Suomen kehityspolitiikka ja kehitysyhteistyö. Iina Soiri Neuvonantaja Kehityspoliittinen osasto

Transkriptio

1 Suomen kehityspolitiikka ja kehitysyhteistyö Iina Soiri Neuvonantaja Kehityspoliittinen osasto

2 Kehityspolitiikka on keskeinen osa Suomen ulkoja turvallisuuspolitiikkaa, jonka tavoitteina ovat kansainvälisen vakauden, rauhan, turvallisuuden oikeudenmukaisuuden ja kestävän kehityksen vahvistaminen, sekä oikeusvaltion, demokratian ja ihmisoikeuksien edistäminen. Kehitysministeri Heidi Hautala Suomen kehityspoliittinen toimenpideohjelma 2

3 Kehityspolitiikan muuttuva toimintaympäristö Megatrendit: Väestönkasvu Ilmastonmuutos Ruoka-, vesi- ja polttoainekriisit Talous- ja finanssikriisi Kaupungistuminen Muuttoliike ja pakolaisuus Demokratiakehitys ( arabikevät ) Ajankohtaisia haasteita: Uudet toimijat (esim. Kiina, Brasilia, yksityiset säätiöt) Globaalit hyödykkeet Avun tehokkuus, vaikuttavuus, tulosvastuullisuus, yhteisvastuullisuus, vastuu avunsaajille Post-2015 kehitysagendan muotoutuminen 3

4 Kansainvälinen kehityspoliittinen viitekehys Yhteiset tavoitteet ja periaatteet YK:n Vuosituhatjulistus (2000) Arvot: Vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus, suvaitsevaisuus, luonnon kunnioittaminen, yhteinen vastuu Tavoitteet: kiteytettynä YK:n Vuosituhattavoitteet WSIS Informaatioyhteiskunta 2003/2005 Doha Kauppa ja kehitys 2001 Monterrey Kv. kehitysrahoitus 2002/2008 Johannesburg Kestävä kehitys 2002 Rome 2003 Paris 2005 Accra 2008 Busan 2011 Tuloksellisuus YK:n Korkean tason seurantakokoukset (9/2005; 9/2010) 4

5 Kansainväliset kehitystavoitteet YK:n vuosituhatjulistuksen kehitystavoitteet (Millenium Development Goals, MDG) hyväksyttiin Vuosituhannen huippukokouksessa vuonna MDG-tavoitteiden päämääränä on äärimmäisen köyhyyden poistaminen. Tavoitteena on vuoteen 2015 mennessä: 1. puolittaa äärimmäisessä köyhyydessä elävien ja nälkäisten osuus maailman väestöstä, 2. taata kaikille lapsille peruskoulutus, 3. poistaa sukupuolten välinen epätasa-arvo kaikilla koulutusasteilla, 4. vähentää alle viisivuotiaiden kuolleisuutta kahdella kolmanneksella, 5. vähentää äitiyskuolleisuutta kolmella neljänneksellä, 6. kääntää laskuun hi-viruksen ja aidsin, malarian ja muiden merkittävien tautien leviäminen, 7. varmistaa ympäristön kestävä kehitys ja mm. puolittaa niiden ihmisten osuus maailman väestöstä, joilla ei ole käytössään puhdasta juomavettä, sekä 8. luoda globaali kumppanuus kehitykselle. Suomi on sitoutunut vuosituhattavoitteiden saavuttamiseen. 5

6 Ajankohtaista Suomen kehityspolitiikassa ja kehitysyhteistyössä Hallitusohjelman mukaisesti Suomen kehityspolitiikkaa ja kehitysyhteistyötä uudistetaan vastaamaan tulevaisuuden tarpeisiin. Uusi kehityspoliittinen toimenpideohjelma valmistuu helmikuussa. Lähtökohtana on ihmisoikeusperustainen lähestymistapa kehitykseen (yleismaailmalliset ihmisoikeudet, kansalais- ja poliittiset oikeudet, sekä taloudelliset-, sosiaaliset- ja sivistykselliset oikeudet). 6

7 Ihmisoikeusperustainen kehitys Sellainen kehitys, jossa ihmisoikeussopimuksiin kirjatut ihmisoikeudet toteutuvat jokaisen, myös heikoimmassa asemassa olevan yksilön kohdalla missä määrin (määrä) ja miten hyvin (laatu) ihmisoikeuksia kunnioitetaan, suojellaan ja toimeenpannaan kehityspolitiikassa 7

8 Ihmisoikeusperustaisen lähestymistavan suhde kehitysyhteistyöhön ihmiset eivät ole kehityksen kohteita vaan heillä on oikeus vaikuttaa kehitykseen Korostaa ihmistä oikeuksien haltijana (rights holder) ja valtion/julkisten elinten velvoitteita oikeuksien toteuttajana (duty bearer) ja näiden molempien voimavarojen määrittämistä ja tukemista osana kehitysyhteistyötä; Esityksen nimi / Tekijä 8

9 Ihmisoikeusperustaisen lähestymistavan suhde kehitysyhteistyöhön ihmisoikeusperustainen lähestymistapa kehitykseen = hyödynnetetään kehitysyhteistyössä ja -politiikassa ihmisoikeusnormeja sekä -periaatteita HUOM! EI LUODA UUSIA IHMISOIKEUSNORMEJA HUOM! EI LUODA UUSIA KYT-INSTRUMENTTEJA VAAN PARANNETAAN NYKYISTEN TOIMINTAKEINOJEN LAATUA JA HYÖTYJÄ ERITYISESTI HEIKOIMMILLE Esityksen nimi / Tekijä 9

10 KYT:ssä käytettävät läpileikkaavat ihmisoikeusperiaatteet Näiden 5 periaatteen avulla on mahdollista arvioida KP-_ ja TSS-oikeuksien huomointia ja toimeenpanoa kehityspolitiikassa 1.Yleismaailmallisuus (universality): Jakamattomuus (indivisibility): Luovuttamattomuus (inalienability) 2. Syrjimättömyys (non-discrimination): Tasa-arvo (equality) ja Inkluusio (inclusion) 3. Merkityksellinen ja tehokas osallistuminen (meaningful and effective participation) 4. Vastuullisuus (accountability) 5. Oikeusvaltioperiaate (rule of law) Esityksen nimi / Tekijä 10

11 Suomen kehityspolitiikan ja kehitysyhteistyön painopisteet 1. ihmisoikeuksia edistävä, demokraattinen ja vastuullinen yhteiskunta, 2. osallistava ja työllistävä vihreä talouskehitys, 3. luonnonvarojen kestävä hallinta ja ympäristönsuojelu, sekä 4. Inhimillinen kehitys 11

12 Suomen tapa toimia ihmisoikeusperustaisuus demokraattinen omistajuus ja vastuullisuus, avun tuloksellisuus ja vaikuttavuus, avoimuus, johdonmukaisuus, keskittyminen vähiten kehittyneisiin maihin, sekä avun pirstaloitumisen vähentäminen (keskittäminen) 12

13 Suomen kehityspolitiikan ja kehitysyhteistyön läpileikkaavat tavoitteet I Sukupuolten välinen tasa-arvo ja naisten aseman vahvistaminen II Eriarvoisuuden vähentäminen III Ilmastokestävyys 13

14 Kehitysyhteistyön toimeenpano 14

15 Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Ulkoasiainministeri Kehitysministeri Suunnittelu ja tutkimus Sisäinen tarkastus ja arviointi Kansallinen turvallisuusviranomainen (NSA) Valtiosihteeri kansliapäällikkönä Alivaltiosihteeri Alivaltiosihteeri Alivaltiosihteeri Alivaltiosihteeri Viestintä- ja kulttuuriosasto Kehityspoliittinen osasto Kauppapoliittinen osasto Poliittinen osasto Oikeuspalvelu Talous Afrikan ja Lähiidän osasto Amerikan ja Aasian osasto Eurooppaosasto Kansalaispalvelut Hallintopalvelut Itäosasto Protokollapalvelut

16 Ihmisoikeusperustainen lähestymistapa; maatason muistilista arvioidaan ihmisoikeuksien toteutumisen aste maassa sekä ao. valtion sitoutuminen ihmisoikeussopimuksiin ja yhteistyöhön arvioidaan erityisesti heikoimmassa asemassa olevien väestöryhmien tilanne ja oikeudet selvitetään miten ihmisoikeuksien haltijat voivat vaikuttaa kehitykseen (hankkeisiin koko niiden elinkaaren aikana) arvio toimien ihmisoikeusvaikutuksista (minimi: do not harm, tavoitteena: yksilöiden mahdollisuuksien ja oikeuksien lisääntyminen) Esityksen nimi / Tekijä 16

17 Kehitysyhteistyön muodot ja instrumentit Kahdenvälinen ja alueellinen kehitysyhteistyö Pitkäaikaiset kumppanimaat: Etiopia, Kenia, Mosambik, Sambia, Tansania, Nepal, Vietnam Yhteistyön muodot: ohjelmayhteistyö (ml. budjettituki), hankeyhteistyö, paikallisen yhteistyön määräraha (PYM), instituutioiden välinen kehitysyhteistyö (IKI) Monenkeskinen yhteistyö Tärkeimmät kumppanit: UNDP, UNFPA, Unicef, UN Women, WHO, UNAIDS, FAO, UNEP sekä kv. Kehitysrahoituslaitokset EU-yhteistyö EU on suurin kehitysrahoittaja ja kehitysmaiden kauppakumppani - noin 60 % koko maailman kehitysavusta EU on läsnä kaikissa kehitysmaissa ja vahva toimija kv. Kehityspoliittisilla foorumeilla Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyö suorat ruohonjuuritason kontaktit, kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen kehitysmaissa Vuonna 2010 tukea sai lähes 300 suomalaista kansalaisjärjestöä, yhteensä 90 maassa Yksityissektorin instrumentit Finnfund, Finnpartnership, korkotukiluotot, Institutionaalisen yhteistyön instrumentti (IKI), Korkeakoulujen yhteistyöinstrumentti Humanitaarinen apu 17

18 Määrärahat Vuoden 2011 julkisen kehitysyhteistyön budjetti on 1073,8 milj. euroa varsinainen ODA 933,3 milj. euroa muu ODA 140,5 milj. euroa (siviilikriisinhallinta, EU-yhteistyö jne.) 0,56% BKTL:sta Vuoden 2012 julkisen kehitysyhteistyön budjetti on 1 120,4 milj. euroa varsinainen ODA 879,4 milj. euroa muu ODA 241,0 milj. euroa 0,56% BKTL:sta Tavoitteena on varmistaa tasainen määrärahakehitys, jonka puitteissa 0,7 % määrärahataso BKTL:stä ja Suomen kansainväliset sitoumukset voidaan saavuttaa 18

19 MEUR Suomen kehitysyhteistyömaksatukset ,9 % 0,8 % 0,7 % 0,6 % 0,5 % 0,4 % 0,3 % 0,2 % 0,1 % 0,0 % 19

20 20