolia osana kehitysyhteistyön rakennetta. Kansalaisyhteiskunnan omista lähtökohdista ja asiantuntemuksesta lähtevän kehitysyhteistyön tukeminen on tärkeää. Järjestöjen toimintaa tulee arvioida niiden kehityspoliittisten tavoitteiden ja toteutuksen laadukkuuden mukaan, mutta niiden toimintaa ei voi alistaa tai määrittää vain hallituksen kehityspoliittisen ohjelman toteuttamisen näkökulmasta, vaan suomalaisten kansalaisjärjestöjen rooli tulisi nähdä laajasti osana kehityspoliittista dialogia. Esitämme, että kolmas kappale poistetaan ja se korvataan seuraavalla: Suomalaiset kansalaisjärjestöt tuovat esille vaihtoehtoisia kehitysmalleja ja käytännön ratkaisuja sekä vahvistavat etelän kansalaisyhteiskunnan äänen esilletuloa ja kuulemista. Suomi sitoutuu kansalaisyhteiskuntien osallistumisen vahvistamiseen niin monenkeskisen kehityspolitiikan tavoitteiden määrittelyssä ja toteutuksessa kuin kansallisten kehityssuunnitelmien laadinnassa ja seurannassa. Kansalaisyhteiskuntaa vahvistavia kehitysyhteistyön muotoja tuetaan ja kehitetään edelleen. Vammaisten oikeudet Todellisessa ihmiskuntapolitiikassa ihmisoikeuksia, ihmisten tasa-arvoisuutta loukkaavaa äärimmäisen köyhyyden tragediaa, nälkää ja terveysongelmia ei saa kutistaa teknologisten ympäristöön, energiaan ja metsiin liittyvän kehityksen sivulauseiksi. Demokratian edistämiseksi on maailman köyhimmille ihmisille annettava mahdollisuus saavuttaa tasa-arvo kaikissa suhteissa. Heillä pitää olla oikeus koulutukseen, terveyteen ja pysyvään toimeentuloon. Ihmisoikeudet ja sukupuolten ja erilaisten yhteiskuntaryhmien välinen tasa-arvo jäävät uudessa ohjelmassa maininnoiksi. Demokratia on mahdoton, ellei kansalaisilla ole edellytyksiä siihen osallistua, sitä tuottaa ja ylläpitää. 2
3 Suomen kehityspolitiikka on pitkälinjaisesti korostanut tällaista demokratian edellytysten tukemista nimeämällä ihmisoikeudet ja vammaisten oikeudet erityisiksi painopistealueiksi. Näiden alueiden osaamista ja niihin liittyviä kontaktien kehittämistä / rahoituksia on myös tuettu erityisjärjestelyin. YK:n vuosituhattavoitteita ei voida saavuttaa, jos vammaiset ihmiset unohdetaan. Tavoitteista ensimmäinen on äärimmäisen köyhyyden ja nälän poistaminen. Maailman köyhimmistä ihmisistä joidenkin arvioiden mukaan joka viides on jollakin tavalla vammainen. 20 % vammaisuudesta aiheutuu aliravitsemuksesta. Myös kaikissa muissa kahdeksassa tavoitteessa vammaisten ihmisten huomioiminen on välttämätöntä. Ohjelmassa mainitaan vammaiset vain kaikkein haavoittuvimpien ryhmien joukossa. YK on vuoden 2006 lopulla hyväksynyt vammaisten ihmisoikeuksien yleissopimuksen (UN Convention on the Rights of Persons with Disabilities). Kun Suomi ratifioi tämän sopimuksen, Suomi sitoutuu takaamaan vammaisten oikeudet kotimaassa. Mutta sopimus velvoittaa Suomea edistämään sen tavoitteiden toteutumista myös kansainvälisen yhteistyön keinoin ja korostaa yhteistyön tärkeyttä vammaisten ihmisten elinolosuhteiden parantamiseksi erityisesti kehitysmaissa. Lisäksi sopimus velvoittaa valtioita takaamaan sen, että kansainvälinen yhteistyö, kehitysohjelmat mukaan lukien, huomioi vammaiset ihmiset, ja on näiden saavutettavissa. Näiden painotusten tulisi näkyä ohjelmassa läpileikkaavana teemana ihmisoikeuksien ohella. Kansalaisjärjestötasolla vammaisten osallistuminen edellyttää sitä, että kehitysmaiden vammaisjärjestöt voivat tehdä vaikuttamistyötä omien maiden päätöksentekijöiden suuntaan. Tähän ne tarvitsevat resursseja. Sopimus on erinomainen työkalu kaikkialla maailmassa vammaisten oikeuksien toteutumisen edistämisessä ja seurannassa. Vuorovaikutus ja yhteistyö Pohjoisen ja Etelän välillä edistää vammaisten oikeuksien toteutumista kehitysmaissa ja lisää heidän osallisuuttaan yhteiskunnassa. Ihmisoikeudet Kuten nykyisessä kehityspoliittisessa ohjelmassa, tulisi uudessa ohjelmassa määritellä Suomen kehityspolitiikan tavoitteeksi ihmisoikeuksien ja demokratian edistäminen sekä oikeusvaltion rakenteiden ja hyvän hallinnon vahvistaminen. Kehityspolitiikan toimeenpanon painopistealueina tulisi jatkossakin olla niiden ryhmien oikeudet, jotka joutuvat muita useammin syrjinnän kohteiksi. Näitä ovat naiset, lapset, vähemmistöt, alkuperäiskansat ja vammaiset ihmiset. Kansainvälisten ihmisoikeusnormien, joihin Suomi on juridisesti sitoutunut, tulee olla Suomen kehityspolitiikan keskeinen ohjenuora. Vuoden 2004 kehityspoliittisessa ohjelmassa määriteltiin ihmisoikeuspohjainen lähestymistapa yhdeksi Suomen kehityspolitiikan keskeisistä periaatteista. Ihmisoikeuspohjaisessa lähestymistavassa politiikan ja kehitysyhteistyön lähtökohdaksi ja mittariksi nostetaan yksilön ja ryhmien oikeudet, sekä toisaalta valtioiden sekä kansainvälisen yhteisön juridiset velvollisuudet ja poliittiset sitoumukset näiden oikeuksien toteutumiseksi. Ihmisoikeuspohjainen kehitysyhteistyö vahvistaa kansalaisten oikeustietoisuutta ja tukee oikeusvaltio- ja demokratiakehitystä. Näin ihmisoikeuspohjaisuus edesauttaa myös kestävää taloudellista ja inhimillistä kehitystä. Uudessa kehityspoliittisessa ohjelmassa tulisikin edelleen määritellä oikeuspohjainen lähestymistapa Suomen kehityspolitiikan ohjenuoraksi, asettaa selkeitä tavoitteita 3
4 oikeuspohjaisuuden toteutumiselle, sekä määritellä keinot joilla näiden tavoitteiden toteutumista seurataan. Esitämme, että sivulle 8 ensimmäiseen kappaleeseen, joka käsittelee läpileikkaavia teemoja, lisätään: - ihmisoikeuksien, demokratian ja hyvän hallinnon edistäminen. Lisäksi esitämme, että sivulle 6 ennen viimeistä kappaletta lisätään Kehitysyhteistyössä Suomi edistää ihmisoikeuksia kahdella tavalla, yhtäältä oikeuspohjaiseen lähtökohtaan nojaavana läpileikkaavana teemana ja toisaalta erillisiä ihmisoikeuksia, demokratiaa ja hyvää hallintoa edistävillä hankkeilla. Ympäristö- ja ilmastokysymykset Ympäristöuhkien torjunnassa, tai luonnoksen kielenkäytön mukaisesti luonnontaloudellisen kestävyyden varmistamisessa, on keskeisenä kysymys luonnonvarojen hallinnan demokratisoimisesta paikallisesti ja globaalisti. Luonnonvarojen hallintaan liittyvien demokraattisten ja hajautettujen päätöksentekomekanismien ja osallistamisen vahvistaminen yhteisöjä voimallistammalla on kestävän kehityspolitiikan sekä keskeinen päämäärä. Ohjelman luonnoksessa tämä yhteys ei näy riittävästi. Luonnoksessa esitetään melko kattavasti kansainvälisen ympäristöpolitiikan kehitystä ja Suomen kansainvälisiä sitoumuksia ympäristökysymyksissä. Yhteys kehityspolitiikkaan tulisi esittää vahvemmin ja tämän taustakappaleen yksityiskohdat tulisi vielä tarkistaa (esim. Johannesburgin kestävän kehityksen toimintaohjelmassa sitouduttiin biologisen monimuotoisuuden vähenemisen hidastamiseen, mutta Suomi on sitoutunut Eurooppa-neuvoston (2001) päätöksen mukaisesti vähenemisen pysäyttämiseen vuoteen 2010 mennessä). On hyvä että ohjelman luonnoksessa korostetaan köyhyyden vähentämisen ja luonnontaloudellisen kestävyyden toteuttamisen tavoitteiden johdonmukaista toimeenpanoa sekä kansainvälisesti että Suomessa. Luonnoksessa ei kuitenkaan riittävästi konkretisoida niitä prioriteetteja, toimia tai välineitä millä integrointi toteutetaan käytännössä. Ohjelmaa jäntevöittäisi muiden politiikkasektoreiden toimien, esim. kauppa- ja metsäpolitiikan osalta, analyysi juuri kehitysnäkökulmasta, ja tähän analyysiin pohjautuvat linjaukset. Talouskasvun vaikutukset köyhyyden vähenemisessä huomioidaan liian kritiikittömästi ottaen huomioon erityisesti ohjelman prioriteetiksi asetetun kestävän kehityksen. Yhtenä malliesimerkkinä talouskasvun merkityksestä esitetään usein Kiina, jossa on onnistuttu siirtämään taloudellisesti määritetystä köyhyydestä miljoonia kansalaisia. Kiinassa talouskasvu on kuitenkin perustunut pääosin ympäristönäkökohtien sekä ihmisoikeuskysymysten sivuuttamiselle ja kasvavat ympäristöongelmat asettavat köyhyyden vähentämisen kestävyyden kyseenalaiseksi. Lyhyitä lisäkommentteja luonnoksessa esitettyihin esimerkkeihin kestävää kehitystä edistävästä kehitysyhteistyöstä: - Esimerkit esittelevät teemat hyvien yleisellä tasolla ja tällaisenaan eivät helpota aidosti kestävää kehitystä edistävien hankkeiden toteuttamista. Kaikista näistä teemoista löytyy 4
5 myös esimerkkejä kehitysyhteistyöhankkeista jotka eivät ole edistäneet kestävää kehitystä. Esimerkit eivät avaa teemojen sisältöä riittävästi. - Ympäristö: Hyvin laajan otsikon alla ei päästä esimerkeissä pitkälle. Esimerkit tulisi tarjota biologisen monimuotoisuuden suojelun, ilmasuojelun, kemikalisoitumisen estämisen, aavikoitumisen estämisen jne. hankkeista - Energia: Nykyisen bioenergiatuotannon laajat ympäristö- ja sosiaaliset ongelmat tulee ottaa huomioon tätä vaihtoehtoa käsitellessä. - Metsät: Ei ole todistettu että kestävästi hoidettu ja hyödynnetty metsä sitoo hiiltä enemmän kuin luonnontilainen. Lisäksi esimerkki lähtee hyvin perinteisestä teollisen metsätalouden ja tuotantometsien määritelmästä. Metsät tuottavat paljon muitakin ja monesti arvokkaampia hyödykkeitä kuin puu sekä paikallisille yhteisöille että kansantaloudellisesti. 5
Ajankohtaista kehityspoliittisella osastolla Kansalaisjärjestöseminaari
Ajankohtaista kehityspoliittisella osastolla Kansalaisjärjestöseminaari 10.12.2008 Riitta Oksanen Yleisen kehityspolitiikan ja suunnittelun yksikkö (KEO-10) Kehityspoliittinen ohjelma 2007 Kohti oikeudenmukaista
LisätiedotKehityspoliittisen ohjelman toiminnallistaminen - metsälinjaus
Kehityspoliittisen ohjelman toiminnallistaminen - metsälinjaus Jussi Viitanen, metsäalan neuvonantaja, kehityspoliittinen osasto, toimialapolitiikan yksikkö, ulkoasiainministeriö Ympäristö ja luonnonvarat
LisätiedotSuomen kehityspolitiikka ja -yhteistyö Kohti oikeudenmukaista ja kestävää ihmiskuntapolitiikkaa
Suomen kehityspolitiikka ja -yhteistyö Kohti oikeudenmukaista ja kestävää ihmiskuntapolitiikkaa Hanna-Mari Kilpeläinen Kehityspoliittinen osasto Ulkoasiainministeriö Kansainvälinen kehityspoliittinen agenda
LisätiedotKysely kansalaisjärjestölinjauksesta
Kysely kansalaisjärjestölinjauksesta 1. Voidaanko kansalaisjärjestöiltä edellyttää kehitysyhteistyöhankkeissaan kansalaisyhteiskunnan vahvistamiseen liittyvää kapasiteetin luomista kohdemaissa? Kyllä 90.9%
LisätiedotKESTÄVÄ KEHITYS JA SUOMEN UUSI KEHITYSPOLIITTINEN OHJELMA
Ulkoasiainministeriö TAUSTAMUISTIO 29.5.2008 Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous 3.6.2008 KESTÄVÄ KEHITYS JA SUOMEN UUSI KEHITYSPOLIITTINEN OHJELMA Otsikkoaihetta käsitellään Suomen kestävän
LisätiedotMikä on Suomen ihmisoikeusperustainen lähestymistapa kehitykseen?
Mikä on Suomen ihmisoikeusperustainen lähestymistapa kehitykseen? Suomen lähtökohtana on ihmisoikeusperustainen lähestymistapa kehitykseen. Tavoitteena on että köyhimmätkin ihmiset tuntevat oikeutensa
LisätiedotSuomen kehityspolitiikka ja North-South-South-ohjelma. Tarkastaja Marianne Rönkä Ulkoasiainministeriö
Suomen kehityspolitiikka ja North-South-South-ohjelma Tarkastaja Marianne Rönkä Ulkoasiainministeriö Rakenne Kansainvälisen kehityspolitiikan haasteet Suomen kehityspoliittinen ohjelma (2007-) Kehitysyhteistyön
LisätiedotR U K A. ratkaisijana
R U K A ratkaisijana Ruoka globaalien haasteiden ratkaisijana Ruokaturvan ja kestävien ruokajärjestelmien tulee nousta kehitys poliittiseksi paino pisteeksi ja näkyä kehitysyhteistyön rahoituksessa. MAAPALLOLLA
LisätiedotPEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY
PEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY 10.12.2018 PEFC Suomen STRATEGIA 2019-2021 Johdanto PEFC Suomen strategiaan vuosille 2019-21 PEFC on kansainvälinen metsäsertifiointijärjestelmä, joka edistää ekologisesti,
LisätiedotAsukkaat maakunta- ja soteuudistuksen keskiöön (AKE)
Asukkaat maakunta- ja soteuudistuksen keskiöön (AKE) Pilottimaakuntien koulutustarjotin 2.3.2018 AKE-projektin pilottimaakunnat Etelä-Karjala Kainuu Keski-Pohjanmaa Lappi Pirkanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Savo
LisätiedotSTRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry
STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat
LisätiedotTAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta.
TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. Ei köyhyyttä! Tarkoittaa esimerkiksi: Äärimmäinen köyhyys poistuu ja köyhyydessä elävien määrä vähenee ainakin puolella joka maassa.
LisätiedotVammaistyön uusimmat kuulumiset
Vammaistyön uusimmat kuulumiset VS avy 15.9.2015 Vammaisuuden määritelmä Vammaisuus ei ole vain terveysongelma. Se on monimutkainen ilmiö, joka syntyy vuorovaikutuksessa henkilön ja yhteiskunnan piirteiden
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2011
TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Kepan voimassaolevan strategian ja ohjelman mukainen Tavoitteena poliittinen muutos, köyhdyttävien rakenteiden purkaminen ja köyhdyttämisen lopettaminen 29,3 % rahoituksesta käytetään
LisätiedotULKOASIAINMINISTERIÖ
Kambodžalaiset osoittivat mieltään hallitusta vastaan Pnom Penhissä joulukuun lopussa 2013. Kuva: Rauli Virtanen Ulkoministeriön demokratiatukipolitiikan linjaus ULKOASIAINMINISTERIÖ Ulkoministeriön demokratiatukipolitiikan
LisätiedotSuomen kehityspolitiikan tila 2018 tarkastelussa sukupuolten tasa arvo
Suomen kehityspolitiikan tila 2018 tarkastelussa sukupuolten tasa arvo KPT:n arvio: kiitokset ja kritiikki Pääviestit seuraavalla hallituskaudelle 1. Kehitysrahoitus ja sen kohdentuminen kuntoon 2. Suomen
LisätiedotHALLITUKSEN KEHITYSPOLITIIKASTA
KEHITYSPOLITIIKASTA Naisten ja tyttöjen oikeuksien vahvistaminen on entistä arvokkaampaa tilanteessa, jossa muun muassa Yhdysvallat on leikannut tasa-arvotyöstä. Hallitus ymmärtää kehitysmaiden verotuskyvyn
LisätiedotMetsähallitus Luontopalvelut
Metsähallitus Luontopalvelut Luonnon monimuotoisuuden suojelu Suomessa ja kansainväliset sitoumukset 18.03. KARI LAHTI Mitkä ihmeen kansainväliset sitoumukset? Kansallisen oikeuden mukaan sitovia valtioiden
LisätiedotIhmisoikeusperustaisuuden näkyminen CIMO:n kehitysyhteistyöohjelmissa
Alva Bruun Ihmisoikeusperustaisuuden näkyminen CIMO:n kehitysyhteistyöohjelmissa Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus (CIMO) Korkeakoulujen kevätpäivät 22.5. 11.6.2011 Korkeakoulujen kehitysyhteistyöohjelmat
LisätiedotMinne menet Post 2015- kehitysagenda?
Minne menet Post 2015- kehitysagenda? Kepan syyskokous, Aino Pennanen, Kehityspoliittinen asiantuntija 21/11/2014 Ohjelma Klo 9.30-10.45 tilaisuuden avaus Aino Pennanen Johdatus Post 2015 agendaan ja siihen
LisätiedotSUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA JA POST 2015 AGENDA
SUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA JA POST 2015 AGENDA Esityksen rakenne 1 Kehityspolitiikan kv. toimintaympäristö 2 Hallituksen kehityspoliittinen toimenpideohjelma 2012 Ohjaavat periaatteet (mm. ihmisoikeusperustaisuus)
LisätiedotVastuullisuussuunnitelma 2018
Vastuullisuussuunnitelma 2018 Kelan vastuullisuussuunnitelma perustuu Kelan yhteiskunnalliseen asemaan. Olemme kansallisesti merkittävä toimija, ja toimintamme heijastuu laajasti koko yhteiskuntaan. Yhteiskunnallinen
LisätiedotLAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015
1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä
LisätiedotHakukierros 2009 Hakemusten arvioinnin prosessi. Kansalaisjärjestöseminaari Matti Lahtinen, UM/KEO/Kansalaisjärjestöyksikkö
Hakukierros 2009 Hakemusten arvioinnin prosessi Kansalaisjärjestöseminaari Matti Lahtinen, UM/KEO/Kansalaisjärjestöyksikkö Tässä esitellään hankehakemusten arviointia ulkoasiainministeriön kansalaisjärjestöyksikössä.
LisätiedotKyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/
KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2020 Kehitysyhteistyötutkimus 2000 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti
LisätiedotTARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti Lausuntoluonnos Frank Engel (PE602.
Euroopan parlamentti 2014-2019 Kehitysvaliokunta 2017/2036(INI) 26.4.2017 TARKISTUKSET 1-22 Frank Engel (PE602.777v01-00) Neuvoston päätös poliittista vuoropuhelua ja yhteistyötä koskevan Euroopan unionin
LisätiedotOikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009. Invalidiliitto
Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009 Invalidiliitto Euroopan unionissa elää 50 miljoonaa vammaista kansalaista. Vammaisten kansalaisten oikeudet ja osallistumismahdollisuudet
LisätiedotGuatemalaan SYLn ja yo-kuntien yhteishanke ? SYL
Guatemalaan SYLn ja yo-kuntien yhteishanke 2018-2021? SYL 14 miljoonaa asukasta, josta 51% elää köyhyydessä ja 15% äärimmäisessä köyhyydessä -> on ollut kasvussa 42% alkuperäisväestöön kuuluvia (lähes
LisätiedotKansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Sauli Rouhinen, pääsihteeri Ympäristöministeriö, Suomen kestävän kehityksen toimikunta
Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus, pääsihteeri Ympäristöministeriö, Suomen kestävän kehityksen toimikunta Kestävä kehitys on metapolitiikkaa ohjeistaa muiden politiikkojen kehittämistä
LisätiedotHyvää työtä vieläkin paremmin-asiantuntijadialogi
1 MUISTIO 19.2.2015 Hyvää työtä vieläkin paremmin-asiantuntijadialogi Perjantai-ryhmän järjestämä dialogi monenkeskisen kehitysyhteistyötoimijoiden kanssa Aika: tiistaina 10.2.2015 klo 15-17 Paikka: Eduskuntatalo,
LisätiedotKetkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies
Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa
Lisätiedot#Hallintoavoimeksi Taustamuistio avoimen hallinnon IV kansallisen toimintaohjelman laadinnan tueksi
1(5) 11.3.2019 #Hallintoavoimeksi Taustamuistio avoimen hallinnon IV kansallisen toimintaohjelman laadinnan tueksi Tämä muistio on laadittu Avoimen hallinnon IV toimintaohjelman laadintaprosessin tueksi.
LisätiedotTyötä Suomen ja suomalaisten hyväksi
Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi Suomen silmät ja korvat maailmalla Mitä ulkoministeriö tekee? Ulkoministeriö edistää Suomen ja suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia. Toimii turvallisen ja oikeudenmukaisen
LisätiedotOsalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta
Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden
LisätiedotKansan valta. Citizen Voice and Action. World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa
Kansan valta Citizen Voice and Action World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa Demokratiaa kaikille? Seminaari demokratian tukemisesta kehitysyhteistyössä 27.11.2014 Katri
LisätiedotOhjelman aihioita Kepan kevätkokous
Ohjelman aihioita 2018-2021 26.4.2017 Kepan kevätkokous Järjestöjen kyky ja tila toimia Kepa vahvistaa kansalaisyhteiskunnan toimijoita. Kansalaisyhteiskunta tarvitsee toimintavapauden ja mahdollisuuden
LisätiedotKESTÄVÄN KEHITYKSEN TIEKARTTA
KESTÄVÄN KEHITYKSEN TIEKARTTA Kestävän kehityksen tavoitteet ja toimintaohjelma ohjaavat kestävän kehityksen edistämistä vuoteen 2030 saakka kaikkialla maailmassa, myös Suomessa. YK:n jäsenmaiden uusien
LisätiedotKansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ ASIANTUNTIJALAUSUNTO Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen 24.11.2015 Eduskunnan sivistysvaliokunnalle E 65/2015 vp Komission tiedonanto "Kaikkien
LisätiedotTurun yliopiston ylioppilaskunnan hallitukselle,
Turun yliopiston ylioppilaskunnan hallitukselle, Turun yliopiston ylioppilaskunnan kehitysyhteistyösiipi on jatkuvasta 0,7 -kohteesta luopumisen jälkeen päivittänyt 0,7 % -kohteet vuodelle 2015. Kehitysyhteistyösiiven
LisätiedotKv-päivät 2013, Levi. Ihmisoikeusperustaisuus korkeakoulujen kehitysyhteistyössä. Esimerkkinä North-South-South hanke
Kv-päivät 2013, Levi Ihmisoikeusperustaisuus korkeakoulujen kehitysyhteistyössä Esimerkkinä North-South-South hanke Katarina Frostell Ihmisoikeusinstituutti Åbo Akademi kfrostel@abo.fi 02-2154751 Åbo Akademi
LisätiedotKehityspolitiikan tulosraportti 2018 Yhteenveto
Kehityspolitiikan tulosraportti 2018 Yhteenveto Suomen kehityspolitiikka ja -yhteistyö tuottavat tulosta Kehityspolitiikan tulosraportti 2018 esittelee Suomen kehityspolitiikan ja -yhteistyön vuosina 2018
LisätiedotKepan strategia. Hallituksen esitys Kepan syyskokoukselle
Kepan strategia Hallituksen esitys Kepan syyskokoukselle 26..2 Kepan toiminta-ajatus: Kepa kokoaa ja innostaa suomalaista kansalaisyhteiskuntaa toimimaan rohkeasti oikeudenmukaisen maailman puolesta Hyväksytty
LisätiedotLYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo
LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo Miksi julistus? YK:ssa tekeillä uusi kehitysohjelma Vuosituhannen
LisätiedotEU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.
EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.fi Kaksi rahoituslähdettä Yhteisön kehitysyhteistyön rahoitus
LisätiedotTakaisin tulevaisuuteen katse tulevaan
Takaisin tulevaisuuteen katse tulevaan Tietohallintoneuvos, yksikön päällikkö Maria Nikkilä JulkICT 8.4.2019 @VM_MariaNikkila JulkICT Suomi on vakaa ja kestävä yhteiskunta, jossa on hyvä hallinto ja toimivat
LisätiedotLasten ja perheiden hyvinvointiloikka
Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,
Lisätiedot9.12.2011. www.kepa.fi
9.12.2011 www.kepa.fi Mikä Kepa? Vuonna 1985 perustettu Kepa on kehitysyhteistyön kattojärjestö. Kepaan kuuluu lähes 300 kehitysmaa- ja globaalikysymysten kanssa työskentelevää tai niitä seuraavaa järjestöä.
LisätiedotKESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS
KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa
LisätiedotEU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi
EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille www.kehys.fi EU:n budjetti 2007-2013 Viisi päälohkoa: Yhteensä 974,7 miljardia 1. Kestävä kasvu 433,0 miljardia 2. Luonnonvarojen kestävä kehitys ja suojelu
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0392/1. Tarkistus. Harald Vilimsky, Mario Borghezio ENF-ryhmän puolesta
5.12.2018 A8-0392/1 1 Johdanto-osan G kappale G. ottaa huomioon, että globalisaatio on lisännyt keskinäistä riippuvuutta ja Pekingissä tai Washingtonissa tehdyillä päätöksillä on suora vaikutus elämäämme;
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2014
TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Toimintasuunnitelma 2014 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin osana
LisätiedotSelonteosta puuttuu johdonmukaisuus. Kehitettävää. Kiitettävää. Maa- ja metsätalousvaliokunta
Maa- ja metsätalousvaliokunta 13.3.2017 Asia: Kepan lausunto aiheesta valtioneuvoston selonteko kestävän kehityksen globaalista toimintaohjelmasta Agenda2030:sta Kestävän kehityksen Suomi pitkäjänteisesti,
LisätiedotSuomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä
LisätiedotKepan sopeutettu ohjelma
Kepan sopeutettu ohjelma 2016-2018 Esitys Kepan syyskokoukselle 20.11.2015 Ohjelmajohtaja Outi Hannula Kehy ja järjestöt kritiikin kohteena Ennen eduskuntavaaleja: Matti Kääriäinen ja Kehitysavun kirous
Lisätiedot15083/15 team/mba/kkr 1 DG C 1
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 14. joulukuuta 2015 (OR. en) 15083/15 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 14. joulukuuta 2015 Vastaanottaja: Valtuuskunnat Ed.
LisätiedotKepan päivitetty strategia Timo Lappalainen
Kepan päivitetty strategia 2006-2011 Timo Lappalainen 24.4.2009 Strategian sijoittuminen 2017 TULEVAISUUS Strategian 2012-2017 päättyminen Kepan uusi visio ja toimintaperiaate? 2011 2008/09 2006 2005 2000-2005
LisätiedotOppilas- ja opiskelijahuoltolaki lapsen oikeuksien näkökulmasta
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki lapsen oikeuksien näkökulmasta Ohjelmajohtaja L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O Arm feltintie 1, 00150 Helsinki Puh. (09) 329 6011 toim isto@lskl.fi Lapsen
LisätiedotLausunnossamme keskitymme ensin luonnoksen vahvuuksiin, sitten huolenaiheisiimme.
9.10.2007 Kepan lausunto kehityspoliittisen ohjelman luonnoksesta Arvoisa ministeri Väyrynen, Kepa on iloinen ympäristökysymysten esiinnostamisesta uudessa kehityspoliittisessa ohjelmassa, mutta eri politiikkasektoreiden
LisätiedotHallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen
Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon Eveliina Pöyhönen Hallituksen painopistealueet Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen Työ on parasta sosiaaliturvaa.
LisätiedotOsallisuus ja itsemääräämisoikeus vammaissopimuksen näkökulmasta. Koulutuspäivä
Osallisuus ja itsemääräämisoikeus vammaissopimuksen näkökulmasta Koulutuspäivä 16.11.2017 YK:n Yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista 2 17.11.2017 Vammaissopimus Yleissopimus vahvistaa jo olemassa
LisätiedotMiten perus- ja ihmisoikeuksia käytetään? Ensisijaisena lähteenä YK:n vammaisten ihmisoikeussopimus
VIA-PROJEKTIN JURIDINEN POHJA Miksi juridiikkaa? Mikä on perusoikeus tai ihmisoikeus? Miten perus- ja ihmisoikeuksia käytetään? Ensisijaisena lähteenä YK:n vammaisten ihmisoikeussopimus Miksi juridiikkaa?
LisätiedotYK:n vammaissopimus ja itsemääräämisoikeus. Juha-Pekka Konttinen, THL 18.1.2013 Vammaispalvelujen neuvottelupäivät
YK:n vammaissopimus ja itsemääräämisoikeus Juha-Pekka Konttinen, THL 18.1.2013 Vammaispalvelujen neuvottelupäivät YK:n vammaissopimus (CRPD) suunnannäyttäjänä CRPD viitoittaa uudenlaista ajattelutapaa
LisätiedotKehityspolitiikan toimintaympäristö Kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistys Kehys ry:n kommentit KEPO OPEN tilaisuuteen
21.9.2011 Kehityspolitiikan toimintaympäristö Kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistys Kehys ry:n kommentit KEPO OPEN tilaisuuteen Haluamme kiittää ulkoasiainministeriötä laajasta sidosryhmien kuulemisesta
LisätiedotRotia palveluihin, kutia kumppanuuteen - käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan Rotia-projekti (2011 2013)
Rotia palveluihin, kutia kumppanuuteen - käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan Rotia-projekti (2011 2013) ry toteuttaa, RAY rahoittaa Projektitiimi: Tiina Lappalainen projektipäällikkö,
LisätiedotKANSALAIS- YHTEISKUNTA- LINJAUS 2017
KEHITYSPOLIITTINEN KANSALAIS- YHTEISKUNTA- LINJAUS 2017 ULKOASIAINMINISTERIÖ Sisältö Johdanto...3 Kansalaisyhteiskunnan merkitys ja rooli kehityksessä...5 Suomen toiminta kansalaisyhteiskuntien vahvistamiseksi...8
LisätiedotKestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014
Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen
LisätiedotVALTAKUNNALLINEN NUORISOTYÖN JA POLITIIKAN OHJELMA (VANUPO) Nuorisotyön ja politiikan vastuualue
VALTAKUNNALLINEN NUORISOTYÖN JA POLITIIKAN OHJELMA (VANUPO) 2017-2019 Nuorisotyön ja politiikan vastuualue Lain 5 mukaan: Uusi nuorisolaki tuli voimaan 1.1.2017 Valtioneuvosto hyväksyy joka neljäs vuosi
LisätiedotArkistoitu keskustelu: Kansalaisjärjestöhankkeet ja kehityspolitiikka
ULKOASIAINMINISTERIÖ Viestintä ja kulttuuriosasto VKO 08 http://global.finland.fi Arkistoitu keskustelu: Kansalaisjärjestöhankkeet ja kehityspolitiikka 28.2.2006 15:43 Kuuluvatko yhteiskunnalliset asiat
LisätiedotLastensuojelun Keskusliitto Armfeltintie 1, Helsinki Puh. (09)
YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen määräaikaisraportointi YK:n lapsenoikeuksien komitealle ja lapsen oikeuksien sopimuksen vaihtoehtoinen raportti Toiminnanjohtaja Hanna Heinonen 9.11.2016 Lastensuojelun
LisätiedotGlobaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund
Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet
LisätiedotMitä saimme aikaan? Kepan toimintakertomus vuodelle Viestinnän ja vaikuttamistyön johtaja Laura Häkli Liite 7B.
Mitä saimme aikaan? Kepan toimintakertomus vuodelle 2016 26.4.2017 Tekijä Viestinnän ja vaikuttamistyön johtaja Laura Häkli Liite 7B Toimintavuosi 2016 pähkinänkuoressa Sopeutumista, keskittymistä avaintoimintoihin,
LisätiedotYK:n ihmisoikeuksien julistus ja ihmisoikeusperustainen kehitysyhteistyö. Ihmisoikeusneuvonantaja Rauno Merisaari, POL-40
YK:n ihmisoikeuksien julistus ja ihmisoikeusperustainen kehitysyhteistyö Ihmisoikeusneuvonantaja Rauno Merisaari, POL-40 Esityksen nimi / Tekijä 2 m äärä m iljoonissa Nälkää näkevien määrä - FAO:n arvio
LisätiedotLaura Londénin puhe Maailman Syntyvyys seminaarissa STATE OF WORLD POPULATION REPORT 2018
Laura Londénin puhe Maailman Syntyvyys seminaarissa 14.11.2018. STATE OF WORLD POPULATION REPORT 2018 Tervetuloa State of World Population 2018 raportin julkaisutilaisuuteen. Tämän vuoden raportti kertoo
LisätiedotULKOASIAINMINISTERIÖ
Toimintaohje Ihmisoikeusperustaisen lähestymistavan toimeenpano Suomen kehityspolitiikassa ULKOASIAINMINISTERIÖ Toimintaohje Ihmisoikeusperustaisen lähestymistavan toimeenpano Suomen kehityspolitiikassa
LisätiedotYhteiskuntavastuu kansalaisjärjestötoiminnassa
Yhteiskuntavastuu kansalaisjärjestötoiminnassa Pentti Lemmetyinen Pääsihteeri Setlementtiliitto Yhteiskuntavastuun käsite Yhteiskuntavastuun käsitettä alettiin Suomessa laajemmin käyttää 1990-luvulla yritystoiminnan
Lisätiedot2. Kestävän kehityksen lähtökohtana kumppanimaiden omistajuus
Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry Hyväksytty hallituksen kokouksessa 15.12.2008 KEPAN LINJAUS KEHITYSYHTEISTYÖN LAADUSTA 1. Johdanto Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry haluaa vaikuttaa köyhdyttäviä
Lisätiedotuusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK
Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120
LisätiedotSuomen kehityspolitiikka ja kehitysyhteistyö. Iina Soiri Neuvonantaja Kehityspoliittinen osasto
Suomen kehityspolitiikka ja kehitysyhteistyö Iina Soiri Neuvonantaja Kehityspoliittinen osasto Kehityspolitiikka on keskeinen osa Suomen ulkoja turvallisuuspolitiikkaa, jonka tavoitteina ovat kansainvälisen
LisätiedotTAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta.
TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. Ei köyhyyttä! Tarkoittaa esimerkiksi: Äärimmäinen köyhyys poistuu ja köyhyydessä elävien määrä vähenee ainakin puolella joka maassa.
LisätiedotIhmisoikeusperustaisuus ja vammaisuus kehitysyhteistyössä
Ihmisoikeusperustaisuus ja vammaisuus kehitysyhteistyössä 7.3.2013 Rea Konttinen Projektikoordinaattori Abilis-säätiö Käsiteltävät aiheet Ihmisoikeusperustainen lähestymistapa kehitykseen Vammaisuus ja
LisätiedotMaailman metsät paljon vartijana
Maailman metsät paljon vartijana Jussi Viitanen Neuvonantaja Ulkoasianministeriön kehityspoliittinen osasto Metsät maapallolla Metsät peittävät 31 prosenttia maapallon maa-alueesta yli neljä miljardia
LisätiedotValtuuskunnille toimitetaan ohessa edellä mainittu sosiaalisen suojelun komitean lausunto kokoontuvaa EPSCO-neuvostoa varten.
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 15. helmikuuta 2011 (18.02) (OR. en) 6491/11 SOC 124 SAATE Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Sosiaalisen suojelun komitea Pysyvien edustajien komitea (Coreper I) / Neuvosto
LisätiedotIhmisoikeudet käännekohdassa Suomessa. Kristiina Kumpula
Ihmisoikeudet käännekohdassa Suomessa Kristiina Kumpula 30.3.2017 Ihmisoikeudet voivat Suomessa varsin hyvin Paljon hyvää on tapahtunut viime vuosina: - Vammaissopimuksen ratifiointi - Seksuaalivähemmistöjen
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä
LisätiedotKestävä kehitys ja köyhyyden vähentäminen EU:n kehitysavun päätavoitteina
Kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistys Kehys ry:n lausunto komission ehdotuksesta EU:n ulkosuhderahoitusjärjestelmäksi rahoituskaudelle 2021-2027 (E 75/2018) Kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistys Kehys
LisätiedotKehitysyhteistyö- ja rauhanjärjestöjen kannanotto: Globaalien kehityskysymysten huomioiminen turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa
9.4.2008 Kehitysyhteistyö- ja rauhanjärjestöjen kannanotto: Globaalien kehityskysymysten huomioiminen turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa Kannanoton allekirjoittaneet järjestöt haluavat
LisätiedotO 17/2017 VP KANSALLINEN PERUS- JA IHMISOIKEUSTOIMINTAOHJELMA
LAUSUNTO Demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö 13.9.2017 Johtaja Johanna Suurpää, neuvotteleva virkamies Yrsa Nyman Eduskunnan perustuslakivaliokunnalle Perustuslakivaliokunta 19.9.2017 O
Lisätiedot10417/16 team/vpy/si 1 DG B 3A
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. kesäkuuta 2016 (OR. en) 10417/16 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Valtuuskunnat SOC 418 GENDER 29 ANTIDISCRIM 41 FREMP
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 20. kesäkuuta 2019 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 20. kesäkuuta 2019 (OR. en) 9233/19 ILMOITUS: I/A-KOHTA Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö LIMITE DEVGEN 104 SUSTDEV 89 ACP 59 RELEX 493 Pysyvien edustajien
LisätiedotSosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen
Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa
LisätiedotTosiasiallinen yhdenvertaisuus ja sen edistäminen sosiaalialalla. Panu Artemjeff Erityisasiantuntija
Tosiasiallinen yhdenvertaisuus ja sen edistäminen sosiaalialalla Panu Artemjeff Erityisasiantuntija Amartya Sen:in haaste Demokratia sisältää kaksi ydinlupausta: Kaikkia kohdellaan oikeudenmukaisesti ja
Lisätiedot11. Kertaus. Valtion on toteutettava Lapsen oikeuksien sopimuksen määräämät oikeudet. Artikla 4
123 11. Kertaus Valtion on toteutettava Lapsen oikeuksien sopimuksen määräämät oikeudet. Artikla 4 Valtion tulee huolehtia, että kaikki kansalaiset tuntevat lapsen oikeudet. Artikla 42 Ihmisoikeuksiin
LisätiedotKansallisen metsästrategian 2025 päivitys; Kansainväliset linjaukset
Kansallisen metsästrategian 2025 päivitys; Kansainväliset linjaukset Heikki Granholm, metsäneuvos, MMM Kv. luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkoston tilaisuus 14.11.2018 Metsäalaan vaikuttavat megatrendit
Lisätiedot10416/19 ess/as/jk 1 LIFE.1.C
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 21. kesäkuuta 2019 (OR. en) 10416/19 SOC 496 EMPL 384 ECON 649 EDUC 328 SAN 310 GENDER 30 ANTIDISCRIM 20 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Neuvoston pääsihteeristö
LisätiedotTavoitteena on kaikkien instituutioiden yhdessä hyväksymä uusi kehityspoliittinen konsensus.
Ulkoasiainministeriö PERUSMUISTIO UM2016-00723 KEO-10 Koikkalainen Outi(UM) 21.06.2016 JULKINEN Asia EU:n kehityspolitiikan uudistaminen Kokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu
LisätiedotLapsen oikeudet toteutuvat arjessa - perusoppimäärä lapsen oikeuksista kuntapäättäjille
Lapsen oikeudet toteutuvat arjessa - perusoppimäärä lapsen oikeuksista kuntapäättäjille Lapsen oikeudet ovat ihmisoikeuksia Ihmisoikeudet ovat jakamattomia, toisistaan riippuvaisia, yleisiä, luovuttamattomia,
LisätiedotOKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017
OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle 2017 Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017 Aineeton tuotanto ja luova talous Ohjaus tapahtuu työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus-
LisätiedotSuomen Pelastusalan Keskusjärjestön
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan
LisätiedotEveliina Pöyhönen. johtaja
15.3.2019 Eveliina Pöyhönen johtaja OSALLISUUDEN EDISTÄMINEN JA NÄKYMÄT TULEVALLE RAKENNERAHASTOKAUDELLE Osallisuus osana ESR+ -asetusta Kansallinen kanta Aikataulu Osallisuus osana ESR+ -asetusta ESR+
LisätiedotLAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/0197(COD) ulkoasiainvaliokunnalta. kansainvälisen kaupan valiokunnalle
EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Ulkoasiainvaliokunta 14.1.2015 2014/0197(COD) LAUSUNTOLUONNOS ulkoasiainvaliokunnalta kansainvälisen kaupan valiokunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi
Lisätiedot